Kertomus Akaan Verkko -hankkeesta Projektipäällikkö Mikko Metsänen

Transkriptio

1 Kertomus Akaan Verkko -hankkeesta Projektipäällikkö Mikko Metsänen 1

2 Akaan Verkko -hanke Toimintalinja: Euroopan sosiaalirahasto: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen, Sosiaali- ja terveysministeriö Hakija: Kiipulasäätiö Projekti alkoi , projekti päättyy Hanketyöntekijät Hanketyöntekijöinä aloittivat projektipäällikkö Mikko Metsänen , yritysvalmentaja Tarja Mikkonen ja yhdistysvalmentaja Ulla Tommila Ohjausryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön edustajat: Vastuukoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi ja Lars Kolttola Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus: Johtaja Ilkka Peltomaa Akaan seudun mielenterveysseura ry: Vesa Kivinen, ohjausryhmän puheenjohtaja Aide-yhdistys ry: Merja Lindroos Akaan Pamaus ry: Yrittäjä Ari Ilottula Kiinteistöhuolto Veka Oy: Yrittäjä Vesa Uotila Akaan kaupunki: Rakennusinsinööri Jaakko Parviainen (varalla kaupunginpuutarhuri Mikko Metsärinta) Välike-projekti: Projektipäällikkö Katja Piiksi, siirtyi muihin tehtäviin 11/2011, ei ole osallistunut vuoden 2012 kokouksiin Kiipulasäätiö: Työelämäpäällikkö Maija-Leena Kaikkonen Projektipäällikkö Mikko Metsänen Ohjausryhmän muutokset Vesa Kivinen jäi pois ohjausryhmästä, tilalle Viialan Yrittäjät ry: Hallituksen puheenjohtaja Kalle Formisto Yrittäjä Vesa Uotilan varamieheksi työnjohtaja Jorma Jaakkola Ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin Maija-Leena Kaikkonen 2

3 Miten kaikki alkoi Oli kesä Kouluttaja Mikko Metsänen ja yrittäjä Vesa Uotila istuivat paikallisessa kahvilassa pohtimassa yrityksen työntekijöille tehtyjen kartoitusten pohjalta uusia ideoita paikkakunnalle. Kiinteistöhuolto Veka Oy oli ollut mukana Opetushallituksen osaamisen kartoitushankkeessa, mikä tehtiin yrityksen työntekijöille ja yrityksen toimialalle. Pohdinnasta nousee kysymys miten voisivat toimia yhteisissä tiloissa yrittäminen, työllistämishanke ja järjestötoiminta. Tästä pohdinnasta sai alkunsa Akaan Verkko -hanke. Se käynnistyi vuoden 2010 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on pian päättyvän hankkeen rahoittaja. Hanke on ESR-hanke. Sosiaali- ja terveysministeriö puolsi tätä hanketta erityisesti siksi, että siinä oli tavoitteena kehittää yhteistyötä pienyritysten kanssa. Paikkakunnalla oli jo tehty menestyksellisesti yhteistyötä yrittäjien kanssa työhönvalmennuksen ja kouluttamisen kautta. Jo syksyn 2009 aikana olivat työvoimahallinnon, paikallisen Mielenterveysseuran, Teriskotisäätiön, työttömien yhdistyksen, yrittäjien ja kunnan edustajat koolla kuulemassa hankeideasta. Tavoitteena oli luoda yhteisen katon alle yritysten, yhdistyksen ja hankkeen toimintaa. Sen keskeisenä tavoitteena oli työllistää ihmisiä. Kun virallinen päätös hankkeesta tuli, olivat valmisteluissa mukana Akaan kaupunki, Akaan seudun mielenterveysseura ry, Teriskotisäätiö, yrittäjien verkosto Akaan Pamaus ry, nykyinen Etelä-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto ja työvoiman palvelukeskus, Kiinteistöhuolto Veka Oy ja Akaan Konevuokraamo Oy. Ideana yhteinen tila Ideana oli yhteinen palvelupiste Toijalan keskustassa. Sopivan tilan löytäminen ei ollut helppoa. Kiinteistöhuolto Vekan työntekijöiden avulla löysimme kauniin puutalon Toijalan torin läheltä, Kirkkotori 2:sta. Kaikki mukana olevat olivat sitä mieltä, että tähän se kannattaa laittaa. Talon omistaja oli innokas tekemään yhteistyötä muutosasioissa. Kiinteistöhuolto Vekan työntekijät, Akaan seudun mielenterveysseura ry, Kiipulan remonttimiehet ja me hanketyöntekijät ryhdyimme toimeen ja tilat saatiin kuntoon avajaisiin Avajaisissa oli runsaasti kävijöitä. Vekan puodissa oli asiakkaita, mielenterveysseuran Majakkakahvion puolella istuttiin kupposen äärellä ja talon edessä tarjoiltiin riisipuuroa. Kaikki olivat innoissaan ja olimme sitä mieltä, että juuri tätä tarvittiin Akaan Toijalaan: yhteistä työllistämisen pistettä. Haaveilimme myös kaupungin info-pisteen tuomisesta yhteisiin tiloihin. Toiminta käynnistyy Touko-kesäkuussa ehdimme jo toimia ja luoda yhteyksiä eri puolille. Yhtenä innostavana asiana tehtiin yhteinen tutustumisretki Orivedelle Eräjärven kehittämisyhdistyksen toimintaan. Haaveilimme, että myös Toijalaan saadaan osuuskunta, joka toimii sosiaalisen yrityksen periaatteilla. Jo kevään aikana saimme ensimmäiset asiakkaat työssäoppimaan toimipisteeseemme. Yhdessä työssäoppijoiden ja hanketyöntekijöiden kanssa pidimme Kiipulan kodalla Turengin maisemissa päivän, jonka aikana mietimme tulevaa ja tutustuimme toisiimme. 3

4 Tila- ja yhteistyöhaasteet Majakka-kahviossa kävi ihmisiä kahvilla ja tapaamassa toisiaan. Puhetta ja porinaa riitti. Kesällä toiminta lomien aikaan hiljeni ja loppukesästä työntekijöillä alkoi ilmetä erilaisia oireita kurkussa ja silmissä. Tiloissa todettiin sisäilmaongelmia. Siitä käynnistyi prosessi, jonka aikana jouduimme miettimään koko alkutilanteen uusiksi. Tutkailimme muita tilavaihtoehtoja, mutta kukkaronkestäviä vaihtoehtoja ei löytynyt. Syksy johti siihen, että kaikki me kolme tiloissa olevaa toimijaa jouduimme etsimään itsellemme uuden toimipisteen. Akaan Verkko hanke muutti Alventie 2:een joulukuussa 2010, Koti Veka etsi uudet tilat Toijalan keskustasta ja Mielenterveysseuran toiminta siirtyi Meijeritielle kaupungin tiloihin. Työllistämisen kannalta yhteiset tilat pitäisi olla, mutta hankkeen aikana niitä ei ole ehditty hankkia. Konkreettisten asioiden rinnalle nousivat myös yhteistyön haasteet. Aloitusvaiheessa osallistujia oli paljon. Yhteistä näkemystä toiminnan aloittamisesta, sen kehittämisestä ja toteuttamisesta etsittiin useita kertoja. Hanketoiminnan luonne ja sen hitaat prosessit eivät olleet kaikille tuttuja. Tämä toi esille vääriä odotuksia kunkin omaan toimintaan kohdistuviin tarpeisiin ja aikatauluihin. Jouduimme käsittelemään paljon esim. seuraavanlaisia asioita: miten vuokraosuudet määritellään, ketkä käyttävät yhteistä tilaa ja miten he siitä hyötyvät, saako hankerahoja käyttää toimijoiden työntekijöiden palkkaamiseen, miten palvellaan niitä osallistujia, jotka eivät ole fyysisesti palvelupisteessä. Yhteistyöstä jäivät pois jouluun 2010 mennessä Akaan Konevuokraamo Oy ja Akaan seudun mielenterveysseura ry. Yhdistysten yhteistyön kehittäminen Hankkeemme yhtenä tavoitteena oli kehittää akaalaisten yhdistysten yhteistyötä ja niiden mahdollisuutta työllistää yhteinen työntekijä. Kesän 2010 jälkeen kutsuimme yhdistyksiä yhteiseen tapaamiseen. Sen tarkoituksena oli kysellä yhdistysten toiveita ja kannustaa heitä yhteistyöhön. Syksyn aikana kokoonnuimme useita kertoja. Hanketyöntekijä Ulla Tommila kartoitti yhdistysten mahdollisuuksia työllistää työntekijöitä. Tuloksena oli, että useimmat yhdistykset ovat liian pieniä kyetäkseen työllistämään yksin ketään. Yhdistyksillä oli halua yhteistyöhön, mutta konkreettiset toimenpiteet eivät lähteneet liikkeelle. Ohjausryhmämme jäsen Merja Lindroos lähti Turkuun opiskelemaan Humanistiseen ammattikorkeakouluun ja teki siihen liittyvän opinnäytetyön syksyllä 2011 otsikolla: Akaassa alkava harrastustoiminta tuottaa harrastuksia, palvelua ja toimeentuloa. Merja on edelleen toiveikas, että yhdistyksille saadaan kehittämisrahaa ja yhteistoiminta saadaan näin liikkeelle. Hankkeemme aikana asia jää vielä keskeneräiseksi. Toivomme, että Merjan haave ja yhdistysten tarpeet voivat vielä kohdata. Osuuskunta ja sosiaalinen yritys ajatuksissa Yhdessä Välike-projektityöntekijän Panu Raivion kanssa ideoimme osuuskuntaa ja sosiaalista yritystä paikkakunnalle. Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen Mirja Taipaleen kanssa kävimme alustavia keskusteluja osuuskunnan kehittämisestä. Elokuussa järjestimme Akaan Verkko -hankkeen ja Välike-projektin kanssa avoimen infotilaisuuden osuuskunta- ja sosiaalisen yrityksen toiminnasta asiasta kiinnostuneille. Mirja Taipale ideoi ja kertoi tosiasioita osuuskunnasta Akaan Seutu -lehden tiloissa

5 Tuosta illasta käynnistyi pitkä prosessi osuuskunnan saamiseksi alueelle. Kutsuimme lisää kiinnostuneita yhteiseen iltaan Maatilamatkailu Ilolan tiloihin lokakuussa Talvi ja kevät 2011 menivät asioiden valmisteluissa ja tutkimisessa. Kesällä 2011 oli tarkoitus perustaa osuuskunta, mutta totesimme, että jäseniksi tulevia oli liian vähän. Siksi käynnistimme osuuskuntayrittäjäkoulutuksen yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Koulutus alkoi lokakuussa 2011 ja kesti noin kaksi kuukautta. Kymmenen kiinnostunutta opiskelijaa kävi kurssin. Helmikuun 29. päivänä 2012 perustettiin osuuskunta Arjen Apuverkko osk. Osuuskunta tuli virallisesti julkisuuteen Toijalan markkinoilla kesäkuussa. Yritysyhteistyö Hankkeemme yhtenä tärkeimmistä tavoitteista oli synnyttää yhteistyötä pienyritysten suuntaan, luoda työpaikkoja asiakkaille ja vahvistaa yrittäjien osaamista työllistettyjen ohjaamisessa sekä motivoida yrittäjiä rekrytoimaan myös osatyökykyisiä. Alusta lähtien yhteistyökumppanina oli Akaan Pamaus ry:n yrittäjien verkosto. Pamauksen kautta loimme nopeasti yritysyhteistyötä. Hanketyöntekijöillemme yritysyhteistyön tekeminen oli luontevaa, koska heillä itsellään on yritystaustaa. Alusta lähtien tuli selväksi se, että yrittäjien ja työllistettävän asiakkaan välillä täytyy olla henkilö, joka tuntee asiakkaan ja yrittäjän tilanteen. Hanketyöntekijät täyttivät tämän paikan. Heidän osaamisellaan on merkittävä rooli siinä, että he ovat saaneet synnytettyä työpaikkoja vaikeassa työllisyystilanteissa oleville asiakkaille. Tästä työhönvalmennustoiminnasta tulisi luoda pysyvä käytäntö kuntiin. Verkostoyhteistyö Hankkeemme tavoitteena oli synnyttää pysyvä verkostoyhteistyö alueelle. Asiaa valmisteli työryhmä, johon kuuluivat edustajat Akaan kaupungista, työ- ja elinkeinotoimistosta, työvoiman palvelukeskuksesta, Välike-projektista ja hankkeesta. Jo muutaman kerran jälkeen tulimme siihen tulokseen, että asiakkaita palvellaan parhaiten yhden toimiston kautta. Palvelupisteessä tulee olla erilaista osaamista. Koska seudulla on vireillä useita alueellisia selvityksiä, yhteistä palvelupistettä ei hankkeemme aikana ole mielekästä synnyttää. Sen sijaan asia siirtyy valmisteltavaksi uuteen kuntakokeiluun, jossa se on kirjattu jatkokehitettäväksi. Asiakkaiden haasteet Hankkeeseemme tulleet asiakkaat olivat suhteellisen haasteellisissa elämäntilanteissa. Hanketyöntekijöiden ja asiakkaiden välille syntyi varsin pian luottamukselliset suhteet. Asiakkaan kanssa tehty alkukartoitus työ- ja osaamistilanteesta loi pohjan työllistymissuunnitelmalle. Hankkeessamme toteutettu kuntoarvio osoittautui monelle asiakkaalle tärkeäksi asiaksi. Fyysisen kunnon merkitystä ei ehkä osata arvostaa tarpeeksi, kun tarkastellaan työssäjaksamista. Tämä korostuu varsinkin fyysisen työn osalta, mutta hyvä kunto vahvistaa myös psyykkistä hyvinvointia. Muita työllistymistä estäviä asioita olivat mm.: koulutuksen puute, fyysinen sairaus tai vamma, taloudelliset syyt, ajokortin puute. Asiakkaiden keskeinen työllistymistä edistävä tekijä on motivaatio saada työtä. 5

6 Kuntien työntekijöiden kouluttaminen Kunnissa käynnit toivat esille, että kuntien työntekijät ovat menneiden en aikana ohjanneet paljon työllistettyjä ihmisiä työssään. Erilaiset kokemukset työllistetyistä ovat helposti olleet mustavalkoisia. Työntekijöiden on odotettu ottavan ohjattavakseen työllistettyjä, mutta he eivät ole saaneet siihen riittävää perehdytystä. Käyntien pohjalta syntyi perehdytyskoulutus, jota lähdettiin kokeilemaan ensin Akaan kaupungin teknisen toimen ja pajatyöntekijöiden parissa. Hyvien palautteiden pohjalta mallia levitettiin myös Valkeakoskelle, Forssaan ja Janakkalaan. Koulutusmallista syntyi tuote, joka löytyy tuotteet kansiosta. Yhteistyöverkosto Yhteistyöverkoston ovat muodostaneet Akaan, Forssan ja Valkeakosken kaupungit, Etelä- Pirkanmaan ja Forssan työvoimanpalvelukeskukset ja työ- ja elinkeinotoimistot, Forssan seudun terveyskeskuskuntayhtymä, Akaan Pamaus ry, Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken yrittäjäyhdistykset, yksityiset yritykset, VASKE (Valkeakosken Seudun Kehitys Oy), Teriskotisäätiö, hankkeet: Välike-projekti, Pyörre-projekti, OpinOvi -hanke, KoutsiHäme - projekti, Koppi-hanke; Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, Aalto yliopisto, Tampereen seudun osuustoimintakeskus, Akaan Seutu lehti ja Valkeakosken Sanomat. Yhteistyöverkoston kanssa on toteutettu asiakastyötä, koulutusta, seminaareja, tiedotusta, infoja, kehittämistyötä, työllistämistä, jaettu kokemuksia, opittu toinen toisiltamme. Verkostoituminen työllistämisasioissa on erittäin tärkeää. Siinä voi jakaa toinen toisensa osaamista ja näin helpottaa omaa työtään. Osuuskunta Osuuskunnan valmistelu ja perustaminen Osuuskunnan alkuperäisenä tarkoituksena on ollut se, että siitä tulee yksi työllistymistä edistävä keino sen jäsenille Etelä-Pirkanmaan alueelle. Kun osuuskuntayrittäjyyskoulutus päättyi joulukuussa 2011, ryhmä päätti aloittaa osuuskunnan valmistelun. Samalla sovittiin, että hanketyöntekijä on mukana tukemassa perustettavan osuuskunnan jäseniä tuotteistamisessa ja markkinoinnissa. Koulutuksen jälkeen ryhmä kokoontui viisi kertaa ennen perustamiskokousta. Valmisteluvaiheeseen valittiin väliaikainen vetäjä. Kokoontumisten aikana ryhmä valmisteli osuuskunnan perustamista, sääntöjä, hallituksen kokoonpanoa ja nimeä sekä teki tutustumismatkoja toimiviin osuuskuntiin Lempäälään ja Poriin. Kokouksessa osuuskunnan nimeksi päätettiin Arjen Apuverkko osk. Sille valittiin seitsemänhenkinen hallitus. Perustamiskokous pidettiin Perustamiskirjan allekirjoitti neljätoista henkeä, joista kaksi eläkeläistä, kolme työllistä ja yhdeksän pitkäaikaistyötöntä. Väliaikaisesta vetäjästä tuli puheenjohtaja. Kauppa- ja rekisterihallituksen vahvistamaksi osuuskunnan rekisteröintipäiväksi tuli karkauspäivä eli

7 Markkinointi ja myynnin edistäminen Ensimmäinen laskutettava työtehtävä osuuskunnan jäsenellä oli Haasteena työtehtävien saamiseksi osuuskunnan jäsenille ovat olleet puutteelliset liiketoimintasuunnitelmat ja jäsenten oman osaamisen markkinointi. Osuuskunnan puheenjohtaja ja hanketyöntekijä haastattelivat jokaisen jäsenen ja kartoittivat tilanteet ja esteet työn vastaanottamiselle. Kartoituksen jälkeen tarjottiin osuuskuntalaisille ulkopuolisen kouluttajan tuotteistamiskoulutusta kaksi päivää. Ne järjestettiin huhti- ja toukokuussa. Päivien tarkoituksena oli kirkastaa osuuskunnan ja sen jäsenten liikeideaa. Toukokuun aikana osuuskunnassa päätettiin, että se esittäytyy Toijalan markkinoilla kesäkuussa Markkinat ovat Toijalan suurin kesätapahtuma ja siellä oli mahdollista tavata tulevia asiakkaita. Markkinoita varten varattiin toripaikka ja suunniteltiin osuuskunnalle esitteet jaettaviksi asiakkaille ja mahdollisille uusille jäsenille. Osuuskuntalaisille annettiin mahdollisuus tulla esittelemään omaa osaamistaan ja myytäviä tuotteitaan. Ennen markkinoita kutsuttiin Akaan seutu -lehden toimittaja tutustumaan osuuskuntaan ja saatiin juttu lehteen. Kaikille osuuskuntalaisille annettiin mahdollisuus olla mukana. Paikalla oli seitsemän jäsentä. Haastattelu tehtiin juuri ennen markkinoita. Tämän toivottiin lisäävän ihmisten kiinnostusta osuuskuntaa kohtaan ja tuovan mahdollisia asiakkaita sekä tulevia uusia osuuskunnan jäseniä markkinoille. Markkinoilla oli myynnissä neljän osuuskuntalaisen erilaisia tuotteita ja kaksi esitteli tarjoamiaan atk-palveluja. Markkinakokemuksesta oltiin yleisesti sitä mieltä, että yhdessä tekeminen vahvisti osuuskuntalaisten yhteishenkeä. Osuuskunta työyhteisönä ja sen kehittäminen Osuuskunta on yritys. Sen jäsenet muodostavat työyhteisön. Siksi käytännön pelisääntöjen on osuuskunnassa toimittava. Niiden luomiseen kaivattiin apua. Järjestimme yhdessä kaksi kehittämispäivää, joissa käsiteltiin osuuskunnan pelisääntöjä ja arvoja. Osuuskunnassa on paljon tehtäviä, joita tulee hoitaa talkoohengessä. Siksi on tärkeää, että jokaisen jäsenen osaaminen tulisi käyttöön. Varsinkin alkuvaiheessa, tulojen ollessa vähäiset jäseniltä vaaditaan palkatonta työtä osuuskunnan hyväksi. Tällä hetkellä osuuskunnassa on seitsemäntoista jäsentä. Elokuussa järjestimme hankkeen ja osuuskunnan yhteisen illan, jossa sovimme osuuskunnan jatkamisesta omavastuisesti hanketuen vähetessä pikku hiljaa. Pitkäaikaistyöttömien osuuskunnan tulevaisuuden näkymistä ja haasteista Hankkeessa saatujen kokemusten myötä voi ajatella, että osuuskunta voi olla yksi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen keino. Alkuvaiheessa olisi hyvä saada osuuskunnan vetäjäksi yhteiskunnan varoin palkattu henkilö. Näin sisäiset ristiriidat jäsenten välillä vähenisivät ja aikaa jäisi tärkeisiin asioihin. Yhteyshenkilön tehtävä on haastava, koska hänen täytyy osata ohjata pitkäaikaistyöttömiä sekä pystyä luomaan yhteyksiä työpaikkoihin ja työnantajiin. Osuuskunta on jäsenilleen monipuolinen, mutta samalla haasteellinen. Se vaatii jäseniltään halua työllistyä ja kykyä myydä omaa osaamistaan, vaikka palkattu vetäjä tekisi sitä myös. 7

8 Hyvän kirjanpitäjän merkitys on erittäin suuri. Valittavalla kirjanpitäjällä olisi hyvä olla kokemusta osuuskuntien kirjanpidosta. Kirjanpitäjän valinta on yksi tärkeimmistä asioista osuuskuntaa perustettaessa. Sitä tekevällä henkilöllä tulee olla ajantasaista tietoa arvonlisäveroista, laskutuksesta, työlainsäädännöstä ja monista muista asioista. Osuuskuntaan kuuluminen on lisännyt pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Yrittämisen vaikeus on realisoinut joidenkin kohdalla halua ottaa vastaan työtä myös muualta. Osuuskunnallamme on nettisivut osoitteessa: Tärkeää on, että jokaisella jäsenellä olisi selkeä kuva siitä, mitä hän aikoo osuuskunnan kautta kaupata. Koulutukseen on valittava henkilöitä, joilla on todellista, myyntikelpoista osaamista. Osaaminen voi tulla työkokemuksesta, koulutuksesta tai harrastuksesta. Koko osuuskunnan suurimmaksi haasteeksi nousi markkinointi. Jo koulutusvaiheessa on tärkeää keskittyä siihen. Osuuskunnassakin tulosta tehdään myymällä omaa työpanosta tai tuotetta. Osuuskuntakoulutukseen osallistuneiden työvoimapoliittinen tilanne 9 kuukautta koulutuksen jälkeen Ikäjakauma Koulutustaso Työtilanne ennen osuuskuntakoulutusta Liittyikö osuuskuntaan Työ avoimilla työmarkkinoilla % kokonaistyöajasta Työ osuuskunnan kautta % kokonaistyöajasta Ammatillinen perustutkinto Ammatillinen perustutkinto Työtön alle 1 Työtön yli 1 Kyllä Kyllä Työtön yli 1 Kyllä Korkeakoulututkinto Ammatillinen perustutkinto Työtön yli 1 Työtön alle 1 Kyllä Kyllä Korkeakoulututkinto Työtön yli 1 Kyllä, erosi Työharjoittelu Peruskoulu Työtön yli 1 Kyllä Palkkatuettu työ Korkeakoulututkinto Työtön yli 1 Kyllä 100 8

9 Ammatillinen perustutkinto Työtön yli 1 Ei Ylioppilas Työtön yli 1 Kyllä 10 TOIMINNALLISET TULOKSET, koko projekti (tavoite ja tulos) 1. Kartoitetaan yrityksissä projektin asiakkaille mahdollisia työtehtäviä, konsultoidaan yrityksiä rekrytoinneissa ja tuetaan työnantajia ja asiakkaita ohjauksessa Hankkeessa on kartoitettu asiakkaille sopivia työtehtäviä, yrityksiä on konsultoitu rekrytoinnissa ja työnantajia on autettu rekrytointiin liittyvissä sopimusten laatimisissa. Asiakkaita on tuettu ohjauksessa. Rekrytoinnissa syntyi kohtaanto-ongelma: pienyrittäjillä olisi ollut erilaista työtä, mutta sopivia osaajia ei löytynyt riittävästi. Osaavat työntekijät ovat työllistyneet hyvin. Pienyrittäjät kaipaavat tukea rekrytoinnissa, työllistyjän asioiden hoidossa, tarvittavien papereiden hoitamisessa ja päivittämisessä. Tällä tavoin tehty ohjaus tuottaa tulosta. 2. Kootaan valmisteilla olevan osuuskuntayrityksen ympärille yritys- ja työnantajaverkosto (yritykset, kaupunki, järjestöt). Verkoston avulla tarjotaan työttömille projektin asiakkaille eritasoisia harjoittelu- ja työllistymistilaisuuksia. Osuuskuntayritys perustettiin Osuuskunta sai nimekseen Arjen Apuverkko osk. Osuuskunta tuli julkisuuteen Toijalan markkinoilla Arjen Apuverkko osk on monialaosuuskunta. Osuuskunta on käynnistänyt toimintaansa kesän ja alkusyksyn 2012 aikana. Osa jäsenistä on tällä hetkellä työsuhteissa ja eivätkä tee työtä osuuskunnan kautta. Hankkeen näkökulmasta osuuskuntaan tulee saada lisää jäseniä ja vetäjä, joka koordinoi osuuskunnan toimintaa. Verkoston kokoaminen ei ole ollut hankkeen aikana ajankohtaista. Osuuskunnan tulee itsenäisesti ponnistella verkostojen luomisessa, jotta yhteistyöstä ja työllistymisestä tulee uskottavaa. 3. Kartoitetaan yhteistyössä kunnan sosiaalitoimen ja työhallinnon kanssa projektin toimenpiteistä mahdollisesti hyötyvä asiakaskunta ja laaditaan näille alkukartoitus- ja työllistymissuunnitelma Akaan Verkko -hankkeeseen asiakkaat ohjautuivat pääsääntöisesti työ- ja elinkeinotoimiston tai työvoiman palvelukeskuksen kautta tai omatoimisesti. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat ovat olleet selvästi haasteellisempia työllistää kuin omatoimisesti tulleet, koska heidän työllistymisessään on ollut laajempia selvitettäviä asioita. Osalla työllistyminen yksityiselle sektorille oli täysin poissuljettu vaihtoehto ja heidän osaltaan tuli kysymykseen pysyvä eläke, kuntouttava työtoiminta tai räätälöity kouluttautuminen. 9

10 4. Järjestetään tarpeen mukaan asiakkaille työkunnon sekä osaamisen asiantuntijakartoituksia erikseen kilpailuttamalla. Kartoitukset voivat sisältää fyysisen ja psyykkisen toiminnan sekä oppimiskyvyn selvittämistä. Työkunnon kartoitukset sai kilpailutuksen jälkeen tehtäväkseen akaalainen yritys Akaan Akaatti. Asiakkaita ja yrittäjiä ohjattiin kuntotesteihin yrittäjälle. Testeihin osallistui kaikkiaan 21 eri henkilöä. Puhelinhaastattelun perusteella palaute oli seuraavaa: Testi antoi uutta ajateltavaa, henkilökohtainen testipalaute oli tärkeä ja tieto omasta kunnosta laittoi punnitsemaan asioita, kokemus testistä oli myönteinen. Asiakkaat kertoivat, että ovat kiinnittäneet huomiota omaan liikkumiseensa. "Mitään suurta muutosta en ole tehnyt, mutta kiinnitän nyt enemmän huomiota kuntoiluun ja ymmärrän sen merkityksen myös työssä henkisen ja fyysisen jaksamisen kannalta", totesi eräs kuntotestiin osallistunut. Muita kartoituksia ei ostettu, koska asiakkaat saivat niitä työvoiman palvelukeskuksen kautta. 5. Järjestetään asiakkaille ammatillista osaamista lisäävää koulutusta Akaan Verkko -hankkeeseen osallistuneet asiakkaat eivät olleet motivoituneita ryhmämuotoisesta kouluttautumisesta. Heille ensisijainen toive oli saada työtä. Joitain yksittäisiä korttikoulutuksia ostettiin asiakkaille, jolloin heidän mahdollisuutensa työllistyä vahvistuivat. Sen sijaan yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa muokattiin osuuskuntayrittäjyyskoulutus täsmäkoulutuksena osuuskuntatoiminnasta kiinnostuneille. Koulutukseen osallistui 10 innostunutta koulutettavaa ja heistä kaikki suorittivat koulutuksen loppuun saakka. 6. Järjestetään kunnan ja yritysten henkilökunnalle koulutusta, missä vahvistetaan työntekijöiden osaamista työllistettyjen ja osatyökykyisten perehdyttämisessä. Kunnan työntekijöille valmisteltiin perehdyttämiskoulutus, jonka tarkoitus oli lisätä kykyä ohjata ja perehdyttää työllistettyjä ja osatyökykyisiä. Koulutusmalliksi syntyi neljä lyhyttä lähitapaamiskertaa á 2,5 tuntia ja tapaamisten välillä tehtävät kenttätehtävät. Perehdyttämisteemoja olivat työhön perehdyttäminen, ohjauksen syventäminen, esimies- ja alaistaitojen vahvistaminen ja uusien taitojen arkeen vieminen. Osallistujat ovat saaneet koulutuksesta 32-tunnin osallistumistodistuksen. Koulutusta on toteutettu hankkeen aikana Akaan, Forssan, Valkeakosken ja Janakkalan kuntien työntekijöille sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän esimiehille. Palaute perehdyttämisestä on ollut hyvin myönteinen ja koulutus on osoittautunut kunnissa ajankohtaiseksi. Yrittäjien kanssa mallia ei ole ehditty testata osittain siksi, että työllistettyjen ohjaukset yrityksissä ovat olleet yksittäisiä ja eriaikaisia. Koulutusmallista on tehty tuote. 7. Luodaan yleismalli yrittäjien kanssa tapahtuvasta yhteistyöstä (sopimusluonnos) Paikallisista pienyrittäjistä koottiin pieni tiimi, jonka kanssa mietittiin mahdollista sopimusluonnosta. Yrittäjien kanta oli kuitenkin varsin selkeä: Mitään luonnosta ei tarvita, vaan asia sovitaan aina asiakaskohtaisesti. 10

11 8. Verkostoidutaan vastaavien välityömarkkinoiden kehittämishankkeiden kanssa, tiedotetaan ja levitetään mallia Levittämistyötä ja verkostoitumista on tapahtunut yhteistyössä Välike-projektin, VATES-säätiön Työllistä välittäen - Välitä työllistäen -hankkeen kanssa, kiipulalaisen KoutsiHäme -projektin ja muiden Kiipulan projektien kanssa. Yhteistyötä on tehty myös Opin Ovi- ja Pyörre projektien kanssa Etelä-Pirkanmaalla. Tärkeitä levittämiskanavia ovat olleet erilaiset seminaarit. Niistä mainittakoon valtakunnallinen työllisyysasiainfoorumi 2011 ja 2012 ja työ- ja elinkeinoministeriön järjestämät erilaiset kehittämispäivät sekä VATES-säätiön Kyvyt käyttöön -seminaari TULOKSET (suhteutettuna projektisuunnitelmassa oleviin lukuihin) Määrälliset tulokset Aloittaneet, työtön: Toteuma Tavoite Miehiä Naisia Yhteensä Aloittaneet, työssäolevat: Toteuma Tavoite Miehiä Naisia Yhteensä Aloittaneet, yrittäjät: Toteuma Tavoite Miehiä 15 7 Naisia 9 23 Yhteensä Aloittaneet, työelämän ulkopuolella: Toteuma Tavoite Miehiä

12 Naisia 3 8 Yhteensä 7 15 Aloittaneet, yhteensä: Toteuma Tavoite Miehiä Naisia Yhteensä Toteuma Tavoite Mukaan tulleet yritykset Muut organisaatiot Uudet työpaikat: Miehet 9 15 Naiset Yhteensä Uudet yritykset: 3 5 Koulutus- ja henkilötyöpäivät: Lähettävä taho: TE-toimisto 28 Työvoiman palvelukeskus 14 Sosiaalitoimi 1 Oma aloite 13 Mielenterveystoimisto 3 Toinen hanke 4 12

13 Toimenpiteet: Työharjoittelu kk 16 Työkokeilu kk 13 Työelämävalmennus kk 14 Palkkatuettu työ Määräaikainen työ Vakituinen työ 8 hlöä 6 hlöä 8 hlöä Perustaa yrityksen 3 Osuuskuntakoulutus Kuntotestit Ohjattu eläkkeelle (tavoite) 229 päivää 21 hlöä 3 hlöä Liittyy osuuskuntaan 15 UUDET TUOTTEET Uudet tuotteet ovat omassa kansiossaan LIITTEET Merja Lindroos, HUMAK, opinnäytetyö, Akaassa alkava yhteistoiminta tuottaa harrastuksia, palvelua ja toimeentuloa. Tiedustelut Merja Lindroos, merja.lindroos@kolumbus.fi 13