HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta"

Transkriptio

1 HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta

2 SISÄLTÖ Hermosto ja välittäjäaineet GI-kanava Maksa Munuaiset ja virtsaneritys Endokrinologiaa

3 HERMOSTO JA VÄLITTÄJÄAINEET

4 KESKUSHERMOSTO (sentriaalinen) - aivot - selkäydin ÄÄREISHERMOSTO (perifeerinen) - autonominen hermosto sympaattinen & parasympaattinen - somaattinen hermosto tuntohermosto & liikehermosto

5 KESKUSHERMOSTO 1. Aivot: ylipäällikkö 2. Aivorunko: yhdistää aivot selkäytimeen 3. Selkäydin: ohjaa aivoista tulevat käskyt eteenpäin Motoneuronien SOOMAT selkäytimen etupylväässä Sensoristen neuronien AKSONIT selkäytimen takapylväässä ja SOOMAT spinaaliganglioissa takapylvään ulkopuolella

6 AIVOT Isot aivot Väliaivot Pikkuaivot Selkäydin Aivorunko: 1. Keskiaivot 2. Aivosilta 3. Ydinjatkos

7 AIVOT - vastaanottavat, varastoivat, käsittelevät ja tuottavat informaatiota TIETÄEN tekevänsä niin - Ihmisen aivoissa noin 100 mrd. neuronia toimii yhtenäisenä hermostoverkkona näistä noin joka kymmenestuhannes eli 1-2 miljoonaa on yhteydessä ulkomaailmaan - Hermosolujen = neuronien tehtävät: 1. vastaanottavat muista soluista tulevia impulsseja 2. lähettävät muihin neuroneihin signaaleja saamansa informaation funktiona 3. toimivat itsenäisinä värähtelijöinä

8 4. varastoivat tietoa saamiensa signaalien voimakkuuden ja laadun mukaan; solujen välisten kytkentöjen voimakkuuden ja solun sisäisen tilan huomioiden - neuronien lisäksi suuri määrä tuki- eli gliasoluja - muita apurakenteita: kalvostoja, nestetiloja, verisuonia - Aivojen kytkentäpinnat ulkomaailmaan sensoristen ja motoristen neuronien kautta aistit, hermolihasliitokset - Alkoholi + lääkeaineet MERKITTÄVÄ vaikutus keskushermoston toimintaan

9 AIVOJEN TEHTÄVÄNJAKO - Isot aivot: tietoisuus ja tahdonalainen toiminta - Pikkuaivot + muut aivojen osat: toimivat tahdosta riippumatta ja toteuttavat isojen aivojen alulle panemia / ohjeistamia toimintoja - Pikkuaivot: koordinaatiokyky, opittujen liikesarjojen toistaminen, aikaviiveiden arviointikyky - Aivorunko: motorisia + sensorisia hermoratoja, yhteyksiä aivojen eri osien välillä, tiettyjen tiedostamattomien toimintojen ylläpito, esim. hengitys - Väliaivot: hypotalamuksessa elintärkeää hormonitoimintaa

10 - Selkäydin: hermoratoja lihasten ohjaamiseen ja tuntoaistimusten välittämiseen; myös automaattisia refleksejä ja säätelytoimia, esim. kävelyn säätely - Aivo-selkäydinneste: aivot kelluvat nesteessä, joka suojaa niitä tärähdyksiltä ja toimii samalla kemiallisena puskurina - Aikuisen aivot painavat noin 1,3kg suuria eroja yksilöiden, sukupuolten ja rotujen välillä - Eroja aivojen energia-aineenvaihdunnassa sukupuolten välillä kielelliset tehtävät, aivopuoliskojen väliset yhteydet

11 YLEISIMPIÄ AIVO-/ KESKUSHERMOSTOPERÄISIÄ SAIRAUKSIA - Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti ym. dementoivat aivosairaudet - Aivoinfarktit ja -verenvuodot - Epilepsia - MS-tauti = multippeliskleroosi = pesäkekovettumatauti - Kehityshäiriöt, aivovammat, tapaturmat - Aivokasvaimet, aivosyöpä - Mielisairaudet

12 ÄÄREISHERMOSTO / 1. AUTONOMINEN HERMOSTO tahdosta riippumaton, vegetatiivinen hermosto vaikuttaa sileään lihaksistoon, sydänlihaksen liikkeisiin ja rauhasten eritykseen osallisena kaikissa elimistön säätelytoiminnoissa, esim. verenpaineen säätelyssä jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon toistensa vastavaikuttajina; sympaattinen hermosto stimuloi, parasympaattinen relaksoi

13 1. AUTONOMINEN HERMOSTO koostuu aivohermoista, selkäydinhermoista ja autonomisista hermoista aivohermot (12 paria) lähtevät aivojen pohjasta: I hajuhermo, II näköhermo, III silmän liikehermo, IV telahermo, V kolmoishermo = trigeminus, VI loitontajahermo, VII kasvohermo, VIII kuulo-tasapainohermo, IX kieli-kitahermo, X vagus- eli kiertäjähermo, XI lisähermo, XII kielen liikehermo selkäydinhermot (31 paria) lähtevät pareittain kunkin selkärangan nikaman alta kahtena erillisenä haarana, etu- ja takajuurena

14 takajuuressa on tuntohermosyitä, etujuuressa liikehermosyitä etu- & takajuuri yhdistyvät tullessaan ulos selkärangan nikamien välistä selkäydinhermossa on sekä motorisia että sensorisia hermosyitä selkäydinhermojen luokittelu: 8 paria kaulahermoja, 12 paria rintahermoja, 5 paria lannehermoja, 5 paria ristihermoja, 1 pari häntähermoja hartiapunos, lanne-ristipunos

15 AUTONOMISEN HERMOSTON KOHDE-ELIMET & VAIKUTUKSET - sisäelimiin tulee sekä sympaattisia että parasympaattisia hermosyitä - elimistön autonominen status harvoin puhtaasti sympaattinen tai parasympaattinen yleensä jotain siltä väliltä - eat and rest, fight or flight - sympaattisen hermoston välittäjäaineet asetyylikoliini + noradrenaliini parasympaattisessa asetyylikoliini

16 Autonominen hermosto N M = hermo-lihasliitoksen nikotiinireseptori, N N = ganglion nikotiinireseptori, M = muskariinireseptori, α = α-reseptori, β = β-reseptori, AK = asetyylikoliini, NA = noradrenaliini

17 SYMPAATTINEN / PARASYMPAATTINEN HERMOSTO Sympaattinen - Ääreishermostossa 2 sympaattista hermorunkoa - Selkäytimen molemmin puolin thorax- & lumbaalinikamien välillä - Neurotransmitterit asetyylikoliini (Ach) ja noradrenaliinia (NA) pre-/ postganglionaariset - Sympatikotonus sydämen syke nousee + iskutilavuus kasvaa, pupillit laajenevat, adrenaliinin + noradrenaliinin eritys lisämunuaisytimessä lisääntyy, kapillaarit supistuvat, verenpaine,

18 SYMPAATTINEN / PARASYMPAATTINEN HERMOSTO glukoosinmuodostus maksassa kiihtyy Parasympaattinen - Parasympaattiset hermot aivohermojen tai ristihermojen mukana kohdesoluihin - Gangliot lähellä kohde-elintä - Ach pre- ja postsynaptisissa neuroneissa - Reseptorit G-proteiinikytkentäisiä muskariini- tai nikotiinireseptoreita

19 SYMPAATTINEN / PARASYMPAATTINEN HERMOSTO - Parasympatikotonus sydämen syke hidastuu, pupillit supistuvat, kapillaarit laajenevat, veren-paine laskee, GI-kanavan verenkierto aktivoituu ja ruoansulatus tehostuu, sisäelinten sileät lihakset relaksoituvat, adrenaliinin + noradrenaliinin eritys vähenevät merkittävästi (adrenaliinin eritys voi pysähtyä) Keskushermosto säätelee autonomista hermostoa osa autonomista verkostoa; hypotalamus, talamus, mantelitumake, aivorungon tietyt alueet, aivokuoren autonomiset motoriset + sensoriset alueet

20 ÄÄREISHERMOSTO / 2. SOMAATTINEN HERMOSTO - Somaattinen = tahdonalainen hermosto muodostuu sensorisesta ja motorisesta osasta eli tunto- ja liikehermostosta - Erottuu autonomisesta hermostosta selvästi vain ääreishermoston alueella; keskushermostossa autonomisen / somaattisen hermoston toimintojen erottaminen toisistaan vaikeaa - Efferentit = vievät hermosäikeet viestit aivoista tahdonalaisiin lihaksiin

21 2. SOMAATTINEN HERMOSTO - Afferentit = tuovat hermosäikeet viestit lihaksista sekä tunto- & muista aistinelimistä aivoihin - Poikkijuovaisten lihasten hermotus lihasten supistumisen tahdonalainen säätely - Liikehermo = lihaksia ja hermo-lihasliitoksia hermottavien motoneuronien aksonien muodostama hermokimppu välittää impulssit keskushermostosta hermottamiinsa lihaksiin - motorinen hermosto huolehtii heijasteista eli reflekseistä, tahdonalaisista + automaattisista liikkeistä sekä tasapainon ylläpidosta

22 2. SOMAATTINEN HERMOSTO - Sensorisen hermoston toiminnot perustuvat aistiratoihin, jotka kulkevat reseptoreista aivoihin ja aivoissa edelleen omille projektioalueilleen - Reseptorit herkkiä vain tietyille ärsykkeille se mikä vaikuttaa yhteen, ei tehoa toiseen lainkaan - Eri aistien impulssit eri reittejä aivoihin omille somatosensorisille edustusalueilleen aivokuorella tunto, kipu, haju, maku, kuulo, näkö - autonominen + somaattinen hermosto keskushermoston alueella yhteydessä toisiinsa

23 HERMOSTON RAKENNE JA TOIMINTA Virva Volanen hermosto rakentuu hermokudoksesta, jossa on neuroneja eli hermosoluja, hermoratoja sekä hermotukisoluja (gliasolut) keskushermostossa n.100 miljardia neuronia eivät uusiudu, mutta katkenneet aksonit voivat kasvattaa uusia yhteyksiä muihin neuroneihin ja/tai luustolihaksiin jokaisella neuronilla solukeskus eli sooma afferentit + efferentit eli tuovat + vievät hermosäikeet synapsi liittää yhteen 2 neuronia TAI neuronin + poikkijuovaisen lihaksen / lihassolun

24 hermo-lihasliitos neuronin ja lihassolun välillä jokaisella aivosolulla noin 1000 synapsia, joillakin jopa viestinvälitys neuronista toiseen neurotransmittereiden eli hermoston välittäjäaineiden välityksellä välittäjäaineista enemmän jatkossa impulssi kulkee vain yhteen suuntaan synapsiraon yli: aksoni presynaptinen hermopääte synapsirako + välittäjäaineet postsynaptinen hermopääte dendriitti neuronin sooma impulssin lähettäminen eteenpäin jos kynnysarvo ylittyy tulkinta aivoissa, lihaksen supistuminen

25 lääkkeiden vaikutus impulssin kulkuun synapsissa eksitoiva eli kiihdyttävä tai inhiboiva eli estävä hermoverkot psyykkisten / hermostollisten toimintojen perusosa signaalien vastaanotto & järjestely, niiden perusteella toimintojen toteuttaminen kokonaan tai vaiheittain/osittain hermoverkon neuronit toisiinsa nähden tarkoituksenmukaisesti järjestäytyneet jokaisessa hermoverkossa sekä eksitoivia että inhiboivia yhteyksiä yksinkertaisetkin hermoverkot kykenevät monimutkaisiin, biologisesti merkittäviin tehtäviin

26 Hermosolu = neuroni

27 Yhden neuronin synapseja

28 HERMOSYY / H.S.KIMPPU / HERMO

29 Neurotransmissio

30 HERMOIMPULSSIN KULKU / AKTIOPOTENTIAALI - hermoimpulssin kulku perustuu aktiopotentiaaliin eli solukalvojen sähköiseen jännitteeseen ja sen muutoksiin (hermo- ja lihassoluissa) - jänniteherkät K + - ja Na + -kanavat - lepotilassa ionikanavat ovat kiinni ja solukalvon varaus on negatiivinen, -70mV - Sähköinen stimulaatio (ärsytys) avaa Na + -kanavia solukalvon depolarisaatio eli varauksen muuttuminen positiivisemmaksi - Jos depolarisaatio saavuttaa aktiopotentiaalin

31 kynnysarvon aktiopotentiaali laukeaa hermoimpulssi lähtee liikkeelle - Yhä enemmän Na + -kanavia aukeaa solun sisällä varaus positiiviseksi solu ympäristöään positiivisemmin varautunut depolarisaation huippu - K + -kanavat edelleen kiinni - Na + -kanavat sulkeutuvat aktiopotentiaalin lopussa pysyvät hetken kiinni, jolloin eivät pysty uuteen aktiopotentiaaliin - K + -kanavat auki vasta Na + -kanavien sulkeuduttua - Solukalvon repolarisaatiossa eli aktiopotentiaalin loppuvaiheessa kaliumioneja virtaa solusta ulos solu muuttuu normaaliarvoa negatiivisemmaksi

32 refraktaariaika, jonka aikana EI voi syntyä uutta aktiopotentiaalia. Takaraja sille, kuinka tiheään solussa voi syntyä aktiopotentiaaleja. - Lopuksi ionikonsentraatiot solukalvon molemmin puolin ja solun sähköinen varaus palautuvat normaaleiksi = kaliumia virtaa takaisin soluun ja natriumia solun ulkopuolelle solu on valmis uuteen aktiopotentiaaliin. - esim. SYNAPSIN TOIMINTA HERMOLIHASLIITOKSESSA

33 HERMO-LIHASLIITOS - Liikehermosolun synapseja luustolihassolujen kanssa - kapea synapsirako - hermopäätteessä välittäjäainerakkuloita - Ach = asetyylikoliini vapautuu EKSOSYTOOSILLA synapsirakoon - luustolihassolun solukalvossa IONI- KANAVIA, joissa Ach-reseptoreita

34 SYNAPSIN TOIMINTA HERMO- LIHASLIITOKSESSA 1. Impulssi tulee hermopäätteeseen. 2. Hermopäätteen Ca 2+ -kanavat aukeavat kalsiumioneja virtaa solunulkoisesta nesteestä hermopäätteeseen. 3. Presynaptisen hermopäätteen solukalvo depolarisoituu kalvojännite positiiviseksi. 4. Välittäjäaineet vapautuvat synapsirakoon.

35 5. Postsynaptisen kalvon, tässä siis lihassolun solukalvon reseptorit sitovat välittäjäaineet solukalvon ionikanavat aukeavat. 6. Natriumioneja virtaa lihassoluun lihassolun depolarisaatio. 7. Depolarisaatio leviää koko lihassoluun laukaisee solun vasteen eli lihassolu supistuu. 8. Samanlainen depolarisaatio tapahtuu yhtä aikaa kaikissa aksonin hermopäätteissä koko lihas supistuu.

36 HERMO-LIHASLIITOS Impulssin kulku neuronista lihassoluun motorisen päätelevyn kautta. Lihassolujen supistuminen. Aksonin kaikkien hermopäätteiden depolarisaatio samaan aikaan koko lihas supistuu.

37 AKSONIPOTENTIAALI & SYNAPSI Efektorit = lihassoluja, erittäviä rauhassoluja - hermoimpulssi VAIN soomasta aksoniin päin - synapsi liittää neuronit ja/tai efektorit toisiinsa - pre- ja postsynaptiset osat - aksonipäätteet - synaptiset vesikkelit neurotransmitterit

38 SYNAPSIN TOIMINTA 1. Aktiopotentiaali 2. Ca 2+ -ionien sisäänvirtaus 3. Ca 2+ -ionien säätelemä eksosytoosi 4. Diffuusio 5. Välittäjäaine sitoutuu reseptoriin 6. Na + -sisäänvirtaus ja depolarisaatio 7. Asetyylikoliiniesteraasi (ACE) pilkkoo asetyylikoliinia (AC) ja kanava sulkeutuu

39 SYNAPTINEN VIESTINSIIRTO Lähettäjäneuroni Vastaanottajaneuroni Synapsi Sähköinen signaali eli hermoimpulssi Lähettäjäneuronin hermopääte Välittäjäainemolekyyli Välittäjäainevesikkeli Synaptinen rako Vastaanottajaneuronin hermopääte Välittäjäainevesikkeli Lähettäjäneuronin hermopääte Synaptinen rako Välittäjäainemolekyyli RESEPTORI Vastaanottajaneuronin hermopääte

40 SYNAPTINEN VIESTINSIIRTO sähköinen signaali eli hermoimpulssi etenee lähettäjäneuronin viejähaarakkeessa hermopäätteeseen hermopäätteessä välittäjäainetta eli transmitteriä sisältävä vesikkeli (=rakkula) siirtyy solukalvolle välittäjäainemolekyylit vapautuvat vesikkelistä eksosytoosilla synapsirakoon välittäjäainemolekyylit ylittävät synapsiraon ja kohtaavat vastaanottajaneuronin hermopäätteen välittäjäaineet sitoutuvat vastaanottajaneronin solukalvolla oleviin RESEPTOREIHIN

41 SYNAPTINEN VIESTINSIIRTO reseptorityypistä riippuen välittäjäaineen sitoutuminen reseptoriin inhiboi / eksitoi sähköisen signaalin syntymistä vastaanottajaneuronissa impulssin vaimeneminen / johtuminen eteenpäin synaptinen hienorakenne muovautuu nopeasti hermoston aikaisemman aktiviteetin seurauksena synaptisen viestinvälityksen teho vahvistuu / heikkenee esim. kemiallisten aineiden (lääkkeet, päihteet) sekä synapsin rakennemuutosten takia

42 NEUROTRANSMITTERIT = hermoston välittäjäaineet endogeenisiä eli sisäsyntyisiä kemiallisia yhdisteitä välittävät, voimistavat, estävät ja mukauttavat eli moduloivat neuronin ja toisen solun välisiä sähköisiä signaaleja (hermoimpulsseja) vastaanottava solu voi toisen neuronin ohella olla myös poikkijuovainen lihassolu, sileä lihassolu, rauhassolu tai aistireseptorisolu neurotransmitterit + neuromodulaattorit neuroregulaattorit eli hermostoon vaikuttavat aineet

43 NEUROTRANSMITTERIT 1. EKSITOIVIA - asetyylikoliini - adrenaliini & noradrenaliini - dopamiini - serotoniini eli 5-hydroksitryptamiini - aspartaatti & glutamaatti (tärkein?) 2. INHIBOIVIA - GABA eli gamma-aminovoihappo - glysiini & tauriini

44 NEUROTRANSMITTERIT 3. MODULOIVIA - peptidirakenteisia - monet hypotalamuksen ja aivolisäkkeen hormonit - GI-kanavan ja haiman hormonit - endorfiinit & enkefaliinit %:ssa keskushermoston synapseista transmitterinä aminohappo, 5-10%:ssa amiini ja 1-2%:ssa peptidi - aivoissa glutamaatti tärkein eksitoiva, GABA tärkein inhiboiva välittäjäaine

45 NEUROTRANSMITTERIT - glutamaatilla vähintään kolmenlaisia reseptoreja, GABA:lla ainakin kahdenlaisia - TÄRKEIMMÄT välittäjäaineet kemiallisen rakenteen mukaan jaoteltuna: AMINOHAPOT: aspartaatti, glutamaatti, GABA, glysiini ASETYYLIKOLIINI MONOAMIINIT: adrenaliini, noradrenaliini, dopamiini, serotoniini, histamiini, melatoniini, tyramiini, oktopamiini

46 NEUROTRANSMITTERIT POLYPEPTIDIT (neuropeptidit): o Opioidineuropeptidit: enkefaliini, endorfiinit, dynorfiini, kortikotropiini o Aivolisäkkeen peptidit: oksitosiini, vasopressiini (=ADH), neurofysiinit o Takykiniinit: neurokiniinit A ja B, substanssi P (eksit.) o Sekretiinin kaltaiset peptidit: GHRH eli kasvuhormonin vapauttajahormoni, VIP eli vasoaktiivinen intestinaalinen polypeptidi, glukagoni, sekretiini, motiliini o Insuliinin kaltaiset peptidit: insuliini, hermon kasvutekijät, somatomediinit

47 NEUROTRANSMITTERIT o Somatostatiinin kaltaiset peptidit: GHIH eli somatostatiini, haiman polypeptidi, neuropeptidi Y, peptidi YY o Gastriinin kaltaiset peptidit: gastriini, kolekystokiniini MUUT HERMOSTON VÄLITTÄJÄAINEET: NO eli typpioksidi, CO eli hiilimonoksidi =häkä, anandamidi, ATP eli adenosiinitrifosfaatti

48 PARI HUOMIOTA: NEUROTRANSMITTERIT KOLINERGISISSA neuroneissa transmitterinä asetyylikoliini; α-motoneuronit, parasympaattisen hermoston neuronit, sympaattisen hermoston preganglionaariset neuronit, eräät aivojen hermoradat katekoliamiinit lisämunuaisytimestä; synteesiin tarvitaan ravinnosta saatua tyrosiinia tai fenyylialaniinia; tyrosiini dopa dopamiini noradrenaliini adrenaliini liikkeiden säätely, tunnetilojen säätely, hormonieritys (dopamiini)

49 NEUROTRANSMITTERIT NA autonomisen hermoston tärkein eksitatorinen välittäjäaine; sympaattiset postganglionaariset neuronit aivoissa noradrenergiset neuronit säätelevät mm. verenpainetta, vireystilaa, uni-valverytmiä, oppimista ja muistia tietyissä aivojen hermoradoissa transmittereinä adrenaliini (=epinefriini), serotoniini, histamiini glutaminergisiä monet sensoriset ja pyramidaaliset neuronit ainakin 4 eri reseptorityyppiä

50 NEUROTRANSMITTERIT glysiini inhibitorisena välittäjäaineena selkäytimessä ja ydinjatkeessa neuropeptidit (valtaosa G-proteiinikytkentäisiä!) eivät osallistu nopeaan synaptiseen signaalinvälitykseen hienosäätävät muiden transmittereiden vaikutuksia; mieliala, kipu, sileiden lihasten säätely, motoriikka NANC transmitterit yleisiä autonomisessa hermostossa ja keskushermostossa (non-adrenergiset-nonkolinergiset) adenosiini, typpioksidi, ATP, ADP, neuropeptidi Y, GnRH, substanssi P

51 LÄÄKEAINEVAIKUTUKSET Sähköisen signaalin esto: -pallokalamyrkky, monet puudutusaineet SYNAPSISSA Välittäjäaineen vapautumisen esto: -botuliini Clostridium botulinum -bakteeri Välittäjäaineen synteesin esto: -jotkut hermomyrkyt, skitsofrenialääkkeet Välittäjäaineen synteesin kiihdytys: -mm. parkinsonismin hoidossa käytetyt lääkkeet Vastaanottajasolun toimintaan vaikuttavat: -pertussistoksiini Bordetella pertussis bakteeri hinkuyskä Välittäjäaineen takaisinoton esto hermopäätteen vesikkeliin: - monet mielialalääkkeet Välittäjäainereseptorin salpaus: - monet hermomyrkyt; kurare -useat skitsofrenialääkkeet

52 LÄÄKEAINEVAIKUTUKSET SYNAPSISSA Välittäjäaineen soluunoton esto: - monet depressiolääkkeet, kokaiini, amfetamiini Välittäjäaineen hajottamisen esto: - koliiniesteraasi-inhibiittorit myasthenia graviksen hoito - monet hermokaasut Välittäjäaineen sitoutumisen vahvistaminen: - bentsodiatsepiinit, alkoholi Välittäjäaineen 'matkiminen : opiaatit, mm. heroiini Runsaasti mahdollisuuksia hermoston viestinvälityksen kemialliseen säätelyyn!!!

53 RUOANSULATUSRAUHASET avorauhasia = eksokriinisiä rauhasia eritteet vapautuvat GI-kanavan onteloon sylkirauhaset, maha- ja suolirauhaset, maksa, haima (endo+ekso!), sappirakko tuottavat ja erittävät useita tärkeitä ruoansulatusentsyymejä, mm. amylaasia, trypsiiniä + kemotrypsiiniä, fosfolipaasia ja lipaasia hormonit & autonominen hermosto säätelevät ruoansulatusrauhasten toimintaa stressi heikentää ruoansulatusta

54 GI- KANA- VA

55 GI-KANAVAN ERI OSIEN TEHTÄVÄT RUOANSULATUKSESSA 1. Suu ruoan mekaaninen hajotus 2. Sylkirauhaset entsyymipitoinen sylki sekoittuu pureskeltuun ruokaan (amylaasi) 3. Kurkunkansi estää ruoan joutumisen henkitorveen 4. Ruokatorvi peristaltiikka kuljettaa ruoan mahalaukkuun 5. Mahalaukku lihassupistukset sekoittavat ruokaan mahahappoja

56 GI-KANAVAN ERI OSIEN TEHTÄVÄT 6. Maksa ravinteiden käsittely + varastointi, myrkkyjen ym. vierasaineiden neutralointi 7. Sappirakko sappi tyhjentyy pohjukaissuoleen 8. Haima tuottaa ruoansulatusentsyymien lisäksi bikarbonaattia, joka neutraloi suolahappoa 9. Pohjukaissuoli 10. Ohutsuoli ruoansulatus jatkuu; ravintoaineita imeytyy verenkiertoon 11. Paksusuoli vettä imeytyy suolistosta takaisin 12. Peräsuoli sulamaton + käyttökelvoton aines poistuu elimistöstä

57 MAHALAUKKU Cardia = mahansuu; ruokatorven + mahalaukun välinen aukko Fundus = mahanpohjukka Corpus = mahanrunko Antrum = mahanportin soppi Canalis pyloricus = mahanportin kanava Pylorus = mahanportti

58 MAHALAUKKU Mahalaukun seinämän rakenne: 1. limakalvo (lieriöepiteelin peittämä), muuttuu ohutsuolen alueella nukkalisäkkeiksi 2. limakalvonalaiskerros; tukikerros, jossa paljon hermoja, verisuonia ja imukeräsiä 3. ulompi lihaskerros; pitkittäisesti + rengasmaisesti ryhmittyneitä lihaksia lihassupistukset, ruoan työntäminen eteenpäin 4. herakalvo (uloin kerros); sidekudosta, kiinnittää mahalaukun + suoliston alkupään suoliliepeeseen ja edelleen vatsaontelon seinämään

59 MAHALAUKKU Limakalvo + limakalvonalaiskerros poimuttuvat mahan ollessa tyhjä poimut suoristuvat vatsan täyttyessä. Vatsan sisäpinnan limakalvo muodostaa kuopakkeita mahanpohjukan ja mahanrungon alueella maharauhaset avautuvat kuopakkeisiin. Maharauhasten solutyypit: katesolut; suolahappo = HCl pääsolut; pepsiinin esiaste sivusolut; lima enteroendokriiniset solut; ruoansulatusta sääteleviä hormoneja

60 MAHALAUKKU Lihakset tekevät ruoansulatuksen kannalta välttämättömiä liikkeitä ruokamassan sekoitus ruoansulatusnesteisiin + vieminen eteenpäin Etenemisnopeus 3-5cm /min, ruokailu nopeuttaa GI-kanavan läpi kulkee vuorokaudessa 9-12 litraa nesteitä, joihin ravintoaineet ovat sekoittuneet Valtaosa nesteistä elimistön itsensä erittämiä suurin osa imeytyy takaisin suolistosta nestetasapainon kannalta ensiarvoista! ripuli voi olla hengenvaarallinen Sylki, mahaneste, haimaneste, sappi, suolineste

61 Mahalaukku RUOANSULATUS ruoan pilkkominen suolelle sopivan kiinteään / vellimäiseen olomuotoon suolahappo, pepsiini ruokasulan annostelu pohjukaissuolen kautta ohutsuoleen pienissä erissä mahanesteen happamuuden takia limakalvoa suojaa sivusoluista erittyvä lima sekä prostaglandiinit lisäävät limaneritystä ja vähentävät suolahapon erittymistä

62 RUOANSULATUS Ohutsuoli (n.7m) pohjukaissuoli = duodenum (n.25cm) tyhjäsuoli = jejunum (n.2,5m) sykkyräsuoli = ileum (2-4m) maksa + haima erittävät ruoansulatusnesteensä pohjukaissuoleen ohutsuoli erittää vain noin litran suolinestettä vuorokaudessa (vrt litraa suoliston läpi) hiilihydraattien hajotus: amylaasi, laktaasi, maltaasi, sakkaraasi rasvojen hajotus: lipaasi

63 RUOANSULATUS / ohutsuoli proteiinien hajotus: trypsiini peptidien hajotus: peptidaasit ohutsuolen seinämä erittäin hyvin läpäisevä & ohutsuolen sisäpuoli osmoottisesti samanväkevyinen kuin elimistön muut nesteet vesi + suolat liikkuvat vapaasti verenkierron ja suoliston välillä suuri imeytymispinta-ala, noin 200m 2! Limakalvo voimakkaasti poimuttunut + nukkalisäkkeet eli villukset & mikrovillukset (p.-ala 600x suuremmaksi) ohutsuolen limakalvo kuluu nopeasti uusiutuu myös nopeasti

64 RUOANSULATUS / ohutsuoli ohutsuolen limakalvossa useita ruoansulatusentsyymejä tuottavia ja absorboivia soluja, jotka vastaanottavat pilkkoutuneita ravintoaineita limakalvossa myös endokriinisiä eli hormoneja tuottavia soluja, limaa tuottavia pikarisoluja sekä asidofiilisiä Panethin soluja, jotka säätelevät suoliston bakteeriflooraa endokriiniset solut tuottavat sekretiiniä, kolekystokiniiniä (CCK), vasoaktiivista intestinaalista peptidiä (VIP), gastrista inhibitiopeptidiä (GIP), motiliinia & somatostatiinia

65 OHUTSUOLI GI-kanavan ulkopuolisen rauhasen eritystiehyt Rengaspoimu Suolilieve Herakalvo Ulompi pitkittäinen lihaskerros Sisempi rengasmainen lihaskerros Limakalvonalaiskudos Limakalvo Limakalvon lihaskerros Imukeränen Limakalvon tukikerros Suolinukkaa Lieberkühnin kryptia Limakalvonalaiskerroksen rauhanen

66 Duodenum OHUTSUOLI Jejunum Ileum 4. mucosa = limakalvo 5. muscularis externa = uloimmat lihaskerrokset 6. imusolmukkeita

67 RUOANSULATUS Paksusuoli GI-kanavan loppuosa, vastaanottaa ohutsuolesta imeytymättömät nesteet absorboi ruokamassasta /-nesteestä vettä, vitamiineja, natriumia & mineraaleja poistaa sulamattoman aineksen elimistöstä käsittelee nestettä vain n. 1,5 litraa / vuorokausi osat: umpisuoli = caecium, koolon = colon, peräsuoli = rectum koolonin osat: nouseva, poikittainen ja laskeva paksusuoli sekä sigmasuoli

68 RUOANSULATUS / paksusuoli paksusuolen seinämä vastaa rakenteeltaan muuta GI-kanavaa; voidaan erottaa limakalvo, limakalvonalaiskerros, lihaskerrokset ja herakalvo (serosa) ei nukkalisäkkeitä, mutta runsaasti limaa erittäviä soluja ja suolirauhasia (Lieberkühnin rauhaset) huomattavia määriä erilaisia symbionttibakteereja, terveellä aikuisella 1-1½kg; noin puolet ulosteen massasta on bakteereja bakteerit pilkkovat suolesta sulamatta jääneitä aineita kuten kuituja ja sokerialkoholeja syömisestä noin 8 tunnin kuluttua lähes kaikki imeytymätön aines on paksusuolessa

69 PAKSUSUOLI SUOLILIEVE HERAKALVO ULOMPI PITKITTÄINEN LIHASKERROS SISEMPI RENGASMAI- NEN LIHASKERROS LIMAKALVON- ALAISKUDOS LIMAKALVON LIHAS- LIMAKALVON KERROS TUKIKERROS LIEBERKŰHNIN KRYPTIA IMUKE- RÄNEN LIMAKALVO

70 GI-KANAVAN SAIRAUKSIA mahakatarri = gastriitti ja refluksiesofagiitti tavallisia peptinen haava yleinen ulkustauti = mahahaava: Helicobacter pylori, liiallinen suolan käyttö, tupakointi, stressi mahalaukun umpi mahasyöpä pohjukaissuolihaava keliakia (ohutsuoli) erilaiset imeytymishäiriöt

71 GI-KANAVAN SAIRAUKSIA ummetus, ripuli colon irritabile = ärtyvän (paksu)suolen oireyhtymä paksusuolen tukos paksusuolisyöpä polyypit, umpipussit laajentunut paksusuoli = megacolon erilaiset tulehdus- ja tartuntataudit koko GIkanavan alueella suussa lisäksi karies, ientulehdus ja suusyöpä

72 MAKSA ruoansulatuselimistöön kuuluva elimistön suurin rauhanen aikuisen maksa painaa 1-1,4 kg sijaitsee vatsaontelon yläosassa ontelon oikealla puolella, pallean alla, kylkiluiden suojassa runsas verisuonisto ja voimakas aineenvaihdunta osallistuu ruoansulatuksen ja elimistön vierasainemetabolian elintärkeisiin prosesseihin sikiöllä punasoluja muodostavana elimenä maksan tehtävät:

73 MAKSAN RAKENNE; edestä

74 4. Oikea maksalohko 6. Vasen maksalohko 8. Napalaskimojänne 9. Sappirakko 10. Sappitiehyt 11. Maksavaltimo 12. PORTTILASKIMO 13. Alaonttolaskimo 14. Onttolaskimoligamentti 15. Yhteinen maksatiehyt 16. Sappirakon tiehyt

75 17. Maksaliuska 18. Keskuslaskimo 19. Maksavaltimo 20. Porttilaskimon haara 21. Sappisuoni

76 säätelee verensokeria ja aminohappopitoisuutta; voi syntetisoida joitakin aminohappoja muuttaa rasvojen hajoamistuotteita elimistölle sopivaan muotoon ja huolehtii kolesteroliaineenvaihdunnasta valmistaa sappihappoja hajottaa hormoneja varastoi glukoosia glykogeenina, kun energiaa on runsaasti saatavilla; voi myös muodostaa glukoosista tyydyttyneitä rasvahappoja varastoi vitamiineja, rautaa ja verta

77 ravinnon puutteen / paaston aikana muodostaa 1. aminohapoista glukoosia 2. rasvamolekyylien glyserolista glukoosia 3. rasvahapoista ketoaineita (aivot!) tuhoaa verenkierron mukana tulevia bakteereja, myrkkyjä ja vierasaineita, esim. ruoan haitta-aineita, alkoholia ja lääkeaineita fagosytoosi, detoksifikaatio hepatosyyttien (=maksasolujen) sileäpintaisessa solulimakalvostossa vierasaine sappeen suoleen ulosteeseen poistaa verestä bilirubiinia ihon keltaisuus, jos maksa ei toimi kunnolla

78 MAKSAN VERENKIERTO poikkeaa muista elimistä: hyvin runsas verisuonitus happirikas veri maksakudoksen ja solujen käyttöön maksavaltimoa pitkin porttilaskimo tuo vähähappista, ravinto- & kuona-ainepitoista verta maksaan GI-kanavasta, haimasta ja pernasta porttilaskimon tuomien aineiden käsittely elimistölle haitattomaan / vaarattomaan / hyödylliseen muotoon: VIERASAINEMETABOLIA! maksavaltimon + porttilaskimon tuomat

79 veret sekoittuvat maksan hiussuonipoukamissa, joiden reunoilla maksasolut sijaitsevat hiussuonipoukamista veri keskuslaskimoihin ja edelleen ulos maksasta keskuslaskimot yhdistyvät kolmeksi maksalaskimoksi maksalaskimot yhtyvät alaonttolaskimoon mm. hyvän verenkierron ansiosta maksa korjaa hyvin itse itseään ja vaurioitaan toimii, vaikka vain pieni osa maksasta olisi enää kunnossa

80 MUNUAISET MUNUAISET JA VIRTSANERITYS o pavunmuotoisia, aikuisella noin 10-11cm pitkiä, 5-6cm leveitä ja noin 3cm:n paksuisia o paino noin 150g / kpl o kovera puoli selkärankaan päin o selkärangan molemmin puolin kylkiluiden ja selkälihasten suojassa, oikea munuainen hiukan vasenta alempana; maksan + pernan alapuolella

81 o suojana myös kaksinkertainen rasvakerros ja sidekudoksinen munuaiskotelo o koverassa kohdassa munuaisportti liittää virtsanjohtimen, munuaisvaltimon ja laskimon kiinni munuaiseen o kummankin munuaisen yläpuolella lisämunuainen tärkeä endokriininen rauhanen o ihminen tulee toimeen yhdelläkin munuaisella; munuaissairaudet o poisto-, säätely- ja rakennustehtävät

82 Munuaisen rakenne 1. Munuaispyramidi 2. Viejäsuoni 3. Munuaisvaltimo 4. Munuaislaskimo 5. Munuaisportti 6. Munuaisallas 7. Virtsanjohdin 8. Pieni munuaispikari 9. Munuaiskotelo 10. Inferior renal capsule 11. Superior renal capsule 12. Tuojasuoni 13. NEFRONI 14. Pieni munuaispikari 15. Iso munuaispikari 16. Munuaisnysty 17. Munuaispylväs

83 MUNUAISTEN TEHTÄVÄT JA TOIMINTA 1. POISTOTEHTÄVÄT - Kuona-aineiden poistaminen elimistöstä: tärkeimpinä proteiinien hajoamisesta syntyvät urea ja kreatiniini (kreatiniini lähinnä lihaksista), vesi, CO 2 2. SÄÄTELYTEHTÄVÄT - Kehon vesi- ja suolamäärän säätely: kontrolloimalla elimistössä olevan nesteen määrää - Verenpaineen säätely: verenpaineen laskiessa reniinin eritys lisääntyy VP nousee. Verenpaineen noustessa reniinin eritys vähenee. RAAjärjestelmä!!!

84 - Happo-emästasapainon säätely: kehon ph:n säätely yhdessä keuhkojen kanssa (metabolinen + oksidatiivinen alkaloosi / asidoosi) virtsan mukana poistuu vetyioneja, uloshengityksessä hiilidioksidia 3. RAKENNUSTEHTÄVÄT - Punasolujen eli erytrosyyttien muodostus: EPOn avulla puutoksesta munuaisperäinen anemia - Luuston rakennus: munuaiset osallistuvat aktiivisen D-vitamiinin tuottamiseen munuaisten vajaatoiminnassa kalsiumin sitoutuminen luustoon estyy ja fosforin kertyminen lisääntyy luuston haurastuminen D-vitamiinilisä + fosforinsitojat

85 MUNUAISTEN ERITYSTOIMINTA o MAKSA käsittelee ravinto- ja kuona-aineet sellaiseen muotoon, missä ne on helppo erittää elimistöstä pois MUNUAISET erityselimenä o Munuaisvaltimo tuo munuaisiin hapekasta verta o Valtimo haarautuu tiheäksi hiussuoniverkostoksi o Hiussuonista nefronien verisuonitus: hiussuonikeräset + niitä ympäröivät keräsen kotelot, kotelosta lähtevät munuaistiehyet (proksimaalinen + distaalinen), tiehyitä ympäröivät hiussuonet, tiehyistä lähtevät kokoojaputket munuaisallas virtsatiehyet

86 NEFRONI munuaisten toiminnallinen yksikkö; muodostaa virtsaa ja säätelee sen koostumusta + määrää (alkuvirtsa) molemmissa munuaisissa noin miljoona nefronia nefroni = munuaiskeränen + munuaistiehyet munuaiskeränen = keräsen kotelo (Bowmanin kotelo) + hiussuonikeränen (glomerulus) munuaistiehyet = proksimaalinen tubulus (reabsorptio), Henlen linko (virtsan väkevöinti poistamalla siitä vettä), distaalinen tubulus (reabsorptio + virtsa kokoojaputkeen), kokoojaputki (vesi- & elektrolyyttitasapainon ylläpitö yhdessä distaalisten tubulusten kanssa)

87 Viejäsuoni DISTAALINEN KIEMURATIEHYT Tuojasuoni * * GLOMERULUS = hiussuonikeränen & BOWMANIN KOTELO = keräsen kotelo Munuaisvaltimo Munuaislaskimo PROKSIMAALINEN KIEMURATIEHYT KOKOOJAPUTKI Hiussuoniverkostoa HENLEN LINKO NEFRONI

88 MUNUAISTEN ERITYSTOIMINTA 1. Verenpaine puristaa veriplasmaa hiussuonikeräsestä sitä ympäröivään keräsen koteloon alkuvirtsa 2. Munuaistiehyissä alkuvirtsasta imetään takaisin verenkiertoon suurin osa vedestä, sokerista ja aminohapoista sekä osa elektrolyyteistä 3. Tarpeeton osa jää munuaistiehyeen, missä siihen eritetään vielä muita elimistölle tarpeettomia tai haitallisia aineita 4. Munuaistiehyistä virtsa kokoojaputkeen munuaisaltaaseen munuaisen keskelle

89 MUNUAISTEN ERITYSTOIMINTA 5. Munuaisaltaasta virtsanjohdinta pitkin virtsarakkoon eritys Eritystoiminnan vaiheet: 1. Suodattuminen tubulukset 2. Reabsorptio proksimaaliset + distaaliset kiemuratiehyet, Henlen linko (vähän), kokoojaputket (yhdisteestä riippuen paljon/vähän) 3. Veden osmoottinen reabsorptio (Na + ) Henlen lingon laskeva osa + kokoojaputki 4. Aktiivinen eritys eli sekreetio distaaliset kiemuratiehyet + kokoojaputki (H + -ionit, bikarbonaattitasapaino!)

90 VEDEN JA TÄRKEIMPIEN MOLEKYYLIEN REABSORPTIO

91 REAB- SORPTIO

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Hormonit Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Humoraalinen säätely = nestevälitteinen säätely, viestiaineet leviävät paikasta toiseen verenkierron ja kudosnesteen mukana osa

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ihmisen elimistön energiatalous

Ihmisen elimistön energiatalous Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013 Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin

Lisätiedot

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

Osmolaarisuus. Vesitasapaino merivettä juotaessa. Virtsan väkevöiminen. Molaarisuus ilmoittaa aineen moolimäärän litrassa liuosta.

Osmolaarisuus. Vesitasapaino merivettä juotaessa. Virtsan väkevöiminen. Molaarisuus ilmoittaa aineen moolimäärän litrassa liuosta. Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento XII Osmolaarisuus Molaarisuus ilmoittaa aineen moolimäärän litrassa liuosta. Mooli on molekyylipainon osoittama grammamäärä ainetta. Esim. NaCl:lle 58.44 g/mooli

Lisätiedot

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat): Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento VI Ruuansulatuskanava Kerroksellinen rakenne: 4 paksua kerrosta eli tunikaa. Tunica mucosa (limakalvo) Epiteeli Lamina propria (löyhä sidekudosta) Muscularis

Lisätiedot

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

ANATOMIA JA FYSIOLOGIA II

ANATOMIA JA FYSIOLOGIA II ANATOMIA JA FYSIOLOGIA II copyright 2011 1 ANATOMIA JA FYSIOLOGIA 2 - kurssilla jatketaan ANATOMIA JA FYSIOLOGIA 1 kurssilla aloitettua tutustumista terveen/normaalin ihmiselimistön rakenteen (anatomia)

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio 10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013 Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

2b) Kuumassa jäähdyttäminen haihduttamalla: hikoilu ja läähätys

2b) Kuumassa jäähdyttäminen haihduttamalla: hikoilu ja läähätys Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento XI Lämmönsäätely - Säätelymekanismit 2) Fysiologinen lämmönsäätely 2a) Lämmön vaihtumista eläimen ja ympäristön välillä voidaan säädellä. Lämmön hukan minimointi:

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Kuinka entsyymit toimivat?

Kuinka entsyymit toimivat? Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei

Lisätiedot

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä

Lisätiedot

Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan.

Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan. KUVAT KERTOVAT Munuaisten toiminta II: Tubulus ja kokoojaputki Hannu Jalanko ja Christer Holmberg Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan. Se vastaa koostumukseltaan plasmaa vain proteiinit

Lisätiedot

Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä

Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä KUVAT KERTOVAT Erkki Savilahti Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä putkimainen elin. Sen alkuosa duodenum muodostaa lyhyen retroperitoneaalisen kaaren mahanportista vapaaseen vatsaonteloon, ja

Lisätiedot

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3. Biologian kurssi 4: Ihmisen biologia Laadi monisteen tehtäviä apuna käyttäen selkeä suullinen esitelmä ihmisen elimistä, niiden rakenteista, toiminnan säätelystä ja yleisimmistä toimintahäiriöistä. Aihe:

Lisätiedot

Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus

Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Killerjärvi 2013 EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä

Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä Jos halutaan tietää, miksi Renew Life on erityinen yhtiö, on tunnettava Renew Lifen vuonna 1997 perustaneen Brenda Watsonin tarina. Brenda kärsi huonosta terveydestä

Lisätiedot

MAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013

MAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 Terve ja haavainen maha EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Hormonitutkimuksista kliinisessä kemiassa. Esa Hämäläinen, ylilääkäri HUSLAB 23.11.2012

Hormonitutkimuksista kliinisessä kemiassa. Esa Hämäläinen, ylilääkäri HUSLAB 23.11.2012 Hormonitutkimuksista kliinisessä kemiassa Esa Hämäläinen, ylilääkäri HUSLAB 23.11.2012 Hormonit Aminohappoja Peptidejä Proteiineja Lipidejä Hormonien kuljetus verenkierrossa vesiliukoiset peptidihormonit

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

Kilpirauhassairaudet ja niiden diagnostiikka. Leila Risteli LKT, FM, dosentti Johtava lääkäri 14.2.2015

Kilpirauhassairaudet ja niiden diagnostiikka. Leila Risteli LKT, FM, dosentti Johtava lääkäri 14.2.2015 Kilpirauhassairaudet ja niiden diagnostiikka Leila Risteli LKT, FM, dosentti Johtava lääkäri 14.2.2015 Kilpirauhassairaudet ovat yleisiä diagnosoidut kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat endokrinologisista

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Tunnetut endokannabinoidireseptorit Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä

Lisätiedot

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä

Lisätiedot

Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen 2008 1. Traffic across membranes. Solukalvo eli membraani

Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen 2008 1. Traffic across membranes. Solukalvo eli membraani Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen 2008 1 Traffic across membranes Solukalvo eli membraani Solukalvo ympäröi kaikkien eliöiden soluja. Lisäksi kalvo ympäröi mm. tumaa, Golgin laitetta,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Tavoitteet Kasvattaja tunnistaa broilerikanan normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Aminohapot ja proteiinit

Aminohapot ja proteiinit Aminohapot ja proteiinit Proteiinit ovat aminohappoketjusta muodostuvia ihmiselle välttämättömiä yhdisteitä tai useammasta aminohappoketjusta muodostuvia komplekseja. Lähes kaikilla tunnetuilla eliöillä

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 20.5.2015 VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Vastausanalyysi julkaistaan välittömästi valintakokeen päätyttyä. Analyysin tavoitteena on antaa valintakokeeseen

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

EPIONEN Biologia 2015

EPIONEN Biologia 2015 EPIONEN Biologia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos. Tämän teoksen kopioiminen ilman lupaa on tekijänoikeuslain euslain mukaan kielletty. www.epione.fi ISBN 978-952-5723-38-0 Painopaikka:

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn

Lisätiedot

Ruuansulatus 29.09.2014. Kappale 24 Tortora 12ed

Ruuansulatus 29.09.2014. Kappale 24 Tortora 12ed Ruuansulatus 29.09.2014 Kappale 24 Tortora 12ed Yleiskatsaus Mekaaniset toiminnat Entsyymejä sisältävien ruuansulatusnesteiden eritys Ravintoaineiden entsymaattinen pilkkoutuminen Imeytyminen ruuansulatuskanavassa

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

ANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT

ANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia Sympaattinen (efferentti, motorinen) Parasympaattinen (efferentti, motorinen) Enteerinen ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

AUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia

AUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia AUTONOMOS = ITSENÄINEN Glaudius Galenos (n. 130 200 jkr): aivoista onttoja hermoja pitkin virtaavat animaaliset henget loivat sympatian

Lisätiedot

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Hypertension endokriiniset syyt Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Sidonnaisuudet Leena Moilanen En omista lääke-, terveysteknologia- tai instrumenttiteollisuuden

Lisätiedot

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI Samat vinkit hyödyttävät kaikkia kognitiivisia strategioita, joilla toisen kielen oppija operoi. Avainsanat Opetusjakson alussa opettaja jakaa oppilaille ko. jaksossa

Lisätiedot

PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ. ATeamSuomi.com merenheimo@gmail.com 1

PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ. ATeamSuomi.com merenheimo@gmail.com 1 PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ merenheimo@gmail.com 1 PUHDISTAA KEHOA Tehokas yhdistelmä ravintoaineita tehostavat suoliston toimintaa ja tukevat suolistossa jo olevia hyödyllisiä

Lisätiedot

Luento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja

Luento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja Luento V IV Sisäisen ympäristön säätely Eläimet voivat fysiologisesti sopeutua (akklimoitua) muuttuneisiin olosuhteisiin: Ympäristöstressin sietokyky muuttuu, koska elintoiminnot muuttuvat olosuhteiden

Lisätiedot

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com Urheilullisuus Harri Hakkarainen LL, LitM SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit Urheilullisuus mitä se on? jokaisella urheilijalla 24 h aikaa aikaa harjoitella, palautua, kehittyä... Harjoitusaikaa

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

VASTAUSANALYYSI. 30 p. 6 p. 5 p. 10 p. 6 p. 9 p. 6 p. 5 p. 3 p. 10 p. 6 p. 4 p. 5 p. 5 p Yhteensä 128 p LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 27.5.

VASTAUSANALYYSI. 30 p. 6 p. 5 p. 10 p. 6 p. 9 p. 6 p. 5 p. 3 p. 10 p. 6 p. 4 p. 5 p. 5 p Yhteensä 128 p LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 27.5. LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 27.5.2014 VASTAUSANALYYSI Vastausanalyysi julkaistaan välittömästi valintakokeen päätyttyä. Vastausanalyysin tavoitteena on antaa valintakokeeseen osallistuville yleisluonteinen

Lisätiedot

FARMASIAN valintakoe 23.5.2012

FARMASIAN valintakoe 23.5.2012 1 FARMASIAN valintakoe 23.5.2012 Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Åbo Akademi OHJEITA: 1. Tarkista, että olet saanut tehtäväpaperinipun (9 numeroitua sivua) ja vastauslomakkeen. 2. Sinulla on yhteensä

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti KUVAT KERTOVAT Hannu Jalanko ja Krister Höckerstedt Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti monipuolisin elin. Maksan verenkierto on ainutlaatuinen, sillä veri tulee maksaan kahta tietä: maksavaltimo

Lisätiedot