HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta"

Transkriptio

1 HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta

2 SISÄLTÖ Hermosto ja välittäjäaineet GI-kanava Maksa Munuaiset ja virtsaneritys Endokrinologiaa

3 HERMOSTO JA VÄLITTÄJÄAINEET

4 KESKUSHERMOSTO (sentriaalinen) - aivot - selkäydin ÄÄREISHERMOSTO (perifeerinen) - autonominen hermosto sympaattinen & parasympaattinen - somaattinen hermosto tuntohermosto & liikehermosto

5 KESKUSHERMOSTO 1. Aivot: ylipäällikkö 2. Aivorunko: yhdistää aivot selkäytimeen 3. Selkäydin: ohjaa aivoista tulevat käskyt eteenpäin Motoneuronien SOOMAT selkäytimen etupylväässä Sensoristen neuronien AKSONIT selkäytimen takapylväässä ja SOOMAT spinaaliganglioissa takapylvään ulkopuolella

6 AIVOT Isot aivot Väliaivot Pikkuaivot Selkäydin Aivorunko: 1. Keskiaivot 2. Aivosilta 3. Ydinjatkos

7 AIVOT - vastaanottavat, varastoivat, käsittelevät ja tuottavat informaatiota TIETÄEN tekevänsä niin - Ihmisen aivoissa noin 100 mrd. neuronia toimii yhtenäisenä hermostoverkkona näistä noin joka kymmenestuhannes eli 1-2 miljoonaa on yhteydessä ulkomaailmaan - Hermosolujen = neuronien tehtävät: 1. vastaanottavat muista soluista tulevia impulsseja 2. lähettävät muihin neuroneihin signaaleja saamansa informaation funktiona 3. toimivat itsenäisinä värähtelijöinä

8 4. varastoivat tietoa saamiensa signaalien voimakkuuden ja laadun mukaan; solujen välisten kytkentöjen voimakkuuden ja solun sisäisen tilan huomioiden - neuronien lisäksi suuri määrä tuki- eli gliasoluja - muita apurakenteita: kalvostoja, nestetiloja, verisuonia - Aivojen kytkentäpinnat ulkomaailmaan sensoristen ja motoristen neuronien kautta aistit, hermolihasliitokset - Alkoholi + lääkeaineet MERKITTÄVÄ vaikutus keskushermoston toimintaan

9 AIVOJEN TEHTÄVÄNJAKO - Isot aivot: tietoisuus ja tahdonalainen toiminta - Pikkuaivot + muut aivojen osat: toimivat tahdosta riippumatta ja toteuttavat isojen aivojen alulle panemia / ohjeistamia toimintoja - Pikkuaivot: koordinaatiokyky, opittujen liikesarjojen toistaminen, aikaviiveiden arviointikyky - Aivorunko: motorisia + sensorisia hermoratoja, yhteyksiä aivojen eri osien välillä, tiettyjen tiedostamattomien toimintojen ylläpito, esim. hengitys - Väliaivot: hypotalamuksessa elintärkeää hormonitoimintaa

10 - Selkäydin: hermoratoja lihasten ohjaamiseen ja tuntoaistimusten välittämiseen; myös automaattisia refleksejä ja säätelytoimia, esim. kävelyn säätely - Aivo-selkäydinneste: aivot kelluvat nesteessä, joka suojaa niitä tärähdyksiltä ja toimii samalla kemiallisena puskurina - Aikuisen aivot painavat noin 1,3kg suuria eroja yksilöiden, sukupuolten ja rotujen välillä - Eroja aivojen energia-aineenvaihdunnassa sukupuolten välillä kielelliset tehtävät, aivopuoliskojen väliset yhteydet

11 YLEISIMPIÄ AIVO-/ KESKUSHERMOSTOPERÄISIÄ SAIRAUKSIA - Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti ym. dementoivat aivosairaudet - Aivoinfarktit ja -verenvuodot - Epilepsia - MS-tauti = multippeliskleroosi = pesäkekovettumatauti - Kehityshäiriöt, aivovammat, tapaturmat - Aivokasvaimet, aivosyöpä - Mielisairaudet

12 ÄÄREISHERMOSTO / 1. AUTONOMINEN HERMOSTO tahdosta riippumaton, vegetatiivinen hermosto vaikuttaa sileään lihaksistoon, sydänlihaksen liikkeisiin ja rauhasten eritykseen osallisena kaikissa elimistön säätelytoiminnoissa, esim. verenpaineen säätelyssä jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon toistensa vastavaikuttajina; sympaattinen hermosto stimuloi, parasympaattinen relaksoi

13 1. AUTONOMINEN HERMOSTO koostuu aivohermoista, selkäydinhermoista ja autonomisista hermoista aivohermot (12 paria) lähtevät aivojen pohjasta: I hajuhermo, II näköhermo, III silmän liikehermo, IV telahermo, V kolmoishermo = trigeminus, VI loitontajahermo, VII kasvohermo, VIII kuulo-tasapainohermo, IX kieli-kitahermo, X vagus- eli kiertäjähermo, XI lisähermo, XII kielen liikehermo selkäydinhermot (31 paria) lähtevät pareittain kunkin selkärangan nikaman alta kahtena erillisenä haarana, etu- ja takajuurena

14 takajuuressa on tuntohermosyitä, etujuuressa liikehermosyitä etu- & takajuuri yhdistyvät tullessaan ulos selkärangan nikamien välistä selkäydinhermossa on sekä motorisia että sensorisia hermosyitä selkäydinhermojen luokittelu: 8 paria kaulahermoja, 12 paria rintahermoja, 5 paria lannehermoja, 5 paria ristihermoja, 1 pari häntähermoja hartiapunos, lanne-ristipunos

15 AUTONOMISEN HERMOSTON KOHDE-ELIMET & VAIKUTUKSET - sisäelimiin tulee sekä sympaattisia että parasympaattisia hermosyitä - elimistön autonominen status harvoin puhtaasti sympaattinen tai parasympaattinen yleensä jotain siltä väliltä - eat and rest, fight or flight - sympaattisen hermoston välittäjäaineet asetyylikoliini + noradrenaliini parasympaattisessa asetyylikoliini

16 Autonominen hermosto N M = hermo-lihasliitoksen nikotiinireseptori, N N = ganglion nikotiinireseptori, M = muskariinireseptori, α = α-reseptori, β = β-reseptori, AK = asetyylikoliini, NA = noradrenaliini

17 SYMPAATTINEN / PARASYMPAATTINEN HERMOSTO Sympaattinen - Ääreishermostossa 2 sympaattista hermorunkoa - Selkäytimen molemmin puolin thorax- & lumbaalinikamien välillä - Neurotransmitterit asetyylikoliini (Ach) ja noradrenaliinia (NA) pre-/ postganglionaariset - Sympatikotonus sydämen syke nousee + iskutilavuus kasvaa, pupillit laajenevat, adrenaliinin + noradrenaliinin eritys lisämunuaisytimessä lisääntyy, kapillaarit supistuvat, verenpaine,

18 SYMPAATTINEN / PARASYMPAATTINEN HERMOSTO glukoosinmuodostus maksassa kiihtyy Parasympaattinen - Parasympaattiset hermot aivohermojen tai ristihermojen mukana kohdesoluihin - Gangliot lähellä kohde-elintä - Ach pre- ja postsynaptisissa neuroneissa - Reseptorit G-proteiinikytkentäisiä muskariini- tai nikotiinireseptoreita

19 SYMPAATTINEN / PARASYMPAATTINEN HERMOSTO - Parasympatikotonus sydämen syke hidastuu, pupillit supistuvat, kapillaarit laajenevat, veren-paine laskee, GI-kanavan verenkierto aktivoituu ja ruoansulatus tehostuu, sisäelinten sileät lihakset relaksoituvat, adrenaliinin + noradrenaliinin eritys vähenevät merkittävästi (adrenaliinin eritys voi pysähtyä) Keskushermosto säätelee autonomista hermostoa osa autonomista verkostoa; hypotalamus, talamus, mantelitumake, aivorungon tietyt alueet, aivokuoren autonomiset motoriset + sensoriset alueet

20 ÄÄREISHERMOSTO / 2. SOMAATTINEN HERMOSTO - Somaattinen = tahdonalainen hermosto muodostuu sensorisesta ja motorisesta osasta eli tunto- ja liikehermostosta - Erottuu autonomisesta hermostosta selvästi vain ääreishermoston alueella; keskushermostossa autonomisen / somaattisen hermoston toimintojen erottaminen toisistaan vaikeaa - Efferentit = vievät hermosäikeet viestit aivoista tahdonalaisiin lihaksiin

21 2. SOMAATTINEN HERMOSTO - Afferentit = tuovat hermosäikeet viestit lihaksista sekä tunto- & muista aistinelimistä aivoihin - Poikkijuovaisten lihasten hermotus lihasten supistumisen tahdonalainen säätely - Liikehermo = lihaksia ja hermo-lihasliitoksia hermottavien motoneuronien aksonien muodostama hermokimppu välittää impulssit keskushermostosta hermottamiinsa lihaksiin - motorinen hermosto huolehtii heijasteista eli reflekseistä, tahdonalaisista + automaattisista liikkeistä sekä tasapainon ylläpidosta

22 2. SOMAATTINEN HERMOSTO - Sensorisen hermoston toiminnot perustuvat aistiratoihin, jotka kulkevat reseptoreista aivoihin ja aivoissa edelleen omille projektioalueilleen - Reseptorit herkkiä vain tietyille ärsykkeille se mikä vaikuttaa yhteen, ei tehoa toiseen lainkaan - Eri aistien impulssit eri reittejä aivoihin omille somatosensorisille edustusalueilleen aivokuorella tunto, kipu, haju, maku, kuulo, näkö - autonominen + somaattinen hermosto keskushermoston alueella yhteydessä toisiinsa

23 HERMOSTON RAKENNE JA TOIMINTA Virva Volanen hermosto rakentuu hermokudoksesta, jossa on neuroneja eli hermosoluja, hermoratoja sekä hermotukisoluja (gliasolut) keskushermostossa n.100 miljardia neuronia eivät uusiudu, mutta katkenneet aksonit voivat kasvattaa uusia yhteyksiä muihin neuroneihin ja/tai luustolihaksiin jokaisella neuronilla solukeskus eli sooma afferentit + efferentit eli tuovat + vievät hermosäikeet synapsi liittää yhteen 2 neuronia TAI neuronin + poikkijuovaisen lihaksen / lihassolun

24 hermo-lihasliitos neuronin ja lihassolun välillä jokaisella aivosolulla noin 1000 synapsia, joillakin jopa viestinvälitys neuronista toiseen neurotransmittereiden eli hermoston välittäjäaineiden välityksellä välittäjäaineista enemmän jatkossa impulssi kulkee vain yhteen suuntaan synapsiraon yli: aksoni presynaptinen hermopääte synapsirako + välittäjäaineet postsynaptinen hermopääte dendriitti neuronin sooma impulssin lähettäminen eteenpäin jos kynnysarvo ylittyy tulkinta aivoissa, lihaksen supistuminen

25 lääkkeiden vaikutus impulssin kulkuun synapsissa eksitoiva eli kiihdyttävä tai inhiboiva eli estävä hermoverkot psyykkisten / hermostollisten toimintojen perusosa signaalien vastaanotto & järjestely, niiden perusteella toimintojen toteuttaminen kokonaan tai vaiheittain/osittain hermoverkon neuronit toisiinsa nähden tarkoituksenmukaisesti järjestäytyneet jokaisessa hermoverkossa sekä eksitoivia että inhiboivia yhteyksiä yksinkertaisetkin hermoverkot kykenevät monimutkaisiin, biologisesti merkittäviin tehtäviin

26 Hermosolu = neuroni

27 Yhden neuronin synapseja

28 HERMOSYY / H.S.KIMPPU / HERMO

29 Neurotransmissio

30 HERMOIMPULSSIN KULKU / AKTIOPOTENTIAALI - hermoimpulssin kulku perustuu aktiopotentiaaliin eli solukalvojen sähköiseen jännitteeseen ja sen muutoksiin (hermo- ja lihassoluissa) - jänniteherkät K + - ja Na + -kanavat - lepotilassa ionikanavat ovat kiinni ja solukalvon varaus on negatiivinen, -70mV - Sähköinen stimulaatio (ärsytys) avaa Na + -kanavia solukalvon depolarisaatio eli varauksen muuttuminen positiivisemmaksi - Jos depolarisaatio saavuttaa aktiopotentiaalin

31 kynnysarvon aktiopotentiaali laukeaa hermoimpulssi lähtee liikkeelle - Yhä enemmän Na + -kanavia aukeaa solun sisällä varaus positiiviseksi solu ympäristöään positiivisemmin varautunut depolarisaation huippu - K + -kanavat edelleen kiinni - Na + -kanavat sulkeutuvat aktiopotentiaalin lopussa pysyvät hetken kiinni, jolloin eivät pysty uuteen aktiopotentiaaliin - K + -kanavat auki vasta Na + -kanavien sulkeuduttua - Solukalvon repolarisaatiossa eli aktiopotentiaalin loppuvaiheessa kaliumioneja virtaa solusta ulos solu muuttuu normaaliarvoa negatiivisemmaksi

32 refraktaariaika, jonka aikana EI voi syntyä uutta aktiopotentiaalia. Takaraja sille, kuinka tiheään solussa voi syntyä aktiopotentiaaleja. - Lopuksi ionikonsentraatiot solukalvon molemmin puolin ja solun sähköinen varaus palautuvat normaaleiksi = kaliumia virtaa takaisin soluun ja natriumia solun ulkopuolelle solu on valmis uuteen aktiopotentiaaliin. - esim. SYNAPSIN TOIMINTA HERMOLIHASLIITOKSESSA

33 HERMO-LIHASLIITOS - Liikehermosolun synapseja luustolihassolujen kanssa - kapea synapsirako - hermopäätteessä välittäjäainerakkuloita - Ach = asetyylikoliini vapautuu EKSOSYTOOSILLA synapsirakoon - luustolihassolun solukalvossa IONI- KANAVIA, joissa Ach-reseptoreita

34 SYNAPSIN TOIMINTA HERMO- LIHASLIITOKSESSA 1. Impulssi tulee hermopäätteeseen. 2. Hermopäätteen Ca 2+ -kanavat aukeavat kalsiumioneja virtaa solunulkoisesta nesteestä hermopäätteeseen. 3. Presynaptisen hermopäätteen solukalvo depolarisoituu kalvojännite positiiviseksi. 4. Välittäjäaineet vapautuvat synapsirakoon.

35 5. Postsynaptisen kalvon, tässä siis lihassolun solukalvon reseptorit sitovat välittäjäaineet solukalvon ionikanavat aukeavat. 6. Natriumioneja virtaa lihassoluun lihassolun depolarisaatio. 7. Depolarisaatio leviää koko lihassoluun laukaisee solun vasteen eli lihassolu supistuu. 8. Samanlainen depolarisaatio tapahtuu yhtä aikaa kaikissa aksonin hermopäätteissä koko lihas supistuu.

36 HERMO-LIHASLIITOS Impulssin kulku neuronista lihassoluun motorisen päätelevyn kautta. Lihassolujen supistuminen. Aksonin kaikkien hermopäätteiden depolarisaatio samaan aikaan koko lihas supistuu.

37 AKSONIPOTENTIAALI & SYNAPSI Efektorit = lihassoluja, erittäviä rauhassoluja - hermoimpulssi VAIN soomasta aksoniin päin - synapsi liittää neuronit ja/tai efektorit toisiinsa - pre- ja postsynaptiset osat - aksonipäätteet - synaptiset vesikkelit neurotransmitterit

38 SYNAPSIN TOIMINTA 1. Aktiopotentiaali 2. Ca 2+ -ionien sisäänvirtaus 3. Ca 2+ -ionien säätelemä eksosytoosi 4. Diffuusio 5. Välittäjäaine sitoutuu reseptoriin 6. Na + -sisäänvirtaus ja depolarisaatio 7. Asetyylikoliiniesteraasi (ACE) pilkkoo asetyylikoliinia (AC) ja kanava sulkeutuu

39 SYNAPTINEN VIESTINSIIRTO Lähettäjäneuroni Vastaanottajaneuroni Synapsi Sähköinen signaali eli hermoimpulssi Lähettäjäneuronin hermopääte Välittäjäainemolekyyli Välittäjäainevesikkeli Synaptinen rako Vastaanottajaneuronin hermopääte Välittäjäainevesikkeli Lähettäjäneuronin hermopääte Synaptinen rako Välittäjäainemolekyyli RESEPTORI Vastaanottajaneuronin hermopääte

40 SYNAPTINEN VIESTINSIIRTO sähköinen signaali eli hermoimpulssi etenee lähettäjäneuronin viejähaarakkeessa hermopäätteeseen hermopäätteessä välittäjäainetta eli transmitteriä sisältävä vesikkeli (=rakkula) siirtyy solukalvolle välittäjäainemolekyylit vapautuvat vesikkelistä eksosytoosilla synapsirakoon välittäjäainemolekyylit ylittävät synapsiraon ja kohtaavat vastaanottajaneuronin hermopäätteen välittäjäaineet sitoutuvat vastaanottajaneronin solukalvolla oleviin RESEPTOREIHIN

41 SYNAPTINEN VIESTINSIIRTO reseptorityypistä riippuen välittäjäaineen sitoutuminen reseptoriin inhiboi / eksitoi sähköisen signaalin syntymistä vastaanottajaneuronissa impulssin vaimeneminen / johtuminen eteenpäin synaptinen hienorakenne muovautuu nopeasti hermoston aikaisemman aktiviteetin seurauksena synaptisen viestinvälityksen teho vahvistuu / heikkenee esim. kemiallisten aineiden (lääkkeet, päihteet) sekä synapsin rakennemuutosten takia

42 NEUROTRANSMITTERIT = hermoston välittäjäaineet endogeenisiä eli sisäsyntyisiä kemiallisia yhdisteitä välittävät, voimistavat, estävät ja mukauttavat eli moduloivat neuronin ja toisen solun välisiä sähköisiä signaaleja (hermoimpulsseja) vastaanottava solu voi toisen neuronin ohella olla myös poikkijuovainen lihassolu, sileä lihassolu, rauhassolu tai aistireseptorisolu neurotransmitterit + neuromodulaattorit neuroregulaattorit eli hermostoon vaikuttavat aineet

43 NEUROTRANSMITTERIT 1. EKSITOIVIA - asetyylikoliini - adrenaliini & noradrenaliini - dopamiini - serotoniini eli 5-hydroksitryptamiini - aspartaatti & glutamaatti (tärkein?) 2. INHIBOIVIA - GABA eli gamma-aminovoihappo - glysiini & tauriini

44 NEUROTRANSMITTERIT 3. MODULOIVIA - peptidirakenteisia - monet hypotalamuksen ja aivolisäkkeen hormonit - GI-kanavan ja haiman hormonit - endorfiinit & enkefaliinit %:ssa keskushermoston synapseista transmitterinä aminohappo, 5-10%:ssa amiini ja 1-2%:ssa peptidi - aivoissa glutamaatti tärkein eksitoiva, GABA tärkein inhiboiva välittäjäaine

45 NEUROTRANSMITTERIT - glutamaatilla vähintään kolmenlaisia reseptoreja, GABA:lla ainakin kahdenlaisia - TÄRKEIMMÄT välittäjäaineet kemiallisen rakenteen mukaan jaoteltuna: AMINOHAPOT: aspartaatti, glutamaatti, GABA, glysiini ASETYYLIKOLIINI MONOAMIINIT: adrenaliini, noradrenaliini, dopamiini, serotoniini, histamiini, melatoniini, tyramiini, oktopamiini

46 NEUROTRANSMITTERIT POLYPEPTIDIT (neuropeptidit): o Opioidineuropeptidit: enkefaliini, endorfiinit, dynorfiini, kortikotropiini o Aivolisäkkeen peptidit: oksitosiini, vasopressiini (=ADH), neurofysiinit o Takykiniinit: neurokiniinit A ja B, substanssi P (eksit.) o Sekretiinin kaltaiset peptidit: GHRH eli kasvuhormonin vapauttajahormoni, VIP eli vasoaktiivinen intestinaalinen polypeptidi, glukagoni, sekretiini, motiliini o Insuliinin kaltaiset peptidit: insuliini, hermon kasvutekijät, somatomediinit

47 NEUROTRANSMITTERIT o Somatostatiinin kaltaiset peptidit: GHIH eli somatostatiini, haiman polypeptidi, neuropeptidi Y, peptidi YY o Gastriinin kaltaiset peptidit: gastriini, kolekystokiniini MUUT HERMOSTON VÄLITTÄJÄAINEET: NO eli typpioksidi, CO eli hiilimonoksidi =häkä, anandamidi, ATP eli adenosiinitrifosfaatti

48 PARI HUOMIOTA: NEUROTRANSMITTERIT KOLINERGISISSA neuroneissa transmitterinä asetyylikoliini; α-motoneuronit, parasympaattisen hermoston neuronit, sympaattisen hermoston preganglionaariset neuronit, eräät aivojen hermoradat katekoliamiinit lisämunuaisytimestä; synteesiin tarvitaan ravinnosta saatua tyrosiinia tai fenyylialaniinia; tyrosiini dopa dopamiini noradrenaliini adrenaliini liikkeiden säätely, tunnetilojen säätely, hormonieritys (dopamiini)

49 NEUROTRANSMITTERIT NA autonomisen hermoston tärkein eksitatorinen välittäjäaine; sympaattiset postganglionaariset neuronit aivoissa noradrenergiset neuronit säätelevät mm. verenpainetta, vireystilaa, uni-valverytmiä, oppimista ja muistia tietyissä aivojen hermoradoissa transmittereinä adrenaliini (=epinefriini), serotoniini, histamiini glutaminergisiä monet sensoriset ja pyramidaaliset neuronit ainakin 4 eri reseptorityyppiä

50 NEUROTRANSMITTERIT glysiini inhibitorisena välittäjäaineena selkäytimessä ja ydinjatkeessa neuropeptidit (valtaosa G-proteiinikytkentäisiä!) eivät osallistu nopeaan synaptiseen signaalinvälitykseen hienosäätävät muiden transmittereiden vaikutuksia; mieliala, kipu, sileiden lihasten säätely, motoriikka NANC transmitterit yleisiä autonomisessa hermostossa ja keskushermostossa (non-adrenergiset-nonkolinergiset) adenosiini, typpioksidi, ATP, ADP, neuropeptidi Y, GnRH, substanssi P

51 LÄÄKEAINEVAIKUTUKSET Sähköisen signaalin esto: -pallokalamyrkky, monet puudutusaineet SYNAPSISSA Välittäjäaineen vapautumisen esto: -botuliini Clostridium botulinum -bakteeri Välittäjäaineen synteesin esto: -jotkut hermomyrkyt, skitsofrenialääkkeet Välittäjäaineen synteesin kiihdytys: -mm. parkinsonismin hoidossa käytetyt lääkkeet Vastaanottajasolun toimintaan vaikuttavat: -pertussistoksiini Bordetella pertussis bakteeri hinkuyskä Välittäjäaineen takaisinoton esto hermopäätteen vesikkeliin: - monet mielialalääkkeet Välittäjäainereseptorin salpaus: - monet hermomyrkyt; kurare -useat skitsofrenialääkkeet

52 LÄÄKEAINEVAIKUTUKSET SYNAPSISSA Välittäjäaineen soluunoton esto: - monet depressiolääkkeet, kokaiini, amfetamiini Välittäjäaineen hajottamisen esto: - koliiniesteraasi-inhibiittorit myasthenia graviksen hoito - monet hermokaasut Välittäjäaineen sitoutumisen vahvistaminen: - bentsodiatsepiinit, alkoholi Välittäjäaineen 'matkiminen : opiaatit, mm. heroiini Runsaasti mahdollisuuksia hermoston viestinvälityksen kemialliseen säätelyyn!!!

53 RUOANSULATUSRAUHASET avorauhasia = eksokriinisiä rauhasia eritteet vapautuvat GI-kanavan onteloon sylkirauhaset, maha- ja suolirauhaset, maksa, haima (endo+ekso!), sappirakko tuottavat ja erittävät useita tärkeitä ruoansulatusentsyymejä, mm. amylaasia, trypsiiniä + kemotrypsiiniä, fosfolipaasia ja lipaasia hormonit & autonominen hermosto säätelevät ruoansulatusrauhasten toimintaa stressi heikentää ruoansulatusta

54 GI- KANA- VA

55 GI-KANAVAN ERI OSIEN TEHTÄVÄT RUOANSULATUKSESSA 1. Suu ruoan mekaaninen hajotus 2. Sylkirauhaset entsyymipitoinen sylki sekoittuu pureskeltuun ruokaan (amylaasi) 3. Kurkunkansi estää ruoan joutumisen henkitorveen 4. Ruokatorvi peristaltiikka kuljettaa ruoan mahalaukkuun 5. Mahalaukku lihassupistukset sekoittavat ruokaan mahahappoja

56 GI-KANAVAN ERI OSIEN TEHTÄVÄT 6. Maksa ravinteiden käsittely + varastointi, myrkkyjen ym. vierasaineiden neutralointi 7. Sappirakko sappi tyhjentyy pohjukaissuoleen 8. Haima tuottaa ruoansulatusentsyymien lisäksi bikarbonaattia, joka neutraloi suolahappoa 9. Pohjukaissuoli 10. Ohutsuoli ruoansulatus jatkuu; ravintoaineita imeytyy verenkiertoon 11. Paksusuoli vettä imeytyy suolistosta takaisin 12. Peräsuoli sulamaton + käyttökelvoton aines poistuu elimistöstä

57 MAHALAUKKU Cardia = mahansuu; ruokatorven + mahalaukun välinen aukko Fundus = mahanpohjukka Corpus = mahanrunko Antrum = mahanportin soppi Canalis pyloricus = mahanportin kanava Pylorus = mahanportti

58 MAHALAUKKU Mahalaukun seinämän rakenne: 1. limakalvo (lieriöepiteelin peittämä), muuttuu ohutsuolen alueella nukkalisäkkeiksi 2. limakalvonalaiskerros; tukikerros, jossa paljon hermoja, verisuonia ja imukeräsiä 3. ulompi lihaskerros; pitkittäisesti + rengasmaisesti ryhmittyneitä lihaksia lihassupistukset, ruoan työntäminen eteenpäin 4. herakalvo (uloin kerros); sidekudosta, kiinnittää mahalaukun + suoliston alkupään suoliliepeeseen ja edelleen vatsaontelon seinämään

59 MAHALAUKKU Limakalvo + limakalvonalaiskerros poimuttuvat mahan ollessa tyhjä poimut suoristuvat vatsan täyttyessä. Vatsan sisäpinnan limakalvo muodostaa kuopakkeita mahanpohjukan ja mahanrungon alueella maharauhaset avautuvat kuopakkeisiin. Maharauhasten solutyypit: katesolut; suolahappo = HCl pääsolut; pepsiinin esiaste sivusolut; lima enteroendokriiniset solut; ruoansulatusta sääteleviä hormoneja

60 MAHALAUKKU Lihakset tekevät ruoansulatuksen kannalta välttämättömiä liikkeitä ruokamassan sekoitus ruoansulatusnesteisiin + vieminen eteenpäin Etenemisnopeus 3-5cm /min, ruokailu nopeuttaa GI-kanavan läpi kulkee vuorokaudessa 9-12 litraa nesteitä, joihin ravintoaineet ovat sekoittuneet Valtaosa nesteistä elimistön itsensä erittämiä suurin osa imeytyy takaisin suolistosta nestetasapainon kannalta ensiarvoista! ripuli voi olla hengenvaarallinen Sylki, mahaneste, haimaneste, sappi, suolineste

61 Mahalaukku RUOANSULATUS ruoan pilkkominen suolelle sopivan kiinteään / vellimäiseen olomuotoon suolahappo, pepsiini ruokasulan annostelu pohjukaissuolen kautta ohutsuoleen pienissä erissä mahanesteen happamuuden takia limakalvoa suojaa sivusoluista erittyvä lima sekä prostaglandiinit lisäävät limaneritystä ja vähentävät suolahapon erittymistä

62 RUOANSULATUS Ohutsuoli (n.7m) pohjukaissuoli = duodenum (n.25cm) tyhjäsuoli = jejunum (n.2,5m) sykkyräsuoli = ileum (2-4m) maksa + haima erittävät ruoansulatusnesteensä pohjukaissuoleen ohutsuoli erittää vain noin litran suolinestettä vuorokaudessa (vrt litraa suoliston läpi) hiilihydraattien hajotus: amylaasi, laktaasi, maltaasi, sakkaraasi rasvojen hajotus: lipaasi

63 RUOANSULATUS / ohutsuoli proteiinien hajotus: trypsiini peptidien hajotus: peptidaasit ohutsuolen seinämä erittäin hyvin läpäisevä & ohutsuolen sisäpuoli osmoottisesti samanväkevyinen kuin elimistön muut nesteet vesi + suolat liikkuvat vapaasti verenkierron ja suoliston välillä suuri imeytymispinta-ala, noin 200m 2! Limakalvo voimakkaasti poimuttunut + nukkalisäkkeet eli villukset & mikrovillukset (p.-ala 600x suuremmaksi) ohutsuolen limakalvo kuluu nopeasti uusiutuu myös nopeasti

64 RUOANSULATUS / ohutsuoli ohutsuolen limakalvossa useita ruoansulatusentsyymejä tuottavia ja absorboivia soluja, jotka vastaanottavat pilkkoutuneita ravintoaineita limakalvossa myös endokriinisiä eli hormoneja tuottavia soluja, limaa tuottavia pikarisoluja sekä asidofiilisiä Panethin soluja, jotka säätelevät suoliston bakteeriflooraa endokriiniset solut tuottavat sekretiiniä, kolekystokiniiniä (CCK), vasoaktiivista intestinaalista peptidiä (VIP), gastrista inhibitiopeptidiä (GIP), motiliinia & somatostatiinia

65 OHUTSUOLI GI-kanavan ulkopuolisen rauhasen eritystiehyt Rengaspoimu Suolilieve Herakalvo Ulompi pitkittäinen lihaskerros Sisempi rengasmainen lihaskerros Limakalvonalaiskudos Limakalvo Limakalvon lihaskerros Imukeränen Limakalvon tukikerros Suolinukkaa Lieberkühnin kryptia Limakalvonalaiskerroksen rauhanen

66 Duodenum OHUTSUOLI Jejunum Ileum 4. mucosa = limakalvo 5. muscularis externa = uloimmat lihaskerrokset 6. imusolmukkeita

67 RUOANSULATUS Paksusuoli GI-kanavan loppuosa, vastaanottaa ohutsuolesta imeytymättömät nesteet absorboi ruokamassasta /-nesteestä vettä, vitamiineja, natriumia & mineraaleja poistaa sulamattoman aineksen elimistöstä käsittelee nestettä vain n. 1,5 litraa / vuorokausi osat: umpisuoli = caecium, koolon = colon, peräsuoli = rectum koolonin osat: nouseva, poikittainen ja laskeva paksusuoli sekä sigmasuoli

68 RUOANSULATUS / paksusuoli paksusuolen seinämä vastaa rakenteeltaan muuta GI-kanavaa; voidaan erottaa limakalvo, limakalvonalaiskerros, lihaskerrokset ja herakalvo (serosa) ei nukkalisäkkeitä, mutta runsaasti limaa erittäviä soluja ja suolirauhasia (Lieberkühnin rauhaset) huomattavia määriä erilaisia symbionttibakteereja, terveellä aikuisella 1-1½kg; noin puolet ulosteen massasta on bakteereja bakteerit pilkkovat suolesta sulamatta jääneitä aineita kuten kuituja ja sokerialkoholeja syömisestä noin 8 tunnin kuluttua lähes kaikki imeytymätön aines on paksusuolessa

69 PAKSUSUOLI SUOLILIEVE HERAKALVO ULOMPI PITKITTÄINEN LIHASKERROS SISEMPI RENGASMAI- NEN LIHASKERROS LIMAKALVON- ALAISKUDOS LIMAKALVON LIHAS- LIMAKALVON KERROS TUKIKERROS LIEBERKŰHNIN KRYPTIA IMUKE- RÄNEN LIMAKALVO

70 GI-KANAVAN SAIRAUKSIA mahakatarri = gastriitti ja refluksiesofagiitti tavallisia peptinen haava yleinen ulkustauti = mahahaava: Helicobacter pylori, liiallinen suolan käyttö, tupakointi, stressi mahalaukun umpi mahasyöpä pohjukaissuolihaava keliakia (ohutsuoli) erilaiset imeytymishäiriöt

71 GI-KANAVAN SAIRAUKSIA ummetus, ripuli colon irritabile = ärtyvän (paksu)suolen oireyhtymä paksusuolen tukos paksusuolisyöpä polyypit, umpipussit laajentunut paksusuoli = megacolon erilaiset tulehdus- ja tartuntataudit koko GIkanavan alueella suussa lisäksi karies, ientulehdus ja suusyöpä

72 MAKSA ruoansulatuselimistöön kuuluva elimistön suurin rauhanen aikuisen maksa painaa 1-1,4 kg sijaitsee vatsaontelon yläosassa ontelon oikealla puolella, pallean alla, kylkiluiden suojassa runsas verisuonisto ja voimakas aineenvaihdunta osallistuu ruoansulatuksen ja elimistön vierasainemetabolian elintärkeisiin prosesseihin sikiöllä punasoluja muodostavana elimenä maksan tehtävät:

73 MAKSAN RAKENNE; edestä

74 4. Oikea maksalohko 6. Vasen maksalohko 8. Napalaskimojänne 9. Sappirakko 10. Sappitiehyt 11. Maksavaltimo 12. PORTTILASKIMO 13. Alaonttolaskimo 14. Onttolaskimoligamentti 15. Yhteinen maksatiehyt 16. Sappirakon tiehyt

75 17. Maksaliuska 18. Keskuslaskimo 19. Maksavaltimo 20. Porttilaskimon haara 21. Sappisuoni

76 säätelee verensokeria ja aminohappopitoisuutta; voi syntetisoida joitakin aminohappoja muuttaa rasvojen hajoamistuotteita elimistölle sopivaan muotoon ja huolehtii kolesteroliaineenvaihdunnasta valmistaa sappihappoja hajottaa hormoneja varastoi glukoosia glykogeenina, kun energiaa on runsaasti saatavilla; voi myös muodostaa glukoosista tyydyttyneitä rasvahappoja varastoi vitamiineja, rautaa ja verta

77 ravinnon puutteen / paaston aikana muodostaa 1. aminohapoista glukoosia 2. rasvamolekyylien glyserolista glukoosia 3. rasvahapoista ketoaineita (aivot!) tuhoaa verenkierron mukana tulevia bakteereja, myrkkyjä ja vierasaineita, esim. ruoan haitta-aineita, alkoholia ja lääkeaineita fagosytoosi, detoksifikaatio hepatosyyttien (=maksasolujen) sileäpintaisessa solulimakalvostossa vierasaine sappeen suoleen ulosteeseen poistaa verestä bilirubiinia ihon keltaisuus, jos maksa ei toimi kunnolla

78 MAKSAN VERENKIERTO poikkeaa muista elimistä: hyvin runsas verisuonitus happirikas veri maksakudoksen ja solujen käyttöön maksavaltimoa pitkin porttilaskimo tuo vähähappista, ravinto- & kuona-ainepitoista verta maksaan GI-kanavasta, haimasta ja pernasta porttilaskimon tuomien aineiden käsittely elimistölle haitattomaan / vaarattomaan / hyödylliseen muotoon: VIERASAINEMETABOLIA! maksavaltimon + porttilaskimon tuomat

79 veret sekoittuvat maksan hiussuonipoukamissa, joiden reunoilla maksasolut sijaitsevat hiussuonipoukamista veri keskuslaskimoihin ja edelleen ulos maksasta keskuslaskimot yhdistyvät kolmeksi maksalaskimoksi maksalaskimot yhtyvät alaonttolaskimoon mm. hyvän verenkierron ansiosta maksa korjaa hyvin itse itseään ja vaurioitaan toimii, vaikka vain pieni osa maksasta olisi enää kunnossa

80 MUNUAISET MUNUAISET JA VIRTSANERITYS o pavunmuotoisia, aikuisella noin 10-11cm pitkiä, 5-6cm leveitä ja noin 3cm:n paksuisia o paino noin 150g / kpl o kovera puoli selkärankaan päin o selkärangan molemmin puolin kylkiluiden ja selkälihasten suojassa, oikea munuainen hiukan vasenta alempana; maksan + pernan alapuolella

81 o suojana myös kaksinkertainen rasvakerros ja sidekudoksinen munuaiskotelo o koverassa kohdassa munuaisportti liittää virtsanjohtimen, munuaisvaltimon ja laskimon kiinni munuaiseen o kummankin munuaisen yläpuolella lisämunuainen tärkeä endokriininen rauhanen o ihminen tulee toimeen yhdelläkin munuaisella; munuaissairaudet o poisto-, säätely- ja rakennustehtävät

82 Munuaisen rakenne 1. Munuaispyramidi 2. Viejäsuoni 3. Munuaisvaltimo 4. Munuaislaskimo 5. Munuaisportti 6. Munuaisallas 7. Virtsanjohdin 8. Pieni munuaispikari 9. Munuaiskotelo 10. Inferior renal capsule 11. Superior renal capsule 12. Tuojasuoni 13. NEFRONI 14. Pieni munuaispikari 15. Iso munuaispikari 16. Munuaisnysty 17. Munuaispylväs

83 MUNUAISTEN TEHTÄVÄT JA TOIMINTA 1. POISTOTEHTÄVÄT - Kuona-aineiden poistaminen elimistöstä: tärkeimpinä proteiinien hajoamisesta syntyvät urea ja kreatiniini (kreatiniini lähinnä lihaksista), vesi, CO 2 2. SÄÄTELYTEHTÄVÄT - Kehon vesi- ja suolamäärän säätely: kontrolloimalla elimistössä olevan nesteen määrää - Verenpaineen säätely: verenpaineen laskiessa reniinin eritys lisääntyy VP nousee. Verenpaineen noustessa reniinin eritys vähenee. RAAjärjestelmä!!!

84 - Happo-emästasapainon säätely: kehon ph:n säätely yhdessä keuhkojen kanssa (metabolinen + oksidatiivinen alkaloosi / asidoosi) virtsan mukana poistuu vetyioneja, uloshengityksessä hiilidioksidia 3. RAKENNUSTEHTÄVÄT - Punasolujen eli erytrosyyttien muodostus: EPOn avulla puutoksesta munuaisperäinen anemia - Luuston rakennus: munuaiset osallistuvat aktiivisen D-vitamiinin tuottamiseen munuaisten vajaatoiminnassa kalsiumin sitoutuminen luustoon estyy ja fosforin kertyminen lisääntyy luuston haurastuminen D-vitamiinilisä + fosforinsitojat

85 MUNUAISTEN ERITYSTOIMINTA o MAKSA käsittelee ravinto- ja kuona-aineet sellaiseen muotoon, missä ne on helppo erittää elimistöstä pois MUNUAISET erityselimenä o Munuaisvaltimo tuo munuaisiin hapekasta verta o Valtimo haarautuu tiheäksi hiussuoniverkostoksi o Hiussuonista nefronien verisuonitus: hiussuonikeräset + niitä ympäröivät keräsen kotelot, kotelosta lähtevät munuaistiehyet (proksimaalinen + distaalinen), tiehyitä ympäröivät hiussuonet, tiehyistä lähtevät kokoojaputket munuaisallas virtsatiehyet

86 NEFRONI munuaisten toiminnallinen yksikkö; muodostaa virtsaa ja säätelee sen koostumusta + määrää (alkuvirtsa) molemmissa munuaisissa noin miljoona nefronia nefroni = munuaiskeränen + munuaistiehyet munuaiskeränen = keräsen kotelo (Bowmanin kotelo) + hiussuonikeränen (glomerulus) munuaistiehyet = proksimaalinen tubulus (reabsorptio), Henlen linko (virtsan väkevöinti poistamalla siitä vettä), distaalinen tubulus (reabsorptio + virtsa kokoojaputkeen), kokoojaputki (vesi- & elektrolyyttitasapainon ylläpitö yhdessä distaalisten tubulusten kanssa)

87 Viejäsuoni DISTAALINEN KIEMURATIEHYT Tuojasuoni * * GLOMERULUS = hiussuonikeränen & BOWMANIN KOTELO = keräsen kotelo Munuaisvaltimo Munuaislaskimo PROKSIMAALINEN KIEMURATIEHYT KOKOOJAPUTKI Hiussuoniverkostoa HENLEN LINKO NEFRONI

88 MUNUAISTEN ERITYSTOIMINTA 1. Verenpaine puristaa veriplasmaa hiussuonikeräsestä sitä ympäröivään keräsen koteloon alkuvirtsa 2. Munuaistiehyissä alkuvirtsasta imetään takaisin verenkiertoon suurin osa vedestä, sokerista ja aminohapoista sekä osa elektrolyyteistä 3. Tarpeeton osa jää munuaistiehyeen, missä siihen eritetään vielä muita elimistölle tarpeettomia tai haitallisia aineita 4. Munuaistiehyistä virtsa kokoojaputkeen munuaisaltaaseen munuaisen keskelle

89 MUNUAISTEN ERITYSTOIMINTA 5. Munuaisaltaasta virtsanjohdinta pitkin virtsarakkoon eritys Eritystoiminnan vaiheet: 1. Suodattuminen tubulukset 2. Reabsorptio proksimaaliset + distaaliset kiemuratiehyet, Henlen linko (vähän), kokoojaputket (yhdisteestä riippuen paljon/vähän) 3. Veden osmoottinen reabsorptio (Na + ) Henlen lingon laskeva osa + kokoojaputki 4. Aktiivinen eritys eli sekreetio distaaliset kiemuratiehyet + kokoojaputki (H + -ionit, bikarbonaattitasapaino!)

90 VEDEN JA TÄRKEIMPIEN MOLEKYYLIEN REABSORPTIO

91 REAB- SORPTIO

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

Ihmisen endokriiniset rauhaset

Ihmisen endokriiniset rauhaset Ihmisen endokriiniset rauhaset Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 2/2 Erittäviä soluja myös Sydämen eteisessä Mahalaukussa (kromaffiiniset solut) Rasvakudoksessa (adiposyytit)

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Osmolaarisuus. Vesitasapaino merivettä juotaessa. Virtsan väkevöiminen. Molaarisuus ilmoittaa aineen moolimäärän litrassa liuosta.

Osmolaarisuus. Vesitasapaino merivettä juotaessa. Virtsan väkevöiminen. Molaarisuus ilmoittaa aineen moolimäärän litrassa liuosta. Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento XII Osmolaarisuus Molaarisuus ilmoittaa aineen moolimäärän litrassa liuosta. Mooli on molekyylipainon osoittama grammamäärä ainetta. Esim. NaCl:lle 58.44 g/mooli

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat): Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento VI Ruuansulatuskanava Kerroksellinen rakenne: 4 paksua kerrosta eli tunikaa. Tunica mucosa (limakalvo) Epiteeli Lamina propria (löyhä sidekudosta) Muscularis

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

ANATOMIA JA FYSIOLOGIA II

ANATOMIA JA FYSIOLOGIA II ANATOMIA JA FYSIOLOGIA II copyright 2011 1 ANATOMIA JA FYSIOLOGIA 2 - kurssilla jatketaan ANATOMIA JA FYSIOLOGIA 1 kurssilla aloitettua tutustumista terveen/normaalin ihmiselimistön rakenteen (anatomia)

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

2b) Kuumassa jäähdyttäminen haihduttamalla: hikoilu ja läähätys

2b) Kuumassa jäähdyttäminen haihduttamalla: hikoilu ja läähätys Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento XI Lämmönsäätely - Säätelymekanismit 2) Fysiologinen lämmönsäätely 2a) Lämmön vaihtumista eläimen ja ympäristön välillä voidaan säädellä. Lämmön hukan minimointi:

Lisätiedot

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio 10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien

Lisätiedot

Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan.

Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan. KUVAT KERTOVAT Munuaisten toiminta II: Tubulus ja kokoojaputki Hannu Jalanko ja Christer Holmberg Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan. Se vastaa koostumukseltaan plasmaa vain proteiinit

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä

Lisätiedot

Hormonitutkimuksista kliinisessä kemiassa. Esa Hämäläinen, ylilääkäri HUSLAB 23.11.2012

Hormonitutkimuksista kliinisessä kemiassa. Esa Hämäläinen, ylilääkäri HUSLAB 23.11.2012 Hormonitutkimuksista kliinisessä kemiassa Esa Hämäläinen, ylilääkäri HUSLAB 23.11.2012 Hormonit Aminohappoja Peptidejä Proteiineja Lipidejä Hormonien kuljetus verenkierrossa vesiliukoiset peptidihormonit

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Aminohapot ja proteiinit

Aminohapot ja proteiinit Aminohapot ja proteiinit Proteiinit ovat aminohappoketjusta muodostuvia ihmiselle välttämättömiä yhdisteitä tai useammasta aminohappoketjusta muodostuvia komplekseja. Lähes kaikilla tunnetuilla eliöillä

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maidon luonnollinen hiilihydraatti, jota kutsutaan myös maitosokeriksi. Äidinmaidossa laktoosia n. 7 g/100 g, lehmänmaidossa n. 4,8 g/100

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia eli maitosokeria. Lehmänmaidossa on n. 4,8 % maitosokeria

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Luento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja

Luento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja Luento V IV Sisäisen ympäristön säätely Eläimet voivat fysiologisesti sopeutua (akklimoitua) muuttuneisiin olosuhteisiin: Ympäristöstressin sietokyky muuttuu, koska elintoiminnot muuttuvat olosuhteiden

Lisätiedot

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI Samat vinkit hyödyttävät kaikkia kognitiivisia strategioita, joilla toisen kielen oppija operoi. Avainsanat Opetusjakson alussa opettaja jakaa oppilaille ko. jaksossa

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi

2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi 2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi Suomalaiset saavat edelleen liikaa suolaa -kotitehtävät 1. Mieti keinoja (vähintään 3) suolan vähentämiseksi? Korvaamalla

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy SARA SUBAKUUTTI HAPAN PÖTSI (SubAcute Ruminal Acidosis) Timo Soveri Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Lypsykarjan nykyaikainen ruokinta (II osa) Kuopio 19.11.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Opintojakso 5. Ruoansulatuselimet. Lue tämä ennen kuin aloitat

Opintojakso 5. Ruoansulatuselimet. Lue tämä ennen kuin aloitat Opintojakso 5 Ruoansulatuselimet Lue tämä ennen kuin aloitat 1. Tämän opintojakson tarkoituksena on antaa perustiedot ruoansulatuselinten rakenteesta ja toiminnasta. Se auttaa ymmärtämään ongelmia, joiden

Lisätiedot

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. 3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. alkusuolta kidussuoli kiduskaaret (pharyngeal archs = branchial

Lisätiedot

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella 12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xerodent 0,25 mg / 28,6 mg imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa

Lisätiedot

Tiineys. Eläimet, joilla on akuutti tai subakuutti verenkierto-, suolisto- tai hengitystiesairaus.

Tiineys. Eläimet, joilla on akuutti tai subakuutti verenkierto-, suolisto- tai hengitystiesairaus. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Dinolytic vet. 12,5 mg/ml injektioneste, liuos naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: dinoprosti 12,5 mg/ml (dinoprostitrometamolina). Apuaineet: bentsyylialkoholi

Lisätiedot

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispolikliniikka puh. 06-8264592 Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan

Lisätiedot

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Mitä leikkausosastolla tapahtuu Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Sydän-, maksa- ja munuaisperäiset turvotukset. Hydrothorax, ascites ja epäspesifinen vesipöhö.

VALMISTEYHTEENVETO. Sydän-, maksa- ja munuaisperäiset turvotukset. Hydrothorax, ascites ja epäspesifinen vesipöhö. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Furovet vet. 20 mg ja 40 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: 20 mg tabletti: furosemidia 20 mg / tabletti. 40 mg tabletti: furosemidia

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle 1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN Laura Mattila Anna Mäkivaara Heini Ranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen

Lisätiedot

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa

Lisätiedot