RUOANSULATUSKANAVAN TOIMINTA Eritys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOANSULATUSKANAVAN TOIMINTA Eritys"

Transkriptio

1 RUOANSULATUSKANAVAN TOIMINTA Eritys RUORA 2014 Liisa Peltonen

2 RS-KANAVAN TEHTÄVÄT 2

3 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄT Ravinnon muokkaaminen muotoon, jossa ihminen pystyy käyttämään sitä hyväkseen soluaineenvaihdunnassa ingestio ravinnonotto ravinto suuonteloon syömällä ja juomalla, ruoan pureskelu (mastikaatio), kostuttaminen (sylkirauhaset) ja nieleminen (deglutitio) digestio ruoansulatus ruokamassan hajottaminen absorptio ravinnon imeytyminen ravintoaineet verenkiertoon ja kudoksille (rasvat verenkiertoon imusuonijärjestelmän kautta) 3

4 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄT Homeostaasin ylläpitäminen (elektrolyytti- ja nestetasapaino) esim. dehydraatio kloridin ja bikarbonaatin erityksen inhibitio rskanavassa veden ja natriumin säästö mahdollisesti yhteyksiä sydämen eteisten tilavuusreseptoreista ja hypotalamuksen osmoreseptoreista suoliston sekretomotoneuroneihin? Elimistön suojaaminen Rs-kanavan eritteiden antimikrobiaaliset ominaisuudet suuontelon sylki, mahan suolahappo Limakalvon immuunipuolustusjärjestelmä Suoliston mikrobiota Ikä, perimä, ruokavalio vaikuttavat Yhteydet terveyteen (aivojen kehitys) ja sairauteen (esim. diabetes, lihavuus) Ulosteensiirrot 4

5 MILLÄ TAVOIN RS-KANAVA SUORITTAA TEHTÄVÄNSÄ? Ruokamassan kuljetus, mekaaninen muokkaus ja varastoiminen MOTORIIKKA Rs-kanavan liike, joka perustuu seinämien sileälihassolujen supistumiseen ja relaksaatioon Liikemuodot: 1. peristalsis, vastaperistalsis 2. segmentaatio 3. liikkuva motorinen kompleksi (MMC) 4. massaperistalsis ( massaliike ) (paksusuoli) Ruokamassan kemiallinen hajottaminen ja imeyttäminen ERITYS Sylkirauhaset, maharauhaset, haiman eksokriininen osa, maksa ja RS-kanavan limakalvon rauhaset Eritteet: Sylki Mahaneste Haimaneste Sappineste Suolineste 5

6 TOIMINNAN YLEISPERIAATTEITA 6

7 JOITAKIN RS-KANAVAN TOIMINNAN YLEISPERIAATTEITA miten pätevät eritykseen? Toiminta on vaiheittaista ruokailuun liittyvä vaihe ja ruokailujen välinen vaihe (digestiivinen ja interdigestiivinen vaihe) ruokamassan etenemiseen liittyvät toimintavaiheet - kefaalinen ( ruoka päässä ), gastrinen ( ruoka mahassa ) ja intestinaalinen ( ruoka suolessa ) rs-kanavan eri osien toimintavaiheet (suuontelon mastikaatio, ruokatorven peristaltiikka, mahan möyhennys ) Ihminen ei voi syödä varastoon kun ruoka on nielty, se joutuu järjestelmään ja prosessointi alkaa heti ruoka on voimakkain rs-kanavan toiminnan aktivoija jo suuontelossa Rs-kanava voidaan tarvittaessa tyhjentää nopeasti voimapropulsio oraali- tai anaalisuuntaan (oksentaminen, ripuli) 7

8 JOITAKIN RS-KANAVAN TOIMINNAN YLEISPERIAATTEITA Ruokamassan kuljetus pitkin kanavaa aktivoi seuraavaa toimintavaihetta ja inhiboi edellistä esim. ruokamassan tulo mahaan aktivoi haiman toimintaa ruokamassan siirtyminen duodenumiin inhiboi mahan motoriikkaa ja eritystä Tietoinen toiminta rajoittuu rs-kanavan alkuun ja loppuun muualla toiminnat automaattisia, poissa tietoisuudesta tahdonalainen toiminta voidaan ohittaa Keskushermoston korkeammat säätelykeskukset (aivokuori) vaikuttavat autonomisen hermoston kautta Autonominen hermosto moduloi rs-kanavan toimintaa enteerisen hermoston (ENS) kautta ENS toimii täysin itsenäisenä integroivana järjestelmänä 8

9 SFINKTERIT PALVELEVAT TOIMINNAN VAIHEITTAISUUTTA ANAALISFINKTERIT SUU UES LES PYLORUS ILEOSEKAALINEN SFINKTERI 9

10 TOIMINNAN HERMOSTOLLINEN SÄÄTELY Etäheijasteet Paikalliset heijasteet Effektoreja: sileälihassolut, rauhaset, enterokromaffiini-solut, verisuonet, Cajalin solut (interstitial cells of Cajal), immuunipuolustuksen solut (?) Motoriset ohjelmat: toimivat selkäytimen ja ydinjatkeen motoristen ohjelmien tavoin (esim. 10 kävely, pureskelu)

11 MOTILITEETTIA KOORDINOI MYENTEERINEN HERMOPUNOS ERITYSTÄ JA VERENKIERTOA LIMAKALVONALAISPUNOS Rengaslihaskerros Myenteerinen hermopunos (Auerbach) Pitkittäislihaskerros Limakalvonalaispunos (Meissner) Limakalvo 11

12 ENTEERISEN HERMOSTON RAKENNE JA YHTEYDYET sisäeritystä ulkoeritystä B & B, kuva

13 ENTEERISEN HERMOSTON YLEISIMMÄT VÄLITTÄJÄAINEET VÄLITTÄJÄAINE Asetyylikoliini (Ach) Adenosiini trifosfaatti (ATP) Kalsitoniini-geeniin liittyvä peptidi (CGRP) Gastrin-releasing peptide (GRP) Typpioksidi (NO) Substanssi P (+ muut takykiniinit) TOIMINTA Eksitatorinen Inhibitorinen Vapautuu enteerisistä aistihermoista Vapautuu sekretomotoneuroneista Inhibitorinen Eksitatorinen Vasoaktiivinen suolistopeptidi (VIP) Inhibitorinen lihassoluille, eksitatorinen rauhassoluille, vasodilatorinen 13

14 RS-KANAVAN ERITYS (ml/vrk) Tilavuus (ml) ph Sylki 1 500! Mahaneste Haimaneste Sappineste Suolineste (ohutsuoli) Brunnerin rauhaserite Suolineste (paksusuoli) Yhteensä Huom! Kaasuja syntyy paksusuolessa 7-10 l/vrk; CO 2, CH 4, H 2, N 2 Suolistokaasujen alkuperä: nielty ilma, paksusuolen bakteeritoiminta, diffuusio verenkierrosta. 14

15 SYLJEN ERITYS SYLKIRAUHANEN Myoepiteelisoluja demilune Proteiinieritteinen rauhasrakkula Yhdystiehyt Limaeritteinen rauhasrakkula Sylkitiehyt Asinus = rauhasrakkula 15

16 N. TRACTUS SOLITARIUS SYLKIKESKUS 16

17 SYLJEN ERITYS MISTÄ? Korvasylkirauhanen (g. parotidea) suurimmat rauhaset; erite seröösistä ( watery ), ei limaa osuus peruserityksestä 20% osuus stimulaation aikana liki 50% erityksestä Leuanalussylkirauhanen (g. submandibularis) erite ihmisellä sekä seröösistä että viskoosista (limaa) osuus peruserityksestä 70% rauhasrakkulakohtainen työnjako Kielenalussylkirauhanen (g. sublingualis) erite viskoosista, limaa osuus ei juurikaan muutu stimulaation aikana; 5% Muut suuontelon rauhaset kielirauhaset (g. lingualis) pieniä; eritteessä linguaalilipaasia 17

18 SYLJEN TEHTÄVÄT Suojatehtävä jäähdytys laimennus (mahan HCl, suolen sappineste) huuhtelu 18

19 SYLJEN TEHTÄVÄT Puolustus lysotsyymi (T) ja tiosyanaatti-ioni (T) -lysotsyymi tuhoaa bakteerin seinämärakenteita; tiosyanaatti muuttuu bakterisidiseksi päästessään seinämän läpi immunoglobuliini A, sekretorinen immuniteetti laktoferriini (A) -bakteriostaattinen, hampaiden värjäymät proliini-rikkaat proteiinit (A) -antimikrobiaalisia ominaisuuksia -suojelevat hammaskiillettä; sitovat myrkyllisiä yhdisteitä (limakalvojen suojaaminen) A = erittyy asinuksista; T= erittyy tubulussoluista 19

20 Digestio α-amylaasi (ph-optimi 7, toimii välillä 4-11) sokerit oligosakkarideiksi ja disakkarideiksi toimii pääasiassa mahassa suuontelosta ei ravintoaineiden imeytymistä joidenkin lääkeaineiden imeytyminen (mm. nitrot, fentanyyli ja buprenorfiini) Ruoan liukastaminen SYLJEN TEHTÄVÄT musiinit (glykoproteiineja) Puheen helpottaminen 20

21 SYLJEN ERITYS 1-2 litraa/päivä Peruseritysnopeus 0.5 ml/min Maksimi 5.0 ml/min (esim. pala sitruunaa suuhun!) Peruseritys tärkeä suuontelon ja nielun kostuttamisessa interdigestiivisessä vaiheessa (ruokailujen välinen aika) 21

22 ihmisellä rauhasrakkulat erikoistuneita proteiinien (amylaasi ym.) tai glykoproteiinien (lima) tuottajia eritysrakkuloiden eksosytoosi alkusyljessä elektrolyyttipitoisuus plasmankaltainen NaCl:n ja veden eritys Cl - -kanavat ja akvaporiinit stimulaatio rakkulasolujen solukalvon konduktanssimuutokset Asinus Eritystiehyet Primaarierite Alkusylki Na + K + Cl - HCO

23 Eritettävä lopputuote määräytyy eritystiehyeissä Asinus Primaarierite Alkusylki Na + ja Cl takaisinimeytyminen K + ja HCO - 3 eritys ei volyymimuutoksia endosytoosi (ferritiini) Eritystiehyet Na + K + Cl - HCO

24 SYLJEN IONIKOOSTUMUS JA ERITYSNOPEUS Peruseritysnopeus 0.5 ml/min 24

25 SYLJEN ERITYKSEN SÄÄTELY Aivokuori Ydinjatkeen sylkikeskus Muut ärsykkeet (mikä saa veden herahtamaan kielelle?) Ehdollistettu refleksi Paine- ja kemoreseptorit suuontelossa RUOKA Yksinkertainen refleksi Autonomiset hermot Sylkirauhaset Kuva muunneltu kirjasta: Human Physiology, From Cells to Systems, Sherwood L, Thomson Brooks/Cole, 2007 Syljen eritys 25

26 SYLJEN ERITYKSEN SÄÄTELY miltei yksinomaan neuraalisen säätelyn alainen (autonomiset refleksit) parasympaattiset ja sympaattiset vaikutukset eivät ole antagonistisia; molemmat stimuloivat syljen eritystä ja myoepiteelisoluja vaikutukset poikkeavat syljen määrän ja laadun suhteen 26

27 SYLJEN ERITYKSEN SÄÄTELY parasympaattisella vaikutuksella päärooli rauhaskudoksen ylläpito (asinussolujen cgmp:n kautta) antikolinergiset lääkeaineet aiheuttavat kserostomiaa l. suun kuivumista parasympaattinen stimulaatio Ach, substanssi P; asinussolujen Ca 2+ :n kautta lisää volyymiä ja entsyymien määrää sympaattinen stimulaatio Noradrenaliini; camp:n kautta lisää volyymiä vähemmän kuin entsyymien määrää, sylki on paksua liman erityksen lisääntymisen takia Hormonaalinen säätelykomponentti: aldosteroni vaikuttaa kuten munuaisissa, lisää natriumin takaisinottoa, lisää kaliumin eritystä 27

28 MAHAN ERITYSTOIMINTA Tehtävä: Puolustus ja proteiinien digestion aloittaminen, rs-kanavan toiminnan tehostaminen lima, bikarbonaatti, suolahappo, sisäinen tekijä, pepsinogeeni, somatostatiini, gastriini, serotoniini, histamiini, greliini, ANP Erityksessä on neljä vaihetta: 1. Interdigestiivinen vaihe ja yönaikainen eritys BAO, basal acid output 2. Kefaalinen vaihe ( ruoka on päässä ) 3. Gastrinen vaihe ( ruoka on mahassa ) MAO, maximal acid output 4. Intestinaalinen vaihe ( ruoka on suolessa ) 28

29 < 5% rauhasista 75% rauhasista 20-25% rauhasista 29

30 Peruseritys: kuvaavaa maharauhasen solujen väliselle vuorovaikutukselle on tooninen haponerityksen hillitseminen säätely pääasiassa vagaalista D-solujen tuottama somatostatiini, kohteena parietaalisolut, G- ja ECL-solut Syöminen purkaa eston (vagaalinen stimulaatio ja Ach, kohteena D-solut) 30

31 Maharauhasen erityksen komponentit!! (kuva: Schubert and Peura, 2008) PACAP = pituitary adenylate cyclase activating peptide 31

32 KEFAALINEN VAIHE Ajatus, toive, tunne (nälkä) Aistitieto aivot n. vagus 30 % happoerityksen säätelystä gastriini tärkein suolahapon erityksen ja mahan limakalvon kasvun hormonaalinen säätelytekijä pikku-gastriini pääasiassa antrumista biologisesti aktiivisempi muoto iso-gastriini duodenumista stimuloi HCl erittymistä suoraan ja välillisesti (reseptori CCK B ) 32

33 50-60% happoerityksen säätelystä Alkaa ruoan tullessa mahalaukkuun Ärsyke venytys ja proteiinidigestion tuotteet Pepsinogeenien (2 ryhmää; 7 erilaista) ja sisäisen tekijän erityksessä stimulovat tekijät pääosin samoja kuin hapon erityksessä poikkeuksena ohutsuolen sekretiini, joka stimuloi pepsinogeenien eritystä, mutta inhiboi hapon eritystä GASTRINEN VAIHE Digestio? Imeytyminen? Alkoholi (viini, olut) Kahvi (kofeiini) 33

34 RUOAN PUSKURIVAIKUTUS Proteiinipitoinen ruoka hyvä puskuri Mahan tyhjentyessä happo pääsee paremmin vaikuttamaan D-soluihin somatostatiinin eritys lisääntyy happo hidastaa mahan tyhjenemistä H + -ionin säätelyvaikutus hapon eritykseen, (negatiivinen feedback) mekanismi: suora vaikutus kate- ja G-soluun tai epäsuorasti gastriinin/somatostatiinin erityksen kautta 34

35 Mahan erityksen inhibitio 35

36 SUOLAHAPON MUODOSTUMINEN KATESOLUSSA Ach tärkein säätelytekijä peruserityksessä Gastriinin vaikutukset ruokailun jälkeen pääasiassa histamiinin kautta K + /H + -ATPaasi HCO 3- /Cl - -vaihtaja alkaline tide 36

37 MAHANESTEEN IONIKOOSTUMUS JA ERITYSNOPEUS Eritys interdigestiivisessä vaiheessa: vain muutama ml tunnissa eritteessä entsyymejä, limaa ja vain vähän happoa emotionaalinen stressi voi nostaa erityksen yli 50 ml tunnissa (n. 0.8 ml /min) kortisoli 37

38 5-10% säätelystä alkaa ruokamassan siirtyessä mahasta ohutsuoleen peptidit ja aminohapot (myös veressä) ruokasulan ph jos >3, stimuloi happoeritystä; jos < 3, inhiboi paikalliset ja vagovagaaliset refleksit INTESTINAALINEN VAIHE 38

39 LIMAKALVOESTE ON TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS GASTRIC MUCOSAL (DIFFUSION) BARRIER ph 1.5 HCl Cl - /HCO 3 - vaihtaja Limakerros, paksuus 0.2 mm ph 7.0 Na + /HCO 3 - -symportti ph epiteelisolut eivät läpäise H + -ioneja 2 tiiviit soluliitokset 3 viskoosinen limakerros suojaa mekaaniselta kulumiselta ja pepsiiniltä; HCO 3 - -eritys puskuroi----nouseva ph-gradientti epiteeliin päin 39

40 BIKARBONAATIN JA LIMAN ERITYKSEN SÄÄTELY Lima vagaalinen stimulaatio, ruoan aiheuttama ärsytys Bikarbonaatti vagaalinen stimulaatio, suolahappo, prostaglandiini E 2 prostaglandiinisynteesin estäjät, kuten tulehduskipulääkkeet inhiboivat Suojakerrosta vaurioittavat tekijät H +, pepsiini, H. pylori, tulehduskipulääkkeet (NSAID), stressi, tupakointi, alkoholi 40

41 OHUTSUOLEN ERITYSTOIMINTA noin 5 m pitkä; absorptiopinta-alaa 250 m 2 rauhaset haima ja maksa Brunnerin rauhaset ja suolirauhaset (Lieberkühnin rauhanen) ja limaa erittävät pikarisolut (goblet cell) suolineste succus entericus 41

42 HAIMANESTEEN NORMAALI KOOSTUMUS Kationit: Na +, K +, Ca 2+, Mg 2+ Anionit: HCO neutralointi, digestion varmistaminen Cl -, SO 4 2-, HPO 4 2- Ruoansulatusentsyymit - digestio Muut, kuten glykoproteiinit 42

43 HAIMANESTEEN ERITYS - vaiheittaisuus Interdigestiivinen ja digestiivinen vaihe 43

44 HAIMANESTEEN IONIKOOSTUMUS JA ERITYSNOPEUS HCO - 3 vaihdetaan tiehyissä Cl - ioniin alhaisilla eritysnopeuksilla ehkäistään bikarbonaatin kerääntymistä suoleen interdigestiivisessä vaiheessa eritysnopeuden noustessa bikarbonaatin eritys lisääntyy 44

45 HAIMAN ERI OSIEN TYÖNJAKO rauhasrakkulasolut erittävät entsyymejä ja plasmankaltaista, NaCl-rikasta nestettä (vrt. sylkirauhanen) α-amylaasi eritetään aktiivisessa muodossaan (ei vaaraa kudokselle) lipaasit eritetään aktiivisessa muodossaan (ei vaaraa kudokselle) proteaasit (trypsiini, kymotrypsiinit jne.) eritetään inaktiivisena zymogeeninä (trypsinogeeni, kymotrypsinogeenit) trypsiini/ trypsinogeeni: aktivaatio enterokinaasi ja trypsiini (autokatalyysi) kymotrypsinogeenit/kymotrypsiinit: aktivaatio trypsiini 45

46 mm. trypsiini-inhibiittori eritetään zymogeenien kanssa yhtäaikaa samoista soluista tarkoituksena estää autodigestio tiehytsolut erittävät bikarbonaattia ja mahdollisesti glykoproteiineja (suurimolekyylisiä proteoglykaaneja; pienet eritysrakkulat) 46

47 BIKARBONAATIN ERITYS EKSTRALOBULAARISISTA TIEHYTSOLUISTA acidic tide Kystinen fibroosi: peittyvästi periytyvä aineenvaihduntasairaus; paksun liman kertyminen haimaan aiheuttaa entsyymien saostumista ja haiman vajaatoimintaa = Cystic Fibrosis Transmembrane Regulator 47

48 BIKARBONAATIN ERITYS 1. Eritys: tiehyeeseen HCO 3- /Cl - vaihtajan kautta passiivisesti, kloridin kierrätys Cl - kanavien kautta; tärkein CFTR= cystic fibrosis transmembrane regulator 2. HCO - 3: karbonianhydraasin katalysoimana ja plasmasta Na/HCO - 3 symportin kautta 3. H + : ulos solusta, Na + /H + -antiportti, H + -pumppu) plasman happamoituminen ( acidic tide ) 48

49 SEKRETIINI LISÄÄ BIKARBONAATIN ERITYSTÄ ruokasulan happamuus laukaisee sekretiinin erityksen suolen limakalvon S-soluista sekretiini (ns. ensimmäinen hormoni ) vaikuttaa suoraan ekstralobulaarisiin tiehytsoluihin kohteena CFTR ja Na/HCO 3 symportti toisiolähettinä camp 49

50 KEFAALINEN JA GASTRINEN VAIHE CCK-monitoripeptidi 50

51 INTESTINAALINEN VAIHE = TÄRKEIN Proteiinien ja rasvojen hajoamistuotteet ärsyttävät limakalvon reseptoreja CCKmonitoripeptidi H + stimuloi S-soluja vapauttamaan sekretiiniä Proteiinien ja rasvojen hajoamistuotteet stimuloivat I-soluja vapauttamaan kolekystokiniiniä. Mukana myös parakriininen CCK releasing factor 51

52 RUOAN LAATU VAIKUTTAA HAIMANESTEEN KOOSTUMUKSEEN HAIMANESTEEN ERITYSNOPEUS HAPANTA RASVAISTA PROTEIINIPITOISTA 52

53 SAPEN ERITYS pieni maksavaltimo sinusoidi hepatosyytti sappitiehyt keskuslaskimo pieni porttilaskimo 53

54 SAPPINESTEEN KOOSTUMUS tarvitaan rasvojen digestioon ja absorptioon veteen liukenemattomien molekyylien eritykseen bilirubiini kolesteroli 54

55 SAPPINESTEEN ERITYS maksa tuottaa canaliculuksissa ja sappitiehyeissä canaliculusten eritys voi olla sappihapoista riippuvaa (bile acid -dependent) tai niistä riippumatonta (bile acid-independent) interdigestiivisessä vaiheessa tiehyt pohjukaissuoleen on suljettu (Oddin sfinkteri) ja neste kerääntyy sappirakkoon tiehyt aukeaa ruokasulan joutuessa suoleen CCK välittää tarvittavat sappirakon supistukset 55

56 SAPPIHAPPOJEN ERITYKSEN VAIKUTUS SAPPINESTEEN ERITYKSEN 56

57 57

58 SAPPISUOLAT ovat sappihappojen Na + ja K + suoloja sappihapot tuotetaan kolesterolista sappisuolat kierrätetään tehokkaasti enterohepaattinen kierto Sappihappoja: 58

59 ENTEROHEPAATTINEN KIERTO Pumppumekanismin muodostaa sappirakko 95% sappisuoloista imeytyy takaisin ileumista kulkeutuvat porttilaskimoa pitkin takaisin maksaan koko sappisuolavarasto voidaan kierrättää monesti yhden aterian aikana! Peräisin suoliston bakteeritoiminnasta 59

60 SAPPINESTEEN ERITYKSEN SÄÄTELY Sappihappojen pitoisuus portaveressä [SH] --- SH-synteesi hepatosyyteissä kiihtyy, mutta sappihapoista riippuvainen eritys alenee [SH] --- SH-synteesi laskee, mutta eritys kiihtyy Hormonaalinen säätely CCK, sekretiini (bikarbonaatin eritys tiehyeissä), gastriini (suorat ja epäsuorat vaikutukset), steroidit (inhiboivat) Neuraalinen säätely Vagus stimuloi, sympaattinen inhiboi 60

61 SAPPIRAKON TEHTÄVÄT Sappinesteen konsentrointi ja happamoittaminen 61

62 KONSENTROINTI Standing osmotic gradient mechanism 62

63 SUOLINESTEEN ERITYS Koostumus: vesi, elektrolyytit, lima (ei entsyymejä EIKÖ?) Tehtävä: Limakalvon suoja ja liukastaja ( protection and lubrication ) Hydrolyyttiset entsyymit tarvitsevat vettä Mekanismit: Elektrolyytit transsellulaarisesti (Cl -, HCO 3- ) aktiivinen komponentti mukana, neste seuraa solvent drag Parasellulaarisesti passiivista vesi 63

64 SUOLINESTEEN ERITYS Erityksen säätely: Tärkeä yksittäinen stimulus on ruoan läsnäolo suolessa Enteerinen hermosto Eritystä stimuloivat tekijät Bakteerien enterotoksiinit (esim. koleratoksiini) Hormonit (gastriini, VIP) ja hermoston välittäjäaineet Immuunipuolustuksen solujen tuotteet Laksatiivit Sappihapot kertyessään suoleen (saostuvat happamassa ja muuttuvat eritystä stimuloiviksi yhdisteiksi) 64

65 ENTSYYMIEN ERITYS Proteiinikinaasi A aktivaatio Entsyymit Proteiinikinaasien (A, C) aktivaatio, fosfataasit 65

RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA. 2013

RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA. 2013 RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 1 ANAALISFINKTERIT SUU UES LES PYLORUS ILEOKEKAALINEN SFINKTERI liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 2 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄ ravinnon

Lisätiedot

RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA

RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA ANAALISFINKTERIT SUU UES LES PYLORUS ILEOKEKAALINEN SFINKTERI liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 1 liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 2 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄ ravinnon

Lisätiedot

RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA

RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA RUOANSULATUSKANAVAN MOTORIIKKA & ENTEERINEN HERMOSTO RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA RUORA 2012 Liisa Peltonen 25.2.2013 1 2 SUU UES LES PYLORUS ANAALISFINKTERIT ILEOSEKAALINEN SFINKTERI RUOANSULATUSKANAVAN

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?

Lisätiedot

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Luennon sisältö Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?

Lisätiedot

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät

Lisätiedot

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013 Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin

Lisätiedot

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2014 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Ruuansulatus 29.09.2014. Kappale 24 Tortora 12ed

Ruuansulatus 29.09.2014. Kappale 24 Tortora 12ed Ruuansulatus 29.09.2014 Kappale 24 Tortora 12ed Yleiskatsaus Mekaaniset toiminnat Entsyymejä sisältävien ruuansulatusnesteiden eritys Ravintoaineiden entsymaattinen pilkkoutuminen Imeytyminen ruuansulatuskanavassa

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

Ydinainestiedot Ruoansulatus ja ravitsemus

Ydinainestiedot Ruoansulatus ja ravitsemus Ydinainestiedot Takaisin 30258 Ruoansulatus ja ravitsemus A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

MAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013

MAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 Terve ja haavainen maha EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-

Lisätiedot

Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus

Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Killerjärvi 2013 EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-

Lisätiedot

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat): Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento VI Ruuansulatuskanava Kerroksellinen rakenne: 4 paksua kerrosta eli tunikaa. Tunica mucosa (limakalvo) Epiteeli Lamina propria (löyhä sidekudosta) Muscularis

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä

Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä KUVAT KERTOVAT Erkki Savilahti Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä putkimainen elin. Sen alkuosa duodenum muodostaa lyhyen retroperitoneaalisen kaaren mahanportista vapaaseen vatsaonteloon, ja

Lisätiedot

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Hormonit Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Humoraalinen säätely = nestevälitteinen säätely, viestiaineet leviävät paikasta toiseen verenkierron ja kudosnesteen mukana osa

Lisätiedot

RUORAHISTO I: RAUHASET

RUORAHISTO I: RAUHASET Ruoansulatus ja ravitsemus jakso/ BLL/ anatomia RUORAHISTO I: RAUHASET HEIKKI HERVONEN Seka-asinuksia sylkirauhasessa. Kuva kirjasta Ross et Pawlina. Histology. Luku 1 RUOANSULATUS- RAUHASET Maksa on ruoansulatusrauhasista

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Kuinka entsyymit toimivat?

Kuinka entsyymit toimivat? Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei

Lisätiedot

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä

Lisätiedot

RR-Histo I luentomoniste: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku./heikki Hervonen 2013

RR-Histo I luentomoniste: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku./heikki Hervonen 2013 RR-Histo I luentomoniste: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku./heikki Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen Sylkirauhaset (spottkörtlarna) (RP6p. s545-554) Sylkeä eritetään noin 1200 ml vuorokaudessa.

Lisätiedot

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti KUVAT KERTOVAT Hannu Jalanko ja Krister Höckerstedt Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti monipuolisin elin. Maksan verenkierto on ainutlaatuinen, sillä veri tulee maksaan kahta tietä: maksavaltimo

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta

HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta SISÄLTÖ Hermosto ja välittäjäaineet GI-kanava Maksa Munuaiset ja virtsaneritys Endokrinologiaa HERMOSTO JA VÄLITTÄJÄAINEET KESKUSHERMOSTO (sentriaalinen) -

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä

Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä Jos halutaan tietää, miksi Renew Life on erityinen yhtiö, on tunnettava Renew Lifen vuonna 1997 perustaneen Brenda Watsonin tarina. Brenda kärsi huonosta terveydestä

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Luento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja

Luento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja Luento V IV Sisäisen ympäristön säätely Eläimet voivat fysiologisesti sopeutua (akklimoitua) muuttuneisiin olosuhteisiin: Ympäristöstressin sietokyky muuttuu, koska elintoiminnot muuttuvat olosuhteiden

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Kalii chloridum/glucosum B. Braun 1,5 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/glucosum B. Braun 3 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/natrii chloridum B. Braun 1,5 mg/ml

Lisätiedot

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xerodent 0,25 mg / 28,6 mg imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

Opintojakso 5. Ruoansulatuselimet. Lue tämä ennen kuin aloitat

Opintojakso 5. Ruoansulatuselimet. Lue tämä ennen kuin aloitat Opintojakso 5 Ruoansulatuselimet Lue tämä ennen kuin aloitat 1. Tämän opintojakson tarkoituksena on antaa perustiedot ruoansulatuselinten rakenteesta ja toiminnasta. Se auttaa ymmärtämään ongelmia, joiden

Lisätiedot

VEREN ph TAUSTAA. Veressä toimii 4 erilaista puskuria. Bikarbonaattipuskuri Fosfaattipuskuri Hemoglobiini Plasmaproteiinit

VEREN ph TAUSTAA. Veressä toimii 4 erilaista puskuria. Bikarbonaattipuskuri Fosfaattipuskuri Hemoglobiini Plasmaproteiinit VEREN ph TAUSTAA Kehossamme kiertävä veri on nestemäinen kudos, joka voidaan kemiallisesta näkökulmasta ajateltuna määritellä seokseksi, joka sisältää useita eri komponentteja. Veren protoni konsentraation,

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Ihmisen elimistön energiatalous

Ihmisen elimistön energiatalous Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hevosvalmennuksen sudenkuopat

Hevosvalmennuksen sudenkuopat Hevosvalmennuksen sudenkuopat Susanna Kinnunen, FT Suomen Hevostietokeskus ry susanna.kinnunen@hevostietokeskus.fi www.hevostietokeskus.fi Kuva: Hippos/Hanna Leppänen Liikkeet (biomekaniikka) Suorituskyky

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Ihmisen endokriiniset rauhaset

Ihmisen endokriiniset rauhaset Ihmisen endokriiniset rauhaset Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 2/2 Erittäviä soluja myös Sydämen eteisessä Mahalaukussa (kromaffiiniset solut) Rasvakudoksessa (adiposyytit)

Lisätiedot

Nestehoito. Hannu Jalanko Lastenklinikka

Nestehoito. Hannu Jalanko Lastenklinikka Nestehoito Hannu Jalanko Lastenklinikka Kehon nestetilat Kehon kokonaisvesi (TBW) Aikuisella 60 % painosta Pienellä lapsella 80 % painosta TBW jakautuu kahteen osaan Solunsisäinen vesitila (ICV) = 40 %

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko

Lisätiedot

2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi

2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi 2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi Suomalaiset saavat edelleen liikaa suolaa -kotitehtävät 1. Mieti keinoja (vähintään 3) suolan vähentämiseksi? Korvaamalla

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Miksi kaurakuitu on terveyden lähde?

Miksi kaurakuitu on terveyden lähde? Miksi kaurakuitu on terveyden lähde? Tuula Sontag-Strohm Elintarviketeknologia/ Viljateknologia ryhmä Helsingin yliopisto 29.10.2009 Monipuolinen kaura-seminaari MITÄ KAURAKUITU ON JA MISSÄ SITÄ ON? Kauran

Lisätiedot

Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan.

Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan. KUVAT KERTOVAT Munuaisten toiminta II: Tubulus ja kokoojaputki Hannu Jalanko ja Christer Holmberg Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan. Se vastaa koostumukseltaan plasmaa vain proteiinit

Lisätiedot

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin

Lisätiedot

74,90. BIO-QINON Q10 GOLD 100 mg TÄHTITARJOUS. Johtava ubikinonivalmiste Bio-Qinon Q10 GOLD 100 mg energiantarpeeseen kaps.

74,90. BIO-QINON Q10 GOLD 100 mg TÄHTITARJOUS. Johtava ubikinonivalmiste Bio-Qinon Q10 GOLD 100 mg energiantarpeeseen kaps. BIO-QINON Q10 GOLD 100 mg Johtava ubikinonivalmiste Bio-Qinon Q10 GOLD 100 mg energiantarpeeseen. 150+30 kaps. 74,90 (ovh. 97,70) 585,15 e/kg TÄHTITARJOUS! VALMARIN Aineenvaihdunta tasapainoon. Valmarin-kivennäisliuos

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn

Lisätiedot

Ajatus terveyden edistämisestä yksittäisten

Ajatus terveyden edistämisestä yksittäisten Ruoka Ruoansulatuskanavan homeostaasi ja ravintoaineiden hyväksikäyttö Marja Mutanen Ravinnon yhdisteiden hyväksikäyttöä voidaan arvioida vasta, kun ymmärretään ravinnon imeytyminen, siirtyminen elimistöön,

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy SARA SUBAKUUTTI HAPAN PÖTSI (SubAcute Ruminal Acidosis) Timo Soveri Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Lypsykarjan nykyaikainen ruokinta (II osa) Kuopio 19.11.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot