Hyvä «Harjoittelunohjaaja»

Transkriptio

1 «Harjoittelunohjaaja» «Harjoittelupaikka» «Katuosoite» «Postiosoite_» Hyvä «Harjoittelunohjaaja» Tervetuloa ohjaamaan «Harjoittelun_nimi» harjoittelua. Harjoittelupaikkana on «Harjoittelupaikka» ja harjoittelu on tarkoitus toteuttaa aikavälillä Harjoittelija (t) «Harjoittelijat» Harjoittelun tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin liittyvät tiedot löydät oheisesta liitteestä. Yleisesti harjoittelunohjaajalta odotetaan harjoittelijan kanssa tehtävää harjoittelun suunnittelua ja arviointia, työtehtäviin tutustuttamista, opastusta ja tehtäväksiantoja harjoittelun tavoitteiden sekä harjoittelijan valmiuksien mukaisesti, palautteen antamista, mentoroivaa asennetta sekä valmiuksia vastavuoroiseen keskusteluun ja oman työn reflektointiin. Harjoittelun päätteeksi palauta täytetyt 1) ohjaajan ja esimiehen suostumuslomakkeet 2) kirjallinen arviointi harjoittelijasta, 3) palautelomake sekä 4) palkkionmaksatuslomake postitse alla mainittuun osoitteeseen. Palkkio maksetaan noin kuukauden kuluttua harjoittelun päättymisestä. Halutessanne voitte laskuttaa myös organisaationne kautta. Harjoittelun tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin tai harjoittelijoihin liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä harjoittelun vastuuopettajaan, muissa asioissa käänny suunnittelijan puoleen. Kiitos yhteystyöstä ja antoisaa harjoittelua! Yhteistyöterveisin Helena Puhakka, Merja Koivuluhta, puh. (013) puh Suunnittelija Antti Immonen puh. (013) Liitteet - tietoa harjoittelun tavoitteista, sisällöistä ja arvioinnista - palautettavat suostumus, palkkio, arviointi ja palautelomakkeet Palautusosoite Itä Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta / Antti Immonen PL Joensuu

2 HARJOITTELUN OHJAAJAN SUOSTUMUS Suostun ohjaamaan Ohjauksen koulutuksen Ohjauksen perusharjoittelua harjoittelusuunnitelman mukaisesti. Harjoittelija(t) Harjoitteluaika «Harjoittelijat» , päivänä kuuta 20 Paikka ja ajankohta Allekirjoitus ja nimen selvennys Oppilaitos/organisaatio Puhelunnumero & sähköpostiosoite Allekirjoitettu suostumus palautetaan Ohjauksen koulutuksen suunnittelijalle yhdessä arviointi ja palkkionmaksulomakkeiden kanssa harjoittelun päätteeksi. Postiosoite: Itä Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta PL Joensuu

3 ESIMIEHEN SUOSTUMUS Annan suostumukseni siihen, että oppilaitoksessani / organisaatiossani voidaan toteuttaa oheinen harjoittelu., päivänä kuuta 20 Paikka ja ajankohta Allekirjoitus ja nimen selvennys Oppilaitos/organisaatio Puhelunnumero & sähköpostiosoite Tietoa harjoittelusta Harjoittelunohjaajalta odotetaan harjoittelijan kanssa tehtävää harjoittelun suunnittelua ja arviointia, työtehtäviin tutustuttamista, opastusta ja tehtäväksiantoja harjoittelun tavoitteiden sekä harjoittelijan valmiuksien mukaisesti, palautteen antamista, mentoroivaa asennetta sekä valmiuksia vastavuoroiseen keskusteluun. Esimieheltä odotetaan harjoittelijoiden vastaanottoa sekä perehdyttämistä organisaation hallintoon. Alle viikon muutokset harjoittelun ajoitukseen voidaan sopia harjoittelupaikalla. Ohjaajan tai harjoittelijan sairastapauksissa (yli 3 päivää) tulee ottaa yhteyttä harjoittelun vastuuopettajaan. Toimiessaan harjoittelijana, opiskelija ei voi toimia sijaisena. Harjoittelun tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä harjoittelun vastuuopettajaan, muissa asioissa käänny suunnittelijan puoleen. Kiitos yhteistyöstä ja hyvää harjoittelua!

4 OHJAUKSEN PERUSHARJOITTELU 2011 HARJOITTELUPAIKAT JA OHJAAJAT Harjoittelija(t) Harjoittelun ohjaaja Harjoittelupaikka

5 OHJAUKSEN PERUSHARJOITTELU 5 op Ajankohta: Tavoitteet Opintojakson jälkeen opiskelijalla on ohjauskeskusteluiden käymiseen tarvittava perusosaaminen ja hän osaa toteuttaa ohjausprosesseja. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa ohjausprosessi ja keskustelu opintojaksolla sekä muissa opinnoissa oppimaansa teoriatietoa käytännön ohjaustilanteissa. osaa perustella ohjausprosessin ja yksilöohjauksen merkityksen oppijan opintopolun tukena ja osana laajempaa ohjauksen toteutusta. osaa jäsentää ja arvioida ohjausprosessia ohjausteoreettisten käsitteiden avulla. Sisältö Perusharjoittelu sisältää ohjattua oppilaanohjauksen intensiivistä havainnointia, suunnittelua ja toteutusta, erityisesti yksilöohjausta. Opiskelija osallistuu ja tutustuu harjoittelun aikana laajaalaisesti koulun ohjaustoimintaan. Harjoittelun alkuvaiheessa opiskelija havainnoi ohjaajansa toteuttamia ohjaustilanteita, erityisesti ohjauskeskusteluita. Harjoittelun edetessä opiskelija toteuttaa ohjauskeskusteluja itsenäisesti. Opiskelija kehittää taitojaan keskittyen ohjauskeskustelumetodiikkaan. Hän toteuttaa vähintään kahdeksan ohjauskeskustelua, niin että muodostuu ohjausprosesseja. Hän syventää valmiuksiaan hahmottaa ja jäsentää ohjaustapahtumaa sekä analysoida sen osatekijöiden välisiä suhteita ohjausteoreettisten käsitteiden avulla. Lisäksi perusharjoittelu sisältää oppilaitoksen opetus ja ohjaussuunnitelmiin perustuvaa ohjaustoiminnan kokonaisvaltaista analysointia ja arviointia. Opiskelija valitsee harjoittelun aikana nimikkoluokan tai ryhmän ja seuraa ohjauksen toteuttamista ryhmän osalta. Tarkastelun kohteena on opetussuunnitelman mukainen ohjauksen kokonaisvaltainen toteutus (luokkaohjaus, pienryhmäohjaus, yksilöohjaus, tet) yhden vuosiluokan osalta. Harjoittelukokonaisuutta suunnitellaan tarkemmin ohjaajan ja opiskelijan yhteistyönä. Tässä suunnittelussa otetaan huomioon koulukohtaiset työmuotojen vaihtelut. Harjoittelun alussa laadittava harjoittelusuunnitelma liitetään portfolioon. Suoritustavat Viiden opintopisteen harjoittelu vastaa 120 tuntia työtä, joka jakautuu tasaisesti kaikkien harjoitteluviikkojen kesken. Aktiivinen osallistuminen harjoittelukoulun/ harjoitteluorganisaation ohjaustoimintaan (6 viikkoa, keskimäärin 20 t/vko). Harjoittelu toteutetaan pääsääntöisesti

6 yhtäjaksoisena harjoitteluna. Toteutuksessa otetaan huomioon harjoittelupaikan toiminta. Perusharjoittelusta kirjoitetaan portfolio, jossa opiskelija jäsentää ohjauskokemuksiaan ja analysoi niitä ohjausteoreettisten käsitteiden avulla. Itsearviointi Perusharjoittelun tavoitteena on edistää ammatillisen itsetuntemuksen, reflektiivisen ja tutkivan työotteen kehittymistä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskeluportfolion, johon kirjataan ohjaus ja opetustyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyviä havaintoja ja pohdintoja sekä Ohjausprosessi ja keskustelu opintojakson oppimistehtävät. Portfoliotyöskentely on osittain strukturoitua; opiskelijat saavat harjoittelun tueksi havainnointia ja omaa oppimista suuntaavia oppimistehtäviä. Harjoittelun jälkeen portfolioiden pohjalta keskustellaan pienryhmissä. Arvostelu Perusharjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Arvostelu pyritään rakentamaan kollaboratiiviseen arviointimenettelyyn perustuen opiskelijan ja ohjaajien väliseen vuorovaikutukseen perustuvaan yhteisarviointiin ja sen tukena käytetään erillistä arviointilomaketta. Tällöin otetaan huomioon sekä opiskelijan itsearviointi että ohjaajien arviointi siitä, miten opiskelija on edistynyt oppimisessaan ja ammatillisessa kehittymisessään harjoittelujaksolle asetettujen yleisten ja yksilöllisten tavoitteiden suunnassa. Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää sekä laadullisten että määrällisten kriteerien täyttymistä. Sairaus yms. tilanteissa harjoittelusuunnitelmaa eriytetään yksilöllisesti, jolloin asiasta sovitaan harjoittelusta vastaavan yliopiston opettajan kanssa. Harjoittelun vastuuopettajat yliopistolla: Helena Puhakka, Merja Koivuluhta, puh puh

7 HARJOITTELUSSA HUOMIOITAVAA Harjoittelujen tarkoituksena on perehtyä aitoihin työelämän ohjaus ja oppimisympäristöihin ja hankkia valmiuksia niiden vaatimiin työprosesseihin. Yleensä harjoitteluihin integroituu jokin teoreettinen tai ohjausmetodinen opintokokonaisuus. Tämä aikataulullinen yhteys korostaa harjoittelun merkitystä teorian ja käytännön yhteen sovittajana. Harjoittelut mahdollistavat myös ohjaajan työn tutkimisen (systemaattisen havaintojen tekemisen ja mahdollisesti myös empiirisen aineiston hankinnan) aidossa toimintaympäristössä ja omien tutkivan työotteen edellyttämien taitojen kartuttamisen. Vaitiolovelvollisuus sitoo myös harjoittelijaa. Harjoittelija ei saa harjoittelussa ollessaan eikä milloinkaan sen jälkeen ilmaista ulkopuolisille harjoittelussa toisten ihmisten henkilökohtaisista asioista saamaansa tietoa. Lainsäädännöllinen tausta vaitiolovelvollisuudelle on seuraava: Koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, henkilöstö ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää opiskelijoiden ja henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. (Perusopetuslaki 40, Lukiolaki 32, L ammatillisesta koulutuksesta 42 ). Harjoittelussa saattaa eteen tulla vaikeita asioita (esim. oppilashuollollisia asioita tai työyhteisöongelmia), niistä on hyvä tarvittaessa keskustella joko harjoittelunohjaajan tai yliopiston vastuuopettajan kanssa. PORTFOLIO Portfoliolla tarkoitetaan opiskelijan oppimistehtävien kokoelmaa, joka edustaa monipuolisesti hänen osaamistaan. Portfoliotyöskentelyyn voidaan liittää viisi keskeistä näkökulmaa. 1. Ensiksikin se toimii oppimisprosessia edistävänä työskentelymenetelmänä, jolloin siihen sisältyvät oppimistehtävät ovat keskeisessä asemassa. 2. Toiseksi portfolio tarjoaa menetelmän teoreettisen ja kokemuksellisen tiedon yhdistämiseen. 3. Kolmanneksi portfolio toimii pedagogisena päiväkirjana, jolloin sen merkitys omien kokemusten reflektoinnin ja henkilökohtaisen ammatillisen kasvun ja kehittymisen välineenä korostuu. 4. Pedagogiseen päiväkirjaan liittyy myös portfolion neljäs tehtävä, mahdollisuus purkaa ja kirjoittaa auki opintoihin liittyviä kokemuksia ja tunteita. 5. Viidenneksi sitä voidaan hyödyntää oppimisen, opetuksen ja koulutuksen arviointimenetelmänä. Portfoliotyöskentely kytketään henkilökohtaisiin tai pienryhmässä tapahtuviin ohjauskeskusteluihin. Osin harjoittelut painottuvat ohjauksen eri osa alueisiin tai menetelmiin (esim. luokkaohjaus, yksilöohjaus), on kuitenkin tärkeää, että harjoittelija osallistuu kaikissa harjoitteluissa mahdollisuuksien mukaan kaikkeen ohjaukseen ja koulun arkeen liittyvään toimintaan. Näin varmistetaan, että jokainen saa riittävästi kokemusta kaikesta ohjaajan työhön kuuluvasta, vaikkei kaikissa harjoitteluissa kaikkea pääsekään näkemään ja kokemaan. Aloita portfolion kirjoittaminen jo ennen harjoittelua tulevaan harjoittelupaikkaan tutustumisen yhteydessä ja jatka kirjoitusprosessia koko harjoittelun ajan.

8 OHJAUKSEN PERUSHARJOITTELUN OPISKELUPORTFOLIO Opintojakso tavoitteet ja portfolio Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa ohjausprosessi ja keskustelu opintojaksolla sekä muissa opinnoissa oppimaansa teoriatietoa käytännön ohjaustilanteissa. osaa perustella ohjausprosessin ja yksilöohjauksen merkityksen oppijan opintopolun tukena ja osana laajempaa ohjauksen toteutusta. osaa jäsentää ja arvioida ohjausprosessia ohjausteoreettisten käsitteiden Kirjoita portfoliosi edellä olevien osaamistavoitteiden näkökulmasta niin, että osoita saavuttaneesi ne. Harjoittelusuunnitelmat perustuu harjoittelun yleisiin ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin laaditaan yhdessä harjoittelun ohjaajan kanssa harjoittelulle asetetut tavoitteet ja käytännön toteutussuunnitelma toteutunut läsnäolo oppilaitoksessa (päivämäärät ja tunnit) Ohjaajan työnkuva ja ammatillinen rooli Harjoitteluympäristön kuvaus harjoittelupaikka ohjaajan työympäristönä työhön liittyvät reunaehdot (lainsäädäntö, virkaehtosopimukset, palkkaus) Opinto /oppilaanohjaajan työ ja ammattikuva oppilaan /opinto ohjaajan työn ydinalueet tässä harjoittelupaikassa harjoitteluohjaajan käyttämät ohjausmenetelmät tietolähteet ja apuvälineet Opetussuunnitelma ohjaustyön tukena Koulun ohjauksen opetussuunnitelmaan tutustuminen; sen analyysi ja arvioiminen yksilön ohjaustarpeisiin vastaavana palvelujärjestelmänä (millaisia ohjauspalveluja oppilas/ opiskelija opintopolkunsa aikana tässä koulussa saa/voi saada, miten palvelut nivoutuvat toisiinsa); mitä koulukohtaista, omaa ja erityistä opetussuunnitelmassa on opsin perusteisiin verrattuna Yhden vuosiluokan opetussuunnitelman mukaiseen ohjauksen kokonaisvaltaiseen toteutukseen perehtyminen; sen analyysi ja arvioiminen, ohjaajan vuosikalenteri Yksilöohjaus Vähintään yhdestä ohjauskeskustelusta video, joka analysoidaan teoreettisissa opinnoissa ohjausprosessi ja keskustelukurssilla. Lisäksi opiskelija litteroi ja analysoi ohjauskeskustelun erillisen ohjeen mukaan. Vähintään yhden ohjausprosessin (2 3 ohjauskertaa, joista yksi voi olla muu kuin yksilöohjaus) kuvaus, analyysi ja arviointi Tiivistelmät muista käydyistä ohjauskeskusteluista Opiskelijan tuki

9 Sidosryhmäyhteistyö, moniammatillinen yhteistyö ja yhteistyö huoltajien kanssa havaintoja ja kokemuksia sidosryhmäyhteistyöstä, moniammatillisesta yhteistyötä sekä yhteistyöstä huoltajien kanssa. Oppilashuolto ja psykososiaalinen tuki havaintoja ja kokemuksia oppilashuollosta Monikulttuurinen ohjaus ja kansainvälinen yhteistyö miten monikulttuurisuus ja kansainvälisyys näkyivät koulun arjessa ja ohjaajan työssä Oma ammatillinen kasvu, ohjausasiantuntijuus ja ammattietiikka (kompetenssit) Oma arviointi harjoittelusta ja sen tavoitteiden toteutuminen Kokoava oman ammatillisen kehittymisen kuvaus ja arviointi suhteessa opintojakson tavoitteisiin Ajatuksia kehittämistä vaativista ohjauksen osa alueista, tavoitteet tuleville harjoitteluille Harjoitteluun ja/tai siihen liittyviin kursseihin liittyvät tehtävät Ohjausprosessi ja keskustelu kurssin välitehtävät, mikäli ne eivät sisälly muualle portfolioon Portfolio on tarkoitettu oman oppimisesi ja ammatillisen kasvusi tueksi. Portfolion tarkoituksena ei ole vain kuvata harjoittelun kulkua, vaan pohtia ja analysoida harjoittelukokemuksia ohjausteoreettisen kirjallisuuden perustalta. Käytä pohdinnoissasi kaikkea ohjausprosessi ja keskustelukurssin kirjallisuutta. Portfolion pituus on sivua (+ liitteenä välitehtävät).

10 Liite 1. Ohjeistus ohjausprosessin ja ohjauskeskustelun analyysiin Ohjausprosessin rakenne Erittele ohjausprosessin rakenteelliset vaiheet, esim. aloitus, käsiteltävän asian (ongelman) määrittäminen, perspektiivin laajentaminen, tavoitteiden asettaminen, vaihtoehtoisten polkujen pohtiminen, suunnitelman laatiminen, ohjausprosessin päättäminen. Ohjausprosessin tavoite ja tavoitteen saavuttaminen. Ohjauskeskustelun analyysi Kirjoita kuvaus tapaamisen kulusta ulkomuistista ilman muistiinpanoja. jälkeen ja tarkastele mitä Sinulta jäi tilanteessa huomaamatta. Katso video tämän Kirjoita tapauskuvaus minkä asian asiakas tarjoaa ensimmäisenä keskusteluun miten kommentoit tätä, miten fokusoit kommenttisi miten asiakas ottaa vastaan ilmaisun ja mitä tekee sillä mikä piirtyy asiakkaan ongelmaksi/kysymykseksi millainen on asiakkaan suhde omaan asiaansa, itseensä, ohjaajaan, muihin ihmisiin miten asiakas tarkastelee asiaansa, missä määrin pystyy reflektoimaan omaa toimintaansa mikä näyttää toistuvan muuttuuko keskustelun sävy, missä kohdin millaisia ilmaisuja asiakas käyttää, miten vastaat niihin (kieli, sanaton viestintä) millaisia metaforia asiakas käyttää miten keskustelu etenee muodostaako asiakkaan tarjoama ilmikysymys ohjauskeskustelun lähtökohdan tuleeko ilmikysymykseen uusia näkökulmia, joiden syventämiseen keskustelu suuntautuu Keskustelun litterointi (videoidusta ohjauksesta) litteroi ohjauskeskustelun aloitus ja lopetus sekä avainkohdat kirjoita litteroinnit tapauskuvauksen sisälle näytteinä kohdista, jotka haluat nostaa esiin Mitä ohjaajan taitoja käytit? analysoi käyttämäsi taidot mitä menetelmiä (esim. visualisointi, testit, aktivoivat harjoitukset) käytit? Yhteenveto kokooma tapaamisesta, ohjausprosessista miten jatkaisit/jatkoit tästä Oman kokemuksen reflektointi kirjoita auki vaikutelmasi, reflektoi omaa toimintaasi ja tuntemuksiasi mitä opit

11 Liite 2. Ohjausasiantuntijuus ja ohjaajan kompetenssit Ohjauksen koulutuksen opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien tavoitteet on pyritty muotoilemaan siten, että ne kuvaavat opiskelijan tavoiteltuja oppimistuloksia ja sitä, mitä opiskelijan tulee osata opintojakson hyväksytysti suoritettuaan. Osaamistavoitteet perustuvat ohjaustyössä tarvittaviin kompetensseihin, jotka on määritelty ohjausalan kansainvälisen kattojärjestön (IAEVG) toimesta. Seuraavassa ohjaustyössä tarvittavat kompetenssit on jaoteltu ohjausprosesseissa, ohjauksen toimintaympäristöissä ja tutkivassa kehittämisessä tarvittaviin kompetensseihin. OHJAUSPROSESSEIHIN LIITTYVÄT OSAAMISALUEET Eettinen osaaminen Ohjauksen arvoperustan tiedostaminen Vastuullisuus Luottamuksellisuus Huolenpito Subjektiuden ja moninaisuuden kunnioittaminen Rehellisyys, autenttisuus Kyky pohtia eettisiä ristiriitatilanteita moniperspektiivisesti Taito huomioivuuteen (mindfullness) Omien ammatillisten rajojen tunteminen Toimijuuden tukeminen Toimijuuden virittäminen ja esteiden purku Taito virittää yksilöiden suunnanottoa opiskelussa, elämäntilanteessa ja tulevaisuudensuunnittelussa Yksilöiden emansipaation ja voimavaraistumisen edistäminen Taito työskennellä toimijuuden esteiden lieventämiseksi/poistamiseksi Elämänkulkuun, kasvuun ja kehitykseen liittyvä osaaminen Ymmärrys yksilöiden ja yhteisöjen elämänkulusta ja kehityksestä Yksilön elämäntilanteen ja elämänhistorian huomioiminen taito tukea yksilöitä ja yhteisöjä erilaisssa elämäntilanteissa Oppilaan/opiskelijan asian ajaminen (advocacy) Herkkyys tunnistaa tilanteita, joissa toimijuuden ylläpitäminen tai edistäminen vaatii asianajamista Rohkeus tarttua asioihin Taito viedä asioita eteenpäin Erilaiset oppijat ja esteetön opiskelu Erilaisten oppimisen lähtökohtien ja oppimistapojen tunnistaminen Taito tukea erilaisia oppijoita oppimisessa ja opiskelussa Kulttuurisensitiivinen osaaminen Ymmärrys erilaisista kulttuureista (etninen tausta, ikä, sukupuoli, sosiaalinen asema, seksuaalisuus, terveydentila ) ja niiden merkityksestä ohjauksessa Moninaisuuden arvostaminen Ymmärrys yksilöllisen ja yhteisöllisen suhteesta ja merkityksestä ohjauksessa Ohjausteoreettinen osaaminen

12 Omien ohjauskäsitysten tiedostaminen ja arviointi Keskeisten ohjausteorioiden ja lähestymistapojen tunteminen Opetus ja ohjaussuunnitelmien tuntemus Vuorovaikutus ja yhteistyöosaaminen Vuorovaikutusosaaminen Oman vuorovaikutuksen merkityksen tiedostaminen Taito kuunnella ja havainnoida Taito toimia vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa Taito keskinäiseen palautteeseen ja sen hyödyntämiseen Ohjausmenetelmien osaaminen Ohjauskeskustelutaidot Ryhmänohjaustaidot Luokkaohjaustaidot Verkko ohjaustaidot Tiedottaminen Konsultoivat taidot Taito priorisoida Yhteistyöosaaminen Taito tehdä monitoimijaista ja moniammatillista yhteistyötä Taito kehittää tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita ja verkostoja Työn hallinta (kieli, työnjako, vastuu ym.) erilaisissa yhteistyösuhteissa OHJAUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖIHIN LIITTYVÄT OSAAMISALUEET Yhteiskuntaosaaminen Yhteiskunnallisten ja kulttuuristen rakenteiden ja prosessien tiedostaminen ja ymmärtäminen Yhteiskunnallisten instituutioiden toiminnan tuntemus Sosiaalisen eriarvoisuuden ja sen lähteiden tiedostaminen ja tunnistaminen Valmius ja taito toimia tasa arvoa ja oikeudenmukaisuutta edistävällä tavalla Tietoisuus ohjaustyön lainsäädännöllisestä perustasta Monikulttuurisuusosaaminen Monikulttuuristuvaan ja kansainvälistyvään yhteiskuntaan liittyvien prosessien tunteminen Ohjausympäristöjen tuntemus, suunnittelu ja arviointi Työ ja elinkeinoelämän ja koulutusrakenteiden tuntemus ja arviointi Erilaisten oppimis ja ohjausympäristöjen tuntemus, suunnittelu ja arviointi Ohjaustyötä ohjaavien asiakirjojen ja lähteiden tuntemus TUTKIVAAN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT OSAAMISALUEET Oman työn analysointi ja arviointitaidot Kriittinen reflektio Oman toiminnan kriittinen reflektointi ja arviointi Työyhteisön toiminnan ja tavoitteiden reflektointi ja arviointi Ohjauksen palvelujärjestelmien toiminnan ja tavoitteiden arviointi Tiedonhallinta Keskeisten tiedonhankintamenetelmien tunteminen ja hallinta Kiinnostus ohjausalan tiedon ajan tasalla pitämiseen Kehittäminen Arviointiin pohjautuva toiminnan kehittäminen

13 Tiedon käyttö toiminnan kehittämisessä Projektiosaaminen Tutkimus ja kehittämisosaaminen Tutkivan asiantuntijuuden orientaatio Keskeisten ohjauksen tutkimustraditioiden tunteminen ja Keskeisten psykologisten ja kasvatustieteellisten tutkimusmenetelmien tunteminen ja käyttötaito Luovan tutkimusprosessin perustaidot Kirjallinen ja suullinen tutkimusviestintä Valmius ja taito osallistua tutkimuskeskusteluun ja kriittiseen yhteiskehittelyyn Taito jäsentää käsitteellisesti oman asiantuntijatyön perustaa Tutkivan työotteen kehittäminen

14 Liite 3. Harjoittelusuunnitelman laatimista tukeva orientaatio /ennakkotehtävä opiskelijalle Kun saat tietää harjoittelupaikkasi, tutustu siihen etukäteen, ota yhteyttä ohjaajan (parisi kanssa) aloituksen sopimisesta ja valmistaudu harjoitteluun seuraavien tehtävien kautta: 1. TUTUSTU OPPILAITOKSEN/HARJOITTELUPAIKAN KOTISIVUIHIN - oppilaitoksen/harjoittelupaikan esittely - opetussuunnitelma ja ohjauksen osuus siinä - mahdollinen ohjaussuunnitelma - ohjauksen omat sivut - harjoittelupaikan pedagogiset painotukset ja erityispiirteet 2. KIRJAA OMIA TAVOITTEITASI POHJAKSI HARJOITTELUSUUNNITELMAN LAADINNALLE - mitä omia tavoitteita sinulla on harjoittelulle, tarkenna harjoittelun yleisiä tavoitteita henkilökohtaisiksi - alustavaa suunnitelmaa täydennetään yhdessä harjoittelun ohjaajan kanssa - ota harjoittelupaikan mahdolliset erityispiirteet huomioon 3. KERTAA KOULUTUSALOJA JA TIETOA NIIHIN HAKEUTUMISESTA - Koulutusoppaat VARAUDU KOKONAISVALTAISEEN HARJOITTELUUN ELI TEKEMÄÄN KAIKKEA, MITÄ OHJAAJAKIN TYÖSSÄÄN TEKEE 5. OLE OMA ALOITTEINEN JA AIKATAULULLISESTI KOULUN ARJESSA - Varaudu kiireeseen ja muuttuviin aikatauluihin - Sitoudu harjoitteluun ja noudata yhdessä sovittuja pelisääntöjä - Uskalla sanoa en tiedä ohjauksessa - KYSY, jos et tiedä tai olet epävarma asioista Ota alustava harjoittelusuunnitelma (kirjallinen) mukaasi, kun menet tapaamaan ohjaajaasi ensi kertaa. Varaudu myös kertomaan itsestäsi sekä aiemmista koulu ja harjoittelukokemuksistasi.

15 Liite 4. Kehityskeskustelut Opiskelijalle ja harjoittelunohjaajalle Harjoittelussa jatkuva, monisuuntainen ja avoin palaute toimii keskeisenä oppimiskokemuksena niin ohjaajalle kuin opiskelijalle. Päivittäisen palautteenannon lisäksi harjoittelun puolivälissä sekä harjoittelun päätteeksi on syytä ottaa aikaa monipuoliselle ja monitahoiselle palautteelle ja arvioinnille, josta voidaan käyttää nimitystä kehityskeskustelu. Kehityskeskustelu puolivälissä harjoittelua on myös aito mahdollisuus välittömiin muutoksiin teemoissa 1 ja 3. Kehityskeskustelun teemat ovat seuraavat: 1. Opiskelija antaa palautetta ohjaajan harjoittelunohjauksesta ja ohjaussuhteesta 2. Opiskelija arvioi harjoittelupaikan ohjaustoimintaa kokonaisuutena 3. Ohjaaja antaa palautetta opiskelijan kehittymisestä ja suoriutumisesta (Kytkeytyy myös loppuarvioinnin teemoihin) Arviointia annetaan seuraavien ulottuvuuksien kautta: Mikä menee hyvin Mikä tuntuu hankalalta Mikä mietityttää Mitä toivoisin Opiskelija dokumentoi palautteen sekä arvioinnit ja käsittelee niitä portfoliossaan.

16 OHJAUKSEN PERUSHARJOITTELUN ARVIOINTI Perusteet: Harjoittelussa otetaan huomioon opiskelijan itsearviointi sekä ohjaavien opettajien arviointi siitä, miten opiskelija on työskennellyt harjoittelujaksolle asetettujen yleisten ja yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten hän on näiden suunnassa kehittynyt. Opiskelija: Harjoitteluaika: Arvostelu: (hyväksytty hylätty) Ohjauksen perusharjoittelun arviointikriteerit Yleiset tavoitteet Työ ja harjoitteluorientaatio Työn ja oppimisen arviointi ja analyysitaidot Ammatillinen itsetuntemus Erityistavoitteet Täydennettävä Hyväksytty Hyväksytty Osaamista täydennettävä Heikko sitoutuminen harjoitteluun. Suorituskeskeisyys ja muodollisuus. Opiskelija on heikosti motivoitunut analysoimaan ja arvioimaan omaa työskentelyään ja oppimistaan. Epäselvä ja jäsentymätön. Opiskelija on haluton pohtimaan omaa ammatillista identiteettiään. Hyvä osaaminen Opiskelija sitoutuu harjoitteluun ja pyrkii harjoittelun tavoitteisiin. Opiskelija pohtii oppimaansa tavoitteiden suunnassa, asettaa uusia tavoitteita ja kykenee oppimaan kokemuksistaan. Opiskelija on kiinnostunut pohtimaan ammattiidentiteettiään ja sen suhdetta omaan työskentelyynsä. Kiitettävä osaaminen Sitoutuminen harjoitteluun ja työhön on kokonaisvaltaista ja vastuullista. Näkee harjoittelun uuden oppimisen ja kehittymisen mahdollisuutena. Arviointi jatkuvaa ja analyyttista. Kykenee tiedostamaan oman toimintansa taustalla olevia arvoja, asenteita ja olettamuksia. Opiskelija on luovasti kiinnostunut oman ammatillisen identiteetin kehittämisestä. Työote on eettisesti korkeatasoista. Ohjausprosessi ja keskustelu opintojaksolla ja muissa opinnoissa opitun teoriatiedon soveltaminen käytännön ohjaustilanteissa Ohjauskeskustelutaidot Ohjausteorian ja tiedon kapea alainen tiedostaminen. Opiskelija ei tiedosta yhteyttä oman toiminnan ja teorian välillä. Opiskelija ei osaa toteuttaa ohjauskeskusteluita itsenäisesti. Aiemmin opitun monipuolinen, kriittinen ja luova soveltaminen. Oman käyttöteorian tietoinen rakentaminen. Osaa toteuttaa ohjauskeskusteluja itsenäisesti ohjausprosessin osana.

17 Yksilöohjaus ohjauksen kokonaisuudessa Ohjausprosessin ohjausteoreettinen jäsentäminen Opiskelija ei osaa hahmottaa ohjauksen kokonaisuutta. Opiskelija ei osaa jäsentää ja arvioida ohjausprosessia ohjausteoreettisten käsitteiden avulla. Osaa perustella ohjausprosessin ja yksilöohjauksen merkityksen oppijan opintopolun tukena ja osana laajempaa ohjauksen toteutusta. Osaa jäsentää ja arvioida ohjausprosessia ohjausteoreettisten käsitteiden avulla. Harjoittelun määrälliset tavoitteet: - aktiivinen osallistuminen harjoittelukoulun ohjaustoimintaan 6 viikkoa (keskimäärin 20 t/vko, yhteensä 120 t): täydennettävä / toteutui - vähintään kahdeksan ohjauskeskustelua niin, että muodostuu ohjausprosesseja: täydennettävä / toteutui - nimikkoluokan tai ryhmän ohjauksen toteuttamisen seuraaminen: täydennettävä / toteutui Huom! Harjoittelusuunnitelman muuttuessa esim. sairauspoissaolojen vuoksi pyydämme välitöntä yhteydenottoa yliopiston harjoittelusta vastaavaan opettajaan.