OHJAUKSEN SYVENTÄVÄ HARJOITTELU 5 op

Transkriptio

1 OHJAUKSEN SYVENTÄVÄ HARJOITTELU 5 op OHJEISTUS HARJOITTELUN OHJAAJALLE Syventävä harjoittelu on ohjauksen koulutuksen päättöharjoittelu, jossa harjoitellaan ohjaustoimintaa monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti erilaisin menetelmin (yksilö-, pienryhmä- ja luokkaohjaus). Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata ohjauksen ja ohjausprosessien merkityksen oppijan/asiakkaan opinto- ja urapolun tukena sekä osana ohjaustoiminnan kokonaisuutta koulutus- tai muussa ohjausta toteuttavassa organisaatiossa suunnitella, toteuttaa ja arvioida itsenäisesti ohjausprosesseja erilaisia ohjausmenetelmiä perustellusti hyödyntäen jäsentää rooliaan ohjauksen asiantuntijana ja toimia moniammatillisissa verkostoissa selostaa harjoittelupaikkansa toimintaa johtamisen, kehittämisen ja arvioinnin näkökulmista soveltaa, kuvata ja perustella oman ohjauksen käyttöteoriansa. Harjoittelua voidaan suunnata ja eriyttää opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Harjoittelun ohjaaja ja opiskelija laativat harjoittelun alkaessa harjoittelun yleisten ja henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta harjoittelusuunnitelman, jossa harjoittelun keskeisten teema-alueiden ajoitusta ja seurantaa suunnitellaan harjoittelupaikan toiminta huomioon ottaen. Tällöin otetaan huomioon harjoittelujaksolle ajoittuvat ajankohtaiset teemat ja tapahtumat kuten esim. opetussuunnitelmatyö, yhteistyö huoltajien kanssa, moniammatillinen yhteistyö harjoittelupaikan sisällä ja ulkopuolella sekä työelämä- ja kansainväliset yhteydet. Harjoitteluun voi sisältyä ns. vastuuviikko, jolloin opiskelija ottaa vastuun ohjauksen kokonaisuudesta harjoittelun ohjaajan kanssa yhdessä sovituissa puitteissa. Opiskelija osallistuu ohjaajan mukana harjoittelupaikan toimintaan kokonaisvaltaisesti. Ohjaaja seuraa opiskelijan ohjaustilanteita sekä antaa niistä palautetta. Harjoittelun päätteeksi käydään yhteinen palauteja arviointikeskustelu. Syventävä harjoittelu ajoittuu opetussuunnitelman mukaan viidennen opintovuoden kevätlukukaudelle (ohjausalan maisteriopinnoissa ja opinto-ohjaajan erillisissä opinnoissa/sivuaine toisen opintovuoden kevätlukukaudelle).

2 Harjoittelun suorittaminen ja sisällöt Syventävässä harjoittelussa toteutetaan yksilö-, pienryhmä- ja luokkaohjausta sekä analysoidaan niiden perusteita teoreettisesti. Harjoittelu sisältää monipuolisesti ohjauksen ja opetuksen havainnointia, suunnittelua, itsenäistä ja yhteisvastuullisesti toteutettua ohjausta, opetusta ja oppilas-/opiskelijahuollon työtä ja yhteistyötä perheiden kanssa sekä toiminnan kehittämistä ja arviointia. Harjoittelussa tutustutaan ja osallistutaan erityisesti moniammatillisen yhteistyön toteuttamiseen. Lisäksi syventävä harjoittelu sisältää harjoittelupaikan opetus- ja ohjaussuunnitelmiin perustuvaa ohjaustoiminnan kokonaisvaltaista analysointia ja arviointia. Opiskelija laatii syventävästä harjoittelusta portfolion, jossa hän jäsentää ohjauskokemuksiaan, arvioi osaamisensa kehittymistä ja analysoi niitä ohjausteoreettisesti. Portfolion laadinnassa hyödynnetään tarkoituksenmukaista ohjausteoreettista kirjallisuutta oman osaamisen, käyttöteorian ja harjoittelun ohjauskokemusten käsitteellistämisessä. Portfolion laadinnasta annetaan erillinen ohjeistus. Opiskelija voi valita tähän päättöharjoitteluun sellaisen harjoittelupaikan, jossa hän voi syventää ohjausosaamistaan haluamassaan ohjausympäristössä, tai harjoittelupaikan, jollaisessa hän ei ole aiemmissa harjoitteluissa toiminut. Harjoittelupaikka voi olla muukin kuin oppilaitos. Opiskelija hankkii harjoittelupaikkansa itse. Harjoittelu käynnistyy infotilaisuudella (2 t), johon harjoitteluun aikovan opiskelijan tulee osallistua. Harjoittelun suorittamiseen on kaksi tapaa riippuen opiskelijan aikaisemmasta työkokemuksesta. Suoritustapa 1: Aktiivinen osallistuminen harjoittelukoulun/harjoitteluorganisaation ohjaustoimintaan (5 viikkoa, keskimäärin 20 t/viikko, yhteensä 100 t). Harjoittelu toteutetaan pääsääntöisesti yhtäjaksoisena harjoitteluna. Toteutuksessa otetaan huomioon harjoittelupaikan toiminta. Itsenäistä työskentelyä 35 t. Suoritustapa 2: AHOT-menettely: Opiskelijalla on työkokemusta opinto-/oppilaanohjaajana oppilaitoksessa vähintään kahden lukuvuoden ajalta. Työkokemuksen tulee olla päätoimista. Tällöin opiskelija harjoittelee harjoittelupaikassaan opetussuunnitelman mukaisesti vähintään 50 tuntia ja muu osuus harjoittelusta korvataan aiempaan työkokemukseen liittyvällä reflektoivalla tehtävällä, joka ohjeistetaan erikseen. Itsenäistä työskentelyä 35 t. Harjoittelupaikassa annettava ohjaus Harjoittelunohjaajalta odotetaan harjoittelijan kanssa tehtävää harjoittelun suunnittelua ja arviointia, työtehtäviin tutustuttamista, opastusta ja tehtäväksi antoja harjoittelun tavoitteiden sekä harjoittelijan valmiuksien mukaisesti, palautteen antamista, mentoroivaa asennetta sekä valmiuksia vastavuoroiseen keskusteluun. Esimieheltä odotetaan harjoittelijoiden vastaanottoa sekä perehdyttämistä organisaation hallintoon tarkoituksenmukaisella tavalla. Alle viikon muutokset harjoittelun ajoitukseen voidaan sopia harjoittelupaikalla. Ohjaajan tai harjoittelijan sairastapauksissa (yli 3 päivää) tulee ottaa yhteyttä harjoittelun vastuuopettajaan. Toimiessaan harjoittelijana opiskelija ei voi toimia sijaisena. Mahdollinen sijaistus luetaan pois harjoitteluajasta. Harjoittelun tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin liittyvissä kysymyksissä otetaan yhteyttä harjoittelun vastuuopettajaan, muissa asioissa käännytään suunnittelijan puoleen.

3 Harjoittelun ohjaaja käy opiskelijan kanssa etukäteen läpi tämän laatimat ohjaustilanteisiin liittyvät suunnitelmat. Ohjaaja seuraa opiskelijan pitämiä luokka- ja pienryhmän ohjaustunteja sekä antaa niistä palautetta. Ohjaaja seuraa myös opiskelijan pitämiä yksilöohjauksia ja antaa niistä palautetta. Harjoittelun kuluessa käydään kehityskeskustelu (ks. ohje asiakirjan lopusta), ja harjoittelun päätteeksi käytävässä palaute- ja arviointikeskustelussa ohjaaja ja opiskelija käsittelevät harjoittelun kulkua ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä opiskelijan kehittymistä harjoittelun aikana. Harjoittelun arviointi Syventävän harjoittelun arviointi rakentuu yhteistoiminnallisesti opiskelijan itsearvioinnista ja ohjaajan arvioinnista. Sekä harjoittelun laadullisten (tavoitteiden saavuttaminen ja yksilöllinen kehittyminen) että määrällisten (läsnäolo harjoittelupaikassa) kriteerien on täytyttävä, jotta harjoittelu on hyväksytysti suoritettu. Sairaus- yms. ennakoimattomissa tilanteissa harjoittelusuunnitelmaa eriytetään yksilöllisesti, jolloin asiasta sovitaan harjoittelusta vastaavan yliopiston opettajan kanssa. Syventävän harjoittelun tavoitteena on edistää opiskelijan ammatillisen itsetuntemuksen, reflektiivisen ja tutkivan työotteen kehittymistä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskeluportfolion, johon kirjataan ohjaustyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyviä havaintoja ja pohdintoja. Opiskeluportfolioon sisältyy kokoava loppuarviointi, jossa opiskelija tarkastelee oppimistaan ja kehittymistään suhteessa harjoittelujakson yleisiin tavoitteisiin sekä itse asettamiinsa henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Portfoliotyöskentely voi olla osittain strukturoitua; opiskelijat saavat harjoittelun tueksi havainnointia ja omaa oppimista suuntaavia tehtäviä. Portfolio palautetaan harjoittelun vastuuopettajalle ohjauksen koulutuksessa. Harjoittelun ohjaaja käy opiskelijan kanssa arviointikeskustelun, jonka tukena käytetään erillistä arviointilomaketta. Tällöin otetaan huomioon sekä opiskelijan itsearviointi että ohjaajan arviointi siitä, miten opiskelija on edistynyt oppimisessaan ja ammatillisessa kehittymisessään harjoittelujaksolle asetettujen tavoitteiden suunnassa. Ohjaaja ilmoittaa arviointinsa ohjauksen koulutuksen suunnittelijalle kirjallisella arviointilomakkeella. Harjoittelun vastuuopettaja hyväksyy portfolion ja antaa opiskelijalle suoritusmerkinnän harjoittelusta. Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Hylätty arvosana on mahdollista korottaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman perusteella. HARJOITTELUN VASTUUOPETAJAN JA SUUNNITTELIJAN YHTEYSTIEDOT: Merja Koivuluhta yliopistonlehtori p Mira Tuononen suunnittelija p

4 Syventävän harjoittelun arviointikriteerit Perusteet: Arviointi rakentuu yhteistoiminnallisesti opiskelijan itsearvioinnista ja ohjaajan arvioinnista. Arviointikeskustelussa tarkastellaan sitä, miten opiskelija on työskennellyt syventävälle harjoittelulle asetettujen yleisten ja erityistavoitteiden sekä yksilöllisten tavoitteidensa saavuttamiseksi ja miten hän on niiden suhteen kehittynyt. Arviointi Hylätty Hyväksytty Hyväksytty YLEISET TAVOITTEET Osaamista täydennettävä Hyvä osaaminen Kiitettävä osaaminen Työ- ja harjoitteluorientaatio Opiskelija on heikosti sitoutunut harjoitteluun; asennoituu suorituskeskeisesti ja muodollisesti. Opiskelija sitoutuu harjoitteluun ja pyrkii saavuttamaan sen tavoitteet. Opiskelija sitoutuu harjoitteluun kokonaisvaltaisesti ja vastuullisesti pyrkien oppimaan uutta ja kehittymään ammatillisesti. Työn ja oppimisen analysointi- ja arviointitaidot Opiskelija on heikosti motivoitunut analysoimaan ja arvioimaan omaa työskentelyään ja oppimistaan. Opiskelija pohtii oppimistaan tavoitteiden suunnassa, asettaa uusia tavoitteita ja kykenee oppimaan kokemuksistaan. Opiskelija arvioi toimintaansa ja oppimistaan jatkuvasti ja analyyttisesti tiedostaen toimintansa taustalla olevia arvoja, asenteita ja uskomuksia. Ammatillinen itsetuntemus Opiskelijan käsitys ammatti-identiteetistään on epäselvä ja jäsentymätön, eikä hän ole halukas pohtimaan sitä. Opiskelija on kiinnostunut pohtimaan ammattiidentiteettiään ja sen suhdetta omaan työskentelyynsä. Opiskelija on luovasti kiinnostunut oman ammatti-identiteettinsä kehittämisestä ja työskentelee eettisesti korkeatasoisesti. ERITYISTAVOITTEET Ohjausprosessien ja ohjauksen työmuotojen kokonaisvaltainen ja ohjattavalähtöinen ymmärtäminen Ohjausmenetelmien soveltaminen ohjaustyössä Ohjaajan toiminta moniammatillisessa työssä Osaamista täydennettävä Opiskelija ei jäsennä ohjausta kokonaisvaltaisesti eikä osaa ottaa huomioon ohjattavan tilannetta. Opiskelijan soveltaa erilaisia ohjausmenetelmiä epätarkoituksenmukaisesti ja kapea-alaisesti. Opiskelija ei hahmota ohjaajan yhteistyötehtäviä Hyväksytty osaaminen Opiskelija osaa kuvata ohjausprosessin ja ryhmäohjauksen merkityksen oppijan/asiakkaan opinto- ja urapolun tukena sekä osana laajempaa ohjauksen toteutusta. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida itsenäisesti ohjausprosesseja erilaisia ohjausmenetelmiä hyödyntäen. Opiskelija osaa jäsentää rooliaan ohjauksen asiantuntijana yhteistyösuhteissa ja toimia moniammatillisissa verkostoissa. (JATKUU)

5 ja moniammatillista toimintaa. Harjoittelupaikan toiminnan arviointi Ohjausprosessien teoreettinen jäsentäminen Opiskelija ei osaa hahmottaa ja arvioida harjoittelupaikan toimintaa kokonaisvaltaisesti. Opiskelija ei tiedosta yhteyttä teorian ja oman toimintansa välillä. Opiskelija osaa selostaa harjoittelupaikkansa toimintaa johtamisen, kehittämisen ja arvioinnin näkökulmista. Opiskelija osaa soveltaa, kuvata ja perustella oman ohjauksen käyttöteoriansa. Kehityskeskustelut Opiskelijalle ja harjoittelunohjaajalle Harjoittelussa jatkuva, monisuuntainen ja avoin palaute toimii keskeisenä oppimiskokemuksena niin ohjaajalle kuin opiskelijalle. Päivittäisen palautteenannon lisäksi harjoittelun puolivälissä sekä harjoittelun päätteeksi on syytä ottaa aikaa monipuoliselle ja monitahoiselle palautteelle ja arvioinnille, josta voidaan käyttää nimitystä kehityskeskustelu. Kehityskeskustelu puolivälissä harjoittelua on myös aito mahdollisuus välittömiin muutoksiin. Kehityskeskustelun teemat ovat seuraavat: 1. Opiskelija arvioi omaan työskentelyään ja kehittymistään ohjaajana sekä harjoittelun tavoitteiden toteutumista ja loppuajan tavoitteita. 2. Ohjaaja antaa palautetta opiskelijan kehittymisestä ja suoriutumisesta. 3. Opiskelija antaa palautetta ohjaajan harjoittelunohjauksesta ja ohjaussuhteesta. 4. Ohjaaja ja opiskelija yhdessä suunnittelevat harjoittelun loppuajan toimintaa ja asettavat tavoitteet. Arviointia annetaan seuraavien ulottuvuuksien kautta: Mikä menee hyvin Mikä tuntuu hankalalta Mikä mietityttää Mitä toivoisin Opiskelija dokumentoi palautteen sekä arvioinnit ja käsittelee niitä portfoliossaan.