Erityisopetuksen harjoittelu esi- ja perusopetuksessa I 4op

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO HARJOITTELUSUUNNITELMA Filosofinen tiedekunta Lukuvuosi Kasvatustieteiden ja psykologian osasto ERO Erityispedagogiikka Tulliportinkatu 1 / PL Joensuu Erityisopetuksen harjoittelu esi- ja perusopetuksessa I 4op Tavoitteet ja lähtökohdat Opiskelija tunnistaa ja arvioi eityisesti kielellisiä (lukeminen, kirjoittaminen ja puhe) ja matematiikan taitoja sekä suunnittelee ja toteuttaa puheen, lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan opetusta. Opiskelija tekee yhteistytötä opettajien kanssa ja tutustuu oppilashuoltoryhmän toimintaan. (Opetussuunnitelma) Harjoittelun aikana opiskelija analysoi luokka-asteita 0-9 oppimisympäristönä ja osa-aikaista, laaja-alaista erityisopetusta perehtyy yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoihin harjoitteluympäristössä tunnistaa ja arvioi erityisesti kielellisiä (lukeminen, kirjoittaminen ja puhe) ja matematiikan taitoja sekä suunnittelee ja toteuttaa puheen, lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan opetusta soveltaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa, oppilaan oppimissuunnitelmaa ja HOJKS:a opetukseen tutustuu siirtymävaiheeseen esikoulusta 1-6:lle sekä alaluokilta eteenpäin tekee yhteistyötä luokan-, lastentarhan- ja aineenopettajien kanssa tutustuu oppilashuoltoryhmän toimintaan Lisäksi opiskelijaa ohjataan pohtimaan erityisopettajan työtä ohjaavia arvoja, ideologioita ja erityisopettajan ammattia professiona perustelemaan omia näkemyksiään erityisopetuksesta ja sen toteuttamisesta asettamaan harjoittelulle omia ammatillisen kasvun tavoitteita, joiden toteutumista hän arvioi yhdessä ohjaajan kanssa harjoittelun aikana ja harjoittelun päättyessä pohtimaan dokumentoinnin merkitystä erityisopettajan käytännön työvälineenä

2 Suorittaminen ja sisällöt Harjoittelu suoritetaan esiopetuksessa ja perusopetuksen vuosiluokilla 0-9 laajaalaisessa erityisopetuksessa. Harjoittelua ohjaava opettaja sitoutuu yhteistyöhön ja opiskelijan ohjaukseen. Harjoitteluun ilmoittaudutaan oppiaineyksikön antaman aikataulun mukaisesti. Harjoittelu alkaa alkuseminaarilla ja päättyy loppuseminaariin. Harjoittelun kesto on viisi viikkoa ja siihen kuuluu 20 harjoittelupäivää (4 viikkoa + joustoviikko harjoittelun lopussa). Neljän viikon harjoitteluaikataulu on siis mahdollista sopia yhteisesti ohjaavan opettajan kanssa viiden viikon ajalle. Harjoittelun aikana opiskelija osallistuu harjoittelupaikan työskentelyyn kaikkina työpäivinä ohjaavan opettajan työtehtävien mukaisesti. Harjoitteluajalle sattuvat mahdolliset harjoittelupaikan lomapäivät pidentävät harjoitteluaikaa. Sairaustapauksissa opiskelija ottaa aina yhteyttä yliopiston ohjaavaan lehtoriin. Harjoittelun kokonaistuntimäärä määräytyy opetussuunnitelmassa ilmoitetun laajuuden mukaisesti (1 op = 27 tuntia). Yliopiston ohjaava lehtori ohjaa alku- ja loppuseminaarin lisäksi opiskelijoita verkkoympäristössä. Henkilökohtaisissa harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä ohjaavaan lehtoriin voi ottaa yhteyttä soittamalla tai sähköpostin välityksellä. Mikäli harjoittelun aikana näyttää siltä, että harjoittelun suorittamisessa on ongelmia, tai se ei etene hyväksyttävällä tavalla, ottaa ohjaava opettaja mahdollisimman pikaisesti yhteyttä yliopiston lehtoriin ohjauskeskustelujen järjestämiseksi. Opiskelija kirjaa ajatuksiaan harjoittelun etenemisestä sekä erityisopettajan työn ja erityisopetuksen sisällöistä Moodle-verkkoympäristöön ja kirjalliseen raporttiin. Tavoitteena on laajentaa tietämystä ja kokemuksia erityisopetuksesta yhteisten tehtävien ja keskustelujen kautta verkkoympäristössä. Ohjeet tehtävistä annetaan verkkoympäristössä. Harjoittelun päätteeksi kokemuksia syvennetään loppuseminaarissa. Harjoittelun seurantakorttiin merkitään kaikki harjoittelusuoritukset. Opiskelija palauttaa seurantakortin ohjaavalle opettajalle harjoittelun päätyttyä loppuarviointia ja allekirjoitusta varten. Ohjaava opettaja lähettää allekirjoitetun seurantakortin palkkiolaskulomakkeen yhteydessä erityispedagogiikan oppiaineeseen. Palautusosoite on harjoittelusuunnitelman alussa. Harjoittelupaikassa annettava ohjaus Ohjaava opettaja välittää harjoittelijalle oman tapansa tehdä erityisopettajan työtä. Hänen tehtävänään on opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen eli tiedollisen ja toiminnallisen osaamisen ohjaaminen. Ohjauskeskusteluissa pohditaan vuorovaikutusta ja opetusviestintää sekä opetusmenetelmien, -materiaalien ja -ympäristöjen merkitystä ja valintaa opetustilanteissa. Ohjauksessa paneudutaan myös opetussuunnitelmiin, opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin. Ohjauskeskusteluissa voidaan hyödyntää opiskelijoiden verkkotehtävien teemoja. On toivottavaa, että opiskelija saa tutustua oppilaskohtaisiin oppimissuunnitelmiin ja HOJKSeihin. Ohjaava opettaja antaa kullekin harjoittelijalle ohjausta yhden tunnin viikossa, mistä hänelle maksetaan. Ohjaustunneista yksi käytetään harjoittelun loppupuolella palautekeskusteluun. Tämän lisäksi on erittäin toivottavaa, että ohjaava opettaja antaa opiskelijalle palautetta koko harjoitteluajan, opetuksen suunnittelusta opetuksen toteuttamiseen, mielellään myös kirjallisesti.

3 Harjoittelun ohjeellinen kuormittavuus Harjoittelujen kokonaiskuormittavuus on 4 opintopisteen harjoittelussa 108 tuntia. Alla olevaan taulukoon on koottu harjoittelun vähimmäistuntimäärät. Harjoittelutapahtuma Alkuseminaari Loppuseminaari Ohjaavan opettajan ohjaus Toiminta harjoittelupaikassa (Opetuksen seuraamista, omaa opetusta, opetuksen suunnittelua, harjoittelupaikan toimintaan osallistumista) Verkkotyöskentely ja raportointi Yhteensä 4 op/viikkoa 2 tuntia 4 tuntia 4 tuntia 84 tuntia - sisältää vähintään 20 tuntia omaa opetusta, joka voi olla myös samanaikaisopetusta 14 tuntia 108 tuntia Oman opetuksen huolellinen suunnittelu edellyttää oppilaiden havainnointia eri oppimisympäristöissä, oppiaineissa ja erilaisissa koulun arkeen kuuluvissa tilanteissa, kuten välitunneilla ja ruokailussa. Oppilashuoltotyö tai oppilaskohtaiset vanhempien tapaamiset sisältyvät harjoitteluun. Opiskelija neuvottelee oppilaidensa ja opetuksensa tavoitteista ja menetelmistä ohjaajan lisäksi myös niiden koulun aikuisten kanssa, joita ohjaaja osoittaa opiskelijalle työpariksi suunnitteluun (esim. luokan- tai aineenopettaja, koulunkäynnin ohjaaja, koulun moniammatilliset toimijat). Raportointi Opiskelija kirjoittaa harjoittelusta raportin, joka on ohjeistettu verkkoympäristössä. Raportointi perustuu harjoittelukokemuksiin sekä verkkoympäristön tehtäviin. Arviointi Ohjaava opettaja ja yliopiston ohjaava lehtori arvioivat harjoittelun kasvatustieteiden tiedekunnan antamien ohjeiden mukaisesti asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksytty suoritus tarkoittaa hyvää tai kiitettävää osaamista eri osa-alueilla. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan oppimisprosessi harjoittelun aikana. Opiskelijan saamaa kannustusta, ohjausta ja tietoa omasta suoriutumisestaan toivotaan annettavan harjoittelun aikana myös kirjallisessa muodossa.

4 Liitteessä 1 harjoittelun arviointiperusteet.

5 Liite 1: Opiskelijan harjoittelua arvioidaan seuraavien arviointiperusteiden mukaisesti: Hylätty Hyväksytty Hyväksytty Osaamista täydennettävä Hyvä osaaminen Kiitettävä osaaminen Opetuksen ja toiminnan suunnittelu Satunnaista ja lyhytjännitteistä. Suunnittelu kohdistuu yksittäisiin tehtäviin. Luovaa, kyky suunnitella ja hahmottaa kokonaisuuksia. Ajankäyttö on tarkoituksenmukaista. Työn suunnittelu ja toteutus on tasapainossa ja suunnitelmia kyetään tarvittaessa muuttamaan. Suunnittelun ja joustavuuden tasapaino. Toiminta käytännössä Muodollinen, jäykkä ja piittaamaton suoritus. Tilanteen asettamat keskeiset vaatimukset osataan ottaa huomioon. Luova, vastuullinen ja toimiva toteutus. Tilanneherkkyys. Toimiminen ryhmässä ja työyhteisössä Toiminta on eristäytyvän jäykkää. Yhteistyö on vähäistä. Luontevaa ja yhteistyökykyistä toimintaa. Pyrkimys kehittää vuorovaikutustilanteita. Vuorovaikutus oma-aloitteista ja toisia huomioonottavaa. Pyrkimys itse-ilmaisun ja vuorovaikutustaitojen jatkuvaan kehittämiseen. Harjoitteluorientaatio Heikko sitoutuminen harjoitteluun. Suorituskeskeisyys ja muodollisuus. Opiskelija sitoutuu harjoitteluun ja pyrkii harjoittelun tavoitteisiin. Sitoutuminen harjoitteluun on kokonaisvaltaista ja vastuullista. Näkee harjoittelun uuden oppimisen ja kehittymisen mahdollisuutena. Työn ja oppimisen arviointi- ja analyysitaidot Opiskelija on heikosti motivoitunut analysoimaan ja arvioimaan omaa työskentelyään ja oppimistaan. Opiskelija pohtii oppimaansa tavoitteiden suunnassa, asettaa uusia tavoitteita ja kykenee oppimaan kokemuksistaan. Arviointi jatkuvaa ja analyyttista. Kykenee tiedostamaan oman toimintansa taustalla olevia arvoja, asenteita ja taustaolettamuksia. Ammattiidentiteetti Epäselvä ja jäsentymätön. Opiskelija on haluton pohtimaan omaa ammatillista identiteettiään. Opiskelija on kiinnostunut pohtimaan ammattiidentiteettiään ja sen suhdetta omaan työskentelyyn. Opiskelija on luovasti kiinnostunut oman ammatillisen identiteettinsä kehittämisestä. Työote on eettisesti korkeatasoista. Teorian soveltaminen Teorian kapea-alainen tiedostaminen. Opiskelija ei tiedosta yhteyttä oman toiminnan ja teorian välillä. Tietoinen soveltaminen Aiemmin opitun monipuolinen, kriittinen ja luova soveltaminen. Oman käyttöteorian tietoinen rakentaminen. Yliopiston ohjaava lehtori käyttää samoja arviointiperusteita arvioidessaan harjoittelun toteutumista tämän harjoittelusuunnitelman mukaisesti. Arviointi perustuu opiskelijan palauttamiin dokumentteihin ja yhteisten keskustelujen perusteella saatuun tietoon harjoittelusta.