turvaamaan erikielisen palvelun saatavuuden muun muassa asettamalla yksikkökohtaisia kielivaatimuksia alueellisten yksiköiden henkilöstöille.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "turvaamaan erikielisen palvelun saatavuuden muun muassa asettamalla yksikkökohtaisia kielivaatimuksia alueellisten yksiköiden henkilöstöille."

Transkriptio

1 YHTEENVETO Tämä selvitys on tehty osana Hallintoratkaisujen kielelliset seuraukset (Förvaltningslösningars språkliga konsekvenser (SpråKon)) -projektia, ja siinä kerrotaan paikallisten hallintoyksiköiden kielellisestä järjestäytymisestä. Tiedot on kerätty kvalitatiivisella kyselylomaketutkimuksella vuoden 2008 aikana. Analyysi on rajattu kaksikielisiin viranomaisiin tai viranomaisiin, jotka toimivat kaksikielisillä alueilla: Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaalla. Tutkimukseen osallistuneet viranomaiset ovat läänien hallitukset, poliisin lääninjohto, työ- ja elinkeinokeskukset, ympäristökeskukset, maakuntaliitot, hätäkeskukset sekä Kansaneläkelaitoksen piirikeskukset. Lisäksi huomioon on otettu yhteispalvelut ja kielelliset aspektit aluehallinnon uudistusprojektin valmistelussa (ALKU). Tuloksista ilmenee, että tutkimukseen osallistuneiden alueellisten viranomaisten tavat järjestää ruotsinkielinen palvelu vaihtelevat suuresti. Ruotsinkielinen palvelu on järjestetty esimerkiksi seuraavilla tavoilla: ruotsinkielinen palvelu on osa järjestön normaalia toimintaa, järjestössä on muodollinen ruotsinkielinen organisaatio tai epämuodolliset verkostot, henkilökunta on sijoitettu strategisesti organisaatiossa, tai järjestössä on olemassa päätökset, jotka koskevat ruotsinkielisen palvelun strategioita ja kirjallisia ohjeita. Yhteinen piirre sekä kaksikielisillä että suomenkielisillä viranomaisilla on se, että ruotsinkielistä palvelua on saatavilla nykyisin yhä enenevässä määrin ainoastaan asiakkaan pyynnöstä. Ei ole itsestään selvää, että ruotsinkielistä aineistoa ja neuvontaa olisi saatavilla ainoastaan siitä syystä, että viranomainen on luokiteltu kaksikieliseksi. Toinen nähtävissä oleva kehityssuuntaus on ruotsinkielisen palvelun keskittäminen organisaatioissa yksittäisille kielitaitoisille virkamiehille, jaostoille, osastoille, vakuutuspiireille, palveluyksiköille ja puhelinpalveluille. Kaikista mukana olleista viranomaisista ainoastaan kahta organisaatiota voidaan luonnehtia kaksikielisiksi työympäristöiksi. Ne ovat Pohjanmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto. Kaksikielisiksi luokiteltavissa TE-keskuksissa kaksikielisiä työympäristöjä on erityisesti maaseutuosastoilla sekä kaikilla Pohjanmaan TE-keskuksien osastoilla. Lisäksi lääninhallitusten sivistysosastoilla toimivat ruotsinkieliset yksiköt. Kun ajatellaan henkilökunnan kielellistä jakautumista yleensä, ruotsin näkyvyys on suurempi Pohjanmaalla toimivien kaksikielisten viranomaisten parissa kuin Turunmaalla ja Uudellamaalla toimivien kaksikielisten viranomaisten parissa. 1

2 Tulokset vahvistavat sen olettamuksen, että kaksikieliset viranomaiset ovat tietoisia velvollisuudestaan toimia omasta aloitteestaan täyttääkseen kielilaissa määrätyt vaatimukset. Samalla he ovat tietoisia myös siitä, ettei laki edellyttää, että kaikilla virkamiehillä tulisi olla hyvät tai yhtä laajat ruotsin kielen taidot. Siitä johtuu muun muassa ruotsinkielisten verkostojen ja vastuuhenkilöiden sekä henkilöstön strategisen sijoittelun lisääntyminen ja niiden hyödyntäminen. Tarve henkilöstön kielellisten resurssien jatkuvaan seurantaan on olemassa yksittäisten työntekijöiden ja esimiesten käymien vuosittaisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Pienemmillä työpaikoilla työnantajan on helpompi saada yleiskuva kielellisestä jakautumisesta, koska hän on henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa työntekijöidensä kanssa. Lisäksi viranomaisten arviot eri asiakasryhmien tyytyväisyydestä ruotsinkieliseen palveluun ovat olemattomat, ja arvioita tuleekin lisätä, jotta viranomaisten kielellistä organisaatiota voidaan ylläpitää ja kehittää. Etelä-Suomen lääninhallituksessa ruotsinkielinen palvelu on järjestetty siten, että käytetään ruotsinkielistä palveluverkostoa ja osastokohtaisesti valittuja ruotsinkielisiä asiantuntijoita. Palveluverkostolle ei ole myönnetty lisäresursseja, vaan jäsenet hoitavat tehtävät omien virkojensa ohessa. Länsi-Suomen lääninhallituksessa kaksikieliset virkamiehet on sijoitettu strategisesti joko Turkuun tai Vaasaan, toki siten, että kullakin osastolla on käytössään kaksikielistä henkilöstöä. Lääninhallitusten työkieli on suomi, poikkeuksena ruotsinkieliset yksiköt sivistysosastoilla. Lääninhallitusten johdossa ruotsinkielisten etuja valvotaan siten, että ruotsinkielisten osastojen johtajat osallistuvat johtoryhmien tehtäviin. Länsi-Suomessa saatavilla on kaksikielinen tiedottaja, kun taas Etelä-Suomen tiedottajat tarjoavat ruotsinkielistä suullista palvelua pyydettäessä. Molemmilla lääninhallituksilla on toki käytössään omat ruotsin kääntäjät. Länsi-Suomen lääninhallituksessa kartoitetaan vuosittain ruotsinkielisen palvelun organisaatio jokaisella osastolla. Yhteispalveluiden osalta lääninhallitusten tehtävä on koordinoida toimintaa, kehittää työkaluja yhteispalvelupisteissä toimivalle henkilöstölle sekä ylläpitää kaksikielisiä nettisivuja. Yhteispalvelupisteissä ruotsinkielisen palvelun saatavuus riippuu paikallisten palvelusihteerien tai muun henkilöstön kielitaidosta. Poliisin lääninjohdon työympäristöt sekä Etelä-Suomessa että Länsi-Suomessa ovat suomenkielisiä. Etelä-Suomen läänissä kuusi poliisilaitosta on kaksikielisiä, joissa suomi on enemmistökielenä, ja yksi, jossa ruotsi on enemmistökielenä. Länsi-Suomen läänissä neljä poliisilaitosta on enemmistökieleltään suomenkielisiä ja neljä ruotsinkielisiä. Käynnissä oleva poliisin paikallisorganisaation uudistus tulee vuoden 2009 aikana tuomaan muutoksia, jotka koskevat useiden poliisilaitosten erikielistä palvelutarjontaa. Poliisilaitokset ovat sisäisesti pyrkineet 2

3 turvaamaan erikielisen palvelun saatavuuden muun muassa asettamalla yksikkökohtaisia kielivaatimuksia alueellisten yksiköiden henkilöstöille. Lääninjohtojen työympäristöt ovat molemmissa lääneissä suomenkieliset, mutta toiminnassa seurataan poliisin valtakunnanlaajuisia, ruotsinkielistä viestintää koskevia tiedotusohjeita. Poliisilaitosten tiedottajat ovat yhteistyössä paikallisten poliisilaitosten tiedostusvastaavien kanssa niin suomen- kuin ruotsinkielistä palvelua koskevissa asioissa. Länsi-Suomen tiedottaja on kaksikielinen, kun taas Etelä-Suomen tiedottaja on suomenkielinen, jolla on tyydyttävä ruotsin kielen taito. Suuremmissa käännöstöissä käytetään lääninhallitusten kääntäjiä. Hätäkeskuslaitoksella on yleinen vastuu siitä, että ruotsinkielinen palvelu on asianmukaisesti järjestetty sen organisaatiossa, lisäksi kuusi kaksikielistä hätäkeskusta vastaa kielellisten palveluiden järjestämisestä omissa yksiköissään. Kaksikielisissä hätäkeskuksissa pyritään tarjoamaan ruotsinkielistä palvelua siten, että jokaisessa työvuorossa on riittävä määrä ruotsin- tai kaksikielisiä hätäkeskuspäivystäjiä. Mahdollista on myös välittää hätäpuhelut erityisiin puhelujonoihin kielen mukaan (vaihtoehtoina suomi/ruotsi ja suomi). Pohjanmaan hätäkeskuksissa on luotu henkilöstömatriisi, jossa henkilöstön kielitaito on määritelty eri tasojen mukaan. Eniten ruotsinkielisiä hätäpuheluita vastaanotetaan Helsingin, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan sekä Pohjanmaan hätäkeskuksissa. Tiedotusaineiston tuottaminen ja hätäkeskusten nettisivujen ylläpito on keskitetty Hätäkeskuslaitoksen tiedotusosastolle. Yksittäisissä hätäkeskuksissa valituilla hätäkeskuspäivystäjillä on tiedotusvastuu varsinaisten työtehtäviensä ohella. Mahdolliset tekstiaineistojen käännökset hoidetaan sisäisesti henkilöstön toimesta tai ostopalveluilla. KELAlla tiedotus- ja käännöstyöt on keskitetty keskushallinnolle, jolla on käytössään sekä ruotsinkielisiä tiedottajia että kääntäjiä. Lisäksi kansallinen puhelinpalvelu on keskitetty yksittäisistä toimistoista kansalliseen yhteyskeskukseen, jonka Pietarsaaren henkilöstö huolehtii maan ruotsinkielisistä asiakkaista. KELAn viidestä vakuutuspiiristä toimii maan kaksikielisillä alueilla kolme: Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomen piirikeskukset. Kussakin piirissä lähtökohtana on palvella asiakasta hänen omalla äidinkielellään, ja jokaisessa piirissä on myös kaksikielisiä toimistoja. Länsi-Suomen piiri profiloituu edelleen kansallisesta perspektiivistä katsottuna, sillä ruotsinkielisten asiakkaiden asiat ja heidän neuvontansa keskittyy yhä enenevässä määrin kaksikielisiin toimistoihin Pohjanmaalla. Lisäksi piirikeskukset vaikuttavat henkilöstön ruotsin 3

4 kielen lisäkoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kansaneläkelaitos lisää jatkuvasti sähköisten palveluidensa määrää verrattuna henkilökohtaisiin asiakaskontakteihin. Eräillä paikkakunnilla tullaan lisäksi palvelutoimistoja muuttamaan yhteispalvelupisteiksi, jotta palvelutarjonta voidaan säilyttää lähellä asiakasta ja taata erikieliset palvelut. Kaksikielisistä maakuntaliitoista Pohjanmaata ja Itä-Uuttamaata luonnehditaan kaksikielisiksi työympäristöiksi, kun taas muita pidetään suomenkielisinä ympäristöinä, joissa on eri määrä ruotsinkielistä vaikutusta. Ruotsinkielisen palvelun järjestäminen Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen liitoissa on kielilain vaatimuksia ajatellen minimitasolla. Pohjanmaan liitto on ainoa liitto, jossa sekä maakuntahallituksen että -valtuutettujen parissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä. Pohjanmaan liitto on myös ainoa liitto, jolla on käytössään ruotsinkielinen tiedottaja. Länsi-Uudellamaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa tiedotusvastuu on virkamiehillä, jotka hoitavat tehtävää omien toimiensa ohessa. Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan liitoissa on vain suomenkieliset tiedottajat. Ruotsin kääntäjiä on käytettävissä Pohjanmaan, Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan liitoissa, muut liitot käyttävät ostopalveluita. Ruotsinkielisestä organisaatiorakenteesta vastaa Varsinais-Suomessa perusasetuksen mukaisesti kaksikielinen saaristoasiamies. Uudenmaan liitossa toimii puolestaan Länsi-Uudenmaan kaksikielinen aluejohto. Etelä-Pohjanmaan liitto on huomauttanut, että ALKU-prosessi saattaa tuoda muutoksia heidän kielellisiin palveluihinsa, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei ryhdytä, ennen kuin lopulliset päätökset yhteistyöalueista on tehty. Kaikissa muissa kaksikielisissä TE-keskuksissa käytetään työkielenä suomea, paitsi Pohjanmaan TE-keskuksessa, jonka henkilöstö pääasiassa käyttää työssään omaa äidinkieltään. Työvoima- ja elinkeinokeskuksia koskevassa säädöksessä (1997/93) tulee myös ruotsinkielisten edut ottaa huomioon kaksikielisten TE-keskusten johtoryhmissä. Ruotsinkielisen palvelun kehittämiseksi on näihin keskuksiin perustettu yhteinen verkosto, jota kutsutaan ruotsinkieliseksi työryhmäksi. Ryhmässä toimii sekä TE-keskusten edustajia että vastuullisten ministeriöiden edustajia. TEkeskusten edustajat toimivat lisäksi ruotsinkielisinä vastuuhenkilöinä omien keskustensa omilla osastoilla. Yleisesti ottaen suurin määrä kaksi- tai ruotsinkielisiä virkamiehiä on kaikkien keskusten maaseutuosastoilla. Kaksikielisillä TE-keskuksilla on lisäksi käytössään yhteinen ruotsin kielen kääntäjä, joka on sijoitettu Vaasan Pohjanmaan TE-keskukseen. Pohjanmaan TE-keskuksessa toimii tiedotusryhmä, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä virkamiehiä, kun taas muista TEkeskuksista puuttuu ruotsinkielinen tiedottaja. Uudenmaan TE-keskuksessa kaksikielisyyttä on vahvistettu lisäksi jaoston sisäisellä ruotsinkielisellä osastolla sekä kaksikielisellä 4

5 viljelyasiamiehellä. Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksessa ei tällä hetkellä ole tarvetta muuttaa kielellistä organisaatiota huolimatta aluehallinnossa meneillään olevasta uudistuksesta. Kaksikielisten ympäristökeskusten työympäristö on suomenkielinen. Suurin osa kaksikielisistä virkamiehistä on Länsi- ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksissa, kun taas kaksikielisten virkamiesten osuus Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksissa on vähäinen. Länsi- ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksissa on jokaisella osastolla kaksi- tai ruotsinkielisiä virkamiehiä. Länsi-Suomen ympäristökeskus on sijoittanut kaksikielisen henkilöstönsä strategisesti Vaasaan ja Kokkolaan tyydyttääkseen kaksikielisten asiakkaidensa palvelutarpeet. Ruotsinkieliset ovat edustettuina vastaavien ympäristökeskusten johtoryhmissä, poikkeuksena Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, jonka kaikki jäsenet ovat suomenkielisiä ja joiden ruotsinkielen taidot ovat tyydyttävät. Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa tiedotusvastuu on keskitetty kaksikieliselle tiedotusryhmälle, ja ympäristökeskuksella on käytössään myös kaksi ruotsin kääntäjää. Muilla ympäristökeskuksilla ei ole ruotsinkielisiä tiedottajia eikä kääntäjiä. Nämä organisaatiot hoitavat käännöstyönsä ostopalveluina, yksittäisissä tapauksissa Länsi-Suomen ympäristökeskus on auttanut käännöstöissä. Tutkimukseen osallistuneet viranomaiset ovat kaikki huolestuneita siitä, miten saada lisää kaksikielisiä, ammattitaitoisia hakijoita ja resursseja, joilla pystyttäisiin ylläpitämään henkilöstön kielitaitoa sekä teettämään käännöstöitä. Lisäksi paikalliset viranomaiset kaipaavat parempaa yhteistyötä vastuullisten ministeriöiden kanssa ruotsinkielisten aineistojen saatavuuden parantamiseksi. Tässä raportissa esiin tulleita tietoja käytetään pohjana valittaessa paikallisyksiköitä, kun tehdään syvällisempää analyysia viranomaisten kielellisestä organisaatiosta. Työntekijöiden haastatteluissa tullaan käsittelemään muun muassa seuraavia asioita: työympäristö, rekrytointi, henkilöstön kielitaidon ylläpito, johdon rooli, tiedotus ja kääntäminen. Kartoitus päättyy yhteenvedonomaiseen analyysiin alueellisen tason organisaatiomuodoista ja niiden kielellisistä vaikutuksista. 5

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 906. Asetus. puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997

SISÄLLYS. N:o 906. Asetus. puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1997 N:o 906 912 SISÄLLYS N:o Sivu 906 Asetus puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta... 3579 907

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain

Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa 23..22 Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain - sisäistä valmistelua ja hanketyöryhmän

Lisätiedot

Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset

Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset 1. Taustaa Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunnat voivat olla joko

Lisätiedot

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä!

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! 1 SAARISELKÄ 21.4.2011 Toimistoverkko 2011 Inari, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio, Tornio, Kemi, Tervola, Rovaniemi, Saarenkylä, Sodankylä, Kittilä, Salla,

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

HE 45/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia

HE 45/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia HE 45/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain ja tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia siten, että

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

30.3.2015. edelläkävijänä maassa ja osaltaan pystynyt parantamaan toiminnan tavoitteeliisuutta ja lisännyt oppimista toisten hyvistä käytännöistä.

30.3.2015. edelläkävijänä maassa ja osaltaan pystynyt parantamaan toiminnan tavoitteeliisuutta ja lisännyt oppimista toisten hyvistä käytännöistä. LAPPEENØNAN KAUPUNKI Kirjaamv tjänster I services KASELY/622/2015 30.3.2015 Kaakkois-Suomen kunnat Kela, Etelä -Karjalan vakuutuspiiri Kela, Kymenlaakson vakuutuspiiri ASIA Työllisyys - ja erityisesti

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto

Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen keskeinen sisältö - Etelä-Pohjanmaa maakuntana - Etelä-Pohjanmaan etäpalvelupilotti

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1172. Laki. ilmailulain 66 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2002

SISÄLLYS. N:o 1172. Laki. ilmailulain 66 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2002 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1172 1177 SISÄLLYS N:o Sivu 1172 Laki ilmailulain 66 :n muuttamisesta... 4747 1173 Valtioneuvoston asetus eräiden rikosvahinkolaissa

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

KIELIOHJELMA 31.3.2010

KIELIOHJELMA 31.3.2010 KIELIOHJELMA 31.3.2010 Kaupunginhallitus 17.5.2010 Sisältö Kieliohjelma... 1 1. Kieliohjelman taustaa... 1 2. Kieliohjelman lähtökohdat/elävä kaksikielisyys... 2 3. Lainsäädäntö ja muu ohjeistus... 2 4.

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 103 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA HOITOHENKILÖKUNNAN VAIHDOSTA RUOTSIN JA SUOMEN KESKEN Terke 2010-497 Esityslistan asia TJA/13 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Omakieliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaksikielisissä kunnissa. Social- och hälsovårdstjänster på eget språk i tvåspråkiga kommuner

Omakieliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaksikielisissä kunnissa. Social- och hälsovårdstjänster på eget språk i tvåspråkiga kommuner S T A K E S I N R A P O R T T E J A R A P P O R T E R 4 / 2 0 0 8 Marjaliisa kauppinen Omakieliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaksikielisissä kunnissa Social- och hälsovårdstjänster på eget

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

HE 329/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta

HE 329/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta HE 329/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 sekä 14 :n ja kielilain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1(1) Liite 3 (suomi) Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1. Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista Valtioneuvoston

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite N: Kielivaatimukset VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 JÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Kela yhteistyössä kuntakokeilun toteuttamisessa Etuuspäällikkö Jorma Viitala Terveysosasto Kela Elämässä mukana

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Laki poliisin hallinnosta 14.2.1992/110

Laki poliisin hallinnosta 14.2.1992/110 Laki poliisin hallinnosta 14.2.1992/110 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yleiset säännökset 1 (9.8.2002/679) Poliisihallinto ja poliisiyksiköt Poliisitointa johtaa sisäasiainministeriö. Ministeriön

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

uudet tehtävät konsultaation kannalta

uudet tehtävät konsultaation kannalta Aluehallintouudistus ja Valviran uudet tehtävät konsultaation kannalta Ylitarkastaja Keijo Mattila Lapin lääninhallitus Verkkokonsulttien työkokous Rovaniemellä 26.11.2009 1 Aluehallinto uudistuu 1.1.2010

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Varpu Rajaniemi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Elatusapuvelan perintä. Heikki Launiemi 9.10.2014 Lakimies, varatuomari Kela, Eläke- ja toimeentuloturvaosasto

Elatusapuvelan perintä. Heikki Launiemi 9.10.2014 Lakimies, varatuomari Kela, Eläke- ja toimeentuloturvaosasto Elatusapuvelan perintä Heikki Launiemi 9.10.2014 Lakimies, varatuomari Kela, Eläke- ja toimeentuloturvaosasto Elatustuen täytäntöönpano Elatustuen myöntäminen Vakuutuspiirit Elatusapuvelan perintä, elatustuen

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT 12.11.2013 2 Hätäkeskustoiminta Suomessa EU-alueen yhteinen hätänumero auttaa

Lisätiedot

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen ALUEHALLINTO UUDISTUU Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen Aluehallinnon uudistamishanke Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä

Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä Webropol-kyselyn VM 114/00/2008 tulokset Puisto, Sneck 12.12.2008 (liite 3) Hallinnon tukitehtävien alueellistaminen Selvitettävät tukitoiminnot Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä

Lisätiedot

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki Katariina Soanjärvi Projektipäällikkö, KT 2 OHJELMALLISIA LÄHTÖKOHTIA Osa toimia, joilla Suomi lunastaa Eurooppa 2020 strategian kansallisessa toimeenpanoohjelmassa

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla

Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Visio ruotsinkieliselle palvelulle pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti, niin

Lisätiedot

Hallinnon haasteet. Aluehallinnon uudistamishankkeen alueseminaari Kuopio 26.11.2007. Itä-Suomen lääninhallitus Maaherra Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen

Hallinnon haasteet. Aluehallinnon uudistamishankkeen alueseminaari Kuopio 26.11.2007. Itä-Suomen lääninhallitus Maaherra Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen Aluehallinnon uudistamishankkeen alueseminaari Kuopio Hallinnon haasteet Itä-Suomen lääninhallitus Maaherra Lapin lääni väestö 186 400 Rovaniemi Oulu Oulun lääni väestö 460 890 Länsi-Suomen lääni väestö

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997 N:o 115 123. Laki. N:o 115

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997 N:o 115 123. Laki. N:o 115 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997 N:o 115 123 SISÄLLYS N:o Sivu 115 Laki eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista... 201 116 Asetus kuvataiteen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

3.12.2007 OM 3/58/2007 SUOSITUS KIELILAIN SOVELTAMISESTA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA VESILAIN MUKAISISSA ASIOISSA SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA

3.12.2007 OM 3/58/2007 SUOSITUS KIELILAIN SOVELTAMISESTA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA VESILAIN MUKAISISSA ASIOISSA SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA 3.12.2007 OM 3/58/2007 Ympäristöministeriölle ja sen hallinnonalaan kuuluville virastoille SUOSITUS KIELILAIN SOVELTAMISESTA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA VESILAIN MUKAISISSA ASIOISSA SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin.

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin. 1 Liite. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Arjen turvallisuus kylissä. Outi Tikkanen ja Sirpa Pekkarinen Kylä auttaa ja välittää kriisissä SYTY:n neuvottelupäivät 20.5.2011

Arjen turvallisuus kylissä. Outi Tikkanen ja Sirpa Pekkarinen Kylä auttaa ja välittää kriisissä SYTY:n neuvottelupäivät 20.5.2011 Arjen turvallisuus kylissä Outi Tikkanen ja Sirpa Pekkarinen Kylä auttaa ja välittää kriisissä SYTY:n neuvottelupäivät 20.5.2011 Kylä auttaa ja välittää kriisissä hanke 2009-2011 Hallinnoi Suomen Kylätoiminta

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista Annettu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista 5,0 1 0 3,18 3,30 3,15 3,19 3,23 3,15 3,44 3,33 6 3,76 3 3,89 3,84 3,91 Pelastustoimi 2006 n=300 2007 n=305 2008 n=290 2009 n=299 2011 n=296 Poliisi

Lisätiedot

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta

Lisätiedot

+ + Lapsesta ei ole mitään henkilöllisyyttä tai kansalaisuusasemaa osoittavaa todistusta tai asiakirjaa KAN_1C_100214PP +

+ + Lapsesta ei ole mitään henkilöllisyyttä tai kansalaisuusasemaa osoittavaa todistusta tai asiakirjaa KAN_1C_100214PP + KAN_1C 1 *1169601* KANSALAISUUSHAKEMUKSEN KANSSAHAKIJANA OLEVAN 15-17 -VUOTIAAN LAPSEN LIITELOMAKE Tämä liitelomake on tarkoitettu 15-17 -vuotiaalle lapselle (kanssahakija), jolle haetaan Suomen kansalaisuutta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Vakuutuspiirin johtaja Irma Parén Etelä-Savon vakuutuspiiri, Kela 1 24.8.2015 Asiakas saa palvelua Kelasta monikanavaisesti Henkilökohtainen palvelu Henkilökohtaista palvelua

Lisätiedot