turvaamaan erikielisen palvelun saatavuuden muun muassa asettamalla yksikkökohtaisia kielivaatimuksia alueellisten yksiköiden henkilöstöille.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "turvaamaan erikielisen palvelun saatavuuden muun muassa asettamalla yksikkökohtaisia kielivaatimuksia alueellisten yksiköiden henkilöstöille."

Transkriptio

1 YHTEENVETO Tämä selvitys on tehty osana Hallintoratkaisujen kielelliset seuraukset (Förvaltningslösningars språkliga konsekvenser (SpråKon)) -projektia, ja siinä kerrotaan paikallisten hallintoyksiköiden kielellisestä järjestäytymisestä. Tiedot on kerätty kvalitatiivisella kyselylomaketutkimuksella vuoden 2008 aikana. Analyysi on rajattu kaksikielisiin viranomaisiin tai viranomaisiin, jotka toimivat kaksikielisillä alueilla: Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaalla. Tutkimukseen osallistuneet viranomaiset ovat läänien hallitukset, poliisin lääninjohto, työ- ja elinkeinokeskukset, ympäristökeskukset, maakuntaliitot, hätäkeskukset sekä Kansaneläkelaitoksen piirikeskukset. Lisäksi huomioon on otettu yhteispalvelut ja kielelliset aspektit aluehallinnon uudistusprojektin valmistelussa (ALKU). Tuloksista ilmenee, että tutkimukseen osallistuneiden alueellisten viranomaisten tavat järjestää ruotsinkielinen palvelu vaihtelevat suuresti. Ruotsinkielinen palvelu on järjestetty esimerkiksi seuraavilla tavoilla: ruotsinkielinen palvelu on osa järjestön normaalia toimintaa, järjestössä on muodollinen ruotsinkielinen organisaatio tai epämuodolliset verkostot, henkilökunta on sijoitettu strategisesti organisaatiossa, tai järjestössä on olemassa päätökset, jotka koskevat ruotsinkielisen palvelun strategioita ja kirjallisia ohjeita. Yhteinen piirre sekä kaksikielisillä että suomenkielisillä viranomaisilla on se, että ruotsinkielistä palvelua on saatavilla nykyisin yhä enenevässä määrin ainoastaan asiakkaan pyynnöstä. Ei ole itsestään selvää, että ruotsinkielistä aineistoa ja neuvontaa olisi saatavilla ainoastaan siitä syystä, että viranomainen on luokiteltu kaksikieliseksi. Toinen nähtävissä oleva kehityssuuntaus on ruotsinkielisen palvelun keskittäminen organisaatioissa yksittäisille kielitaitoisille virkamiehille, jaostoille, osastoille, vakuutuspiireille, palveluyksiköille ja puhelinpalveluille. Kaikista mukana olleista viranomaisista ainoastaan kahta organisaatiota voidaan luonnehtia kaksikielisiksi työympäristöiksi. Ne ovat Pohjanmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto. Kaksikielisiksi luokiteltavissa TE-keskuksissa kaksikielisiä työympäristöjä on erityisesti maaseutuosastoilla sekä kaikilla Pohjanmaan TE-keskuksien osastoilla. Lisäksi lääninhallitusten sivistysosastoilla toimivat ruotsinkieliset yksiköt. Kun ajatellaan henkilökunnan kielellistä jakautumista yleensä, ruotsin näkyvyys on suurempi Pohjanmaalla toimivien kaksikielisten viranomaisten parissa kuin Turunmaalla ja Uudellamaalla toimivien kaksikielisten viranomaisten parissa. 1

2 Tulokset vahvistavat sen olettamuksen, että kaksikieliset viranomaiset ovat tietoisia velvollisuudestaan toimia omasta aloitteestaan täyttääkseen kielilaissa määrätyt vaatimukset. Samalla he ovat tietoisia myös siitä, ettei laki edellyttää, että kaikilla virkamiehillä tulisi olla hyvät tai yhtä laajat ruotsin kielen taidot. Siitä johtuu muun muassa ruotsinkielisten verkostojen ja vastuuhenkilöiden sekä henkilöstön strategisen sijoittelun lisääntyminen ja niiden hyödyntäminen. Tarve henkilöstön kielellisten resurssien jatkuvaan seurantaan on olemassa yksittäisten työntekijöiden ja esimiesten käymien vuosittaisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Pienemmillä työpaikoilla työnantajan on helpompi saada yleiskuva kielellisestä jakautumisesta, koska hän on henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa työntekijöidensä kanssa. Lisäksi viranomaisten arviot eri asiakasryhmien tyytyväisyydestä ruotsinkieliseen palveluun ovat olemattomat, ja arvioita tuleekin lisätä, jotta viranomaisten kielellistä organisaatiota voidaan ylläpitää ja kehittää. Etelä-Suomen lääninhallituksessa ruotsinkielinen palvelu on järjestetty siten, että käytetään ruotsinkielistä palveluverkostoa ja osastokohtaisesti valittuja ruotsinkielisiä asiantuntijoita. Palveluverkostolle ei ole myönnetty lisäresursseja, vaan jäsenet hoitavat tehtävät omien virkojensa ohessa. Länsi-Suomen lääninhallituksessa kaksikieliset virkamiehet on sijoitettu strategisesti joko Turkuun tai Vaasaan, toki siten, että kullakin osastolla on käytössään kaksikielistä henkilöstöä. Lääninhallitusten työkieli on suomi, poikkeuksena ruotsinkieliset yksiköt sivistysosastoilla. Lääninhallitusten johdossa ruotsinkielisten etuja valvotaan siten, että ruotsinkielisten osastojen johtajat osallistuvat johtoryhmien tehtäviin. Länsi-Suomessa saatavilla on kaksikielinen tiedottaja, kun taas Etelä-Suomen tiedottajat tarjoavat ruotsinkielistä suullista palvelua pyydettäessä. Molemmilla lääninhallituksilla on toki käytössään omat ruotsin kääntäjät. Länsi-Suomen lääninhallituksessa kartoitetaan vuosittain ruotsinkielisen palvelun organisaatio jokaisella osastolla. Yhteispalveluiden osalta lääninhallitusten tehtävä on koordinoida toimintaa, kehittää työkaluja yhteispalvelupisteissä toimivalle henkilöstölle sekä ylläpitää kaksikielisiä nettisivuja. Yhteispalvelupisteissä ruotsinkielisen palvelun saatavuus riippuu paikallisten palvelusihteerien tai muun henkilöstön kielitaidosta. Poliisin lääninjohdon työympäristöt sekä Etelä-Suomessa että Länsi-Suomessa ovat suomenkielisiä. Etelä-Suomen läänissä kuusi poliisilaitosta on kaksikielisiä, joissa suomi on enemmistökielenä, ja yksi, jossa ruotsi on enemmistökielenä. Länsi-Suomen läänissä neljä poliisilaitosta on enemmistökieleltään suomenkielisiä ja neljä ruotsinkielisiä. Käynnissä oleva poliisin paikallisorganisaation uudistus tulee vuoden 2009 aikana tuomaan muutoksia, jotka koskevat useiden poliisilaitosten erikielistä palvelutarjontaa. Poliisilaitokset ovat sisäisesti pyrkineet 2

3 turvaamaan erikielisen palvelun saatavuuden muun muassa asettamalla yksikkökohtaisia kielivaatimuksia alueellisten yksiköiden henkilöstöille. Lääninjohtojen työympäristöt ovat molemmissa lääneissä suomenkieliset, mutta toiminnassa seurataan poliisin valtakunnanlaajuisia, ruotsinkielistä viestintää koskevia tiedotusohjeita. Poliisilaitosten tiedottajat ovat yhteistyössä paikallisten poliisilaitosten tiedostusvastaavien kanssa niin suomen- kuin ruotsinkielistä palvelua koskevissa asioissa. Länsi-Suomen tiedottaja on kaksikielinen, kun taas Etelä-Suomen tiedottaja on suomenkielinen, jolla on tyydyttävä ruotsin kielen taito. Suuremmissa käännöstöissä käytetään lääninhallitusten kääntäjiä. Hätäkeskuslaitoksella on yleinen vastuu siitä, että ruotsinkielinen palvelu on asianmukaisesti järjestetty sen organisaatiossa, lisäksi kuusi kaksikielistä hätäkeskusta vastaa kielellisten palveluiden järjestämisestä omissa yksiköissään. Kaksikielisissä hätäkeskuksissa pyritään tarjoamaan ruotsinkielistä palvelua siten, että jokaisessa työvuorossa on riittävä määrä ruotsin- tai kaksikielisiä hätäkeskuspäivystäjiä. Mahdollista on myös välittää hätäpuhelut erityisiin puhelujonoihin kielen mukaan (vaihtoehtoina suomi/ruotsi ja suomi). Pohjanmaan hätäkeskuksissa on luotu henkilöstömatriisi, jossa henkilöstön kielitaito on määritelty eri tasojen mukaan. Eniten ruotsinkielisiä hätäpuheluita vastaanotetaan Helsingin, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan sekä Pohjanmaan hätäkeskuksissa. Tiedotusaineiston tuottaminen ja hätäkeskusten nettisivujen ylläpito on keskitetty Hätäkeskuslaitoksen tiedotusosastolle. Yksittäisissä hätäkeskuksissa valituilla hätäkeskuspäivystäjillä on tiedotusvastuu varsinaisten työtehtäviensä ohella. Mahdolliset tekstiaineistojen käännökset hoidetaan sisäisesti henkilöstön toimesta tai ostopalveluilla. KELAlla tiedotus- ja käännöstyöt on keskitetty keskushallinnolle, jolla on käytössään sekä ruotsinkielisiä tiedottajia että kääntäjiä. Lisäksi kansallinen puhelinpalvelu on keskitetty yksittäisistä toimistoista kansalliseen yhteyskeskukseen, jonka Pietarsaaren henkilöstö huolehtii maan ruotsinkielisistä asiakkaista. KELAn viidestä vakuutuspiiristä toimii maan kaksikielisillä alueilla kolme: Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomen piirikeskukset. Kussakin piirissä lähtökohtana on palvella asiakasta hänen omalla äidinkielellään, ja jokaisessa piirissä on myös kaksikielisiä toimistoja. Länsi-Suomen piiri profiloituu edelleen kansallisesta perspektiivistä katsottuna, sillä ruotsinkielisten asiakkaiden asiat ja heidän neuvontansa keskittyy yhä enenevässä määrin kaksikielisiin toimistoihin Pohjanmaalla. Lisäksi piirikeskukset vaikuttavat henkilöstön ruotsin 3

4 kielen lisäkoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kansaneläkelaitos lisää jatkuvasti sähköisten palveluidensa määrää verrattuna henkilökohtaisiin asiakaskontakteihin. Eräillä paikkakunnilla tullaan lisäksi palvelutoimistoja muuttamaan yhteispalvelupisteiksi, jotta palvelutarjonta voidaan säilyttää lähellä asiakasta ja taata erikieliset palvelut. Kaksikielisistä maakuntaliitoista Pohjanmaata ja Itä-Uuttamaata luonnehditaan kaksikielisiksi työympäristöiksi, kun taas muita pidetään suomenkielisinä ympäristöinä, joissa on eri määrä ruotsinkielistä vaikutusta. Ruotsinkielisen palvelun järjestäminen Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen liitoissa on kielilain vaatimuksia ajatellen minimitasolla. Pohjanmaan liitto on ainoa liitto, jossa sekä maakuntahallituksen että -valtuutettujen parissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä. Pohjanmaan liitto on myös ainoa liitto, jolla on käytössään ruotsinkielinen tiedottaja. Länsi-Uudellamaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa tiedotusvastuu on virkamiehillä, jotka hoitavat tehtävää omien toimiensa ohessa. Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan liitoissa on vain suomenkieliset tiedottajat. Ruotsin kääntäjiä on käytettävissä Pohjanmaan, Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan liitoissa, muut liitot käyttävät ostopalveluita. Ruotsinkielisestä organisaatiorakenteesta vastaa Varsinais-Suomessa perusasetuksen mukaisesti kaksikielinen saaristoasiamies. Uudenmaan liitossa toimii puolestaan Länsi-Uudenmaan kaksikielinen aluejohto. Etelä-Pohjanmaan liitto on huomauttanut, että ALKU-prosessi saattaa tuoda muutoksia heidän kielellisiin palveluihinsa, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei ryhdytä, ennen kuin lopulliset päätökset yhteistyöalueista on tehty. Kaikissa muissa kaksikielisissä TE-keskuksissa käytetään työkielenä suomea, paitsi Pohjanmaan TE-keskuksessa, jonka henkilöstö pääasiassa käyttää työssään omaa äidinkieltään. Työvoima- ja elinkeinokeskuksia koskevassa säädöksessä (1997/93) tulee myös ruotsinkielisten edut ottaa huomioon kaksikielisten TE-keskusten johtoryhmissä. Ruotsinkielisen palvelun kehittämiseksi on näihin keskuksiin perustettu yhteinen verkosto, jota kutsutaan ruotsinkieliseksi työryhmäksi. Ryhmässä toimii sekä TE-keskusten edustajia että vastuullisten ministeriöiden edustajia. TEkeskusten edustajat toimivat lisäksi ruotsinkielisinä vastuuhenkilöinä omien keskustensa omilla osastoilla. Yleisesti ottaen suurin määrä kaksi- tai ruotsinkielisiä virkamiehiä on kaikkien keskusten maaseutuosastoilla. Kaksikielisillä TE-keskuksilla on lisäksi käytössään yhteinen ruotsin kielen kääntäjä, joka on sijoitettu Vaasan Pohjanmaan TE-keskukseen. Pohjanmaan TE-keskuksessa toimii tiedotusryhmä, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä virkamiehiä, kun taas muista TEkeskuksista puuttuu ruotsinkielinen tiedottaja. Uudenmaan TE-keskuksessa kaksikielisyyttä on vahvistettu lisäksi jaoston sisäisellä ruotsinkielisellä osastolla sekä kaksikielisellä 4

5 viljelyasiamiehellä. Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksessa ei tällä hetkellä ole tarvetta muuttaa kielellistä organisaatiota huolimatta aluehallinnossa meneillään olevasta uudistuksesta. Kaksikielisten ympäristökeskusten työympäristö on suomenkielinen. Suurin osa kaksikielisistä virkamiehistä on Länsi- ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksissa, kun taas kaksikielisten virkamiesten osuus Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksissa on vähäinen. Länsi- ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksissa on jokaisella osastolla kaksi- tai ruotsinkielisiä virkamiehiä. Länsi-Suomen ympäristökeskus on sijoittanut kaksikielisen henkilöstönsä strategisesti Vaasaan ja Kokkolaan tyydyttääkseen kaksikielisten asiakkaidensa palvelutarpeet. Ruotsinkieliset ovat edustettuina vastaavien ympäristökeskusten johtoryhmissä, poikkeuksena Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, jonka kaikki jäsenet ovat suomenkielisiä ja joiden ruotsinkielen taidot ovat tyydyttävät. Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa tiedotusvastuu on keskitetty kaksikieliselle tiedotusryhmälle, ja ympäristökeskuksella on käytössään myös kaksi ruotsin kääntäjää. Muilla ympäristökeskuksilla ei ole ruotsinkielisiä tiedottajia eikä kääntäjiä. Nämä organisaatiot hoitavat käännöstyönsä ostopalveluina, yksittäisissä tapauksissa Länsi-Suomen ympäristökeskus on auttanut käännöstöissä. Tutkimukseen osallistuneet viranomaiset ovat kaikki huolestuneita siitä, miten saada lisää kaksikielisiä, ammattitaitoisia hakijoita ja resursseja, joilla pystyttäisiin ylläpitämään henkilöstön kielitaitoa sekä teettämään käännöstöitä. Lisäksi paikalliset viranomaiset kaipaavat parempaa yhteistyötä vastuullisten ministeriöiden kanssa ruotsinkielisten aineistojen saatavuuden parantamiseksi. Tässä raportissa esiin tulleita tietoja käytetään pohjana valittaessa paikallisyksiköitä, kun tehdään syvällisempää analyysia viranomaisten kielellisestä organisaatiosta. Työntekijöiden haastatteluissa tullaan käsittelemään muun muassa seuraavia asioita: työympäristö, rekrytointi, henkilöstön kielitaidon ylläpito, johdon rooli, tiedotus ja kääntäminen. Kartoitus päättyy yhteenvedonomaiseen analyysiin alueellisen tason organisaatiomuodoista ja niiden kielellisistä vaikutuksista. 5

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Taustaatietoa 2008 2017 Suomen kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat 2017 Suomen kunnista 49 on kaksi- tai ruotsinkielisiä. Suomessa on yhteensä 311 kuntaa. Ruotsinkielisiä

Lisätiedot

Uudenmaan liiton kieliohjelma

Uudenmaan liiton kieliohjelma Mv 2/2012 Asia nro 23 Uudenmaan liiton kieliohjelma TAUSTAA Uudenmaan liitto on kaksikielinen kuntayhtymä, joka lain mukaan vastaa mm. Uudenmaan aluesuunnittelusta ja -kehittämisestä. Näiden lisäksi liitolla

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Taustaatietoa 2008 2017 Suomen kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat 2017 Suomen kunnista 49 on kaksi- tai ruotsinkielisiä. Suomessa on yhteensä 311 kuntaa. Ruotsinkielisiä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

ISBN Tilausnumero Suomen Kuntaliitto 2007

ISBN Tilausnumero Suomen Kuntaliitto 2007 Osana HUP-hanketta Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa kehittävät yhdessä ruotsinkielisiä palveluja pääkaupunkiseudulla. Hankkeen käynnistivät Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Suomen Kuntaliitto,

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 906. Asetus. puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997

SISÄLLYS. N:o 906. Asetus. puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1997 N:o 906 912 SISÄLLYS N:o Sivu 906 Asetus puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta... 3579 907

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Suomen ja ruotsin kieltä koskeva KIELIOHJELMA

Suomen ja ruotsin kieltä koskeva KIELIOHJELMA Suomen ja ruotsin kieltä koskeva KIELIOHJELMA Hallitus hyväksynyt 6.3.2017 Valtuusto hyväksynyt 29.5.2017 Johdanto Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite aloitti toimintansa 1.1.2017.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 237 LAUSUNTO ALOITTEESTA POTILASTULKKIEN PALKKAAMISESTA Terke 2010-1445 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan, esittelijän

Lisätiedot

Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset

Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset 1. Taustaa Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunnat voivat olla joko

Lisätiedot

Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain

Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa 23..22 Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain - sisäistä valmistelua ja hanketyöryhmän

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä!

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! 1 SAARISELKÄ 21.4.2011 Toimistoverkko 2011 Inari, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio, Tornio, Kemi, Tervola, Rovaniemi, Saarenkylä, Sodankylä, Kittilä, Salla,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaksikielisyysstrategia

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaksikielisyysstrategia HYY:n kaksikielisyysstrategia, hyväksytty 19.11.2003 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaksikielisyysstrategia Johdanto HYY on Suomen suurin ylioppilaskunta ja myös suurin kaksikielinen ylioppilaskunta.

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (6) 287 Selvitys sosiaali- ja terveysviraston ruotsinkielisistä palveluista HEL 2013-008267 T 00 01 01 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan

Lisätiedot

HE 45/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia

HE 45/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia HE 45/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain ja tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia siten, että

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä

Lisätiedot

Vähemmistökielinen lautakunta. jäsen jäsen jäsen hallituksen edustaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja Risto Kukon varajäsen sihteeri

Vähemmistökielinen lautakunta. jäsen jäsen jäsen hallituksen edustaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja Risto Kukon varajäsen sihteeri Pöytäkirja sivu 1(5) nro 1/2017 Elin: Vähemmistökielinen lautakunta Aika: 17.5.2017, klo 14.00 15.45 Paikka: Vaasan keskussairaala, X-talon 6. kerroksen kokoushuone Päätöksentekijät Läsnäolijat: Ingves

Lisätiedot

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KIELIOHJELMA

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KIELIOHJELMA YTT 11.11.2010 Liite 1 102 Hallitus 31.8.2010 liite 1 116 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KIELIOHJELMA Työryhmä Lauri Tanner hallintojohtaja VSSHP Per-Mikael Jansson kielenkääntäjä VSSHP Marjo Kauppila

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 3.12.2009 1 Taustaa (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006 2014 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ niin, että palvelut voidaan toteuttaa myös ruotsiksi.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ niin, että palvelut voidaan toteuttaa myös ruotsiksi. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (5) 241 Erivapauden myöntäminen terveyskeskuslääkärin virkaan vaadittavasta kielitaidosta HEL 2017-001424 T 01 01 01 01 Päätös Käsittely päätti myöntää erivapauden

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Yhteispalveluseminaari 8.6.2011 Ylitarkastaja Paula Leppänoro-Jomppanen Lapin aluehallintovirasto Hallintopalvelut Lapin aluehallintovirasto, Paula Leppänoro-Jomppanen

Lisätiedot

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Riittääkö nopat? Haasteena yliopisto-opintojen napakka eteneminen -seminaari 11.3.2013 Lappeenranta Projektipäällikkö Auli Ryhänen

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu Hallinto uudistuu löytyykö toimintamalleja Lapin liitto, Saariselkä 21.4.2011 Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI) vastuu www.yhteispalvelu.fi -sivustosta ja yhteispalvelurekisteristä

Lisätiedot

Opin ovi hankeperheen tulosten levittäminen hankeverkostossa

Opin ovi hankeperheen tulosten levittäminen hankeverkostossa Opin ovi hankeperheen tulosten levittäminen hankeverkostossa Unelmia uudesta työstä - työn teettämisen tapojen ja työntekijän aseman muutokset - loppuseminaari 18.3.2013 Helsinki Projektipäällikkö Auli

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 206/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? TEM:n ajankohtaisiltapäivä Ohjaamoille 15.3.2016 Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpanon etappeja

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

30.3.2015. edelläkävijänä maassa ja osaltaan pystynyt parantamaan toiminnan tavoitteeliisuutta ja lisännyt oppimista toisten hyvistä käytännöistä.

30.3.2015. edelläkävijänä maassa ja osaltaan pystynyt parantamaan toiminnan tavoitteeliisuutta ja lisännyt oppimista toisten hyvistä käytännöistä. LAPPEENØNAN KAUPUNKI Kirjaamv tjänster I services KASELY/622/2015 30.3.2015 Kaakkois-Suomen kunnat Kela, Etelä -Karjalan vakuutuspiiri Kela, Kymenlaakson vakuutuspiiri ASIA Työllisyys - ja erityisesti

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1172. Laki. ilmailulain 66 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2002

SISÄLLYS. N:o 1172. Laki. ilmailulain 66 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2002 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1172 1177 SISÄLLYS N:o Sivu 1172 Laki ilmailulain 66 :n muuttamisesta... 4747 1173 Valtioneuvoston asetus eräiden rikosvahinkolaissa

Lisätiedot

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu Aikuisten tieto-, neuvonta-ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari 19.3.2013 Oulu Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti,

Lisätiedot

Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto

Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen keskeinen sisältö - Etelä-Pohjanmaa maakuntana - Etelä-Pohjanmaan etäpalvelupilotti

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus ja pöytäkirjantarkastajien valinta 4. 2 Uudenmaan liiton kieliohjelman toteutumisen arviointi 5

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus ja pöytäkirjantarkastajien valinta 4. 2 Uudenmaan liiton kieliohjelman toteutumisen arviointi 5 PÖYTÄKIRJA 1/2017 1 Kielellisten palveluiden toimikunta AIKA 15.02.2017, klo 09:30-10:40 PAIKKA Uudenmaan liitto KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus ja pöytäkirjantarkastajien valinta 4 2 Uudenmaan

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Kela yhteistyössä kuntakokeilun toteuttamisessa Etuuspäällikkö Jorma Viitala Terveysosasto Kela Elämässä mukana

Lisätiedot

KIELIOHJELMA 31.3.2010

KIELIOHJELMA 31.3.2010 KIELIOHJELMA 31.3.2010 Kaupunginhallitus 17.5.2010 Sisältö Kieliohjelma... 1 1. Kieliohjelman taustaa... 1 2. Kieliohjelman lähtökohdat/elävä kaksikielisyys... 2 3. Lainsäädäntö ja muu ohjeistus... 2 4.

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 28.10.2010 1 Haasteita Uudellamaalla Uudellamaalla on paljon ympäristövastuullisuutta lisääviä toimijoita paikallisella alueellisella valtakunnallisella

Lisätiedot

Asia: HE 224/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta

Asia: HE 224/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta Perustuslakivaliokunta Helsingissä 23.11.2016 Asia: HE 224/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta Viite: Valiokunnan kutsu kokoukseen ja

Lisätiedot

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 TE- palvelut ja TYP- prosessi rikostaustaisilla Tuija Keihtä johtava työllisyysasiantuntija Lapin liitto Lapin työllistymistä

Lisätiedot

Keski-Suomen Opin ovi - te teitte sen! Keski-Suomen Opin ovi hankkeen päätösseminaari Jyväskylä

Keski-Suomen Opin ovi - te teitte sen! Keski-Suomen Opin ovi hankkeen päätösseminaari Jyväskylä Keski-Suomen Opin ovi - te teitte sen! Keski-Suomen Opin ovi hankkeen päätösseminaari 27.11.2012 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURITOIMISTON JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURITOIMISTON JOHTOSÄÄNTÖ r.cpqqn luulo IITADSiZMM ESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia N:o 80 ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURITOIMISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 16.12.1981 hyväksymä sekä 13.5.1987

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

HE 329/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta

HE 329/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta HE 329/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 sekä 14 :n ja kielilain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Varpu Rajaniemi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista.

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä

Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä Webropol-kyselyn VM 114/00/2008 tulokset Puisto, Sneck 12.12.2008 (liite 3) Hallinnon tukitehtävien alueellistaminen Selvitettävät tukitoiminnot Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite N: Kielivaatimukset VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 JÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Laura Leppänen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI TE-palvelut aina saatavilla VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 Eija Sokero Palvelujohtaja Te-palvelut Lappi TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kielellisten palvelujen toimikunta PÖYTÄKIRJA 2/2014

Kielellisten palvelujen toimikunta PÖYTÄKIRJA 2/2014 Kielellisten palvelujen toimikunta 20.08.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Kokouksen avaus 12 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 13 Pöytäkirjan tarkastajat 14 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

ELO-RYHMIEN TOIMINTA VUONNA 2016

ELO-RYHMIEN TOIMINTA VUONNA 2016 ELO-RYHMIEN TOIMINTA VUONNA 2016 Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa 17.3.2017 Pohjanmaalta löytyy pohjoismaiden merkittävimmät energiateknologian ja kemian teollisuuden keskittymät. Pohjanmaata leimaa monipuolinen

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät

Lisätiedot

Omakieliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaksikielisissä kunnissa. Social- och hälsovårdstjänster på eget språk i tvåspråkiga kommuner

Omakieliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaksikielisissä kunnissa. Social- och hälsovårdstjänster på eget språk i tvåspråkiga kommuner S T A K E S I N R A P O R T T E J A R A P P O R T E R 4 / 2 0 0 8 Marjaliisa kauppinen Omakieliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaksikielisissä kunnissa Social- och hälsovårdstjänster på eget

Lisätiedot

HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA

HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö 23.11.2016 OM 124/52/2016 HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Kasvupalveluuudistuksesta. Nuori2017 tapahtuma , Tampere Erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz

Kasvupalveluuudistuksesta. Nuori2017 tapahtuma , Tampere Erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz Kasvupalveluuudistuksesta Nuori2017 tapahtuma 27.3.2017, Tampere Erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimistojen nykyiset tehtävät ja palvelut Laki elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksista

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta - HE-luonnoksen keskeinen sisältö ja yhteisten asiakaspalvelupisteiden toimintamalli Kunta- ja aluehallinto-osasto Yhteiset asiakaspalvelupisteet Kokonaismäärä

Lisätiedot

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1(1) Liite 3 (suomi) Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1. Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Liikenne- ja viestintäministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Särkijärvi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (5) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (5) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (5) 62 A. Belle Selene Xian ym. aloite suomenkielisen työväenopiston opetuksen laadun kehittämisestä HEL 2013-002193 T 00 00 03 Päätös Johtokunta päätti antaa valtuutettu

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot