Yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Kruunupyyn kunnassa, Sote reformin tulessa maakuntien alaisiksi voimaan 2020.

Transkriptio

1 Puheenjohtaja Krista Kiuru Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunta Yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Kruunupyyn kunnassa, Sote reformin tulessa maakuntien alaisiksi voimaan Kruunupyyn suomenkieliset kansalaiset (allekirjoittaneet) tuntee suurta huolta Sote reformin meille tuomasta eriarvoisuudesta terveyspalveluissa niiden siirtyessä maakuntien vastuulle 2020 lähtien. Me suomenkieliset Kruunupyyssä asuvat kuntalaiset joudumme (Sote lakien astuessa voimaan missä Kruunupyy nykyset sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut on valtion neuvoston esityksessä siirtyneet Pohjanmaan maakuntaan) tilanteeseen missä palveluja ei enää voida tuottaa meidän omalla äidinkielellämme vastoin sekä perustuslain että kielilain määräyksiä. Haluamme tuoda esille seuraavat vaatimukset perustuslain, kielilain ja yhdenvertaisuuden täyttämisiksi ja potilasturvallisuuden turvaamiseksi myös meille suomenkielisille. Kielellisitä syistä ja perustuslaillisista syistä Kruunupyyn kuntaa ei voida siirtää pois nykyisestä Keski- Pohjanmaan Soteorganisaatiosta Soite Vaasan terveyshoitopiirin ja pelastuspiirin (Vaasan Sote) alaiseksi. (lex Kokkola) Pyydämme että eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunta selvittää ja arvioi jos hallituksen esitys (HE 15/2017 rikkoo Kruunupyyn 17 % suomenkielisen kielivähemmistön perustuslain mukaisten perusoikeudet ja jos perustuslain ja kielilain vaatimukset täyttyvät tulevan Valtion maakuntalain säädösten osalta nyt kun valinnanvapauslaki muutetaan. Ja onko valtioneuvosto ja sisäministeriön kuntaministeri Anu Vehviläinen edes käsitellyt maakuntajakolain kielellistä vaikutusta Kruunupyyn muuttuvien palveluiden osalta. Kruunupyy on viimeisten 50 vuoden aikana kuulunut Kokkolan ja Keskipohjanmaan kaksikieliseen Sosiaalija terveys organisaatioon ja pelastuslaitokseen. Valtion Sote uudistuslakiesityksessä on 2017 päätetty että Kruunupyyn kunnan koko sosiaali- ja terveyspuoli, pelastusviranomaiset, sekä Kruunupyyn 50 vuotta vanha omistaja-osakkuus Kiurun keskus-sairaalassa siirretään pois nykyisestä Keskipohjanmaan maakunnan suomenkielisen hallinasta ja siirtyy 2020 Pohjanmaan maakunnan ruotsinkieliseen maakuntahallinnon alaisuuteen jossa Pohjanmaan maakunnan suomenkieliset eivät tänä päivänä todistettavasti saa palveluita omalla äidinkielellään. Selvittää valtion viranomaisten kyky järjestää perustuslain ja kielilain mukaiset suomenkielisen vähemmistön palvelut Kruunupyyn tasavertaisesti molempien sijoittumisvaihtoehdoissa, jotka ovat Pohjanmaan maakunta jossa hallintokieli on ruotsi ja Keskipohjanmaan maakunta jossa hallintokieli on suomi ja missä Kruunupyyn palvelut on hoidettu moitteettomasti viimeiset 50 vuotta Kielelliset oikeudet Kielelliset oikeudet perustuvat laissa tai asetuksessa oleviin säännöksiin oikeudesta käyttää tiettyä kieltä tai tiettyjä kieliä. Kielelliset oikeudet ovat yksilöoikeuksia. Viranomaisilla, kuten kunnilla ja muilla julkisia tehtäviä hoitavilla tahoilla on puolestaan velvollisuus palvella asiakasta tai potilasta hänen kielellään laissa säädetyllä tavalla. Perustuslain 17 :n mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä. Perustuslain 17 :n 2 momentin mukaan Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja

2 yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Perustuslain 6 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Pykälän 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa kielen perusteella. Molemmat säännökset ilmentävät lainsäätäjän pyrkimystä varmistaa kansalliskielten tosiasiallinen yhdenvertaisuus. Kielelliset oikeudet liittyvät myös hyvän hallinnon varmistamiseen. Perustuslain 21 :n mukaan jokaisella on oikeus hyvään hallintoon, josta säädetään tarkemmin lailla. Kielilain mukaan valtion ja kaksikielisten kuntien viranomaisilta edellytetään, että hallinto toimii ja palvelua annetaan niin suomen kuin ruotsin kielellä. Näissä viranomaisissa perustuslain voidaan katsoa edellyttävän, että hallinnon on oltava laadullisesti yhtä hyvää sekä käytännössä saatavissa suomen- ja ruotsinkieliselle väestölle samanlaisin perustein. Perustuslain 122 :n mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Perustuslain 122 :n tarkoituksena ei ole ensisijaisesti varmistaa yksikielisten yksiköiden muodostaminen, vaan ennen kaikkea turvata palvelut niin suomen kuin ruotsinkin kielellä. Kielilaki (423/2003) sisältää yksityiskohtaiset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia. Kielilakia sovelletaan valtion ja kuntien viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa. Laki koskee myös valtion liikelaitoksia, valtion ja kuntien yhtiöitä sekä yksityisiä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Taustatiedot Kruunupyyn kunnasta: Kruunupyy on kaksikielisen Keski-Pohjanmaan keskussairaalan perustajajäsen Kruunupyy on tänä päivänä kaksikielisen Keskipohjanmaan terveyskuntayhtymän Soiten toiseksi suurin osakasjäsen ja Kokkolan kaupungin suurin rajanaapurikunta. Kruunupyyn kieli jakautuma on n. 78% Ruotsinkielisiä, 22% on Suomenkielisiä (ja muita vähemmistö kieliä). Kunnan hallintokieli on Ruotsi. Kruunupyyssä on tällä hetkellä kolme täysin kaksikielistä terveyskeskusta, Alavetelissä, Teerijärvellä ja Kruunupyyssä. Nämä ovat Keskipohjanmaan Soiten yksiköitä. Maakuntien ottaessa vastuun terveyspalveluista Pohjanmaan maakunnan Kruunupyylle tarjoama lähin terveyskeskus tulee olemaan Pietarsaaressa. Todistettavasti Pietarsaari ei ole pystynyt tarjoamaan terveyspalveluja Suomen kielellä, kieliongelma on myös toistuvasti käsitelty Pietarsaaren kaupungin terveys- ja sosiaalilautakunnassa

3 Ote pöytäkirja: Kelpoisuus- ja kielitaitovaatimus Ote pöytäkirja SOTEL Valmistelu: vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Pietarsaari Perusterveydenhuollon ylilääkärin kanssa on keskusteltu mahdollisuudesta kiintiöidä lääkäriaikoja päivystyksen ja tkvastaanoton suomenkielisiä potilaita varten. Lääkärien monivuotiset rekrytointivaikeudet ovat johtaneet siihen, että tk-vastaanotolla ja päivystyksessä on enemmän ainoastaan ruotsia osaavia lääkäreitä kuin suomea osaavia. Mikään ei estä yksikielisesti suomenkielisten lääkäreiden palkkaamista sijaisiksi samalla tavoin kuin yksikielisesti ruotsinkielisten. Sosiaali- ja terveysviraston rekrytointi on jatkossakin kohdistettava kaksikielisille, mutta tasapainon vuoksi, jossakin määrin myös yksikielisesti suomenkielisille lääkäreille. Ruotsissa ja Keski- Euroopassa opiskelevat riikinruotsalaiset lääkärit hakevat aktiivisesti harjoittelupaikkoja ja sijaisuuksia, ja koska sosiaali- ja terveysvirastolla on näillä opiskelupaikkakunnilla hyvä maine työnantajana, tulee sieltä suunnalta paljon hakemuksia. Tämä on tietysti ongelma ja selitys siihen että suomenkieliset eivät saa tänä päivänä palveluita omalla äidinkielellään. Ongelman näemme siinä kun Pohjanmaan maakunta ottaa vetovastuun terveyspalvelujen tuottamisesta 2020, palveluverkoston muutokset johtavat siihen että Kruunupyyn kunta joutuu kestämättömään tilanteeseen missä Suomenkieliselle vähemmistöväestölle ei enää pystytä turvamaan terveyspalveluja heidän omalla äidinkielellään ja yhdenvertaisuuden määritelmä ja kielilaki eivät enää toteudu. Edellinen oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan kunnan tai maakunnan suunnaksi on valittava se, joka täyttää parhaiten kielelliset perusoikeudet. Valtion alue- ja paikallishallinnon asetuksentasoisessa järjestämisessä on kiinnitettävä erityisesti huomiota perustuslain 122 :n 1 momenttiin, jonka mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Jonkan mielestä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jos hallinnollisesti toimiva aluejako on mahdollista määritellä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla niin kun nyt Kruunupyyn tilassa, kielivähemmistön perusoikeuksien turvaamisvelvollisuus edellyttää aina, että niistä valitaan vaihtoehto, joka parhaiten toteuttaa kielivähemmistön perusoikeudet. (Lex Kokkola) Perustuslain 6 :n 1 momentti sisältää vaatimuksen oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta. Säännöksen mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ihmisiä on kohdeltava lainsäädännössä, tuomioistuimissa ja viranomaistoiminnassa samanlaisissa olosuhteissa samalla tavoin. Yhdenvertaisuusperiaatteeseen sisältyy myös mielivallan kielto. Lainsäädäntövallan rajoituksia täsmentävät 2 momentin syrjintäkiellot, jotka estävät ihmisten asettamisen eri

4 asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Pyydämme että Sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa asian hyvin kriittiseen tarkasteluun ja päätöksellään varmistaa että Kruunupyyn kunnan suomenkielisten kuntalaisten perustuslain määräämät oikeudet turvataan kielen ja hoidon osalta (Lex Kokkola). Pyydämme myös että Sosiaali- ja terveysvaliokunta korjaa kuntaministeri Anu Vehviläisen perustus- ja kielilain vastaisen päätöksen jossa Valtioneuvosto linjasi että hallituksen esityksen mukaan tulevassa maakuntajakolaissa Kruunupyyn kuntaa ei siirrettäisi Keskipohjanmaan maakuntaan, vaikka Kruunupyyn kunta täyttää ministeriön kaikki kriteerit maakuntasiirtoon. Kriteerit maakunnanvaihtoon olivat alueiden yhtenäisyys ja toiminnallisuus sekä niiden edellytykset järjestää maakunnan vastuulla olevia palveluja. Erityistä painoa annettiin ministeriössä sosiaalija terveydenhuollon nykyiselle järjestämiselle. Kunnioittavasti

5

6

7

8