Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset

Transkriptio

1 Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset

2 1. Taustaa Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunnat voivat olla joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä. Valtioneuvosto on määrittänyt kuntien nykyiset kielisuhteet vuosiksi Kunta voidaan muuttaa kaksikieliseksi, mikäli vähintään 8 % vähemmistö puhuu suomea tai ruotsia äidinkielenään. Väestötilastoissa äidinkieleksi katsotaan se kieli, jonka asianomainen on ilmoittanut omakseen tai vanhemmat ovat ilmoittaneet lapsensa äidinkieleksi. Mikäli vähemmistökieltä puhuvien osuus laskee alle 6 % ja 3000 asukkaan, kunnasta tulee yksikielinen. Kunta, joka ei täytä kaksikielisyyden vähimmäisvaatimuksia voi kunnanvaltuuston esityksestä hakea kaksikielisen kunnan asemaa. Tällä hetkellä Manner-Suomessa on 320 kuntaa, joista 287 on yksikielisesti suomenkielisiä. Kaksikielisiä kuntia on 30. Ruotsinkielisiä kuntia on 3. Ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien yhteenlaskettu väkiluku oli vuoden 2010 lopussa henkilöä. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä suomalaisia oli Manner-Suomessa eli noin 5 % väestöstä. 2. Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset Kuntauudistustyöryhmän esitys laajentaisi virallisesti kaksikielisten kuntien määrää, väkilukua ja maantieteellistä aluetta huomattavasti. Esitetyn kuntauudistuksen jälkeen kaksikielisissä ja ruotsinkielisissä kunnissa eläisi eri malleista riippuen kansalaista. Tähän on laskettu mukaan Kotkan seutu, johon palataan tekstissä myöhemmin. Alla on eritelty kuntauudistuksen keskeisimpiä kielivaikutuksia aluekohtaisesti Pohjanmaa Vaasan seudun yhdistettäväksi ehdotetuista kunnista Laihia ja Vähäkyrö ovat yksinkielisiä suomenkielisiä kuntia, Korsnäs yksikielinen ruotsinkielinen kunta, Vaasa kaksikielinen, enemmistökielenä suomi ja Vöyri, Maalahti ja Mustasaari kaksikielisiä, enemmistökielenä ruotsi. Uusi kunta olisi kaksikielinen, enemmistökielenä suomi. Ruotsinkielisiä olisi noin 38 %. Laihian yli 98-prosenttisesti suomenkielinen kunta muuttuisi kaksikieliseksi liittyessään Vaasaan. Kuntaliitosselvitystyöryhmä esittää, että muutos voi heikentää ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista. Tämän vuoksi heidän mukaansa olisi syytä harkita kielellisten oikeuksien vahvistamista lainsäädäntömuutoksin. Pietarsaari, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Luoto muodostavat selvitysalueen (yht asukasta). Nykyisistä kunnista Pietarsaari, Pedersören kunta ja Uusikaarlepyy ovat kaksikielisiä, ruotsienemmistöisiä kuntia ja Luoto yksikielinen ruotsinkielinen alue. Uusi kunta olisi kaksikielinen ja sen enemmistökieli olisi ruotsi. Suomenkielisten osuus olisi noin 25 %. Kuntaliitosselvitystyöryhmä esittää, että suomenkielisten osuus on riittävän suuri turvaamaan kielellisten oikeuksien toteutumisen.

3 Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Närpiö muodostavat selvitysalueen (yht asukasta). Kaskinen on kaksikielinen kunta, jossa suomi enemmistökielenä, Kristiinankaupunki on kaksikielinen kunta, jossa ruotsi on enemmistökielenä ja Närpiö on yksikielinen ruotsinkielinen kunta. Uusi kunta olisi kaksikielinen kunta, jossa ruotsi olisi enemmistökieli. Suomenkielisten osuus olisi noin 30 % kunnan asukkaista. Suomenkielisten osuutta kuntaliitosselvitystyöryhmä pitää riittävän suurena turvaamaan kielellisten oikeuksien toteutumisen myös uudessa kunnassa. Kokkola, Kannus, Kaustinen, Halsua, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli ja Kruunupyy muodostavat selvitysalueen (yht asukasta). Nykyisten kuntien kielisuhteet eroavat toisistaan. Kokkola on kaksikielinen suomi enemmistönä, Kruunupyy on kaksikielinen ruotsi enemmistönä ja muut ovat yksikielisiä suomenkielisiä kuntia. Uusi kunta olisi kaksikielinen Kotka-Hamina Noin asukkaan uudessa Kotkassa olisi vain 1114 ruotsinkielistä (1,3 %), mutta työryhmä esittää, että uusi kunta muutetaan kaksikieliseksi poikkeuslailla. Erityiskysymyksenä kuntaliitoksen toteuttamisessa kuntaliitosselvitystyöryhmä katsoo olevan Pyhtään kunnan kielellinen asema. Pyhtää on kaksikielinen kunta, jossa enemmistön kieli on suomi. Asukkaita Pyhtäällä on Näistä ruotsinkielisiä on 472, eli 9 %. Uudesta Kotkasta tulisi kielilain 5 :n väestörajojen mukaan yksikielinen suomenkielinen kunta. Kuntaselvitystyöryhmä esittää, että muutos tarkoittaisi merkittäviä muutoksia Pyhtään ruotsinkielisten asukkaiden kielellisiin oikeuksiin sekä lain tasolla että käytännössä. Perustuslain turvaamien kielellisten oikeuksien näkökulmasta kuntauudistuksessa tulisi välttää kaksikielisten kuntien muuttumista yksikieliseksi. Tämän vuoksi kuntaliitos olisi työryhmän näkemyksen mukaan mahdollinen vain, jos ruotsinkielisen palvelun järjestäminen turvataan erityisjärjestelyin. Erityisjärjestelyillä tarkoitetaan kielilain muuttamista siten, että uudesta kunnasta tulisi kaksikielinen kunta tai ainakin keskeiset palvelut olisi järjestettävä myös ruotsiksi. Toinen ratkaisu olisi Pyhtään jättäminen uuden Kotkan ulkopuolelle. Jos ensisijaisesti pyritään kielellisesti yhtenäisiin alueisiin, tulisi Pyhtään suhteen etsiä yhteistyötä ennemmin Loviisan kanssa Uusimaa Mahdollinen Suur-Helsingin alue (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo) olisi kaksikielinen kunta. Porvoon, Loviisan, Lapinjärven ja Myrskylän osalta kielisuhteet eivät muuttuisi, mutta Askolan osalta (ruotsinkielisiä 2,9 % väestöstä) liitos merkitsisi muutosta yksikielisestä suomenkielisestä kunnasta kaksikieliseksi kunnaksi. Keski-Uudenmaan neljä kuntaa ovat yksikielisiä kuntia, joiden enemmistökieli on suomi. Keravan, Tuusulan, Järvenpään ja Nurmijärven ruotsinkielisten yhteenlaskettu määrä on tällä hetkellä noin 1800 asukasta ja todennäköisesti määrä jäisi Sipoon ruotsinkielisetkin asukkaat mukaan lukien tässä uudessa kunnassa kokonaisväkilukuun suhteutettuna niin alhaiseksi, että kaksikielisyyteen siirtyminen vaatisi täälläkin poikkeuslakia, jota työryhmä ei tässä tapauksessa ehdota.

4 Kirkkonummi, Siuntion eteläosat ja Inkoo muodostaisivat kaksikielisen alueen, jossa suomi olisi enemmistökieli. Inkoon enemmistökieli muuttuisi ruotsista suomeksi. Raaseporiin liitettävän Hangon enemmistökieli muuttuisi ruotsiksi Varsinais-Suomi Uusi Turku olisi kaksikielinen kunta ruotsinkielisten asukasmäärän ollessa noin asukasta. Ruotsinkielisten osuus jää pieneksi (3,7 %). Ruotsinkielisten määrä Turun ympäristökunnissa on vähäinen tai lähes olematon. Ruotsinkielisten asutus on keskittynyt Paraisten kaupungin alueelle. Työryhmän esityksen mukaisesti Turun seutu muuttuisi kaksikieliseksi. Näitä Turun yksikielisiä ympäryskuntia ovat Naantali, Raisio, Kaarina, Masku, Rusko, Lieto, Aura, Nousiainen, Mynämäki, Tarvasjoki, Marttila, Paimio ja Sauvo. Parainen ja Kemiönsaari muodostavat selvitysalueen (yht asukasta) Uusi kunta muodostuisi kahdesta saaristokunnasta eli Paraisesta ja Kemiönsaaresta. Vaikka Parainen kuuluu Turun työssäkäyntialueeseen ja molemmat sen asiointialueeseen, uuden kunnan kuntaliitosselvitystyöryhmä katsoo muodostavan alueellisten eritystekijöiden sekä kielellisten oikeuksien perusteella oman kokonaisuutensa. Uudesta kunnasta muodostuu kaksikielinen saaristokunta, jonka enemmistökielenä on ruotsi. Tältä osin alueen kielisuhteet eivät muutu ja ruotsin kielen asema virkakielenäkin säilyy. 3. Yhteenveto ja päätelmät Tällä hetkellä yksikielisesti suomenkielisistä kunnista jopa 34 muuttuisi kuntauudistuksen myötä kaksikielisiksi. Verrattuna nykyiseen 30:en kaksikieliseen kuntaan muutos olisi valtava, kun muodollisesti kaksikielinen alue nykykunnissa laskettuna siis enemmän kuin kaksinkertaistuisi. Manner-Suomen nykyisistä yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaikki kolme muuttuisivat niin ikään kaksikielisiksi. Yhtäkään kaksikielistä kuntaa ei sen sijaan muuttuisi yksikieliseksi, mikäli Kotkan seudulla turvauduttaisiin Pyhtään kohdalla uuteen lainsäädäntöön. Kaksikielisissä kunnissa asuvien kansalaisten määrä kasvaisi uudistuksen myötä eri toteutusmalleista riippuen noin henkilöllä. Tämä johtaisi monenlaisiin kaksikielisyyden edellyttämiin kustannuksiin, vaikka mitään todellista palveluntarpeen kasvua ei tapahtuisi, koska väestön määrä sinällään ei tietenkään muuttuisi. Kielikustannuksia ei kuntauudistusselvityksessä kuitenkaan ole eritelty lainkaan, vaikka muita kustannuseriä on selvitetty hyvinkin tarkkaan. Suomalaisuuden Liitto esittää laskelman pikaista tekemistä. Voimassa olevalla kielilainsäädännöllä jouduttaisiin kuntauudistuksen myötä monen nykykunnan alueella merkillisiin tilanteisiin. Virallisesti kaksikielisiksi muuttuisivat mm. Tarvasjoki, jossa asuu 8 ruotsinkielistä, Marttila (15 ruotsinkielistä), Miehikkälä (3), Virolahti (16), Halsua (7) ja Perho (7). Luettelo huipentuisi Lestijärven ja Toholammen kuntiin, joissa molemmissa oli tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 vain yksi ainoa ruotsinkielinen asukas. Tätä tuskin voidaan vielä kutsua eläväksi kaksikielisyydeksi saattamatta koko käsitettä naurettavaksi. Onko

5 tarkoituksenmukaista yhden asukkaan takia esimerkiksi asentaa kokonaisen kunnan alueelle ruotsinkieliset tienviitat? Raportissa kuntauudistustyöryhmä toi johdonmukaisesti esille huolensa vain ruotsinkielisten asemasta. On ristiriitaista, että työryhmän mielestä Pietarsaaren alueelle suunnitellussa suurkunnassa 25:en prosentin suomenkielinen väestö riittää turvaamaan vähemmistön kielelliset oikeudet, mutta 100 kilometrin päässä uudessa Vaasassa 38:an prosentin väestöosuus ei riitä turvaamaan ruotsinkielisten asemaa. Uusia kaksikielisiä kuntia, joissa suomi on vähemmistökielenä, syntyisi uudistuksen toteutuessa esimerkiksi Paraisten ja Kemiönsaaren liitoksessa, Kristiinankaupungin, Kaskisen ja Närpiön liitoksessa, sekä Pietarsaaren, Luodon, Pedersören ja Uusikaarlepyyn liitoksessa. Suomalaisuuden Liitto muistuttaa, että myös näillä alueilla tulee aktiivisesti pyrkiä turvaamaan vähemmistökielisten oikeudet. Suomalaisuuden Liitto esittää omana kehitysajatuksenaan, että suurkuntien muodostumisen myötä kielilaki olisi kaksikielisyydestä määräävien väestöosuuksien suhteen muutettava takaisin vuoden 1922 alkuperäiseen muotoonsa. Näin ollen Liitto esittää, että valtioneuvosto määrittelee uudeksi kuntien kaksikieliseksi muuttumisen rajaksi 12 % kielivähemmistön, ja yksikieliseksi muuttumisen rajaksi 8 % vähemmistön. Myös nykyinen kaksikielisen kunnan 3000 asukkaan vähimmäisraja tulisi palauttaa takaisin asukkaan kielivähemmistöksi. Ehdotus olisi järkevästi linjassa kuntien huomattavasti kasvavan koon kanssa, jolloin entinen 3000 asukkaan raja käy suhteettoman pieneksi. Mikäli rajaa ei nosteta ja muitakin tarkistuksia kielilainsäädäntöön tehdä, uhkaa kuntauudistuksen perusajatus säästöjen luomisesta jäädä monin paikoin toteutumatta.

6 LIITE 1: Kunnat joiden kielioloihin kuntauudistus vaikuttaa. Ehdotetut suurkunnat koottu kokonaisuuksiksi. Lähde: Tilastokeskus (luvut vuodelta 2010) Uusimaa Helsinki , , , Espoo , , , Vantaa , , , Kauniainen , , , Sipoo , , , Kirkkonummi , , , Yhteensä , , , Kerava** , , , Tuusula** , , , Järvenpää** , , , Nurmijärvi** , , , Yhteensä , , , Hyvinkää , , , Riihimäki , , , Loppi ,2 42 0, , Hausjärvi ,9 43 0, , Yhteensä , , , Porvoo , , , Askola * , ,9 89 1, Myrskylä , ,2 42 2, Loviisa , , , Lapinjärvi , ,7 73 2, Yhteensä , , , Inkoo , , , Kirkkonummi , , , Siuntio , , , Yhteensä , , , Hanko , , , Raasepori , , , Inkoo , , , Yhteensä , , , Lohja , , , Nummipusula * ,4 84 1, ,2 6134

7 Karjalohja * ,2 27 1,8 44 2, Siuntio , , , Yhteensä , , , Karkkila ,5 79 0, , Vihti , , , Yhteensä , , , Mäntsälä , , , Pornainen , ,3 63 1, Pukkila ,6 17 0,8 32 1, Yhteensä , , , YHTEENSÄ , , , * merkitty kunta muuttuu kaksikieliseksi **mahdollinen kaksikielinen kunta Varsinais- Suomi Turku , , , Raisio * , , , Kaarina * , , , Naantali * , , , Masku * ,1 91 1,0 87 0, Rusko * ,8 77 1,3 51 0, Lieto * , , , Aura * ,6 26 0,7 66 1, Nousiainen * ,3 40 0, , Mynämäki * ,4 52 0,6 74 0, Tarvasjoki * ,7 8 0,4 17 0, Yhteensä , , , Marttila* ,3 15 0,8 19 1, Paimio* ,1 81 0, , Sauvo* ,5 75 2,5 61 2, Yhteensä , , , Kemiönsaari , , , Parainen , , ,

8 Yhteensä , , , YHTEENSÄ , , , * merkitty kunta muuttuu kaksikieliseksi (Marttila, Paimio ja Sauvo jos liitetään Turkuun) Kymenlaakso Kouvola , , , Iitti , , , Yhteensä , , , Hamina * , , , Kotka * , , , Miehikkälä * ,06 3 0,1 84 3, Pyhtää , , , Virolahti * , , , Yhteensä , , , YHTEENSÄ , , , * merkitty kunta muuttuu kaksikieliseksi Keski- Pohjanmaa Kokkola , , , Halsua* ,84 7 0,54 8 0, Kannus* , , , Kausitinen* , , , Lestijärvi* ,24 1 0, , Perho* ,22 7 0, , Toholampi* ,51 1 0, , Veteli* ,0 55 1, , Yhteensä , , , Mahdollisesti:

9 Kryynypyy , ,6 93 1, YHTEENSÄ , , , * merkitty kunta muuttuu kaksikieliseksi Pohjanmaa Vaasa , , , Korsnäs 83 3, , , Laihia * ,3 81 1,0 55 0, Maalahti 515 9, , , Mustasaari , , , Vöyri , , , Vähäkyrö * ,4 80 1,7 44 0, Yhteensä , , , Kistiinankaupunki , , , Kaskinen * (*) , ,5 79 5, Närpiö 530 5, , , Yhteensä , , , Pietarsaari , , , Luoto 309 6, ,0 74 1, Pedersöre 975 9, , , Uusikaarlepyy 582 7, , , Yhteensä , , , YHTEENSÄ , , , Isokyrö */*** ,5 30 0,6 43 0, Kruunupyy **** , ,6 93 1, Yhteensä , , , YHTEENSÄ , , , *Merkitty kunta muuttuu kaksikieliseksi ***Mahdollisesti Seinäjokeen ****Mahdollisesti Kokkolan *(*) Kaskinen muuttuu enemmistöltään ruotsinkieliseksi