Maanomistaja: Kainulainen Vilho Henrik. Asian vireilletulo:

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Vilho Kainulaisen maa-aineslupahakemus Ilomantsin kunnan Kuuksenvaaran kylään, tilalle Sorahaju 7.52 ja Kainula 7:68, lupanumero /12.122/2012 Ympäristölautakunta 33 Luvanhakija: Kainulainen Vilho; Karhunkuja 7, Ilomantsi. Maanomistaja: Kainulainen Vilho Henrik Asian vireilletulo: Ottamisalueen sijainti: Suunniteltu maa-ainesten ottamisalue sijaitsee Ilomantsin kunnan Kuuksenvaaran kylässä, noin 10 kilometrin etäisyydellä Ilomantsin kirkonkylästä Möhköön päin. Alueen nykytilan kuvaus: Suunnitelma koskee Ilomantsin kunnan, Kuuksenvaaran kylässä sijaitsevilla, Soraharju 7:52 ja Kainula 7:68 nimisillä tiloilla suunniteltua maa-ainesten ottamistoimintaa. Ottamisalueen kokonaispinta-ala on 1,4 ha, josta varsinaisen ottoalueen pinta-ala noin 1,25 ha. Alue liittyy lounaisreunaltaan olemassa olevaan ottamisalueeseen, jolle on myönnetty ottamislupa Ilomantsin kunnan ympäristölautakunnassa Koillisreuna rajautuu ottamisalueelle johtavaan Veljesniementien yksityistiehen. Ottamisalueen maanpinnan muotojen korkeustaso vaihtelee metriin. Lähin asumus sijaitsee Ilomantsi-Möhkö maantien toisella puolella noin 130 metrin etäisyydellä alueen reunasta koillisen suuntaan. Asumus on vapaa-ajan käytössä oleva kiinteistö. Ottamisalueella ei ole tiedossa olevia metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristökohteita eikä suojeltavia eläin- tai kasvilajeja. Ottamisalueelta saatava maa-aines on karkeaa hiekkaa ja soraa. Ottamismäärä ja -aika: Suunniteltu kokonaisottomäärä m³, ottamisaika 10 vuotta. Hakijan perusteita suunnitellulle toiminnalle: Alueella on harjoitettu ottamistoimintaa n. 25 vuoden ajan. Koska näköpiirissä on tulevia tiehankkeiden, teiden peruskorjauksien ja muita maanrakennus kohteita, ottamissuunnitelmalla pyritään turvaamaan hiekan ja soran saanti tulevia tarpeita silmälläpitäen.

2 Alueen suojelullinen tilanne: Alueella on Pohjois-Karjalan maakuntakaava, jonka 2. vaiheen ympäristöministeriö on vahvistanut Tällä hetkellä maakuntakaavan 3. vaiheen valmistelu on käynnissä. Alue on em. kaavassa merkitty EO1-alueeksi eli soranottoalueeksi. Alueen käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäröivän harjualueen maisemalliset arvot ja harjumuodostuman luonteenomaiset piirteet, ympäröivä vesi- ja kulttuurimaisema sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää soranoton tarkoituksenmukainen eteneminen ja alueelle soveltuva maisemointi ja jälkikäyttö. Alueella on Ilomantsin kunnan kaakkoisosan rantaosayleiskaava, jossa suunnitellun ottamisalueen lounaispuoli on merkitty MU -alueeksi. Merkinnällä MU tarkoitetaan maa- ja metsävaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamis-tarvetta. Koillispuoli alueesta on merkitty SL-alueeksi eli luonnonsuojelualueeksi. Suunniteltu ottamisalue sivuaa itäreunaltaan Natura 2000 verkostoon sisällytetty alue, FI Natura alueen nimi on Petkeljärvi-Putkelanharju (3417 ha) ja alueelle leimallisia ovat harjumuodostumat, keidas- ja aapasuot, lettoiset suot sekä pienvedet. Suunniteltu ottamisalue on osa Putkelanharju (2654,5 ha) harjujensuojeluohjelmaan kuuluvaa valtakunnallisesti arvokasta harjualuetta (arvoluokka 2), HSO Putkelanharju on noin 24 km pitkä harjumuodostuma, joka kulkee pohjoisesta Mekrijärveltä kaakkoon Venäjän puolelle Tolvajärvelle. Suunniteltu ottamisalue on noin puolessa välissä tätä laajaa harjumuodostumaa. Pohjavedet: Alue sijaitsee Tervaruukin tärkeällä pohjavesialueella (luokka I). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,4 km2. Varsinaisella ottamisalueella ei ole pohjavesihavaintoja, mutta viereiselle ottamisalueelle on asennettu pohjavesiputkia. Suunnitellun ottamisalueen länsipuolella on kaksi pohjavesiputkea. Pohjoisen puolella sijaitsevassa putkessa on vesi vaihdellut vuosina suoritettujen havaintojen mukaan välillä +145, ,20. Etelän puolella sijaitsevassa putkessa hallin vieressä on vesi vaihdellut vuosina suoritettujen havaintojen mukaan välillä +145, ,85. Näiden pohjavesihavaintojen perusteella arvioimme, että pohjaveden päävirtaussuunta ottamisalueella on pohjoisen suuntaan. Edellä mainitun perusteella arvioimme, että pohjavedenpinnan ylin korkeus on +145,6 m. Näin ollen arvioimme, että suunnitellun ottamistason +151,0 m ja pohjaveden väliin jäisi yli 5 metrin vahvuinen suoja-kerrospaksuus. Toiminnalla ei ole vaikutusta alueen pintavesiin, koska sadanta- ja sulamisvedet imeytyy nyky-/ lopputilanteessa suoraan maaperään.

3 Vaikutukset ympäristöön: Suunniteltu maa-ainesten ottamisalue sivuaa ja siitä kuuluu osa Natura verkostoon sisällytettyyn alueeseen. Maa-aineksen otto ulottuu tälle alueelle. Em. Natura 2000-alueen pinta-ala on 3417 ha ja suunniteltuun ottamisalueeseen kuuluu tästä alueesta noin 0,6 ha. Suunnitellulta ottamisalueelta tehdyn kasvillisuusselvityksen perusteella alueelta ei löydetty luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittamia suojeltuja luontotyyppejä tai metsälain 10.n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä metsien monimuotoisuuden kannalta. Alueelta ei myöskään havaittu uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. Toiminnassa olevalle ottamisalueelle kulkeva Veljesniementie on Natura 2000-alueella, suunniteltu ottamisalue sijoittuu Veljesniementien ja toiminnassa olevan ottamisalueen väliin. Näin ollen suunniteltu ottamisalue sijaitsee jo häirityllä alueella. Suunniteltu ottamistoiminta ei merkityksellisesti heikennä Natura 2000 verkostoon sisällytetyn alueen niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on verkostoon sisällytetty. Näin ollen ei katsota tarpeelliseksi tehdä ns. Natura-arviointia. Suunniteltu ottamisalue sisältyy harjujensuojeluohjelma -alueelle (OIVA:n ympäristö- ja paikkatietojärjestelmä). Suunniteltu maa-ainesten ottamisalue on osa Putkelanharjun harjujensuojeluohjelmaan kuuluvaa valtakunnallisesti arvokasta harjualuetta (arvoluokka 2). Em. alueen pinta-ala on 2654,5 ha ja suunniteltuun ottamisalueeseen kuuluu tästä alueesta noin 1,4 ha. Maa-aineksen ottaminen ei aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Maanpinnanmuodot muuttuvat suunnitellulla ottamisalueella toiminnan vuoksi. Luonnon monimuotoisuus heikkenee vain paikallisella tasolla, kun kasvillisuus poistetaan kaivualueilta ja osittain ottamisalueelta. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä, sillä ottamisalueella ja sen lähiympäristössä elävälle lajistolle soveliaita vastaavia elinympäristöjä on lähialueella runsaasti. Maisemankuvan muutos Veljesniementielle ja Ilomantsi - Möhkö maantielle päin ei ole kovin suuri, koska ottamisalue sijoittuu osittain jo toiminnassa olleeseen ottamisalueeseen. Suunnitellun ottamisalueen pohjois- ja koillispuolelle läjitetään alueelta saatavia pintamaita sekä hyötykäyttöön kelpaamattomia maa-aineksia, jolloin tämä maa-aineskasa toimii näkö-, melu ja pölysuojana mm. Veljesniementielle ja Möhkö - Ilomantsi maantielle päin. Kaukomaisemaan toiminta ei aiheuta suuria muutoksia, koska alue tulee sijoittumaan osittain vanhaan ottamisalueeseen ja suunnittelukohdetta ympäröivät laajat metsämaat. Ottamistoiminnan päätyttyä maisemallisia vaikutuksia vähennetään palauttamalla alue metsätalouskäyttöön jälkihoitotoimenpiteillä. Poltto- ja voiteluaineiden lisäksi ottamisalueella ei käsitellä eikä synny haitta-aineita. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan siten, että päästöjä maaperään ei tapahdu. Toiminnan ei näin ollen katsota aiheuttavan maaperän pilaantumista. Poltto- tai voiteluaineita ei varastoida alueella

4 ottotoiminta-ajan ulkopuolella. Toiminnassa ei synny jätevesiä eikä aiheudu haitta-aine tai ravinnepitoisia päästöjä vesistöön. Alueen sade- ja sulamisvedet suotuvat pohjaan, jossa maa-aines on kivistä hiekkaa. Toiminnan vaikutukset ilmaan ilmenevät lähinnä pölypäästöinä, mikä muodostuu hienojakoisista mineraaleista, jotka eivät sisällä haitta-aineita tai ravinteita. Pääsääntöisesti pöly syntyy maa-ainesten käsittelystä, kuten seulonnasta ja murskauksesta sekä liikennöinnistä ottamisalueella. Pölyämistä pyritään ehkäisemään tarvittaessa kastelemalla ottamisalueen tiestöä, pitämällä ajonopeudet alueella alhaisina ja pitämällä maa-aineksen pudotuskorkeus murskaustoiminnassa mahdollisimman alhaisena, myös alueen reunoille läjitetyt maa-aineskasat vähentävät pölyn leviämistä. Seulonnasta ja murskauksesta aiheutuvan pölyn ja melun leviämistä ympäristöön rajoitetaan ratkaisevasti, kun seula ja murskausasema sijoitetaan alueen pohjalle. Konetyypistä riippuen murskauslaitoksen melutaso on n dba. Tämän melutason arvioidaan laskevan päiväajan ohjearvon alle lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Ottamistoiminta: Ottaminen etenee alueella nykytilannekarttaan ja leikkauspiirroksiin merkityn mukaisesti. Ottamisjärjestys tarkentuu toiminnan edetessä, mm. maa-aineksen laatu ohjaa ottamisen etenemistä. Pintamaat ja muut hyötykäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset läjitetään alueen reunoille, mistä ne levitetään maisemoinnin yhteydessä luiskiin ja pohjatasolle. Kaivualueilla käytetään alimpana ottamistasona +151,0 m. Ottamisalueen kaakkoiskulmalla sijaitsevasta sähkölinjan mahdollisesta siirtämisestä sovitaan sähköyhtiön kanssa. Liikenne ottamisalueelle hoidetaan olemassa olevia tieyhteyksiä käyttäen. Luiskien reunat merkataan lippusiimoin, jolloin ulkopuolisten tahaton joutuminen alueelle estyy. Alueella noudatetaan työturvallisuuslain mukaisia työskentelytapoja. Alueella suoritetaan lajikkeiden jalostusta seulomalla ja murskaamalla. Ottamisalueelta tullaan ottamaan maa-aineksia n m 3 ktr, josta osa soveltuu murskaukseen ja osa jalostetaan vain seulomalla, alueella on myös jonkin verran suoraan valmista ainesta, joka voidaan kuljettaa eteenpäin suoraan maa-ainesluiskasta irrotettua. Koneita ja laitteita ei alueella säilytetä pidempiaikaisesti. Mikäli alueella varastoidaan poltto- tai voiteluaineita, rakennetaan niille viranomaisten vaatimat suojaukset. Jälkihoitotoimenpiteet: Jälkihoidon avulla pyritään ottamisalue liittämään mahdollisimman luontevasti ympäristöönsä. Pohja muotoillaan alimmilleen tasolle +151,0 m. Alueen maisemointi suoritetaan ottotoiminnan etenemisen mukaan, sikäli

5 kun lopullinen pohjataso saavutetaan ja toiminnasta vapautuva tila antaa siihen mahdollisuuksia. Maisemoinnin edetessä reunoille läjitetyt pintamaat ja muut alueelta saatavat hyötykäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset levitetään luiskiin ja pohjatasolle paremman kasvukerroksen saavuttamiseksi. Kaivuvaiheen luiskat otetaan kaltevuuteen 1:1,5 ja muotoillun luiskan kaltevuutena käytetään kaltevuutta 1:3. Tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä rinteistä yhtä kaltevia tai tasaisia, vaan maastonmuotoilussa pyritään luonnollisuuteen, eli tavoitteena on pienimuotoinen vaihtelevuus. Rinteiden ala- ja ylätaitteet pyöristetään, mikäli tästä ei aiheudu suurimittaista pitkälle kehittyneen kasvillisuuden tuhoa. Maisemoitu tilanne on esitetty tarkemmin liitteenä olevassa lopputilannekartassa ja leikkauspiirroksissa. Alueen metsitys tapahtuu luontaisesti/keinollisesti. Naapurien kuuleminen: Naapurikiinteistöjen (Mehtälä ja Leirikeskus ) omistajilla ei ollut huomautettavaa suunnitelmasta. Lausunnot: Lupahakemuksesta pyydettiin lausunnot Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Ilomantsin Luonnonystävät ry:ltä. Ilomantsin Luonnonystävät ry ei antanut lausuntoa asiasta. ELY-keskuksen lausunto : Vilho Kainulainen hakee lupaa lajittuneen maa-aineksen ottamiseen Ilomantsin kunnasta. Otettavan aineksen kokonaismäärä on m 3 ja ottoaika 10 vuotta. Kaivu ulottuu syvimmillään tasolle +151,00. Asiakirjojen mukaan hakemuksen alueen länsipuolella sora-alueella on kaksi pohjavesiputkea. Alimman ottamistason määräävä pohjavedenpinta on havaintojen mukaan +145,6. Maa-aineksia otetaan osaksi vanhalta, toiminnassa olevalta sora-alueelta ja osaksi maa-ainesten otossa on kyse vanhan sora-alueen laajentamisesta Veljesniementien ja vanhan sora-alueen väliin jääneeseen harjanteeseen. Suunniteltu maa-ainesten ottamisalue on harjujensuojeluohjelmaan kuuluvaa, valtakunnallisesti arvokasta Putkelanharjun harjualuetta (arvoluokka 2) ja sijaitsee lisäksi Tervaruukin vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (luokka 1). Tervaruukin vedenottamon kaivo sijaitsee noin 1,2 km päässä. Maa-ainesalueen koillisalue on m leveydeltä Petkeljärvi-Putkelanharjun Natura 2000 suojelualueverkostoon kuuluvaa aluetta. Natura-alueella on Ilomantsin kaakkoisosan osayleiskaavassa SL-merkintä.

6 Suunniteltu maa-ainesalue on tarkasteltu alustavasti maastokatselmuksessa Paikalla arvioitiin, että maa-ainesten ottaminen ei aiheuttaisi merkittävästi maa-aineslain mukaisia haitallisia vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Katselmuksessa todettiin myös alustavasti, ettei otolla ole todennäköisesti heikentävää vaikutusta Natura-alueen luontotyyppeihin eikä osayleiskaavan SL-alueen luonnonarvoihin. Esitetty ottamissuunnitelma on ELy-keskuksen näkemyksen mukainen. ottamissuunnitelmaan on liitetty alueesta tehty kasvillisuus- ja luontoselvitys Natura-vaikutusten selvittämiseksi. Selvityksen tulosten ja tehtyjen maastokatselmusten perusteella voidaan arvioida, että hanke ei merkittävästi heikennä Petkeljärvi-Putkelanharjun Natura-alueen luonnonarvoja harjuluontotyyppien osalta. Hankkeesta ei ole tarpeen tehdä Natura-arviointia. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, tulee lupamääräyksissä ottaa huomioon seuraavaa: - Maa-ainesta tulee jättää kaikissa olosuhteissa ylimmän todetun luonnollisen pohjavedenpinnan päälle vähintään 5 metriä paksu suojakerros - Alueella sijaitsevista pohjavesiputkista tulee havaita vedenpinnan taso neljästi vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Tulokset havainnoista toimitetaan kerran vuodessa Ilomantsin kunnalle - Alin ottotaso on merkittävä selvästi maastoon - Mahdolliset poltto- ja voiteluaineita sisältävät säiliöt pitää sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla tai on käytettävä hyväksyttyjä kaksoisvaippasäiliöitä. Myös koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle ja suojattava asianmukaisesti. - Merkittäviä konekaluston huolto- ja korjaustöitä ei saa suorittaa alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. - Ottoalueelle ei saa läjittää tai levittää muualta tuotuja maa-aineksia lukuun ottamatta jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua verhoilumateriaalia ei saa kuitenkaan varastoida alueella. - Jälkihoito on tehtävä vaiheittain ottotoiminnan edetessä. Jälkihoitotoimenpiteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota ottamisalueen mukauttamiseksi ympäröivään arvokkaaseen harjualueeseen ja sen maastonmuotoihin

7 Ottamissuunnitelma täyttää suunnittelukohteen asettamat vaatimukset ja on riittävän huolellisesti tehty. Suunnitelmaan on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma (Asetus kaivannaisjätteistä 379/2008). Hakemuksen liitteet: Karttaotteet ja maa-ainesten ottamissuunnitelma liitteineen sekä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma maa-ainesten ottamistoiminnalle. Kuuluttaminen: Vireilläolokuulutus oli nähtävänä 30 päivää kunnan ilmoitustaululla ja kunnan www-sivuilla sekä hakemusasiakirjat kunnanviraston palvelupisteellä. Vireilläolokuulutus julkaistiin myös paikallislehti Pogostan Sanomissa. Muistutuksia ei jätetty määräaikaan mennessä. Asian valmistelija: ympäristösihteeri PÄÄTÖSEHDOTUS: Ympäristölautakunta myöntää Vilho Kainulaiselle maa-aineslain 555/1981 mukaisen maa-ainesluvan nro Ilomantsin kunnan Kuuksenvaaran kylään tiloille Soraharju ja Kainula , lupahakemuksen liitteenä olevan maa-aineksen ottamissuunnitelman (Suuntakartta Oy/Korhonen ) mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Alimman ottotason ja ylimmän luonnollisen pohjavedenpinnan väliin on jätettävä kaikissa olosuhteissa vähintään viiden (5) metrin suojakerros koskematonta maa-ainesta. Ottamisen aikana suojakerroksen paksuutta on seurattava pohjaveden havaintoputken vedenpinnan korkeuden avulla. Mikäli pohjaveden pinnanvaihtelut osoittautuvat ennakoitua suuremmiksi, on alinta ottotasoa tarvittaessa mukautettava siten, että vaadittu suojakerros toteutuu. Alueella olevasta pohjavesiputkesta tulee havaita vedenpinnan taso neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Tulokset havainnoista toimitetaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvan mukainen alin ottotaso on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei lupamääräysten vastainen maa-ainesten tahaton otto ole mahdollista. Varsinaisen kaivualueen rajat, siten kuin ne ottamissuunnitelman suunnitelmakartassa on esitetty, on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei lupamääräysten vastainen maa-ainesten tahaton otto ole mahdollista. Ottamisalue, johon ottamissuunnitelman suunnitelmakartassa ja leikkauskuvissa esitetyn mukaiset kaivannaisjätteiden varastointialueet

8 sisältyvät, on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei kaivannaisjätteitä tahattomasti sijoiteta luvitetun alueen ulkopuolelle. Mikäli alueelle ottamistoiminnan aikana muodostuu jyrkkiä rintauksia tai muutoin vaarallisia alueita, tulee alueelle asentaa lippusiimat tahi muu selkeä varoitusmenetelmä, jolla mahdollisten kulkijoiden tahaton joutuminen vaaratilanteisiin vältetään. Ottamistoimintaan liittyvät murskaustoiminnot tulee ajoittaa arkipäiville (ma-pe) klo 7-22 väliselle ajalle. Luvanhaltijan tahi murskauksen suorittajan on ilmoitettava jokainen toiminnan aloittamis- ja lopettamisajankohta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuormaamis- ja kuljetustoimintoja voidaan suorittaa arkipäivisin (ma-la) klo 6-22 välisenä aikana. Toiminnasta aiheutuvaa melu- ja pölyhaittaa on pyrittävä minimoimaan toimintojen sijoittelulla. Ottaminen ja jälkihoito alueella tulee tehdä vaiheittain ottosuunnitelmassa kuvatulla tavalla siten, että suunnitelmassa esitetyt pintamaiden varastoinnit voidaan toteuttaa suunnitellulla ottamisalueella. Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman pieneltä alueelta kerrallaan, jotta pintamaiden varastointi on mahdollista toteuttaa ottosuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Pintamaiden orgaanisen aineksen nopean hajoamisen vuoksi alueen maisemoinnissa käytettävien pintamaiden suositeltava varastointiaika on korkeintaan kolme vuotta. Ottoalueen reunat ja alueen pohja tulee muotoilla vaihtelevasti, alkuperäisiä maaston muotoja jäljitellen. Mikäli maisemoitava pohjataso on karkeaa maalajia, levitetään siihen noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros pintamaata, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Ottamisalueelle ei saa läjittää/levittää muualta tuotuja maa-aineksia lukuun ottamatta jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua verhoilumateriaalia ei saa kuitenkaan varastoida alueella. Alueen jälkihoito tulee saattaa loppuun viipymättä ottamistoiminnan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa ottamistoiminnan päättymisestä. Mahdolliset poltto- ja voiteluaineita sisältävät säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja varustaa tiiviillä, säiliön tilavuutta

9 vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kaksoisvaippaisia säiliöitä. Merkittäviä konekaluston huolto- tai korjaustöitä ei saa suorittaa kaivualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Myös koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle. Öljyn ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pääsy ympäristöön on estettävä. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella aloituskatselmus. Maa-ainesluvan haltijan on vuosittain ilmoitettava lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus tehdään sähköisessä muodossa maa-ainesten oton ilmoituslomakkeella (YM012), joka löytyy internetosoitteesta > Sähköinen asiointi > Lomakkeet. Luvanhaltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja ilmoitettava arvioinnista valvontaviranomaiselle. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan umpeutuessa luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta loppukatselmus. Kokonaisottomäärä on m³. Ottamisaika on 10 vuotta. Perustelut: Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain (555/1981) 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa (MAL 6 ). Pohjavesien suojeluun liittyvillä lupamääräyksillä mahdollistetaan toiminta luokitellulla pohjavesialueella siten, ettei maa-ainesten otolla vaaranneta mahdollisesti hyödynnettävän pohjaveden laatua tai antoisuutta. Polttoaineiden säilytykseen ja koneiden huoltoon liittyvillä määräyksillä varmistetaan myös osaltaan maaperän ja pohjaveden suojelua. Murskaustoimintoja koskevilla määräyksillä tarkennetaan luvanhakijalla toistaiseksi voimassa olevan murskausaseman ympäristöluvan (Ilomantsin ja Tuupovaaran ktt:n kuntayhtymä, terveys- ja ympäristölautakunta ) määräyksiä ko. luvan jo osin vanhentuneiden lupamääräysten osalta ja toteutetaan naapuruussuhdelain vaatimusta olla aiheuttamatta kohtuutonta rasitusta. Sovelletut oikeusohjeet: Maa-aineslaki (555/1981), Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005), Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008), Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992), laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920). Vakuus päätöksen saatua lainvoiman: MAL 12 :n mukaan hakijan on

10 annettava kunnalle pankki- tai vastaava vakuus jälkihoitotöiden suorittamisen vakuudeksi määrältään 3400 euroa. Vakuuden (3400 ) on oltava voimassa vähintään yksi (1) vuosi kauemmin kuin myönnetty lupa. Kunta luovuttaa vakuuden pois, kun hakijan pyytämässä lopputarkastuksessa jälkityöt on todettu kaikilta osin tehdyiksi lupamääräysten mukaisesti. Lupamaksu: Lupamaksu on 1131 euroa. Lisäksi peritään kuuluttamisesta kunnan ilmoitustaululla 20 ja naapurien kuulemisesta 40. Päätöksen julkipano: Päätös annetaan olevan julkipanon jälkeen Luvan viimeinen voimassaolopäivä: Maa-ainesten ottopaikan sijaintikartta ja kuvat ovat liitteenä 2. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin. Toimenpiteitä varten ja tiedoksi: 1. Luvanhakija 2. Pohjois-Karjalan ELY-keskus 3. Liimatta Eija 4. Ilomantsin ev.lut.seurakunta Muutoksenhaku: Tästä päätöksestä voi valittaa Kuopion hallinto-oikeudelle, os. Maaherrankatu 21, Kuopio. Valitusaika on 30 päivää. Valitusaika luetaan päätöksen antopäivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite; päätös, johon haetaan muutosta, miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja posti osoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajanpäättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on itsenäisyys päivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituskirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitus asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

11 Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeuden käyntimaksua hallinto-oikeudessa 90 euroa.