Ilomantsin kunta Maa-aineslupapäätös Tekninen ja ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Ilomantsin kunta Maa-aineslupapäätös Tekninen ja ympäristölautakunta Terho Immosen maa-ainesten ottolupahakemus Ilomantsin Kakonahoon Luvanhakija: Immonen Terho, Huuhmarisvaarantie 55, Tokrajärvi Maanomistaja: Immonen Terho Asian vireille tulo: Hakemus on tullut vireille Siihen liittyvä ottamissuunnitelma karttoineen ja suunnitelmapiirroksineen on toimitettu lupaviranomaiselle Aiemmat luvat: Alueella ei ole aiempia maa-ainesten ottolupia. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomainen Maa-aineslain 4 :n 1. momentin perusteella maa-aineslaissa tarkoitettuun ainesten ottamiseen on saatava lupa. Maa-aineslain 7 :n 1. momentin mukaan luvan ainesten ottamiseen myöntää kunnan määräämä viranomainen, jona Ilomantsin kunnassa toimii tekninen ja ympäristölautakunta. Hakemuksesta Suunnitelma koskee Ilomantsin kunnassa sijaitsevan tilan Myllyvaara Rn:o alueelle suunniteltua maa-ainesten ottamisaluetta. Suunniteltu maa-aineksen ottamisalue sijaitsee Ilomantsin Kunnan Kakonahon kylässä, noin 20 km etäisyydellä Ilomantsin keskustan länsipuolella ja Huuhmarisvaarantien (n:o 15760) itäpuolella. Suunnitelman mukainen ottamisalue sijoittuu Ylä-Kivilammen ja siitä laskevan Selkienpuron pohjoispuolelle olevalle harjulle. Ottamisalueen tieliittymän koordinaatit ovat N E (ETRS-TM35FIN). Länsipuolella kulkee Huuhmarisvaaran paikallistie. Suunnitellun ottamisalueen pinta-ala on ~1 ha. Tämän suunnitelman mukaan maa-ainesta alueelta otettaisiin m 3. Saatava maa-aines on hiekkaa ja soraa. Maa-ainesten ottamisluvan voimassaoloajaksi esitetään kymmentä (10) vuotta. Kaavoitus Alueella on Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Kaavan 1. vaihe on vahvistettu valtioneuvostossa , maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe vahvistettu ympäristöministeriössä ja maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavan 4. vaihe on käynnissä. Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä suunnitellulle ottamisalueelle. Pohjavedet Suunniteltu ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Suunniteltua ottamisaluetta lähimpänä on pohjavesialue Louhilampi, luokka II, nro , joka sijaitsee noin 0,3 kilometrin etäisyydellä kaakon suuntaan. Ottamisalueen rajauksen sisäpuolella ei hakijan käsityksen mukaan ole pienvesiselvityksen kohteita eikä talousvesikaivoja. Pohjaveden ylin arvioitu korkeustaso on N

2 Vaikutukset ympäristöön Suunniteltu ottamisalue ei sisälly valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan tai arvokkaalle kallioalueelle. Suunnitellulle ottamisalueelle ei ole osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita eikä muitakaan esimerkiksi maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa tai Ympäristöhallinnon Oiva-paikkatietopalvelussa. Ottamisalueeksi rajattu alue ei ole hakijan käsityksen mukaan metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristökohteita eikä suojeltavia eläin- ja kasvilajeja eikä liito-oravan elinympäristöjä. Rajatulla ottamisalueella ei myöskään voi katsoa olevan mainittavaa merkitystä virkistyskohteena eikä se ole moninaiskäyttöarvoltaan tärkeä. Alueen poikki ei kulje retkeilyreittejä tai -polkuja. Suunnitellussa toiminnassa on otettu huomioon pohjavesien suojelu eikä toiminnalla ole tarkoitus heikentää tai vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää eikä toiminnan katsota vaikuttavan Ylä-kivilammen veden laatuun tai määrään. Alueella ei käsitellä tai varastoida poltto- ja voiteluaineita pidempiaikaisesti, vain silloin, kun alueella on ottamistoimintaa. Alueella työskenteleviin koneisiin varataan öljynimeyttämisturvetta työkoneesta mahdollisesti tapahtuvan vuodon varalle. Polttoaineet varastoidaan IBC-hyväksytyissä ja tarkistetuissa kaksoisvaippasäiliöissä. Alueella ei suoriteta koneiden huoltoja tai pesuja, alueelle ei majoituta eikä siellä peseydytä. Toiminnan ei näin ollen katsota aiheuttavan maaperän pilaantumista. Toiminnassa ei synny jätevesiä eikä aiheudu haitta-aine tai ravinnepitoisia päästöjä vesistöön. Toiminnan vaikutukset ilmaan ilmenevät lähinnä pölypäästöinä, joka muodostuu hienojakoisista mineraaleista. Pöly ei sisällä haitta-aineita tai ravinteita. Pääsääntöisesti pöly syntyy kaivualueiden käsittelystä, seulomisesta ja liikennöinnistä sorapintaisella tiellä. Teiden ja varastointikasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelun avulla. Toiminnassa työvaiheista merkittävimpiä melunaiheuttajia ovat kaivualueen käsittely, liikennöinti, murskaus ja seulonta. Tämä melutaso laskee päiväajan ohjearvon (45-55 db) alapuolelle lähimmässä häiriintyvässä kohteessa, jonne alueelta on matkaa noin 200 metriä. Ottamistoiminta alueilla on tilapäistä eikä toiminta ole yhtäjaksoista. Seulonnasta ja murskauksesta aiheutuvan pölyn ja melun leviämistä ympäristöön rajoittaa merkittävästi, kun toiminnot sijoitetaan alueen pohjalle, jolloin murskain/seula jää korkeiden varastointikasojen ja maa-ainesluiskien ympäröimäksi toiminnan alkuvaihetta lukuun ottamatta. Myös aluetta ympäröivät pintamaakasat ja puusto vähentävät pölyn ja melun leviämistä lähiympäristöön. Maa-ainesten ottaminen ei aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Maanpinnan muodot muuttuvat suunnitelluilla ottamisalueilla toiminnan vuoksi. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä, sillä ottamisalueella ja sen lähiympäristössä elävälle lajistolle soveliaita vastaavia elinympäristöjä on lähialueilla. Toiminta ottamisalueella ei aiheuta muutosta kaukomaisemaan. Ottamisalue sijaitsee melko kaukana pääteistä ja asutuksesta, metsämaiden ympäröimällä alueella, jonka vuoksi maisemavaikutukset rajoittuvat itse toiminta-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Ottamistoiminnan päätyttyä maisemallisia vaikutuksia vähennetään palauttamalla alue metsätalouskäyttöön jälkihoitotoimenpiteillä. 2

3 Vuotuinen toiminta ottamisalueella tulisi olemaan tämän hetkisen arvion mukaan vain 1 kuukausi/vuosi. Tämän vuoksi toiminnasta mahdollisesti aiheutuva häiriö ympäristölle rajoittuu suhteellisen lyhyelle ajalle. Yhteenvetona voitaneen todeta, ettei suunnitelmassa esitetty toiminta ole ristiriidassa maaaineslain 3 :ssä esitettyjen rajoitusten kanssa. Suunniteltu ottamistoiminta Ottaminen etenee alueille nykytilannekarttaan ja leikkauspiirroksiin merkityn mukaisesti (liitteenä). Ottamisjärjestys tarkentuu toiminnan edetessä, sillä mm. maa-aineksen laatu ohjaa ottamisen etenemistä. Maa-ainesten ottamistoiminta on suunniteltu siten, että alimpana ottamistasona käytetään korkeustasoa N metriä. Mikäli ottamistoiminnan aikana havaitaan pohjaveden tason olevan ylempänä kuin suunnitelmassa sen on arvioitu olevan, jätetään pohjaveden pinnan ja ottotason väliin kuitenkin vähintään kahden metrin paksuinen suojamaakerros. Toiminnan etenemisen mukaan alueella kasvava puusto poistetaan. Alueen pintamaat ja hyötykäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan alueelta toiminnan etenemisen mukaan ja nämä ainekset läjitetään ottamisalueen reunoille. Reunoille kasatut ainekset toimivat toiminnan aikana melu-, pöly- ja näkösuojana. Läjitetyt maa-ainekset levitetään maisemoinnin yhteydessä alueen pohjatasolle. Ottamistoiminnan aikana maa-ainesluiskat otetaan kaltevuuteen 1:2 ja maisemoinnin yhteydessä maa-ainesluiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:2. Tiejärjestelyt Liikenne alueelle hoidetaan rakentamalla liittymä Huuhmarisvaarantieltä. Turvallisuus Luiskien reunat merkataan lippusiimoin, jolloin ulkopuolisten tahaton joutuminen alueelle estyy. Ottamisalueelle johtava tie voidaan sulkea lukittavalla puomilla, jos hakija katsoo lukittavan puomin asettamisen tielle olevan tarpeen turvallisuuden tai jonkin muun seikan takia. Toiminnan aikana alueella tarvittavat poltto- ja voiteluaineet varastoidaan asianmukaisissa, IBC-hyväksytyissä ja tarkoitetuissa kaksoisvaippasäiliöissä. Koneita, laitteita tai polttoaineita ei alueella säilytetä pidempiaikaisesti. Polttoaineen käsittelyssä noudatetaan asiaan kuuluvaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Jalostus ja varastointi Alueella suoritetaan lajikkeiden jalostusta murskaamalla ja seulomalla. Alueella voidaan varastoida jalostettuja lajikkeita tarpeen mukaan, pääsääntöisesti 1-2 vuoden tarvetta silmälläpitäen. Alueen maisemointi ja jälkikäyttö Jälkihoidon avulla pyritään ottamisalue liittämään mahdollisimman luontevasti ympäristöönsä ja palauttamaan alue metsätalouskäyttöön. Pohjat muotoillaan alimmillaan ottamisalueella korkeuteen +155 metriä siellä, missä uusi kaivu on tähän tasoon saakka tapahtunut. Kaivuvaiheen luiskat otetaan kaltevuuteen 1:2 ja muotoillun luiskan kaltevuutena käytetään kaltevuutta 1:2. Tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä kaikista rinteistä yhtä kaltevia tai tasaisia; maastonmuotoilussa pyritään luonnollisuuteen eli tavoitteena on 3

4 pienimuotoinen vaihtelevuus. Rinteiden ala- ja ylätaitteet pyöristetään, mikäli tästä ei aiheudu suurimittaista pitkälle kehittyneen kasvillisuuden tuhoa. Alueen maisemointi suoritetaan ottamistoiminnan etenemisen mukaan, sikäli kun toiminnasta vapautuva tila antaa siihen mahdollisuuksia. Maisemoinnin aikana reunoille läjitetyt pintamaat levitetään pohjatasolle paremman kasvukerroksen saavuttamiseksi. Maisemointitöiden avulla maanpinnan muodot näyttävät luonnollisemmilta sekä kasvillisuus kylväytyy ja juurtuu helpommin. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjätteet käytetään alueen maisemointiin. Pintamaat, hyötykäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset, mahdolliset suuret kivet ja hakkuutähteet, yhteensä noin 2000 m³ sijoitetaan toiminnan ajaksi kaivualueen reunoille, hyödynnettäväksi ottamistoiminnan etenemisen mukaan. Naapurien kuuleminen Rajanaapurit on kuultu lupaviranomaisen toimesta, eikä naapureilla ole ollut huomautettavaa asiassa. Lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskus on antanut asiasta lausunnon Lausunnossa todetaan, että ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Noin 200 metrin etäisyydellä ottoalueesta alkaa valtakunnallisesti arvokas moreenialue (MOR-Y08-070). Kohde sijaitsee osin pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeessa (POSKI-projekti) paikallisesti arvokkaaksi määritellyn Louhilammen harjun länsipäässä. Rajoitettu maa-aineksen ottaminen alueella olisi kuitenkin arvion mukaan mahdollista. Alueella ei muuten ole tiedossa olevia erikoisia luonnonesiintymiä, suojelukohteita tai maisema-arvoja. P-K:n ELY-keskuksen käsityksen mukaan suunnitelman mukaisella maa-aineksen otolla ei ole niin merkittäviä haitallisia vaikutuksia luonnon- ja maisemansuojelun kannalta, että siitä aiheutuisi maa-aineslain 3 :n mukaisia rajoituksia ainesten ottamiselle. Lupamääräyksissä olisi kuitenkin huomioitava ainakin seuraavat seikat. - Koskematonta maa-ainesta tulee jättää kaikissa olosuhteissa ylimmän todetun luonnollisen pohjavesipinnan päälle vähintään kaksi (2) metriä paksu suojakerros. - Alueelle on asennettava pohjavesiputki, josta tulee havaita pohjaveden pinnantaso kahdesti vuodessa (kevät/syksy). Tulokset havainnoista on toimitettava kerran vuodessa Ilomantsin kunnalle. - Alin ottotaso on merkittävä selvästi maastoon. - Alueella saa säilyttää öljytuotteita vain ottamistoiminnan aikaista tarvetta varten. Säiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai ne on varustettava tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. - Merkittäviä konekaluston huolto- ja korjaustöitä ei saa suorittaa alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. - Ottomääristä on toimitettava tiedot vuosittain NOTTO rekisteriin ja luvan myöntäjälle annettujen ohjeiden mukaan. 4

5 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä on pyydetty lausunto. Mahdollinen lausunto ei ole saapunut asian valmisteluun mennessä. Sähköyhtiöltä saatu neuvonta asiaan liittyen on sisällytetty lupamääräykseen 7. Tarkastukset Alueella on suoritettu tarkastus ympäristösihteerin toimesta Tarkastuksesta jäänyt toteama, jotta aloitustarkastuksessa on vielä käytävä läpi alueen rajausmerkintöjen ja korkomerkintöjen sekä pohjavesiputken olemassaolo. Kuuluttaminen Vireilläolokuulutus oli nähtävänä 30 päivää kunnan ilmoitustaululla ja kunnan www-sivuilla sekä hakemusasiakirjat liitteineen kunnanviraston palvelupisteellä ajalla Vireilläolokuulutus julkaistiin myös paikallislehti Pogostan Sanomissa Muistutuksia ei jätetty määräaikaan mennessä. Asian valmistelija: Ympäristösihteeri PÄÄTÖSESITYS: Maa-aineslain 7 :n tarkoittamana lupaviranomaisena Ilomantsin kunnan tekninen ja ympäristölautakunta myöntää hakijalle maa-aineslain 555/1981 mukaisen maaainesluvan nro Ilomantsin kunnan Kakonahon kylään tilalle Myllyvaara ( ), esitetyn hakemuksen ja suunnitelman mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanmukainen alin ottotaso on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei lupamääräysten vastainen maa-ainesten tahaton otto ole mahdollista. Alin ottotaso aloitusvaiheessa N , Varsinaisen ottoalueen (kaivualue) rajat, siten kuin ne ottamissuunnitelman nykytilannekartassa on esitetty, on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei lupamääräysten vastainen maa-ainesten tahaton otto ole mahdollista. 3. Ottamisalue, johon ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaiset kaivannaisjätteiden varastointialueet ja muut ottamistoimintaan liittyvät toimintoalueet sisältyvät, on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei kaivannaisjätteitä tai jalostettua maa-ainesta tahi muita lupaan liittyviä toimintoja tahattomasti sijoiteta luvitetun alueen ulkopuolelle. 4. Ottamisalueen lounaisnurkkaan on tehty aluevarauslaajennus jalostetun maa-aineksen säilytystä varten. Alue on merkitty ottosuunnitelman nykytilanne -karttaan. 5. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella aloitustarkastus. Tarkastuksessa todetaan mm. ottoalue- ja ottotasomerkintöjen maastossa olevan yksiselitteisesti luettavissa. 6. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueelle sijoittuvan muuntajan ja sähkölinjojen suojauksesta huolehdittava Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ohjeistuksen mukaisesti. 7. Muuntajan ympärille on kaikissa olosuhteissa jätettävä vähintään 15 metrin suojavyöhyke maata luonnontilaan siten, ettei sillä ole sortumavaaraa. Sähkölinjan muiden tolppien yhteydessä vastaavan suoja-alueen on oltava vähintään kolmen metrin säteellä mitoitettu. 8. Alimman ottotason ja ylimmän pohjavedenpinnan väliin on jätettävä kaikissa olosuhteissa kahden (2) metrin suojakerros koskematonta maa-ainesta. Ottamisen aikana suojakerroksen paksuutta on seurattava pohjaveden havaintoputken vedenpinnan korkeuden avulla. Mikäli pohjaveden pinnanvaihtelut osoittautuvat ennakoitua 5

6 suuremmiksi, on alinta ottotasoa tarvittaessa nostettava siten, että vaadittu suojakerros toteutuu. 9. Alueella olevasta pohjavesiputkesta tulee havaita vedenpinnan taso kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Tulokset havainnoista toimitetaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa ja perustellusti edellyttää muutoksia pohjavesien tarkkailulle. 10. Mikäli alueelle ottamistoiminnan aikana muodostuu jyrkkiä rintauksia tai muutoin vaarallisia alueita, tulee alueelle asentaa lippusiimat tahi muu selkeä varoitusmenetelmä, jolla mahdollisten kulkijoiden tahaton joutuminen vaaratilanteisiin vältetään. 11. Mikäli ottamistoimintaan liittyy tarve kiviaineksen murskaus- tai rikotustoimintaan, tulee mahdollisista toiminnoista tehdä ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Mahdolliset poltto- ja voiteluaineita sisältävät säiliöt tulee sijoittaa varsinaisen kaivualueen ulkopuolelle. Käytettävien säiliöiden tulee olla kaksivaippaisia IBCvaatimukset täyttäviä säiliöitä. 13. Merkittäviä konekaluston huolto- tai korjaustöitä ei saa suorittaa kaivualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Myös koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle. Öljyn ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pääsy ympäristöön on estettävä. 14. Ottaminen ja jälkihoito alueella tulee tehdä vaiheittain ottosuunnitelmassa kuvatulla tavalla ja siten, että suunnitelmassa esitetyt pintamaiden varastoinnit voidaan toteuttaa suunnitellulla ottamisalueella. Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman pieneltä alueelta kerrallaan, jotta pintamaiden varastointi on mahdollista toteuttaa ottosuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Pintamaiden orgaanisen aineksen nopean hajoamisen vuoksi alueen maisemoinnissa käytettävien pintamaiden suositeltava varastointiaika on korkeintaan kolme vuotta. 15. Mikäli maisemoitava pohjataso on karkeaa maalajia, levitetään siihen noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros pintamaata, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. 16. Ottamisalueelle ei saa läjittää/levittää muualta tuotuja maa-aineksia lukuun ottamatta jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua verhoilumateriaalia ei saa kuitenkaan varastoida alueella. 17. Alueen jälkihoito tulee saattaa loppuun viipymättä ottamistoiminnan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa ottamistoiminnan päättymisestä. Mikäli alueella joudutaan lupa-ajan päättymisen jälkeen tilapäisesti varastoimaan jalostettuja maa-aineksia niin, ettei jälkihoitotoimenpiteitä kaikilta osin voida määrätyssä ajassa suorittaa, tulee suunnitelma ko. materian sijoituspaikoista, -määristä ja arvoidusta varastointiajasta ennen lupa-ajan päättymistä esittää valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. 6

7 18. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan umpeutuessa luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta lopputarkastus. Lopputarkastuksessa todetaan ja hyväksytään myös lupamääräyksen 16 perusteella alueelle jäävän jalostetun maa-aineksen varastointipaikkojen maisemointitarve varastoinnin ajallaan päätyttyä. 19. Maa-ainesluvan haltijan on vuosittain ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisessä muodossa osoitteeseen ilmoituslomakkeella (6027/ ), joka löytyy internetosoitteesta ilmoitukset >Maa-ainesten ottamiseen liittyvät ilmoitukset. 20. Luvanhaltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja ilmoitettava arvioinnista valvontaviranomaiselle. 21. Kokonaisottomäärä on m³ ja ottamisaika on 10 vuotta. Lupa on voimassa 10 vuotta luvan antopäivästä lukien. Vakuus ennen päätöksen lainvoimaisuutta Luvanhakija hakee lupaa aloittaa maa-ainesten ottamistoiminnan ennen päätöksen lainvoimaisuutta (lupahakemuslomakkeen kohta 8). Perusteena toiminnan pikaiselle aloitukselle se, että Huuhmarisvaarantien ja joidenkin muiden lähialueen teiden rakenteiden vahvistustyöt on saatava tehtyä syyskuun loppuun mennessä ja tältä paikalta saatava maaaines on tarkoitukseen sopivaa. Tekninen ja ympäristölautakunta myöntää luvanhakijan hakeman MAL 21 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Luvansaajan tulee antaa Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 4200 euron suuruinen vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Tämä vakuus on voimassa toiminnan aloittamisesta päätöksen lainvoimaiseksi tulemiseen saakka. Lupapäätöksen perusteluna todetaan, että: Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa (MAL 6 ), jolloin lupa maa-aineslain mukaan tulee myöntää. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Lupamääräysten perustelut 1-5. Määräyksillä varmistetaan toiminnan hallittu ja laillinen aloittaminen siten, ettei toiminnalla aiheuteta vahinkoa ympäristölle Alueella sijaitsevan sähkölinjan ja muuntamon suojelu. 1,8-9. Määräyksillä varmistetaan pohjaveden suojelu (YSL 17 ). Pohjavesialueiden ulkopuolisilla alueilla on noudatettu kahden metrin suojavaadetta, eikä ole tullut esiin perusteita, joilla käytäntöä voitaisiin perustellusti tässäkään tapauksessa muuttaa. 10. Ottamistoiminnan aikana on työturvallisuuden lisäksi varmistettava myös muiden alueella mahdollisesti liikkuvien turvallisuus. 11. Murskaustoiminnot edellyttävät ympäristönsuojelulain mukaisia ilmoitustoimia (YSL 118 ). 12,13. Määräykset on annettu maaperän suojelemiseksi (YSL 16 ). 7

8 Määräykset tähtäävät ottamistoiminnan jälkeiseen aikaan ja alueen käyttöön ottotoiminnan päätyttyä. 5, Määräyksillä edesautetaan osaltaan valvovan viranomaisen toimintaa. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981), Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005), Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013), Ympäristönsuojelulaki (527/2014), Ilomantsin kunnan maa-ainestaksa ( ). Maa-ainesluvan vakuus: Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi edellyttää, että hakija antaa kunnalle pankki- tai vastaavan vakuuden maa-aineslain 11 :n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamisen vakuudeksi. Luvanhakijan on annettava Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vakuus, jonka määrä on neljätuhattakaksisataa euroa (4200 ) euroa. Vakuuden on oltava voimassa vähintään kaksi (2) vuotta kauemmin kuin myönnetty lupa. Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena tai -talletuksena. Lupa- ja valvontaviranomaisena toimiva kunnan ympäristönsuojeluviranomainen luovuttaa vakuuden pois, kun hakijan pyytämässä lopputarkastuksessa jälkityöt on todettu kaikilta osin tehdyiksi lupamääräysten mukaisesti. Lupamaksu: 945,00. Lisäksi peritään kuuluttamisesta kunnan ilmoitustaululla 23 ja naapureiden kuulemisesta yhteensä 90. Päätöksen julkipano ja antaminen: Päätös annetaan olevan julkipanon jälkeen Luvan viimeinen voimassaolopäivä: