Rouva Helsinki. Kaupungin pomo haluaa eroon vanhoista laitosrakenteista. Suurliitos synnyttää uuden Oulun. työkyky käyttöön. sopeutuu markkinoihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rouva Helsinki. Kaupungin pomo haluaa eroon vanhoista laitosrakenteista. Suurliitos synnyttää uuden Oulun. työkyky käyttöön. sopeutuu markkinoihin"

Transkriptio

1 Suurliitos synnyttää uuden Oulun Selvitysmies Lehto: työkyky käyttöön Kevan sijoitusstrategia sopeutuu markkinoihin paljonko henkilöstöä kunnissa vuonna 2020? Keva på svenska s. 27 Rouva Helsinki Kaupungin pomo haluaa eroon vanhoista laitosrakenteista.

2 pääkirjoitus 82 % Tarinoista syntyy parhaimmillaan positiivinen kierre. muutama tovi sitten istuin kunta-alan tapaamisessa, jossa 82 prosentin lukema aiheutti hämmästystä ja kirvoitti jopa hieman epäuskoisia kommentteja. Lukema on saatu tulokseksi, kun Keva on kysynyt kuntien työntekijöiltä, suosittelisivatko he työpaikkaansa tutulleen. En pitäisi lukemaa välttämättä kovinkaan yllättävänä. Niin kuntaalan, valtion kuin kirkonkin työt ovat tekijälleen ja koko yhteiskunnalle merkittäviä monella tapaa. Työllä pelastetaan ihmishenkiä, rakennetaan niin fyysisiä kuin henkisiäkin siltoja parempaa huomista varten ja varmistetaan kaikkien saatavissa olevat peruspalvelut. Niin tulos kuin kuulijakunnan epäuskoisuus toivat esille muutamia havaintoja. Ensinnäkin monella taitaa olla hieman skeptinen asenne julkisen alan töihin (ei ehkä omaansa, mutta niihin muihin; tutkitustikin julkisen sektorin työt tuodaan mediassa esille melko kielteisesti ja kyllähän me olemme jo lapsena kuulleet juttuja kunnan miehistä). Toiseksi käsityksiä julkisen sektorin työstä voidaan muuttaa, sillä mielikuvat ja reaalimaailma eivät tunnu olevan tasapainossa. Kolmanneksi on mietittävä, mitä työpaikan suositteleminen kertoo ja miksi se on tärkeää. Varsinkin ensimmäisen ja toisen havainnon yhteydessä puhumme usein työnantajamaineesta tai työnantajan houkuttelevuudesta ja mietimme, miten saamme omille työpaikoillemme kuhunkin työhön osaavimpia ja sopivimpia ihmisiä. Työpaikan houkuttelevuutta on hyödyllistä miettiä muulloinkin. Millainen työpaikkamme on? Onko työntekijöillä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä? Osaammeko puuttua ongelmiin tai mahdollisuuksiin ajoissa? Saavatko esimiehet riittävää tukea, jotta he selviävät usein raskaastakin esimiestehtävästä? Puhallammeko yhteen hiileen ja muistammeko, ketä varten ja miksi tätä työtä teemme? Uskoisin, että edellä mainitut seikat vaikuttavat meidän jokaisen kokemukseen omasta työpaikastamme. Samalla, kun ne määrittävät työpaikan houkuttelevuutta, ne määrittävät myös työhyvinvointia, joka näkyy ajan mittaan työntekijöiden työkyvyssä ja pahimmillaan työkyvyttömyydessä. Samalla ne antavat pohjan tarinoille, joita työpaikoistamme kerromme ja joita työpaikoistamme kerrotaan. Ulkoisella ja sisäisellä todellisuudella on taipumus vahvistaa toisiaan, jolloin työstä, sen tekemisestä ja näistä kerrotuista tarinoista syntyy parhaimmillaan itseään ruokkiva positiivinen kierre. Kierre ei synny itsestään, mutta keinoja on, jos niihin tartumme. Ehkä seuraavalla kerralla olemme vähemmän epäuskoisia, kun kuulemme entistäkin myönteisempiä tuloksia julkisen sektorin töistä. PS. Kiitos kaikille lukijatutkimukseen vastanneille. Tätä kirjoittaessani odotan tuloksia innolla ja kerromme niistä seuraavassa Keva-lehdessä. Tero Manninen Päätoimittaja Kannen kuva Carl Bergman kuvasi Paula Kokkosen. Julkaisija Keva (29. vuosikerta) Päätoimittaja Tero Manninen, p , Unioninkatu 43, PL 425, Helsinki Toimitusneuvosto Keva: Pekka Alanen, Pauli Forma, Fredrik Forssell, Jarmo Helminen, Ulla Palmroos, Marja-Leena Suhonen, Juha Poikajärvi, Jorma Rautakoski, Tapio Ropponen, Jari Sokka, Elina Rantanen (toimitusneuvoston sihteeri) Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen Toimitus Fondamenta Media Oy, Tarkk ampujankatu 4 A 40, Helsinki Toimitussihteeri Susanna Cygnel, Ulkoasu Marko von Konow Svensk översättning Översättningsenheten vid Keva Paino Libris Oy, Helsinki ISSN , verkkojulkaisu ISSN Osoitelähde Keva, lehtirekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset 2 Keva 2-11

3 sisältö 12 VAIKUTTAJA Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen pistää asiat halki poikki pinoon, joten hänen aikanaan Helsingin sosiaali- ja terveystoimi on uudistunut. 16 REPORTAASI Suomen kuntakartalta häviää parissa vuodessa Kiiminki, Haukipudas, Oulunsalo, Yli-Ii ja Oulu. Niistä syntyy uusi Oulu, maan viidenneksi suurin kunta. Mutta miksi? 2 Pääkirjoitus 4 Suomen kuvia. Eläkeläinen. 6 Otteita. Kevan sijoitukset. Henkilöstöhankinta ammattimaiseksi Kuntarekryn avulla. Keski-iän työkyky ennustaa vanhuuden vointia. Kuntaeläkkeiden käsittely sujuu nopeasti. Pomot jatkamisen asialla Henkilöstöjohdon seminaarissa. Testaa työsykkeesi! Verkostossa reilu tuhat eläkeasiamiestä. Eläkkeelle siirrytään aiempaa vanhempana. 22 Kevan talous. Kevan uusi sijoitusstrategia sopeutuu maailman ja markkinoiden muutoksiin. 24 Elämää arjessa. Mikael Hästö opiskelee sosiaalityötä ja haluaa asiakkaiden pariin. 26 Kommuunisti istahti väärään pöytään. 27 Keva på svenska. Ledaren. I Helsingfors sker pensioneringen smidigt eftersom pensionsrådgivarna hjälper. Under biträdande stadsdirektör Paula Kokkonens tid har det skett betydande ändringar i Helsingfors social- och hälsovård. Inom några år försvinner Kiminge, Haukipudas, Oulunsalo, Yli-Ii och Uleåborg. De bildar tillsammans det nya Uleåborg. Kevas nya strategi anpassas till förändringarna på marknaderna. Palstat 6 Luottamuksella. Markku Lehto kiinnittäisi huomion jäljellä olevaan työkykyyn, eikä jo menetettyyn. 9 Näin sen teimme. Helsingissä eläkkeelle jääminen sujuu, koska eläkeneuvojien apu on lähellä. 10 Miten on? Hannele Kantanen kertoo osa-aikaeläkkeestä. 11 Tutkitusti. Kuntien henkilöstön odotetaan vähenevän vuoteen Keva 3

4 suomen kuvia Eläkeläinen Ihmiset matkaavat sankoin joukoin Suomenlinnaan kesäpäivien viettoon, mutta kuinkahan moni piknik-korin kantaja tuntee tämän suositun vapaa-ajankohteen historian? Suomenlinnan tehtävä oli suojata Helsinkiä mereltä tulevilta hyökkäyksiltä 1700-luvulta aina itsenäisyyden aikaan asti kunnes siitä tuli liian vanhanaikainen ollakseen strategisesti tärkeä. Muistutuksena sotilaallisesta menneisyydestä on vielä jäljellä esimerkiksi venäläisten 1800-luvun lopulla rakentama tykkiasema ja ammusvarastot, joiden päällä turistit nyt istuskelevat. Carl Bergman, valokuvaaja, Helsinki Tällä palstalla Keva-lehti esittelee Suomea nuorten lahjakkaiden kuvaajien silmin. 4 Keva 2-11

5 2-11 Keva 5

6 otteita Miksi osatyökykyinen pitäisi saada töihin? Inhimillisistä syistä: monet eläkkeelle jäävät vajaatyökykyiset saavat pientä eläkettä, joten työ parantaisi toimeentuloa ja ihmisten arvostusta. Lisäksi eläkemenot pienenisivät ja verotulot kasvaisivat sosiaaliturvan pohjaksi. Näköpiirissä on myös työvoiman vajetta. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista haluaisi osa- tai kokoaikaiseen työhön. Mitä esteitä on työllistää osatyökykyisiä? Rahaa ja keinoja on. Kyse on asenteista ja tahdosta. Kuntoutusta ja koulutusta täytyy lisätä vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. Työntekijät pelkäävät, että jos menee töihin, eläke katkeaa ja tulee tuloloukkuja. Työnantajat epäilevät, että osatyökykyisen työllistämisestä seuraa vaivaa ja riskejä. Työkaverit saattavat oudoksua. Jätit helmikuussa hallitukselle uuden selvitysraportin johtamasi sata-komitean jälkeen. Mikä sen tausta on? Vuonna 1972 kirjoitin Tauno Ruuskan kanssa kirjan Vajaatyökykyisten työllistäminen. 40 vuotta on kulunut ja samaa ongelmaa pohditaan. Nyt eivät riitä pienet tekniset ratkaisut, vaan on tehtävä isompi perusmuutos, monen vuoden ohjelma. Kumpaa me pidämme hyvinvointina: sitä, että menemme töihin, vai sitä, että menemme eläkkeelle? Poliittisten päättäjien täytyy olla sitä mieltä, että osatyökyvyn hyödyntäminen on hyvinvointia. Miten tuloloukut poistetaan? Sovitetaan palkka ja eläke toisiinsa niin, että työ kannattaa. Kun menee töihin, osa eläkkeestä jää lepäämään, eikä sitä tarvitse hakea uudelleen. Palkka työstä taas kerryttää tulevaa eläkettä. Jos työpaikat ovat satunnaisia ja pätkätöitä, hallinnollisilla järjestelyillä varmistetaan, että eläke alkaa juosta automaattisesti työn loputtua. Mitä työnantajat tuumivat? Jos kyse on esimerkiksi kunnasta, kannattaa etsiä osatyökykyiselle sopiva työpaikka. Ehdotin myös työpankkia, jossa osatyökykyiset voivat olla ja työnantaja voi tehdä työsopimuksen tällaisen pankin kanssa. Ehdotat raportissa Voimalan perustamista. Mikä se on? Ehdotin, että toimeksiantaja, kuten Kela tai työeläkeyhtiö, voi siirtää vastuun koko prosessista Voimalalle. Se sopii asioista työnantajan kanssa sekä huolehtii kuntoutuksen ja koulutuksen järjestämisestä, työpaikan hankinnasta, eläkkeen ajantasaistamisesta ja toimeentulon turvaamisesta katkon aikana. Mitä selvitykselle nyt tapahtuu? Uusi hallitus ottaa sen todennäköisesti työlistalle. Meillä on kiinnitetty huomio siihen osaan työkykyä, joka on menetetty, mutta nyt pitäisi korostaa sitä työkykyä, joka on jäljellä. Ongelma on vähän sama kuin pohdittaessa, onko lasi puolityhjä vai puolitäysi. Teksti Helinä Hirvikorpi / Kuva Taavetti Alin luottamuksell a Osatyökyky kannattaa hyödyntää Selvitysmies Markku Lehdon mukaan huomio pitäisi kiinnittää siihen työkykyyn, joka on jäljellä, eikä siihen, joka on menetetty. Valtiotieteiden tohtori Markku Lehto huomauttaa, että kunnat säästävät ylimääräisen kustannuksen, jos henkilö ei jää kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle vaan jäljellä oleva työkyky saadaan käyttöön. Lehto on sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö. 6 Keva 2-11

7 otteita Sijoituksissa haasteellinen alkuvuosi Ensimmäisellä vuosineljänneksellä sijoittajille aiheuttivat päänvaivaa Pohjois-Afrikan levottomuudet, Japanin traaginen luonnonkatastrofi jälkiseuraamuksineen ja edelleen jatkuva euroalueen velkakriisi. Haasteellisessa ympäristössä Kevan sijoitukset tuottivat 0,0 %, mitä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisena tuloksena. Sijoitusten markkina-arvo oli maaliskuun lopussa 28,9 miljardia euroa. Tammi-maaliskuussa noteeratut osakkeet ja osakerahastot tuottivat 0,5 % ja korkosijoitukset 0,1 %. Kiinteistösijoitusten (mukaan lukien kiinteistörahastot) tuotto oli 0,9 %. Parhaiten tuottivat hyödykesijoitukset 7,6 %, pääomasijoitukset 2,9 % ja hedge-rahastot 2,0 %. Noteerattujen osakkeiden ja osakerahastojen osuus koko sijoitusvarallisuudesta oli 43,6 %, korkosijoitusten 42,0 % ja kiinteistösijoitusten 7,7 %. Pääomasijoitusten osuus oli 4,1 %, hedge-rahastojen 1,7 % ja hyödykesijoitusten 0,7 % Kevan koko sijoitusvarallisuudesta. Viime vuosina on totuttu voimakkaisiinkin liikkeisiin pääomamarkkinoilla. Vuoden 2011 ensimmäiset kuukaudetkin ovat olleet levottomia, toteaa sijoitusjohtaja Ari Huotari. Euroalueen ongelmaisimpien valtioiden lainojen suorat vaikutukset alkavat olla eläkesijoittajien kannalta jo historiaa. Esimerkiksi Kevan salkussa näitä lainoja on enää hyvin vähän. Vuoden 2011 haasteita ovat etenkin inflaatio pelkojen orastava nousu ja talouden sopeutuminen mitä todennäköisimmin nousevaan korko tasoon. Kevan sijoitusjohtajan Ari Huotarin mukaan pääomamarkkinoilla on totuttu viime aikoina voimakkaisiin liikkeisiin. Kuva keva Tyytyväiset vuokralaiset Keva oli viime syksynä kolmatta kertaa mukana Kiinteistötalouden instituutin (KTI) tekemässä vuokra-asuntojen Asiakastyytyväisyysvertailussa ja sijoittui keskimääräistä paremmin kuin muut kyselyn yritykset. Keva sai parhaat arviot asukkaiden kokonaistyytyväisyydessä vuokranantajaan. Vuokralaisten vaihtuvuus seuraavan viiden vuoden aikana on myös keskimääräistä pienempi, sillä Kevan asukkaista peräti 31 % arvelee asuvansa nykyisessä asunnossaan vielä yli 10 vuotta. Pomot jatkamisen asialla Kevan vuosittaisessa Henkilöstöjohdon seminaarissa tarkasteltiin puheiden ja tavoitteiden muuttumista käytännön teoiksi. Keskustelua virittivät toimitusjohtaja Merja Ailus ja työministeri Anni Sinnemäki. Päivän aikana pohdittiin luottamuksen rakentamista vaikeiden päätösten jälkeen ja henkilöstöjohdon entistä osallistuvampaa toimintatapaa. Puhujina olivat muun muassa henkilöstöjohtajat Anu Kalliosaari Porvoosta ja Pertti Malkki Jyväskylästä sekä kehitysjohtaja Minna Karhunen Järvenpäästä. Seminaarin materiaaliin voi tutustua voi tutustua osoitteessa Henkilöstöhankinta ammattimaiseksi Kuntaliiton tuottamaa Kuntarekry-palvelua käyttää jo lähes 80 kuntaorganisaatiota. Palvelu sisältää rekrytoinnin tietojärjestelmän sekä työpaikkailmoitusten julkaisemiseen ja työnantajakuvan kehittämiseen. Palvelu sopii eri toimialoille ja erikokoisille organisaatioille. Kuntatyönantajat hoitavat rekrytointia hyvin erilaisilla tavoilla. Osa organisaatioista tekee sen todella ammattimaisesti ja tehokkaasti. Osa kunnista on todennut aiemmin hyväksi havaitut keinot edelleen riittäviksi. Työnhakijaa hämmästyttää, että osaa kuntatyöpaikoista ei löydy lainkaan verkosta, eikä kuntiin voi hakea sähköisesti töihin. Kuntarekry tarjoaa kunnille tähän tehokkaan ratkaisun. Kunnat tunnistavat hyvin, missä tahdissa heillä eläköidytään. Lisääntyvään rekrytointityön määrään ei kuitenkaan valmistauduta riittävästi. Helpommin pitäydytään aiemmissa toimintatavoissa, eikä varata resursseja toimintatapojen tehostamiseen. Lisää tietoa: Keva 7

8 otteita Kuva aino huovio Plussan puolella Eläkkeelle siirrytään aiempaa vanhempana, ja yhä useampi kuntatyöntekijä jatkaa työelämässä vähintään omaan eläkeikäänsä asti. Näin kertovat Kevan käyttämät mittarit. Myös 63 vuotta täyttäneiden osuus eläkkeelle siirtyneistä on kasvanut, tosin osittain kuntahenkilöstön ikärakenteen muutoksen takia. Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyy nyt entistä harvempi, ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus uusista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut. Osittainen työssä jatkaminen on siten mahdollista yhä useammalle kuntatyöntekijälle. Kevan jatkamismittarit (työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut) Harriet Lindroth jatkoi englannin opettajana seitsemänkymppiseksi, koska häntä tarvittiin. Lindrothin huikeasta urasta kerrottiin Keva-lehden numerossa 1/ Eläkkeellesiirtymisiän odote 59,9 v. 60,6 v. 25-vuotiaalle työntekijälle Omaan eläkeikäänsä tai sen yli 40 % 56 % jatkaneiden osuus 63-vuotiaana eläkkeelle 29 % 46 % siirtyneiden osuus Työkyvyttömyyseläkkeiden 1,06 % 0,97 % ikävakioitu alkavuus Osatyökyvyttömyyseläkkeille 29 % 35 % siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä Jo reilu tuhat eläkeasiamiestä Kevan jäsenyhteisöissä on tällä hetkellä eläkeasiamiehen verkosto. Työnantaja saa eläkeasiamiehiltä tuen henkilöstön jäädessä eläkkeelle. Eläkeasiamiehet hoitavat tehtäväänsä yleisimmin oman toimensa ohella. He saavat Kevalta maksutonta koulutusta ja tukevat koko työyhteisöä eläkeasioiden osaajina. Eläkeasiamiehet ovat tärkeä linkki työpaikan eläkeasioiden hoidossa, koska he sujuvoittavat eläkkeen hakua niin vanhuus-, osaaika- ja perhe-eläkkeissä sekä taloudellisen tuen tilanteissa. Se on etu niin työntekijälle, työnantajalle kuin Kevallekin. Osakeyhtiö Kevan asiakkaana Kunnallinen osakeyhtiö voi vakuuttaa työntekijänsä Kevassa tietyin edellytyksin. Kevan asiakkaaksi voi liittyä kuntien ja kuntayhtymien kokonaan omistama osakeyhtiö. Myös kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa olevien osakeyhtiöiden ja säätiöiden on mahdollista vakuuttaa työntekijänsä Kevassa. Tämän edellytyksenä on kuitenkin, että kuntien määräämisvallassa oleva yhtiö tai säätiö hoitaa kuntien lakiin perustuvia tehtäviä tai että kysymyksessä on uusi yhtiö tai säätiö ja sen henkilöstön enemmistö on kuulunut ennen yhtiön tai säätiön perustamista kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin. Samalla kun yhtiö ottaa työeläkevakuutuksen Kevasta, se liittyy Kevan jäsenyhteisöksi. Kunnallisille osakeyhtiöille eläkemaksut ovat Kevassa samaa tasoa kuin yksityisessäkin eläkevakuutusyhtiössä, koska uusilla osakeyhtiöillä ei ole eläkemenoperusteista maksua lainkaan. Kevan valinta eläkevakuuttajaksi ei siis nosta yhtiön palkan sivukuluja korkeammaksi kuin yksityisellä sektorilla. Palkan sivukulut ovat alemmat, kun eläkevakuuttajaksi valitaan Keva, jos yhtiöön kunnasta siirtyvälle henkilökunnalle joudutaan ottamaan lisäeläkevakuutus vanhan kunnallisen lisäeläkkeen säilyttämiseksi. Yhtiön säilyminen Kevan eläkevakuutuksen piirissä turvaa eläketurvan rahoitusta sekä auttaa pitämään eläkemaksun vakaana, mikä on yhtiön omistajien, kaikkien kuntatyönantajien ja viime kädessä veronmaksajien etu. Yksityisen puolen ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen tuki on Kevassa jopa edullisempi. Lisäksi asiakkaanamme pääsee hyödyntämään kattavia jäsenyhteisökohtaisia tilasto- ja laskentapalvelujamme. Tarkempaa tietoa Kevan jäsenyhteisöksi liittymisestä oli Kevalehden numerossa 1/2011. Katso myös Kevan kotisivuilta kohdasta Työnantajille > Jäsenyhteisönä Kevassa. Lisätietoja hakemuksessa tarvittavista tiedoista voi kysyä Anne Perälehto-Virkkalalta, p Yhtiöittämisen vaikutuksista yhtiön ja sen omistajien eläkemaksuihin ja eläketurvan rahoitukseen antavat lisätietoja Jarmo Helminen p ja Allan Paldanius, p Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Testaa työsykkeesi Kevan kotisivuilla on Oma työsyke testi oman työhyvinvoinnin mittaamiseen. Testi on helppo ja nopea tehdä hiirellä klikaten. Siinä kysytään keskeisiä asioita, jotka vaikuttavat omaan työhyvinvointiin. Vastaamalla testiin saat indeksiluvun, joka kuvaa työhyvinvointiasi. Paras mahdollinen pisteluku on 100 ja heikoin 0. Voit verrata lukuasi kunta-alan eri toimialojen ja ikäryhmien kokemuksiin työhyvinvoinnistaan. Vertailutiedot pohjautuvat Kevan vuosittain toteuttamaan Kunta-alan työsyke -tutkimukseen, johon vuonna 2010 vastasi kuntatyöntekijää. Testaa työhyvinvointisi: Kevan luvut Työ- ja virkasuhteisten KuEL-vakuutettujen keskimääräinen ikä vuoden lopussa: , , , ,0 (ennakkotieto) 8 Keva 2-11

9 otteita näin sen teimme Tukea tärkeimmissä päätöksissä Kirsi Raudoskoski (vas.) ja Maija Siponen ovat Helsingin henkilöstökeskuksen päätoimiset eläkeneuvojat. Johtava työmarkkinalakimies Leena Mattheiszen (oik.) pitää eläköityvien tiedotuspäiviä tärkeänä tiedotuskanavana. eläkkeelle jääminen on aina iso rajapyykki työntekijän elämässä. Se sisältää pohdintoja rahan riittävyydestä, mutta myös elämän kokonaisuudesta. Viime vuonna Helsingin kaupungilta jäi eläkkeelle 778 henkilöä, suurin osa vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 163. He kaikki saivat tahtoessaan opastusta kaupungin eläkeasiamiehiltä ja -yhdyshenkilöiltä. Asiakkaat ottavat yhteyttä eläkeiän lähestyessä tai silloin, kun jaksamisen takia työmäärää pitäisi vähentää. Nykyään on enemmän mahdollisuuksia, koska eläkeikä joustaa ja käytössä ovat myös osa-aikaiset eläkkeet. On siis myös enemmän asioita, joista pitäisi tietää päätöksiä tehdessä, kertovat Kirsi Raudoskoski ja Maija Siponen, Helsingin kaupungin päätoimiset eläkeneuvojat. Asiakkaat haluavat kuulla vaihtoehtoja, faktoja ja päätöstensä vaikutuksia. Kun mutkikkaita asioita on paljon, on apu tärkeää. Emme kuitenkaan tee päätöksiä asiakkaiden puolesta, Raudoskoski korostaa. Päätoimisiin eläkeneuvojiin voivat ottaa yhteyttä kaikki kaupungin työntekijät ja heidän esimiehensä, kun eläkeasioista tulee kysyttävää. Isoissa virastoissa ja liikelaitoksissa, kuten Helsingin Energiassa, on omat sivutoimiset eläkeasiamiehensä, ja sen lisäksi kaupungin virastoissa on eläkeyhdyshenkilöitä, jotka tekevät työtään oman toimensa ohessa. Paljon mietitään sopivaa hetkeä siirtyä eläkkeelle. Sähköisten eläkehakemusten tekeminen on selkein ja näkyvin yksittäinen eläkeasiamiehen tehtävä. Hakemus tehdään yhdessä asiakkaan kanssa tämän aloitteesta. Paljon myös mietitään sopivaa hetkeä siirtyä eläkkeelle. Eläkeneuvoja kertoo mahdollisuuksista jatkaa työssä ja siitä, miten se vaikuttaa eläkkeen määrään. Kun asiakas kuulee, miten paljon esimerkiksi puoli vuotta töissä lisää eläkettä, hän saattaa muuttaakin suunnitelmiaan ja jatkaa vielä, Siponen sanoo. Päätoimiset eläkeneuvojat ja eläkeasioista vastaava työmarkkinalakimies työskentelevät henkilöstökeskuksessa, joka tiedottaa eläkeasioista henkilöstölle muun muassa intranetissä ja henkilöstölehdessä sekä ylläpitää eläkeyhdyshenkilöverkostoa. Infotilaisuuksia pidetään ajankohtaisista eläkeasioista. Lisäksi henkilöstökeskus järjestää ympäri vuoden eläkkeelle jääville neuvontapäiviä. Päivän tarkoituksena on vähentää ihmisten epätietoisuutta eläkeasioista ja eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä käytännöistä. Tarvittaessa ollaan yhteydessä Kevan asiantuntijoihin, sanoo johtava työmarkkinalakimies Leena Mattheiszen. Sen lisäksi, että yksittäinen työntekijä saa apua ja neuvoja omaan tilanteeseensa, me saavutamme monta ihmistä yhtä aikaa ja tällä tavalla vähennämme painetta eläkeneuvojan vastaanotolla. Teksti Susanna Cygnel / kuva Taavetti Alin 2-11 Keva 9

10 otteita Kuva shutterstock Keski-iän työkyky ennustaa vanhuuden kuntoa Hyvä työkyky ennustaa terveyttä vanhuuteen. Jos kokee työkykynsä olevan kunnossa työssäoloaikana, on hyvin mahdollista, että edessä on kosolti terveitä seniorivuosia. Hyvä työkyky indikoi pienempää sairauksien lukumäärää ja vähempää hoitojaksojen määrää eläkevuosina, kertoo valtiotieteiden tohtori Jorma Seitsamo. Hän puhui kuntatyöntekijöiden työ- ja toimintakyvystä aiheen ympärille rakennetussa seminaarissa toukokuun alussa. Kevan järjestämän seminaarin puheenvuorot keskittyivät meneillään olevaan kuntatyöntekijöiden työ- ja toimintakyvyn sekä terveyden 28-vuotisseurantaan. Tutkija, terveystieteiden tohtori Mikaela von Bonsdorff toi esille, että seurantatutkimus osoitti keski-iän työkyvyn ennustavan vanhuuden toimintakykyä ja elämän pituutta. Merkittävällä osalla kunta-alan työntekijöistä työkyky säilyi hyvällä tasolla aina vanhuuteen saakka. Gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen totesi, että toistaiseksi on sangen vähän tietoa työelämän vaikutuksesta terveyteen vanhuudessa. Keski-iän lihasvoiman ja elintapojen tiedetään ennustavan vanhuuden toimintakykyä ja pitkäikäisyyttä, joten on todennäköistä, että työ ja sen kuormittavuus vaikuttavat myös vanhuuteen. Kunta-alan työntekijöiden seurantatutkimus aloitettiin Työterveyslaitoksella vuonna Keva rahoittaa tutkimusta Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen, Työterveyslaitoksen ja Suomen Akatemian kanssa. miten on? Koska osaaikaeläkkelle? Olen syntynyt vuonna 1952 ja ajattelin jäädä osa-aikaeläkkeelle tänä tai ensi vuonna. Nyt kuitenkin on tullut muutos, että osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta ei enää kartukaan eläkettä. Koskeeko tämä muutos minua ja onko sillä merkitystä jäänkö osa-aikaeläkkeelle vuonna 2011 tai vuonna 2012? Ennen vuotta 1953 syntyneiden osa-aikaeläkkeitä koskeviin sääntöihin ei ole tullut muutoksia. Eläkettä karttuu siis entiseen tapaan myös ansion alenemasta, jäittepä sitten eläkkeelle tänä vuonna tai vuonna Muutokset koskevat vain vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneitä. Heillä on osa-aikaeläkeoikeus vasta 60 vuoden iässä ja osa-aikaeläkkeen aikana eläkettä karttuu vain osaaikatyön palkasta, ei siis ansion alenemasta. kerro mielipiteesi Vaikuttaako vapaaehtoinen eläke? Olen juuri jäänyt osa-aikaeläkkeelle. Täytän kesällä 60 vuotta ja voisin silloin ryhtyä nostamaan vapaaehtoista eläkettäni. Vaikuttaako se osa-aikaeläkkeen määrään? Itse kustannetun vapaaehtoisen eläkkeen nostaminen ei vaikuta osa-aikaeläkkeen määrään. Osa-aikaeläkkeen saamisen yksi ehto on se, että ei saa muita työeläkkeitä. Tällä tarkoitetaan kuitenkin vain lakisääteisiä työeläkkeitä. Eläkettä Suomestakin? Olen asunut ja työskennellyt Englannissa vuodesta 1997 saakka. Sitä ennen työskentelin Suomessa sairaanhoitajana lähes 20 vuotta. Olen täällä Englannissa oman alani eläkekassan jäsen ja tulen saamaan täältä vanhuuseläkettä. Käsittääkseni minulla on oikeus eläkkeeseen myös Suomesta, mutta miten minun pitää sen kanssa toimia? Jos jään eläkkeelle jäätyäni asumaan tänne Englantiin, pitääkö minun hakea eläke erikseen Suomesta? Jos on oikeus saada eläkettä useasta EU-maasta, eläkkeenhakijan ei tarvitse itse huolehtia hakemuksen lähettämisestä jokaiseen maahan erikseen: Kussakin EU-maassa toimii ns. yhdyslaitos, joka toimittaa eläkehakemukset muihin EUmaihin. Teidän ei siis tarvitse hakea Suomen työeläkettä erikseen Suomesta, vaan jätätte eläkehakemuksenne Englannin yhdyslaitokseen. Laitoksen yhteystiedot löydätte esimerkiksi osoitteesta Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Voit antaa palautetta osoitteessa Kerro myös, mistä aiheista tai kenestä vaikuttajasta haluaisit lukea juttuja Keva-lehdessä. Kiitos! 10 Keva 2-11

11 otteita tutkitusti Muutoksen tuulet puhaltavat henkilöstön määrään kevan jäsenyhteisöjen talous- ja rahoitusjohto arvioi kunta-alan henkilöstömäärän vähenevän vuoteen 2020 mennessä. Jäsenyhteisöjen omissa organisaatioissa henkilöstömäärän arvellaan vähenevän hieman alle neljä prosenttia. Kuntaliitoskunnissa odotetaan selvästi suurempaa pudotusta, hieman alle seitsemän prosenttia. Kuntayhtymissä henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän vain vähän ja kunnallisissa osakeyhtiöissä ei lainkaan. Henkilöstömäärien pienenemiseen on monta syytä: Kaikkien eläkkeelle siirtyneiden tilalle ei aiota rekrytoida uusia ihmisiä. Toimintojen ulkoistamista suunnitellaan. Peruskuntien henkilöstömäärä vähenee myös siksi, että väkeä siirtyy kuntien omistamiin osakeyhtiöihin. Samaan aikaan, kun kunta-alalta katoaa henkilöstöä, uutta työvoimaa rekrytoidaan rivakkaa tahtia eläkkeelle siirtyvien tilalle. Asia onkin hyvin monisäikeinen, sillä samaan aikaan esiintyy sekä pulaa henkilöstöstä että sen runsaudesta. Lisähenkilöstöä kaivattaisiin eniten sosiaali- ja terveydenhuoltoon, erityisesti vanhustenhuoltoon. Toisaalta hallinnossa ja opetusalalla henkilöstöä koetaan olevan jopa yli tarpeen. Opetusalalla henkilöstön määrän tarve kuitenkin vaihtelee kunnasta toiseen, sillä joissakin kunnissa tulevaisuuden ikäluokat ovat pieniä ja toisissa taas suuria. Nämä talous- ja rahoitusjohdon keskimääräiset arviot saattavat olla paljonkin ristiriidassa monen kunnan paikallisen tilanteen kanssa. Kuntien henkilöstötilanteet vaihtelevat hyvin paljon, sanoo Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma. Kuntien palvelustrategioissa on oma asemansa sekä itse toteutettavilla palveluilla että ostopalveluilla. Ulkoistamisen tai oman tuotannon voimakas painottaminen on erittäin harvinaista. Tämä unohtuu aika usein ja monessa keskustelussa, Forma huomauttaa. Kuntien palvelustrategiat ovat jo pidemmän aikaa perustuneet monipuoliseen tapaan järjestää palveluita. Ulkoistaminen ei häämötä horisontissa, vaan kunnat ovat seilanneet markkinoiden merellä jo pitkään. Lisää henkilöstöä kaivattaisiin erityisesti vanhustenhuoltoon. Tutkimuksessa tuli esiin Kevaa ilahduttavia tuloksia. Tuntuu siltä, että työkyvyttömyyden taloudellinen merkitys alkaa valjeta. Entistä useampi talousja rahoitusjohtaja kertoo ymmärtävänsä paremmin, mistä varhaiseläkemenoperusteisessa maksussa on kysymys. Tämä johtaa kunnissa hyödyllisiin keskusteluihin siitä, miten työkyvyttömyyden kustannuksia voitaisiin hillitä, Forma uskoo. Seuraavassa vaiheessa tätä tietoa olisi saatava lisää poliittisille päättäjille, joiden arvioidaan tietävän selvästi vähemmän kuin kuntapäättäjien. Lisäksi entistä useammalla kunnalla on konserniohjeistus siitä, että yhtiöittämistilanteissa työeläkevakuuttajaksi valitaan Keva. Tyytyväisyyttä on herättänyt myös Kevan erittäin hyvä maine työeläkevakuuttajana jäsenyhteisöjen silmissä. Kunta-alan toimintaympäristössä riittää haasteita seuraavan vuoden ajaksi. Siksi seuraava tutkimus toteutetaan vuonna Teksti Susanna Cygnel / Kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen Mikä tutkimus? Kevan toimintaympäristötutkimus 2011 suoritettiin syksyllä Kysely lähetettiin Kevan jäsenyhteisöjen talous- ja rahoitusjohdolle ja vastausprosentiksi tuli Keva 11

12 Määrätietoisesti kohti unelmia Paula Kokkonen, Helsingin sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja jää ensi syksynä eläkkeelle. Hän ei halua ottaa työnsä hedelmiä nimiinsä. Kukaan ei tee yksin mitään, hän toteaa. 12 Keva 2-11

13 Helsingin sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen on joutunut hyväksymään, ettei maailma tule valmiiksi. Ahkeruus ja unelmat kuitenkin vievät asioita eteenpäin. Teksti Outi Airaksinen / Kuvat Carl Bergman vaikuttaja elsingin laitosrakenne on silmiinpistävän vanhaa perua. Jotta pystyisimme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja väestön ikääntymiseen, ihmisten pitää saada olla kotona enemmän, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen linjaa. Laitosvaltaisuudesta luopuminen on yksi Helsingin sosiaali- ja terveystoimen suurista tavoitteista. Työssä on Kokkosen kaudella myös edetty kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhdistäminen on tarjonnut todellisen vaihtoehdon vanhusten laitoshoidolle. Jokaista uudistusta on edeltänyt unelmia ja visioita. Kokkosen mukaan kuka tahansa voi istuttaa siemeniä, jotka ehkä jossain vaiheessa lähtevät itämään. En oikein tiedä, mitä voin omiksi saavutuksikseni lukea. Kukaan ei tee yksin mitään. Minua häiritsee, kun näen haastatteluja, joissa johtajat omivat suuria saavutuksia itselleen unohtaen, mikä valtava joukko työtä ja työntekijöitä on saavutusten takana. Kokkosen ansioluettelo on vaikuttava. Ennen nykyistä pestiään varatuomari Kokkonen on työskennellyt muun muassa ylijohtajana lääkintöhallituksessa, sosiaali- ja terveyshallituksessa sekä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa. Uran varrelle on mahtunut vuosia myös politiikassa kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna ja kansanedustajana sekä useiden eri valio- ja lautakuntien jäsenenä ja puheenjohtajana. Minut on kasvatettu ahkeruuteen ja siihen, että on ajateltava muita. Ensin tulevat velvollisuudet ja sitten vasta oikeudet. Olen kuullut evakkoina olleiden isovanhempieni tarinat ja olen yksityisyrittäjän lapsi, joten ahkeruus on tullut minulle äidinmaidossa. Kymmenet eri luottamustehtävät suomalaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa ovat tarjonneet näköalapaikkoja sekä verkostoja, joita Kokkonen mielellään myös hyödyntää. Hallituspaikkoja tai hallintoneuvoston jäsenyyksiä on ollut muun muassa Kevassa, Kelassa, Rayssa ja Ylellä. Nykyisessä työssään Kokkonen vastaa Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta, joissa työskentelee noin henkeä. Viime vuosina organisaatiota on viilattu ja toimintaa tehostettu monin eri tavoin. Onnistumisista kertovat muun muassa pitkäaikaisasunnottomien määrän väheneminen sekä palvelusetelien käytön laajennus, mikä on tuonut kaupunkilaisille uusia vaihtoehtoja. Kokkonen hehkuttaa osaavia alaisiaan ja yhteistyötä, jota tehdään tiiviisti myös pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Yhteisten päivystysten lisäksi kuntien välille on syntynyt yhteistyötä muun muassa palveluiden hankinnoissa, kuntalaisten terveysneuvonnassa sekä tutkimus- ja kehittämisasioissa. Väestön ikääntyessä kunnilla on edessään väistämättömiä uudistuksia. Kokkosen mukaan lähivuosina on pohdittava muun muassa voimavarojen suuntaamista. Terveydenhuollossa on pakko aidosti ruveta keskustelemaan priorisoinnista eli siitä, mitä tehdään ja mitä ei. Ihmisten itsemääräämisoikeutta ja esimerkiksi hoitotestamentteja pitäisi kun nioittaa. Kysymys ei ole säästöistä vaan siitä, ettei ylihoideta ihmisiä. Se on inhimillisempää ja samalla saamme voimavaroja muualle. Kokkosen mukaan jatkossa myös itsepalvelua ja sähköistä asioimista on lisättävä, vaikka virtuaalinen terveysasema ei olekaan edennyt apulaiskaupunginjohtajan toivomalla aikataululla Keva 13

14 vaikuttaja Me juoksutamme aikui sia ihmisiä terveysasemilla toimenpiteissä, jotka jokainen voisi itse hoitaa. Meillä olisi mahdollisuus valtavaan loikkaan, kun suuret ikäluokat siirtyvät työterveyshuollosta julkisen sektorin tai yksityisten palveluntarjoajien asiakkaiksi. Moni on jo tottunut toimimaan sähköisesti työterveyshuollon kanssa. Suurten ikäluokkien eläköityminen tarjoaa tilaisuuden myös kuntarakenteen uudistamiseen. Suomessa kannattaisi tehdä suuret muutokset Ulkoistaminen ei aina tarkoita toiminnan tehostumista. juuri nyt, kun suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Luonnollisen poistuman takia henkilöstöä ei tarvitsisi kuntaliitoksissa irtisanoa. Ylipäänsä koko Suomessa on aivan liikaa erityisesti pieniä kuntia. Toivon, että yhdistymisten hyöty ymmärrettäisiin. Helsingissä on Kokkosen kaudella lakkautettu useampiakin terveysasemia, ja linja jatkunee myös tulevaisuudessa. Pyrimme Helsingissä 20 terveysasemaan, ja nyt niitä on 26. Isompi yksikkö tarkoittaa muun muassa palvelujen tason paranemista. Niihin on myös helpompi saada lääkäreitä töihin. Silti terveysasemien lakkauttamisesta nousee aina hirveä huuto. Terveyslautakunnassa ei ole aina valmiutta tehdä uudistuksia siinä määrin kuin ehkä pitäisi olla. Helsingin kalleus sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana on Kokkosen mukaan osin harhaa. Erilaisista kuntaselvityksistä nostetaan julkisuudessa esiin yksinkertaistettuja rinnastuksia, joissa unohdetaan esimerkiksi Helsingin arvokiinteistöjen kustannukset. Meillä on myös aivan erilainen väestö ja palveluvalikoima kuin esimerkiksi Vantaalla. Mutta on totta, että meille on leivottu palveluja, joita poliitikot eivät ole halukkaita purkamaan. Palvelutuotannon ulkoistamisessa Kokkonen ei halua hätäillä. Helsinki ostaa jo nyt suuren osan erityisesti sosiaalipalveluistaan ulkoa. Ulkoistaminen ei aina tarkoita toiminnan tehostumista ja siitä saattaa seurata helposti paljon transaktiokustannuksia eli menoja kilpailutuksesta sekä sopimuksen valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Meidän pitää tarkkaan miettiä, mitä ostetaan ulkopuolelta, sekä mitä ja miten kilpailutetaan. Kun yksityisen palveluntuotannon väitetään olevan tehokkaampaa, usein unohdetaan, että palvelurakenne on erilainen. Julkinen sektori osallistuu myös koulutukseen, emmekä me voi rajata asiakaskuntaamme tai vapaasti palveluvalikoimaammekaan. Eläketurvan tulevaisuuteen Kokkonen suhtautuu luottavaisesti ja etenkin kuntapuolella on varauduttu melko hyvin väestön ikääntymiseen. Meidän pitää varautua purkamaan rahastoja, kun kuorma tulee niin suureksi, ettei pienenevältä palkansaajajoukolta ole kohtuullista enää periä kasvavia eläkemaksuja. Rahastojen purkua voisi kuitenkin miettiä uudella tavalla. Kokkonen väläyttää, että eläkkeensaajilla voisi olla eläkerahastoissa korvamerkittyjä omistusosuuksia, mikä turvaisi rahastojen likviditeettiä. Se vaatisi lainsäädännön muutosta, mutta voisi toimia, sillä joka tapauksessa osa eläkkeensaajista haluaa säästää eikä kuluttaa. Mikseivät he voisi halutessaan sijoittaa pörssin sijaan varojaan eläkerahastoihin? Kokkonen jää eläkkeelle syyskuussa. Mitä hän itse aikoo tehdä tulevaisuudessa? Apulaiskaupunginjohtajan ovella on riittänyt jo kyselijöitä, mutta ainakaan politiikkaan Kokkonen ei tällä hetkellä halua palata. Koen, että politiikkaan lähteminen oli alun perinkin harharetki. Olen perusluonteeltani enemmän virkamies, joka käärii hihat ja tekee töitä kuin kansakunnan agitaattori. Olin liian suorapuheinen ja halusin panna asiat halki poikki pinoon, eikä se ole politiikassa meriitti. Apulaiskaupunginjohtajan työpäivät venyvät usein myöhäiseen iltaan erilaisissa valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokouksissa sekä kaupungin vastaanotoilla, joita pääkaupungissa riittää. Ensi syksynä Kokkonen aikoo ottaa aikaa myös itselleen. Mitä sen jälkeen tapahtuu, jää nähtäväksi. Sivupersoona Stressi avantoon Olen harrastanut talviuintia pian 30 vuotta. Se lähti ihan uteliaisuudesta ja siitä, että aina palelin. Illalla töiden jälkeen, kun asioita pitää saada nollattua, lähdemme yhdessä mieheni kanssa Hietaniemen Ouritsaarelle, jossa on Helsingin talviuimarien uintipaikka. Sauvakävelemme kotoa neljän kilometrin matkan, ja kelien salliessa menemme potkupyörillä. Käyn uimassa talvisin kolme neljä kertaa viikossa. Monet murheet ja stressi on jätetty mereen. Se auttaa, vaikka olisin kuinka vihainen tai ylikuumentunut. Olisin tuskin hengissä ilman sitä. Kylmä vesi irrottaa endorfiineja. Moni lääkäri varoittaa, ettei päätä pitäisi laittaa veteen, mutta minun on myös pakko sukeltaa. Keskitalvellakin otan vähintään 30 vetoa. Talviuinnissa ei ole huonoja kelejä, mutta parasta se on kirkkaana pakkaspäivänä. Usein käymme uintireissulla myös saunassa, mutta kevyempi olo tulee, jos käy vain uimassa. Talviuimarienkerho on myös suurin kosketuspintani helsinkiläisiin. Siellä kuulee, mitä erilaiset ihmiset ajattelevat ja mikä heitä kiinnostaa. Olen vienyt myös monia vieraita kokeilemaan talviuintia. Kuka: Paula Kokkonen Mikä: Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Syntynyt: Turussa 1946 Koulutus: oikeustieteen kandidaatti Motto: Jätä maailma jälkeesi vähän parempana. 14 Keva 2-11

15 Kokkonen ei aio palata politiikkaan, vaikka kyselijöitä on riittänyt. Olen perusluonteeltani enemmän virkamies, joka käärii hihat ja tekee töitä kuin kansakunnan agitaattori. Politiikkaan lähteminen oli alun perinkin harharetki Keva 15

16 Matkalla saman katon alle 16 Keva 2-11

17 reportaasi Oulun seudulla tehdään Suomen tähän asti laajinta kuntaliitosta, jonka seurauksena syntyy maan viidenneksi suurin kunta. Työn hedelmiä nautitaan 2020-luvulla. Teksti pirkko koivu / Kuvat Kai Tirkkonen ahden vuoden kuluttua Suomen kuntakartalta häviää kaikkiaan viisi Oulun seudun nykyistä kuntaa, ja niiden mukana Oulu itse. Kiiminki, Haukipudas, Oulunsalo, Yli-Ii ja Oulu yhdistyvät, ja tuloksena on noin asukkaan uusi Oulu. Kun arki koittaa tammikuussa 2013, tavallinen haukiputaalainen, oululainen tai oulunsalolainen ei välttämättä huomaa, että hänen vanha kotikuntansa on siirtynyt historiaan. Lapset aloittavat kevätlukukauden tutussa koulussaan, terveysasemalle pääsee entiseen malliin ja lähimmästä kirjastosta haetaan lukemista. Oman terveysaseman on jo aikaisemmin voinut valita näiden viiden kunnan alueelta. Muutoksia on tulossa kuntalaisten palveluihin, mutta vielä ei tarkalleen tiedetä, mitä. Vasta kesän ja syksyn 2011 aikana aletaan miettiä tarkemmin esimerkiksi palvelujen ostamista Keva 17

18 reportaasi Näin syntyy Uusi Oulu 2009 Elokuu: Kuntajakoselvitys alkaa. Selvityksessä mukana Oulu, Haukipudas, Oulunsalo, Kiiminki, Muhos ja Yli-Ii Lokakuu: kuntalaisten alkukuulemiset 2010 Helmikuu: kuntajakoselvitys julkistetaan Helmi-maaliskuu: kuntalaisille tiedottaminen 12. huhtikuuta: kuntien hallitukset käsittelevät liitosta 24. huhtikuuta: kunnanvaltuustot käsittelevät liitosta. Muhos jää pois joukosta, muut hyväksyvät esityksen Heinäkuu: uuden Oulun valmistelutyö alkaa Lokakuu: yhdistymishallitus perustetaan Kuntalaisten kannalta ei tule dramaattisia muutoksia. Nykyinen palveluverkko pysyy. Ympäristökuntien asukkailla tilanne lähinnä paranee, sillä esimerkiksi terveyskeskuksen erikoislääkärien palvelut tulevat heidänkin ulottuvilleen, sanoo Oulun apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo. Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennasen mukaan kuntaliitos on välttämätön, jos Oulun seutu aikoo turvata palvelut asukkaille jatkossakin ja selvitä nykyisistä haasteistaan. Seudun yksi iso ongelma on nuorisotyöttömyys. Lapsia ja nuoria on paljon, mikä on myös vahvuus: asukkaiden keski-ikä on alle koko maan keskiarvon eli 35 vuotta. Oulusta halutaan koko Pohjois- Suomen menestyvä keskus, jossa on vireä elinkeinoelämä ja myös työtä kaikille näille nuorille. Tämä iso kuva on pidettävä mielessä. Tästä kaikki kunnat ovat olleet yksimielisiä, Pennanen sanoo. Vaikka varsinainen tavoite on parin valtuustokauden päässä, lähes työntekijää viiden kunnan palveluksessa törmäävät muutokseen jo aikaisemmin. Kunnissa pidetään parhaillaan työpaikkakokouksia, joissa henkilöstölle kerrotaan yhdistymisestä ja sen vaikutuksista. On luonnollista, että jokaista työntekijää 2011 Tammikuu: uuden Oulun elinkeinopalvelut eli Business Oulu aloitti toimintansa Vuoden 2012 talousarvio päätetään laatia harjoitustyönä yhteisenä uudelle kunnalle Maalis-toukokuu: kuntakohtaisia asukastilaisuuksia Syyskuu 2011 joulukuu 2012: hallintokunnat yhdistyvät vaiheittain tammikuuta: kunnat yhdistyvät Kuntaliitoksen ensimmäinen käytännön toteutusvaihe Kuntaliitoksen toinen toteutusvaihe kiinnostaa oma tulevaisuus, toteaa henkilöstöpäällikkö Unto Lehtonen Oulun kaupungilta. Säilyykö minun työni, siirtyykö työpaikka, laskeeko vai nouseeko palkka ja miten käy syrjäseutulisien? Nämä ovat tavallisimpia kysymyksiä, joita työntekijät esittävät kokouksissa, Lehtonen kertoo. Asioita puidaan myös henkilökohtaisissa keskusteluissa. Viiden kunnan yhteinen yhdistymishallitus on hyväksynyt henkilöstösopimuksen, johon kuuluu muun muassa irtisanomissuoja ennen yhdistymistä ja viisi vuotta sen jälkeen. Henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen vanhoina työntekijöinä, mutta työtehtävät eivät välttämättä pysy samoina. Esimerkiksi päällikön tehtäviä ei riitä kaikissa päällikköasemassa olleille, Lehtonen sanoo. Henkilöstöä puhuttaa myös palkkojen harmonisointi. Jokaisen työn vaativuus arvioidaan, minkä jälkeen määritellään palkkaus yleisimmän palkkatason mukaan. Joillakin palkka voi nousta, mutta palkkauksellista eriarvoisuutta jää. Kenenkään palkka ei kuitenkaan laske. Irtisanomissuojan ansiosta työt eivät lopu keneltäkään, mutta työntekijöiden määrä vähenee useamman vuoden jaksolla. Vuosittain arviolta henkilöä jää eläkkeelle. Unto Lehtosen mielestä henkilöstösopimuksen ehdot ovat hyvät. Irtisanomissuojakin pätee, vaikka henkilö siirrettäisiin yhtiöittämisen myötä toiseen organisaatioon. Työpaikkakokouksissa olen sanonut, että jos joku tietää työnantajan, jossa irtisanomissuoja on parempi, niin haluaisin kuulla sen työnantajan nimen, Lehtonen kertoo. Oulun palveluista on jo aikaisemmin yhtiöitetty muun muassa sähkön myynti. Lisääkin on tulossa, sillä suunnitteilla on vuoden 2012 alusta kaupunginteatterin sekä talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiöitys. Ei ole yksinkertainen temppu yhdistää viisi kuntaa, joilla on erilaiset palvelut ja toimintakulttuurit. Kauimpana, noin 50 kilometrin päässä Oulusta sijaitsee asukkaan Yli-Ii, joka on viisikosta maaseutumaisin. Haukipudas, Kiiminki ja Oulunsalo puolestaan kuuluvat Oulun vetovoiman mukana nopeasti kasvaneisiin kuntiin, ja moni niiden asukas käy työssä Oulussa. Kokemusta kuntaliitoksesta Oulu sai vuonna 2009, jolloin asukkaan Ylikiiminki liittyi Ouluun. Muutos lisäsi kaupungin väkimäärää pari prosenttia, mutta maapinta-ala moninkertaistui. Tämä oli hyvä harjoitus. Näimme, miten erilaisia kunnat voivat olla, sanoo kaupunginjohtaja Matti Pennanen. 18 Keva 2-11

19 Päällekkäisyyttä karsimalla jää enemmän käsiä kuntalaisten palveluun. Henkilöstöpäällikkö Unto Lehtonen ja kaupunginjohtaja Matti Pennanen (vas.) ovat mukana suunnittelemassa Oulun tulevaisuutta. Pienessä kunnassa resursseja on vähemmän kuin isossa, mutta ne vähät resurssit tietyissä tehtävissä ovat tehokkaammassa käytössä. Julkisella sektorilla on hallinnon päällekkäisyyttä ja byrokratiaa. Jos sitä pystytään vähentämään, jää vapaita käsiä enemmän kuntalaisten palvelemiseen, Pennanen uskoo. Ylikiimingin kanssa liitos vietiin läpi vaiheittain, ja mallia sovelletaan myös uuden Oulun luomisessa puolentoista vuoden siirtymäajalla. Eri hallintokunnat yhdistyvät eri aikoina, jolloin kokemuksista voidaan ottaa koko ajan opiksi ja kokonaisuus on helpompi hallita. Malli on ainutlaatuinen Suomessa. Mennään niin sanotusti Oulun alustalle, eli ennen varsinaista liitosta Oulu on vetovastuussa, sanoo Lehtonen. Uusi Oulu jakaa palvelut kolmeen eri lohkoon, jolla jokaisella on oma apulaiskaupunginjohtajansa. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ovat yksi Kempele jatkaa itsenäisenä Oulun lähikunnista Muhoksen kunta oli mukana vielä kuntajakoselvityksessä, mutta valtuusto äänesti lopulta liitoksen nurin. Eteläinen naapuri, asukkaan Kempele sen sijaan ei lähtenyt edes kuntaliitosselvitykseen. Valtuusto päätti yksimielisesti, että Kempele kehittää palveluitaan itsenäisenä kuntana. Kempeleessä on jo pitempään kehitetty omaa hallintomallia. Lautakuntia ei ole, vaan neljä eri valiokuntaa ohjaa asioiden valmistelua. Palvelutuotantojohtajat ja -päälliköt tekevät päätökset. Kyseessä on uusi malli, jota olemme kehittäneet jo vuosia ja esitelleet muuallekin. Emme halua romuttaa tätä kehitystä Parashankkeen myötä. Samalla palaisimme uudesta mallista takaisin vanhaan, kunnanjohtaja Kari Ahokas kertoo. Kempeleen asukasmäärä ei yksinään riitä Paras-hankkeen mukaisesti tuottamaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Niinpä Oulun eteläpuoliset kunnat ovat Kempeleen johdolla muodostaneet Lakeuden yhteistoimintaalueen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mukana ovat Kempeleen lisäksi Muhos, Liminka, Lumijoki, Tyrnävä ja Hailuoto, ja asukasmäärä on yhteensä Tämä on samalla hyvä sparraaja Oulun suuntaan. Se tarjoaa asukkaille vertailukohdan siihen, miten palvelut toimivat Oulussa ja Lakeudella, Kari Ahokas sanoo. Hänen mukaansa Lakeuden kuntien johtajat ovat keskusteluissaan väläyttäneet mahdollisuutta, että tulevaisuudessa alueella toteutuisi myös näiden kuntien iso liitos. Hän ei kuitenkaan pidä kuntaliitoksia itsetarkoituksena tai usko liian isojen yksiköiden sopivan suomalaiseen kulttuuriin. Uusilta päättäjiltä toivoisin nyt, että kunnat jätettäisiin hetkeksi rauhaan toteuttamaan tähänastisia uudistuksia Keva 19

20 reportaasi lohko. Hyvinvointi on toinen ja sivistys ja kulttuuri kolmas lohko. Viiden kunnan tietojärjestelmiä on alettu jo yhdenmukaistaa, elinkeinotoimi yhdistyi tämän vuoden alussa ja syyskuun alussa yhdistyy suunnitelmien mukaan kuntien tekninen toimi. Ouluun valmistuu kesällä uusi virastotalo tekniselle toimelle, ja eri kuntien teknisen puolen tilaajahenkilöstö siirtyy Ouluun. Päällekkäisistä tehtävistä ei tule ongelmaa. Esimerkiksi kaavoitettava alue sinänsä ei katoa minnekään. Päinvastoin, kuntien teknisessä toimessa on ollut pikemminkin resurssipulaa, joka ehkä nyt helpottaa. Vuoden 2012 alussa yhdistyy kuntien sosiaalija terveystoimi ja elokuussa 2012 opetustoimi. Henkilöstöpäällikkö Lehtonen korostaa, että uudessa Oulussa on kyse Suomen suurimmasta kuntaliitoksesta, ja läheskään kaikkia käytännön asioita ei vielä tiedetä. Ongelmiakin varmaan tulee vielä eteen. Mutta yhdistymisestä vallitsee kunnissa perustava yksimielisyys. Muutosta valmisteltaessa suurimman työn tekevät kuntien päättäjät ja virkamiehet, jotka luovat uuden organisaation ja kehittävät uudet tavat toimia. Työmäärä on valtava. Yksi iso kysymys on, miten yhdistyminen viestitetään työntekijöille ja asukkaille. Aluksi etäiset asiat tulevat tärkeiksi, kun muutos tulee omaan työhuoneeseen, kaupunginjohtaja Matti Pennanen havainnollistaa. Viisi kuntaa päätti yhdistymisestä vuosi sitten keväällä, ja siirtymäaika varsinaiseen kuntaliitokseen on 2,5 vuotta. Viime vuonna perustettu yhdistymishallitus valmistelee liitosta. Kaikki eivät näe sitä, että siirtymäkauden aikana ei ole olemassa varsinaista päättävää elintä. Asioista tarvitaan kuntien erillispäätökset, mikä tuo haasteita johtamiseen, Pennanen sanoo. Yksityisellä puolella Matti Pennanen on ollut mukana monessa fuusiossa, ja vaiheet ovat hänen mukaansa samat. Fuusio ei ole kivuton, mutta siitä selvitään, kunhan muutoksen läpi viemiseen satsataan. Uuden Oulun muodostaminen maksaa karkeasti miljoonaa euroa. Hyvän pohjan kuntaliitokselle antoi Pennasen mukaan selvitysmies Arto Kosken vuosi sitten valmistunut kuntajakoselvitys, joka päätyi puoltamaan viiden kunnan kuntaliitosta. Itse idea on paljon vanhempi. Tulin Oulun kaupungin palvelukseen kymmenen vuotta sitten, ja jo silloin asiasta keskusteltiin. Täällä on aina ollut hyvä seutuyhteistyö. Yli asukkaan kaupunki on jo sen verran iso, että sen ääni kuuluu valtakunnallisestikin. Alueen on syytäkin pitää puolensa. Oulussa oli kymmenen vuotta sitten vahva Nokia-vetoinen aika. Tämä on muuttunut, mikä on yksi asia, johon Oulun seudulla on reagoitava. Kuntien päättäjät ovat suhtautuneet uuteen Ouluun myönteisesti. Ensimmäisenä yhdistyi tämän vuoden alussa kivuttomasti kuntien elinkeinotoimi nimellä Business Oulu. Pennasen mukaan tämä oli erinomainen esimerkki yhteisestä tahtotilasta. Kaiken tämän työmäärän jälkeenkin kaupunginjohtaja lähtisi kuntaliitoshankkeeseen uudestaan. Tämä olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin! Uusi Oulu Suomen 5. suurin kunta, vuonna 2013 lähes asukasta Mukana: Oulu , Haukipudas , Kiiminki , Oulunsalo ja Yli-Ii asukasta. Yhdistymistä valmistelee syksyllä 2010 perustettu 20-jäseninen yhdistymis hallitus ja sen alaisuudessa 5 eri toimikuntaa 20 Keva 2-11

Rouva Helsinki. Kaupungin pomo haluaa eroon vanhoista laitosrakenteista. Suurliitos synnyttää uuden Oulun. työkyky käyttöön. sopeutuu markkinoihin

Rouva Helsinki. Kaupungin pomo haluaa eroon vanhoista laitosrakenteista. Suurliitos synnyttää uuden Oulun. työkyky käyttöön. sopeutuu markkinoihin Suurliitos synnyttää uuden Oulun Selvitysmies Lehto: työkyky käyttöön 2-2011 www.keva.fi Kevan sijoitusstrategia sopeutuu markkinoihin paljonko henkilöstöä kunnissa vuonna 2020? Keva på svenska s. 27 Rouva

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus Ajankohtaiset t työelämä ä ja työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus KuEL palkkasumma 16,1 mrd KuEL maksutulo 4,7 mrd Keva KUEL maksettavat eläkkeet

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tiedotustilaisuus KT:n henkilöstömenosäästötiedustelun tuloksista 17.12.2014 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Tervetuloa asioimaan Kevassa

Tervetuloa asioimaan Kevassa Tervetuloa asioimaan Kevassa Keva hoitaa valtiotyönantajien työeläkeasiat vuoden 2013 alusta Työeläkeasioissa sinua palvelee Keva Vuoden 2013 alusta lähtien valtiotyönantajien eläkkeisiin liittyvissä asioissa

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi n ja Saarikan esittely Fuusion toteutus Kokemuksia Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Saarijärvi järjestää palvelut

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (6) 175 Terveyslautakunnan lausunto aloitteesta selvityksestä TyöterveysPlus:n perustamiseksi HEL 2012-004356 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Kymenlaakson kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Kotka 26.10.2011 Pekka Alanen Keva 2011 lähtien Keva-nimi ja uusi logo käyttöön

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta 22.10.2014 Sivu 1 Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta Olen vanhuuseläkkeellä. Vaikuttaako lakimuutos eläkkeeseeni? Miten käy perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen? Lakimuutos

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja Valiokuntamalli Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja Kempele Oulu 193 000 Hailuoto 1 000 Kempele 16 800 Lumijoki 2 100 Liminka Tyrnävä 6 600 9 500 Muhos 9 000 VALTUUSTON TIIMITYÖSKENTELY KEMPELEESSÄ

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2011

Tilinpäätöskalvot 2011 Tilinpäätöskalvot 2011 Tuloslaskelma 2011 2010 Maksutulo 4 545 4 327 Eläkemeno -3 524-3 306 RAHOITUSKATE 1 021 1 021 Sijoitusten nettotuotto -446 3 125 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut ja poistot

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot