Rouva Helsinki. Kaupungin pomo haluaa eroon vanhoista laitosrakenteista. Suurliitos synnyttää uuden Oulun. työkyky käyttöön. sopeutuu markkinoihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rouva Helsinki. Kaupungin pomo haluaa eroon vanhoista laitosrakenteista. Suurliitos synnyttää uuden Oulun. työkyky käyttöön. sopeutuu markkinoihin"

Transkriptio

1 Suurliitos synnyttää uuden Oulun Selvitysmies Lehto: työkyky käyttöön Kevan sijoitusstrategia sopeutuu markkinoihin paljonko henkilöstöä kunnissa vuonna 2020? Keva på svenska s. 27 Rouva Helsinki Kaupungin pomo haluaa eroon vanhoista laitosrakenteista.

2 pääkirjoitus 82 % Tarinoista syntyy parhaimmillaan positiivinen kierre. muutama tovi sitten istuin kunta-alan tapaamisessa, jossa 82 prosentin lukema aiheutti hämmästystä ja kirvoitti jopa hieman epäuskoisia kommentteja. Lukema on saatu tulokseksi, kun Keva on kysynyt kuntien työntekijöiltä, suosittelisivatko he työpaikkaansa tutulleen. En pitäisi lukemaa välttämättä kovinkaan yllättävänä. Niin kuntaalan, valtion kuin kirkonkin työt ovat tekijälleen ja koko yhteiskunnalle merkittäviä monella tapaa. Työllä pelastetaan ihmishenkiä, rakennetaan niin fyysisiä kuin henkisiäkin siltoja parempaa huomista varten ja varmistetaan kaikkien saatavissa olevat peruspalvelut. Niin tulos kuin kuulijakunnan epäuskoisuus toivat esille muutamia havaintoja. Ensinnäkin monella taitaa olla hieman skeptinen asenne julkisen alan töihin (ei ehkä omaansa, mutta niihin muihin; tutkitustikin julkisen sektorin työt tuodaan mediassa esille melko kielteisesti ja kyllähän me olemme jo lapsena kuulleet juttuja kunnan miehistä). Toiseksi käsityksiä julkisen sektorin työstä voidaan muuttaa, sillä mielikuvat ja reaalimaailma eivät tunnu olevan tasapainossa. Kolmanneksi on mietittävä, mitä työpaikan suositteleminen kertoo ja miksi se on tärkeää. Varsinkin ensimmäisen ja toisen havainnon yhteydessä puhumme usein työnantajamaineesta tai työnantajan houkuttelevuudesta ja mietimme, miten saamme omille työpaikoillemme kuhunkin työhön osaavimpia ja sopivimpia ihmisiä. Työpaikan houkuttelevuutta on hyödyllistä miettiä muulloinkin. Millainen työpaikkamme on? Onko työntekijöillä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä? Osaammeko puuttua ongelmiin tai mahdollisuuksiin ajoissa? Saavatko esimiehet riittävää tukea, jotta he selviävät usein raskaastakin esimiestehtävästä? Puhallammeko yhteen hiileen ja muistammeko, ketä varten ja miksi tätä työtä teemme? Uskoisin, että edellä mainitut seikat vaikuttavat meidän jokaisen kokemukseen omasta työpaikastamme. Samalla, kun ne määrittävät työpaikan houkuttelevuutta, ne määrittävät myös työhyvinvointia, joka näkyy ajan mittaan työntekijöiden työkyvyssä ja pahimmillaan työkyvyttömyydessä. Samalla ne antavat pohjan tarinoille, joita työpaikoistamme kerromme ja joita työpaikoistamme kerrotaan. Ulkoisella ja sisäisellä todellisuudella on taipumus vahvistaa toisiaan, jolloin työstä, sen tekemisestä ja näistä kerrotuista tarinoista syntyy parhaimmillaan itseään ruokkiva positiivinen kierre. Kierre ei synny itsestään, mutta keinoja on, jos niihin tartumme. Ehkä seuraavalla kerralla olemme vähemmän epäuskoisia, kun kuulemme entistäkin myönteisempiä tuloksia julkisen sektorin töistä. PS. Kiitos kaikille lukijatutkimukseen vastanneille. Tätä kirjoittaessani odotan tuloksia innolla ja kerromme niistä seuraavassa Keva-lehdessä. Tero Manninen Päätoimittaja Kannen kuva Carl Bergman kuvasi Paula Kokkosen. Julkaisija Keva (29. vuosikerta) Päätoimittaja Tero Manninen, p , Unioninkatu 43, PL 425, Helsinki Toimitusneuvosto Keva: Pekka Alanen, Pauli Forma, Fredrik Forssell, Jarmo Helminen, Ulla Palmroos, Marja-Leena Suhonen, Juha Poikajärvi, Jorma Rautakoski, Tapio Ropponen, Jari Sokka, Elina Rantanen (toimitusneuvoston sihteeri) Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen Toimitus Fondamenta Media Oy, Tarkk ampujankatu 4 A 40, Helsinki Toimitussihteeri Susanna Cygnel, Ulkoasu Marko von Konow Svensk översättning Översättningsenheten vid Keva Paino Libris Oy, Helsinki ISSN , verkkojulkaisu ISSN Osoitelähde Keva, lehtirekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset 2 Keva 2-11

3 sisältö 12 VAIKUTTAJA Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen pistää asiat halki poikki pinoon, joten hänen aikanaan Helsingin sosiaali- ja terveystoimi on uudistunut. 16 REPORTAASI Suomen kuntakartalta häviää parissa vuodessa Kiiminki, Haukipudas, Oulunsalo, Yli-Ii ja Oulu. Niistä syntyy uusi Oulu, maan viidenneksi suurin kunta. Mutta miksi? 2 Pääkirjoitus 4 Suomen kuvia. Eläkeläinen. 6 Otteita. Kevan sijoitukset. Henkilöstöhankinta ammattimaiseksi Kuntarekryn avulla. Keski-iän työkyky ennustaa vanhuuden vointia. Kuntaeläkkeiden käsittely sujuu nopeasti. Pomot jatkamisen asialla Henkilöstöjohdon seminaarissa. Testaa työsykkeesi! Verkostossa reilu tuhat eläkeasiamiestä. Eläkkeelle siirrytään aiempaa vanhempana. 22 Kevan talous. Kevan uusi sijoitusstrategia sopeutuu maailman ja markkinoiden muutoksiin. 24 Elämää arjessa. Mikael Hästö opiskelee sosiaalityötä ja haluaa asiakkaiden pariin. 26 Kommuunisti istahti väärään pöytään. 27 Keva på svenska. Ledaren. I Helsingfors sker pensioneringen smidigt eftersom pensionsrådgivarna hjälper. Under biträdande stadsdirektör Paula Kokkonens tid har det skett betydande ändringar i Helsingfors social- och hälsovård. Inom några år försvinner Kiminge, Haukipudas, Oulunsalo, Yli-Ii och Uleåborg. De bildar tillsammans det nya Uleåborg. Kevas nya strategi anpassas till förändringarna på marknaderna. Palstat 6 Luottamuksella. Markku Lehto kiinnittäisi huomion jäljellä olevaan työkykyyn, eikä jo menetettyyn. 9 Näin sen teimme. Helsingissä eläkkeelle jääminen sujuu, koska eläkeneuvojien apu on lähellä. 10 Miten on? Hannele Kantanen kertoo osa-aikaeläkkeestä. 11 Tutkitusti. Kuntien henkilöstön odotetaan vähenevän vuoteen Keva 3

4 suomen kuvia Eläkeläinen Ihmiset matkaavat sankoin joukoin Suomenlinnaan kesäpäivien viettoon, mutta kuinkahan moni piknik-korin kantaja tuntee tämän suositun vapaa-ajankohteen historian? Suomenlinnan tehtävä oli suojata Helsinkiä mereltä tulevilta hyökkäyksiltä 1700-luvulta aina itsenäisyyden aikaan asti kunnes siitä tuli liian vanhanaikainen ollakseen strategisesti tärkeä. Muistutuksena sotilaallisesta menneisyydestä on vielä jäljellä esimerkiksi venäläisten 1800-luvun lopulla rakentama tykkiasema ja ammusvarastot, joiden päällä turistit nyt istuskelevat. Carl Bergman, valokuvaaja, Helsinki Tällä palstalla Keva-lehti esittelee Suomea nuorten lahjakkaiden kuvaajien silmin. 4 Keva 2-11

5 2-11 Keva 5

6 otteita Miksi osatyökykyinen pitäisi saada töihin? Inhimillisistä syistä: monet eläkkeelle jäävät vajaatyökykyiset saavat pientä eläkettä, joten työ parantaisi toimeentuloa ja ihmisten arvostusta. Lisäksi eläkemenot pienenisivät ja verotulot kasvaisivat sosiaaliturvan pohjaksi. Näköpiirissä on myös työvoiman vajetta. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista haluaisi osa- tai kokoaikaiseen työhön. Mitä esteitä on työllistää osatyökykyisiä? Rahaa ja keinoja on. Kyse on asenteista ja tahdosta. Kuntoutusta ja koulutusta täytyy lisätä vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. Työntekijät pelkäävät, että jos menee töihin, eläke katkeaa ja tulee tuloloukkuja. Työnantajat epäilevät, että osatyökykyisen työllistämisestä seuraa vaivaa ja riskejä. Työkaverit saattavat oudoksua. Jätit helmikuussa hallitukselle uuden selvitysraportin johtamasi sata-komitean jälkeen. Mikä sen tausta on? Vuonna 1972 kirjoitin Tauno Ruuskan kanssa kirjan Vajaatyökykyisten työllistäminen. 40 vuotta on kulunut ja samaa ongelmaa pohditaan. Nyt eivät riitä pienet tekniset ratkaisut, vaan on tehtävä isompi perusmuutos, monen vuoden ohjelma. Kumpaa me pidämme hyvinvointina: sitä, että menemme töihin, vai sitä, että menemme eläkkeelle? Poliittisten päättäjien täytyy olla sitä mieltä, että osatyökyvyn hyödyntäminen on hyvinvointia. Miten tuloloukut poistetaan? Sovitetaan palkka ja eläke toisiinsa niin, että työ kannattaa. Kun menee töihin, osa eläkkeestä jää lepäämään, eikä sitä tarvitse hakea uudelleen. Palkka työstä taas kerryttää tulevaa eläkettä. Jos työpaikat ovat satunnaisia ja pätkätöitä, hallinnollisilla järjestelyillä varmistetaan, että eläke alkaa juosta automaattisesti työn loputtua. Mitä työnantajat tuumivat? Jos kyse on esimerkiksi kunnasta, kannattaa etsiä osatyökykyiselle sopiva työpaikka. Ehdotin myös työpankkia, jossa osatyökykyiset voivat olla ja työnantaja voi tehdä työsopimuksen tällaisen pankin kanssa. Ehdotat raportissa Voimalan perustamista. Mikä se on? Ehdotin, että toimeksiantaja, kuten Kela tai työeläkeyhtiö, voi siirtää vastuun koko prosessista Voimalalle. Se sopii asioista työnantajan kanssa sekä huolehtii kuntoutuksen ja koulutuksen järjestämisestä, työpaikan hankinnasta, eläkkeen ajantasaistamisesta ja toimeentulon turvaamisesta katkon aikana. Mitä selvitykselle nyt tapahtuu? Uusi hallitus ottaa sen todennäköisesti työlistalle. Meillä on kiinnitetty huomio siihen osaan työkykyä, joka on menetetty, mutta nyt pitäisi korostaa sitä työkykyä, joka on jäljellä. Ongelma on vähän sama kuin pohdittaessa, onko lasi puolityhjä vai puolitäysi. Teksti Helinä Hirvikorpi / Kuva Taavetti Alin luottamuksell a Osatyökyky kannattaa hyödyntää Selvitysmies Markku Lehdon mukaan huomio pitäisi kiinnittää siihen työkykyyn, joka on jäljellä, eikä siihen, joka on menetetty. Valtiotieteiden tohtori Markku Lehto huomauttaa, että kunnat säästävät ylimääräisen kustannuksen, jos henkilö ei jää kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle vaan jäljellä oleva työkyky saadaan käyttöön. Lehto on sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö. 6 Keva 2-11

7 otteita Sijoituksissa haasteellinen alkuvuosi Ensimmäisellä vuosineljänneksellä sijoittajille aiheuttivat päänvaivaa Pohjois-Afrikan levottomuudet, Japanin traaginen luonnonkatastrofi jälkiseuraamuksineen ja edelleen jatkuva euroalueen velkakriisi. Haasteellisessa ympäristössä Kevan sijoitukset tuottivat 0,0 %, mitä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisena tuloksena. Sijoitusten markkina-arvo oli maaliskuun lopussa 28,9 miljardia euroa. Tammi-maaliskuussa noteeratut osakkeet ja osakerahastot tuottivat 0,5 % ja korkosijoitukset 0,1 %. Kiinteistösijoitusten (mukaan lukien kiinteistörahastot) tuotto oli 0,9 %. Parhaiten tuottivat hyödykesijoitukset 7,6 %, pääomasijoitukset 2,9 % ja hedge-rahastot 2,0 %. Noteerattujen osakkeiden ja osakerahastojen osuus koko sijoitusvarallisuudesta oli 43,6 %, korkosijoitusten 42,0 % ja kiinteistösijoitusten 7,7 %. Pääomasijoitusten osuus oli 4,1 %, hedge-rahastojen 1,7 % ja hyödykesijoitusten 0,7 % Kevan koko sijoitusvarallisuudesta. Viime vuosina on totuttu voimakkaisiinkin liikkeisiin pääomamarkkinoilla. Vuoden 2011 ensimmäiset kuukaudetkin ovat olleet levottomia, toteaa sijoitusjohtaja Ari Huotari. Euroalueen ongelmaisimpien valtioiden lainojen suorat vaikutukset alkavat olla eläkesijoittajien kannalta jo historiaa. Esimerkiksi Kevan salkussa näitä lainoja on enää hyvin vähän. Vuoden 2011 haasteita ovat etenkin inflaatio pelkojen orastava nousu ja talouden sopeutuminen mitä todennäköisimmin nousevaan korko tasoon. Kevan sijoitusjohtajan Ari Huotarin mukaan pääomamarkkinoilla on totuttu viime aikoina voimakkaisiin liikkeisiin. Kuva keva Tyytyväiset vuokralaiset Keva oli viime syksynä kolmatta kertaa mukana Kiinteistötalouden instituutin (KTI) tekemässä vuokra-asuntojen Asiakastyytyväisyysvertailussa ja sijoittui keskimääräistä paremmin kuin muut kyselyn yritykset. Keva sai parhaat arviot asukkaiden kokonaistyytyväisyydessä vuokranantajaan. Vuokralaisten vaihtuvuus seuraavan viiden vuoden aikana on myös keskimääräistä pienempi, sillä Kevan asukkaista peräti 31 % arvelee asuvansa nykyisessä asunnossaan vielä yli 10 vuotta. Pomot jatkamisen asialla Kevan vuosittaisessa Henkilöstöjohdon seminaarissa tarkasteltiin puheiden ja tavoitteiden muuttumista käytännön teoiksi. Keskustelua virittivät toimitusjohtaja Merja Ailus ja työministeri Anni Sinnemäki. Päivän aikana pohdittiin luottamuksen rakentamista vaikeiden päätösten jälkeen ja henkilöstöjohdon entistä osallistuvampaa toimintatapaa. Puhujina olivat muun muassa henkilöstöjohtajat Anu Kalliosaari Porvoosta ja Pertti Malkki Jyväskylästä sekä kehitysjohtaja Minna Karhunen Järvenpäästä. Seminaarin materiaaliin voi tutustua voi tutustua osoitteessa Henkilöstöhankinta ammattimaiseksi Kuntaliiton tuottamaa Kuntarekry-palvelua käyttää jo lähes 80 kuntaorganisaatiota. Palvelu sisältää rekrytoinnin tietojärjestelmän sekä työpaikkailmoitusten julkaisemiseen ja työnantajakuvan kehittämiseen. Palvelu sopii eri toimialoille ja erikokoisille organisaatioille. Kuntatyönantajat hoitavat rekrytointia hyvin erilaisilla tavoilla. Osa organisaatioista tekee sen todella ammattimaisesti ja tehokkaasti. Osa kunnista on todennut aiemmin hyväksi havaitut keinot edelleen riittäviksi. Työnhakijaa hämmästyttää, että osaa kuntatyöpaikoista ei löydy lainkaan verkosta, eikä kuntiin voi hakea sähköisesti töihin. Kuntarekry tarjoaa kunnille tähän tehokkaan ratkaisun. Kunnat tunnistavat hyvin, missä tahdissa heillä eläköidytään. Lisääntyvään rekrytointityön määrään ei kuitenkaan valmistauduta riittävästi. Helpommin pitäydytään aiemmissa toimintatavoissa, eikä varata resursseja toimintatapojen tehostamiseen. Lisää tietoa: Keva 7

8 otteita Kuva aino huovio Plussan puolella Eläkkeelle siirrytään aiempaa vanhempana, ja yhä useampi kuntatyöntekijä jatkaa työelämässä vähintään omaan eläkeikäänsä asti. Näin kertovat Kevan käyttämät mittarit. Myös 63 vuotta täyttäneiden osuus eläkkeelle siirtyneistä on kasvanut, tosin osittain kuntahenkilöstön ikärakenteen muutoksen takia. Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyy nyt entistä harvempi, ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus uusista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut. Osittainen työssä jatkaminen on siten mahdollista yhä useammalle kuntatyöntekijälle. Kevan jatkamismittarit (työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut) Harriet Lindroth jatkoi englannin opettajana seitsemänkymppiseksi, koska häntä tarvittiin. Lindrothin huikeasta urasta kerrottiin Keva-lehden numerossa 1/ Eläkkeellesiirtymisiän odote 59,9 v. 60,6 v. 25-vuotiaalle työntekijälle Omaan eläkeikäänsä tai sen yli 40 % 56 % jatkaneiden osuus 63-vuotiaana eläkkeelle 29 % 46 % siirtyneiden osuus Työkyvyttömyyseläkkeiden 1,06 % 0,97 % ikävakioitu alkavuus Osatyökyvyttömyyseläkkeille 29 % 35 % siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä Jo reilu tuhat eläkeasiamiestä Kevan jäsenyhteisöissä on tällä hetkellä eläkeasiamiehen verkosto. Työnantaja saa eläkeasiamiehiltä tuen henkilöstön jäädessä eläkkeelle. Eläkeasiamiehet hoitavat tehtäväänsä yleisimmin oman toimensa ohella. He saavat Kevalta maksutonta koulutusta ja tukevat koko työyhteisöä eläkeasioiden osaajina. Eläkeasiamiehet ovat tärkeä linkki työpaikan eläkeasioiden hoidossa, koska he sujuvoittavat eläkkeen hakua niin vanhuus-, osaaika- ja perhe-eläkkeissä sekä taloudellisen tuen tilanteissa. Se on etu niin työntekijälle, työnantajalle kuin Kevallekin. Osakeyhtiö Kevan asiakkaana Kunnallinen osakeyhtiö voi vakuuttaa työntekijänsä Kevassa tietyin edellytyksin. Kevan asiakkaaksi voi liittyä kuntien ja kuntayhtymien kokonaan omistama osakeyhtiö. Myös kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa olevien osakeyhtiöiden ja säätiöiden on mahdollista vakuuttaa työntekijänsä Kevassa. Tämän edellytyksenä on kuitenkin, että kuntien määräämisvallassa oleva yhtiö tai säätiö hoitaa kuntien lakiin perustuvia tehtäviä tai että kysymyksessä on uusi yhtiö tai säätiö ja sen henkilöstön enemmistö on kuulunut ennen yhtiön tai säätiön perustamista kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin. Samalla kun yhtiö ottaa työeläkevakuutuksen Kevasta, se liittyy Kevan jäsenyhteisöksi. Kunnallisille osakeyhtiöille eläkemaksut ovat Kevassa samaa tasoa kuin yksityisessäkin eläkevakuutusyhtiössä, koska uusilla osakeyhtiöillä ei ole eläkemenoperusteista maksua lainkaan. Kevan valinta eläkevakuuttajaksi ei siis nosta yhtiön palkan sivukuluja korkeammaksi kuin yksityisellä sektorilla. Palkan sivukulut ovat alemmat, kun eläkevakuuttajaksi valitaan Keva, jos yhtiöön kunnasta siirtyvälle henkilökunnalle joudutaan ottamaan lisäeläkevakuutus vanhan kunnallisen lisäeläkkeen säilyttämiseksi. Yhtiön säilyminen Kevan eläkevakuutuksen piirissä turvaa eläketurvan rahoitusta sekä auttaa pitämään eläkemaksun vakaana, mikä on yhtiön omistajien, kaikkien kuntatyönantajien ja viime kädessä veronmaksajien etu. Yksityisen puolen ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen tuki on Kevassa jopa edullisempi. Lisäksi asiakkaanamme pääsee hyödyntämään kattavia jäsenyhteisökohtaisia tilasto- ja laskentapalvelujamme. Tarkempaa tietoa Kevan jäsenyhteisöksi liittymisestä oli Kevalehden numerossa 1/2011. Katso myös Kevan kotisivuilta kohdasta Työnantajille > Jäsenyhteisönä Kevassa. Lisätietoja hakemuksessa tarvittavista tiedoista voi kysyä Anne Perälehto-Virkkalalta, p Yhtiöittämisen vaikutuksista yhtiön ja sen omistajien eläkemaksuihin ja eläketurvan rahoitukseen antavat lisätietoja Jarmo Helminen p ja Allan Paldanius, p Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Testaa työsykkeesi Kevan kotisivuilla on Oma työsyke testi oman työhyvinvoinnin mittaamiseen. Testi on helppo ja nopea tehdä hiirellä klikaten. Siinä kysytään keskeisiä asioita, jotka vaikuttavat omaan työhyvinvointiin. Vastaamalla testiin saat indeksiluvun, joka kuvaa työhyvinvointiasi. Paras mahdollinen pisteluku on 100 ja heikoin 0. Voit verrata lukuasi kunta-alan eri toimialojen ja ikäryhmien kokemuksiin työhyvinvoinnistaan. Vertailutiedot pohjautuvat Kevan vuosittain toteuttamaan Kunta-alan työsyke -tutkimukseen, johon vuonna 2010 vastasi kuntatyöntekijää. Testaa työhyvinvointisi: Kevan luvut Työ- ja virkasuhteisten KuEL-vakuutettujen keskimääräinen ikä vuoden lopussa: , , , ,0 (ennakkotieto) 8 Keva 2-11

9 otteita näin sen teimme Tukea tärkeimmissä päätöksissä Kirsi Raudoskoski (vas.) ja Maija Siponen ovat Helsingin henkilöstökeskuksen päätoimiset eläkeneuvojat. Johtava työmarkkinalakimies Leena Mattheiszen (oik.) pitää eläköityvien tiedotuspäiviä tärkeänä tiedotuskanavana. eläkkeelle jääminen on aina iso rajapyykki työntekijän elämässä. Se sisältää pohdintoja rahan riittävyydestä, mutta myös elämän kokonaisuudesta. Viime vuonna Helsingin kaupungilta jäi eläkkeelle 778 henkilöä, suurin osa vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 163. He kaikki saivat tahtoessaan opastusta kaupungin eläkeasiamiehiltä ja -yhdyshenkilöiltä. Asiakkaat ottavat yhteyttä eläkeiän lähestyessä tai silloin, kun jaksamisen takia työmäärää pitäisi vähentää. Nykyään on enemmän mahdollisuuksia, koska eläkeikä joustaa ja käytössä ovat myös osa-aikaiset eläkkeet. On siis myös enemmän asioita, joista pitäisi tietää päätöksiä tehdessä, kertovat Kirsi Raudoskoski ja Maija Siponen, Helsingin kaupungin päätoimiset eläkeneuvojat. Asiakkaat haluavat kuulla vaihtoehtoja, faktoja ja päätöstensä vaikutuksia. Kun mutkikkaita asioita on paljon, on apu tärkeää. Emme kuitenkaan tee päätöksiä asiakkaiden puolesta, Raudoskoski korostaa. Päätoimisiin eläkeneuvojiin voivat ottaa yhteyttä kaikki kaupungin työntekijät ja heidän esimiehensä, kun eläkeasioista tulee kysyttävää. Isoissa virastoissa ja liikelaitoksissa, kuten Helsingin Energiassa, on omat sivutoimiset eläkeasiamiehensä, ja sen lisäksi kaupungin virastoissa on eläkeyhdyshenkilöitä, jotka tekevät työtään oman toimensa ohessa. Paljon mietitään sopivaa hetkeä siirtyä eläkkeelle. Sähköisten eläkehakemusten tekeminen on selkein ja näkyvin yksittäinen eläkeasiamiehen tehtävä. Hakemus tehdään yhdessä asiakkaan kanssa tämän aloitteesta. Paljon myös mietitään sopivaa hetkeä siirtyä eläkkeelle. Eläkeneuvoja kertoo mahdollisuuksista jatkaa työssä ja siitä, miten se vaikuttaa eläkkeen määrään. Kun asiakas kuulee, miten paljon esimerkiksi puoli vuotta töissä lisää eläkettä, hän saattaa muuttaakin suunnitelmiaan ja jatkaa vielä, Siponen sanoo. Päätoimiset eläkeneuvojat ja eläkeasioista vastaava työmarkkinalakimies työskentelevät henkilöstökeskuksessa, joka tiedottaa eläkeasioista henkilöstölle muun muassa intranetissä ja henkilöstölehdessä sekä ylläpitää eläkeyhdyshenkilöverkostoa. Infotilaisuuksia pidetään ajankohtaisista eläkeasioista. Lisäksi henkilöstökeskus järjestää ympäri vuoden eläkkeelle jääville neuvontapäiviä. Päivän tarkoituksena on vähentää ihmisten epätietoisuutta eläkeasioista ja eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä käytännöistä. Tarvittaessa ollaan yhteydessä Kevan asiantuntijoihin, sanoo johtava työmarkkinalakimies Leena Mattheiszen. Sen lisäksi, että yksittäinen työntekijä saa apua ja neuvoja omaan tilanteeseensa, me saavutamme monta ihmistä yhtä aikaa ja tällä tavalla vähennämme painetta eläkeneuvojan vastaanotolla. Teksti Susanna Cygnel / kuva Taavetti Alin 2-11 Keva 9

10 otteita Kuva shutterstock Keski-iän työkyky ennustaa vanhuuden kuntoa Hyvä työkyky ennustaa terveyttä vanhuuteen. Jos kokee työkykynsä olevan kunnossa työssäoloaikana, on hyvin mahdollista, että edessä on kosolti terveitä seniorivuosia. Hyvä työkyky indikoi pienempää sairauksien lukumäärää ja vähempää hoitojaksojen määrää eläkevuosina, kertoo valtiotieteiden tohtori Jorma Seitsamo. Hän puhui kuntatyöntekijöiden työ- ja toimintakyvystä aiheen ympärille rakennetussa seminaarissa toukokuun alussa. Kevan järjestämän seminaarin puheenvuorot keskittyivät meneillään olevaan kuntatyöntekijöiden työ- ja toimintakyvyn sekä terveyden 28-vuotisseurantaan. Tutkija, terveystieteiden tohtori Mikaela von Bonsdorff toi esille, että seurantatutkimus osoitti keski-iän työkyvyn ennustavan vanhuuden toimintakykyä ja elämän pituutta. Merkittävällä osalla kunta-alan työntekijöistä työkyky säilyi hyvällä tasolla aina vanhuuteen saakka. Gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen totesi, että toistaiseksi on sangen vähän tietoa työelämän vaikutuksesta terveyteen vanhuudessa. Keski-iän lihasvoiman ja elintapojen tiedetään ennustavan vanhuuden toimintakykyä ja pitkäikäisyyttä, joten on todennäköistä, että työ ja sen kuormittavuus vaikuttavat myös vanhuuteen. Kunta-alan työntekijöiden seurantatutkimus aloitettiin Työterveyslaitoksella vuonna Keva rahoittaa tutkimusta Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen, Työterveyslaitoksen ja Suomen Akatemian kanssa. miten on? Koska osaaikaeläkkelle? Olen syntynyt vuonna 1952 ja ajattelin jäädä osa-aikaeläkkeelle tänä tai ensi vuonna. Nyt kuitenkin on tullut muutos, että osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta ei enää kartukaan eläkettä. Koskeeko tämä muutos minua ja onko sillä merkitystä jäänkö osa-aikaeläkkeelle vuonna 2011 tai vuonna 2012? Ennen vuotta 1953 syntyneiden osa-aikaeläkkeitä koskeviin sääntöihin ei ole tullut muutoksia. Eläkettä karttuu siis entiseen tapaan myös ansion alenemasta, jäittepä sitten eläkkeelle tänä vuonna tai vuonna Muutokset koskevat vain vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneitä. Heillä on osa-aikaeläkeoikeus vasta 60 vuoden iässä ja osa-aikaeläkkeen aikana eläkettä karttuu vain osaaikatyön palkasta, ei siis ansion alenemasta. kerro mielipiteesi Vaikuttaako vapaaehtoinen eläke? Olen juuri jäänyt osa-aikaeläkkeelle. Täytän kesällä 60 vuotta ja voisin silloin ryhtyä nostamaan vapaaehtoista eläkettäni. Vaikuttaako se osa-aikaeläkkeen määrään? Itse kustannetun vapaaehtoisen eläkkeen nostaminen ei vaikuta osa-aikaeläkkeen määrään. Osa-aikaeläkkeen saamisen yksi ehto on se, että ei saa muita työeläkkeitä. Tällä tarkoitetaan kuitenkin vain lakisääteisiä työeläkkeitä. Eläkettä Suomestakin? Olen asunut ja työskennellyt Englannissa vuodesta 1997 saakka. Sitä ennen työskentelin Suomessa sairaanhoitajana lähes 20 vuotta. Olen täällä Englannissa oman alani eläkekassan jäsen ja tulen saamaan täältä vanhuuseläkettä. Käsittääkseni minulla on oikeus eläkkeeseen myös Suomesta, mutta miten minun pitää sen kanssa toimia? Jos jään eläkkeelle jäätyäni asumaan tänne Englantiin, pitääkö minun hakea eläke erikseen Suomesta? Jos on oikeus saada eläkettä useasta EU-maasta, eläkkeenhakijan ei tarvitse itse huolehtia hakemuksen lähettämisestä jokaiseen maahan erikseen: Kussakin EU-maassa toimii ns. yhdyslaitos, joka toimittaa eläkehakemukset muihin EUmaihin. Teidän ei siis tarvitse hakea Suomen työeläkettä erikseen Suomesta, vaan jätätte eläkehakemuksenne Englannin yhdyslaitokseen. Laitoksen yhteystiedot löydätte esimerkiksi osoitteesta Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Voit antaa palautetta osoitteessa Kerro myös, mistä aiheista tai kenestä vaikuttajasta haluaisit lukea juttuja Keva-lehdessä. Kiitos! 10 Keva 2-11

11 otteita tutkitusti Muutoksen tuulet puhaltavat henkilöstön määrään kevan jäsenyhteisöjen talous- ja rahoitusjohto arvioi kunta-alan henkilöstömäärän vähenevän vuoteen 2020 mennessä. Jäsenyhteisöjen omissa organisaatioissa henkilöstömäärän arvellaan vähenevän hieman alle neljä prosenttia. Kuntaliitoskunnissa odotetaan selvästi suurempaa pudotusta, hieman alle seitsemän prosenttia. Kuntayhtymissä henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän vain vähän ja kunnallisissa osakeyhtiöissä ei lainkaan. Henkilöstömäärien pienenemiseen on monta syytä: Kaikkien eläkkeelle siirtyneiden tilalle ei aiota rekrytoida uusia ihmisiä. Toimintojen ulkoistamista suunnitellaan. Peruskuntien henkilöstömäärä vähenee myös siksi, että väkeä siirtyy kuntien omistamiin osakeyhtiöihin. Samaan aikaan, kun kunta-alalta katoaa henkilöstöä, uutta työvoimaa rekrytoidaan rivakkaa tahtia eläkkeelle siirtyvien tilalle. Asia onkin hyvin monisäikeinen, sillä samaan aikaan esiintyy sekä pulaa henkilöstöstä että sen runsaudesta. Lisähenkilöstöä kaivattaisiin eniten sosiaali- ja terveydenhuoltoon, erityisesti vanhustenhuoltoon. Toisaalta hallinnossa ja opetusalalla henkilöstöä koetaan olevan jopa yli tarpeen. Opetusalalla henkilöstön määrän tarve kuitenkin vaihtelee kunnasta toiseen, sillä joissakin kunnissa tulevaisuuden ikäluokat ovat pieniä ja toisissa taas suuria. Nämä talous- ja rahoitusjohdon keskimääräiset arviot saattavat olla paljonkin ristiriidassa monen kunnan paikallisen tilanteen kanssa. Kuntien henkilöstötilanteet vaihtelevat hyvin paljon, sanoo Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma. Kuntien palvelustrategioissa on oma asemansa sekä itse toteutettavilla palveluilla että ostopalveluilla. Ulkoistamisen tai oman tuotannon voimakas painottaminen on erittäin harvinaista. Tämä unohtuu aika usein ja monessa keskustelussa, Forma huomauttaa. Kuntien palvelustrategiat ovat jo pidemmän aikaa perustuneet monipuoliseen tapaan järjestää palveluita. Ulkoistaminen ei häämötä horisontissa, vaan kunnat ovat seilanneet markkinoiden merellä jo pitkään. Lisää henkilöstöä kaivattaisiin erityisesti vanhustenhuoltoon. Tutkimuksessa tuli esiin Kevaa ilahduttavia tuloksia. Tuntuu siltä, että työkyvyttömyyden taloudellinen merkitys alkaa valjeta. Entistä useampi talousja rahoitusjohtaja kertoo ymmärtävänsä paremmin, mistä varhaiseläkemenoperusteisessa maksussa on kysymys. Tämä johtaa kunnissa hyödyllisiin keskusteluihin siitä, miten työkyvyttömyyden kustannuksia voitaisiin hillitä, Forma uskoo. Seuraavassa vaiheessa tätä tietoa olisi saatava lisää poliittisille päättäjille, joiden arvioidaan tietävän selvästi vähemmän kuin kuntapäättäjien. Lisäksi entistä useammalla kunnalla on konserniohjeistus siitä, että yhtiöittämistilanteissa työeläkevakuuttajaksi valitaan Keva. Tyytyväisyyttä on herättänyt myös Kevan erittäin hyvä maine työeläkevakuuttajana jäsenyhteisöjen silmissä. Kunta-alan toimintaympäristössä riittää haasteita seuraavan vuoden ajaksi. Siksi seuraava tutkimus toteutetaan vuonna Teksti Susanna Cygnel / Kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen Mikä tutkimus? Kevan toimintaympäristötutkimus 2011 suoritettiin syksyllä Kysely lähetettiin Kevan jäsenyhteisöjen talous- ja rahoitusjohdolle ja vastausprosentiksi tuli Keva 11

12 Määrätietoisesti kohti unelmia Paula Kokkonen, Helsingin sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja jää ensi syksynä eläkkeelle. Hän ei halua ottaa työnsä hedelmiä nimiinsä. Kukaan ei tee yksin mitään, hän toteaa. 12 Keva 2-11

13 Helsingin sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen on joutunut hyväksymään, ettei maailma tule valmiiksi. Ahkeruus ja unelmat kuitenkin vievät asioita eteenpäin. Teksti Outi Airaksinen / Kuvat Carl Bergman vaikuttaja elsingin laitosrakenne on silmiinpistävän vanhaa perua. Jotta pystyisimme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja väestön ikääntymiseen, ihmisten pitää saada olla kotona enemmän, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen linjaa. Laitosvaltaisuudesta luopuminen on yksi Helsingin sosiaali- ja terveystoimen suurista tavoitteista. Työssä on Kokkosen kaudella myös edetty kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhdistäminen on tarjonnut todellisen vaihtoehdon vanhusten laitoshoidolle. Jokaista uudistusta on edeltänyt unelmia ja visioita. Kokkosen mukaan kuka tahansa voi istuttaa siemeniä, jotka ehkä jossain vaiheessa lähtevät itämään. En oikein tiedä, mitä voin omiksi saavutuksikseni lukea. Kukaan ei tee yksin mitään. Minua häiritsee, kun näen haastatteluja, joissa johtajat omivat suuria saavutuksia itselleen unohtaen, mikä valtava joukko työtä ja työntekijöitä on saavutusten takana. Kokkosen ansioluettelo on vaikuttava. Ennen nykyistä pestiään varatuomari Kokkonen on työskennellyt muun muassa ylijohtajana lääkintöhallituksessa, sosiaali- ja terveyshallituksessa sekä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa. Uran varrelle on mahtunut vuosia myös politiikassa kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna ja kansanedustajana sekä useiden eri valio- ja lautakuntien jäsenenä ja puheenjohtajana. Minut on kasvatettu ahkeruuteen ja siihen, että on ajateltava muita. Ensin tulevat velvollisuudet ja sitten vasta oikeudet. Olen kuullut evakkoina olleiden isovanhempieni tarinat ja olen yksityisyrittäjän lapsi, joten ahkeruus on tullut minulle äidinmaidossa. Kymmenet eri luottamustehtävät suomalaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa ovat tarjonneet näköalapaikkoja sekä verkostoja, joita Kokkonen mielellään myös hyödyntää. Hallituspaikkoja tai hallintoneuvoston jäsenyyksiä on ollut muun muassa Kevassa, Kelassa, Rayssa ja Ylellä. Nykyisessä työssään Kokkonen vastaa Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta, joissa työskentelee noin henkeä. Viime vuosina organisaatiota on viilattu ja toimintaa tehostettu monin eri tavoin. Onnistumisista kertovat muun muassa pitkäaikaisasunnottomien määrän väheneminen sekä palvelusetelien käytön laajennus, mikä on tuonut kaupunkilaisille uusia vaihtoehtoja. Kokkonen hehkuttaa osaavia alaisiaan ja yhteistyötä, jota tehdään tiiviisti myös pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Yhteisten päivystysten lisäksi kuntien välille on syntynyt yhteistyötä muun muassa palveluiden hankinnoissa, kuntalaisten terveysneuvonnassa sekä tutkimus- ja kehittämisasioissa. Väestön ikääntyessä kunnilla on edessään väistämättömiä uudistuksia. Kokkosen mukaan lähivuosina on pohdittava muun muassa voimavarojen suuntaamista. Terveydenhuollossa on pakko aidosti ruveta keskustelemaan priorisoinnista eli siitä, mitä tehdään ja mitä ei. Ihmisten itsemääräämisoikeutta ja esimerkiksi hoitotestamentteja pitäisi kun nioittaa. Kysymys ei ole säästöistä vaan siitä, ettei ylihoideta ihmisiä. Se on inhimillisempää ja samalla saamme voimavaroja muualle. Kokkosen mukaan jatkossa myös itsepalvelua ja sähköistä asioimista on lisättävä, vaikka virtuaalinen terveysasema ei olekaan edennyt apulaiskaupunginjohtajan toivomalla aikataululla Keva 13

14 vaikuttaja Me juoksutamme aikui sia ihmisiä terveysasemilla toimenpiteissä, jotka jokainen voisi itse hoitaa. Meillä olisi mahdollisuus valtavaan loikkaan, kun suuret ikäluokat siirtyvät työterveyshuollosta julkisen sektorin tai yksityisten palveluntarjoajien asiakkaiksi. Moni on jo tottunut toimimaan sähköisesti työterveyshuollon kanssa. Suurten ikäluokkien eläköityminen tarjoaa tilaisuuden myös kuntarakenteen uudistamiseen. Suomessa kannattaisi tehdä suuret muutokset Ulkoistaminen ei aina tarkoita toiminnan tehostumista. juuri nyt, kun suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Luonnollisen poistuman takia henkilöstöä ei tarvitsisi kuntaliitoksissa irtisanoa. Ylipäänsä koko Suomessa on aivan liikaa erityisesti pieniä kuntia. Toivon, että yhdistymisten hyöty ymmärrettäisiin. Helsingissä on Kokkosen kaudella lakkautettu useampiakin terveysasemia, ja linja jatkunee myös tulevaisuudessa. Pyrimme Helsingissä 20 terveysasemaan, ja nyt niitä on 26. Isompi yksikkö tarkoittaa muun muassa palvelujen tason paranemista. Niihin on myös helpompi saada lääkäreitä töihin. Silti terveysasemien lakkauttamisesta nousee aina hirveä huuto. Terveyslautakunnassa ei ole aina valmiutta tehdä uudistuksia siinä määrin kuin ehkä pitäisi olla. Helsingin kalleus sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana on Kokkosen mukaan osin harhaa. Erilaisista kuntaselvityksistä nostetaan julkisuudessa esiin yksinkertaistettuja rinnastuksia, joissa unohdetaan esimerkiksi Helsingin arvokiinteistöjen kustannukset. Meillä on myös aivan erilainen väestö ja palveluvalikoima kuin esimerkiksi Vantaalla. Mutta on totta, että meille on leivottu palveluja, joita poliitikot eivät ole halukkaita purkamaan. Palvelutuotannon ulkoistamisessa Kokkonen ei halua hätäillä. Helsinki ostaa jo nyt suuren osan erityisesti sosiaalipalveluistaan ulkoa. Ulkoistaminen ei aina tarkoita toiminnan tehostumista ja siitä saattaa seurata helposti paljon transaktiokustannuksia eli menoja kilpailutuksesta sekä sopimuksen valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Meidän pitää tarkkaan miettiä, mitä ostetaan ulkopuolelta, sekä mitä ja miten kilpailutetaan. Kun yksityisen palveluntuotannon väitetään olevan tehokkaampaa, usein unohdetaan, että palvelurakenne on erilainen. Julkinen sektori osallistuu myös koulutukseen, emmekä me voi rajata asiakaskuntaamme tai vapaasti palveluvalikoimaammekaan. Eläketurvan tulevaisuuteen Kokkonen suhtautuu luottavaisesti ja etenkin kuntapuolella on varauduttu melko hyvin väestön ikääntymiseen. Meidän pitää varautua purkamaan rahastoja, kun kuorma tulee niin suureksi, ettei pienenevältä palkansaajajoukolta ole kohtuullista enää periä kasvavia eläkemaksuja. Rahastojen purkua voisi kuitenkin miettiä uudella tavalla. Kokkonen väläyttää, että eläkkeensaajilla voisi olla eläkerahastoissa korvamerkittyjä omistusosuuksia, mikä turvaisi rahastojen likviditeettiä. Se vaatisi lainsäädännön muutosta, mutta voisi toimia, sillä joka tapauksessa osa eläkkeensaajista haluaa säästää eikä kuluttaa. Mikseivät he voisi halutessaan sijoittaa pörssin sijaan varojaan eläkerahastoihin? Kokkonen jää eläkkeelle syyskuussa. Mitä hän itse aikoo tehdä tulevaisuudessa? Apulaiskaupunginjohtajan ovella on riittänyt jo kyselijöitä, mutta ainakaan politiikkaan Kokkonen ei tällä hetkellä halua palata. Koen, että politiikkaan lähteminen oli alun perinkin harharetki. Olen perusluonteeltani enemmän virkamies, joka käärii hihat ja tekee töitä kuin kansakunnan agitaattori. Olin liian suorapuheinen ja halusin panna asiat halki poikki pinoon, eikä se ole politiikassa meriitti. Apulaiskaupunginjohtajan työpäivät venyvät usein myöhäiseen iltaan erilaisissa valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokouksissa sekä kaupungin vastaanotoilla, joita pääkaupungissa riittää. Ensi syksynä Kokkonen aikoo ottaa aikaa myös itselleen. Mitä sen jälkeen tapahtuu, jää nähtäväksi. Sivupersoona Stressi avantoon Olen harrastanut talviuintia pian 30 vuotta. Se lähti ihan uteliaisuudesta ja siitä, että aina palelin. Illalla töiden jälkeen, kun asioita pitää saada nollattua, lähdemme yhdessä mieheni kanssa Hietaniemen Ouritsaarelle, jossa on Helsingin talviuimarien uintipaikka. Sauvakävelemme kotoa neljän kilometrin matkan, ja kelien salliessa menemme potkupyörillä. Käyn uimassa talvisin kolme neljä kertaa viikossa. Monet murheet ja stressi on jätetty mereen. Se auttaa, vaikka olisin kuinka vihainen tai ylikuumentunut. Olisin tuskin hengissä ilman sitä. Kylmä vesi irrottaa endorfiineja. Moni lääkäri varoittaa, ettei päätä pitäisi laittaa veteen, mutta minun on myös pakko sukeltaa. Keskitalvellakin otan vähintään 30 vetoa. Talviuinnissa ei ole huonoja kelejä, mutta parasta se on kirkkaana pakkaspäivänä. Usein käymme uintireissulla myös saunassa, mutta kevyempi olo tulee, jos käy vain uimassa. Talviuimarienkerho on myös suurin kosketuspintani helsinkiläisiin. Siellä kuulee, mitä erilaiset ihmiset ajattelevat ja mikä heitä kiinnostaa. Olen vienyt myös monia vieraita kokeilemaan talviuintia. Kuka: Paula Kokkonen Mikä: Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Syntynyt: Turussa 1946 Koulutus: oikeustieteen kandidaatti Motto: Jätä maailma jälkeesi vähän parempana. 14 Keva 2-11

15 Kokkonen ei aio palata politiikkaan, vaikka kyselijöitä on riittänyt. Olen perusluonteeltani enemmän virkamies, joka käärii hihat ja tekee töitä kuin kansakunnan agitaattori. Politiikkaan lähteminen oli alun perinkin harharetki Keva 15

16 Matkalla saman katon alle 16 Keva 2-11

17 reportaasi Oulun seudulla tehdään Suomen tähän asti laajinta kuntaliitosta, jonka seurauksena syntyy maan viidenneksi suurin kunta. Työn hedelmiä nautitaan 2020-luvulla. Teksti pirkko koivu / Kuvat Kai Tirkkonen ahden vuoden kuluttua Suomen kuntakartalta häviää kaikkiaan viisi Oulun seudun nykyistä kuntaa, ja niiden mukana Oulu itse. Kiiminki, Haukipudas, Oulunsalo, Yli-Ii ja Oulu yhdistyvät, ja tuloksena on noin asukkaan uusi Oulu. Kun arki koittaa tammikuussa 2013, tavallinen haukiputaalainen, oululainen tai oulunsalolainen ei välttämättä huomaa, että hänen vanha kotikuntansa on siirtynyt historiaan. Lapset aloittavat kevätlukukauden tutussa koulussaan, terveysasemalle pääsee entiseen malliin ja lähimmästä kirjastosta haetaan lukemista. Oman terveysaseman on jo aikaisemmin voinut valita näiden viiden kunnan alueelta. Muutoksia on tulossa kuntalaisten palveluihin, mutta vielä ei tarkalleen tiedetä, mitä. Vasta kesän ja syksyn 2011 aikana aletaan miettiä tarkemmin esimerkiksi palvelujen ostamista Keva 17

18 reportaasi Näin syntyy Uusi Oulu 2009 Elokuu: Kuntajakoselvitys alkaa. Selvityksessä mukana Oulu, Haukipudas, Oulunsalo, Kiiminki, Muhos ja Yli-Ii Lokakuu: kuntalaisten alkukuulemiset 2010 Helmikuu: kuntajakoselvitys julkistetaan Helmi-maaliskuu: kuntalaisille tiedottaminen 12. huhtikuuta: kuntien hallitukset käsittelevät liitosta 24. huhtikuuta: kunnanvaltuustot käsittelevät liitosta. Muhos jää pois joukosta, muut hyväksyvät esityksen Heinäkuu: uuden Oulun valmistelutyö alkaa Lokakuu: yhdistymishallitus perustetaan Kuntalaisten kannalta ei tule dramaattisia muutoksia. Nykyinen palveluverkko pysyy. Ympäristökuntien asukkailla tilanne lähinnä paranee, sillä esimerkiksi terveyskeskuksen erikoislääkärien palvelut tulevat heidänkin ulottuvilleen, sanoo Oulun apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo. Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennasen mukaan kuntaliitos on välttämätön, jos Oulun seutu aikoo turvata palvelut asukkaille jatkossakin ja selvitä nykyisistä haasteistaan. Seudun yksi iso ongelma on nuorisotyöttömyys. Lapsia ja nuoria on paljon, mikä on myös vahvuus: asukkaiden keski-ikä on alle koko maan keskiarvon eli 35 vuotta. Oulusta halutaan koko Pohjois- Suomen menestyvä keskus, jossa on vireä elinkeinoelämä ja myös työtä kaikille näille nuorille. Tämä iso kuva on pidettävä mielessä. Tästä kaikki kunnat ovat olleet yksimielisiä, Pennanen sanoo. Vaikka varsinainen tavoite on parin valtuustokauden päässä, lähes työntekijää viiden kunnan palveluksessa törmäävät muutokseen jo aikaisemmin. Kunnissa pidetään parhaillaan työpaikkakokouksia, joissa henkilöstölle kerrotaan yhdistymisestä ja sen vaikutuksista. On luonnollista, että jokaista työntekijää 2011 Tammikuu: uuden Oulun elinkeinopalvelut eli Business Oulu aloitti toimintansa Vuoden 2012 talousarvio päätetään laatia harjoitustyönä yhteisenä uudelle kunnalle Maalis-toukokuu: kuntakohtaisia asukastilaisuuksia Syyskuu 2011 joulukuu 2012: hallintokunnat yhdistyvät vaiheittain tammikuuta: kunnat yhdistyvät Kuntaliitoksen ensimmäinen käytännön toteutusvaihe Kuntaliitoksen toinen toteutusvaihe kiinnostaa oma tulevaisuus, toteaa henkilöstöpäällikkö Unto Lehtonen Oulun kaupungilta. Säilyykö minun työni, siirtyykö työpaikka, laskeeko vai nouseeko palkka ja miten käy syrjäseutulisien? Nämä ovat tavallisimpia kysymyksiä, joita työntekijät esittävät kokouksissa, Lehtonen kertoo. Asioita puidaan myös henkilökohtaisissa keskusteluissa. Viiden kunnan yhteinen yhdistymishallitus on hyväksynyt henkilöstösopimuksen, johon kuuluu muun muassa irtisanomissuoja ennen yhdistymistä ja viisi vuotta sen jälkeen. Henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen vanhoina työntekijöinä, mutta työtehtävät eivät välttämättä pysy samoina. Esimerkiksi päällikön tehtäviä ei riitä kaikissa päällikköasemassa olleille, Lehtonen sanoo. Henkilöstöä puhuttaa myös palkkojen harmonisointi. Jokaisen työn vaativuus arvioidaan, minkä jälkeen määritellään palkkaus yleisimmän palkkatason mukaan. Joillakin palkka voi nousta, mutta palkkauksellista eriarvoisuutta jää. Kenenkään palkka ei kuitenkaan laske. Irtisanomissuojan ansiosta työt eivät lopu keneltäkään, mutta työntekijöiden määrä vähenee useamman vuoden jaksolla. Vuosittain arviolta henkilöä jää eläkkeelle. Unto Lehtosen mielestä henkilöstösopimuksen ehdot ovat hyvät. Irtisanomissuojakin pätee, vaikka henkilö siirrettäisiin yhtiöittämisen myötä toiseen organisaatioon. Työpaikkakokouksissa olen sanonut, että jos joku tietää työnantajan, jossa irtisanomissuoja on parempi, niin haluaisin kuulla sen työnantajan nimen, Lehtonen kertoo. Oulun palveluista on jo aikaisemmin yhtiöitetty muun muassa sähkön myynti. Lisääkin on tulossa, sillä suunnitteilla on vuoden 2012 alusta kaupunginteatterin sekä talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiöitys. Ei ole yksinkertainen temppu yhdistää viisi kuntaa, joilla on erilaiset palvelut ja toimintakulttuurit. Kauimpana, noin 50 kilometrin päässä Oulusta sijaitsee asukkaan Yli-Ii, joka on viisikosta maaseutumaisin. Haukipudas, Kiiminki ja Oulunsalo puolestaan kuuluvat Oulun vetovoiman mukana nopeasti kasvaneisiin kuntiin, ja moni niiden asukas käy työssä Oulussa. Kokemusta kuntaliitoksesta Oulu sai vuonna 2009, jolloin asukkaan Ylikiiminki liittyi Ouluun. Muutos lisäsi kaupungin väkimäärää pari prosenttia, mutta maapinta-ala moninkertaistui. Tämä oli hyvä harjoitus. Näimme, miten erilaisia kunnat voivat olla, sanoo kaupunginjohtaja Matti Pennanen. 18 Keva 2-11

19 Päällekkäisyyttä karsimalla jää enemmän käsiä kuntalaisten palveluun. Henkilöstöpäällikkö Unto Lehtonen ja kaupunginjohtaja Matti Pennanen (vas.) ovat mukana suunnittelemassa Oulun tulevaisuutta. Pienessä kunnassa resursseja on vähemmän kuin isossa, mutta ne vähät resurssit tietyissä tehtävissä ovat tehokkaammassa käytössä. Julkisella sektorilla on hallinnon päällekkäisyyttä ja byrokratiaa. Jos sitä pystytään vähentämään, jää vapaita käsiä enemmän kuntalaisten palvelemiseen, Pennanen uskoo. Ylikiimingin kanssa liitos vietiin läpi vaiheittain, ja mallia sovelletaan myös uuden Oulun luomisessa puolentoista vuoden siirtymäajalla. Eri hallintokunnat yhdistyvät eri aikoina, jolloin kokemuksista voidaan ottaa koko ajan opiksi ja kokonaisuus on helpompi hallita. Malli on ainutlaatuinen Suomessa. Mennään niin sanotusti Oulun alustalle, eli ennen varsinaista liitosta Oulu on vetovastuussa, sanoo Lehtonen. Uusi Oulu jakaa palvelut kolmeen eri lohkoon, jolla jokaisella on oma apulaiskaupunginjohtajansa. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ovat yksi Kempele jatkaa itsenäisenä Oulun lähikunnista Muhoksen kunta oli mukana vielä kuntajakoselvityksessä, mutta valtuusto äänesti lopulta liitoksen nurin. Eteläinen naapuri, asukkaan Kempele sen sijaan ei lähtenyt edes kuntaliitosselvitykseen. Valtuusto päätti yksimielisesti, että Kempele kehittää palveluitaan itsenäisenä kuntana. Kempeleessä on jo pitempään kehitetty omaa hallintomallia. Lautakuntia ei ole, vaan neljä eri valiokuntaa ohjaa asioiden valmistelua. Palvelutuotantojohtajat ja -päälliköt tekevät päätökset. Kyseessä on uusi malli, jota olemme kehittäneet jo vuosia ja esitelleet muuallekin. Emme halua romuttaa tätä kehitystä Parashankkeen myötä. Samalla palaisimme uudesta mallista takaisin vanhaan, kunnanjohtaja Kari Ahokas kertoo. Kempeleen asukasmäärä ei yksinään riitä Paras-hankkeen mukaisesti tuottamaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Niinpä Oulun eteläpuoliset kunnat ovat Kempeleen johdolla muodostaneet Lakeuden yhteistoimintaalueen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mukana ovat Kempeleen lisäksi Muhos, Liminka, Lumijoki, Tyrnävä ja Hailuoto, ja asukasmäärä on yhteensä Tämä on samalla hyvä sparraaja Oulun suuntaan. Se tarjoaa asukkaille vertailukohdan siihen, miten palvelut toimivat Oulussa ja Lakeudella, Kari Ahokas sanoo. Hänen mukaansa Lakeuden kuntien johtajat ovat keskusteluissaan väläyttäneet mahdollisuutta, että tulevaisuudessa alueella toteutuisi myös näiden kuntien iso liitos. Hän ei kuitenkaan pidä kuntaliitoksia itsetarkoituksena tai usko liian isojen yksiköiden sopivan suomalaiseen kulttuuriin. Uusilta päättäjiltä toivoisin nyt, että kunnat jätettäisiin hetkeksi rauhaan toteuttamaan tähänastisia uudistuksia Keva 19

20 reportaasi lohko. Hyvinvointi on toinen ja sivistys ja kulttuuri kolmas lohko. Viiden kunnan tietojärjestelmiä on alettu jo yhdenmukaistaa, elinkeinotoimi yhdistyi tämän vuoden alussa ja syyskuun alussa yhdistyy suunnitelmien mukaan kuntien tekninen toimi. Ouluun valmistuu kesällä uusi virastotalo tekniselle toimelle, ja eri kuntien teknisen puolen tilaajahenkilöstö siirtyy Ouluun. Päällekkäisistä tehtävistä ei tule ongelmaa. Esimerkiksi kaavoitettava alue sinänsä ei katoa minnekään. Päinvastoin, kuntien teknisessä toimessa on ollut pikemminkin resurssipulaa, joka ehkä nyt helpottaa. Vuoden 2012 alussa yhdistyy kuntien sosiaalija terveystoimi ja elokuussa 2012 opetustoimi. Henkilöstöpäällikkö Lehtonen korostaa, että uudessa Oulussa on kyse Suomen suurimmasta kuntaliitoksesta, ja läheskään kaikkia käytännön asioita ei vielä tiedetä. Ongelmiakin varmaan tulee vielä eteen. Mutta yhdistymisestä vallitsee kunnissa perustava yksimielisyys. Muutosta valmisteltaessa suurimman työn tekevät kuntien päättäjät ja virkamiehet, jotka luovat uuden organisaation ja kehittävät uudet tavat toimia. Työmäärä on valtava. Yksi iso kysymys on, miten yhdistyminen viestitetään työntekijöille ja asukkaille. Aluksi etäiset asiat tulevat tärkeiksi, kun muutos tulee omaan työhuoneeseen, kaupunginjohtaja Matti Pennanen havainnollistaa. Viisi kuntaa päätti yhdistymisestä vuosi sitten keväällä, ja siirtymäaika varsinaiseen kuntaliitokseen on 2,5 vuotta. Viime vuonna perustettu yhdistymishallitus valmistelee liitosta. Kaikki eivät näe sitä, että siirtymäkauden aikana ei ole olemassa varsinaista päättävää elintä. Asioista tarvitaan kuntien erillispäätökset, mikä tuo haasteita johtamiseen, Pennanen sanoo. Yksityisellä puolella Matti Pennanen on ollut mukana monessa fuusiossa, ja vaiheet ovat hänen mukaansa samat. Fuusio ei ole kivuton, mutta siitä selvitään, kunhan muutoksen läpi viemiseen satsataan. Uuden Oulun muodostaminen maksaa karkeasti miljoonaa euroa. Hyvän pohjan kuntaliitokselle antoi Pennasen mukaan selvitysmies Arto Kosken vuosi sitten valmistunut kuntajakoselvitys, joka päätyi puoltamaan viiden kunnan kuntaliitosta. Itse idea on paljon vanhempi. Tulin Oulun kaupungin palvelukseen kymmenen vuotta sitten, ja jo silloin asiasta keskusteltiin. Täällä on aina ollut hyvä seutuyhteistyö. Yli asukkaan kaupunki on jo sen verran iso, että sen ääni kuuluu valtakunnallisestikin. Alueen on syytäkin pitää puolensa. Oulussa oli kymmenen vuotta sitten vahva Nokia-vetoinen aika. Tämä on muuttunut, mikä on yksi asia, johon Oulun seudulla on reagoitava. Kuntien päättäjät ovat suhtautuneet uuteen Ouluun myönteisesti. Ensimmäisenä yhdistyi tämän vuoden alussa kivuttomasti kuntien elinkeinotoimi nimellä Business Oulu. Pennasen mukaan tämä oli erinomainen esimerkki yhteisestä tahtotilasta. Kaiken tämän työmäärän jälkeenkin kaupunginjohtaja lähtisi kuntaliitoshankkeeseen uudestaan. Tämä olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin! Uusi Oulu Suomen 5. suurin kunta, vuonna 2013 lähes asukasta Mukana: Oulu , Haukipudas , Kiiminki , Oulunsalo ja Yli-Ii asukasta. Yhdistymistä valmistelee syksyllä 2010 perustettu 20-jäseninen yhdistymis hallitus ja sen alaisuudessa 5 eri toimikuntaa 20 Keva 2-11

Rouva Helsinki. Kaupungin pomo haluaa eroon vanhoista laitosrakenteista. Suurliitos synnyttää uuden Oulun. työkyky käyttöön. sopeutuu markkinoihin

Rouva Helsinki. Kaupungin pomo haluaa eroon vanhoista laitosrakenteista. Suurliitos synnyttää uuden Oulun. työkyky käyttöön. sopeutuu markkinoihin Suurliitos synnyttää uuden Oulun Selvitysmies Lehto: työkyky käyttöön 2-2011 www.keva.fi Kevan sijoitusstrategia sopeutuu markkinoihin paljonko henkilöstöä kunnissa vuonna 2020? Keva på svenska s. 27 Rouva

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Satakuntaliiton maakuntatilaisuus 2.11.2011 Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Yleistä kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksesta / 1 Puhdas jakojärjestelmä vuosina 1964 1987 Rahastointi

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Eksote 21.1.2015 Ulla Palmroos Kuntoutuspäällikkö Keva Eläketurva Suomessa Työntekijän eläketurva muodostuu joko yhdestä tai useammasta työeläkkeestä sen mukaan,

Lisätiedot

Mitä kautta työkyvyttömyys

Mitä kautta työkyvyttömyys Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettuna päätät myös eläkeasioista Valtuutettuna olet mukana tekemässä strategisia päätöksiä, jotka vaikuttavat eläkeasioihin, siihen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä. Tampere 19.9.2012. Kunta- ja. Keva

Pirkanmaan kuntapäivä. Tampere 19.9.2012. Kunta- ja. Keva Pirkanmaan liitto ja Suomen Kuntaliitto Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Kunta- ja palvelurakenneuudistukset l k t ja Keva Pekka Alanen Keva Missio 2012 lähtien Keva vastaa kattavasti ti julkisen

Lisätiedot

Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo, mrd euroa 2012 Sijoitusten arvo, mrd euroa

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus Ajankohtaiset t työelämä ä ja työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus KuEL palkkasumma 16,1 mrd KuEL maksutulo 4,7 mrd Keva KUEL maksettavat eläkkeet

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Kainuun kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Kainuun kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliitto ja Kainuun maakunta ky Maakuntatilaisuus Kajaani 27.9.2011 Kainuun kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Pekka Alanen Keva 2011 lähtien Keva-nimi ja uusi logo käyttöön Työeläkepalveluita

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät

Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Päijät-Hämeen liiton maakuntatilaisuus Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS. Sosiaali- ja terveyspalvelut Info 14.2.2008

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS. Sosiaali- ja terveyspalvelut Info 14.2.2008 KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Sosiaali- ja terveyspalvelut Info 14.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni?

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot