TÖITÄ ON TEHTY! MITEN TAVOITTEET ON SAAVUTETTU? MITÄ HYÖTYÄ? MITÄ SEURAAVAKSI?

Transkriptio

1 LAPIN SOTE-MALLI SELVITYSHANKE TÖITÄ ON TEHTY! MITEN TAVOITTEET ON SAAVUTETTU? MITÄ HYÖTYÄ? MITÄ SEURAAVAKSI? Lepojärvi Tommi

2 SELVITYSHANKESUUNNITELMAN MUKAISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET I/III Selvitetään Lapin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tavoitemalli paremmin Lapin olosuhteisiin soveltuvana vaihtoehtona sote-järjestämislain linjaukselle. Pyritään luomaan asiakaslähtöinen näkemys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista maakunnassa. Hankkeen päätavoite on määrittää Lapin sote-palveluiden tarpeen ja tarjonnan tavoite ja tahtotila 5-10 vuoden aikajänteellä. Mallissa tulee ottaa huomioon Lapin maakuntasuunnitelmassa kuvatut maakunnan kehittämisvyöhykkeet ja käytävät ja kahden maakuntakeskuksen muodostaman aluerakenteen runko. Parhaillaan käynnissä olevan maakuntasuunnitelman ja ohjelman päivitystyö otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on ensivaiheessa kartoittaa ja mallintaa Lapin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila, hyödyntäen laajasti olemassa olevia selvityksiä ja niiden taustamateriaaleja mm. Lapin- ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien terveydenhuollon järjestämissuunnitelmia. Työhön sisältyy lähipalveluiden määrittämien lappilaisista lähtökohdista. Oleellinen kysymys on, miten turvataan lappilaisten tarpeiden mukaiset lähipalvelut tulevaisuudessa Lepojärvi Tommi

3 SELVITYSHANKESUUNNITELMAN MUKAISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET II/III Nykytilakartoituksen pohjalta syntyy näkemys siitä, mikä on sotepalveluiden todellinen tarve nykyiseen palvelutarjontaan nähden huomioiden kuntien palvelutarjonnan variaatiot ja palvelutason vaihtelut. Nykytila kuvataan karttamallilla jossa palveluiden sijoittuminen suhteutetaan väestökeskittymiin. Keskeisenä tulevaa palvelurakennemallia määrittävänä tekijänä on lappilaisten asiakasnäkökulma. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, alueellinen palvelurakenne ja työnjako niin toiminnan kuin tilojenkin osalta hahmotetaan puhtaasti palvelunäkökulmasta. Nykyiset hallinnolliset rajat palveluiden järjestämisessä maakunnan sisällä eivät saa muodostua rajaavaksi tekijäksi tulevan palvelurakenteen hahmottamisessa ja hallintomallien tarkastelu jätetään tämän työn ulkopuolelle. Lapin mallia ja näkemystä on tarkoitus selvitystyön edetessä ja sen valmistuttua käyttää aktiivisesti edunvalvonnan välineenä ja saada se osaksi valtakunnallista uudistusta. Työn lopputuloksena muodostuu Lapin maakunnan kannalta tarkoituksenmukaisin malli, jota voidaan esittää ns. Lapin kokeilumallina vaihtoehdoksi valtakunnalliselle sote-mallille. Selvitystyöhön kuuluu keskeisenä osana nykyisiä järjestäjätahoja sekä muita sidosryhmiä osallistava toiminta mm. järjestämällä maakunnassa työpajoja Lepojärvi Tommi

4 SELVITYSHANKESUUNNITELMAN MUKAISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET III/III Tahtotilan määrittämiseen sisältyy ainakin yksi laaja seminaari. Työn toteuttaminen edellyttää laajaa kuulemista, jonka yhtenä toteuttamismuotona on selvityshenkilön jalkautuminen seutukuntatapaamisten muodossa. Palvelurakenteen kartoitus pitää sisällään mm. väestökehitys ja sairastavuus trendien arviointia. Selvitysten pohjalta kerättyä perustietoa täydentämään ja päivittämään hankitaan perusindikaattoreita. Käynnissä olevissa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeissa on muodostunut valmiita kehittämisverkostoja, joita tulee käyttää niin nykytilan kartoittamisen ja kuin myös tavoitetilan määrittämisen apuvälineenä. Tavoitteena on rakentaa karttamallille pohjautuva visio siitä mitkä Lapin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan lähipalveluina, alueellisina ja mitkä erikoispalvelut tulisi tuottaa keskitettyinä. Ennen lopullisen tavoitetilan määrittelyä vaihtoehtoisia toteuttamismalleja ja näiden vaikutusarvioita jalostetaan projektiryhmän avustuksella. Selvityshenkilöllä on kuitenkin vapaus tehdä itsenäisesti esityksiä palvelurakenteesta. Nykytilan kartoitukseen liittyvän taustamateriaalin kokoaminen ja palvelurakennekartan rakentaminen (karttamallinnus) toteutetaan Lapin liiton omana työnä käyttäen tarvittaessa apuna ostopalveluita. Lapin liitto vasta myös avustavista tehtävistä, yhteydenpidosta yms. Paljon muuta lisäksi: karttapohjainen palvelurakenteen analyysi- ja suunnitteluväline, 500 palvelusarjaa, kuntakohtaiset tarveanalyysit ja taloudelliset vaikutukset, saavutettavuus, väestön keskittyminen Lepojärvi Tommi

5 Lapin sote-malli työsuunnitelma LOKA MARRAS JOULU TAMMI HELMI MAALIS Työsuunnitelma Karttapohjan tekniset ratkaisut Aikaisemman tiedon keräys ja koonti / Analyysi Seututilaisuudet, kuulemiset, infot yms. Tiedottaminen Ohjausryhmä Selvityksen kirjallisen muodon valmistelu Seminaari Tahtotila!

6 Vaiheistus Nykytilan kuvaus Tulevaisuuden trendit Karttapohjainen kuvaus Palvelutarve Tahtotila Järjestäminen Talouden arviointia Organisointi Lepojärvi Tommi 2013 Tukipalvelut Palveluprosessit Tavoite

7 RAKENNE VAI PALVELUT EDELLÄ? Rakennelähtöisyys vanhanaikaista (Lähde prof. Harisalo: Organisaatioteoriat) Lepojärvi Tommi

8 TRENDIEN KUVAUS MENETELMÄNÄ Trendit tulevaisuuden ennakoinnissa: Trendien mukaisista tarve-ennakoinneista tehty n. 500 aikasarjaa, joista tilastollisesti luotettavimmat poimittu käyttöön. Kuntakohtaiset tarvekuvaukset karttapohjalla, sanallisina kuvauksina, diagrammeina ja taulukoina. Kuntakohtaiset trendien mukaiset talousvaikutukset tulojenmenojen suhteen kehittymisenä erillisenä diasarjana. Mallinnus on aina todellisuuden yksinkertaistamista ja pelkistämistä. Trendit kuvaavat sitä mihin nykyinen kehityksen suunta ja vauhti johtavat ellei niihin tule muutoksia. Selvitys operatiivisen toiminnan ja päätöksenteon tuki ei tieteellinen tutkimus. Yksittäisen prosentin, euron tms. mittayksikön poikkeamalla ei yleensä merkitystä trendin kuvaamisen kannalta. Tietolähteet pääosin kuntien ja kuntayhtymien tuottamaa dataa. Mitä kauemmas ulottuva ennuste, sitä enemmän tekijöissä voi tapahtua muutoksia eli syntyä virhemahdollisuuksia Lepojärvi Tommi

9 PILOTIT Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorijaotteluun perustuvan mallin nykytilakuvauksen ja trendien mukaisen ennakoinnin pilotit ovat seuraavat (suuria kustannuseriä, kehittämisen tarvetta, muutospaineita ): Ikäihmisten palvelut Lasten ja nuorten palvelut Kiireellinen hoito päivystykset Erikoissairaanhoito (valittujen trendien ja ennusteiden vaikutus erikoissairaanhoidon palvelutarpeeseen) Päihde- ja mielenterveyspalvelut Lepojärvi Tommi

10 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset yhteensä, Holt-Winters esimerkki Posion Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset yhteensä, 1000 Historia , ennuste MAPE = 2,475 R² = 0, eri palveluita koskevaa aikasarjaa, joista on poimittu luotettavimmat karttamallinnusten ja kuntakohtaisten laskelmien perusteeksi. Holt-Winters / Seasonal additive (Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset yhteensä, 1000 ) Time step Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset yhteensä, 1000 Holt-Winters(Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset yhteensä, 1000 ) Prediction Lower bound (95%) Upper bound (95%) Lepojärvi Tommi

11 ESIMERKKEINÄ HUOLTOSUHTEEN MUUTOS JA SOTE-NETTOKUSTANNUSTEN MUUTOS Lapin liitto & Sito Oy Lepojärvi Tommi 11

12 esimerkkinä Posio Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17v as) Vanhuspalvelut ( / yli 75v as) ESHkustannukset ( / yli 75v as) Perusterveyde nhuollon avohoito (pl. hammashuolto ) ( / as) Posio % Lastensu ojelun avohuoll ollisten tukitoimi en piirissä Kodin ulkopuol elle sijoitetut 0-17v %- osuus vastaav Toimeen tulotuke a saaneet lapsiperh eet %- osuus Kotihoito ja tukipalve lut (%- osuus 65v täyttän Tehostet tu palveluas uminen (%-osuus yli 75v täyttän Pitkäaika islaitospa ikat (%- osuus yli 75v täyttänei stä) Päivystys käynnit / 100 as Posio Vanhuspalvelut kokonaisuudessaan painottuvat Posion palvelutarpeena Nykytila/Trendit: väestöllinen huoltosuhde korkeahko ja voimakkaasti heikkenevä trendi, sairastavuus korkea mutta stabiili, sote-nettokustannusten kasvu merkittävä, koulutustaso Lapin alhaisimpia, työttömyysaste korkea jatkumo, pth avo kust. lähtötaso korkea mutta kasvutrendi hillitympi, toimeentulotuessa lapsiperheiden osuus korkea mutta jatkumo hieman laskeva, lastensuojelukust. 2x Lapin ka., tehostettu palveluasuminen yli suositusten ja kasvava, vanhuspalvelut e/yli 75 v as. kust.taso hillitty kasvutrendi, 0-17 v avohuollon tukitoimissa korkea hieman laskeva trendi ja sairaalahoidossa kohtuullinen laskeva trendi, ESH-menot voimakkaasti kasvava trendi, lasten psykiatriset hoitopäivät korkea mutta laskeva trendi, pienituloisuusaste korkea jatkumo, pitkäaikaislaitospaikat suositusten rajoissa. Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden lähipalvelutarve korostuu Lapin liitto & Sito Oy Lepojärvi Tommi

13 esimerkkinä Kemi Kunta Mittari Muutos Muutos-% Kemi VOS ikärakenne % Lask.verotulo % Tulot % Sotekust % Tulojen ylijäämä % Lapin liitto & Sito Oy Lepojärvi Tommi

14 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Lasten ja perheiden palvelut / Tarve I/II Lasten ja perheiden palveluissa asiakasmäärästä johtuva tarve ei kasva kuin muuttovoitto- ja korkean syntyvyyden kunnissa. Muissa kunnissa stabiili tai jopa aleneva. Trendien mukainen tarve ja kustannuspaine kokonaisuutena selkeästi kasvava, mutta osissa ko. palveluja ennestään väestörakenteeltaan iäkkäiden kuntien osalla jopa alenevia trendejä ja toisessa ääripäässä taas voimakasta kasvutrendiä. Em. johtuu lapsimäärän vähenemisestä ja osin myös palvelutarjonnan vähäisyydestä tai ammattiosaamisen saatavuuden puutteesta Lepojärvi Tommi

15 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Lasten ja perheiden palvelut / Tarve II/II Ilmeisesti lähipalvelussa on puutteita tai vajavaisuutta, mikä näkyy kalliimpien laitoshoidon ja psykiatrisen käyttönä ja kustannuksina. Avopalvelujen tarjonnan vähäisyys ei välttämättä indikoi vähäistä kysyntää, vaan piilevää painetta on todennäköisesti jonkin verran, mikä näkyy em. laitoshoidoissa. Yhtäläiset asiantuntijuuteen perustuvat toimintamallit ja osaamisen johtaminen tarpeen soveltaa koko maakunnassa. Siinä voitaneen hyödyntää esim. Posken kehittämistyötä. Elintapojen ja toimintaympäristön muutos (liikunnan vähäisyys, sähköiset pelit ja viestimet, ravintotottumukset, syrjäytyminen ) tulee todennäköisesti vaikuttamaan myös tarpeiden määrään ja sisältöön Lepojärvi Tommi

16 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Ikäihmisten palvelut / Tarve I/II Vanhuspalveluissa asiakasmäärästä johtuva tarve kasvaa voimakkaasti koko maakunnassa. Osassa niistä kunnista, joista väestörakenne on jo ennestään keskimääräistä iäkkäämpää, iäkkäiden väestöryhmien osuus koko väestöstä ei kasva niin voimakkaasti. Hoitosuositusten rajojen noudattaminen kotihoidon, asumispalveluiden ja pitkäaikaispaikkojen suhteen lisää palveluiden kysyntää voimakkaasti pl. yksittäisinä poikkeuksina ennestään väestörakenteeltaan iäkkäitä kuntia (Dia 16). Huoltosuhteen heikkeneminen on hyvin voimakasta. Rasitus jakautuu työssäkäyville entistä enemmän. Elinvoimaisuus heikkenee. Trendien mukainen tarve ja kustannuspaine sisältää hajontaa kuntien välillä. Yli 75 v asukasta kohden laskettuna joissakin kunnissa kustannus jopa laskee. Kokonaiskustannus nousee kuitenkin käytännössä kaikissa. Hajontaa selittänee osaltaan joidenkin kuntien tekemät muutokset palvelurakenteessa pitkäaikaispaikkojen, palveluasumisen ja kotihoidon välillä Lepojärvi Tommi

17 kotona asuvat säännöllinen tehostettu pitkäaikainen 75- vuotiaat kotihoito palveluasuminen laitoshoito muutos muutos muutos muutos 92 % 92 % % 13 % 13 % 6 % 6 % 2 % 2 % KOKO MAA , LAPIN MAAKUNTA , Itä-Lappi , Kemijärvi , Pelkosenniemi , Posio , Salla , Savukoski , Kemi-Tornio , Kemi , Keminmaa , Simo , Tervola , Tornio , Pohjois-Lappi , Inari , Sodankylä , Utsjoki , Rovaniemen seutu , Ranua , Rovaniemi , Tornionlaakso , Pello , Ylitornio , Tunturi-Lappi , Enontekiö , Kittilä , Kolari , Muonio , Lepojärvi Tommi

18 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Ikäihmisten palvelut / Tarve II/II Kotihoidon osuuden lisäämisessä kannattaa selvittää rajakustannus. Kokemusten mukaan yllättävänkin pieni lisäys asiakaskohtaisessa kotihoidon määrässä saattaa tehdä palveluasumisesta kilpailukykyisen vaihtoehdon. Lähitulevaisuuden iäkkäistä väestöryhmistä entistä useammat asuvat nykyaikaisissa kotioloissa, ovat hyvätuloisia ja tottuneita ostamaan palveluita. Tämä tulee ottaa huomioon väestömäärään pohjautuvissa palvelutarve-ennakoinneissa. Em. syistä johtuen myös virtuaalisuus, sähköiset etäpalvelut ja oma-/itsehoidon merkitys tulee väistämättä kasvamaan Lepojärvi Tommi

19 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET PTH & ESH / Tarve I/III Maakunnan vähenevä asukasmäärä ei kasvata kokonaistarvetta, vaan väestöryhmien väliset muutokset. Vanhusväestön kokonaismäärän ja suhteellisen osuuden kasvaminen lisäävät tarvetta, koska erityisryhmät käyttävät n. 90 % terveydenhuollon palveluista ja erityisesti ihmisen viimeiset ikävuodet muodostavat suurimman osan kertyneistä kustannuksista. Lasten ja nuorten määrän ja osuuden väheneminen eivät silti vähennä palvelutarvetta (Dia Lasten ja perhepalvelut / tarve). ESH keskimääräinen (kust. e/as) kasvutrendi tarkastelujaksolla on 65 %, vaihteluväli Lapin kunnissa %. PTH kasvutrendi myös voimakas. Yksittäisillä kunnilla kokonaiskustannusten kasvu hillitty trendi, mutta asukaskohtainen selkeästi kasvava (huoltosuhde) Lepojärvi Tommi

20 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET PTH & ESH / Tarve II/III / Investoinnit I/II Toimintaprosessien muutos aina ennen investointeja muutoin investoinnit betonoivat vanhoja prosesseja toiminnan muutos vanhoissa tiloissa voi vähentää investointitarvetta. Investointien kannattavuusarviot? Jos PTH:n ja ESH:n rajapintoja ei ole vähennetty, osaoptimoinnin vaara. Investointien aikajänne pitkä fokus vuosikausien päässä tulevaisuuden palvelutarve, väestön ikärakenne ja keskittyneisyys, palvelurakenne ja - tarjonta, tuottajat, lainsäädäntö ja organisaatiot, asiakkaan positio? Em. epävarmoja. Kuntien kantokyky heikkenee melkoisen varmasti. Nyrkkisääntö: Investointimeno keskimäärin vain 10 % kiinteistön poistoajan / 3 % elinkaaren aikaisista kustannuksista! Lepojärvi Tommi

21 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET PTH & ESH / Tarve II/III / Investoinnit II/II Maakunnan molemmilla sairaanhoitopiireillä investointitarpeita. Lapin osalta mittavat. Kunnilla taloudellinen pakko hillitä investointeja. Sote-maakuntaseminaarin työryhmä 4:n tuotoksia: psykiatrinen laitoshoito keskitettynä yhteen pisteeseen, avohuollon palkittu verkostomalli benchmarkattuna koko maakuntaan? VATT:n kokoama tutkimustieto puoltaa roolijakoa ja erikoistumista. Kunnat koordinoimaan strategisella tasolla PTH:n ja ESH:n rajapintojen vähentämistä ja integraation syventämistä ja samalla keskussairaaloiden yhteistyötä. Periaate: toisen vahvuuksilla paikataan toisen suurimpia heikkouksia/puutteita ja sama vastavuoroisesti Lepojärvi Tommi

22 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET PTH & ESH / Tarve III/III / Lähetteet ESH-lähetteistä kaupungeissa ja niiden ympäryskunnissa yksityisen terveydenhuollon osuus yli 10 %, muissa alle. Ilman lähetettä ESH:oon tulleita 20 % tai enemmän Enontekiö, Ranua ja Rovaniemi, hieman alle 20 % Kolari ja Muonio, muissa normaali, Länsi-Pohjan alueella vähäinen erit. Simossa hyvin pieni (< 5%) Itä-Lapin kunnissa TK:n lähetteiden osuus n. 20 % normaalia alempi (Lapponian ESH?) ESH:n suuri käyttö ei välttämättä johdu lähetteiden määrästä, vaan uusinta- ja toistokäynneistä, ESH:n sisäisistä lähetteistä, sekä siitä, että ESH:ssa annetaan hoitotoimenpiteitä, joita voitaisiin tarjota myös PTH:ssa (esim. Kemin teettämä selvitys). Tukeeko em. johtopäätöstä THL:n selvitys sairaaloiden tuottavuudesta, jossa LPSHP:llä merkittävää ylikäyttöä? - suoritteiden määrä 5 vuodessa noussut paikoin jopa 50 % Lepojärvi Tommi

23 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Päivystys Pohjana kuntamaiseman Weissin v raportin mukaiset päivystysratkaisut Lapin shp:n kuntien alueella. Ensihoidon antama tuki! Sosiaalipäivystys. Perusterveyden-huollon järjestämissuunnitelmassa aikataulutettu. Saavutettavuus Saavutettavuus digiroadilla mitaten (DIA 23): kuntakeskuksissa tuotetuilla palveluilla saadaan 15 min etäisyydellä taajamien ja osaksi isojen kylien peittävyys, 30 min etäisyydellä myös suurin osa isoista kylistä ja 60 min etäisyydellä suurin osa väestöstä. Väestön keskittyminen taajamiin Väestön keskittyminen v (DIAT 24-25): erit v. ja yli 75 v. selvä trendi, ns. matkailupitäjät oma trendinsä, muutamat erikoiset poikkeukset Pelkosenniemi, Savukoski, Simo, Tervola Lepojärvi Tommi

24 Kuntakeskuksissa tuotettavien palveluiden saavutettavuus todellisella kulkemisajalla mitaten 15, 30, 60, 90, 120, 150 ja 180 minuutin etäisyyksillä. Lapin liitto & Sito Oy 24

25 Taajamissa asuva väestö (%) Lapin kunnissa 2000 ja 2012 Huom! Jos Muutos-sarake on positiivinen, taajamissa asuvien osuus on kasvanut tällä prosenttimäärällä kaikki alle 18-vuotiaat työikäiset vuotaat yli 75-vuotiaat Kunta muutos, kaikki muutos, alle 18 v muutos, työikäiset muutos, vuotiaat muutos, yli 75 v. Enontekiö 31,5 % 33,2 % 1,7 % 30,4 % 33,8 % 3,4 % 33,0 % 32,7 % -0,3 % 24,7 % 34,1 % 9,3 % 28,7 % 34,9 % 6,2 % Inari 67,8 % 69,1 % 1,3 % 70,5 % 74,5 % 4,0 % 67,4 % 68,1 % 0,7 % 65,3 % 65,8 % 0,5 % 65,2 % 71,0 % 5,8 % Kemi 99,7 % 99,7 % 0,0 % 99,8 % 99,9 % 0,0 % 99,6 % 99,7 % 0,1 % 99,7 % 99,4 % -0,3 % 99,7 % 99,7 % 0,0 % Kemijärvi 70,9 % 71,8 % 1,0 % 71,2 % 76,2 % 5,0 % 72,1 % 71,2 % -0,9 % 62,7 % 69,9 % 7,2 % 73,0 % 72,5 % -0,4 % Keminmaa 90,7 % 91,7 % 1,0 % 91,4 % 93,0 % 1,6 % 91,0 % 91,9 % 0,8 % 88,3 % 89,3 % 1,0 % 86,4 % 90,5 % 4,1 % Kittilä 55,3 % 61,7 % 6,5 % 58,1 % 65,5 % 7,4 % 55,8 % 63,3 % 7,5 % 45,7 % 51,1 % 5,4 % 56,5 % 54,1 % -2,4 % Kolari 50,0 % 54,4 % 4,4 % 54,5 % 59,1 % 4,6 % 51,4 % 55,2 % 3,9 % 34,8 % 48,8 % 14,0 % 46,1 % 48,7 % 2,6 % Muonio 51,4 % 53,6 % 2,2 % 52,1 % 60,3 % 8,2 % 51,0 % 51,7 % 0,7 % 50,7 % 48,4 % -2,3 % 53,7 % 58,5 % 4,8 % Pelkosenniemi 43,6 % 42,3 % -1,3 % 50,0 % 43,6 % -6,4 % 41,8 % 40,5 % -1,3 % 37,7 % 40,1 % 2,4 % 51,1 % 52,4 % 1,3 % Pello 49,2 % 52,6 % 3,4 % 51,4 % 54,1 % 2,7 % 51,6 % 52,4 % 0,8 % 39,0 % 53,9 % 14,9 % 41,0 % 50,5 % 9,5 % Posio 39,3 % 41,1 % 1,8 % 41,9 % 41,6 % -0,3 % 38,8 % 39,5 % 0,7 % 30,9 % 36,7 % 5,8 % 49,2 % 54,2 % 5,1 % Ranua 47,5 % 50,1 % 2,6 % 48,9 % 52,8 % 3,9 % 47,5 % 47,4 % 0,0 % 40,1 % 45,8 % 5,7 % 52,2 % 62,1 % 9,8 % Rovaniemi 88,1 % 90,1 % 2,1 % 89,7 % 91,7 % 2,0 % 88,7 % 91,0 % 2,2 % 79,5 % 84,7 % 5,2 % 84,8 % 85,4 % 0,7 % Salla 43,3 % 46,6 % 3,3 % 44,7 % 46,7 % 2,1 % 43,3 % 44,5 % 1,2 % 36,2 % 45,0 % 8,8 % 51,7 % 54,7 % 3,1 % Savukoski 41,8 % 42,1 % 0,3 % 41,6 % 37,3 % -4,4 % 41,2 % 39,4 % -1,8 % 40,9 % 41,4 % 0,5 % 50,0 % 62,5 % 12,5 % Simo 54,1 % 55,3 % 1,1 % 53,4 % 59,8 % 6,4 % 57,5 % 54,8 % -2,7 % 40,1 % 54,9 % 14,8 % 45,6 % 49,6 % 3,9 % Sodankylä 59,2 % 60,7 % 1,4 % 60,9 % 65,9 % 5,0 % 60,8 % 60,3 % -0,5 % 45,3 % 56,5 % 11,2 % 55,8 % 58,7 % 2,9 % Tervola 40,8 % 42,7 % 1,9 % 47,8 % 42,4 % -5,4 % 45,0 % 46,6 % 1,6 % 34,6 % 43,2 % 8,5 % 55,7 % 61,2 % 5,5 % Tornio 89,5 % 91,1 % 1,7 % 85,0 % 87,0 % 1,9 % 87,7 % 88,2 % 0,5 % 79,6 % 86,2 % 6,6 % 83,1 % 84,7 % 1,6 % Utsjoki 11,0 % 11,6 % 0,7 % 31,5 % 32,8 % 1,3 % 32,2 % 32,8 % 0,6 % 27,1 % 32,9 % 5,8 % 6,9 % 14,0 % 7,1 % Ylitornio 74,0 % 73,9 % -0,1 % 46,8 % 49,7 % 2,9 % 46,2 % 49,0 % 2,8 % 32,7 % 40,0 % 7,4 % 78,5 % 79,3 % 0,7 % KA 57 % 59 % 58 % 60 % 57 % 58 % 49 % 56 % 58 % 62 % Lapin liitto & Sito Oy Lepojärvi Tommi

26 20,0 % 15,0 % 10,0 % Eri väestöryhmien taajamissa asuvien osuuden muutos välillä ,0 % muutos, kaikki muutos, alle 18 v. muutos, työikäiset muutos, vuotiaat muutos, yli 75 v. 0,0 % -5,0 % -10,0 % Lapin liitto & Sito Oy Lepojärvi Tommi

27 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Trendien mukaiset taloudelliset vaikutukset Kuntakohtaiset trendien mukaiset talousvaikutukset tulojen-menojen suhteen kehittymisenä erillisenä diasarjana. Sote-menojen kattaminen edellyttää valtaosan kuntien tuloista kaikissa kunnissa eivät tulot edes riitä kaikkien sote-menojen kattamiseen. Trendien mukainen skenaario: Rovaniemi 10 v. päästä taloudellisesti asemaan, joka tyypillinen nyt syrjäisille kunnille, jotka 10 v. päästä Muistutuksena: Trendien mukainen nykykehityksen jatkumo. Verotulojen ja valtionosuuksien laskentatapa. Ei isoja talouden suhdannevaihteluita globaalilla eikä paikallisella tasolla. Nykyisen tapaisen lainsäädännön jatkuminen kansalaisen omavastuussa ja valinnanvapaudessa, palvelujen rahoituksessa jne Lepojärvi Tommi

28 SUOSITUKSET KOOTTUNA I Lasten ja perheiden palveluissa yhtäläiset asiantuntijuuteen perustuvat toimintamallit ja osaamisen johtaminen tarpeen soveltaa koko maakunnassa. Siinä voitaneen hyödyntää esim. Posken kehittämistyötä. Vanhuspalveluissa on yleinen suuntaus painotuksessa laitoksesta avohoitoon. Kotihoidon osuuden lisäämisessä palveluketjussa kannattaa selvittää rajakustannus. Kokemusten mukaan lisäys asiakaskohtaisessa kotihoidon määrässä saattaa tehdä palveluasumisesta kilpailukykyisen vaihtoehdon. Välimatkojen merkitys kustannuksissa huomioon. Lähitulevaisuuden iäkkäistä väestöryhmistä entistä useammat asuvat nykyaikaisissa kotioloissa, ovat hyvätuloisia ja tottuneita ostamaan palveluita. Tämä tulee ottaa vähentävänä huomioon väestömäärään pohjautuvissa palvelutarve-ennakoinneissa. Virtuaalisuus, sähköiset etäpalvelut ja oma-/itsehoidon mahdollisuudet toiminnan suunnittelussa huomioon Lepojärvi Tommi

29 SUOSITUKSET KOOTTUNA II Toimintaprosessien muutos aina ennen investointeja muutoin investoinnit betonoivat vanhoja prosesseja toiminnan muutos vanhoissa tiloissa voi vähentää investointitarvetta. Sote-maakuntaseminaarin työryhmä 4:n tuotoksia: psykiatrinen laitoshoito keskitettynä yhteen pisteeseen, avohuollon palkittu verkostomalli benchmarkattuna koko maakuntaan? VATT:n kokoama tutkimustieto puoltaa roolijakoa ja erikoistumista. Kunnat omistajaohjauksellaan koordinoimaan strategisella tasolla PTH:n ja ESH:n rajapintojen vähentämistä ja integraation syventämistä ja samalla keskussairaaloiden yhteistyötä Sote-alueiden määrästä ja Ervan asemasta riippumatta. Periaate: toisen vahvuuksilla paikataan toisen suurimpia heikkouksia/puutteita ja sama vastavuoroisesti Lepojärvi Tommi

30 SUOSITUKSET KOOTTUNA III ESH:n suuri käyttö ei välttämättä johdu lähetteiden määrästä, vaan uusinta- ja toistokäynneistä, ESH:n sisäisistä lähetteistä, sekä siitä, että ESH:ssa annetaan hoitotoimenpiteitä, joita voitaisiin tarjota myös PTH:ssa. Tiukempi kontrollointi ja hoitosuositusten noudattaminen, PTH-ESHintegraatiota, roolijaon lisäämistä ja rajapintojen vähentämistä toimintaprosessit yhdessä uudistamalla. Päivystys Pohjana kuntamaiseman Weissin v raportin mukaiset päivystysratkaisut Lapin shp:n kuntien alueella. Ensihoidon antama tuki! Sosiaalipäivystys mukaan. Perusterveyden-huollon järjestämissuunnitelmassa aikataulutettu. Päätöksiä, voimakas tuki toimeenpanolle Lepojärvi Tommi

31 SUOSITUKSET KOOTTUNA IV Toimintaprosessit!! Prosessien laihduttaminen, raja-aitojen madaltaminen ja asiakasvirtauksien kuvaaminen on vuosien työ, jossa yksikin muutos vaikuttaa moneen muuhun asiaan ja toimijaan. Se on silti tärkeää tehdä organisaatiomuutosten yhteydessä, jotta hyödyt muutoksista on yleensä saatavissa. Työntekijät itse mukaan uudistamaan prosesseja + koordinointi ja ohjaus prosessiammattilaisten toimesta (vrt. keskusarkistonhoitaja) Tietojen kerääminen hyödyllisyyden ja hyödynnettävyyden näkökulmasta. Sote-palveluista on runsaasti erilaista tilastoaineistoa. Niiden hyödynnettävyys voisi olla paljon parempikin. Kuntapalveluista on liian vähän paikkatietoa. Tietojärjestelmien, ICT- palveluiden, talous- ja palkkahallinnon ym. tukipalveluiden yhteensopivuus on onnistuneen ja kustannustehokkaan organisaatiomuutoksen edellytys. Ennen suurten palvelualueiden yhteistyötä ja yhdistymisiä tulisi perustus olla kunnossa; toimivat ja yhteensopivat tukipalvelut! Hallintomallien tarkastelu rajattiin tämän selvitystyön ulkopuolelle. Kyseessä ei myöskään ole järjestämisen selvitys, vaan palveluiden selvitys nykytila ja tarpeet 10 v. päästä karttapohjaisesti kuvattuna. Aineistosta pystyy silti tekemään loogisia johtopäätöksiä tuotannollisista asioista Lepojärvi Tommi

32 SUOSITUKSET KOOTTUINA V Tuotannon järjestämisessä erilaisia vaihtoehtoja: 1. Lapissa tuotanto perustuu (kahteen) toimijaan, joissa kummassakin tuotetaan esh, pth ja sos palvelut. Tuottaja voi käyttää alihankintaa. 2. Lapissa tuotanto perustuu useampaan toimijaan, joista kahdessa tuotetaan esh, pth ja sos. palvelut. Se voi olla Lapin pohjoisosassa 1-2 tuottajaa, jotka tuottavat pth ja sos. palvelut. Jos tuotanto on omissa käsissä, se lisää paikallista ohjausmahdollisuutta sen suunnitteluun. Toisaalta pienen tuottajan mahdollisuudet vaikuttaa järjestäjään (erva) ovat vähäiset. Pohjois-Lapin tuotantoalue(et) eivät voi tuottaa esh:a kuin hyvin pieneltä osin, jolloin riskinä samankaltaisen tilanteen syntyminen kuin nyt on kunnan ja sairaanhoitopiirin välillä. 3. Lapissa tuotanto perustuu useaan (kunta)toimijaan, jotka tuottavat vaihdellen esh, pth ja sos palveluita. Lisääntyneen paikallisen ohjausmahdollisuuden vastapainona edellisen kohdan haitat kasvavat merkittävästi Lepojärvi Tommi

33 SUDENKUOPAT I/II Toimintaprosessien uudistaminen jää toteuttamatta ja taloudellisen liikkumavaran kaventuessa säästöjä haetaan palveluja leikkaamalla ja keskittämällä Työntekijöiden osallistuminen prosessien uudistamiseen vajaata. Tuotannon eri tasojen integraatio jää tekemättä, jolloin kilpailukykyä ei turvata. Pienten organisaatioiden hyvä paikallis- ja asiakastuntemus, toiminta ketterää ja joustavaa, mutta haavoittuvaa (saatavuus joko 100 tai 0%). Käytännöt, kustannustehokkuus sekä erityisosaamisen saatavuus vaihtelevat. Kirjavuutta kehittämisessä, koulutuksessa, hoitosuosituksissa. Virtuaalipalveluiden hyödyntäminen vielä liian vähäistä. Suurissa organisaatiossa monenlaista erityisosaamista, mutta asiakasvastuun kannalta kokonaisuus voi sirpaloitua. Lisäksi selkeä paisutustaudin vaara. Integraation ja kustannushyötyjen saavuttaminen mahdollista, jos poliittista tahtoa, operatiivista kykyä ja moniammatillista osaamista. Pelkoina palveluiden liiallinen harmonisointi, jolloin mm. tiukka sektorijaottelu voi tuhota toimivia käytäntöjä. Kokemukset ensihoidosta ja pelastustoimesta luoneet epäluuloja yhteistoiminnan kustannusten hallinnasta. Kuormitetaanko yhteistoimintaorganisaatiot lian raskaalla kiinteistökannalla, vieraalla pääomalla ja ylisuurella henkilöstöllä. Kuntaliitosten tavoin järjestämisvastuussa Vallan keskittymisen problematiikka; valta, raha, palvelut ja asukkaat Lepojärvi Tommi

34 SUDENKUOPAT II/II Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät pysy kenenkään hanskassa, jos kunnat toimivat maksuautomaatteina. Omistajaohjaus heikkenee entisestään. PTH:n ja ESH:n rajapinnat, työnjako ja integraatio olennaisia kustannusten hallinnan kannalta. Sosiaalitoimi uhkaa jäädä terveydenhoidon jalkoihin: Sosiaalipalveluissa kohdataan ihminen, hänen läheis-, työ- ja yhteisösuhteensa ja elämänhistoriansa ongelmakimppuina, joiden selvittämiseen ei ole käypiä hoito-suosituksia, tilanteiden ratkomisessa on paljon ainutkertaisuutta. Miten yhdistää pienten organisaatioiden ketteryys ja paikallistuntemus sekä suurten organisaatioiden laaja erityisosaamisen tarjonta ja mahdollisuudet integraation syventämiseen sekä skaalaetuihin? Miten päästä haavoittuvuudesta eroon ja välttää paisutustauti? Sote-investointien ja rakennemuutosten kannattavuusarviot ja vaikutukset yksikköhintoihin jäävät liian usein tekemättä tai liian pinnallisiksi Lepojärvi Tommi

35 Lapin Sote-mallin palveluverkko - tavoitemalli palveluiden jaosta lähi-, alue- ja erikoispalveluihin Reunaehdot: Hyvinvointiohjelman tavoite Lapissa kaikilla on yhdenvertaiset ja turvatut mahdollisuudet tasapainoiseen, rikkaaseen ja turvalliseen elämään. Tavoitteena siis pitää Lappi asuttuna ja turvata kunnalliset palvelut koko maakunnassa? Lähtökohta luonnokselle. Palvelevatko nykytila tai keskittämispolitiikka em. tavoitetta? Kuntien tavoiteohjelmien, strategioiden, elinkeinopolitiikan tavoitteiden, maankäytön suunnitelmien ja kaavoituksen mukainen mitoitus, kaivos- ja matkailuhankkeiden täysimääräinen toteutuminen. Sote-palveluverkko asukkaalle? Järjestelmissä aina puutteita. Täydellistä ei ole. Kyse siitä miten puutteita korjataan. Ovatko horisontaalinen ja vertikaalinen sote-integraatio mahdollisia ilman nykyorganisaatioiden osittaista luopumista autonomiastaan? Lepojärvi Tommi

36 Lapin Sote-mallin palveluverkko - tavoitemalli palveluiden jaosta lähi-, alue- ja erikoispalveluihin Erityispiirteitä: Laaja ja heterogeeninen harvaanasuttu maakunta, 21 kuntaa, 2 sairaanhoitopiiriä, 1 erityishuoltopiiri, 2 muuta terveydenhuollon kuntayhtymää, osa suurta ERVA-aluetta yhteisen näkemyksen löytymisen helppous ja vaivattomuus selvitystyön kohteena ehkä vain Metropoli vetää vertoja. Osallisten kuuleminen, tiedottamistarve ja pitkät etäisyydet paljon aikaa vaativaa. Tottumusta lappilaisten saamiin poikkeuslupiin eri lakien velvoitteista, seuraavien vaalien odottelua havaittavissa. Yhtälön vaikeutuminen ja toimintaympäristön muuttuminen edellyttävät itsessään jo ahkeraa kehittämistyötä ja omaehtoista uudistamista ilman valtion uudistuspakkoakin. Kiristyvät normit ja talouden liikkumavaran kaventuminen viime kädessä hoitavat uudistamisen kriisien kautta, jos ennakoiden ei osata toimia. Valinnanvapaus sekä PTH:ssa että ESH:ssa vielä hyvin vähäistä. Tottumus vaikuttaa? Työvoiman tarve - eläköityminen ja lisääntyvä palvelutarve Matkailun vaikutus kahtalainen: turistikeskusten yksityiset palvelut vähentäneet painetta julkisista sote-palveluista, muissa matkailupitäjissä saattaa hieman kuormittaa jopa kesäaikana. Terveysmatkailu oma kokonaisuutensa referointi ja hankkeistaminen Lepojärvi Tommi

37 Lapin Sote-mallin palveluverkko - tavoitemalli palveluiden jaosta lähi-, alue- ja erikoispalveluihin Trendien mukainen tulevaisuuden kuvaus: Väestömäärä ja rakenne, muuttoliike ja keskittyminen, syntyvyys/kuolleisuus, huoltosuhde, työttömyys, sosiaaliset ongelmat Lähes poikkeuksetta kaikki samansuuntaisia. Muutos on kohta sylissä, 10 vuotta kuluu nopeasti. Vrt. esim. Sodankylän kaivoshankkeiden vaikutus. Myönteisen impulssin vaikutus voi muuttaa trendejä merkittävästi ainakin joksikin aikaa. Kaikkien hankkeiden toteutumisen varaan ei voi laskea, mutta toimintamallien pitäisi pystyä mukautumaan muuttuviin tarpeisiin. Pohjaksi: Maakuntasuunnitelman Aluerakenne sekä kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät Lepojärvi Tommi

38 Lapin Sote-mallin palveluverkko - tavoitemalli palveluiden jaosta lähi-, alueja erikoispalveluihin Lepojärvi Tommi

39 Lapin Sote-mallin palveluverkko - tavoitemalli palveluiden jaosta lähi-, alueja erikoispalveluihin Kuntakeskuksissa tuotettavien palveluiden saavutettavuus todellisella kulkemisajalla mitaten 15, 30, 60, 90, 120, 150 ja 180 minuutin etäisyyksillä. E-taso sisältää myös A- ja L- tasojen palveluvalikon. A-taso sisältää myös L-tason palveluvalikon. Integraatiota on tavoiteltava paitsi eri sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä niin myös eri tasojen (E, A, L) välillä Lepojärvi Tommi

40 Lapin Sote-mallin palveluverkko - tavoitemalli palveluiden jaosta lähi-, alueja erikoispalveluihin Aluepalvelut pisteissä 31, 32, 33, 34, 36, 37 STM Lepojärvi Tommi

41 Lapin Sote-mallin palveluverkko - tavoitemalli palveluiden jaosta lähi-, alueja erikoispalveluihin Erikoispalvelut pisteissä 31, 37 STM Lepojärvi Tommi

42 Lapin Sote-mallin palveluverkko - tavoitemalli palveluiden jaosta lähi-, alue- ja erikoispalveluihin Muuta huomioitavaa: Jos palveluverkko suunnitellaan vain fyysisten palvelupisteiden varaan ja nykyisellä julkisten palvelujen roolilla ja nykyisellä kansalaisten omavastuulla, niin 10 v päästä katsoessamme ajassa taaksepäin joudumme toteamaan olleemme tänään hyvin näköalattomia. Virtuaali- ja etäpalveluiden määrä ja käyttötavat tulevat lisääntymään. Sama ilmiö on monilla muilla elämänalueilla ollut jo nähtävissä. Omahoitoon liittyviä ongelmia (tietosuojalait, tietojen käyttökelpoisuus) on muualla maailmassa ratkottu onnistuneesti. Palveluverkon mallissa tulee ottaa huomioon etäpalveluiden ja omahoidon kasvava rooli. Rahoituksen monikanavaisuuden purkaminen ja uudelleen suuntaaminen voi olla ratkaisevaa Lepojärvi Tommi

43 Lapin Sote tavoitemalli 2014 PALVELUIDEN JÄRJESTÄJÄ / alueelliset toimijat TYÖNJAON KOORDINOINTI JA OHJAUS, OSAAMISEN JOHTAMINEN Erikoispalvelut Erikoissairaanhoidon vaativimmat palvelut, apuvälinekeskus, hankinnat, PTH/ESH päivystys 24/7, Ensihoidon järjestäminen Vammaisten palvelutalot ja laitoshoito, kuntoutuksen ja laitoshoidon erityispalvelut, rikosten sovittelu, sosiaalipäivystys VIRTUAALISUUS Alueelliset palvelut Erityisryhmien asumisyksiköt, turvapalvelut, tehostetun palveluasumisen ohjaus, keskitetty vuodeosastohoito, muistineuvola, kuntoutuspalvelut, PTH päivystys Päivystys, äitiysneuvola, lääkinnälliset tukipalvelut, ympäristöterveydenhuolto, kuntoutus- ja terapiapalvelut, vastaanottopalvelut (esh/pth), erikoisvaativa hammashuolto, lastensuojelun erityispalvelut, lastenvalvoja, sosiaalipäivystys Päihde- ja mtt keskitetyt palvelut Konsultaatiot Lähipalvelut VIRTUAALISUUS Kotiin annettavat palvelut Konsultaatiot Kotihoito, tuki- ja kuntoutuspalvelut, muutostyöt, omaishoito, asumispalveluja, vuodeosastoja, tehostettua palveluasumista Vastaanottopalvelut, lastenneuvola, kotisairaalatoiminta, kouluterveydenhuolto, hammashuolto, kuntoutuksen lähipalvelut Muut kotiin annettavat palvelut, kuljetuspalvelut, päihde- ja mtt ohjaus ja neuvonta, sosiaalityö, perhe- ja lastensuojelutyö, ensihoitopalvelu O M A H O I T O TALTIO MONIKANAVARAHOITUKSEN UUDELLEEN SUUNTAAMINEN 43

44 Lapin Sote trendimalli TRENDIEN PERUSTEELLA MUODOSTETTU KESKITETTY JA KARSITTU PALVELUMALLI ei sisällä virtuaalisten etäpalveluiden, omahoidon eikä rahoituksen monikanavaisuuden purkamisen tuomia mahdollisuuksia eikä toiminnassa haeta prosessien uudistamisen kautta toiminnallisia hyötyjä, vaan keskittämällä ja karsimalla palveluja Maakunnalliset palvelut Alueelliset palvelut Lähipalvelut Kotiin annettavat palvelut Erikoissairaanhoito, apuvälinekeskus, hankinnat, PTH/ESH päivystys 24/7, Ensihoito, erikoisvaativa hammashoito Vammaisten palvelutalot ja laitoshoito, kuntoutuksen ja laitoshoidon erityispalvelut, rikosten sovittelu, sosiaalipäivystys, lastensuojelun erityispalvelut Erityisryhmien asumisyksiköt, turvapalvelut, tehostettu palveluasuminen, vuodeosastohoito, muistineuvola, kuntoutuspalvelut Päiväaikainen päivystys, äitiysneuvola, lääkinnälliset tukipalvelut, ympäristöterveydenhuolto, kuntoutus- ja terapiapalvelut, hammashuolto Kotihoito, tuki- ja kuntoutuspalvelut, muutostyöt, omaishoito, kevyet asumispalvelut Osa-aikaiset vastaanottopalvelut, lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Muut kotiin annettavat palvelut, kuljetuspalvelut, sosiaalityö, perhe- ja lastensuojelutyö 44

45 JATKOVAIHE MUUTTUNUT TILANNE I/II Edunvalvonta Erva-sotelain valmistelun aikana: Uuden Erva-sote-ratkaisun myötä lain valmistelu alkaa alusta. Jo nyt on tärkeää tulevassa toiminnassa turvata Lapin väestön ja kuntien vaikutusmahdollisuudet sekä palveluiden järjestämiseen että tuottamiseen. Itse asiassa, nyt on paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin pitkään aikaan. Uudessa tilanteessa maakunnan tulee esittää keinoja, joilla päätösvaltaa ja palveluita voidaan säilyttää mahdollisimman lähellä lappilaisia. Pohjois-Suomen laajan Erva-alueen yhdelle järjestäjätaholle on hyvin haastavaa saada useiden eri tuottajien välisten tasojen integraatiota syvennettyä ja toimintaprosesseja uudistettua, jos organisaatioiden rajapintoja jää hyvin useita. Tuottajamarkkinat avautuvat kilpailulle samaan aikaan kun päätösvalta siirtyy kauemmas. Tuotannon eri palveluiden ja tasojen välistä integraatiota on edistettävä, jotta tuottaja-organisaatioiden kilpailukyky säilyy. Järjestämisen osalta on saatava alueelliset toimielimet/ järjestämiskeskukset A) paikallisista asiantuntijoista ja viranhaltijoista koostuvaan valmisteluun ja B) paikallisia luottamushenkilöitä päätöksentekoon. Maakunnan edunvalvonnan kannalta on reagoitava nopeasti Lepojärvi Tommi

46 JATKOVAIHE MUUTTUNUT TILANNE II/II Lapin Sote-mallin aineistoa ja esityksiä hyödyntäen: 1. Tuotannon sote-integraatio ja kilpailukyvyn turvaaminen lappilaisissa käsissä. 2. Järjestämisessä alueellisen vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen ja lappilaisen paikallistuntemuksen hyödyntäminen. (Forum, järjestämiskeskus, toimielin tms.) 3. Edunvalvonta keskushallintoon, poliittiseen tasoon ja Ervan rakentajiin, lähipalvelulaki, maakunnan yhteinen lausunto tulevaan lakiesitykseen Lepojärvi Tommi

47 LAPIN SOTE-MALLI SELVITYSTYÖN ARVIOINTI Kommentit selvityksen Hankesuunnitelman mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden saavuttamisesta? Palvelutarpeen kuvauksista maakunnan laajuus huomioon ottaen? Johtopäätöksistä ja suosituksista? Palveluverkosta (karttamalli, jossa paikkakuntakohtaiset merkinnät E, A tai L) ja Palvelumallista (jako lähi-, alue- ja erikoistasoihin)? Uuteen erva-pohjaiseen sote-linjaukseen perustuvan lainvalmistelun sisältöön vaikuttaminen: tarvittavat jatkotoimenpiteet ja aikataulu? Osoitteeseen marjo.saarela@lapinliitto.fi mennessä, kiitos! KIITOKSET KAIKILLE MUKANA OLLEILLE! Lepojärvi Tommi