HE 324/2014 vp. Sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunta

Transkriptio

1 ASIANTUNTIJAKUULEMINEN HE 324/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunta Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta 1

2 SOTE-JÄRJESTÄMISLAKIESITYKSEN VAIKUTUKSET LAPISSA Lakiesityksen hyvät lähtökohdat keskustelulle ja jatkotyölle: - Uudistuksen tavoitteiden asettelu onnistunut (joskin ministeriöiden suunnitelmissa tavoitteet ja keinot joskus sekaisin). - Toimintaympäristön muutosten tuomat haasteet tunnistettu. - Palvelutuotannon kasvavien kustannusten ja kuntasektorin niukkenevien taloudellisten resurssien vaikeutuva yhtälö tunnistettu. - Toiminnallisen muutoksen tarve tuotu hyvin esille ei pelkkää hallinnon ja rakenteen muutosta. - Kuntarajat eivät saa olla rationaalisuuden esteenä. - Asukas/asiakas edellä. - Integraation merkitys asiakkaan ja kustannustenhallinnan kannalta. - Hyvinvointi on kokonaisuus. - Laaja parlamentaarinen tahtotila on maakunnissa vähentänyt muutosvastarintaa ja saanut aikaan toimintaa. - Täydellistä mallia ei ole. Joskus pitää tehdä ratkaisuja, lopettaa vellova epätietoisuus ja päästä uudistamistyöhön käsiksi. Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2

3 LAPIN SOTE-MALLI SELVITYSTYÖ TALVELLA : Mallinnuksella ei tarkoitettu hallintomallia, vaan palvelutaso-mallia ja palvelujako-mallia. - PALVELUIDEN TULEVAISUUDEN TARPEEN ENNAKOINTI 10 v JAKSO - SAAVUTETTAVUUS, SAATAVUUS - PAIKKATIEDOT KARTALLE, KARTTAPOHJAISET MUUT ANALYYSIT - LÄHIPALVELU-MÄÄRITTELY (erillinen diasarja) - PALVELUTASOT LÄHI, ALUE JA ERIKOIS - KUSTANNUSTENJAKO- JA ÄÄNIVALTALASKELMAT Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta 3

4 LAPIN SOTE-SAVOTTA / SOTE-PALVELUTUOTANNON INNOVAATIOT JA UUDISTAMINEN KOORDINAATIO - OHJAUSMALLI - FOORUMIT Poliittinen ohjausryhmä: Peruskuntien poliittinen johto 3/kunta Lapin integraatio: Pth-yksikön ohry+sosiaalihuolto+ erikoissairaanhoito Mkj+ Lapin liiton hallitus Koordinaatiotyöryhmä: kuntajohtajat, shp ja Kolpene johtajat Operatiivinen ohjausryhmä Länsi-Pohjan integraatio: SOTETU/Kehittämiskeskus Yhteistyö-/sparraus-ryhmä: saamelaiset, henkilöstö, järjestöt, yritykset, Avi, Sote-alue, tutkimus, koulutus Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Hallinto, talous, säännöt, ohjeet Ydinprosessi perheet Ydinprosessi ikäihmiset Ydinprosessi erityisryhmät Henkilöstö, koulutus 4

5 Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta 5

6 SOTE-JÄRJESTÄMISLAKIESITYKSEN VAIKUTUKSET LAPISSA Olosuhteet, paikallisuus: - Arktisuus, luonto, etäisyydet, harva asutus - Saamenkieliä kolme, meänkieli ja sen seittemän erilaista hoon pääle-murretta. - Kulttuurien moninaisuus. - Kuusi seutukuntaa, kaksi maakuntakeskusta, kaksi sairaanhoitopiiriä. - Valtion palvelut vetäytyneet; infra, turvallisuus, tietoliikenneyhteydet - Sosioekonomiset seikat; luontaistalous, työttömyys, muuttoliike, merkittävä kouluttaja sekä työvoiman ja raaka-aineiden tuottaja, samaan aikaan iso matkailun, kansainvälisyyden ja teollisuuden toimija. - Rajayhteistyö; ainoa maakunta, jossa Venäjän lisäksi maarajaa myös Ruotsin ja Norjan kanssa. Valtakunnan rajat ylittävä yhteistyön lisäämisessä iso potentiaali. - Turismi tuplaa väkiluvun ja liikenteen. - Kansalaisten yhdenvertaisuus ei valtakunnallisesti toteudu esim. synnytysmatkat, ensihoito, pelastushelikopterit -> Maakunta jo omana kokonaisuutenaan monia erikoisuuksia sisältävä, ominaisuuksiltaan ja piirteiltään heterogeeninen, näistä lähtökohdista toiminta haastavaa yhteensovittaa. Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta 6

7 SOTE-JÄRJESTÄMISLAKIESITYKSEN VAIKUTUKSET LAPISSA Palvelut, asukkaat, asiakas: - Sähköiset ja etäpalvelut Lapissa jo merkittävästi käytössä, paljon silti edistettävää, mutta nopeiden tietoliikenneyhteyksien puute esteenä. - Sähköisten palveluiden kustannushyötyanalyysit hyvin lupaavia: hyötyä palvelun tuottajan/maksajan lisäksi asiakkaalle. Asiakkaalle muodostuva omakustannus unohtuu yhdenvertaisuus-keskustelussa. - Markkinaehtoisten alueiden ulkopuolella laajakaista ei kiinnosta operaattoreita edes tuettuna. - Osuuskuntia ym. omatoimisia ratkaisuja, mutta avainrooli kuuluisi Valtiolle. - Yhdenvertaisuuden ongelma sekä kunta- että yksilötasolla (vrt. uudistuksen tavoitteet). - Kriiseissä tulee ilmi miten asiakkaalle ei ole merkitystä kuka palvelun tuottaa tärkeintä on saatavuus, saavutettavuus ja laadun vastaaminen luvattua tasoa. - Laajoja alueita, joissa ei yksityistä palveluntarjontaa, kaikki kunnallisen varassa. - Edellisen dian erityisolosuhteiden haasteet. Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta 7

8 SOTE-JÄRJESTÄMISLAKIESITYKSEN VAIKUTUKSET LAPISSA Valta, valtasuhteet ja vallankäyttö: - Vallan käyttö liittyy kaikkeen päätöksentekoon! - Uudistusten organisaatioteoreettisena lähtökohtana rationaalinen päätöksenteko ja toiminta. - Käytäntö taas on epäjatkuvaa ja joskus jopa jotenkutenselviämisen-strategiaa. - Valtasuhteiden muutos on joskus tervehdyttävää ja luo toimeliaisuutta. - Riski: Yli 1000 km pitkä sote-alue, pois silmistä pois mielestä, irtautuminen paikallisuudesta, paikallisen omaehtoisen työn tulokset eivät näy eivätkä tule palkituksi, yhteys toiminnan ja päätöksenteon välillä ja kannustavuus katoavat. - Pohjois-Suomen sote-alueen valmistelun ensiaskeleet eivät ole vielä vähentäneet epäluuloja. - Mandaatteja ei ole vielä vahvistettu; valtatyhjiö täyttyy. - Edustajainkokouksessa kuntien äänimäärän laskeminen ääni/alk as. suosii keskuskaupunkeja. Äänimäärän laskeminen ääni/alk as. on tasapuolisempi. Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta 8

9 SOTE-JÄRJESTÄMISLAKIESITYKSEN VAIKUTUKSET LAPISSA Talous, kustannukset, rahoitus: - Nykyisin kuntien ohjausvaikutus olematon, samaan aikaan piikki auki. Kestämätön tilanne. - Valta vastuu: Ei rahoituksen kuntasidonnaisuutta ilman kuntaohjausta, joko selkeä kuntavetoisuus tai Sotelle suora rahoitus. - VOS-pohjaisuus haastava: ei muutoksia ilman häviäjiä ja voittajia. (Lappi) - Saumaa rahoituksen kokonaisuudistukseen. - Sote-palvelu- ja hallintoyksiköt sijoittuvat yleensä väestö-keskittymiin, jolloin niillä vaikutus työpaikkoihin, verotuloihin ja ostovoimaan sijainti-kunnissa sekä niiden lähialueilla. Tämä tuo väestökeskittymille kaksinkertaista hyötyä uuden valtionosuusjärjestelmän työpaikkaomavaraisuus-kriteerin myötä. - Tehokkuusvaatimukset voivat vaihdella olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi laajan alueen pienellä väestöllä (Lappi ja Kainuu) on pakko tarjota ympäri vuorokauden palveluja, jotka edellyttävät väestöön suhteutettuna tarvetta suurempaa resurssia ja siten näennäistä tehottomuutta. Kunnat vielä erityisesti: - Kunta/Sote-rajapinta; tukipalvelut, hyvinvoinnin edistäminen, kriisivalmius - Tuotantoalueiden yhteistyö ja vertailtavuus, lisää aikaa valmistelulle. - Ei lisää velvoitteita ja normeja ilman aikaisempien vähentämistä. Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta 9

10 SOTE-JÄRJESTÄMISLAKIESITYKSEN VAIKUTUKSET LAPISSA Henkilöstö, työvoima, osaaminen: - Yksi iso muutoskustannusten lähde. - Muutoskustannukset syövät integraatiolla saavutettavia hyötyjä (vrt. poliisihallinnon uudistus). - Palkkauksen, työaikojen ja etuisuuksien harmonisoimisen osalta tulee noudattaa Kuntatyönantajien (KT) esitystä siitä, ettei sote-uudistuksesta johtuvissa muutoksissa em. harmonisointia tarvitse tehdä. Tältä osin tulee tehdä tarvittavat muutokset muihin näistä asioista säätäviin lakeihin. - Isossa muutoksessa koulutuksen ja prosessiosaaminen lisäämisen tarve suuri kautta linjan. Kehitystyö, tutkimus ja koulutus: - Ruohonjuuritason paikallinen kehitystyö lisää konkretiaa. - Myös tuotantoalueilla tulee olla omaa kehitystoimintaa. - Uudistus myös mahdollisuus lisätä innovaatioiden käyttöönottoa ja tehostaa tutkimuksen/koulutuksen sekä kuntasektorin/elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. - Tutkimuksen, arvioinnin ja kehittämisen kannalta kerättävän tiedon tulee olla ajantasaista, käyttökelpoista, yhteismitallista ja objektiivisesti mittaroitua koko sote-alueen toiminnassa. Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10

11 SOTE-JÄRJESTÄMISLAKIESITYKSEN VAIKUTUKSET LAPISSA Jos lakiesitykseen tulee tehdä muutoksia niin minkälaisia? - Sote-alueiden kokoa pienemmäksi ja määrää suuremmaksi. - Samalla tasoittuvat kuntien aidon päätösvallan ja rahoitusjärjestelmän Perustuslailliset ongelmakohdat. - Sote-alueet voisivat olla joko A) 19 tuotantoaluetta tai B) maakunnat. Järjestämisvastuu voisi siis olla samoilla alueilla kuin tuotantokin (A). Maakunnalliseen järjestäjä-ratkaisuun (B) voivat sisältyä samat 19 tai useampi tuotantoaluetta. Tuotantoalueiden välistä yhteistyötä, työnjakoa ja integraatiota edistää, jos järjestäjällä on leveämmät hartiat eli koostuu useammasta tuotantoalueesta. Omistajaohjaus ei toimi nykymallilla, jossa järjestäjä ja tuottaja ovat alueellisesti yhtä suuria. - Em. johtuen kaikille sote-alueille ei tulisi omaa Yliopistosairaalaa (järjestämisen integraatio), tuotantoalueiden osalta ei kuitenkaan muutosta lakiesitykseen (tuottamisen integraatio). - Lapin maakunnan tuotantoalueiden (Lappi, Länsipohja) valmistelun kannalta nämä muutokset eivät muodostu esteeksi. Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta 11

12 ASIANTUNTIJAKUULEMINEN HE 324/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunta TAUSTA-AINEISTO Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta 1

13 LÄHIPALVELU - ESIMERKKEJÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lähipalvelujen saavutettavuus-esimerkkejä: Etäisyys Matka-aika Jonotusaika Väestötiheys Väestökeskittymien koko Palvelun tarve Yhdistelmät eri perusteista (yksittäiset jäykistävät) Esim. lähipalveluiksi määritellyt palvelut puolen tunnin etäisyydellä normaalien kulkuväylien nopeusrajoitusten puitteissa 80 %:lle väestöstä. Maailma muuttuu! Etäpalvelut, virtuaaliset vaihtoehdot, liikkuvat palvelut sekoittavat lähi-käsitettä; tuotetaan kaukaa, tarjotaan lähelle. Ei voida suunnitella pelkästään fyysisen sijainnin varaan. Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta

14 Lapin Sote tavoitemalli 2014 PALVELUIDEN JÄRJESTÄJÄ / alueelliset toimijat TYÖNJAON KOORDINOINTI JA OHJAUS, OSAAMISEN JOHTAMINEN Erikoispalvelut Erikoissairaanhoidon vaativimmat palvelut, apuvälinekeskus, hankinnat, PTH/ESH päivystys 24/7, Ensihoidon järjestäminen Vammaisten palvelutalot ja laitoshoito, kuntoutuksen ja laitoshoidon erityispalvelut, rikosten sovittelu, sosiaalipäivystys VIRTUAALISUUS Alueelliset palvelut Erityisryhmien asumisyksiköt, turvapalvelut, tehostetun palveluasumisen ohjaus, keskitetty vuodeosastohoito, muistineuvola, kuntoutuspalvelut, PTH päivystys Päivystys, äitiysneuvola, lääkinnälliset tukipalvelut, ympäristöterveydenhuolto, kuntoutus- ja terapiapalvelut, vastaanottopalvelut (esh/pth), erikoisvaativa hammashuolto, lastensuojelun erityispalvelut, lastenvalvoja, sosiaalipäivystys Päihde- ja mtt keskitetyt palvelut Konsultaatiot Lähipalvelut VIRTUAALISUUS Kotiin annettavat palvelut Konsultaatiot Kotihoito, tuki- ja kuntoutuspalvelut, muutostyöt, omaishoito, asumispalveluja, vuodeosastoja, tehostettua palveluasumista Vastaanottopalvelut, lastenneuvola, kotisairaalatoiminta, kouluterveydenhuolto, hammashuolto, kuntoutuksen lähipalvelut Muut kotiin annettavat palvelut, kuljetuspalvelut, päihde- ja mtt ohjaus ja neuvonta, sosiaalityö, perhe- ja lastensuojelutyö, ensihoitopalvelu O M A H O I T O TALTIO MONIKANAVARAHOITUKSEN UUDELLEEN SUUNTAAMINEN Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta 3

15 Lapin Sote-mallin palveluverkko - tavoitemalli palveluiden jaosta lähi-, alueja erikoispalveluihin Kuntakeskuksissa tuotettavien palveluiden saavutettavuus todellisella kulkemisajalla mitaten 15, 30, 60, 90, 120, 150 ja 180 minuutin etäisyyksillä. E-taso sisältää myös A- ja L- tasojen palveluvalikon. A-taso sisältää myös L-tason palveluvalikon. Integraatiota on tavoiteltava paitsi eri sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä niin myös eri tasojen (E, A, L) välillä Lepojärvi Tommi

16 Lapin Sote-mallin palveluverkko - tavoitemalli palveluiden jaosta lähi-, alueja erikoispalveluihin Aluepalvelut pisteissä 31, 32, 33, 34, 36, 37 STM Lepojärvi Tommi

17 Lapin Sote-mallin palveluverkko - tavoitemalli palveluiden jaosta lähi-, alueja erikoispalveluihin Erikoispalvelut pisteissä 31, 37 STM Lepojärvi Tommi

18 Lapin Sote-mallin palveluverkko - tavoitemalli palveluiden jaosta lähi-, alue- ja erikoispalveluihin Muuta huomioitavaa: Jos palveluverkko suunnitellaan vain fyysisten palvelupisteiden varaan ja nykyisellä julkisten palvelujen roolilla ja nykyisellä kansalaisten omavastuulla, niin 10 v päästä katsoessamme ajassa taaksepäin joudumme toteamaan olleemme tänään hyvin näköalattomia. Virtuaali- ja etäpalveluiden määrä ja käyttötavat tulevat lisääntymään. Sama ilmiö on monilla muilla elämänalueilla ollut jo nähtävissä. Omahoitoon liittyviä ongelmia (tietosuojalait, tietojen käyttökelpoisuus) on muualla maailmassa ratkottu onnistuneesti. Palveluverkon mallissa tulee ottaa huomioon etäpalveluiden ja omahoidon kasvava rooli. Rahoituksen monikanavaisuuden purkaminen ja uudelleen suuntaaminen voi olla ratkaisevaa Lepojärvi Tommi

19 LÄHIPALVELUN TARKEMPI MÄÄRITTELY Tavoite: Asettaa minimitaso kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuudelle tavoitteena kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaaminen. Sisältö: Määritellään lähipalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa. Velvoitettaessa 1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuussa olevat alueet varmistamaan riittävät resurssit tuotannosta vastaaville alueille palveluverkon turvaamiseksi, ja 2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannosta vastaaville alueille velvoite ylläpitää vähintään minimitason mukainen palveluverkko. Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta

20 LÄHIPALVELUN TARKEMPI MÄÄRITTELY 1. Määrittely palvelulajeittain (tässä ei määrittelyä saatavuudesta esim. montako h/pvä tai pvä/vko): A) kotiin tarjottavat palvelut - kotihoito, kotisairaanhoito, lapsiperheiden kotipalvelu, perhe- ja lastensuojelutyö, muut kotiin tarjottavat palvelut B) lähellä tuotettavat palvelut - neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto, omaishoitajien tuki- ja intervallipalvelut, perustason kuntoutushoito, sosiaaalityö, päihde- ja mielenterveystyön ohjaus ja neuvonta, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotto, yleislääkärin vastaanotto, suun terveydenhuolto, laboratorion näytteenotto, (lasten päivähoito nyk. sivistystoimen palveluna) - asumispalveluja, tehostettua palveluasumista, kotisairaalatoimintaa ja vuodeosaston tarjoamia palveluja väestön tarpeiden ja tuotantoalueen palveluverkon eri palvelupisteiden välisen työnjaon mukaisesti Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta

21 LÄHIPALVELUN TARKEMPI MÄÄRITTELY C) muualta tuotettavat palvelut / etä- ja virtuaalipalvelut - ajanvaraustoiminta, hoidon tarpeen arviointi - konsultaatiot ja tuki kotiin tarjottaviin ja lähellä tuotettaviin palveluihin D) liikkuvat palvelut - ensihoitopalveluyksikkö - pyörillä liikkuvat terveyskioskit yms. lähellä tuotettavat palvelut E) päivystykset - päiväaikainen terveydenhuollon, suun terveydenhuollon ja sosiaalipäivystys, peruskuvantamismahdollisuudet F) Laajemman alueen keskitetyt päivystykset - ilta- ja viikonlopun aikaisen alueellisen sosiaalipäivystyksen ja suun terveydenhuollon päivystys - keskitetyn ympärivuorokautisen päihde-, mielenterveys-, sosiaali-, terveydenhuollon päivystys Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta

22 LÄHIPALVELUN TARKEMPI MÄÄRITTELY 2. Määrittely saavutettavuuden perusteella: A) Lähipalveluiden (palvelulajien kohdat 1. B 1. E ) saavutettavuuden minimitasona tuotantoalueen palveluverkko, jossa esim prosenttia tuotantoalueen väestöstä saavuttaa palvelun alle 60 minuutissa todellisella kulkemisajalla mitattuna ts. yleisiä teitä nopeusrajoitusten mukaan. (1. A. kotiin tarjottavat palvelut - saavutettavuuden sijaan saatavuus, peittävyys esim. 99 prosenttia väestöstä). Väestökeskittymissä, ts. muilla kuin harvaan asutuilla tuotantoalueilla, kuntakeskusten ollessa alle 40 km:n päässä toisista kuntakeskuksista (Paras-lain kriteeri), voidaan käyttää lyhyenpää kulkemisaikaa yhdistettynä vähäisempään väestön peittävyyteen esim. 30 minuuttia ja 80 prosenttia. B) Kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi ympärivuorokautinen päihde-, mielenterveys-, sosiaali-, suun terveydenhuollon ja terveydenhuollon päivystys (palvelulajien kohta 1 F) määritellään erikseen merkittäväksi laajemman alueen keskitetyksi palveluksi, jonka osalta saavutettavuuden minimitasoksi valtakunnassa asetetaan palveluverkko, jossa esim. 80 prosenttia tuotantoalueen väestöstä saavuttaa palvelun alle 90 minuutissa tai vaihtoehtoisesti 90 prosenttia tuotantoalueen väestöstä saavuttaa palvelun alle 120 minuutissa, todellisella kulkemisajalla mitattuna. Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta

23 LÄHIPALVELUN TARKEMPI MÄÄRITTELY 3. Lähipalvelun laadullinen sekä asiakkaan hyvinvointiin ja tarpeeseen perustuva määrittely: Lähipalvelua on palvelu, jota asiakas ikänsä, terveydentilansa, hyvinvointinsa tai/ja elämäntilanteensa huomioon ottaen tarvitsee usein tai toistuvasti, eikä kyseessä ole erityisen vaativana pidettävä palvelu. Päiväaikaisena kiireetön ja kiireellinen hoito voivat olla lähipalvelua. Ilta- ja viikonloppuaikoihin (24/7) ajoittuva palvelun tarve, milloin se edellyttää erityisen vaativiksi luokiteltuja palveluita, ei lähtökohtaisesti ole lähipalvelua pl. ensihoito ja pelastushelikopteritoiminta. 4. Poikkeukset / perusteet keskittämiselle???? - Palvelutarve on niin vähäinen, että osaamisen ylläpitäminen ei onnistu ja jalkautuvan palvelun järjestäminen on kohtuuttoman kallista. (määrittelyt?) - Kalliiden investointien käyttöaste jää huomattavan alhaiseksi. (määrittelyt?) - Yksittäisen asiakkaan aiheuttamat kustannukset tai yksittäisen palvelun tuottamisen kustannukset ovat huomattavan suuret (esim. yli kolminkertaiset verrattuna keskimääräiseen tms.). - Palvelut muuttuvat kehityksen myötä (määrittely?) - Kansalaisten yhdenvertaisuus - määrittely? Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta