TIEDOTE I/II

Transkriptio

1 TIEDOTE I/II LAPPILAISIA KANNANOTTOJA UUDEN SOTE-LINJAUKSEN SISÄLTÖÖN Tärkeät tavoitteet: Lapin liiton hallinnoima SOTE-LAPPI-hanke keskittyy lappilaisten edunvalvontaan valtakunnallisessa sote-uudistuksessa ja samalla myös Lapin sote-palvelutuotannon uudistamiseen. Tässä työssä hyödynnetään Lapin Sote-malli-selvityksen palveluverkko- ja palvelutaso-malleja ja niistä saatua palautetta. Keskeiset toimenpidekokonaisuudet SOTE-LAPPI-hankkeessa ovat seuraavat: Tuoreita kannanottoja: 1. Tuotannon sote-integraatio ja kilpailukyvyn turvaaminen toiminta lappilaisissa käsissä. Valtakunnallinen linjaus pitää sisällään palveluiden monituottajamallin, joka sisältää yritysten ja kolmannen sektorin palvelutuotannon. Sote-integraation edistäminen nykyisellä tuotantorakenteella on haasteellista. Paine kilpailuttamiseen ja tuotantoyksiköiden koon suurentamiseen on ilmeinen. 2. Järjestämisessä alueellisen vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen ja lappilaisen paikallistuntemuksen hyödyntäminen. Yli puolen Suomen ulottuvan neljän maakunnan, viiden sairaanhoitopiirin ja 68 kunnan muodostaman sote-järjestäjäkuntayhtymän hallinnosta uhkaa tulla mammuttimainen ja käytännön toiminnasta etäällä oleva. 3. Edunvalvonta keskushallintoon, poliittiseen tasoon ja erva-pohjaisen sote-alueen rakentajiin, lähipalvelulain sisältöön vaikuttaminen, maakunnan yhteinen lausunto tulevaan lakiesitykseen. Huoli palveluiden säilymisestä sekä asiakasnäkökulman ja lähidemokratian säilymisestä on aiheellinen. Lainsäädännön sisällön työstäminen on aivan alkuvaiheessaan. Lisäksi lähipalvelulain tarve, kustannustenjakoperiaatteet ja rahoituksen monikanavaisuuden purkaminen nousevat uudistuksen edetessä keskiöön. SOTE-LAPPI-hankkeen puitteissa Lapin kuntien ja sairaanhoitopiirien johtoa kokoontui Rovaniemellä keskustelemaan ja sorvaamaan maakunnan yhteistä näkemystä uuden valtakunnallisen sote-linjauksen sisältöön. LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL 8056 Puhelin info(at)lapinliitto.fi

2 Lapin kuntien ja sairaanhoitopiirien näkemyksissä löytyi samankaltaisuutta ja yksituumaisuutta monissa asioissa. Neljän maakunnan kokoiselle sote-alueen kuntayhtymälle sallittaisiin lähtökohtaisesti vain järjestämisoikeus, ei omaa palvelujen tuotantoa. Tämän suurkuntayhtymän paikallistuntemus on varmistettava kuntien kanssa käytävien neuvottelu- ja sopimusmenettelyjen avulla. Erityisesti lähipalveluille on luotava normitetut kriteerit joko lähipalvelulaki säätäen tai sote-alueiden sisällä määritetyksi. Lapissa olisi hyvä yhdistää kuntien sote-palvelutuotanto kahdeksi tuotantoalueeksi, joissa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut integroidaan erikois-, alue- ja lähipalveluiden tasoilla ja välillä. Myös näiden kahden tuotantoalueen välillä pitää pystyä integroimaan erityisesti vaativia, keskitettyjä ja kalleimpia sote-palveluja. Palkkaharmonisointi ei saa aiheuttaa suurta kustannusrasitetta tuotantoa yhteen koottaessa, tältä osin tulee noudattaa Kuntatyönantajien (KT) esittämiä ratkaisumalleja. Sekä kuntien sote-alueelle maksamien rahoitusosuuksien että kuntien sote-alueilta saamien tuotantomaksujen määrittämisessä tulee ottaa yhtä lailla huomioon paikalliset sote-palvelujen tarpeet ja tuotanto-olosuhteet. Aikataulua Sote-alueiden toiminnan käynnistämiselle jo vuoden 2017 alusta pidettiin liian tiukkana. Valinnanvapauden, matkailijoiden, kesämökkiläisten ym. ulkopaikkakuntalaisten käyttämien sote-palveluiden ja niiden aiheuttamien kustannusten kohdistamisesta tulisi sopia oikeudenmukaisella tavalla. Pohjois-Suomen neuvottelukunnassa maakuntien edustajat keskustelevat sote-uudistuksesta Tällöin tavoitteena on saada neljän maakunnan kesken yhteinen näkemys soteuudistuksen edunvalvonnan linjauksiin. Tarkoitus on myös kutsua kaikki Pohjois-Suomen Sotealueen 68 kuntaa ja kuntayhtymät yhteiseen sote-aiheiseen kokoontumiseen. Samanaikaisesti pyritään eri kanavia myöten vaikuttamaan sote-uudistusta valmisteleviin sekä siitä päättäviin tahoihin. Lisätietoja: maakuntajohtaja Mika Riipi selevitysmies Tommi Lepojärvi p p / 6

3 TIEDOTE II/II LAPIN SOTE-MALLISTA POHJA LAPIN EDUNVALVONTAAN Lapin sote-malli selvityshankkeen esityksenä syntyi Lapin maakunnan A) Sote-palveluverkko-malli: karttamalli, jossa on paikkakunta-kohtaiset palvelutasomerkinnät E (erikois), A (alue) tai L (lähi). B) Sote-palvelutaso-malli (jako lähi-, alue- ja erikoistasoihin). Kuva: Lapin Sote-palveluverkko-malli: Kartta 1: Maakuntasuunnitelman karttapohjalle lisättynä. Kartta 2: Saavutettavuutta kuvaavalla karttapohjalla kuvattuna. Kuntakeskuksissa tuotettavien palveluiden saavutettavuus todellisella kulkemisajalla mitaten 15, 30, 60, 90, 120, 150 ja 180 minuutin etäisyyksillä. E-taso sisältää myös A- ja L-tasojen palveluvalikon. A-taso sisältää myös L-tason palveluvalikon. Integraatiota on tavoiteltava paitsi eri sosiaali- ja terveys-palveluiden välillä niin myös eri tasojen (E, A, L) välillä. 3 / 6

4 Kuva: Lapin Sote-palvelutaso-malli Selvitystyön tuotoksia käytetään hyödyksi valtakunnan uuden sote-linjauksen ( ) mukaisen lainvalmistelun ja Pohjois-Suomen sote-alueen muodostamisen lappilaisessa edunvalvonnassa. Tätä varten on käynnistetty SOTE-LAPPI-hanke ajalle Keskeiset toimenpidekokonaisuudet SOTE-LAPPI-hankkeessa ovat seuraavat: 1. Tuotannon sote-integraatio ja kilpailukyvyn turvaaminen toiminta lappilaisissa käsissä. Valtakunnallinen linjaus pitää sisällään palveluiden monituottajamallin, joka sisältää yritysten ja kolmannen sektorin palvelutuotannon. Sote-integraation edistäminen nykyisellä tuotantorakenteella on haasteellista. Paine kilpailuttamiseen ja tuotantoyksiköiden koon suurentamiseen on ilmeinen. Arjen turvaa kunnissa-yhteistyömallin kehittäminen kunnan johtamisjärjestelmän osana on yksi keskeisistä verkostojen yhteistyöhön perustuvista sote-palveluiden tehostamisen ja taloudellisten säästöjen toteutuskeinoista. Suomen pohjoisissa kunnissa luotu yhteistyömalli "Arjen turvaa kunnissa" valittiin parhaimmaksi Euroopan julkishallinnon instituutin EIPA:n suuressa hankekilpailussa v Kilpailussa haettiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudellisen kriisin taltuttamiseksi. 4 / 6

5 2. Järjestämisessä alueellisen vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen ja lappilaisen paikallistuntemuksen hyödyntäminen. Yli puolen Suomen ulottuvan neljän maakunnan, viiden sairaanhoitopiirin ja 68 kunnan muodostaman sote-järjestäjäkuntayhtymän hallinnosta uhkaa tulla mammuttimainen ja käytännön toiminnasta etäällä oleva. Onnistuuko järjestäjä sille asetetuissa tavoitteissan ilman väli- tai maakuntatason toimielimiä? Ovatko alueelliset kuntaforumit, järjestämiskeskukset, aluelautakunnat tms. toimielimet tarpeellisia keinoja järjestäjän asiakas-, alue- ja paikallistuntemuksen saavuttamiseksi? 3. Edunvalvonta keskushallintoon, poliittiseen tasoon ja erva-pohjaisen sote-alueen rakentajiin, lähipalvelulain sisältöön vaikuttaminen, maakunnan yhteinen lausunto tulevaan lakiesitykseen. Uuden ja useimmat yllättäneen sote-linjauksen jälkeen menossa on etsikko-aika. Maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit, kaupungit ja kunnat hakevat vastauksia monille avoinna oleville kysymyksille. Huoli palveluiden säilymisestä sekä asiakasnäkökulman ja lähidemokratian säilymisestä on aiheellinen. Lainsäädännön sisällön työstäminen on aivan alkuvaiheessaan ja vaikuttaminen sen sisältöön on hyvin aktiivista ja intensiivistä erityisesti lain lyhyt valmisteluaika, avoimien kysymysten suuri määrä ja yllättävä käänne huomioon ottaen. Lisäksi lähipalvelulain tarve, kustannustenjakoperiaatteet ja rahoituksen monikanavaisuuden purkaminen nousevat uudistuksen edetessä keskiöön. SOTE-LAPPI-hankkeen ohjausryhmänä jatkaa Lapin Sote-malli selvityshankkeen ohjausryhmä täydennettynä kolmen seutukunnan edustajalla. Lapin liitto Mika Riipi (pj), Maiju Hyry, Ritva Kauhanen, Marjo Säärelä Lapin sairaanhoitopiiri Tapio Kekki Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pertti Sakaranaho Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö Kemin kaupunki Liisa Niiranen Rovaniemen kaupunki Matti Ansala Tornion kaupunki Raimo Ronkainen Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Itä-Lappi Auvo Kilpeläinen Pohjois-Lappi Vuokko Tieva-Niittyvuopio Tunturi-Lappi Kyösti Tornberg 5 / 6

6 Ohjausryhmä toimii selvitysmies Tommi Lepojärven työn ohjaajana. Lisäksi selvitysmies ja maakuntajohtaja raportoivat Lapin liiton hallitukselle jokaisessa selvityksen hankeajalle ajoittuvassa hallituksen kokouksessa. Hanke kestää 3 kuukautta: Lisätietoja: maakuntajohtaja Mika Riipi selevitysmies Tommi Lepojärvi p p / 6