LAPIN SOTE-SAVOTTA / SOTE-PALVELUTUOTANNON INTEGRAATIO LUONNOS LAPIN SOTE-SAVOTTA 1

Transkriptio

1 1

2 Lappi-sopimuksen neljästä painopisteestä ensimmäinen kokonaisuus on Hyvinvoiva Lappi (sote-palvelut, hyvinvoinnin kokonaisuus, arjen turvaa-toimintamalli, järjestötyö, sähköiset palvelut ). Sen mukaisesti Lapin sote-tuotannon uudistamista koordinoidaan Hyvinvoiva Lappi-sateenvarjohankkeella. Tämän sateenvarjon alle sijoittuvat eri toiminnallisia kokonaisuuksia uudistavat ja kehittävät hankkeet. Maakuntaliiton, Lapin liiton, koordinointitehtävän tavoitteena on saada eri toiminnallisten kokonaisuuksien ja eri toimijoiden työskentelyn suuntautuvan yhteisiin tavoitteisiin. Kunnat ovat uudistuksen keskeisiä toimijoita. Siksi kunnat ohjaavat uudistamista sekä suoraan että välillisesti maakuntaliiton ja muiden kuntayhtymien kautta. Varsinainen uudistuksen suunnittelu ja toimeenpano on käytännön toimijoiden tehtävä. Sote-palveluiden osalta tämä tarkoittaa kuntien ja kuntayhtymien sote-palveluiden ja tukipalveluiden sekä toimialan tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen parissa työskenteleviä. Järjestöt ja yritykset toimivat tärkeinä kumppaneina. Asiakas on pidettävä kaiken toiminnan keskiössä. 2

3 HYVINVOIVA LAPPI-sateenvarjo Järjestöstrategia, Arjen turvaa toimintamalli, sähköiset palvelut LAPIN SOTE- SAVOTTA Sote-palveluiden tuotannon integraatio-hanke Lappi/Länsi-Pohja Tutkimus- ja koulutushankkeet Muita sateenvarjon alle sijoittuvia kehittämishankkeita Muita sateenvarjon alle sijoittuvia kehittämishankkeita 3

4 Työpaketit: Työpaketti 1. Johto ja koordinaatio Työpaketti 2. Lapin sote-tuotantoalueen integraatio Työpaketti 3. Länsi-Pohjan sote-tuotantoalueen integraatio 4

5 LAPIN SOTE-MALLIN MUKAISET PALVELUVERKKO- JA PALVELUTASOMALLIT TYÖN POHJAKSI Kuntakeskuksissa tuotettavien palveluiden saavutettavuus todellisella kulkemisajalla mitaten 15, 30, 60, 90, 120, 150 ja 180 minuutin etäisyyksillä. E-taso sisältää myös A- ja L-tasojen palveluvalikon. A-taso sisältää myös L-tason palveluvalikon. Integraatiota on tavoiteltava paitsi eri sosiaali- ja terveys-palveluiden välillä niin myös eri tasojen (E, A, L) välillä. 5

6 MERI-LAPIN SOTE-SELVITYKSEN (LEVÄSVIRTA-PARVIAINEN) MUKAISET PALVELUPISTEET JA ORGANISAATIOMALLI - Lapin osalta päivitys samalle tasolle. Se ei vielä riitä, muuten jää vain hallinnon uudistamiseksi. - Suurin työ on vasta edessä, se kestää kauan ja täytyy ulottaa toimintamalleihin ja tapoihin. 6

7 Työpaketti 1. Johto ja koordinaatio: Tehtäväkokonaisuudet - Uudistamishankkeiden koordinointi, - yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen edistäminen asukkaiden, henkilöstön, johdon, poliittisten päättäjien ja yhteistyökumppaneiden kesken, - viestintä, - osallistuminen Pohjois-Suomen Sote-alueen suunnitteluun, - tuotantoalueiden välinen integraatio, - omaisuusjärjestelyt. 7

8 Työpaketti 1. Johto ja koordinaatio: Periaatteet Osallistuvien tahojen hankkeen alussa keskenään sovittava (esim. asiakaslähtöisyys, lappilaisten yhdenvertaisuus, rakentava luottamus, tasapuolisuus, keskinäinen arvostus, uudistumishalu ja kyky ) Tavoitteet Osallistuvien tahojen hankkeen alussa keskenään täsmennettävä tavoitteet (asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, sote-palveluiden ja tuotantoalueiden välinen integraatio, kustannustehokkuus, lähipalveluiden turvaaminen, ammattitaitoisen osaamisen saatavuus ) 8

9 Työpaketti 1. Johto ja koordinaatio: Keinot Palveluprosessien uudistaminen, hallinnon ja tukipalvelujen yhteen-sovittaminen, toimivien käytäntöjen monistaminen, uusien ratkaisujen hyödyntäminen, yhdenmukaiset ja ammattimaiset toimintamallit käyttöön, virtuaalisuuden entistä parempi hyödyntäminen, palvelutarve-selvityksen palveluverkko- ja palvelutasomallien hyödyntäminen, Perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelman hyödyntäminen, tutkimus ja kehitys (Poske, Lyo, AMK, Oyo) Foorumit Koordinaatiohankkeen ohjausryhmä (maakunta), poliittiset ohjausryhmät (Lappi/Länsipohja), operatiivisena ohjausryhmänä Lapin kuntajohtajakokoukset, käytännön selvitystyö organisoidaan Lapissa pth-toimintamallilla (Järjestämissuunnitelman sopimisen malli) ja Länsi-Pohjassa Meri-Lapin kehittämiskeskuksen palvelutiimin ja johtotiimin kautta. 9

10 KOORDINAATIO - OHJAUSMALLI - FOORUMIT Poliittinen koordinaatioryhmä: Peruskuntien poliittinen johto 3/kunta Mkj+ Lapin liiton hallitus Ohjaus- ja koordinaatiotyöryhmä: kuntajohtajat, shp ja Kolpene johtajat Yhteistyö-/sparraus-ryhmä: saamelaiset, henkilöstö, järjestöt, yritykset, Avi, Sote-alue, tutkimus, koulutus Lapin integraatio: Pth-yksikön ohry+sosiaalihuolto+ erikoissairaanhoito Länsi-Pohjan integraatio: Palvelutiimi/Kehittämiskeskus Hallinto, talous, säännöt, ohjeet Ydinprosessi perheet Ydinprosessi ikäihmiset Ydinprosessi erityisryhmät Henkilöstö, koulutus 10

11 Työpaketit 2 ja 3. Lapin ja Länsi-Pohjan tuotantoalueiden integraatio: A. Palveluprosessien uudistaminen (esim. Lapissa PTH järjestämissuunnitelman palveluketjujen mukaisesti, Länsi-Pohjassa oman selvitystyön mukaisesti, molemmissa samalla tavoin?) - keskeiset palveluprosessit / ydinprosessit - laitoshoito, vuodeosastot (erillisselvityksen tarve?) B. Tukipalvelut (ICT, talous- ja palkkahallinto yms.) Pohjois-Suomen sotealueen perustamisen kanssa yhteistyössä. Järjestäjällä vastuu strategiasta, tuotantoalueilla mahdollisuus tukipalvelutuotantoon. C. Tilaratkaisut, investointien tarve D. Henkilöstöasiat, yhdenmukaiset käytännöt, muutosvalmennus, prosessikoulutus E. Organisaatiorakenne ja johtaminen, talous, säännöt ja ohjeet 11

12 12

13 Prosessien kehittäminen ja johtaminen (Hannu Vierimaa, 2013) Pieni Asiakkaan näkemä muutos Suuri Suuri JOHTAMISEN FOKUS: VIRTAUS (=arvoa lisäämättömän ajan eliminointi) % % Toiminnan johtaminen prosessin kautta Suuri Funktiorajat ylittävän ydinprosessin johtaminen Panos Riski Hyöty + 20 % + 80 % Prosessin uudelleensuunnittelu Johdon sitoutumisaste Pieni + 3 % Prosessin kehittäminen Sisäisen yhteistyön kehittäminen JOHTAMISEN FOKUS: TEHOKKUUS (=arvoa lisäävän ajan tehokas käyttö) Pieni Halu prosessin kehittämiseen Kyky prosessin kehittämiseen Kyky ja sitoutuneisuus prosessin johtamiseen Perusterveydenhuollon yksikkö 13

14 Mitä integraatiolla tarkoitetaan? Integraatio eli yhdentyminen tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien tehtävien ja palvelujen kokoamista yhden toimijan vastuulle. Uudessa järjestämislaissa tämä toimija on sote-alue. Sote-alue vastaa niin sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon ja muiden erityistason palvelujen päätöksenteosta, johtamisesta ja rahoituksesta. Asiakkaan näkökulmasta sote-integraatio tarkoittaa, että palvelut on mahdollista saada sujuvana hoito- tai palveluketjuna, eikä asiakas putoa palvelujen väliin. Sotealueen järjestämispäätöksessä sovitaan, miten kuntien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden tuottamat palvelut sovitetaan yhteen siten, että asiakkaalle ei ole merkitystä sillä, käyttääkö hän yhden tai useamman organisaation tuottamia palveluja. 14

15 Erityishuomioita Lapin ja Länsi-Pohjan tuotantoalueiden toiminnan käynnistäminen - Tuotantoalueiden toiminnan aloittamisen edellyttämät valmistelut tehtyjen suunnitelmien mukaan. - Toiminnan käynnistäminen laadittavien suunnitelmien pohjalta on laaja ja vaativa operaatio, johon tulee varata riittävästi resursseja ja aikaa. Lapin ja Länsi-Pohjan tuotantoalueiden yhteistyö ja koordinaatio - Kahden tuotantoalueen toimintaprosessien yhteensovittaminen, yhteistyö- ja työnjakokysymykset. - Yhteistyö kuntien ja Pohjois-Suomen sote-alueen kanssa. - Yhteistyö valtion viranomaisten, järjestöjen ja yritysten kanssa Kolpeneen integroiminen osaksi perustettavaa Lapin tuotantoaluetta. - Palveluiden tuottaminen myös Länsi-Pohjan tuotantoalueelle. 15

16 Kustannusarvio, rahoitussuunnitelma: Työpaketti 1. Johto, koordinointi, verkosto, yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen edistäminen, hanke-hallinnointi, arviointi, Pohjois-Suomen sote-alueen suunnitteluun osallistuminen, viestintä. Palkkakulut 1,7 htv x 2,5 v Ostopalvelut Matkakulut, toimistokulut, kokouskulut, muut kulut Työpaketit 2 ja 3. Tuotantoalueiden integraatio: toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen Palkkakulut 5 htv x 2,5 v Ostopalvelut Matkakulut, toimistokulut, kokouskulut, muut kulut Lisäksi STM tulee osoittamaan resursseja Sote-kuntayhtymälle n. 5 htv. sis. ICT? 16

17 Kustannuserä Kokonaisuus yht. Henkilöstökustannukset , , , ,00 Ostopalvelut , , , ,00 Muut kulut , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 Rahoitus EAKR ESR, Kaste kunnat ja shp:t, Lapin liitto 80 % mahd. lisärahoitus 20 % 17

18 Resurssit, työnjako: Työpaketti 1. Koordinointi, verkosto, yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen edistäminen, hanke-hallinnointi, arviointi, Pohjois-Suomen sote-alueen suunnitteluun osallistuminen, viestintä. - vastuutaho Lapin liitto, 1,7 htv Työpaketit 2 ja 3. Tuotantoalueiden integraatio: toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen - vastuutahoina tuotantoalueiden kunnat ja kuntayhtymät - operaattorina Lapissa sos.toimella laajennettu pth-ohry, Länsi-Pohjassa kehittämiskeskuksen palvelutiimi - Lappi ja Länsi-Pohja yht. 5 htv prosessiohjaajia jako esim. perhepalvelut, lapset ja nuoret/ikäihmiset/muut erityisryhmät, akuutti, kuntoutus, elektiivinen tai ehkäisevä, korjaava, kuntoutus tai pth, sospalv, esh - ostopalveluina tarvittaessa asiantuntemus esim. tilaratkaisuanalyysi, prosessianalyysi, taloudelliset laskelmat 18

19 Aikataulutus työpaketit pääkohdittain Organisoituminen Työsuunnitelma Forumien käynnistäminen Periaatteista sopiminen Viestintäsuunnitelma Muutosvalmennus Prosessikoulutus Ydinprosessien mallintaminen Lähipalvelurakenteesta sopiminen Ydinprosessien pilotoiminen Sote-alueet aloittavat 2016 Tuotantoalueiden ilmoitukset 01/ kk Ostopalveluiden kilpailutus Suunnitelmien täydentäminen Lappi/Länsipohja Hallinto-, rahoitus- ja organisaatiomallit Tilaratkaisujen analysointi/ investoinnit Sairaanhoitopiirien hallinnan vaihtoehdot Juurruttamisvaihe Käyttöönotto Tuotantoalueiden tuotanto 2017 Prosessityö ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen jatkuvat 19

20 SOTE-Uudistuksen keskeinen sisältö (STM) 1. Järjestämisvastuu 2. Sote-alueen järjestämispäätös 3. Palvelujen tuottamisvastuu 4. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lähipalvelut 5. Hallinto 6. Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 7. Rahoitus 8. Voimaanpano 20

21 Palvelujen tuottamisvastuu (STM) Tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä Tuottamisvastuun edellytykset laissa Tehtävän edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat Kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sotepalveluista yhtenäisenä kokonaisuutena Kattava ympärivuorokautinen päivystys voi olla vain osalla tuottamisvastuullisilla teemalliset kuntayhtymät mahdollisia erityisistä syistä Valmistelussa ei ole määritelty tuottamisvastuussa olevia kuntia ja kuntayhtymiä Muodostamisprosessi kuntalähtöisesti Sote-alue päättää tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät edellytyksenä kriteerien täyttyminen Tuottaminen omana toimintana, ostopalveluna, palvelusetelillä tai yhteistoiminnassa 21

22 Järjestämispäätöksen sisältöä (STM) Valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteutus Integraation toteutus Määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen Keskeiset periaatteet ostopalveluille Laatu- ja palvelutaso ja yhtenäiset käytännöt Kielellisten oikeuksien toteuttaminen Lähipalvelujen varmistaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueella Sote-alueen tuottamisvastuulle kuuluvat palvelut 22

23 SUDENKUOPAT I/II Toimintaprosessien uudistaminen jää toteuttamatta ja taloudellisen liikkumavaran kaventuessa säästöjä haetaan palveluja leikkaamalla ja keskittämällä Työntekijöiden osallistuminen prosessien uudistamiseen vajaata. Tuotannon eri tasojen integraatio jää tekemättä, jolloin kilpailukykyä ei turvata. Pienten organisaatioiden hyvä paikallis- ja asiakastuntemus, toiminta ketterää ja joustavaa, mutta haavoittuvaa (saatavuus joko 100 tai 0%). Käytännöt, kustannustehokkuus sekä erityisosaamisen saatavuus vaihtelevat. Kirjavuutta kehittämisessä, koulutuksessa, hoitosuosituksissa. Virtuaalipalveluiden hyödyntäminen vielä liian vähäistä. Suurissa organisaatiossa monenlaista erityisosaamista, mutta asiakasvastuun kannalta kokonaisuus voi sirpaloitua. Lisäksi selkeä paisutustaudin vaara. Integraation ja kustannushyötyjen saavuttaminen mahdollista, jos poliittista tahtoa, operatiivista kykyä ja moniammatillista osaamista. Pelkoina palveluiden liiallinen harmonisointi, jolloin mm. tiukka sektorijaottelu voi tuhota toimivia käytäntöjä. Kokemukset ensihoidosta ja pelastustoimesta luoneet epäluuloja yhteistoiminnan kustannusten hallinnasta. Kuormitetaanko yhteistoimintaorganisaatiot lian raskaalla kiinteistökannalla, vieraalla pääomalla ja ylisuurella henkilöstöllä. Kuntaliitosten tavoin järjestämisvastuussa Vallan keskittymisen problematiikka; valta, raha, palvelut ja asukkaat Lepojärvi Tommi

24 SUDENKUOPAT II/II Muutoskustannukset, palkkojen ja työaikojen harmonisointi, syövät integraatiolla saavutettavat hyödyt. Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät pysy kenenkään hanskassa, jos kunnat toimivat maksuautomaatteina. Omistajaohjaus heikkenee entisestään. PTH:n ja ESH:n rajapinnat, työnjako ja integraatio olennaisia kustannusten hallinnan kannalta. Sosiaalitoimi uhkaa jäädä terveydenhoidon jalkoihin: Sosiaalipalveluissa kohdataan ihminen, hänen läheis-, työ- ja yhteisösuhteensa ja elämänhistoriansa ongelmakimppuina, joiden selvittämiseen ei ole käypiä hoito-suosituksia, tilanteiden ratkomisessa on paljon ainutkertaisuutta. Miten yhdistää pienten organisaatioiden ketteryys ja paikallistuntemus sekä suurten organisaatioiden laaja erityisosaamisen tarjonta ja mahdollisuudet integraation syventämiseen sekä skaalaetuihin? Miten päästä haavoittuvuudesta eroon ja välttää paisutustauti? Sote-investointien ja rakennemuutosten kannattavuusarviot ja vaikutukset yksikköhintoihin jäävät liian usein tekemättä tai liian pinnallisiksi. Asiakas unohtuu - muut seikat ohjaavat uudistusta Lepojärvi Tommi