MUCinoita Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote 2/2013

Transkriptio

1 MUCinoita Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote 2/ UUTISIA - MIKKELILÄINEN TUTKIMUSOSAAMINEN KIINNOSTAA TIEDETOIMITTAJIA YMPÄRI MAAPAL- LON - SUOMEN YLIOPISTOKESKUSTEN TYÖSEMINAARISSA TUTUSTUTTIIN PIETARIN YLIOPISTO- TOIMINTOIHIN - VANHOJA C-KASETTEJA DIGITOIDAAN JÄLKIPOLVILLE PURSIALASSA - LUT SAVON JOHTAJA MIKA SILLANPÄÄ JOHTAMAAN LUT KEMIAA - ERIKOISSUUNNITTELIJA JUKKA RAJALALLE YMPÄRISTÖPALKINTO - MARJA LEENA KÄÄRIÄINEN TUTKI VÄITÖKSESSÄÄN ATOMIKERROSKASVATUKSEN MAH- DOLLISUUKSIA TUOTTAA TEHOKKAITA MATERIAALEJA PUHDISTUSPROSESSEIHIN - KEHITTÄMIPÄÄLLIKKÖ TOMI HEIMOSEN VÄITÖSKIRJA-ARTIKKELI PORRASSALMI VUOSI- KIRJASSA - SOSIAALINEN MEDIA OTETTIIN HALTUUN KÄVELLEN - JULKISTEN KEITTIÖIDEN PAIKALLISTEN ELINTARVIKEOSTOJEN ALUETALOUSVAIKUTUSTA ETELÄ-SAVOSSA SELVITETTIIN - AALTO-YLIOPISTON PIENYRITYSKESKUS EDISTÄÄ ITÄMEREN ALUEEN YRITTÄJYYSVAL- MENNUKSEN ASIANTUNTIJOIDEN YHTEISTYÖTÄ - RURALIA-INSTITUUTIN KANSAINVÄLISEN VISITING SCHOLAR -TUTKIJAVAIHTO-OHJELMAN HAKU KÄYNNISSÄ - LUOMUINSTITUUTIN ASIANTUNTIJAT MUKANA TV-DOKUMENTISSA - YRITTÄJYYSPEDAGOGINEN VERKKOYMPÄRISTÖ ETELÄSAVOLAISIIN KOULUIHIN - VIHREÄN KEMIAN PROFESSORIN VESITUTKIMUKSIA HIMALAJALLA ON VOINUT SEURATA YLELLÄ - AALTO START-UP CENTER KIINNOSTAA UUSIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA TAPAHTUMIA - DIGITOI KOKOELMIESI KULTTUURIPERINTÖÄ LUONNONTUOTEPÄIVÄT MIKKELISSÄ - LUENTOSARJA MIKKELIN HISTORIASTA JATKUU SYKSYLLÄ - STUDIA GENERALIA-LUENTO TI klo 16:30-18:00: Ruokasignaaleja maailmalta: Millä keinoilla ruoka omaksi? KOULUTUSTA - LUOMULLA ETUMATKAA ETELÄ-SAVOLLE -VALMENNUSOHJELMAN KESÄN KOULUTUKSIA - LUOMUPUUTARHANTUOTANNOSTA KIINNOSTUNEILLE KOULUTUSTA - TUTKITTUA TIETOA LUOMUSTA -TILAISUUKSIA SYYSKUUSTA 2013 ALKAEN - LUOMUALAN ERIKOISOPINNOISSA TARJOLLA SYYSLUKUKAUDELLA VALTAKUNNALLISET LUOMUPÄIVÄT MIKKELISSÄ HENKILÖSTÖUUTISIA - IIDA HULKKONEN TALOUS- JA HALLINTOKOORDINAATTORIN SIJAISEKSI - LUT SAVO SUSTAINABLE TECHNOLOGIES YKSIKÖSSÄ UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ

2 Mikkeli vastaanottaa bussilastillisen tiedetoimittajia Maailman Tiedetoimittajien konferenssista MIKKELILÄINEN TUTKIMUSOSAAMINEN KIINNOSTAA TIEDETOIMITTAJIA YMPÄRI MAAPALLON Tiedetoimittajain maailmanliitto (World Federation of Science Journalists) pitää kahdeksannen maailmankonferenssinsa Suomessa kesäkuussa Konferenssin yhteydessä järjestetään post toureja eri puolelle Suomea ja Mikkeli on saanut kunniakseen isännöidä tiedetoimittajia Mikkelin seutu ja Etelä-Savon maakunta toivottavat tervetulleiksi bussilastillisen tiedetoimittajia tutustumaan, miten Etelä-Savossa on ratkaistu puhtaan veden, ruuan ja energian tuottaminen sekä teoriassa että käytännössä. Mikkelin post tour kiinnostaa toimittajia, sillä kaksipäiväinen matka on buukattu täyteen. Ilmoittautuneet ovat eri puolilta maailmaa. Post tourin koordinaattorina toimii Mikkelin yliopistokeskus ja järjestäjinä ovat mukana Mikkelin teknologia- ja innovaatiokeskus Miktech Oy, Mikkelin seutu sekä Etelä- Savon maakuntaliitto. Lisätietoja: Pääsihteeri Matti Malinen, puh , matti.malinen@muc.fi Viestintäsuunnittelija Sirpa Taskinen, puh , sirpa.taskinen@muc.fi SUOMEN YLIOPISTOKESKUSTEN TYÖSEMINAARISSA TUTUSTUTTIIN PIETARIN YLIOPISTOTOIMINTOIHIN Suomen kuuden yliopistokeskuksen edustajat kokoontuivat kesäkuun alussa vuotuiseen työseminaarin, jonka koordinoinnista vastasi tänä vuonna Mikkelin yliopistokeskus. Kolmipäiväinen seminaari käynnistettiin Helsingissä, jossa Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmssonin tervetulosanojen johdattamina perehdyttiin yliopistolain muutoksen tuomiin vaikutuksiin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimenpideohjelmassa. Panelisteina olivat vararehtori Kimmo Kontula Helsingin yliopistosta, vararehtori Hannu Rantanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja vararehtori Harri Melin Tampereen yliopistosta. Työseminaarin eräänä tavoitteena oli tutustua Pietarin yliopistojen nykytilanteeseen ja pohtia, mitä mahdollisuuksia Pietarin laaja korkeakoulukenttä tarjoaa eri yliopistokeskuksille. Pietarissa ja Venäjällä yliopistoille on asetettu uusia tavoitteita ja opetukselta edellytetään entistä innovatiivisempia muotoja sekä tutkimuksen tiiviimpää linkittymistä yhteiskuntaan ja talouteen. Pietarissa toimii tällä hetkellä yli 70 yliopistoa tai korkeakoulua, joista yli 40 on yksityisiä. Joka kymmenes Pietarissa asuva on opiskelija ja korkeakoulut työllistävät henkilöä. - Kansainvälistyminen ja innovaatiot ovat keskeisiä ja tiedekaupungin kehittämiseen on investoitu paljon, kertoo Juri Snisarenko, Pietarin kansainvälisten tieteellisten, teknillisten ja koulutuksellisten ohjelmien koordinointikeskuksen päällikkö. Pietarin Suomi-talossa vierailua isännöi Juha Stenholm, joka toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen Pietarin-toimiston päällikkönä. Toimisto tarjoaa monipuolisia koulutus-, tutkimus- ja verkostoitumispalveluita sekä suomalaisille että venäläisille toimijoille. Pietarin vierailun lisäksi työseminaarissa keskityttiin case-esimerkein kansainvälisten verkostojen rakentamiseen, vaihto-ohjelmiin ja opiskelijavaihtoon sekä kansainvälistymiseen liittyviin kysymyksiin. Aikuisopiskelijoiden kansainvälistyminen, työelämäläheinen koulutus osana yliopisto-opintoja ja yhteistyö yliopistojen kanssa sekä monipuoliset valintaväylät ja sujuvat opintopolut olivat teemoja, joiden kautta sai kattavan kuvan niistä muodoista ja tavoista, joita eri yliopistokeskuksissa käytetään ja toteutetaan. Työseminaari antoi myös hyvän mahdollisuuden verkottumiseen ja kokemusten vaihtoon yliopistokeskusten henkilöstön välillä. 2

3 Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö järjestää lokakuussa yliopistokeskusten yhteisen valtakunnallisen seminaarin, joka pidetään Mikkelissä. Lisätietoja: Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, puh , Päällikkö Juha Stenholm, Aalto-yliopiston Pietarin toimisto, puh , VANHOJA C-KASETTEJA DIGITOIDAAN JÄLKIPOLVILLE PURSIALASSA Vanhoja c-kasetteja pelastetaan jälkipolville digitoimalla. Kansalliskirjaston kokoelmista on digitaaliseen muotoon tallennettu Mikkelissä jo kymmenen tuhatta kasettia. Joukossa on niin saarnoja kuin musiikkiakin, mutta tekijänoikeussyistä aineisto ei tule vapaasti kuunneltavaksi. Vanhoja c-kasetteja on kuljetettu Helsingistä Mikkeliin digitoitavaksi jo viiden vuoden ajan ja Kansalliskirjastossa on kaikki vuoden 1981 jälkeen Suomessa julkaistut äänitteet. - Nauha ei kestä ikuisuuksia ja sisältö menetetään, jos nauha tuhoutuu. Me haluamme pelastaa nämä kasetit, perustelee äänitteiden digitoinnista vastaava suunnittelija Juha Korvenpää Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksesta. Kasettien sisältö kirjataan tarkasti ylös ja myös digitoitavan kasetin kansi skannataan. Digitoitavan materiaalin joukossa on niin sanottuja huoltamokasetteja, joita 30 vuotta sitten myytiin massoittain. Huoltamokasetit ovat pienten levy-yhtiöitten tekemiä kasetteja, joille on koottu toisintoja ajan suosituimmista hiteistä. Digitoitua musiikkia voi tekijänoikeussyistä kuunnella Kansallisen audiovisuaalisen arkiston lisäksi ainoastaan vapaakappalekirjastojen erityisillä työasemilla. Vapaakappalekirjastoja on koko maassa seitsemän: Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto, Itä-Suomen yliopiston kirjasto ja eduskunnan kirjasto. Lisätietoja: Suunnittelija Juha Korvenpää, juha.korvenpaa@helsinki.fi LUT SAVON JOHTAJA MIKA SILLANPÄÄ JOHTAMAAN LUT KEMIAA LUT Savon johtaja, professori Mika Sillanpää on nimitetty johtamaan LUT Kemiaa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto keskittää toimintojaan siten, että Vihreän kemian laboratorio ja kemiantekniikan laitos yhdistetään. Uutta laitosta johtaa alkaen Mika Sillanpää ja varajohtajana työskentelee Mika Mänttäri. Koulutusohjelmajohtajana aloittaa Tuomo Sainio. Dekaani Esa Marttila on koonnut Mika Sillanpään avuksi strategiaryhmän, johon kuuluvat Eeva Jernström, Antti Häkkinen, Mari Kallioinen, Tuomas Koiranen, Mika Mänttäri ja Tuomo Sainio. LUT pyrkii vahvistamaan vahvuuksiaan laitoksien yhdistämisellä. Käytännössä LUT Kemian toiminnassa keskeisiä teemoja tulevat olemaan puhdas vesi, erotustekniikat sekä prosessien intensifiointi. Lisätietoja: Dekaani, professori Esa Marttila, puh , esa.marttila@lut.fi LUT Kemian johtaja, professori Mika Sillanpää, puh , mika.sillanpaa@lut.fi 3

4 ERIKOISSUUNNITTELIJA JUKKA RAJALALLE YMPÄRISTÖPALKINTO Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt vuoden 2013 ympäristöpalkinnon agronomi Jukka Rajalalle. Palkinnon perusteena on Rajalan pitkäaikainen, laaja-alainen ja käytännönläheinen työ luonnonmukaisen maatalouden edistäjänä ja kehittäjänä. Ympäristöpalkinto luovutettiin maailman ympäristöpäivänä Mikkelissä. Jukka Rajala on työskennellyt erikoissuunnittelijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä vuodesta 1990 lähtien. Tänä aikana hän on tehnyt merkittävän työn luonnonmukaisen maataloustuotannon edistämisessä maassamme. Rajalan pitkää yliopistotoimintaa on ohjannut vahva henkilökohtainen sitoutuminen kestävän kehityksen edistämiseen luonnonmukaisen maataloustuotannon avulla sekä kyky yhdistää käytännön tieto ja tieteellinen tieto ja popularisoida se eri käyttäjäryhmille. Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden yliopistollisen täydennyskoulutuksen Rajala käynnisti Ruralia-instituutissa vuonna Jukka Rajalan erityinen ansio on, että hän toi luomualan yliopistollisen perusopetuksen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan ja avoimeen yliopistoon. Rajala käynnisti myös yliopistollisen Eco Studies -luomuopetuksen Ruralia-instituutissa v Vuosina ohjelmassa on opiskellut satoja yliopisto-opiskelijoita ja kysynnän kasvun seurauksena tiedekunta on nyt ottanut luomuopetuksen omaan opetusohjelmaansa. Rajala on kirjoittanut Suomen ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan luonnonmukaisen maataloustuotannon oppikirjan, Luonnonmukainen maatalous. Tämä kirja on ollut vuodesta 1995 lähtien oppikirjakäytössä maatalousoppilaitoksista yliopistoon. Lisätietoja: Erikoissuunnittelija, agronomi Jukka Rajala, puh , MARJA-LEENA KÄÄRIÄINEN TUTKI VÄITÖKSESSÄÄN ATOMIKERROSKASVATUKSEN MAHDOLLISUUKSIA TUOTTAA TEHOKKAITA MATERIAALEJA PUHDISTUSPROSESSEIHIN Diplomi-insinööri Marja-Leena Kääriäinen tutki tuoreessa väitöstyössään atomikerroskasvatettuja materiaaleja ja optimoi niiden fotoaktiivisia ja fotokatalyyttisiä sekä antibakteerisia ominaisuuksia. Atomikerroskasvatuksella (ALD) voidaan tehdä ohuimmillaan alle nanometrin paksuisia ja monimutkaisia rakenteita peittäviä kalvoja. Itsepuhdistuvat ja antibakteeriset pinnat sekä ilman- ja veden puhdistus tukevat kestävää kehitystä globaalisti. Kääriäinen tutki, miten atomikerroskasvatuksella pystytään tuottamaan tehokkaita mutta edullisia materiaaleja puhdistusprosesseihin. Kääriäisen materiaalitekniikan alaan kuuluva väitöskirja Atomic layer deposited titanium and zinc oxides; structure and doping effects on their photoactivity, photocatalytic activity and bioactivity (Atomikerroskasvatuksella pinnoitettu titaani- ja sinkkioksidi; rakenteen ja douppauksen vaikutus fotoaktiivisuuteen, fotokatalyyttiseen aktiivisuuteen ja bioaktiivisuuteen) tarkastettiin tiistaina Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa Mikkelissä. Vastaväittäjänä toimi professori Peter Kelly Manchester Metropolitan yliopistosta, Isosta-Britanniasta. Valvojana toimi professori David Cameron Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Lisätietoja: Marja-Leena Kääriäinen, puh , 4

5 KEHITTÄMIPÄÄLLIKKÖ TOMI HEIMOSEN VÄITÖSKIRJA-ARTIKKELI PORRASSALMI VUOSIKIRJASSA Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulun Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelman kehittämispäällikkö Tomi Heimosen väitöskirjastaan tekemä synteesiartikkeli Innovatiiviset, korkean kasvun ja menestyksen pk-yritykset sekä yrittäjät on mukana tämän vuoden Porrassalmi-kirjassa. Porrassalmi Vuosikirja esittelee Etelä-Savossa tehtyä tai Etelä-Savoon liittyvää tutkimusta, tiedettä, taidetta ja merkittävimmät väitöstutkimukset. Vuosikirjaa kustantavat Savonlinnan maakuntamuseo ja Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi ry. Tänä vuonna kirjan kirjoittajia ovat muiden muassa professori Seikko Eskola, Piispa Arseni ja dosentti Osmo Pekonen. Porrassalmi Vuosikirja julkaistaan kuudennen kerran. Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin Mikkelissä Lisätietoja: Porrassalmi Vuosikirjan päätoimittaja Jutta Julkunen, puh , Kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, puh , SOSIAALINEN MEDIA OTETTIIN HALTUUN KÄVELLEN Sosiaalinen media ympäröi meitä kotona ja työpaikalla ja jatkuvasti kehittyvät mobiilit laitteet ja sovellukset muuttavat tapaamme tehdä työtä ja käyttää vapaa-aikaa. Monesti on kuitenkin vielä epäselvää, kuinka saada sovelluksista irti paras hyöty ja ilo. Somen käytön tehostamista kokeiltiin käytännössä sosiaalisen median asiantuntijan Janne Ruohiston johdolla some-kävelyllä Mikkelin keskustassa. - Halusimme pois perinteisestä luokkahuoneopetuksesta ja harjoitella sosiaalisen median käyttöä siellä, missä sitä käytännössäkin usein käytetään, kertoo koulutuspäällikkö Tuula Kämäräinen Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksesta Mikkelistä. Kurssilla opittiin paljon uutta somen mahdollisuuksista ja myös se, että kehityksessä pitää pysyä mukana, sillä se mahdollistaa ja helpottaa monia asioita. Tosin sekin tuli todettua, että järjestelmien yhteensovittamisessa on omat haasteensa. Koulutus oli osa Asiakkuudet ja myyntityö yritysten kilpailukykytekijänä hanketta, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus. Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Tuula Kämäräinen, puh , tuula.kamarainen@aalto.fi JULKISTEN KEITTIÖIDEN PAIKALLISTEN ELINTARVIKEOSTOJEN ALUETALOUSVAIKUTUSTA ETELÄ-SAVOSSA SELVITETTIIN Paikallista ruoantuotantoa kannattaa ylläpitää ja kehittää, koska se lisää Etelä-Savon alueen taloudellista kasvua ja työllisyyttä. Julkisten keittiöiden paikallisilla elintarvikeostoilla on jo nyt positiivista vaikutusta maakuntaan. Paikallisten tuotteiden käytön kasvu voisi nostaa vaikutuksia entisestään ja samalla edesauttaa maakunnan ruoantuotannon kasvua sekä kehitystä. Tämä selviää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin julkisten keittiöiden lähiruoan käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Savossa. Vaikutuslaskelmat toteutettiin Ruralia-instituuttissa kehitetyllä yleisen tasapainon RegFin-aluemallilla. 5

6 Vuoden 2010 tietojen mukaan Etelä-Savon maakunnan julkiset keittiöt ostivat noin 10 prosenttia elintarvikkeista omasta maakunnasta. Muualta Suomesta ostetaan noin 70 prosenttia ja ulkomailta noin 20 prosenttia elintarvikkeista. - Selvityksen perusteella voidaan todeta, että lähiruoan hankintaa voidaan perustella aluetaloudellisista lähtökohdista. Paikallisten tuotteiden käytön kasvu julkiskeittiöissä voisi nostaa aluetalousvaikutuksia entisestään ja samalla edesauttaa maakunnan ruoantuotannon kasvua ja kehitystä. Selvityksen toivotaan herättävän keskustelua ruoantuotannon ja paikallishankintojen merkityksestä alueelle, toteaa projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen. Raportteja 101: Määttä Susanna, Väisänen Hanna-Maija ja Törmä Hannu. Julkisten keittiöiden paikallisten elintarvikeostojen aluetaloudelliset vaikutukset Tarkastelussa Etelä-Savon maakunta. Verkkojulkaisu: Lisätietoja: Projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen, puh , hannamaija.vaisanen@helsinki.fi AALTO-YLIOPISTON PIENYRITYSKESKUS EDISTÄÄ ITÄMEREN ALUEEN YRITTÄJYYSVALMENNUKSEN ASI- ANTUNTIJOIDEN YHTEISTYÖTÄ CB Entreint eli Central Balticum Entrepreneurship Interaction on tutustuttanut Suomen, Viron ja Latvian yrittäjyyskouluttajia eri maiden yrittäjyyskäytäntöihin ja -ympäristöihin. Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä yrittäjyysvalmentajan pedagogiset opinnot -koulutusohjelma. Ohjelma pilotoitiin Suomessa, Virossa ja Latviassa maiden koulutustarpeiden analysointiin perustuvana tuotteena. Suomalaiset, virolaiset ja latvialaiset yrittäjyysvalmentajan pedagogisia opintoja opiskelleet henkilöt jakoivat hyviä käytäntöjä Tallinnassa CB Entreint -hankkeen verkostoitumistapahtumassa. Hankkeessa mukana olevat asiantuntijat ja tutkijat jalkautuivat kevään aikana myös Hollantiin ja Isoon-Britanniaan tutustumaan yrittäjyyskasvatuksen toimiviin malleihin ja jakoivat parhaita käytäntöjä, jotka kootaan hankkeen aikana omaksi julkaisukseen. - Yrittäjyyskasvatuksen määrä lisääntyy Iso-Britannian yliopistoissa ja sen arvioidaan kasvattavan valmistuvien opiskelijoiden perustamien yritysten määrää ja laatua. Kuitenkin todellisen yrityselämän ja akateemisen tutkimuksen välissä arvioidaan olevan valtava kuilu, koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta tiivisti toisen tutustumismatkan antia. Hankkeen tuloksia esitellään laajasti yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneille eri maissa järjestettävissä tilaisuuksissa. Baltian maiden käytäntöjä sekä hankkeen tuloksia esitellään myös Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseura ry:n ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen järjestämässä YKTT-konferenssissa Aalto-yliopistossa, jonka teemana on Entrepreneurial ecosystems. Lisäksi tuloksia esitellään Baltic Dynamics -konferenssissa Latviassa syyskuun puolivälissä. Vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa partnereina ovat Tallinnan teknillinen yliopisto, Tarton yliopisto, Tukholman kauppakorkeakoulun yksikkö Riiassa ja Latvian Technological Center. Lisäksi mukana ovat Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus, Suomen Yrittäjät ry, Tallinnan kaupungin hallinto, Tarton kaupungin hallinto, Latvian teknologiapuistojen, -keskusten ja yrityshautomojen yhdistys, Latvian Institute of Physical Energetics sekä Tukholman kauppakorkeakoulun Mentors Club Latviasta. Hanke saa rahoitusta Interreg IVA ohjelmasta (EAKR) ja kansallisena rahoittajana toimii Varsinais-Suomen liitto. Lisätietoja: Projektipäällikkö Natalia Narits, puh , natalia.narits@aalto.fi 6

7 RURALIA-INSTITUUTIN KANSAINVÄLISEN VISITING SCHOLAR -TUTKIJAVAIHTO-OHJELMAN HAKU KÄYNNIS- SÄ Tutkijavaihto on tarkoitettu toisesta maasta tuleville akateemisille henkilöille, jotka ovat suuntautuneet maaseutuun liittyvään tutkimustoimintaan, kuten esimerkiksi elintarvikeketjuihin, yrittäjyyteen tai aluehistoriaan. Tutkijavierailu kestää 1-3 kuukautta ja sitä tuetaan 2300 eurolla kuukaudessa. Kaudella Ruralia-instituutti valitsee ohjelmaan kolme tutkijaa. Ruralia visiting scholar -ohjelmaan voi hakea 30.kesäkuuta asti. Tällä kaudella Ruraliassa ovat olleet seuraavat visiting scholar -tutkijat: - Julie Smith, Centre for Food Policy, City University London - Adrian Morley, The ESRC Centre for Business Relationships, Accountability, Sustainability & Society (BRASS), Cardiff University - Alexander Nikulin, Russian Academy of National Economy and State Service Lisätietoja: LUOMUINSTITUUTIN ASIANTUNTIJAT MUKANA TV-DOKUMENTISSA Sunnuntaina klo 17:30 nähdään MTV 3-kanavalla TV-dokumentti Itämeri ja mustan kullan maa. Ilotuotanto Oy:n MTV3-kanavalle tuottamassa dokumentissa katsotaan, mitä maatalous- ja hajaasutuksilla voidaan tehdä vesistöjen hyväksi uudella tavalla. TV-dokumentissa muutoksesta kertovat alan asiantuntijat, myös ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön korkein johto Ville Niinistöä myöten. Luomuinstituutista haastateltavina ovat erikoistutkija Helena Kahiluoto, tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila, erikoistutkija Jukka Rajala, johtaja Pirjo Siiskonen ja projektisuunnittelija Brita Suokas. -Suomalaisissa yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa tehdään huipputason Itämeri- ja ravinteiden kierrätystutkimusta, mutta tieto on hajallaan ja päätyy helposti vain tieteellisiin julkaisuihin, kertoo tuottaja Ilona Arosalo tiedotteessaan. Dokumentissa virtaavat innostavat uudet tavat kehittää mustasta kullasta, jätteestä, uutta elämää. Luomuruuan uusi tuleminen kattaa koko kiertokulun mullasta lähiruokaan ympäristöä huomioiden. Lisätietoja: YRITTÄJYYSPEDAGOGINEN VERKKOYMPÄRISTÖ ETELÄSAVOLAISIIN KOULUIHIN Eteläsavolaiset oppilaitokset saavat ensi vuoden loppuun mennessä käyttöönsä monimuotoisen yrittäjyyspedagogisen verkko-oppimisympäristön sekä työkaluja koulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön ja oman yrittäjyyskasvatuksen strategian laatimiseen. - Etelä-Savossa yrittäjyyskasvatushankkeet ovat lähteneet liikkeelle liiketoiminnan luomisesta ja halusta luoda uusia kasvuyrityksiä. Muulla maassa tyypillisempiä ovat olleet yrittäjyysidentiteettiä kasvattavat ja asennemuokkaukseen keskittyneet oppilaitoksissa toteutetut hankkeet, sanoo koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta. 7

8 Pienyrityskeskus toteutti laajan valtakunnallisen yrittäjyyskasvatushankkeita arvioineen Ykoontihankkeen ja sen projektipäällikkönä Gustafsson-Pesonen huomasi eteläsavolaisissa oppilaitoksissa olevan tarvetta työkaluille, joilla tuetaan yrittäjyysidentiteetin kasvua. - Ideana on toteuttaa toimiva, monimuotoinen verkko-oppimisympäristö, joka tukee niitäkin opetushenkilöstön jäseniä, joilla ei ole aikaa tai mahdollisuuksia opiskella yrittäjyyskasvatusta lähikursseilla. Oppimisympäristöstä löytyy teoriaa, siellä voi tuottaa omaa aineistoa, testata muiden käytäntöjen toimivuutta ja saada palautetta omiin ideoihin. - Tavoitteemme on, että yrittäjyyskasvatuksesta tulee Etelä-Savon oma juttu ja näytämme muille, että olemme täällä maailmanluokassa yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä, itsekin yrittäjyyskasvatuksesta väitöskirjaa tekevä Gustafsson-Pesonen sanoo. Kimmoke-hankkeen väki toivoo, että eteläsavolaiset yritykset ja oppilaitokset innostuisivat antamaan palautetta, ideoimaan ja testaamaan itselleen uusia malleja. Kimmoke-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto EAKR-ohjelmasta. Lisätietoja: Koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen, anne.gustafsson-pesonen@aalto.fi YES Etelä-Savon aluepäällikkö Maisa Kantanen, maisa.kantanen@aalto.fi Koulutuspäällikkö Katri Liekkilä, katri.liekkila@aalto.fi VIHREÄN KEMIAN PROFESSORIN VESITUTKIMUKSIA HIMALAJALLA ON VOINUT SEURATA YLELLÄ Mikkeliläinen vihreän kemian professori Mika Sillanpää tutkimusryhmineen tutki veden laatua Himalajalla. Sillanpään tutkimusmatka Tiibetiin sujui pääosin suunnitelmien mukaan. Yle Etelä-Savo seurasi Sillanpään tutkimusmatkan etenemistä ja julkaisi useita artikkeleja tutkimuksiin liittyen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) Mikkelissä sijaitseva Vihreän kemian laboratorio on mukana tutkimuksessa, jossa tutkittiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia jäätikön sulamiseen ja veden laatuun Himalajalla. Vesinäytteitä otettiin Tiibetin ylängön vesistöistä, joihin virtaa sulamisvesiä jäätiköltä. Vesinäytteistä mitattiin esimerkiksi veden sameutta, happamuutta, lämpötilaa ja sähkönjohtavuutta eri vuodenaikoina. Sähkönjohtavuus on yksi tärkeimmistä mitattavista suureista, sillä sen avulla nähdään kuinka paljon sulamisvesissä on kemikaaleja. Tutkijat ottivat näytteitä myös vesistöjen sedimenteistä ja kaloista. Niistä etsitään raskasmetalleja ja maataloudessa käytettävien torjunta-aineiden jäämiä. - Aasian suuret joet Brahmaputra, Indus, Ganges, Jangtsen, Keltainenjoki ja Mekong saavat alkunsa Himalajan jäätiköiltä. Joet tuovat vettä noin kahdelle miljardille ihmiselle, kertoo professori Mika Sillanpää. - Tutkimalla vesinäytteitä ja analysoimalla järvisedimenttejä pystymme tarkkailemaan veden laatua sekä saamaan tietoa ympäristössä ja ilmastossa tapahtuvista muutoksista. Mittaustietoja käytetään kestävän vedenkäytön edistämiseksi alueella, jossa talouskasvu on nopeaa. Tutkimusryhmällä, johon kuuluu Sillanpään lisäksi nepalilaisia ja kiinalaisia tutkijoita, oli autoon sijoitettu siirrettävä laboratorio. Osa mittauksista tehtiin paikan päällä, osa näytteistä vietiin Lhasaan, osa Pekingiin ja osa tuotiin Suomeen analysoitavaksi. Lisätietoja: Professori Mika Sillanpää, puh , mika.sillanpaa@lut.fi 8

9 AALTO START-UP CENTER KIINNOSTAA UUSIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen osana toimivan Aalto Start-Up Centerin avointen ovien luennot vetivät reilusti yli kaksinkertaisesti sen määrän vieraita, mitä järjestäjät arvioivat ennakkoon. - Yrityskiihdyttämömme kiinnostaa niin uusia yrittäjiä kuin uusia yhteistyökumppaneitakin koko ajan kasvavassa määrin, mikä on todella hienoa nähdä. Yritystemme taivalta tutkitaan koko ajan ja tulosten perusteella pystymme selvästi nopeuttamaan kansainvälistyvien yritysten kasvua, Aalto Start-Up Centerin projektijohtaja Marika Paakkala sanoi. Neljä Aalto Start-Up Centerin yritystä kertoi oman yritystarinansa yrityskiihdyttämöön kerääntyneelle sankalle vierailijajoukolle. Aalto Start-Up Center toimii laajassa yhteistyöverkostossa, joka pystyy tuottamaan lisäarvoa kiihdyttämön yrityksille. Lisätietoja: Projektijohtaja Marika Paakkala, puh , marika.paakkala@aalto.fi TAPAHTUMIA DIGITOI KOKOELMIESI KULTTUURIPERINTÖÄ Tervetuloa tilaisuuteen, jossa Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksen asiantuntijat kertovat paperi-, äänite- ja valokuvadigitointiin liittyvistä haasteista sekä digitoinnille asetettavista vaatimuksista. Samalla on mahdollisuus tutustua digitointi- ja konservointikeskuksen toimintaan. Paikka Digitointi- ja konservointikeskus, Saimaankatu 6, Mikkeli Ajankohta , klo Sisältö Kenelle Lisätietoja Hinta Mitä asioita tulee huomioida ennen digitoinnin aloittamista, mitä erilaisille aineistoille voidaan tehdä, aineiston jalostusmahdollisuudet, luetteloimattoman pienjulkaisuaineiston saaminen käyttöön, esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja kokemuksista digitointi- ja konservointikeskuksen projekteista: mm. pienpainatteet, 1800-luvun kirjat, käsikirjoitukset, negatiivit, kartat ja äänitteet. Tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. Kirjastoissa ja kulttuuriperintökokoelmien parissa työskenteleville Heidi Törrönen, puh , heidi.torronen@helsinki.fi 50 euroa Ilmoittautuminen pienyrityskeskus.aalto.fi, osallistujamäärä rajoitettu Koulutustilaisuus on osa Real Case Lab hanketta, jota toteuttavat yhteistyössä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon Ely-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto. 9

10 LUONNONTUOTEPÄIVÄT MIKKELISSÄ Valtakunnallinen luonnontuotealan seminaari retkeilyineen järjestetään Mikkelissä. Perinteisessä tapahtumassa käsitellään alan ajankohtaisia aiheita sekä luonnontuotealan ja rinnakkaistoimialojen yhteistyön haasteita, mahdollisuuksia ja tuloksia. Ohjelmaan sisältyy myös tutustumisretki paikallisiin alan yrityksiin. Ensimmäisen päivän iltana on yhteinen seminaaripäivällinen oheisohjelmineen. Luonnontuotepäivät järjestää Luonnontuotealan teemaryhmä yhteistyössä Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin sekä muiden alueen toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Lisätietoja: Juha Rutanen, juha.rutanen@helsinki.fi Birgitta Partanen, birgitta.partanen@helsinki.fi LUENTOSARJA MIKKELIN HISTORIASTA JATKUU SYKSYLLÄ 10

11 STUDIA GENERALIA-LUENTO klo 16:30-18:00: Ruokasignaaleja maailmalta: Millä keinoilla ruoka omaksi? Paikka: Luennoitsija: Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5, Mikkeli Tutkijatohtori, MMT Minna Mikkola, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Luennolla käsitellään näköpiirissä olevia uusia ruoantuotannon ja kulutuksen ilmiöitä, kuten mm. päivittäistavarakaupan ja julkisten ruokapalveluiden läpinäkyvyyttä ja osallistumista kestävään ruokatalouteen, luomun nykytilannetta markkinoilla, tuottajien verkostoitumista ja kumppanuusmaataloutta, vaihtoehtoisia ruoan jakelukanavia kuten e-kauppaa sekä kaupunkiviljelyä ruokajärjestelmän uutena toimintatapana. Ketkä pyrkivät toteuttamaan kestävää ruokataloutta ja millä keinoilla he pyrkivät tavoitteisiinsa? Millaisia vastuksia he kohtaavat matkalla päämääräänsä? KOULUTUSTA LUOMULLA ETUMATKAA ETELÄ-SAVOLLE -VALMENNUSOHJELMAN KESÄN KOULUTUKSIA Maan kasvukunto ja viherlannoitus vihannestilalla Työnäytöspäivä Juvalla Opintomatka Viroon Pellonpiennarpäivä Haukivuorella LUOMUPUUTARHANTUOTANNOSTA KIINNOSTUNEILLE KOULUTUSTA Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle -hanke järjestää syksyllä 2013 ja vuodenvaihteessa koulutusta marjatuotannon kasvinsuojelusta sekä vihanneskohtaisia teemapäiviä. Seuraa ilmoittelua. Lisätietoja: TUTKITTUA TIETOA LUOMUSTA TILAISUUKSIA SYYSKUUSTA 2013 ALKAEN Luomuinstituutti järjestää kaikille avoimia Tutkittua tietoa luomusta -tilaisuuksia joka toinen tiistai alkaen. Paikka: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin luokka 1004, 1. krs, Lönnrotinkatu 7, Mikkeli Aika: Tarjolla tutkitun tiedon lisäksi myös luomuiset aamukahvit. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Merkitse päivät jo kalenteriisi! Ohjelma (tietoja päivitetään sivulle: ETM Jaakko Nuutila, MTT FT, dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen, Ruralia-instituutti 11

12 LUOMUALAN ERIKOISOPINNOISSA TARJOLLA SYYSLUKUKAUDELLA 2013 Luomu ja luontohoiva II (3,5 op), lähipäivät 12.9., ja Mikkelissä + kehittämistehtävä ja muu etätyöskentely. Teemoina maatila, kädentaidot ja luonnonmateriaalit sekä eläinavusteisuus Green Care -toiminnassa ja niiden soveltaminen luomutilan toimintaan. Viestinnän perusteet ja luomu (3 op), syys marraskuussa. Yleiskuva viestinnästä, luomun viestinnän haasteista ja niihin vastaamisesta. VALTAKUNNALLISET LUOMUPÄIVÄT MIKKELISSÄ Valtakunnalliset Luomupäivät pellolta lautaselle järjestetään Mikkelissä Ohjelmassa on luentoja, iltajuhla Saimaan Luomu ry:n 30-vuotisjuhlan merkeissä sekä ekskursioita. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille luomusta kiinnostuneille ja sen järjestää Luomuinstituutti. Lisätietoja: Viestintäsuunnittelija Anne Hytönen, , anne-maria.hytonen@helsinki.fi HENKILÖSTÖUUTISIA IIDA HULKKONEN TALOUS- JA HALLINTOKOORDINAATTORIN SIJAISEKSI Iida Hulkkonen on aloittanut BScBA-ohjelman talous- ja hallintokoordinaattorin Anu-Riikka Kolarin perhevapaiden sijaisena. Iida Hulkkonen on opiskellut Itä-Suomen yliopistossa laskentatoimea ja rahoitusta sekä suorittanut Aasia-ohjelman. Hulkkonen valmistui maisteriksi kesäkuussa Aiemmin hän on työskennellyt Danske Bankissa. Työsuhde Aalto-yliopistolla jatkuu ainakin heinäkuun 2014 loppuun asti. LUT SAVO SUSTAINABLE TECHNOLOGIES YKSIKÖSSÄ UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ Mikkelissä toimivaan LUT Savo Sustainable technologies yksikköön on palkattu uusia työntekijöitä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) tuottaa ratkaisuja globaaleihin tulevaisuuden haasteisiin ja kasvattaa ratkaisijoita yhteiskunnan eri sektoreille. LUT Savo Sustainable Technologies -yksikköön kuuluvat vihreän kemian, materiaalitekniikan ja bioenergian tutkimusryhmät. Materiaalitekniikan laboratorio Astral: Vihreän kemian laboratorio: Joel Kauppo, tutkimusapulainen Raghu KC, tutkimusapulainen Jani Sillman, tutkimusapulainen Susanna Pulkka, tutkimusapulainen 12

13 MUCINOITA TOIMITUS: Päätoimittaja: Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, puh , Toimitus: Sirpa Taskinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, puh , MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS (MUC) - KESTÄVÄ, UUDISTAVA JA VAIKUTTAVA Toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen, yliopisto-opetukseen ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Toiminnassa painottuvat luontoon ja ympäristöön liittyvien osaamisalojen yhdistäminen tekniikkaan ja yrittäjyyteen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. TUNNUSLUVUT LYHYESTI Kokonaisrahoitus 19,5 M Henkilökuntaa 193 Kandidaattiopiskelijoita 263 Täydennyskoulutusopiskelijoita 4900 Professuureja 6 Tutkimusjohtajia 6 Mikkelin yliopistokeskus toivottaa hyvää kesää! 13