MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS"

Transkriptio

1 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS Toimintakertomus 2011 Mikkelin yliopistokeskus 1 Toimintakertomus 2011

2

3 Sisältö Katsaus vuoteen Mikkelin yliopistokeskus 7 Yliopistokeskuksen painopistealat ja yksiköt 13 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 20 Opetus 22 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen 25 Tapahtumia vuonna Henkilöstö ja rahoitus 32 Yhteystietoja 35 Mikkelin yliopistokeskus 3 Toimintakertomus 2011

4 Pääsihteeri Matti Malinen Katsaus vuoteen 2011 Vuosi 2011 oli suurten linjausten vuosi mikkeliläisessä yliopistotoiminnassa. Merkittävin muutos oli Vihreän kemian laboratorion siirtyminen Itä-Suomen yliopistosta Lappeenrannan teknillisen yliopiston alaisuuteen vuoden 2011 alussa. Nyt yliopistokeskus koostuu Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toiminnoista. Muutos oli myös hyvä kohta tarkistaa yhteistyön pohjana oleva sopimus sekä yliopistokeskuksen yhteinen strategia. Ohjausryhmä päätti molempien päivittämisestä tammikuussa Mikkelissä reagoitiin nopeasti Jorma Ollilan johtaman maabrändivaltuuskunnan esitykseen Luomuinstituutin perustamisesta. Keväällä 2011 käynnistyi Mikkelin kaupungin aloitteesta Luomuinstituutin perustamisedellytysten selvitystyö TkT, KTT, Tarja Cronbergin johdolla. Lisäksi Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus käynnisti selvitystyön Digitaalisten aineistojen tutkimuksen käynnistämisestä Mikkelissä. Uusia avainhenkilöiden rekrytointeja tehtiin Mikkelissä vuoden 2011 aikana kaksi, molemmat Ruralia-instituuttiin. Osuustoiminnan tutkimusjohtajan tehtävää valittiin jatkamaan OTT Hagen Henrÿ ja uuteen elintarviketutkimuksen tutkimusjohtajan tehtävään valittiin FT Carina Tikkanen-Kaukanen. Uusia yliopistokeskuksen toimijoiden yhteishankkeita käynnistyi vuonna 2011 kaksi. Näitä olivat Pienyrityskeskuksen ja Digitointi- ja konservointikeskuksen Real Case Lab, jossa kehitetään palveluja digitaalisista aineistoista, sekä Pienyrityskeskuksen, Ruralia-instituutin ja LUT Savon Koulutusvienti -hanke yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi vuoden 2011 aikana toteutettiin Pienyrityskeskuksen toteuttamana yliopistokeskuksen yhteinen palvelujen ja osaamisen tuotteistamiskoulutus. Yksi yliopistokeskuksen toiminnan tärkeimmistä elementeistä, kansainvälisyys näkyi vuonna 2011 muun muassa noin 30 seminaari- ja konferenssimatkan tukemisella yliopistokeskusrahoituksella eri puolille maailmaa. Kansainvälisiä tutkimuskonferensseja järjestettiin yksi, kun Ruralia-instituutti isännöi kansainvälistä Osuustoiminnan ICA-tutkimuskonferenssia syksyllä Kansainvälisistä asiantuntijatehtävistä huomattavin oli professori Mika Sillanpään nimitys yhdeksi GEO 5 -raportin (Fift Global Environment Outlook report) vastuulliseksi tieteelliseksi arvioijaksi. Tapahtumien osuus Mikkelin yliopistokeskuksessa oli edelleenkin merkittävä. Suurin yksittäinen tapahtuma oli Mikkelin ammattikorkeakoulun ja MTT Mikkelin kanssa kolmatta Mikkelin yliopistokeskus 4 Toimintakertomus 2011

5 kertaa yhteistyössä järjestetty Mikkelin Tiedepäivä, jossa oli yli 200 osallistujaa. Lisäksi Mikkelin yliopistokeskus osallistui Mikkelin ammattikorkeakoulun toteuttamaan Kampusfestariin huhtikuun lopussa. Muita vuoden 2011 aikana järjestettyjä tapahtumia olivat mm. ammattikorkeakoulun kanssa toteutetut yhteistyölounaat ja MUC-yksiköiden henkilökunnan tilaisuudet. Studia Generalia -yleisöluentoja järjestettiin yhteensä 9 kahdessa luentosarjassa: Mikkeli 2020 ja Venäjä. Mikkeli luentosarja järjestettiin yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa. Siinä perehdyttiin kaupungin kehittämiseen eri näkökulmista. Venäjä-luentosarja oli jatkoa jo pitkään jatkuneelle yhteistyölle maakuntaliiton, kauppakamarin ja Venäjä-seuran kanssa. Muutoksista huolimatta tai niiden ansiosta Mikkelin yliopistotoiminnot ovat vakaalla pohjalla ja kansainvälisyys on arkea kaikessa toiminnassamme. Matti Malinen Pääsihteeri Mikkelin yliopistokeskus Mikkelin yliopistokeskus 5 Toimintakertomus 2011

6 Mikkelin yliopistokeskuksen profiili YMPÄRISTÖ- TEKNOLOGIA LUOMU JA MAASEUDUN UUDISTAMINEN PK-YRITTÄJYYS JA LIIKETOIMINTA DIGITOINTI JA SÄHKÖINEN MUISTI Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Savo Sustainable Technologies Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus International Business -kandidaattiohjelma Helsingin yliopisto Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Mikkelin yliopistokeskus 6 Toimintakertomus 2011

7 Mikkelin yliopistokeskus Yleistä Mikkelin yliopistokeskus (MUC) on tiedeyhteisö, joka toimii verkostomaisesti. Yliopistokeskuksessa tekevät yhteistyötä kolmen yliopiston; Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksiköt. Mikkelin yliopistokeskukseeen kuuluvat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International Business -kandidaattiohjelma, (BScBA) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Savo Sustainable Technologies Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö. Itä-Suomen yliopiston Mikkelissä toimiva Soveltavan ympäristökemian laboratorio siirtyi osaksi Lappeenrannan teknillistä yliopistoa vuoden 2011 alusta. Yliopistokeskuksen toiminta on tieteellistä tutkimusta, yliopisto-opetusta ja vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Sen tutkimus ja koulutus tuottavat ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka edistävät alueellista, kestävää kehittämistä ja yrittäjyyttä. Yliopistokeskuksen toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä emoyliopistojen sekä alueen ja sen yritysten kanssa. Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnassa yhdistyvät luontoon ja ympäristöön liittyvien osaamisalojen yhdistäminen tekniikkaan ja yrittäjyyteen. Kansainvälisyys on arkipäivää kaikissa yliopistokeskukseen kuuluvissa yksiköissä. Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat ovat: Ympäristöteknologia Luomu ja maaseudun uudistaminen Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta Digitointi ja sähköinen muisti Mikkelin yliopistokeskus 7 Toimintakertomus 2011

8 Kuva: Paula Myöhänen Mikkelin yliopistokeskus 8 Toimintakertomus 2011

9 Tavoitteet Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnassa yhdistyvät vahva, kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimusosaaminen ja alueellinen kehittäminen. Huippututkimus halutaan kytkeä tiiviisti alueeseen ja näin täydentää emoyliopistojen osaamista. Tavoitteena on laajentaa ja vahvistaa toimintaa jatkossa, lisätä yliopisto-opintojen tarjontaa, vahvistaa yliopistollisen tutkimuksen asemaa alueella ja lisätä yliopistojen välistä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Päämääränä on tuottaa Etelä-Savon maakunnalle hyötyä, vaikka yliopistokeskus toimii alueen ulkopuolellakin. Se vaatii aktiivista vuorovaikutusta elinkeinoelämän ja muiden alueellisten sidosryhmien kanssa. Tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön alueella on oleellinen osa yliopistokeskuksen toimintaa: sitä tehdään esimerkiksi käytännön kehittämishankkeissa ja aikuiskoulutuksella. Alueen koulutustasoa nostetaan monitieteisen ja laaja-alaisen yliopistollisen koulutustarjonnan avulla. Painopiste on aikuiskoulutuksessa. Hallinnollinen asema Mikkelin yliopistokeskus perustettiin vuonna 2004, jolloin Mikkelin kaupunki ja emoyliopistot allekirjoittivat yhteistyösopimuksen yliopistokeskuksen perustamisesta. Yliopistoyksiköt ovat emoyliopistojensa alaisia ja itsenäisiä suhteessa Mikkelin yliopistokeskukseen. Strategisesta johtamisesta vastaa ohjausryhmä, johon kuuluvat emoyliopistojen rehtorit ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii koordinoivan yliopiston eli Helsingin yliopiston rehtori. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmä Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja Vararehtori Hannu Seristö, Aalto-yliopisto Kaupungijohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki Vararehtori Hannu Rantanen, LUT Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, sihteeri Mikkelin yliopistokeskus 9 Toimintakertomus 2011

10 Operatiivisista toiminnoista vastaa johtoryhmä. Sen jäseniä ovat paikallisten yliopistoyksiköiden edustajat ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Puheenjohtajuus on vaihtuva. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmä Kaupungijohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki, puheenjohtaja Johtaja Joan Lofgren, Aalto-yliopisto, International Business kandidaatti -ohjelma Professori Mika Sillanpää, LUT Savo Johtaja Pentti Mustalampi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Johtaja Pirjo Siiskonen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, varapuheenjohtaja Johtaja Majlis Bremer-Laamanen, Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, sihteeri Suunnittelija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, tekninen sihteeri Yliopistokeskustyötä koordinoi koordinaatioyksikkö, jossa työskentelevät pääsihteeri, viestintäsuunnittelija ja suunnittelija. Koordinaatioyksikkö on hallinnollisesti Helsingin yliopiston alainen. Yliopistokeskuksella on neuvottelukunta, johon kuuluu kansanedustajia ja tärkeimpien sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Sen tehtävänä on: toimia edunvalvonnan välineenä valtakunnan tasolla sekä alueen ja yliopistojen välisenä tiedotus- ja vuorovaikutuskanavana, edistää alueella tehtävää tutkimus- ja koulutustyötä seuraamalla tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan tilaa ja tarvetta suhteessa toimintaympäristön muutoksiin, edistää yliopistokeskuksen tehtävien toteuttamisen yleisiä edellytyksiä ja tehdä alueen yliopistotoimintojen kehittämistä koskevia aloitteita ja esityksiä. Kuva: Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskus 10 Toimintakertomus 2011

11 Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunta 2011 Maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Savon maakuntaliitto, pj. Päätoimittaja Tapio Honkamaa, Länsi-Savo Oy Asiakaspäällikkö Harri Huhta, MTT-Mikkeli Toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen, Osuuskauppa Suur-Savo Kansanedustaja Katri Komi Toimitusjohtaja Markku Kakriainen, Etelä-Savon kauppakamari Kehitysjohtaja Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki Vararehtori Kimmo Kontula, Helsingin yliopisto Rehtori Heikki Saastamoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Vastuualueen johtaja Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Toimitusjohtaja Miika Puukko, Platom Oy Yrittäjä Pepita Pylkkänen, Tertin kartano Toimitusjohtaja Seppo Rantala, Helprint Oy Toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, Miktech Oy Kansanedustaja Lenita Toivakka Kansanedustaja Pauliina Viitamies Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, sihteeri Suunnittelija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, tekninen sihteeri Toimitilat Yliopistokeskukseen kuuluvat yksiköt toimivat Mikkelissä kolmessa toimipisteessä; Yliopistokeskus-kampuksella, Kasarmin kampuksella sekä Pursialan kaupunginosassa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksella on toimipisteet myös Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa. LUT Savon toimipisteet sijaitsevat Mikkelin lisäksi Varkaudessa ja Savonlinnassa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla on yksiköt Mikkelissä ja Seinäjoella. Vuonna 2011 alkoi Turva- ja materiaalitekniikan keskuksen rakennustyöt, johon Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Savo siirtyy. Mikkelin yliopistokeskus 11 Toimintakertomus 2011

12 Kuva: Paula Myöhänen

13 Yliopistokeskuksen painopistealat ja yksiköt Ympäristöteknologia Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Savo Sustainable Technologies Ympäristöteknologian tutkimusta Mikkelin yliopistokeskuksessa tekee Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksikkö LUT Savo Sustainable Technologies, johon kuuluvat Vihreän kemian laboratorio, ASTRaL-laboratorio sekä Bioenergiatekniikan tutkimusryhmä. Vihreän kemian laboratorion tutkimusalat ovat ioniliikkuvuusspektrometria, ympäristöanalytiikka, nano-mittakaavan adsorptio, sähkökemialliset veden ja maaperän puhdistustekniikat ja kehittyneet hapetustekniikat. Sen ensimmäisenä toimintavuotena Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kirjoitettiin yhteensä 34 kansainvälisesti referoitua tieteellistä julkaisua ja kaksi väitöskirjaa. Monta uutta Tekes-rahoitteista tutkimushanketta sai rahoitusta. Laboratoriolla oli myös kaksi Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijatohtorihanketta vuonna Laboratorio valittiin LUT:n tutkimuksen kärkiyksiköksi vuosiksi Laboratorio käynnisti tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa niin Etelä-Savon alueella kuin valtakunnallisesti Tekes-hankkeiden kautta. Uusia yritysyhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Mipro Oy, Fibrocom Oy, Ekokem Oy, Teollisuuden vesi Oy ja KV Automation Oy. Laboratorio on käynnistänyt tutkimustyötä myös Savonlinnassa perustamalla tutkimusjohtaja Kari Ullakon johdolla älykkäiden materiaalirakenteiden tutkimusryhmän. Kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä on esimerkkinä mm. yhteisjulkaisu Oxfordin yliopiston ja muiden englantilaisten yliopistojen tutkimusryhmien kanssa PCCP-lehdessä (Physical Chemistry Chemical Physics). Laboratorio aloitti myös tutkimusyhteistyötä Temple Universityn (USA) kanssa. Professori Mika Sillanpää nimitettiin yhdeksi GEO-5-raportin (Fifth Global Environment Outlook -report) vastuulliseksi tieteelliseksi arvioijaksi. GEO-5-raportti käsittelee maapallomme ja ympäristömme tilaa ja yrittää ennustaa tulevia kehitystrendejä. LUT ASTRaL Advanced Surface Technology Research Laboratory on erikoistunut materiaalitekniikassa ohutkalvopinnoitukseen ja ohutkalvoihin. Viime vuosina ASTRaL laboratorion tutkimus on keskittynyt yhä enemmän atomikerroskasvatusmenetelmään ja erityisesti jatkuvatoimisen, rullalta rullalle ALD-menetelmän kehittämiseen, jossa laboratorio on alan pioneereja maailmassa. Vuonna 2011 käynnistynyt tutkimushanke, Roll-to-Roll ALD, avaa uusia mahdollisuuksia tutkimukselle ja yritysyhteistyölle alueilla, jotka perustuvat joustavien alustojen pinnoittamiseen rullalta rullalle -menetelmillä. Mikkelin yliopistokeskus 13 Toimintakertomus 2011

14 LUT ASTRaL toimii yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Se on mukana kolmessa Euroopan 7. puiteohjelman hankkeessa ja yhdessä Interreg-hankkeessa. Kansainvälisen yhteistyöverkoston tuloksena on tehty tutkijavierailuja Manchester Metropolitan yliopistoon Iso-Britanniaan ja Mainzin yliopistoon Saksaan. Molempien vierailujen tuloksena on syntynyt tutkimusryhmien yhteisjulkaisu. Vuonna 2011 ASTRaL julkaisi 11 kansainvälisesti referoitua julkaisua ja useita konferenssijulkaisuja. Laboratoriosta valmistui yksi tekniikan tohtori. Bioenergiateknologian tutkimusryhmä on vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisesti merkittävän tutkimustoimintansa lisäksi alueellisessa strategiassa. Bioenergia on nostettu aluekehitysstrategioiden kärkialaksi. Tutkimusryhmä tekee pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä alueella toimivien yritysten kanssa. Toimintavuoden aikana bioenergiateknologian tutkimusyksiköstä syntyi neljä kansainvälistä tiedeartikkelia ja kahdeksan konferenssiartikkelia sekä yksi väitöskirjatyö. Uusimpana kärkihankkeena aloitettiin Tekes-rahoitteinen tutkimushanke Bioenergialogistiikan kehittäminen hyödyntäen ontelokomposiittirakenteisia siirtokontteja, joka pohjautuu paikalliseen Fibrocom Oy:n kontti-innovaatioon alueellisten ja kansallisten suuryritysten kanssa yhteistyössä. Luomu ja maaseudun uudistaminen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Luomun ja maaseudun uudistamisen tutkimusta ja koulutusta Mikkelin yliopistokeskuksessa toteuttaa Ruralia-instituutti, joka on Helsingin yliopiston erillislaitos. Sen tehtävänä on maaseudun elinolojen ja elinkeinojen kehittäminen. Kuvat: Paula Myöhänen Mikkelin yliopistokeskus 14 Toimintakertomus 2011

15 Ruralian Mikkelin yksikkö on erikoistunut luonnonmukaiseen (luomu) ruoan tuotantoon, luonnonvaroihin ja elintarvikkeisiin, yhteiskuntatieteelliseen maaseutututkimukseen, maaseudun strategiseen kehittämiseen ja osuustoimintaan. Monitieteistä tutkimusta, kehittämishankkeita ja aikuiskoulutusta tehdään kaikilla näillä toimialoilla. Toiminta vuonna 2011 oli aktiivista ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus vahvistui. Yksikkö osallistui aktiivisesti toimenpiteisiin, jotka edistävät Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin. Luonnonmukaisen ruoan tuotannon tutkimusta vahvistettiin tutkimusjohtajarekrytoinnilla erityisesti luomuelintarvikkeiden osalta. Tutkimuskohteena olivat kestävät elintarvikeketjut. Luomualan koulutuksessa kehitettiin uusia toimintamalleja alalle. Luonnonvara-alalla toteutettiin yhdessä alan yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan merkittäviä hankkeita, jotka liittyivät lähiruokaan, vihannestuotantoon, uusiutuvaan energiaan ja luonnonvaroihin. Uutena käynnistyi green care -tutkimus- ja kehittämisala. Yhteiskuntatieteellisessä maaseutututkimuksessa ja maaseudun strategisessa kehittämisessä painopiste oli kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa. Tutkimusta tehtiin muun muassa kunta kylä -suhteesta, kylätoiminnasta ja vapaa-ajan asutukseen liittyvistä mahdollisuuksista. Lisäksi organisoitiin Helsingin yliopiston sisäinen maaseutualan monitieteinen tutkijaverkosto, joka osallistui kansainväliseen arviointiin. Osuustoiminta-alan tutkimusjohtaja vaihtui Elokuussa Mikkelissä järjestettiin Kansainvälisen Osuustoimintaliiton (ICA) kansainvälinen tutkimuskonferenssi, joka kokosi yhteen yli 200 osallistujaa noin 30 maasta. Osuustoiminnan tutkimus kohdistui maaseudun palveluiden vaihtoehtoisiin toteutusmuotoihin ja täydennyskoulutus osuustoiminnalliseen yrittäjyyteen. Henkilöstö toteutti yhteensä 53 projektia ja tuotti 111 julkaisua, joista vertaisarvioituja oli yhteensä 14. Mikkelin yliopistokeskus 15 Toimintakertomus 2011

16 Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja International Business -kandidaattiohjelma Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla on kaksi yksikköä Mikkelissä: Pienyrityskeskus ja International Business -kandidaattiohjelma. Pienyrityskeskus keskittyy yrittäjyyteen ja pk-yritysten kehittämiseen koulutuksilla ja T&K-toiminnalla. Vuosi 2011 oli pitkäaikaisen strategian mukainen ja Pienyrityskeskuksen toiminta vahvistui alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Pienyrityskeskus on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun erillislaitos. Vuoden 2011 alussa toimintansa aloittaneen Pienyrityskeskuksen johtokunnan puheenjohtajana toimi Jarmo Leppiniemi. Pienyrityskeskuksen yrityshautomoon, Aalto Start Up Centeriin, hakeutui paljon enemmän yrityksiä kuin se pystyi ottamaan vastaan. Vuoden 2011 aikana yrityshautomo tuki noin 80 vahvasti kasvuhakuista yrittäjää. Kehitystä tuettiin monipuolisilla liiketoimintapalveluilla niin Aalto-yliopiston sisältä kuin ulkopuolelta. Aalto Start Up Center kasvoi yhdeksi Euroopan suurimmista yliopistollisista yrityshautomoista yritysmäärällä mitaten, myös yritysten kasvu- ja kansainvälistyminen oli kunnianhimoista. Hautomoyritykset ovat aktiivisesti mukana opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä kehitysohjelmissa. Vuoden aikana käynnistettiin myös Acceleration Center -toiminta, joka mahdollistaa pitkäaikaisen kehittämistoiminnan hautomoyritysten kanssa varsinaisen hautomoajan jälkeen. Aalto Start Up Centerin päätoimipaikka on Helsingissä, mutta se on kiinteästi mukana yrittäjyyspalvelujen kehittämisessä myös alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti erityisesti Itämeren alueella. Kuva: Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskus 16 Toimintakertomus 2011

17 Koulutus- ja kehittämisohjelmiin sekä yrityshautomotoimintaan liittyy kiinteästi monimuotoinen tutkimus- ja kehitystoiminta, jossa korostuvat muun muassa vaikuttavuusarvioinnit sekä pitkäjänteinen yrittäjyyden ja yrittäjyyspalveluiden tutkimus. Vuoden 2011 aikana kaksi Pienyrityskeskuksen asiantuntijaa väitteli tohtoriksi. Erityisinä painoaloina korostuivat uudenmuotoinen yrittäjyystoiminta yhteiskunnallisen yrittäjyyden alueella. Luovien alojen yrittäjyyden kansainvälistä vertailututkimusta Itämeren alueella tehtiin myös menestyksellisesti. Yrittäjyyskasvatuksen ohjelmien kansallista vertailua ja vaikuttavuutta toteutettiin myös aktiivisesti laajan yhteistyöverkoston puitteissa. Pienyrityskeskuksen vastuulla olevien professuurien tutkimusryhmät hakivat ja toteuttivat aktiivisesti oman alansa tutkimushankkeita Tekesin, ministeriöiden ja EU-rahoituksella. Pienyrityskeskuksen kansainvälisen toiminnan painopiste on Itämeren alue. Pienyrityskeskus on yrittäjyystoiminnassa suurimpia yliopistollisia toimijoita Euroopassa. Vuonna 2011 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksen englanninkieliseen International Business -kandidaattiohjelmaan (Bachelor s Degree Program in International Business, BScBA) valittiin opiskelemaan 87 uutta tutkinto-opiskelijaa. Hakijoita oli yhteensä 848. Vuoden 2011 aikana valmistui yhteensä 74 kauppatieteiden kandidaattia. International Business kandidaatti -ohjelmaan kuuluu opiskelijoille pakollinen, lukukauden mittainen ulkomaanvaihtojakso. Vuonna 2011 ohjelmalla oli yhteensä 54 vaihtoyliopistoa. Vuonna 2011 vaihtoon lähti 66 opiskelijaa ja Mikkelin kampukselle saapui yhteensä 71 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Ohjelman kansainvälisyyttä lisäsivät vierailevat professorit, joita saapui vuonna 2011 aiempien vuosien tapaan useista yliopistoista ympäri maailmaa, muun muassa USA:sta, Japanista, Australiasta, Irlannista, Iso-Britanniasta, Belgiasta, Kreikasta, Espanjasta ja Ranskasta. Kuva: Paula Myöhänen Mikkelin yliopistokeskus 17 Toimintakertomus 2011

18 Digitointi ja sähköinen muisti Helsingin yliopiston Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus Digitoinnin ja sähköisen muistin kehittämisestä Mikkelin yliopistokeskuksessa vastaa Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus. Se mikrokuvaa jatkuvasti ilmestyvää kotimaista sanomalehtiaineistoa, joka on painettu erittäin huonosti säilyvälle paperille. Kirjastossa on 1990-luvun lopulta toteutettu niin kutsuttua pelastamishanketta, jossa kuvataan uudelleen vanhoja, aikoinaan asetaattipohjaiselle filmille kuvattuja sanomalehtiä. Uudelleenkuvauksessa otetaan erityisesti huomioon digitoinnin vaatimukset ja kaikki nykyaikaiset standardit. Näille uudelleenkuvatuille filmeille voidaan oikein säilytettynä taata jopa viidensadan vuoden säilyvyys. Kansalliskirjaston aineistojen säilytystä edistetään konservoinnilla. Vuoden aikana konservoitavana on ollut teatteri- ja konserttiohjelmia. Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella toteutettiin vuosina kymmenen kuukauden mittainen elvytyshanke, johon oli resursoitu 35 henkilötyövuotta. Siihen sisältyi aikakauslehtiaineiston ja äänitteiden digitointia sekä vanhojen sanomalehtien esivalmistelua ja mikrokuvausta digitointia tukevana toimintana. Digitoitavaksi valittiin aineistoja niihin kohdistuvan laajan kysynnän sekä aineistojen säilyvyyden turvaamisen perusteella. Hankkeessa digitoitiin aikakauslehtiä vuoteen 1944 asti ja tuhoutumisvaarassa olevia C-kasetteja 1980-luvulta. Aikakauslehtiä saatiin verkkoon 2,6 miljoonaa sivua, joista osa on tekijänoikeudellisista syistä vain vapaakappalekirjastoissa käytössä. Äänitteistä digitoitiin C-kasettia. Kansalliskirjasto käynnisti tammikuussa 2011 kolmivuotisen Comellus-hankkeen. Sen tavoitteet ovat sanomalehtien sähköisen luovutus- ja vastaanottojärjestelmän kehittäminen ja uuden digitaalisen käsittelyprosessin luominen sanomalehtiaineistolle. Hankkeessa testataan sähköisenä vastaanotettujen lehtien tulostamista mikrofilmille Computer Output Microfilm -tekniikalla. Hankkeessa luotava prosessi uudistaa Kansalliskirjaston nykyisen sanomalehtiprosessin perusteellisesti. Comellus-hanke on keskeinen osa DigitalMikkeli-konsortioon perustettavan kehitys- ja tutkimuskeskuksen toimintaa. Vuonna 2012 päättyvässä Ephemera-projektissa luotiin pienpainatteiden digitointituotannon prosessi. Verkkoon on pilottiprojektin tuloksena tulossa noin sivua pienpainateaineistoa. Kansalliskirjasto valmisteli yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Digitalmikkeli-hankkeen kanssa Euroopan sosiaalirahaston (EAKR) hankehakemusta digitointiin liittyvästä professuurista Mikkelin yliopistokeskuksen rahoituksella. Esiselvitys valmistui vuoden aikana. Aaltoyliopiston pienyrityskeskuksen kanssa on aloitettu ESR-hanke Digitointi- ja konservointikeskuksen palvelujen kehittämisestä (Real Case Lab). Digitointi- ja konservointikeskus teki kansainvälistä yhteistyötä EU-rahoitteisten hankkeiden (EuropeanaTravel, Athena) lisäksi kansainvälisissä kirjastojärjestöissä IFLAssa ja LI- BERissä sekä komission vetämässä työryhmässä Member States Expert Group on Digitisation and Digital Preservation. Säilytystoimijoiden kanssa on verkostoiduttu kansainvälisesti. Mikkelin yliopistokeskus 18 Toimintakertomus 2011

19

20 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Mikkelin yliopistokeskuksessa tehdään kansainvälisen tason tutkimusta, joka vastaa alueen yritysten tarpeisiin. Tavoitteena on mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittäminen ja liiketoiminnan lisääntyminen. Tutkimuksella pyritään lisäämään huippuosaamista niin, että alueen yritysten kilpailukyky kasvaa. Siksi tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään kiinteässä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän, kuntien, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tutkimus- ja kehittämishankkeita on vuosittain lähes 100. Ne toteutetaan pääosin ulkopuolisella projektirahoituksella. Sekä rahoituspohja että kumppanit ovat monipuolisia. Yliopistokeskuksen yksiköissä oli vuonna 2011 seitsemän professuuria: bioenergiatekniikka, materiaalitekniikka, yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus, yrittäjyys, myynnin johtaminen, yrittäjyyskasvatus ja ympäristöanalytiikka. Toimintavuonna käynnistyi myös kummiprofessoritoiminta, kun Lappeenrannan teknillinen yliopisto nimitti kaksi kummiprofessoria LUT Savoon Mikkeliin. Lisäksi yksiköissä on neljä tutkimusjohtajaa: osuustoiminta, maaseutututkimus, elintarviketutkimus ja kasvuyrittäjyys. Kuvat: Paula Myöhänen Mikkelin yliopistokeskus 20 Toimintakertomus 2011

21 Tutkimuksen tunnuslukuja 2011 MUC Tutkimuksen tunnuslukuja Tieteelliset konferenssiesitelmät Suoritetut tohtoritutkinnot Väitöskirjojen esitarkastukset ja vastaväitökset HY, Ruralia-instituutti Kansalliskirjasto, DIMIKO 5 Aalto-yliopisto, Pienyrityskeskus Aalto-yliopisto, BScBa-ohjelma LUT Savo HY, Koordinaatioyksikkö Yhteensä MUC Julkaisutoiminta 2011 Tieteelliset artikkelit 1 (referee) Artikkelit kokoomateoksissa 2 (referee) Moografiat 3 (referee) Muut tieteelliset julkaisut 4 (ei referee) Muut julkaisut 5 (ei referee) Opinnäytteet 6 Suomessa julkaistut Ulkomailla julkaistut Suomessa julkaistut Ulkomailla julkaistut Suomessa julkaistut Ulkomailla julkaistut HY, Ruraliainstituutti Kansalliskirjasto, DIMIKO Aalto-yliopisto, Pienyrityskeskus Aalto-yliopisto, BScBa-ohjelma LUT Savo HY, Koordinaatioyksikkö Yhteensä ) Artikkelit, jotka ovat ilmestyneet sellaisissa kansainvälisissä tai kotimaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä, missä artikkelit ovat läpikäyneet arviointiprosessin (OKM A1, A2) 2) Artikkelit kokoomateoksissa = artikkelit, jotka ovat ilmestyneet kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa ja läpikäyneet arviointiprosessin (OKM A3, A4) 3) Monografiat (erillisteokset) = kustannetut tieteelliset erillisteokset, esim. tieteellisten seurojen monografiasarjoissa ilmestyneet julkaisut (OKM C1, C2) 4) Muut tieteelliset, vertaisarvioimattomat julkaisut kuten artikkelit tieteellisissä lehdissä ja konferenssijulkaisuissa esim. lyhyet katsausartikkelit, kirja-arvostelut, keskustelupuheenvuorot (OKM B1-B3) 5) Muut julkaisut kuten oppikirjat, yleistajuiset artikkelit ja kirjat, patentit, keksintöilmoitukset, atk-ohjelmistot, av-aineistot (OKM D1-D5, E1-E2, F1-F4, H1-H2, I1-I2) 6) Opinnäytteet kuten pro gradut, lisensiaattityöt, väitöskirjat (OKM G1-G5) Mikkelin yliopistokeskus 21 Toimintakertomus 2011

22 Opetus Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköt tarjoavat tutkintoon johtavaa koulutusta, muuta arvosanaopetusta, avoimen yliopiston opintoja ja täydennyskoulutusta. Tutkinto-opetusta yliopistokeskuksessa antaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun englanninkielinen International Business -kandidaattiohjelma (Bachelor s Degree Program in International Business, BScBA). Vuonna 2011 siihen valittiin opiskelemaan 87 uutta tutkinto-opiskelijaa. Hakijoita oli yhteensä 848. Vuoden 2011 aikana valmistui yhteensä 74 kauppatieteiden kandidaattia. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen koulutuksiin osallistui vuoden aikana noin osallistujaa ja ohjelmia toteutettiin noin 200. Koulutuksen osallistuja- ja ohjelmamäärät säilyivät edellisvuoden tasolla. Vuoden aikana vahvistettiin erityisesti yrittäjyysohjelmien kohderyhmien monimuotoisuutta. Tämä tarkoitti luovien alojen yrittäjyyskoulutuksen lisäämistä, yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvien ohjelmien käynnistämistä ja Itämeren alueen yhteistyöohjelmien kasvattamista erityisesti virolaisten, latvialaisten ja venäläisten yhteistyöyliopistojen kanssa. Suurimman osallistujaryhmän muodostivat edelleen oman yrityksen perustamista suunnittelevat henkilöt. Koulutusohjelmilla on kiinteä yhteys kauppakorkeakoulun laitosten ja Aalto-yliopiston muiden yksiköiden kanssa mahdollistaen siten tutkimusperustaisen opetuksen kehittämisen edelleen. Ruralia-instituutin Mikkelin yksikkö koordinoi kahta monitieteistä yliopistollista opetusverkostoa: Rural Studies ja Co-op Network Studies, joissa oli opiskelijoita yhteensä 250 ja opintopisteitä suoritettiin yhteensä Täydennyskoulutusopiskelijoita Mikkelin yksikön tuottamassa koulutuksessa oli Kuva: Paula Myöhänen

23 Tutkintoon johtava perusopetus Hakijat/ Otetut 2011 Opiskelijoita yhteensä 2011 Suoritetut opintopisteet 2011 Suoritetut Tutkinnot 2011 Aalto-yliopisto, BScBa-ohjelma 848/ Muu tutkinto-opetus (HYssä toteutettu) Opiskelijoita yhteensä*) 2011 Suoritetut opintopisteet 2011 Kurssien lukumäärä 2011 Opintopisteet 2011 HY/Rural Studies -opinnot HY/Co-op Studies -opinnot Yhteensä Muu tutkinto-opetus (yliopistoverkosto yhteistyönä toteutettu)** Opiskelijoita yhteensä 2011 Suoritetut opintopisteet 2011 Kurssien lukumäärä 2011 Opintopisteet 2011 HY/Rural Studies -opinnot HY/Co-op Studies -opinnot Yhteensä **) muiden yliopistojen opetusvastuulla olevat kurssit (Ruralia osallistuu niiden järjestämiseen koordinoimalla verkko-opetusta) näitä opiskelijoita ei ole laskettu mukaan aikaisemminkaan Täydennyskulutus Koulutusten lukumäärä 2011 Osallistujia yhteensä 2011 Osallistujista naisia 2011 Osallistujista miehiä 2011 HY/Ruralia-instituutti Aalto-yliopisto/Pienyrityskeskus Yhteensä Muut yleisötapahtumat (avoimet koulutustapahtumat, yleisöluennot ym.) Osallistujia PYK MUC koordinaatioyksikkö Yleisöluennot 700 Tiedepäivä (yhdessä MAMK ja MTT kanssa) 250 MUC Jazz 80 Kevätkohaus (yhdessä MAMK kanssa) 200 Lukuvuoden avajaiset (MAMK) 100 Mikkelin yliopistokeskus 23 Toimintakertomus 2011

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

Mikkelin yliopistokeskus

Mikkelin yliopistokeskus Mikkelin yliopistokeskus TOIMINTAKERTOMUS Sisältö Pääsihteerin katsaus Vuoden kohokohtia 4 Graafeja 6 8 MUC 9 Yhteystiedot 2 2 Pääsihteerin katsaus Yt, yt ja yt. Siinä loppuvuoden kolme näkyvintä asiaa.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. MUC 2008 Toimintakertomus I 2

SISÄLTÖ. MUC 2008 Toimintakertomus I 2 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008 SISÄLTÖ Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Mikkelin yliopistokeskus 4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 6 Maaseutu ja bioenergian

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Taustaa Aviisi-projekti Aviisin avaamat uudet mahdollisuudet Ajatuksia jatkoon Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus 22.11.2016

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Esittely 2015 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET Suomessa on 14 yliopistoa Yliopistokeskuksia 6 alueilla joilla ei ole omaa yliopistoa mutta usean yliopiston toimintaa: Kajaani Kokkola

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Tieteen tila hankkeen valmistelu Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Minna Laakso. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia

PROFESSORILUENTO. Professori Minna Laakso. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia PROFESSORILUENTO Professori Minna Laakso Logopedia Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Minna Laakso pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta 2016

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/2017 1 n kokous Kokousaika kello 9:00 12:00 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 7.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

B 14/11 2 Vuoden 2012 kansainvälisten hakujen valmistelu: kv-maisteriohjelmien valintaperusteet

B 14/11 2 Vuoden 2012 kansainvälisten hakujen valmistelu: kv-maisteriohjelmien valintaperusteet Tiedekuntaneuvosto 5/11 23.5.2011 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 11/11 1 Kokouksen päätösvaltaisuus OPINTOASIAINPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA B B 13/11 1 Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2016 1 n kokous Kokousaika kello 14:00 16.15 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Puheenjohtaja Ilkka Niiniluoto, TSV Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu oletteko valmiit? OKM:n, TSV:n ja UNIFI:n seminaari Helsinki 17.2.2014 TSV

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot