MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS

Transkriptio

1 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS Toimintakertomus 2011 Mikkelin yliopistokeskus 1 Toimintakertomus 2011

2

3 Sisältö Katsaus vuoteen Mikkelin yliopistokeskus 7 Yliopistokeskuksen painopistealat ja yksiköt 13 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 20 Opetus 22 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen 25 Tapahtumia vuonna Henkilöstö ja rahoitus 32 Yhteystietoja 35 Mikkelin yliopistokeskus 3 Toimintakertomus 2011

4 Pääsihteeri Matti Malinen Katsaus vuoteen 2011 Vuosi 2011 oli suurten linjausten vuosi mikkeliläisessä yliopistotoiminnassa. Merkittävin muutos oli Vihreän kemian laboratorion siirtyminen Itä-Suomen yliopistosta Lappeenrannan teknillisen yliopiston alaisuuteen vuoden 2011 alussa. Nyt yliopistokeskus koostuu Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toiminnoista. Muutos oli myös hyvä kohta tarkistaa yhteistyön pohjana oleva sopimus sekä yliopistokeskuksen yhteinen strategia. Ohjausryhmä päätti molempien päivittämisestä tammikuussa Mikkelissä reagoitiin nopeasti Jorma Ollilan johtaman maabrändivaltuuskunnan esitykseen Luomuinstituutin perustamisesta. Keväällä 2011 käynnistyi Mikkelin kaupungin aloitteesta Luomuinstituutin perustamisedellytysten selvitystyö TkT, KTT, Tarja Cronbergin johdolla. Lisäksi Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus käynnisti selvitystyön Digitaalisten aineistojen tutkimuksen käynnistämisestä Mikkelissä. Uusia avainhenkilöiden rekrytointeja tehtiin Mikkelissä vuoden 2011 aikana kaksi, molemmat Ruralia-instituuttiin. Osuustoiminnan tutkimusjohtajan tehtävää valittiin jatkamaan OTT Hagen Henrÿ ja uuteen elintarviketutkimuksen tutkimusjohtajan tehtävään valittiin FT Carina Tikkanen-Kaukanen. Uusia yliopistokeskuksen toimijoiden yhteishankkeita käynnistyi vuonna 2011 kaksi. Näitä olivat Pienyrityskeskuksen ja Digitointi- ja konservointikeskuksen Real Case Lab, jossa kehitetään palveluja digitaalisista aineistoista, sekä Pienyrityskeskuksen, Ruralia-instituutin ja LUT Savon Koulutusvienti -hanke yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi vuoden 2011 aikana toteutettiin Pienyrityskeskuksen toteuttamana yliopistokeskuksen yhteinen palvelujen ja osaamisen tuotteistamiskoulutus. Yksi yliopistokeskuksen toiminnan tärkeimmistä elementeistä, kansainvälisyys näkyi vuonna 2011 muun muassa noin 30 seminaari- ja konferenssimatkan tukemisella yliopistokeskusrahoituksella eri puolille maailmaa. Kansainvälisiä tutkimuskonferensseja järjestettiin yksi, kun Ruralia-instituutti isännöi kansainvälistä Osuustoiminnan ICA-tutkimuskonferenssia syksyllä Kansainvälisistä asiantuntijatehtävistä huomattavin oli professori Mika Sillanpään nimitys yhdeksi GEO 5 -raportin (Fift Global Environment Outlook report) vastuulliseksi tieteelliseksi arvioijaksi. Tapahtumien osuus Mikkelin yliopistokeskuksessa oli edelleenkin merkittävä. Suurin yksittäinen tapahtuma oli Mikkelin ammattikorkeakoulun ja MTT Mikkelin kanssa kolmatta Mikkelin yliopistokeskus 4 Toimintakertomus 2011

5 kertaa yhteistyössä järjestetty Mikkelin Tiedepäivä, jossa oli yli 200 osallistujaa. Lisäksi Mikkelin yliopistokeskus osallistui Mikkelin ammattikorkeakoulun toteuttamaan Kampusfestariin huhtikuun lopussa. Muita vuoden 2011 aikana järjestettyjä tapahtumia olivat mm. ammattikorkeakoulun kanssa toteutetut yhteistyölounaat ja MUC-yksiköiden henkilökunnan tilaisuudet. Studia Generalia -yleisöluentoja järjestettiin yhteensä 9 kahdessa luentosarjassa: Mikkeli 2020 ja Venäjä. Mikkeli luentosarja järjestettiin yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa. Siinä perehdyttiin kaupungin kehittämiseen eri näkökulmista. Venäjä-luentosarja oli jatkoa jo pitkään jatkuneelle yhteistyölle maakuntaliiton, kauppakamarin ja Venäjä-seuran kanssa. Muutoksista huolimatta tai niiden ansiosta Mikkelin yliopistotoiminnot ovat vakaalla pohjalla ja kansainvälisyys on arkea kaikessa toiminnassamme. Matti Malinen Pääsihteeri Mikkelin yliopistokeskus Mikkelin yliopistokeskus 5 Toimintakertomus 2011

6 Mikkelin yliopistokeskuksen profiili YMPÄRISTÖ- TEKNOLOGIA LUOMU JA MAASEUDUN UUDISTAMINEN PK-YRITTÄJYYS JA LIIKETOIMINTA DIGITOINTI JA SÄHKÖINEN MUISTI Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Savo Sustainable Technologies Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus International Business -kandidaattiohjelma Helsingin yliopisto Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Mikkelin yliopistokeskus 6 Toimintakertomus 2011

7 Mikkelin yliopistokeskus Yleistä Mikkelin yliopistokeskus (MUC) on tiedeyhteisö, joka toimii verkostomaisesti. Yliopistokeskuksessa tekevät yhteistyötä kolmen yliopiston; Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksiköt. Mikkelin yliopistokeskukseeen kuuluvat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International Business -kandidaattiohjelma, (BScBA) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Savo Sustainable Technologies Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö. Itä-Suomen yliopiston Mikkelissä toimiva Soveltavan ympäristökemian laboratorio siirtyi osaksi Lappeenrannan teknillistä yliopistoa vuoden 2011 alusta. Yliopistokeskuksen toiminta on tieteellistä tutkimusta, yliopisto-opetusta ja vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Sen tutkimus ja koulutus tuottavat ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka edistävät alueellista, kestävää kehittämistä ja yrittäjyyttä. Yliopistokeskuksen toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä emoyliopistojen sekä alueen ja sen yritysten kanssa. Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnassa yhdistyvät luontoon ja ympäristöön liittyvien osaamisalojen yhdistäminen tekniikkaan ja yrittäjyyteen. Kansainvälisyys on arkipäivää kaikissa yliopistokeskukseen kuuluvissa yksiköissä. Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat ovat: Ympäristöteknologia Luomu ja maaseudun uudistaminen Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta Digitointi ja sähköinen muisti Mikkelin yliopistokeskus 7 Toimintakertomus 2011

8 Kuva: Paula Myöhänen Mikkelin yliopistokeskus 8 Toimintakertomus 2011

9 Tavoitteet Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnassa yhdistyvät vahva, kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimusosaaminen ja alueellinen kehittäminen. Huippututkimus halutaan kytkeä tiiviisti alueeseen ja näin täydentää emoyliopistojen osaamista. Tavoitteena on laajentaa ja vahvistaa toimintaa jatkossa, lisätä yliopisto-opintojen tarjontaa, vahvistaa yliopistollisen tutkimuksen asemaa alueella ja lisätä yliopistojen välistä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Päämääränä on tuottaa Etelä-Savon maakunnalle hyötyä, vaikka yliopistokeskus toimii alueen ulkopuolellakin. Se vaatii aktiivista vuorovaikutusta elinkeinoelämän ja muiden alueellisten sidosryhmien kanssa. Tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön alueella on oleellinen osa yliopistokeskuksen toimintaa: sitä tehdään esimerkiksi käytännön kehittämishankkeissa ja aikuiskoulutuksella. Alueen koulutustasoa nostetaan monitieteisen ja laaja-alaisen yliopistollisen koulutustarjonnan avulla. Painopiste on aikuiskoulutuksessa. Hallinnollinen asema Mikkelin yliopistokeskus perustettiin vuonna 2004, jolloin Mikkelin kaupunki ja emoyliopistot allekirjoittivat yhteistyösopimuksen yliopistokeskuksen perustamisesta. Yliopistoyksiköt ovat emoyliopistojensa alaisia ja itsenäisiä suhteessa Mikkelin yliopistokeskukseen. Strategisesta johtamisesta vastaa ohjausryhmä, johon kuuluvat emoyliopistojen rehtorit ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii koordinoivan yliopiston eli Helsingin yliopiston rehtori. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmä Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja Vararehtori Hannu Seristö, Aalto-yliopisto Kaupungijohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki Vararehtori Hannu Rantanen, LUT Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, sihteeri Mikkelin yliopistokeskus 9 Toimintakertomus 2011

10 Operatiivisista toiminnoista vastaa johtoryhmä. Sen jäseniä ovat paikallisten yliopistoyksiköiden edustajat ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Puheenjohtajuus on vaihtuva. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmä Kaupungijohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki, puheenjohtaja Johtaja Joan Lofgren, Aalto-yliopisto, International Business kandidaatti -ohjelma Professori Mika Sillanpää, LUT Savo Johtaja Pentti Mustalampi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Johtaja Pirjo Siiskonen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, varapuheenjohtaja Johtaja Majlis Bremer-Laamanen, Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, sihteeri Suunnittelija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, tekninen sihteeri Yliopistokeskustyötä koordinoi koordinaatioyksikkö, jossa työskentelevät pääsihteeri, viestintäsuunnittelija ja suunnittelija. Koordinaatioyksikkö on hallinnollisesti Helsingin yliopiston alainen. Yliopistokeskuksella on neuvottelukunta, johon kuuluu kansanedustajia ja tärkeimpien sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Sen tehtävänä on: toimia edunvalvonnan välineenä valtakunnan tasolla sekä alueen ja yliopistojen välisenä tiedotus- ja vuorovaikutuskanavana, edistää alueella tehtävää tutkimus- ja koulutustyötä seuraamalla tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan tilaa ja tarvetta suhteessa toimintaympäristön muutoksiin, edistää yliopistokeskuksen tehtävien toteuttamisen yleisiä edellytyksiä ja tehdä alueen yliopistotoimintojen kehittämistä koskevia aloitteita ja esityksiä. Kuva: Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskus 10 Toimintakertomus 2011

11 Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunta 2011 Maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Savon maakuntaliitto, pj. Päätoimittaja Tapio Honkamaa, Länsi-Savo Oy Asiakaspäällikkö Harri Huhta, MTT-Mikkeli Toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen, Osuuskauppa Suur-Savo Kansanedustaja Katri Komi Toimitusjohtaja Markku Kakriainen, Etelä-Savon kauppakamari Kehitysjohtaja Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki Vararehtori Kimmo Kontula, Helsingin yliopisto Rehtori Heikki Saastamoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Vastuualueen johtaja Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Toimitusjohtaja Miika Puukko, Platom Oy Yrittäjä Pepita Pylkkänen, Tertin kartano Toimitusjohtaja Seppo Rantala, Helprint Oy Toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, Miktech Oy Kansanedustaja Lenita Toivakka Kansanedustaja Pauliina Viitamies Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, sihteeri Suunnittelija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, tekninen sihteeri Toimitilat Yliopistokeskukseen kuuluvat yksiköt toimivat Mikkelissä kolmessa toimipisteessä; Yliopistokeskus-kampuksella, Kasarmin kampuksella sekä Pursialan kaupunginosassa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksella on toimipisteet myös Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa. LUT Savon toimipisteet sijaitsevat Mikkelin lisäksi Varkaudessa ja Savonlinnassa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla on yksiköt Mikkelissä ja Seinäjoella. Vuonna 2011 alkoi Turva- ja materiaalitekniikan keskuksen rakennustyöt, johon Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Savo siirtyy. Mikkelin yliopistokeskus 11 Toimintakertomus 2011

12 Kuva: Paula Myöhänen

13 Yliopistokeskuksen painopistealat ja yksiköt Ympäristöteknologia Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Savo Sustainable Technologies Ympäristöteknologian tutkimusta Mikkelin yliopistokeskuksessa tekee Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksikkö LUT Savo Sustainable Technologies, johon kuuluvat Vihreän kemian laboratorio, ASTRaL-laboratorio sekä Bioenergiatekniikan tutkimusryhmä. Vihreän kemian laboratorion tutkimusalat ovat ioniliikkuvuusspektrometria, ympäristöanalytiikka, nano-mittakaavan adsorptio, sähkökemialliset veden ja maaperän puhdistustekniikat ja kehittyneet hapetustekniikat. Sen ensimmäisenä toimintavuotena Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kirjoitettiin yhteensä 34 kansainvälisesti referoitua tieteellistä julkaisua ja kaksi väitöskirjaa. Monta uutta Tekes-rahoitteista tutkimushanketta sai rahoitusta. Laboratoriolla oli myös kaksi Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijatohtorihanketta vuonna Laboratorio valittiin LUT:n tutkimuksen kärkiyksiköksi vuosiksi Laboratorio käynnisti tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa niin Etelä-Savon alueella kuin valtakunnallisesti Tekes-hankkeiden kautta. Uusia yritysyhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Mipro Oy, Fibrocom Oy, Ekokem Oy, Teollisuuden vesi Oy ja KV Automation Oy. Laboratorio on käynnistänyt tutkimustyötä myös Savonlinnassa perustamalla tutkimusjohtaja Kari Ullakon johdolla älykkäiden materiaalirakenteiden tutkimusryhmän. Kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä on esimerkkinä mm. yhteisjulkaisu Oxfordin yliopiston ja muiden englantilaisten yliopistojen tutkimusryhmien kanssa PCCP-lehdessä (Physical Chemistry Chemical Physics). Laboratorio aloitti myös tutkimusyhteistyötä Temple Universityn (USA) kanssa. Professori Mika Sillanpää nimitettiin yhdeksi GEO-5-raportin (Fifth Global Environment Outlook -report) vastuulliseksi tieteelliseksi arvioijaksi. GEO-5-raportti käsittelee maapallomme ja ympäristömme tilaa ja yrittää ennustaa tulevia kehitystrendejä. LUT ASTRaL Advanced Surface Technology Research Laboratory on erikoistunut materiaalitekniikassa ohutkalvopinnoitukseen ja ohutkalvoihin. Viime vuosina ASTRaL laboratorion tutkimus on keskittynyt yhä enemmän atomikerroskasvatusmenetelmään ja erityisesti jatkuvatoimisen, rullalta rullalle ALD-menetelmän kehittämiseen, jossa laboratorio on alan pioneereja maailmassa. Vuonna 2011 käynnistynyt tutkimushanke, Roll-to-Roll ALD, avaa uusia mahdollisuuksia tutkimukselle ja yritysyhteistyölle alueilla, jotka perustuvat joustavien alustojen pinnoittamiseen rullalta rullalle -menetelmillä. Mikkelin yliopistokeskus 13 Toimintakertomus 2011

14 LUT ASTRaL toimii yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Se on mukana kolmessa Euroopan 7. puiteohjelman hankkeessa ja yhdessä Interreg-hankkeessa. Kansainvälisen yhteistyöverkoston tuloksena on tehty tutkijavierailuja Manchester Metropolitan yliopistoon Iso-Britanniaan ja Mainzin yliopistoon Saksaan. Molempien vierailujen tuloksena on syntynyt tutkimusryhmien yhteisjulkaisu. Vuonna 2011 ASTRaL julkaisi 11 kansainvälisesti referoitua julkaisua ja useita konferenssijulkaisuja. Laboratoriosta valmistui yksi tekniikan tohtori. Bioenergiateknologian tutkimusryhmä on vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisesti merkittävän tutkimustoimintansa lisäksi alueellisessa strategiassa. Bioenergia on nostettu aluekehitysstrategioiden kärkialaksi. Tutkimusryhmä tekee pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä alueella toimivien yritysten kanssa. Toimintavuoden aikana bioenergiateknologian tutkimusyksiköstä syntyi neljä kansainvälistä tiedeartikkelia ja kahdeksan konferenssiartikkelia sekä yksi väitöskirjatyö. Uusimpana kärkihankkeena aloitettiin Tekes-rahoitteinen tutkimushanke Bioenergialogistiikan kehittäminen hyödyntäen ontelokomposiittirakenteisia siirtokontteja, joka pohjautuu paikalliseen Fibrocom Oy:n kontti-innovaatioon alueellisten ja kansallisten suuryritysten kanssa yhteistyössä. Luomu ja maaseudun uudistaminen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Luomun ja maaseudun uudistamisen tutkimusta ja koulutusta Mikkelin yliopistokeskuksessa toteuttaa Ruralia-instituutti, joka on Helsingin yliopiston erillislaitos. Sen tehtävänä on maaseudun elinolojen ja elinkeinojen kehittäminen. Kuvat: Paula Myöhänen Mikkelin yliopistokeskus 14 Toimintakertomus 2011

15 Ruralian Mikkelin yksikkö on erikoistunut luonnonmukaiseen (luomu) ruoan tuotantoon, luonnonvaroihin ja elintarvikkeisiin, yhteiskuntatieteelliseen maaseutututkimukseen, maaseudun strategiseen kehittämiseen ja osuustoimintaan. Monitieteistä tutkimusta, kehittämishankkeita ja aikuiskoulutusta tehdään kaikilla näillä toimialoilla. Toiminta vuonna 2011 oli aktiivista ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus vahvistui. Yksikkö osallistui aktiivisesti toimenpiteisiin, jotka edistävät Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin. Luonnonmukaisen ruoan tuotannon tutkimusta vahvistettiin tutkimusjohtajarekrytoinnilla erityisesti luomuelintarvikkeiden osalta. Tutkimuskohteena olivat kestävät elintarvikeketjut. Luomualan koulutuksessa kehitettiin uusia toimintamalleja alalle. Luonnonvara-alalla toteutettiin yhdessä alan yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan merkittäviä hankkeita, jotka liittyivät lähiruokaan, vihannestuotantoon, uusiutuvaan energiaan ja luonnonvaroihin. Uutena käynnistyi green care -tutkimus- ja kehittämisala. Yhteiskuntatieteellisessä maaseutututkimuksessa ja maaseudun strategisessa kehittämisessä painopiste oli kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa. Tutkimusta tehtiin muun muassa kunta kylä -suhteesta, kylätoiminnasta ja vapaa-ajan asutukseen liittyvistä mahdollisuuksista. Lisäksi organisoitiin Helsingin yliopiston sisäinen maaseutualan monitieteinen tutkijaverkosto, joka osallistui kansainväliseen arviointiin. Osuustoiminta-alan tutkimusjohtaja vaihtui Elokuussa Mikkelissä järjestettiin Kansainvälisen Osuustoimintaliiton (ICA) kansainvälinen tutkimuskonferenssi, joka kokosi yhteen yli 200 osallistujaa noin 30 maasta. Osuustoiminnan tutkimus kohdistui maaseudun palveluiden vaihtoehtoisiin toteutusmuotoihin ja täydennyskoulutus osuustoiminnalliseen yrittäjyyteen. Henkilöstö toteutti yhteensä 53 projektia ja tuotti 111 julkaisua, joista vertaisarvioituja oli yhteensä 14. Mikkelin yliopistokeskus 15 Toimintakertomus 2011

16 Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja International Business -kandidaattiohjelma Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla on kaksi yksikköä Mikkelissä: Pienyrityskeskus ja International Business -kandidaattiohjelma. Pienyrityskeskus keskittyy yrittäjyyteen ja pk-yritysten kehittämiseen koulutuksilla ja T&K-toiminnalla. Vuosi 2011 oli pitkäaikaisen strategian mukainen ja Pienyrityskeskuksen toiminta vahvistui alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Pienyrityskeskus on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun erillislaitos. Vuoden 2011 alussa toimintansa aloittaneen Pienyrityskeskuksen johtokunnan puheenjohtajana toimi Jarmo Leppiniemi. Pienyrityskeskuksen yrityshautomoon, Aalto Start Up Centeriin, hakeutui paljon enemmän yrityksiä kuin se pystyi ottamaan vastaan. Vuoden 2011 aikana yrityshautomo tuki noin 80 vahvasti kasvuhakuista yrittäjää. Kehitystä tuettiin monipuolisilla liiketoimintapalveluilla niin Aalto-yliopiston sisältä kuin ulkopuolelta. Aalto Start Up Center kasvoi yhdeksi Euroopan suurimmista yliopistollisista yrityshautomoista yritysmäärällä mitaten, myös yritysten kasvu- ja kansainvälistyminen oli kunnianhimoista. Hautomoyritykset ovat aktiivisesti mukana opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä kehitysohjelmissa. Vuoden aikana käynnistettiin myös Acceleration Center -toiminta, joka mahdollistaa pitkäaikaisen kehittämistoiminnan hautomoyritysten kanssa varsinaisen hautomoajan jälkeen. Aalto Start Up Centerin päätoimipaikka on Helsingissä, mutta se on kiinteästi mukana yrittäjyyspalvelujen kehittämisessä myös alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti erityisesti Itämeren alueella. Kuva: Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskus 16 Toimintakertomus 2011

17 Koulutus- ja kehittämisohjelmiin sekä yrityshautomotoimintaan liittyy kiinteästi monimuotoinen tutkimus- ja kehitystoiminta, jossa korostuvat muun muassa vaikuttavuusarvioinnit sekä pitkäjänteinen yrittäjyyden ja yrittäjyyspalveluiden tutkimus. Vuoden 2011 aikana kaksi Pienyrityskeskuksen asiantuntijaa väitteli tohtoriksi. Erityisinä painoaloina korostuivat uudenmuotoinen yrittäjyystoiminta yhteiskunnallisen yrittäjyyden alueella. Luovien alojen yrittäjyyden kansainvälistä vertailututkimusta Itämeren alueella tehtiin myös menestyksellisesti. Yrittäjyyskasvatuksen ohjelmien kansallista vertailua ja vaikuttavuutta toteutettiin myös aktiivisesti laajan yhteistyöverkoston puitteissa. Pienyrityskeskuksen vastuulla olevien professuurien tutkimusryhmät hakivat ja toteuttivat aktiivisesti oman alansa tutkimushankkeita Tekesin, ministeriöiden ja EU-rahoituksella. Pienyrityskeskuksen kansainvälisen toiminnan painopiste on Itämeren alue. Pienyrityskeskus on yrittäjyystoiminnassa suurimpia yliopistollisia toimijoita Euroopassa. Vuonna 2011 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksen englanninkieliseen International Business -kandidaattiohjelmaan (Bachelor s Degree Program in International Business, BScBA) valittiin opiskelemaan 87 uutta tutkinto-opiskelijaa. Hakijoita oli yhteensä 848. Vuoden 2011 aikana valmistui yhteensä 74 kauppatieteiden kandidaattia. International Business kandidaatti -ohjelmaan kuuluu opiskelijoille pakollinen, lukukauden mittainen ulkomaanvaihtojakso. Vuonna 2011 ohjelmalla oli yhteensä 54 vaihtoyliopistoa. Vuonna 2011 vaihtoon lähti 66 opiskelijaa ja Mikkelin kampukselle saapui yhteensä 71 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Ohjelman kansainvälisyyttä lisäsivät vierailevat professorit, joita saapui vuonna 2011 aiempien vuosien tapaan useista yliopistoista ympäri maailmaa, muun muassa USA:sta, Japanista, Australiasta, Irlannista, Iso-Britanniasta, Belgiasta, Kreikasta, Espanjasta ja Ranskasta. Kuva: Paula Myöhänen Mikkelin yliopistokeskus 17 Toimintakertomus 2011

18 Digitointi ja sähköinen muisti Helsingin yliopiston Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus Digitoinnin ja sähköisen muistin kehittämisestä Mikkelin yliopistokeskuksessa vastaa Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus. Se mikrokuvaa jatkuvasti ilmestyvää kotimaista sanomalehtiaineistoa, joka on painettu erittäin huonosti säilyvälle paperille. Kirjastossa on 1990-luvun lopulta toteutettu niin kutsuttua pelastamishanketta, jossa kuvataan uudelleen vanhoja, aikoinaan asetaattipohjaiselle filmille kuvattuja sanomalehtiä. Uudelleenkuvauksessa otetaan erityisesti huomioon digitoinnin vaatimukset ja kaikki nykyaikaiset standardit. Näille uudelleenkuvatuille filmeille voidaan oikein säilytettynä taata jopa viidensadan vuoden säilyvyys. Kansalliskirjaston aineistojen säilytystä edistetään konservoinnilla. Vuoden aikana konservoitavana on ollut teatteri- ja konserttiohjelmia. Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella toteutettiin vuosina kymmenen kuukauden mittainen elvytyshanke, johon oli resursoitu 35 henkilötyövuotta. Siihen sisältyi aikakauslehtiaineiston ja äänitteiden digitointia sekä vanhojen sanomalehtien esivalmistelua ja mikrokuvausta digitointia tukevana toimintana. Digitoitavaksi valittiin aineistoja niihin kohdistuvan laajan kysynnän sekä aineistojen säilyvyyden turvaamisen perusteella. Hankkeessa digitoitiin aikakauslehtiä vuoteen 1944 asti ja tuhoutumisvaarassa olevia C-kasetteja 1980-luvulta. Aikakauslehtiä saatiin verkkoon 2,6 miljoonaa sivua, joista osa on tekijänoikeudellisista syistä vain vapaakappalekirjastoissa käytössä. Äänitteistä digitoitiin C-kasettia. Kansalliskirjasto käynnisti tammikuussa 2011 kolmivuotisen Comellus-hankkeen. Sen tavoitteet ovat sanomalehtien sähköisen luovutus- ja vastaanottojärjestelmän kehittäminen ja uuden digitaalisen käsittelyprosessin luominen sanomalehtiaineistolle. Hankkeessa testataan sähköisenä vastaanotettujen lehtien tulostamista mikrofilmille Computer Output Microfilm -tekniikalla. Hankkeessa luotava prosessi uudistaa Kansalliskirjaston nykyisen sanomalehtiprosessin perusteellisesti. Comellus-hanke on keskeinen osa DigitalMikkeli-konsortioon perustettavan kehitys- ja tutkimuskeskuksen toimintaa. Vuonna 2012 päättyvässä Ephemera-projektissa luotiin pienpainatteiden digitointituotannon prosessi. Verkkoon on pilottiprojektin tuloksena tulossa noin sivua pienpainateaineistoa. Kansalliskirjasto valmisteli yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Digitalmikkeli-hankkeen kanssa Euroopan sosiaalirahaston (EAKR) hankehakemusta digitointiin liittyvästä professuurista Mikkelin yliopistokeskuksen rahoituksella. Esiselvitys valmistui vuoden aikana. Aaltoyliopiston pienyrityskeskuksen kanssa on aloitettu ESR-hanke Digitointi- ja konservointikeskuksen palvelujen kehittämisestä (Real Case Lab). Digitointi- ja konservointikeskus teki kansainvälistä yhteistyötä EU-rahoitteisten hankkeiden (EuropeanaTravel, Athena) lisäksi kansainvälisissä kirjastojärjestöissä IFLAssa ja LI- BERissä sekä komission vetämässä työryhmässä Member States Expert Group on Digitisation and Digital Preservation. Säilytystoimijoiden kanssa on verkostoiduttu kansainvälisesti. Mikkelin yliopistokeskus 18 Toimintakertomus 2011

19

20 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Mikkelin yliopistokeskuksessa tehdään kansainvälisen tason tutkimusta, joka vastaa alueen yritysten tarpeisiin. Tavoitteena on mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittäminen ja liiketoiminnan lisääntyminen. Tutkimuksella pyritään lisäämään huippuosaamista niin, että alueen yritysten kilpailukyky kasvaa. Siksi tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään kiinteässä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän, kuntien, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tutkimus- ja kehittämishankkeita on vuosittain lähes 100. Ne toteutetaan pääosin ulkopuolisella projektirahoituksella. Sekä rahoituspohja että kumppanit ovat monipuolisia. Yliopistokeskuksen yksiköissä oli vuonna 2011 seitsemän professuuria: bioenergiatekniikka, materiaalitekniikka, yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus, yrittäjyys, myynnin johtaminen, yrittäjyyskasvatus ja ympäristöanalytiikka. Toimintavuonna käynnistyi myös kummiprofessoritoiminta, kun Lappeenrannan teknillinen yliopisto nimitti kaksi kummiprofessoria LUT Savoon Mikkeliin. Lisäksi yksiköissä on neljä tutkimusjohtajaa: osuustoiminta, maaseutututkimus, elintarviketutkimus ja kasvuyrittäjyys. Kuvat: Paula Myöhänen Mikkelin yliopistokeskus 20 Toimintakertomus 2011

21 Tutkimuksen tunnuslukuja 2011 MUC Tutkimuksen tunnuslukuja Tieteelliset konferenssiesitelmät Suoritetut tohtoritutkinnot Väitöskirjojen esitarkastukset ja vastaväitökset HY, Ruralia-instituutti Kansalliskirjasto, DIMIKO 5 Aalto-yliopisto, Pienyrityskeskus Aalto-yliopisto, BScBa-ohjelma LUT Savo HY, Koordinaatioyksikkö Yhteensä MUC Julkaisutoiminta 2011 Tieteelliset artikkelit 1 (referee) Artikkelit kokoomateoksissa 2 (referee) Moografiat 3 (referee) Muut tieteelliset julkaisut 4 (ei referee) Muut julkaisut 5 (ei referee) Opinnäytteet 6 Suomessa julkaistut Ulkomailla julkaistut Suomessa julkaistut Ulkomailla julkaistut Suomessa julkaistut Ulkomailla julkaistut HY, Ruraliainstituutti Kansalliskirjasto, DIMIKO Aalto-yliopisto, Pienyrityskeskus Aalto-yliopisto, BScBa-ohjelma LUT Savo HY, Koordinaatioyksikkö Yhteensä ) Artikkelit, jotka ovat ilmestyneet sellaisissa kansainvälisissä tai kotimaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä, missä artikkelit ovat läpikäyneet arviointiprosessin (OKM A1, A2) 2) Artikkelit kokoomateoksissa = artikkelit, jotka ovat ilmestyneet kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa ja läpikäyneet arviointiprosessin (OKM A3, A4) 3) Monografiat (erillisteokset) = kustannetut tieteelliset erillisteokset, esim. tieteellisten seurojen monografiasarjoissa ilmestyneet julkaisut (OKM C1, C2) 4) Muut tieteelliset, vertaisarvioimattomat julkaisut kuten artikkelit tieteellisissä lehdissä ja konferenssijulkaisuissa esim. lyhyet katsausartikkelit, kirja-arvostelut, keskustelupuheenvuorot (OKM B1-B3) 5) Muut julkaisut kuten oppikirjat, yleistajuiset artikkelit ja kirjat, patentit, keksintöilmoitukset, atk-ohjelmistot, av-aineistot (OKM D1-D5, E1-E2, F1-F4, H1-H2, I1-I2) 6) Opinnäytteet kuten pro gradut, lisensiaattityöt, väitöskirjat (OKM G1-G5) Mikkelin yliopistokeskus 21 Toimintakertomus 2011

22 Opetus Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköt tarjoavat tutkintoon johtavaa koulutusta, muuta arvosanaopetusta, avoimen yliopiston opintoja ja täydennyskoulutusta. Tutkinto-opetusta yliopistokeskuksessa antaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun englanninkielinen International Business -kandidaattiohjelma (Bachelor s Degree Program in International Business, BScBA). Vuonna 2011 siihen valittiin opiskelemaan 87 uutta tutkinto-opiskelijaa. Hakijoita oli yhteensä 848. Vuoden 2011 aikana valmistui yhteensä 74 kauppatieteiden kandidaattia. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen koulutuksiin osallistui vuoden aikana noin osallistujaa ja ohjelmia toteutettiin noin 200. Koulutuksen osallistuja- ja ohjelmamäärät säilyivät edellisvuoden tasolla. Vuoden aikana vahvistettiin erityisesti yrittäjyysohjelmien kohderyhmien monimuotoisuutta. Tämä tarkoitti luovien alojen yrittäjyyskoulutuksen lisäämistä, yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvien ohjelmien käynnistämistä ja Itämeren alueen yhteistyöohjelmien kasvattamista erityisesti virolaisten, latvialaisten ja venäläisten yhteistyöyliopistojen kanssa. Suurimman osallistujaryhmän muodostivat edelleen oman yrityksen perustamista suunnittelevat henkilöt. Koulutusohjelmilla on kiinteä yhteys kauppakorkeakoulun laitosten ja Aalto-yliopiston muiden yksiköiden kanssa mahdollistaen siten tutkimusperustaisen opetuksen kehittämisen edelleen. Ruralia-instituutin Mikkelin yksikkö koordinoi kahta monitieteistä yliopistollista opetusverkostoa: Rural Studies ja Co-op Network Studies, joissa oli opiskelijoita yhteensä 250 ja opintopisteitä suoritettiin yhteensä Täydennyskoulutusopiskelijoita Mikkelin yksikön tuottamassa koulutuksessa oli Kuva: Paula Myöhänen

23 Tutkintoon johtava perusopetus Hakijat/ Otetut 2011 Opiskelijoita yhteensä 2011 Suoritetut opintopisteet 2011 Suoritetut Tutkinnot 2011 Aalto-yliopisto, BScBa-ohjelma 848/ Muu tutkinto-opetus (HYssä toteutettu) Opiskelijoita yhteensä*) 2011 Suoritetut opintopisteet 2011 Kurssien lukumäärä 2011 Opintopisteet 2011 HY/Rural Studies -opinnot HY/Co-op Studies -opinnot Yhteensä Muu tutkinto-opetus (yliopistoverkosto yhteistyönä toteutettu)** Opiskelijoita yhteensä 2011 Suoritetut opintopisteet 2011 Kurssien lukumäärä 2011 Opintopisteet 2011 HY/Rural Studies -opinnot HY/Co-op Studies -opinnot Yhteensä **) muiden yliopistojen opetusvastuulla olevat kurssit (Ruralia osallistuu niiden järjestämiseen koordinoimalla verkko-opetusta) näitä opiskelijoita ei ole laskettu mukaan aikaisemminkaan Täydennyskulutus Koulutusten lukumäärä 2011 Osallistujia yhteensä 2011 Osallistujista naisia 2011 Osallistujista miehiä 2011 HY/Ruralia-instituutti Aalto-yliopisto/Pienyrityskeskus Yhteensä Muut yleisötapahtumat (avoimet koulutustapahtumat, yleisöluennot ym.) Osallistujia PYK MUC koordinaatioyksikkö Yleisöluennot 700 Tiedepäivä (yhdessä MAMK ja MTT kanssa) 250 MUC Jazz 80 Kevätkohaus (yhdessä MAMK kanssa) 200 Lukuvuoden avajaiset (MAMK) 100 Mikkelin yliopistokeskus 23 Toimintakertomus 2011