MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS. Toimintakertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS. Toimintakertomus 2010"

Transkriptio

1 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS Toimintakertomus 2010

2

3 Sisältö Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 5 Mikkelin yliopistokeskus 6 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 11 Opetus 17 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen 21 Henkilöstö ja rahoitus 28 Korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyö 30 Kansainvälisyys 32 Mikkelin yliopistokeskus 3 Toimintakertomus 2010

4

5 Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan Katsaus vuoteen 2010 Vuoden 2010 näkyvimmät muutokset Mikkelin yliopistokeskuksen osalta tapahtuivat emoyliopistoissa: Helsingin kauppakorkeakoulu tuli osaksi uutta Aalto-yliopistoa ja Kuopion yliopisto osaksi Itä-Suomen yliopistoa lukien. Vuonna 2010 toteutui yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman muutos, jonka mukaan yliopistot eivät ole enää valtion virastoja. Uuden lain myötä Mikkelin yliopistokeskuksessa toimii julkisoikeudellisia laitoksia ja yksityisoikeudellisia säätiöitä. Muutokset eivät näy suoraan toiminnassa. Vuosi 2010 oli monelle yliopistoyksikölle juhlavuosi ja sitä juhlittiin näyttävästi. Ensimmäisen Mikkelissä toimivan yliopistoyksikön, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen 30-vuotisjuhlaa vietettiin lokakuussa. Toinen pyöreitä vuosia täyttänyt yksikkö oli Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus, jonka 20-vuotista toimintaa juhlistettiin syyskuussa. Lisäksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, MTT Mikkelin ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteinen elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum ry täytti kymmenen vuotta. Ekoneumille vuosi oli myös toiminnan kannalta merkittävä, sillä tammikuussa 2010 julkistettiin Etelä-Savon elintarvikealan tutkimusstrategia Merkittävin yksittäinen tapahtuma oli yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja MTT Mikkelin kanssa järjestetty Mikkelin II Tiedepäivä, joka järjestettiin teemalla Kansainvälisyyttä paikallisesti. Tiedepäivä nosti esiin alueellisuuden ja erityisesti alueiden kansainvälisyyden. Teemaa käsiteltiin muun muassa digitoinnin, ympäristötutkimuksen ja lähiruoan kautta. Teema kertoo yliopistollisen toiminnan lähtökohdista; toiminnalla on oltava kansainvälinen fokus. Tiedepäivän kruunasi Vuoden 2010 Tieteenkesyttäjän julkistaminen. Alueiden voimaa korostava tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista palkittiin vuoden 2010 Tieteenkesyttäjänä. Mikkelin yliopistokeskus edistää toiminnallaan yksilöiden, yhteisöjen ja alueen kehittymistä. Mikkelin yliopistokeskus tarjosi toimintavuonna tutkintoon johtavaa yliopistollista perusopetusta, täydennyskoulutusta ja avoimen yliopiston opintoja. Tutkimustuloksia sovellettiin käytäntöön hankkeiden kautta ja erilaisia tapahtumia ja luentoja järjestettiin hyvällä menestyksellä. Yliopistokeskuksen henkilökuntaa pyydettiin usein antamaan asiantuntijalausuntoja ja mielipiteitä eri yhteyksissä. Kaikessa toiminnassa tärkeintä on toiminnan laatu. Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnalla on oltava arvoa sekä emoyliopistoille että alueelle. Näiltä osin perusasiat ovat Mikkelissä kunnossa. Tästä on hyvä jatkaa! Kimmo Mikander Kaupunginjohtaja Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja Mikkelin yliopistokeskus 5 Toimintakertomus 2010

6 Mikkelin yliopistokeskus Mikkelin yliopistokeskus on verkostomaisesti toimiva tiedeyhteisö, jonka toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen, yliopisto-opetukseen ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Mikkelin yliopistokeskus (MUC) tuottaa kestävää kehitystä ja yrittäjyyttä edistävää tieteellistä tutkimusta, koulutusta, sekä ratkaisuja ja toimintamalleja alueellisen kehittämisen edistämiseksi. Mikkelin yliopistokeskuksessa toimii myös kaikille avoin tieteellinen kirjasto. Toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä emoyliopistojen sekä alueen ja sen yritysten kanssa. MUC:n toiminnan painopisteet ovat yhteiskunnallinen vuorovaikutus, koulutus ja tutkimus. Tutkimusta, koulutusta ja palveluja Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat ovat Aluekehitys ja maaseutuosaaminen Bioenergia Digitointi Elintarvikeala Luomutuotanto Materiaalitekniikka Osuustoiminta Ympäristötekniikka Yrittäjyys- ja liiketoiminta Mikkelin yliopistokeskus 6 Toimintakertomus 2010

7 Arvot ja tavoitteet Kestävä, uudistuva ja vaikuttava yliopistoyhteisö Mikkelin yliopistokeskuksen toiminta nojaa vahvaan, kansainvälisesti kilpailukykyiseen tutkimusosaamiseen. Yliopistokeskuksessa tehtävä tutkimus kytkeytyy alueeseen ja täydentää emoyliopistojen osaamista. Tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön kehittämishankkeiden ja aikuiskoulutuksen keinoin on oleellinen osa yliopistokeskuksen toimintaa. Yliopistokeskus tarjoaa monitieteistä ja laaja-alaista yliopistollista koulutusta, mikä nostaa alueen väestön koulutustasoa sekä alueen valtakunnallista merkitystä arvostettuna koulutuksen tarjoajana. Koulutuksen painopiste on aikuiskoulutuksessa. Yliopistokeskus toimii alueellisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla päämääränään tuottaa vaikuttavuutta ensisijaisesti Etelä-Savon maakunnalle. Yliopistokeskus on aktiivisessa vuorovaikutuksessa alueen eri sidosryhmien, elinkeinoelämän ja niitä edustavien tahojen kanssa. Yliopistokeskuksen toiminnan arvoperustana on kestävä, uudistuva ja vaikuttava yliopistoyhteisö. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2012 Mikkelin yliopistokeskus on aluevaikuttavuudeltaan merkittävä yliopistollinen toimija Suomessa. Toimijat Mikkelin yliopistokeskuksen visio, tavoitteet, toiminnan painopiste ja arvoperusta Mikkelin yliopistokeskuksen osalta vuonna 2010 tapahtuneet muutokset yliopistokentässä merkitsivät muutoksia emoyliopistoissa: Helsingin kauppakorkeakoulu tuli osaksi uutta Aalto-yliopistoa ja Kuopion yliopisto osaksi uutta Itä-Suomen yliopistoa lukien. Toimintavuonna ryhdyttiin myös käymään neuvotteluja Itä-Suomen yliopiston Mikkelissä toimivan Soveltavan ympäristökemian laboratorion siirtymisestä osaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin toimintoja. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus sekä International business -kandidaattiohjelma (BScBA-ohjelma), Itä-Suomen yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio, Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Savo ja Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö. Mikkelissä sijaitsevan Digitointi- ja konservointikeskuksen perustamisesta tuli syyskuussa kuluneeksi 20 vuotta. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus puolestaan vietti perustamisensa 30-vuotisjuhlallisuuksia lokakuussa. Mikkelin yliopistokeskus 7 Toimintakertomus 2010

8 Mikkelin yliopistokeskuksen toimijat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Perustettu 1980 Mikkeli, Helsinki, Pietari, Tallinna Henkilöstö 57 Kokonaisrahoitus 7,2 milj. T&k -hankkeet 11 kpl Opiskelijoita 3540 Yrittäjyys ja pk-yritysten kehittäminen, kansainvälinen liiketoiminta International business -kandidaattiohjelma (BScBA) Perustettu 1989 Mikkeli Henkilöstö 9 Kokonaisrahoitus 1,7 milj. T&k -hankkeet 3 kpl Opiskelijoita 247 Koordinaatioyksikkö Mikkeli Henkilöstö 3 Yliopistokeskuksen yhteinen palveluyksikkö, joka kuuluu hallinnollisesti Helsingin yliopiston keskushallintoon Yliopistojen ja niiden paikallisten yksiköiden toimintaedellytysten ja vuorovaikutuksen edistäminen alueella Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) LUT Savo Perustettu 2003 Mikkeli Henkilöstö 16 Kokonaisrahoitus 1,5 milj. T&k -hankkeet 23 kpl Bioenergia- ja materiaalitekniikka LUT Savo toimii myös Savonlinnassa ja Varkaudessa Itä-Suomen yliopisto (UEF) (osa LUT Savoa alkean) Soveltavan ympäristökemian laboratorio (LAEC) Perustettu 2003 Mikkeli Henkilöstö 14 Kokonaisrahoitus 1,6 milj. Ympäristöteknologia, kemialliset analyysi- ja käsittelymenetelmät Mikkelin yliopistokeskus 8 Toimintakertomus 2010

9 Toimitilojen sijainti Yliopistokeskuksen yksiköt toimivat Mikkelissä kolmessa toimipisteessä: Yliopistokeskuskampuksella, Kasarmin kampuksella sekä Pursialan kaupunginosassa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksella on toimitilat myös Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa. LUT Savon toimipisteet sijaitsevat Mikkelin lisäksi Varkaudessa ja Savonlinnassa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla on yksiköt Mikkelissä ja Seinäjoella. Ruralia-instituutti toimii yliopistokeskuksissa molemmilla paikkakunnilla. Vuonna 2010 toimitiloissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen Pietarin toimisto muutti toukokuussa Suomi-taloon Pietarin keskustassa. Toimisto avattiin yhdessä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMATin kanssa. Yliopistokeskuksen toimipisteiden sijainti Mikkelissä Kirkkopuiston TORI M MUC Mikkelin yliopistokeskus Mikkeli University Consortium Mikkelin yliopistokeskus 9 Toimintakertomus 2010

10 Hallinnollinen asema Mikkelin yliopistokeskus on emoyliopistojen ja Mikkelin kaupungin vuonna 2004 allekirjoitettuun yhteistyösopimukseen perustuva verkosto. Tavoitteena on yliopistollisten toimintojen laajentaminen ja vahvistaminen, yliopisto-opintojen tarjonnan lisääminen, yliopistollisen tutkimuksen vahvistaminen alueella sekä yliopistojen keskinäisen yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen yhdessä alueen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Yliopistoyksiköt ovat emoyliopistojensa alaisia ja itsenäisiä suhteessa Mikkelin yliopistokeskukseen. Muutokset yliopistokentässä edellyttävät nykyisen sopimuksen tarkastelua ja päivittämistä. Yliopistokeskuksen strategisesta johtamisesta vastaa ohjausryhmä, johon kuuluvat mukana olevien emoyliopistojen rehtorit ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii koordinoivan yliopiston rehtori. Ohjausryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kerran. Operatiivisesta johtamisesta vastaa johtoryhmä. Sen jäseniä ovat paikallisten yliopistoyksiköiden edustajat ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Johtoryhmän puheenjohtajuus on vaihtuva. Johtoryhmä kokoontui kahdeksan kertaa vuonna Helsingin yliopisto koordinoi Mikkelin yliopistokeskusta. Vuonna 2009 Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmässä päätettiin, että Helsingin yliopisto jatkaa edelleen koordinoivana yliopistona kaudella Yliopistokeskusyhteistyötä koordinoi ja palvelee koordinaatioyksikkö, jossa työskentelevät pääsihteeri, viestintäsuunnittelija ja suunnittelija. Yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö on hallinnollisesti Helsingin yliopiston alainen. Ohjausryhmä Johtoryhmä Koordinaatioyksikkö Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmä Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja Vararehtori Hannu Seristö, Aalto-yliopisto Rehtori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kaupungijohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki Vararehtori Hannu Rantanen, LUT Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, sihteeri Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmä Kaupungijohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki Johtaja Joan Lofgren, Aalto-yliopisto, BScBA-ohjelma Professori Tapio Ranta, Lappeenrannana teknillinen yliopisto, LUT Savo Professori Mika Sillanpää, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan ympäristökemian laboratorio Johtaja Pentti Mustalampi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Johtaja Pirjo Siiskonen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Johtaja Majlis Bremer-Laamanen, Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus, varapuheenjohtaja Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, sihteeri Suunnittelija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus, tekninen sihteeri Mikkelin yliopistokeskus 10 Toimintakertomus 2010

11 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yliopistokeskuksessa tehtävä tutkimus on kansainvälistä ja vastaa yritystoiminnan tarpeisiin mahdollistaen uusien innovaatioiden kehittämisen sekä liiketoiminnan lisääntymisen. Tutkimuksen avulla pyritään kasvattamaan huippuosaamista siten, että se lisäisi alueen yritysten kilpailukykyä. Mikkelin yliopistokeskus tekee tutkimus- ja kehittämistyötä kiinteässä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän, kuntien, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kärkialojen tutkimus painottuu maakunnan elinkeinoelämän kehittämisaloille ollen samalla kansainvälisesti kilpailukykyistä ja valtakunnallisesti erikoistunutta. Mikkelin yliopistokeskuksen tutkimuksen painopistealat ovat: Tutkimuksen painopistealueet Materiaali- ja ympäristötekniikka; ohutkalvopinnoitus, puu- ja muovikomposiitit sekä ympäristö-monitorointi ja kemiallinen vedenkäsittely Maaseutu ja bioenergian tuotanto; luomu, maaseutututkimus, bioenergia Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta; pk-yrittäjyys, liiketoiminta, osuustoiminta Mikkelin yliopistokeskuksessa toteutetaan vuosittain lähes 100 tutkimus- ja kehittämishanketta. Hankkeet toteutetaan pääosin ulkopuolisella projektirahoituksella. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituspohja on monipuolinen ja niiden toteuttamisessa on mukana laaja kansallinen ja kansainvälinen kumppanuusverkosto. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden päärahoituslähteet v * Rakennerahastot Ministeriöt Interreg-, naapuruusohjelmat Yritykset, säätiöt EU:n suora rahoitus Suomen Akatemia TEKES Muut Yhteensä * Tieto puuttuu UEF/LAEC (Soveltavan ympäristökemian laboratorio) vuonna 2010 alkaneet uudet hankkeet Mikkelin yliopistokeskus 11 Toimintakertomus 2010

12 Yliopistokeskuksessa oli vuonna 2010 seitsemän professuuria: bioenergiatekniikka, materiaalitekniikka, yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus, yrittäjyys, myynnin johtaminen, yrittäjyyskasvatus ja ympäristöanalytiikka. Toimintavuonna käynnistyi myös kummiprofessoritoiminta, kun Lappeenrannan teknillinen yliopisto nimitti kaksi kummiprofessoria LUT Savoon Mikkeliin. Professuurit Tutkimuksen tunnuslukuja v * Artikkelit tieteellisissä 21 aikakauslehdissä, joissa referee-käytäntö (joista kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä) (19) (19) (39) (40) (8) Artikkelit kokoomateoksissa ja kongressijulkaisuissa (joista ulkomailla julkaistut) (23) (35) (25) (17) (15) Kongressiesitelmät Väitöskirjat Väitöskirjojen esi tarkastukset ja vastaväitökset Vertaisarvioinnit , *) Tieto puuttuu UEF/LAEC 1) Tieto puuttuu HSE/PYK 2) Tieto puuttuu HSE/PYK 3) Tieto puuttuu KY 4) Tieto puuttuu Mikkelin yliopistokeskus 12 Toimintakertomus 2010

13 Materiaali- ja ympäristötekniikka Materiaalitekniikka: materiaalien pintaominaisuuksien modifiointi ohutkalvopinnoituksen menetelmät Tutkimus keskittyy kulutusta kestäviin, suojaaviin ja toiminnallisiin pinnoitteisiin Ympäristötekniikka: ympäristöanalytiikka ympäristötekniikan kemialliset prosesstit Laboratorio on erikoistunut veden ja maaperän kemiallisiin puhdistustekniikoihin Materiaalitekniikan tutkimus keskittyy materiaalien pintaominaisuuksien modifiointiin ja ohutkalvopinnoitukseen. Ohutkalvopinnoitusmenetelmistä materiaalitekniikan laboratorio on erikoistunut atomikerroskasvatukseen (ALD) ja magnetroni sputterointiin. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ASTRaL-laboratorion laitekanta ja osaaminen on räätälöity erityisesti tähän tarkoitukseen ja sitä kehitetään edelleen. Tutkimuksessa on keskitytty pinnoitteiden kulutusta kestäviin, suojaaviin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin. Vuonna 2010 käynnistyneessä kansainvälisessä Bacteriosafe-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään ohutkalvopinnoitetekniikan lääketieteen sovellusta, tulehduksen ilmaisevaa ja lääkitsevää haavasidosta. Toimintavuonna alkanut PlasTEP-hanke puolestaan tähtää päästöjen vähentämiseen plasmateknologiaa hyödyntäviä suodattimia kehittämällä. Ohutkalvopinnoituksen rullalta rullalle -menetelmä tutkiva RRALD-hanke käsittää laajan skaalan sovellusmahdollisuuksia muun muassa pakkausteknologiassa. Materiaalitekniikan mikkeliläistä tutkimusta täydentää Tampereen teknillisen yliopiston muovikomposiittirakenteiden mekaanisten ominaisuuksien tutkimiseen erikoistunut lujitemuovialan yksikkö. Se aloitti toimintansa Mikkelissä vuonna 2009, kun muovitekniikan verkostoprofesuuri -hanke MuovePro käynnistyi yliopistokeskuksen koordinaatioyksikön hallinnoimana. Ympäristötekniikan tutkimus kohdistuu kemialliseen ympäristöanalytiikkaan ja kemiallisiin prosesseihin ympäristötekniikassa. Toiminnasta vastaa Soveltavan ympäristökemian laboratorio, joka on osa Itä-Suomen yliopiston Ympäristötieteen laitosta. Vuonna 2010 käynnistettiin neuvottelut laboratorion siirtymisestä osaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin toimintoja. Laboratorio on erikoistunut veden ja maaperän kemiallisiin puhdistustekniikoihin. Sen erityisosaamisaloja ovat ioniliikkuvuusspektrometria, ympäristöanalytiikka, nano-mittakaavan adsorptio, sähkökemialliset puhdistustekniikat ja kehittyneet hapetustekniikat. Vuonna 2010 käynnistyi Suomen Akatemian rahoittamana Hiilen nanorakenteita luonnonvaroista -hanke, jonka tuloksia voidaan soveltaa edullisten, vakaiden ja herkkien anturimateriaalien kehittämiseen. Mikkelin yliopistokeskus 13 Toimintakertomus 2010

14 Maaseutu ja bioenergian tuotanto Mikkelin yliopistokeskuksessa tehtävä maaseutututkimus on monitieteistä. Se käsittää kolme osaamisalaa: luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta sekä yrittäjyys ja osuustoiminta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on edistää maaseudun elinkeinoja sekä elinolosuhteita ja toiminta kytkeytyy näistä nouseviin ilmiöihin ja ongelmanratkaisuihin. Toteuttajana toimii Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet -osaamisalalla erityinen näkökulma on elintarvikeketjujen ekologisen kestävyyden ja elintarviketurvallisuuden vahvistaminen. Osaamisalan kehittämishankkeissa tavoitteena on alan yritystoiminnan kehittäminen ja taloudellisen kannattavuuden parantaminen. Toimintavuonna alkoi mm. Luomutietoa koko ketjulle menekinedistämisen tueksi -hanke sekä FoodRus-hanke, joka tutkii venäläisten matkailijoiden käsityksiä ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden paikallisuudesta, luonnonmukaisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä Suomessa. Maaseutu ja yhteiskunta-osaamisalan (Yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus) tutkimus painottuu maaseutupolitiikkaan, innovaatiojärjestelmiin ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen. Vuonna 2010 alkaneissa uusissa hankkeissa tutkitaan mm. palvelujen saavutettavuutta vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta (Palveleva maaseutu -hanke), osallisuuden ja paikallisdemokratian kehittämistä (Osallisuuden kehittäminen kuntaliitoskuntien maaseutualueilla -vertailututkimus) ja elinkeinopolitiikan ja maaseutupolitiikan linjauksia sekä keinoja maaseudun innovatiivisuuden tukemiseksi (Innovaatiotoiminnan edistäminen maaseudulla -hanke). Bioenergian tutkimustoiminta painottuu bioenergian jalostusketjuun ja sen käyttöön liittyvän teknologian ja liiketoiminnan kehitystyöhön. Bioenergian tutkimusta Mikkelissä toteuttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksikkö LUT Savo. Tutkimuksen painopistealat ovat polttoaineiden tuotanto, jalostus ja kuljetusketjut; polttoaineiden saatavuus ja hankintalogistiikka; kotimainen ja kansainvälinen biopolttoainekauppa, bioenergian liiketoimintamallit sekä bioenergian kestävä tuotanto. Vuonna 2010 käynnistyneissä hankkeissa selvitetään mm. maatilayritysten energiaratkaisuja, metsäenergian logistiikkakeskuksen (sijoituspaikka Ristiina) toimintaedellytyksiä ja aktivoidaan kansainvälistä hanketoimintaa muun muassa toteuttamalla Biolämpöyrittäjyyttä Venäjälle -valmisteluhanke. Monitieteinen maaseutututkimus: luomu, luonnonvarat, elintarvikkeet maaseutu ja yhteiskunta Maaseudun elinkeinojen ja elinolosuhteiden kehittäminen Mikkelin yliopistokeskus 14 Toimintakertomus 2010

15 Yrittäjyys ja liiketoiminta Yrittäjyys ja liiketoiminta: yritysten kasvu ja kehitys yrittäjyysilmasto Ja asenteet kansainvälistyminen osuustoiminta ja yhteisötalous yrittäjyyden kasvualustana ja uusina sovelluksina Uusien yritysten perustamisen, toimivien yritysten kasvun sekä kansainvälistymisen ja yhteiskunnalllisen yrittäjyyden tukeminen Yrittäjyyden ja liiketoiminnan tutkimusta toteuttaa Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus. Tutkimuksen ydinalueet ovat yritysten kasvu ja kehitys, yrittäjyysilmasto ja -asenteet, kansainvälistyminen, liiketoimintamallit ja -strategiat. Tutkimustiedon avulla pyritään edesauttamaan uuden yritystoiminnan syntymistä ja tukemaan jo olemassa olevien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Esimerkiksi toimintavuonna käynnistyneessä Kiemet-hankkeessa luodaan tietopalvelu Keski- ja Itä-Euroopan hankealueen (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Valko-Venäjä, Ukraina ja Romania) metsäsektoreista ja tavoitteena on löytää liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia markkinoita hankealueen maissa. LUOVA Suomi -hankkeessa työskennellään luovien toimialojen vahvistamiseksi sekä luovan talouden merkitysten ja mahdollisuuksien tunnetuksi tekemiseksi. Vuonna 2010 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta tuli kansallisen hankkeen hallinnoija. Yritysten ja julkisen sektorin tiedontarpeita ja kehittämistyötä palvellaan lisäksi tilaus- ja arviointitutkimuksilla. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tehdään osuustoiminnan ja yhteisötalouden tutkimusta ja toteutetaan kehittämishankkeita. Osuustoiminnan ja yhteisötalouden tutkimus kohdistuu seuraaviin teemoihin: osuuskunta yritysmuotona, osuustoiminnan uudet yhteisötaloudelliset sovellusalueet sekä johtaminen ja hyvinvointi henkilöomisteisissa osuuskunnissa. Vuonna 2010 käynnistyneissä hankkeissa tunnistetaan yhteiskunnallisesti tärkeiksi katsottuja maaseudun SGEI-palveluja (services of general economic interest), joiden tuottaminen markkinaehtoisesti ei ole mahdollista ja joiden tuottamiseen on mahdollista myöntää valtion tukea kilpailun puuttuessa. Mikkelin yliopistokeskus 15 Toimintakertomus 2010

16 Digitointi Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluva Kansalliskirjaston digitointi ja konservointikeskus vastaa Kansalliskirjaston aineistojen korkeatasoisesta säilytyksestä: digitoinnista, mikrokuvauksesta ja konservoinnista. Sillä on päävastuu Kansalliskirjaston säilytys- ja digitointitoiminnasta. Keskus on kirjastoalan kehittäjä ja koordinoi ja johtaa kotimaisten kirjastojen digitointiohjelmaa. Se myös tuottaa digitointi- ja säilytyspalveluja ulkopuolisille. Kansalliskirjaston digitointi ja konservointikeskus on suunnannut osaamistaan ja voimavarojaan erityisesti digitoinnin tietoteknisen osaamisen kehittämiseen sekä massadigitoinnin prosessien rakentamiseen. Vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi rahoitusta aikakauslehtien ja äänitteiden digitointiin sekä sanomalehtien takautuvan digitoinnin tukemiseen. Rahoituksella Pursialaan palkattiin yli 30 työntekijää. Toimintavuonna Digitointi- ja konservointikeskuksen perustamisesta tuli kuluneeksi 20 vuotta ja juhlaseminaari kokosi syyskuussa kulttuuriperintöaineiston digitoinnin ja konservoinnin asiantuntijoita kahdeksasta eri maasta Mikkeliin. Julkaistun kulttuuriperinnön suojaaminen ja säilyttäminen: konservointi korvaavien tallenteiden tuottaminen m i k r o k u v a a m a l l a j a digitoimalla Digitointi ja säilytyspalveluja ulkopuolisille Mikkelin yliopistokeskus 16 Toimintakertomus 2010

17 Opetus Mikkelin yliopistokeskus tarjosi toimintavuonna tutkintoon johtavaa yliopistollista perusopetusta, täydennyskoulutusta ja avoimen yliopiston opintoja. Säännöllistä koulutustarjontaa toteuttavat Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Mikkelin yliopistokeskuksen opetustarjonta on painottunut aikuiskoulutukseen. Tutkintoon johtava koulutus Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu tarjoaa tutkintoon johtavaa koulutusta englanninkielisessä International business -kandidaattiohjelmassa (BScBA). Ohjelman hakijamäärä on pysynyt korkeana. Vuonna 2010 ohjelmaan haki 916 henkilöä. Hakijoita oli 60:stä eri maasta, muun muassa Nigeriasta, Vietnamista, Ruotsista, Kamerunista, Ukrainasta, Pakistanista, Venäjältä ja Keniasta. Hakijoista 62 % oli Suomen kansalaisia. Kolme vuotta kestäviin kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon johtaviin yliopisto-opintoihin hyväksyttiin 82 opiskelijaa. Muu arvosanaopetus Bachelor of Science in Economics and Business Administration (BScBA): englanninkielinen kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon johtava koulutus, International Business -kandidaattiohjelma Suuntautumis- Vaihtoehdot/sivuaineopinnot: Rural Studies: monitieteiset maaseutualan opinno Co-op Studies: osuustoiminnan ja yhteistalouden opinnot Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti antaa arvosanaopetusta monitieteisissä maaseutuopinnoissa Rural Studies sekä osuustoiminnassa ja yhteisötaloudessa Co-op Studies. Opinnot on tarkoitettu suuntautumisvaihtoehdoiksi ja sivuaineopinnoiksi eri yliopistoissa maisterin tutkintoa opiskeleville. Opetus toteutetaan usean yliopiston yhteistyönä. Rural Studies -opetusverkostoon kuuluu kuusi suomalaista yliopistoa ja Co-op Studies -opetusverkostoon kahdeksan suomalaista yliopistoa. Rural Studies -opintoja on tarjolla noin 70 opintopistettä ja ne ovat aine- ja syventävien opintojen tasoisia. Co-op Studies -opinnot käsittävät perus- ja aineopinnot ( opintopistettä). Vuoden 2010 alusta luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden opinnot Eco Studies integroitiin osaksi maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetusta Helsingin yliopistossa. Ruralia-instituutti hoiti opetustehtäviä vielä kevätlukukaudella ja jatkaa Helsingin yliopiston luomuopetuksen kehittämisen ohjausryhmätyöskentelyssä. Kasvintuotantotieteiden kesäkurssi järjestettiin toisen kerran Mikkelissä elokuussa Järjestelyissä olivat mukana Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Ruralia-instituutti. Mikkelin yliopistokeskus 17 Toimintakertomus 2010

18 Avoin yliopisto Mikkelin yliopistokeskuksessa avointa yliopisto-opetusta annetaan kauppatieteissä sekä osuustoiminnassa ja yhteisötaloudessa. Kauppatieteelliset kurssit ovat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston kursseja. Kurssitarjonnan suunnittelun pohjana on avoimen yliopiston väylä tutkinto-opiskelijaksi. Vuonna 2010 kauppatieteellisiä opintoja oli tarjolla avoimina opintoina yhteensä yli 200 opintopistettä. Lisäksi avoimen yliopiston opiskelijat voivat erillisellä hakemuksella osallistua Aalto-yliopiston International business -kandidaattiohjelman kursseille. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti antaa avointa yliopisto-opetusta osuustoiminnassa ja yhteisötaloudessa. Opintoja voi suorittaa avoimessa yliopistossa perusopintojen (25 op) verran. Vuoden 2010 alusta luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden opinnot integroitiin osaksi maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetusta Helsingin yliopistossa. Ruralia-instituutti hoiti vielä kevätlukukauden 2010 ajan myös luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden opetusta avoimessa yliopistossa. Syksyllä 2010 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston opintojen koordinointi siirtyi Helsinkiin. Samalla yliopistokampuksella toimiva Mikkelin kesäyliopisto järjestää eri yliopistojen tutkintovaatimusten mukaista avointa yliopisto-opetusta. Kauppatieteet Co-op Studies: Osuustoiminta ja yhteisötalous Täydennyskoulutus Mikkelin yliopistokeskuksen koulutustoiminta painottuu aikuiskoulutukseen. Sitä järjestävät Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen järjestämä koulutus tähtää yrittäjyyden edistämiseen sekä liiketoimintaosaamisen kehittämiseen johtamis-, yrittäjyysja yritysten kansainvälistymiskoulutuksella. Yrittäjyyskasvatus- ja yrittäjyysohjelmien kohderyhminä ovat yrittäjiksi aikovat ja opetusalan henkilöstö. Toiminnassa on vahvistunut nuorten ja akateemisten yrittäjävalmennukset sekä luovien alojen yrittäjyys. Vuonna 2010 käynnistyi ensimmäistä kertaa korkeakoulutettujen työllistämisohjelma Draivi Diili sekä luovien alojen yrittäjyys ja Luovien alojen yrittäjyys Etelä-Savon vahvuudeksi -hanke. Myös yrittäjyyskasvatuspalveluja tarjoava Etelä-Savon YES-keskus pääsi hyvään vauhtiin. Liiketoiminnan ja esimiestyön ohjelmissa asiakkaita ovat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten johtajat, yrittäjät ja yritysten henkilöstö. Yritysten kansainvälistymiskoulutuksessa painopiste on Venäjä-osaamisessa. Vuonna 2010 käynnistyi uudenlainen oppisopimustyyp- Yrittäjyys- ja yrittäjyys kasvatus -ohjelmat Liiketoiminnan kehittäminen ja esimiestyö Kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä ja Baltia Mikkelin yliopistokeskus 18 Toimintakertomus 2010

19 Luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta; yrittäjyys ja osuustoiminta pinen Venäjä-asiantuntijaohjelma korkeakoulutetuille. Vuonna 2010 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Helsingin yliopiston Ruralia-insituutti toteuttivat myös yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa Muuttuva Venäjä -hallintokoulutusohjelman, joka perehdytti julkisen sektorin toimijoita ja yrityksiä venäläisiin toimintatapoihin ja venäläiseen hallintojärjestelmään. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti kouluttaa maaseudun kehittämisessä omilla osaamisaloillaan (luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet; maaseutu ja yhteiskunta; yrittäjyys ja osuustoiminta). Vuonna 2010 pääpaino oli yrittäjyyskoulutuksessa. Uusyrityskeskus DYNA- MO järjesti alkavien yrittäjien tietoiskutilaisuuksia Kohti Yrittäjyysyhteiskuntaa -hankkeen puitteissa. Ruralia-instituutti hallinnoi hanketta vuoden 2010 loppuun saakka. Koulutusta järjestettiin myös osuuskuntayrittäjyydestä ja toimintavuonna käynnistyi Yhdessä yrittämään Itä-Suomi -hanke, jonka tarkoituksena on edistää yhdessä yrittämistä vaihtoehtona yksin yrittämiselle. Myös luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet -osaamisalalla painopiste oli alan yrittäjyys- ja yritysten valmiuksien kehittämiseen tähtäävässä koulutuksessa. Tiedolla ja taidolla tavoitteisiin -hankkeen valmennuksen tuloksena eteläsavolaiset vihannestilat saivat maamme ensimmäiset kansainväliset GlobalGap-vientisertifikaatit. Täydennyskoulutusta toteutettiin varsinaisten koulutushankkeiden lisäksi kehittämishankkeissa ja yrityshautomotoiminnassa. Pitkiä ja keskipitkiä ohjelmia sekä muita koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 215 vuonna 2010 (282 vuonna 2009). Yrittäjyyden ja liiketoiminnan aihepiireillä oli edelleen vahva asema sekä osanottaja- että koulutustilaisuuksien määrällä mitattuna aikaisempien vuosien tapaan. Mikkelin yliopistokeskus 19 Toimintakertomus 2010

20 Opiskelijamäärät Vuonna 2010 Mikkelin yliopistokeskuksen opiskelijamäärä oli kaikkiaan Opiskelijoita tutkintotavoitteisissa ohjelmissa oli yhteensä 457, joista International Business -kandidaattiohjelmassa 247. BScBA-ohjelmassa opiskeli vuoden aikana tutkinto-opiskelijoiden lisäksi 72 vaihto-opiskelijaa. Kokonaisopiskelijamäärä pieneni hieman edellisvuodesta. Arvosanaopiskelijoiden ja avoimen yliopiston opiskelijoiden määrää pienensi luomuopintojen integroiminen osaksi maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetusta Helsingin yliopistossa. Avoimessa yliopistossa oli myös edellistä vuotta vähemmän kauppatieteiden opiskelijoita. Mikkelissä suoritettiin yhteensä 76 kauppatieteiden kandidaatin (BScBA) tutkintoa vuonna Maisteriohjelmia eikä tieteellisiä jatko-opintoja tukevaa koulutusta ollut käynnissä vuonna Opiskelijamäärät v Kandidaattiohjelma (BScBA) Maisteriohjelmat Muu arvosanaopetus Avoin yliopisto Tohtorivalmennus * 53 0 Täydennyskoulutus Yhteensä *) Ohjelmassa mukana 125 opiskelijaa. Vuonna 2008 kursseille osallistui 26 henkilöä. Mikkelin yliopistokeskus 20 Toimintakertomus 2010

21 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Yliopistokeskuksen Neuvottelukunta alueellisena vuorovaikutuskanavana Alueellisten sidosryhmäsuhteiden vakiinnuttaminen ja kehittäminen Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunta toimii alueen ja yliopistojen välisenä vuorovaikutuskanavana ja edunvalvonnan välineenä valtakunnan tasolla. Neuvottelukunta edistää alueella tehtävää tutkimus- ja koulutustyötä seuraamalla tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan tilaa ja tarvetta suhteessa toimintaympäristön muutoksiin sekä tekee alueen yliopistotoimintojen kehittämistä koskevia aloitteita ja esityksiä. Neuvottelukunta aloitti toimintansa vuonna 2009 ja se kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunta 2010 Maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Savon maakuntaliitto, pj. Päätoimittaja Tapio Honkamaa, Länsi-Savo Oy Asiakaspäällikkö Harri Huhta, MTT-Mikkeli Toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen, Osuuskauppa Suur-Savo Kansanedustaja Katri Komi Toimitusjohtaja Markku Kakriainen, Etelä-Savon kauppakamari Kehitysjohtaja Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki Vararehtori Kimmo Kontula, Helsingin yliopisto Rehtori Heikki Saastamoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Vastuualueen johtaja Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Toimitusjohtaja Miika Puukko, Platom Oy Yrittäjä Pepita Pylkkänen, Tertin kartano Toimitusjohtaja Seppo Rantala, Helprint Oy Toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, Miktech Oy Kansanedustaja Lenita Toivakka Kansanedustaja Pauliina Viitamies Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, sihteeri Suunnittelija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus, tekninen sihteeri Mikkelin yliopistokeskus 21 Toimintakertomus 2010

22 Yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyötä on vakiinnutettu emoyliopistojen ja MAMK:n yhteistyösopimuksella. Määräaikainen sopimus uusittiin ja se astui voimaan Sopimus linjaa, että yhteistyötä lisätään erityisesti kärkialoilla, aikuiskoulutuksessa ja hanketoiminnassa. Yliopistokeskuskampuksella sijaitsevan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Mikkelin yksikön kanssa on tehty yhteistyötä ja kumppanuus on toteutunut lähinnä yhteistyöhankkeina. Vuonna 2010 solmittiin Mikkelin yliopistokeskuksen ja MTT Mikkelin yksikön välinen yhteistyösopimus, jonka tavoitteena on lisätä sopijaosapuolten välistä yhteistyötä ja parantaa yksiköiden toimintaa ja resurssien käyttöä. Elintarvikealan tutkimuksessa yhteistyötä tehdään Ekoneum ry:n puitteissa. Ekoneum ry on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, MTT Mikkelin ja Mikkelin ammattikorkeakoulun muodostama osaamiskeskus, joka avustaa monipuolisesti elintarvikeyrityksiä toiminnan kehittämisessä. Yhteistyön aloittamisesta on kymmenen vuotta ja Ekoneumin toiminnan 10-vuotisjuhlaa vietettiin lokakuussa Tammikuussa 2010 julkistettiin Etelä-Savon elintarvikealan tutkimusstrategia Kansalliskirjasto on keskeinen toimija DigitalMikkeli-konsortiossa, jossa kehitetään digitaalisen aineiston elinkaaren hallintaa ja turvataan kansakunnan muisti. Konsortiossa ovat mukana Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkelin maakunta-arkisto ja Elinkeinoelämän keskusarkisto. Koordinoijana toimii Innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy. Aikaisempien vuosien tapaan vuonna 2010 yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa tehtiin järjestämällä yleisöluentoja. Studia Generalia Venäjä-luentosarjaa toteutettiin yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton, Suomi-Venäjä -seuran ja Etelä-Savon kauppakamarin kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Yliopistokeskuskampuksella sijaitsevan Mikkelin kesäyliopiston kanssa. Mikkelissä käynnistyi vuonna 2010 myös Vapaan sivistystyön ja avoimen opintokentän foorumin toiminta. Siihen kuuluvat Mikkelin kaupungin sivistystoimi, Mikkelin kansalaisopisto, Mikkelin kesäyliopisto, Otavan opisto, Suomen nuoriso-opisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK), Työväen Sivistysliitto, Mikkelin yliopistokeskus, Setlementti ry ja Etelä-Savon ammattiopisto. Taustalla on OKM:n vapaan sivistystyön kehittämisohjelma Yhteistyösopimukset alueen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa: Mikkelin ammatti korkeakoulu MTT Mikkeli Alueellisia yhteistyöfoorumeja tutkimuksessa ja kehittämisessä Yhteistyötä koulutuksessa eri alueellisten toimijoiden kanssa Mikkelin yliopistokeskus 22 Toimintakertomus 2010

23 Tutkimustiedon hyödyntäminen alueen kehittämisessä Alueen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän vahvistaminen Tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön kehittämishankkeiden ja koulutuksen keinoin Aluetta, yrityksiä ja muita organisaatioita hyödyntävää ja palvelevaa tutkimusja kehitystyötä Koulutus yksiköiden, yhteisöjen ja alueen kehittymisen edistäjänä, opiskelijat projektien, selvityksien, opinnäytetöiden tekijöinä Mikkelin yliopistokeskus tekee monipuolista yhteistyötä ja toimii vuorovaikutuksessa ympäröivän alueen ja yhteiskunnan kanssa. Alueellinen vuorovaikutus toteutuu ensisijaisesti tutkimuksen ja opetuksen kautta. Tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön kehittämishankkeiden ja aikuiskoulutuksen keinoin on oleellinen osa yliopistokeskuksen toimintaa. Yliopistotoimijoiden rooli ja osaamisperusta on keskeinen alueen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän vahvistamisessa. Mikkelin yliopistokeskus on aktiivisesti mukana aluekeskusja KOKO-ohjelman sekä osaamiskeskusohjelman toteuttamisessa ja sillä on merkittävä rooli alueen pyrkimyksissä luoda Mikkelistä sähköisen asioinnin ja arkistoinnin kansallinen palvelukeskus. Yliopistokeskustoiminnan vaikuttavuutta on vahvistettu erityisesti yhteisillä hankkeilla. Niitä toteutetaan yhdessä alueen koulutus- ja tutkimus- sekä muiden organisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa. Merkittävä osa hankkeista palvelee suoraan yrityksiä sekä muita organisaatioita ja aluetta. Esimerkiksi 2010 käynnistyneessä hankkeessa selvitettiin metsäenergian logistiikkakeskuksen sijoittumismahdollisuuksia Ristiinaan ja Green Care -hankkeessa selvitettiin luontoon ja maaseutuun liittyvien hyvinvointipalvelujen mahdollisuuksia Etelä- Savossa. Yliopistokeskustoimijoiden keskinäisen yhteistyön tiivistämisellä ja yhteishankkeilla vahvistetaan erilaisuudesta nousevaa innovatiivisuutta ja sen hyödyntämistä alueen kehittämisessä. Vuonna 2010 Mikkelin yliopistokeskuksen professoriryhmä kokoontui kevään ja kesän aikana suunnittelemaan kestävän kehityksen aktiivista edistämistä Etelä-Savossa. Mikkelin yliopistokeskus edistää koulutuksella yksilöiden, yhteisöjen ja alueen kehittymistä. Tavoitteena on vahvistaa alueen valtakunnallista merkitystä koulutuksen tarjoajana ja nostaa alueen koulutustasoa. Opetustarjonta on painottunut aikuiskoulutukseen. Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus on mittava johtamis-, yrittäjyys- ja yritysten kansainvälistymiskoulutuksen järjestäjä. Myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin omilta osaamisaloiltaan erityisesti luonnontuote- ja elintarvikeala sekä osuustoiminta tarjoama koulutus painottui yrittäjiin tai yrittäjiksi aikoviin ja pyrki edesauttamaan uuden yritystoiminnan syntymistä ja yritysten kehittymistä. Myös tutkinto-opetuksessa vahvistetaan työelämäkytkentöjä. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International Business -kandidaattiohjelma on sitoutunut aluekehittämiseen muun muassa erilaisten projektien ja selvitystöiden, kuten esimerkiksi markkina-analyysien ja asiakastyytyväisyystutkimuksien kautta. Vuonna 2010 opiskelijat selvittivät Mikkelin vetovoimatekijöitä ja keinoja paikkakunnan markkinointiin sekä osallistuivat pk-yritysten kansainvälistymishankkeisiin laatimalla tietolähdepaketin ympäristöteknologia- ja bioenergia-alan yrityksille. Mikkelin yliopistokeskus 23 Toimintakertomus 2010

24 Yliopistokeskuksen henkilökunta osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun yleistajuisten esitelmien, lehtikirjoitusten, julkaisujen sekä muiden julkisten esiintymisten ja internetin välityksellä. Yliopistokeskuksen henkilökunta tuotti tieteellisen referee-julkaisujen lisäksi tieteellisiä ei-referee julkaisuja ja muita julkaisuja kuten oppimateriaaleja ja yleistajuisia julkaisuja yhteensä yli 80 kappaletta (LAECin tiedot puuttuvat). Henkilökunta toimi myös asiantuntijatehtävissä lukuisissa kansainvälisissä, valtakunnallisissa ja alueellisissa toimielimissä. Vuonna 2010 Mikkelin yliopistokeskus antoi pyynnöstä lausuntoja Etelä-Savon innovaatiostrategiasta , Etelä-Savon maakuntaohjelmasta , Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiasta sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämissuunnitelmasta Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun Asiantuntijatehtävät valtakunnallisissa ja alueellisissa toimielimissä Kirjastopalvelut Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto on kaikille avoin tieteellinen kirjasto, jonka perustehtävänä on tarjota kirjastopalvelut Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvien Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International business -kandidaattiohjelman sekä Pienyrityskeskuksen henkilökunnalle ja opiskelijoille. Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto on kaikille avoin tieteellinen kirjasto Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto muodostuu kahdesta osasta: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkeli Business Campus -kokoelma Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kokoelma Kokoelmat: Noin kirjaa, lehtiä ja elektronisia tietokantoja Aihepiirit: liiketalous, johtajuus, markkinointi, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus, aluetieteet, osuustoiminta ja luonnonmukainen maatalous 12 asiakaskäyttöön tarkoitettua tietokonetta Käytettävissä sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun että Helsingin yliopiston elektroniset tiedonlähteet Yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kirjastoyhteistyön (MIKKI-lainaus) kautta käytössä on yli nimekkeen suuruinen kirjasto Samoissa tiloissa sijaitsee myös MTT:n kirjakokoelma Mikkelin yliopistokeskus 24 Toimintakertomus 2010

25 Tieteen popularisointi Tutkimuksen merkitys yhteiskunnan henkiselle ja aineelliselle hyvinvoinnille Tieteen tunnetuksi tekeminen Studia Generalia -luentosarjat Yliopistokeskusen Ystävät -toiminta Mikkelin Tiedepäivä Tunnustukset, palkinnot ja huomionosoitukset Mikkelin yliopistokeskus on ottanut erityiseksi tehtäväkseen tieteen tunnetuksi tekemisen suurelle yleisölle. Tavoitteena on tuoda esille tutkimuksen merkitys yhteiskunnan henkiselle ja aineelliselle hyvinvoinnille sekä saada myös nuoret kiinnostumaan tutkijanurasta. Tiedettä tehdään tunnetuksi useilla eri tavoilla. Mikkelin yliopistokeskuksen Studia Generalia -luentosarjat ovat tarjonneet tutkimustietoa kaikille kiinnostuneille vuodesta 2004 lähtien. Toimintavuonna järjestettiin Venäjä- ja Mikkeli luentosarjat. Venäjää käsittelevää luentosarjaa toteutettiin yhteistyössä Etelä-Savon maakuntaliiton, Suomi-Venäjä-Seuran sekä Etelä-Savon kauppakamarin kanssa. Mikkelin tulevaisuutta ja elinvoimaisuuden lähteitä luotaavassa luentosarjassa kumppanina oli Mikkelin kaupunki. Lisäksi yliopistokeskus tarjosi yleisölle Savolainen ruokakulttuuri -luennon sekä Muuttuva Unkari-seminaarin. Toimintavuonna jatkettiin Mikkelin yliopistokeskuksen Ystävät -toimintaa. Yliopistokeskus tiedottaa ystäville ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista sekä toiminnastaan. Yliopistokeskuksen Ystävien toiminta on kaikille avointa ja postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Vuonna 2010 järjestettiin Mikkelin Tiedepäivä toista kertaa. Vuosittain järjestettävä tapahtuma tuo esille Mikkelin seudulla tehtävää tutkimusta kansallisella ja valtakunnallisella tasolla. Yliopistokeskuksen henkilöstön saamat tunnustukset, palkinnot ja huomionosoitukset tekevät näkyväksi yliopistokeskuksen osaamista ja siihen kohdistuvaa arvostusta. Vuonna 2010 professori Paula Kyrö palkittiin Uudenmaan Yrittäjien yrittäjyyskasvatusstipendillä ja professori Mika Sillanpäälle myönnettiin kansainvälinen ympäristötieteen tiedepalkinto Council for Sciencen SCOPE-ohjelmasta. Mikkelin yliopistokeskus jakaa vuosittain Tieteenkesyttäjä-palkinnon henkilölle tai henkilöille, jotka ovat tuoneet ansiokkaasti tiedettä julki helposti ymmärrettävässä muodossa. Palkinto myönnettiin viidennen kerran ja se jaettiin Mikkelin Tiedepäivän yhteydessä. Tuloksia tieteestä ja tutkimuksesta Mikkelin Tiedepäivä 2010 Mikkelin Tiedepäivää vietettiin toista kertaa Vuoden 2010 Tiedepäivän teemana oli Kansainvälisyyttä paikallisesti. Tutkijat vastasivat kysymykseen, miten eteläsavolaiset hyötyvät alueella tehtävästä tutkimuksesta. Teemaa käsiteltiin mm. digitoinnin, ympäristötutkimuksen ja lähiruoan kautta. Mikkelin Tiedepäivän yhteydessä jaettiin myös Tieteenkesyttäjä palkinto. Tieteenkesyttäjäksi nimettiin maaseudun kehitykseen ja kehittämiseen sekä alue- ja maaseutupolitiikkaan erikoistunut tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Järjestäjätahot ovat Mikkelin ammattikorkeakoulu, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Mikkelin yksikkö ja Mikkelin yliopistokeskus. Mikkelin yliopistokeskus 25 Toimintakertomus 2010

26 Viestintä Mikkelin yliopistokeskuksen viestinnän tavoitteena on vahvistaa käsitystä yliopistokeskuksesta vahvana tieteellisenä asiantuntijana ja yhtenäisenä alueellisena toimijana. Yliopistokeskusta tuodaan esille kestävää kehitystä edistävänä tiedeyhteisönä. Viestinnän tarkoituksena on lisätä mielenkiintoa tutkimusta, tiedettä ja koulutusta kohtaan sekä edistää strategisia tavoitteita ja kehittää imagoa. Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö vastaa yhteisestä viestinnästä, josta sovitaan yhdessä yksiköiden kanssa. Viestintää toteutetaan vuosittain laadittavan viestintäsuunnitelman mukaisesti. Toteutuksessa koordinaatioyksikön apuna toimii yliopistokeskuksen viestintäryhmä, jossa on edustus kaikista yliopistokeskuksen yksiköistä sekä Mikkelin kaupungista. Vuoden 2010 viestintäsuunnitelman pohjalla on Mikkelin yliopistokeskuksen strategia Yliopistokeskuksen omat verkkosivut ( lehdet ja tiedotteet, tapahtumat sekä esitteet ja julkaisut viestittävät tietoa yliopistokeskuksen toiminnasta sekä sen kehittämisestä ja luovat edellytykset vuorovaikutukselle. Vuonna 2010 yliopistokeskus ryhtyi käyttämään viestinnässä myös sosiaalista mediaa ja perusti omat Facebook-sivut. Yliopistokeskus vahvana tieteeellisenä asiantuntijana ja yhtenäisenä alueellisena toimijana Verrkosivut ( Facebook Lehdet ja tiedotteet Esitteet Julkaisut Tapahtumat MUCinoita-verkkotiedote Vuodesta 2007 Julkaistaan neljä kertaa vuodessa Ajankohtaisuutisia toiminnasta, tapahtumista, koulutuksesta ja henkilöstöstä. Yliopistokeskus-lehti Vuodesta 2005 Ilmestyy kerran vuodessa KULMA Mikkelin seudun tutkimuksen ja kehittämisen lehti Vuodesta 2007 Esittelee Mikkelin seudulla tehtävää tutkimusta ja tuotekehitystä ja sen tekijöitä ja alueen kehittämistä ja yrityksiä Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Yhteistyössä KOKO-ohjelman, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin kaupungin, Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n, Etelä-Savon Koulutus Oy:n ja Mikkelin innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy:n kanssa. Mikkelin yliopistokeskus 26 Toimintakertomus 2010

27 Mikkelin yliopistokeskuksen tapahtumat vuonna 2010 Studia Generalia -luennot Savolainen ruokakulttuuri 4.5. Yrtit Venäjällä Mikkeli Venäjä ja länsi Muuttuva Unkari Gulassikommunismista Nyky-Unkariin -luento Pietarin monet kasvot Mikkeli 2020: Palvelut Muut tapahtumat Väitös: M. Phil. Xiang Huang, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan ympäristökemian laboratorio Mikkelin Tiedepäivä Kampusfestari Flooran päivä Farmari Maatalousnäyttely Mikkeli Infotilaisuus Mikkelin yliopistokeskuksen uusille opiskelijoille Kampuksen yhteinen lukukauden avaus Väitös: FM Sari Vilhunen, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan ympäristökemian laboratorio Dr. Erkinjon Nazarovin vierailuluento ja IMF-seminaari Henkilökuntatapahtumat Kesäretki Heimariin TYHY-tapahtuma MUC-Keilailu Pikkujoulut Yliopistokeskuksen joulukahvit ja joululaulu -tilaisuus Yliopistokeskuksen tarjoama henkilöstökoulutus Viestintä työyhteisössä 6.5. Asiantuntijan esiintymistaito selkeä ja vakuuttava viestintä PowerPoint-koulutuspäivä Tehokas palaveri Ensiapukurssi Finnish for foreigners Tehoa ja taitoa julkishallinnon teksteihin Projektin suunnittelu, hallinta ja johtaminen Selkeä ja vakuuttava esiintyminen EU-hankevalmistelijakoulutus Mikkelin yliopistokeskus 27 Toimintakertomus 2010

28 Henkilöstö ja rahoitus Henkilöstö ja rahoitus Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköissä työskenteli vuoden 2010 lopussa päätoimisesti yhteensä 227 henkilöä. Päätoimisen henkilöstön määrä pieneni 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuodet (221 htv) puolestaan lisääntyivät hieman (1 %) edellisestä vuodesta. Henkilökunnasta 52 % oli vakituisessa työsuhteessa (47 % vuonna 2009). Helsingin kauppakorkeakoulun International business -kandidaattiohjelmaa (BScBA) toteutetaan kolmen viikon intensiivijaksoissa, joihin opettajat tulevat eri puolilta maailmaa. Toimintavuonna vierailevia luennoitsijoita oli 50, joista ulkomaalaisia 43. Vuonna 2010 Mikkelin yliopistokeskuksen toimintaan liittyivät myös ensimmäiset kummiprofessorit, kun Lappeenrannan teknillinen yliopisto nimesi kaksi kummiprofessoria LUT Savoon Mikkeliin. Henkilöstöä 227 Henkilöstömäärä v (päätoimiset) Professorit HY Aalto-yliopisto * Itä-Suomen yliopisto LUT Yhteensä *) International business -kandidaattiohjelmassa (BScBA) opetti 50 vierailevaa luennoitsijaa, joista 43 ulkomaalaisia (ei mukana taulukon luvuissa). Tutkimushenkilökunta v Professorit Tutkimusjohtajat Tutkijat Muu tutkimushenkilöstö Jatko-opiskelijat (36) (35) (27) (29) Yhteensä Mikkelin yliopistokeskuksen kokonaisrahoitus vuonna 2010 oli 18,7 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoitus pieneni edellisestä vuodesta 4,1 %. Rahoituslähteistä suurin oli emoyliopistojen panostus. Opetusministeriö myönsi Mikkelin yliopistokeskuksen koordinointiin euroa. Kokonaisrahoitus 18,7 milj. euroa Mikkelin yliopistokeskus 28 Toimintakertomus 2010

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

Mikkelin yliopistokeskus

Mikkelin yliopistokeskus Mikkeli University Consortium www.muc.fi Yliopistokeskukset osa kansallista korkeakoulujärjestelmää OPM:n perustamia vuonna 2004 Toimivat kuudella paikkakunnalla Kokoavat yhteen yliopistotoiminnot maakunnissa,

Lisätiedot

Katsaus vuoteen 2009. Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan

Katsaus vuoteen 2009. Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN Toimintakertomus 2009 Sisältö Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Mikkelin yliopistokeskus 4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 8 Opetus 12 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. MUC 2008 Toimintakertomus I 2

SISÄLTÖ. MUC 2008 Toimintakertomus I 2 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008 SISÄLTÖ Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Mikkelin yliopistokeskus 4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 6 Maaseutu ja bioenergian

Lisätiedot

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 1 1) JOHDANTO Viestintäsuunnitelmassa määritellään Mikkelin yliopistokeskuksen viestinnän peruslinjat ja painopisteet, joiden avulla tuetaan Mikkelin

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS

LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS HELSINGIN YLIOPISTON TOIMINTA LAHDESSA Monipuolista toimintaa jo lähes 40 vuotta. Toiminta kootaan synergiseksi kokonaisuudeksi

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus Mikkelin yliopistokeskus Sisältö MUC lyhyesti 3 Pääsihteerin katsaus 4 Vuoden kohokohtia 5, 6 Graafeja 7, 8 Tapahtumia 10 Studia Generalia -luennot 11 Yhteystiedot 12 2 MUC lyhyesti Mikkelin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Mikkelin yliopistokeskus

Mikkelin yliopistokeskus Mikkelin yliopistokeskus TOIMINTAKERTOMUS Sisältö Pääsihteerin katsaus Vuoden kohokohtia 4 Graafeja 6 8 MUC 9 Yhteystiedot 2 2 Pääsihteerin katsaus Yt, yt ja yt. Siinä loppuvuoden kolme näkyvintä asiaa.

Lisätiedot

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS Toimintakertomus 2011 Mikkelin yliopistokeskus 1 Toimintakertomus 2011 Sisältö Katsaus vuoteen 2011 5 Mikkelin yliopistokeskus 7 Yliopistokeskuksen painopistealat ja yksiköt 13

Lisätiedot

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI Meidän Mikkeli Vetovoimainen vapaa-ajanviettokeskus Meidän Mikkeli on Itä-Suomen kasvukeskus, jossa uudistuva kaupunkikeskusta, vireä maaseutu elinvoimaisine taajamineen, Saimaa

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Mikkelin yliopistokeskus

Mikkelin yliopistokeskus Mikkelin yliopistokeskus TOIMINTAKERTOMUS Sisältö Pääsihteerin katsaus Vuoden kohokohtia 5 Graafeja 6 8 Tapahtumia 9 0 Studia Generalia -luennot Yhteystiedot Pääsihteerin katsaus Vuosi oli Mikkelissä hieman

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

TIETEELLISET RATKAISUT

TIETEELLISET RATKAISUT TIETEELLISET RATKAISUT PUHDAS ENERGIA Energiamarkkinat ja aurinkotalous Energian muunto- ja varastointiteknologiat Kestävyystutkimus KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA JA YRITTÄJYYS Innovointi ja kestävä arvonluonti

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS. Toimintakertomus 2012

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS. Toimintakertomus 2012 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS Toimintakertomus Sisältö Mikkelin yliopistokeskus 3 Pääsihteerin katsaus 4 Uusi strategia 7 Johtoryhmä, neuvottelukunta ja ohjausryhmä 8 Vuoden kohokohtia 11 Ympäristöteknologia

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Co-op Network Studies

Co-op Network Studies Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan

Lisätiedot

Co-op Network Studies

Co-op Network Studies Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi

Lisätiedot

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN Tutkinnonuudistusseminaari 8.6.2004 Leena Leskinen 1 AVOIMET YLIOPISTOT AVOIMEN YLIOPISTON FOORUM 2 AVOIMEN YLIOPISTON STRATEGIA

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto 5. Opetus 15. Voimavarat, tilat ja henkilöstö 18. Mikkelin yliopistokeskuksesta valmistui arviointiraportti 21

Sisältö. Johdanto 5. Opetus 15. Voimavarat, tilat ja henkilöstö 18. Mikkelin yliopistokeskuksesta valmistui arviointiraportti 21 Sisältö Johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Johdanto 5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 7 Opetus 15 Voimavarat, tilat ja henkilöstö 18 Mikkelin yliopistokeskuksesta valmistui arviointiraportti 21 Korkeakoulu-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Muutama teema. Heikki Mannila

Muutama teema. Heikki Mannila Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen

Lisätiedot

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Esittely 2015 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET Suomessa on 14 yliopistoa Yliopistokeskuksia 6 alueilla joilla ei ole omaa yliopistoa mutta usean yliopiston toimintaa: Kajaani Kokkola

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Antti Lehmusvaara LTY, 7.11.2003 Ammattikorkeakoululaki, 9.5.2003/351: Ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kuvio 1: Mikkelin yliopistokeskuksen visio, tavoitteet, toiminnan painopisteet ja arvoperusta 6

SISÄLTÖ. Kuvio 1: Mikkelin yliopistokeskuksen visio, tavoitteet, toiminnan painopisteet ja arvoperusta 6 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 2 YLIOPISTOKESKUKSEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA 2 3.1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 3 3.2 Alueellisen toimintaympäristön kehitys 3 3.2.1

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1(5) Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1. Korkeakoulutuksen duaalimalli ja elinikäinen oppiminen Agrologista agronomiksi -opintopolkukokonaisuus vastaa elinikäisen oppimisen haasteisiin tukemalla

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä

Lisätiedot

MUCinoita 16.12.2008

MUCinoita 16.12.2008 www.muc.fi MUCinoita 16.12.2008 Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote SISÄLLYS MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN KOORDINAATIOYKSIKKÖ UUSIIN TILOIHIN MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSELLE NEUVOTTELUKUNTA TUTKIMUKSESTA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Savilahden kampus. Rehtori Veli-Matti Tolppi.

Savilahden kampus. Rehtori Veli-Matti Tolppi. Savilahden kampus Rehtori Veli-Matti Tolppi Savilahden kampusvisio vuodelta 2008 Savilahden kampusalue on tulevaisuudessa Euroopan johtava terveyden, ympäristötieteiden, hyvinvointiosaamisen, teknologian

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot