Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus edistää Itämeren alueen yrittäjyysvalmennuksen asiantuntijoiden yhteistyötä

Transkriptio

1 Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus edistää Itämeren alueen yrittäjyysvalmennuksen asiantuntijoiden yhteistyötä Ohjelmassa oli niin tyynysotaa, keppitemppuja kuin hyvien käytäntöjen jakamista, kun suomalaiset, virolaiset ja latvialaiset yrittäjyysvalmentajan pedagogisia opintoja opiskelleet kokoontuivat Tallinnaan CB Entreint -hankkeen verkostoitumistapahtumaan Mukana olleet asiantuntijat ja tutkijat olivat jalkautuneet kevään aikana Hollantiin ja Isoon- Britanniaan tutustumaan yrittäjyyskasvatuksen toimiviin malleihin ja jakoivat parhaita käytäntöjä, jotka kootaan hankkeen aikana myös omaksi julkaisukseen. Tutkimus ja käytäntö yhdistyvät Hollannissa

2 Hollannissa opetus, harjoittelu ja tutkimus kulkevat käsi kädessä. Yliopistossa tehdäänkin paljon käytännönläheistä tutkimusta ja roolimalleja hyödynnetään yrittäjyyskasvatuksen opetuksessa. Yrittäjyydestä kiinnostuneille tarjotaan erilaisia tiloja, kuten kiihdyttämöjä ja hautomoja, yhteisiin kohtaamisiin. Kalev Kaarna Tarton yliopiston yrittäjyyden yksiköstä veti yhteen Hollannin Twenten, Eindhovenin, Rotterdamin ja Utrechtin yliopistoista nähtyjä asioita. "Yrittäjä on oppinut yhden tavan tehdä bisnestä. Niistä kokemuksista on opeteltava yleistämään", hän muistutti. Erityisen vaikutuksen vierailijoihin teki Twenten yliopisto, jossa ei vielä kahdeksan vuotta sitten ollut yrittäjyyskasvatusta. Nyt spontaaneja spinoff-yrityksiä syntyy kasvavassa määrin, käytettävissä on verkostoja ja innostus on kovaa. "Mutta on kovan työn takana saada pallo pyörimään. Nyt sekä Twentessä että Eindhovenissa pohditaan, miten kymmenen hengen yritys innostuisi kasvamaan 30 työntekijän yritykseksi. Hollannissakin on ns. ruotsalainen paradoksi eli yliopistot ovat maailmanluokkaa, tutkimus synnyttää innovaatioita ja patentteja syntyy, mutta tulokset eivät siirry yrityksiin hyödynnettäväksi", Kaarna kuvasi. Hollannin kokemuksista riittää Kaarnan mielestä paljon opittavaa. Hän huomasi vierailun aikana, että paikallishallinnon on tuettava yrittäjyyskasvatusta ja tutkimuksen merkitys on tärkeä. "Tutkijasta tulee harvoin yrittäjä ja jos niin käy, siitä kannattaa kertoa julkisesti, sillä se on erittäin harvinaista. Yritysten tukeminen rahallisesti ilman mentorointia taas on rahan haaskaamista. Myös alumni-opiskelijoilla voi olla suuri merkitys yliopiston yrittäjyyden kehittämisessä." Englantilaisyliopistot kehittelevät kilpailuja

3 "Yrittäjyyskasvatuksen määrä lisääntyy Ison-Britannian yliopistoissa ja sen arvioidaan kasvattavan valmistuvien opiskelijoiden perustamien yritysten määrää ja laatua. Kuitenkin todellisen yrityselämän ja akateemisen tutkimuksen välissä arvioidaan olevan valtava kuilu, koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta tiivisti toisen tutustumismatkan antia. Vierailuohjelmaan kuuluneessa Anglia Universityssä ei ole yrittäjyyden professuuria. Yliopisto hyödyntää laajaa kokeneiden yrityskummien verkostoa. Anglia Ruskin -yliopisto kannustaa opiskelijoita ottamaan riskejä ja likaamaan kädet. Yrittäjyyden opintoja tarjotaan moduuleina kolmen vuoden aikana. Yliopisto jakaa vuosittain puntaa kolmelle opiskelijoiden ideoimalle yritykselle kolmivaiheisen kilpailun pohjalta (The Big Pitch). Viimeiseen vaiheeseen päässeistä muut opiskelijat äänestävät mielestään parhaat, jotka voivat halutessaan päästä yrityshautomoon. Vierailuohjelmaan ainoana ns. vanhana yliopistona kuuluneessa perinteikkäässä Cambridgen yliopistossa myönnetään, että jopa he voivat epäonnistua joskus. Yrittäjyyskasvatuksella on oma keskus, jonka järjestämiin 190 ohjelmaan on osallistunut opiskelijaa. Yliopiston kokemuksen perusteella parhaita opettajia ovat yrittäjät. Yliopiston kiihdyttämö-ohjelmaan osallistuville annetaan aikaa kokeilla ja tehdä virheitä. "Cambridgen yliopisto haluaa palkata maailman parhaat akateemiset osaajat ja antaa heille vapautta tehdä, mitä he haluavat. Toisaalta kaikki yliopistossa syntyneiden innovaatioiden oikeudet säilyvät yliopistossa", Gustafsson-Pesonen kertoi. Times Higher Education valitsi Hertfordshiren yliopiston vuoden yrittäjyysyliopistoksi Yliopisto on kehittänyt omia pedagogisia sovelluksia, kuten Reeflex-verkkoympäristön, johon voi tallentaa ajatuksiaan omasta oppimisprosessistaan. Dragons Den on puolestaan verkon välityksellä toteutettava yliopiston oma yritysideakilpailu, jossa opiskelijat arvioittavat tuomaristolla omia liikeideoitaan.

4 Yrittäminen on oppimista Oman yrittäjäpolkunsa lukioikäisestä nuorisotyöntekijästä konkurssin kautta kansainvälisesti verkostoituneeksi kouluttajaksi ja luennoitsijaksi avasi virolainen Hannes Lents. Nuorena häntä ei kiinnostanut yrittäjyys, kunnes hän oivalsi, kuinka kallista julkisen sektorin byrokratia on ja mistä sen rahoittamiseen saadaan varat. Lents lähti ensin palkkajohtajaksi yritykseen, jonka osti sittemmin itselleen. Viidessä maassa toiminut yritys ajautui lopulta umpikujaan. Lents tunnetaan nykyään startup-yrityksille suunnatusta Garage48-toimintamallista, jossa kahden vuorokauden aikana hiotaan yritysideoita ja muodostetaan tiimejä. Nyt kolmen lapsen isä nauttii taas elämästään. "Isäksi ja yrittäjäksi tulossa on yhtäläisyyksiä. On sama mitä oppikirjat sanovat, asioita on tehtävä, kun ne tulevat eteen. Mielestäni on hyvä, että aloittavat yritykset epäonnistuvat niin nopeasti kuin mahdollista, sillä se vain vahvistaa niitä." Itse hän on yrittäjä, koska hänen intohimonsa on oppiminen. Hän korostaa, että yrittäjä altistaa itsensä erilaisille tunteille, kuten fyysisellekin tuskalle, ärsytykselle, avuttomuudelle, epäluulolle, huonolle vuorovaikutukselle, motivaatiolle ja onnellisuudelle. Samoja tunteita hän pisti kokemaan CB Entreint -yrittäjyysvalmentajat kehittämissään tiimiytystehtävissä. Marika Luoto löysi puuttuneen palasen

5 Parisenkymmentä vuotta Tampereella kauneudenhoitoalan yritystä pyörittänyt Marika Luoto suoritti CB Entreint -hankkeessa kehitetyn yrittäjyysvalmennuksen pedagogisen opintokokonaisuuden päästäkseen kouluttamaan oman alansa yrittäjiä. Intohimoinen aikuisopiskelija suoritti Seinäjoen ammattikorkeakoulussa pk-yrittäjyyden koulutusohjelmasta BBA-tutkinnon 2011 ja jatkoi opintoja yliopistossa. "Haluan jakaa omakohtaisia kokemuksia yrittäjyydestä ja toimia luennoitsijana omalla alallani. Yrittäjyyskasvatus kiinnostaa, joten halusin suorittaa pedagogiset opinnot", hän sanoo. Outi Häggin vetämä yrittäjyysvalmennuksen pedagoginen opintokokonaisuus antoikin hänelle uusia eväitä. "Canvas-malli ja yrittäjäidentiteetin hakeminen olivat puuttunut palanen. Yrittäjäidentiteetti on mielestäni paloa, pelottomuutta, omiin vahvuuksiin uskomista vaikka olisi juuri alalle tullut ja vahvaa asennetta, eikä se siksi sovi kaikille", Luoto muistuttaa. CB Entreint -hankkeesta hän löysi kansainvälisiä verkostoja, joita voi hyödyntää omassa työssään. Tallinnan verkostoitumisseminaarin antiin kuuluneet eri maiden yrittäjyyskasvatuksen painotukset olivat hänestä kiinnostavia. "Hanneksesta näki intohimon ja sen, miten tärkeä tarinankertojan rooli on yrittäjälle, kun hän käy kertomassa omasta yrityksestään ja alastaan oppilaitoksissa. Sain täältä useita työkaluja lisää omaan luennoitsijan rooliini." CB Entreint on edelläkävijähanke CB Entreint eli Central Balticum Entrepreneurship Interaction on tutustuttanut Suomen, Viron ja Latvian yrittäjyyskouluttajia eri maiden käytäntöihin ja yrittäjyysympäristöihin.

6 Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä yrittäjyysvalmentajan pedagogiset opinnot -koulutusohjelma. Ohjelma pilotoitiin Suomessa, Virossa ja Latviassa, ko. maiden koulutustarpeiden analysointiin perustuvana tuotteena. Hankkeen tuloksia esitellään laajasti yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneille eri maissa järjestettävissä tilaisuuksissa. Baltian maiden käytäntöjä sekä hankkeen tuloksia esitellään myös Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseura ry:n ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen järjestämässä YKTT-konferenssissa Aalto-yliopistossa, jonka teemana on Entrepreneurial ecosystems. Lisäksi tuloksia esitellään Baltic Dynamics -konferenssissa Latviassa syyskuun puolivälissä. Vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa partnereina ovat Tallinnan teknillinen yliopisto, Tarton yliopisto, Tukholman kauppakorkeakoulun yksikkö Riiassa ja Latvian Technological Center. Lisäksi mukana ovat Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus, Suomen Yrittäjät ry, Tallinnan kaupungin hallinto, Tarton kaupungin hallinto, Latvian teknologiapuistojen, -keskusten ja yrityshautomojen yhdistys, Latvian Institute of Physical Energetics sekä Tukholman kauppakorkeakoulun Mentors Club Latviasta. Hanke saa rahoitusta Interreg IVA ohjelmasta (EAKR) ja kansallisena rahoittajana toimii Varsinais-Suomen liitto. Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus projektipäällikkö Natalia Narits, puh ja sposti: natalia.narits(at)aalto.fi Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen