SISÄLTÖ. MUC 2008 Toimintakertomus I 2

Transkriptio

1 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008

2 SISÄLTÖ Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan katsaus 3 Mikkelin yliopistokeskus 4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 6 Maaseutu ja bioenergian tuotanto 9 Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta 9 Opetus 10 Alueellisen vuorovaikutuksen vahvistaminen 12 Henkilöstö ja rahoitus 15 Toimitilojen sijainti Mikkelissä 16 Korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyö 16 Kansainvälinen toiminta 18 Strategia ohjaamaan yliopistokeskuksen toimintaa 19 Yliopistokeskukset arvioitiin 20 Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmä, johtoryhmä ja neuvottelukunta 21 Mikkelin yliopistokeskuksen T&K-hankkeita Taulukko 1. Mikkelin yliopistokeskuksen toimijat 4 Taulukko 2. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden päärahoituslähteet v Taulukko 3. Tutkimuksen tunnuslukuja v Taulukko 4. Opiskelijamäärät v Taulukko 5. Henkilöstömäärä v Taulukko 6. Tutkimushenkilökunta v Taulukko 7. Kokonaisrahoitus rahoituslähteittäin vuosina 2007 ja MUC 2008 Toimintakertomus I 2

3 Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajan KATSAUS VUOTEEN 2008 Vuoden 2008 toimintaa leimasi pitkälti Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) suorittama yliopistokeskusten arviointi. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa määriteltäessä yliopistokeskusten tulevaisuutta. Mikkelin yliopistokeskuksen osalta arvioinnin tulokset olivat positiivisia arviointiryhmä näki Mikkelin yliopistokeskuksella olevan vahvat yhteydet alueeseen ja yliopistokeskuksen katsottiin tuovan lisäarvoa sekä alueelle että emoyliopistoille. Arviointiraportissa Mikkelin yliopistokeskukselle annettiin palautetta EU-rakennerahastojen suuresta osuudesta kokonaisrahoituksessa. Tämä osuus pieneni vuonna 2008 merkittävästi, mutta rahoituspohjan monipuolistamiselle on edelleen tarvetta. Arvioinnin tulokset ja yliopistokeskusten kirjaaminen yliopistolakiin takaavat hyvän lähtökohdan yliopistotoiminnan kehittämiselle Mikkelissä ja sitä tapahtuikin vuonna Yliopistokeskukselle valmistui uusi strategia, jonka profilointia kiiteltiin myös arviointiraportissa. Mikkelin yliopistokeskus avasi uuden, yhteisen kirjaston kun Helsingin yliopiston ja Helsingin kauppakorkeakoulun kokoelmat saatiin samoihin tiloihin. Mikkeliläisellä yliopistotoiminnalla on jo kohtuulliset perinteet: merkkivuotta viettivät Ruralia-instituutti juhlistamalla 20-vuotista historiaansa, BScBA aloittamalla 20. lukukauden ja HSE Pienyrityskeskus juhlien 15-vuotista toimintaansa Pietarissa. Korkeakoulurakenteita kehitetään koko maassa niin, että uudet rakenteet ovat pääosin toiminnassa vuonna Yliopistosektorin rakenteellinen kehittäminen näkyy myös Mikkelin yliopistokeskuksessa ja erityisesti emoyliopistoissa. Helsingin kauppakorkeakoulu yhdistyy Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa uudeksi Aalto-yliopistoksi ja Kuopion yliopisto yhdistyy Joensuun yliopiston kanssa uudeksi Itä-Suomen yliopistoksi. Yliopistokeskuksen ohjausryhmässä tapahtui muutoksia Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtoreiden vaihtuessa. Mikkelin kaupungin kannalta korkeatasoisen yliopistotoiminnan säilyminen ja vahvistuminen on keskeinen tavoite ja haaste. Rakenteellinen kehittäminen ei saa heikentää niitä osaamisrakenteita, jotka ovat kiistatta kaupunkiseutujen tulevaisuudelle elintärkeitä. Kaikkiaan vuosi 2008 oli tapahtumarikas vuosi Mikkelin yliopistokeskuksessa. Positiivisten uutisten saattelemana on hyvä suunnistaa kohti tulevaa. Kimmo Mikander Kaupunginjohtaja, Mikkelin kaupunki Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja MUC 2008 Toimintakertomus I 3

4 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS Mikkelin yliopistokeskus (muc) perustettiin vuonna Tavoitteeksi asetettiin: 1) yliopistollisen toiminnan laajentaminen ja vakinaistaminen Mikkelissä, 2) yliopisto-opintojen tarjonnan lisääminen, 3) yliopistollisen tutkimuksen lisääminen ja vahvistaminen alueella sekä 4) yhteistyön kehittäminen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa alueen kehityksen vahvistamiseksi. MUC tuottaa kestävää kehitystä ja yrittäjyyttä edistävää tieteellistä tutkimusta, koulutusta, sekä ratkaisuja ja toimintamalleja alueellisen kehittämisen edistämiseksi. Toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä emoyliopistojen sekä alueen ja sen yritysten kanssa. MUC:n toiminnan painopisteet ovat yhteiskunnallinen vuorovaikutus, koulutus ja tutkimus. Mikkelin yliopistokeskuksen osaamisalat ovat Aluekehitys ja maaseutuosaaminen Bioenergia Digitointi Elintarvikeala Luomutuotanto Materiaalitekniikka Osuustoiminta Ympäristötekniikka Yrittäjyys- ja liiketoiminta Mikkelin yliopistokeskus on neljän yliopiston toiminnan solmukohta. Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuopion yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto muodostavat Mikkelin yliopistokeskuksen noin 200 työntekijän ja 7 professorin verkostomaisen tiedeyhteisön. Mikkelin yliopistokeskukseen (MUC) kuuluvat Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutti, Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos, Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma (BScBA), Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö sekä Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö. Mikkelin yliopistokeskuksessa toimii myös kaikille avoin tieteellinen kirjasto. Taulukko 1. Mikkelin yliopistokeskuksen toimijat. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Helsingin kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma (BScBA) Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT-Savo Bioenergiatekniikan tutkimusryhmä Materiaalitekniikan tutkimuslaboratorio Astral Koordinaatioyksikkö Kuopion yliopisto Soveltavan ympäristökemian laboratorio (LAEC) MUC 2008 Toimintakertomus I 4

5 Mikkelin yliopistokeskuksen koordinoivana yliopistona vuosina toimii Helsingin yliopisto. Yliopistokeskuksen yksiköt ovat emoyliopistojensa alaisia ja itsenäisiä suhteessa Mikkelin yliopistokeskukseen. Yliopistoille yksiköt ovat tapa välittää tiedepohjaista asiantuntemusta ympäröivään yhteiskuntaan. Osallistuessaan alueyhteistyöhön yliopistokeskus tuottaa tutkimus- ja opetuspohjaista lisäarvoa ja odottaa toisaalta toiminnan vastaavasti hyödyttävän perustehtävien hoitamista. Yliopistokeskustoiminnan tavoitteena on tiivistää yliopistojen välistä yhteistoimintaa ja kehittää yhteistyötä alueen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä yritysten kanssa. Yliopistokeskuksen johtamisesta ja kehittämisestä vastaavat ohjausryhmä ja johtoryhmä. Ohjausryhmään kuuluvat emoyliopistojen rehtorit ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Johtoryhmän jäseniä ovat paikallisten yksiköiden johtajat ja Mikkelin kaupunginjohtaja. Yhteistyötä koordinoivat yliopistokeskuksen pääsihteeri ja koordinaatioyksikkö, johon kuuluu pääsihteerin lisäksi suunnittelija sekä suunnittelusihteeri. Mikkelin yliopistokeskukselle perustettiin toimintavuonna neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävä on toimia edunvalvojana valtakunnan tasolla sekä alueen ja yliopistojen välisenä tiedotusja vuorovaikutuskanavana. Neuvottelukunta edistää alueella tehtävää tutkimus- ja koulutustyötä seuraa-malla tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan tilaa ja tarvetta suhteessa toimintaympäristön muutoksiin. Se edistää yliopistokeskuksen tehtävien toteuttamisen yleisiä edellytyksiä ja tekee alueen yliopistotoimintojen kehittämistä koskevia aloitteita ja esityksiä. Neuvottelukunnan toimikausi on ja sen jäsenet ovat: Maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Savon maakuntaliitto, pj. Päätoimittaja Tapio Honkamaa, Länsi-Savo Oy Asiakaspäällikkö Harri Huhta, MTT-Mikkeli Toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen, Osuuskauppa Suur-Savo Kansanedustaja Katri Komi Toimitusjohtaja Markku Kakriainen, Etelä-Savon kauppakamari Kehitysjohtaja Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki Vararehtori Markku Löytönen, Helsingin yliopisto Rehtori Heikki Saastamoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Osastopäällikkö Juha Pulliainen, Etelä-Savon TE-keskus Toimitusjohtaja Miika Puukko, Platom Oy Yrittäjä Pepita Pylkkänen, Tertin kartano Toimitusjohtaja Seppo Rantala, Helprint Oy Toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, Miktech Oy Kansanedustaja Lenita Toivakka Kansanedustaja Pauliina Viitamies Neuvottelukunnan sihteerinä toimii Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri MUC 2008 Toimintakertomus I 5

6 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Mikkelin yliopistokeskuksen toiminta nojaa vahvaan, kansainvälisesti kilpailukykyiseen tutkimusosaamiseen. Samalla yliopistokeskuksessa tehtävä tutkimus kytkeytyy luontevasti alueeseen, täydentäen emoyliopistojen osaamista. Tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön kehittämishankkeiden ja aikuiskoulutuksen keinoin on oleellinen osa yliopistokeskuksen toimintaa. Mikkelin yliopistokeskus tekee tutkimus- ja kehittämistyötä kiinteässä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän, kuntien, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tutkimus on kansainvälistä ja vastaa yritystoiminnan tarpeisiin mahdollistaen uusien innovaatioiden kehittämisen ja liiketoiminnan lisääntymisen. Tutkimuksen avulla pyritään kasvattamaan huippuosaamista siten, että se lisäisi alueen yritysten kilpailukykyä. Kärkialojen tutkimus painottuu maakunnan elinkeinoelämän kehittämisaloille ollen samalla kansainvälisesti kilpailukykyistä ja valtakunnallisesti erikoistunutta. Mikkelin yliopistokeskuksen tutkimuksen painopistealat ovat: materiaali- ja ympäristötekniikka; ohutkalvopinnoitus, puu- ja muovikomposiitit sekä ympäristömonitorointi ja kemiallinen vedenkäsittely maaseutu ja bioenergian tuotanto; luomu, maaseutututkimus, bioenergia pk-yrittäjyys ja liiketoiminta; pk-yrittäjyys, liiketoiminta, osuustoiminta Mikkelin yliopistokeskuksessa toteutetaan vuosittain liki 100 tutkimus- ja kehittämishanketta. Hankkeet toteutetaan pääosin ulkopuolisella projektirahoituksella. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituspohja on monipuolinen ja niiden toteuttamisessa on mukana laaja kansallinen ja kansainvälinen kumppanuusverkosto. Taulukko 2. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden päärahoituslähteet v Rakennerahastot Ministeriöt Interreg-, naapuruusohjelmat Yritykset, säätiöt EU:n suora rahoitus Suomen Akatemia TEKES Muut YHTEENSÄ MUC 2008 Toimintakertomus I 6

7 Yliopistokeskuksessa oli vuonna 2008 seitsemän professuuria: bioenergiatekniikka, materiaalitekniikka, yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus, yrittäjyys, myynnin johtaminen, yrittäjyyskasvatus ja ympäristöanalytiikka. Toimintavuoden aikana valmisteltiin myös muovitekniikan verkostoprofessuuri -hanketta. Vuoden 2008 aikana yliopistokeskuksen henkilökunta julkaisi yhteensä 79 artikkelia tieteellisissä aikakauslehdissä, kokoomateoksissa ja kongressijulkaisuissa. Lisäksi HSE:n Pienyrityskeskuksen N- sarjassa julkaistiin kymmenen tutkimusraporttia ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin sarjoissa kolme julkaisua. Vuonna 2008 henkilökunta laati lukuisia KOTA-luokituksen ulkopuolisia julkaisuja kuten oppikirjoja ja yleistajuisia artikkeleita. Taulukko 3. Tutkimuksen tunnuslukuja v Artikkelit tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa referee-käytäntö (joista kansainvälissä tieteellisissä aikakauslehdissä) (23) (19) (19) (39) Artikkelit kokoomateoksissa ja kongressi julkaisuissa (joista ulkomailla julkaistut) (31) (23) (35) (25 Kongressiesitelmät Väitöskirjat Väitöskirjojen esitarkastukset ja vastaväitökset Vertaisarvioinnit * * Kansainvälisten tieteellisten julkaisusarjojen ja kongressijulkaisujen vertaisarvioinnit 1 tieto puuttuu HSE/PYK 2 tieto puuttuu HSE/PYK, KY MUC 2008 Toimintakertomus I 7

8 MATERIAALI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKKA Materiaalitekniikan alalla tutkimus keskittyy materiaalien pintojen modifiointiin ja ohutkalvopinnoitukseen. Ohutkalvopinnoitusmenetelmistä materiaalitekniikan laboratorio on erikoistunut atomikerroskasvatukseen (ALD) ja magnetronisputterointiin. Tutkimuksen sovelluskohteena on löytää uusia keinoja, joilla erilaisia pintoja voidaan muuttaa ja luoda niihin erilaisia ominaisuuksia. Hyödyntäjinä ovat pääasiassa materiaaliteknologian alan yritykset. Tutkimustoiminnasta vastaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston alaisuudessa toimiva ASTRaL-laboratorio, jonka laitekanta ja osaaminen on räätälöity erityisesti tähän tarkoitukseen. Vuonna 2008 alkoi useita uusia hankkeita, joissa tavoitteena oli alan osaamisen kasvattaminen ja osaamisen siirtäminen elinkeinoelämän tarpeisiin yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi. ASTRaL käynnisti toimintavuonna 2008 tutkimusyhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston ja teknillisen korkeakoulun kanssa. Yhteistyötä tehtiin TTY:n muovija elastomeeritekniikanlaboratorion ja paperinjalostus- ja pakkaustekniikanlaboratorion kanssa. Molemmissa hankkeissa kehitetään uusia nanoteknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja tuotteiden palonkestoominaisuuksien ja pakkausmateriaalien tehokkuuden lisäämiseksi. Yhteistyö teknillisen korkeakoulun mikro- ja nanotekniikanlaboratorion kanssa tähtää matalanlämpötilan ALD pinnoitusprosessien kehittämiseen monifunktionaalisissa nanolaminaateissa sovelluskohteina mm. sensorit ja indikaattorit. Materiaalitekniikan alan kehittäminen Mikkelissä jatkui asiantuntemusta lisäämällä sekä laboratoriolaitteiden ja toimintojen kehittämisellä. Ympäristötekniikan tutkimuksesta vastaa pääosin Soveltavan ympäristökemian laboratorion tutkimusryhmä, joka on osa Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitosta. Tutkimusryhmä keskittyy kemiallisiin analyysi- ja käsittelymenetelmiin. Sovelluskohteiden laaja kirjo vaihtelee ympäristömonitoroinnista ja teollisten prosessien vedenkäsittelystä haitta-aineiden poistoon saastuneesta maaperästä. Soveltavan ympäristökemian laboratorio on maan kärkeä katalyysitutkimuksen, ioninvaihdon, adsorption, sähkökemian sekä kemiallisten hapetustekniikoiden soveltamisessa ympäristötutkimukseen. Tutkimustoiminnan painopisteenä on ollut jätevedenkäsittelyyn ja saastuneiden maa-alueiden puhdistamiseen liittyvien prosessien tutkiminen ja kehittäminen sekä ympäristöanalytiikka. Vuonna 2008 käynnistyi mittava Toimintaympäristöjen monitorointi- ja valvontajärjestelmien kehitysalusta -hanke, joka vastaa haasteeseen toimintaympäristöjen yksittäisten mittauksien ja sensorien sijaan luoden kohteen tilasta kertovia kokonaisjärjestelmiä. MUC 2008 Toimintakertomus I 8

9 MAASEUTU JA BIOENERGIAN TUOTANTO Mikkelin yliopistokeskuksessa tehtävä maaseutututkimus on monitieteistä. Se käsittää kolme osaamisalaa: luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta sekä yrittäjyys ja osuustoiminta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita. Vuonna 2008 tutkimus kohdistui maaseutupolitiikkaan, sen verkostomaiseen hallintaan ja innovaatioihin, maaseudun palveluihin sekä kestäviin ruokajärjestelmiin ja elintarviketurvallisuuteen. Kehittämishankkeet liittyivät toimintavuonna elintarvikkeiden laatuun ja prosessointiin sekä yrittäjyyden edistämiseen. Toteuttajana toimi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, jonka toimintayksiköt sijaitsevat Mikkelissä ja Seinäjoella. Ruralia-instituutti toimii yliopistokeskuksissa molemmilla paikka-kunnilla. Bioenergiaan kohdistuva tutkimustoiminta painottuu bioenergian jalostusketjuun ja teknologiaan ja liiketoiminnan kehitystyöhön. Tavoitteena on vahvistaa alueen nykyistä bioenergiaosaamista ja alalla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistää Itä-Suomen energiastrategian toteutumista. Bioenergian tutkimusta toteuttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö. Tutkimushankkeet keskittyivät toimintavuonna edellisvuoden tapaan biomassan saatavuuteen ja logistiikkajärjestelmiin sekä bioenergian uusiin liiketoimintamuotoihin. PK-YRITTÄJYYS JA LIIKETOIMINTA Pk-yrittäjyyden ja liiketoiminnan tutkimuksen painopistealueina olivat erityisesti kasvuyritykset, yrittäjyysilmasto ja -asenteet, kansainvälistyminen sekä liiketoimintamallit ja strategiat pk-yrityksissä. Tutkimustiedon avulla pyrittiin edesauttamaan uuden yritystoiminnan syntymistä ja tukemaan jo olemassa olevien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Osuustoiminnan ja yhteisötalouden tutkimus kohdistui seuraaviin teemoihin: osuuskunta yritysmuotona ja sen elinkelpoisuus sekä osuustoiminnan uudet sovellusalueet. Pk-yrittäjyyden ja liiketoiminnan tutkimusta toteutti Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Tutkimuksen aihepiirit käsittelivät yrittäjyysasenteita, yrittäjyyskasvatusta, sosiaalista pääomaa, innovaatioita ja innovaatiojärjestelmää, kauppias- ja palveluyrittäjyyttä, akateemista yrittäjyyttä sekä kasvuyrittäjyyttä ja kasvuyrityksiä Itä-Suomessa. Helsingin yliopiston Ruralia-insituutissa osuustoiminnan ja yhteisötalouden tutkimuksen teemoina olivat osuustoiminnan rooli opetuksessa ja kansalaistumisessa, osuustoiminta avointen innovaatioiden edistäjänä yrittäjyydessä, yhteisötalous yrittäjyyden uusien mahdollisuuksien kasvualustana maaseudulla sekä kolmannen sektorin rooli maaseudun palveluissa. Toimintavuonna vahvistui myös pk-yrittäjyyteen ja liiketoimintaan kohdistuva palvelututkimus. HSE Pienyrityskeskuksessa käynnistyi syksyllä 2008 LTT-tutkimus (LTT liitettiin Pienyrityskeskukseen), joka jatkoi toimeksiannoista valtakunnallista tilaustutkimusta kuten arviointitutkimusta ja toiminnan arviointia sekä tutkimusavusteista konsultointia. HSE:n englanninkielisessä Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmassa (BScBA) tehtiin opinnäytetöitä, projekteja ja selvityksiä alueen yrityksille vierailevien professoreiden ohjauksessa. MUC 2008 Toimintakertomus I 9

10 OPETUS Mikkelin yliopistokeskus tarjosi toimintavuonna tutkintoon johtavaa yliopistollista perusopetusta, täydennyskoulutusta, avoimen yliopiston opintoja sekä tieteellisiä jatko-opintoja tukevaa koulutusta. Säännöllistä koulutustarjontaa toteuttavat Helsingin yliopisto ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Mikkelin yliopistokeskuksen opetustarjonta on painottunut aikuiskoulutukseen. Tutkintoon johtava koulutus Helsingin kauppakorkeakoulun englanninkielisessä Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmassa (BScBA) voi opiskella kauppatieteiden kandidaatiksi. Ohjelman hakijamäärät ovat kasvaneet tuntuvasti ja vuonna 2008 hakijamäärä saavutti uuden ennätyslukeman 650. Aikaisemmista vuosista poiketen Mikkelin yliopistokeskuksessa ei vuonna 2008 ollut käynnissä maisteriohjelmia. Muu arvosanaopetus Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti antaa arvosanaopetusta luonnonmukaisessa maa- ja elintarviketaloudessa (Eco Studies op), monitieteisissä maaseutuopinnoissa (Rural Studies n. 100 op) ja osuustoiminnassa (Co-op Studies op). Opinnot on tarkoitettu suuntautumisvaihtoehdoiksi ja sivuaineopinnoiksi eri yliopistoissa maisterin tutkintoa opiskeleville. Rural Studies- ja Co-op Studies -ohjelmat toteutetaan usean yliopiston yhteistyönä. Rural Studies -opetusverkostoon kuuluu kymmenen suomalaista yliopistoa ja Co-op Studies -opetusverkostoon yhdeksän suomalaista yliopistoa. Avoin yliopisto ja täydennyskoulutus Mikkelin yliopistokeskuksessa avointa yliopisto-opetusta annetaan kauppatieteissä, luonnonmukaisessa maa- ja elintarviketaloudessa sekä osuustoiminnassa. Kauppatieteelliset kurssit ovat Helsingin kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston kursseja. Opetustarjonnan (n. 150 op vuonna 2008) pääpaino on yleisopinnoissa, mutta joukossa on myös aine- sekä kieliopintoja. Kurssitarjonnan suunnittelun pohjana on avoimen yliopiston väylä tutkinto-opiskelijaksi. Lisäksi avoimen yliopiston opiskelijat voivat erillisellä hakemuksella osallistua HSE:n Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattitutkinnon kursseille. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttama avoin yliopisto-opetus käsittää luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden perus-ja aineopinnot ( op) sekä 30 opintopistettä osuustoiminnan opintoja. Samalla yliopistokampuksella toimiva Mikkelin kesäyliopisto järjestää eri yliopistojen tutkintovaatimusten mukaista avointa yliopisto-opetusta. Mikkelin yliopistokeskuksen koulutustoiminta painottuu aikuiskoulutukseen. Helsingin kauppakorkeakoulu järjestää johtamis-, yrittäjyys-, ja yritysten kansainvälistymiskoulutusta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti kouluttaa maaseudun kehittämisessä omilla osaamisaloillaan (luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet; maaseutu ja yhteiskunta; yrittäjyys ja osuustoiminta). Pitkiä, keskipitkiä ohjelmia ja muita kursseja järjestettiin lähes 200. Pääpaino oli keskipitkissä ohjelmissa (yli 5 pv ja alle 30 op), joita järjestettiin 100. Yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittämisen osuus täydennyskoulutuksesta vahvistui edelleen. MUC 2008 Toimintakertomus I 10

11 Yliopistotoimijoiden yhteisen tohtoriopintoja tukevan valmennusohjelmaan ilmoittautui viisi uutta opiskelijaa. Valmennusohjelmassa oli entuudestaan 120 opiskelijaa. Vuonna 2005 aloitetun ohjelman jatkamiselle ei järjestynyt tarvittavaa rahoitusta vuonna Ohjelmaa toteutettiin pienimuotoisesti yliopistokeskuksen kehittämismäärärahojen turvin. Opiskelijamäärät Vuonna 2008 Mikkelin yliopistokeskuksen opiskelijamäärä oli kaikkiaan Tutkintotavoitteisissa koulutusohjelmissa oli 728 opiskelijaa. Opiskelijamäärät kasvoivat hieman edellisestä vuodesta lukuun ottamatta täydennyskoulutusta, jonka opiskelijamäärä pieneni 511 henkilöllä, ja maisteriohjelmia, joita ei ollut käynnissä vuonna Mikkelissä suoritettiin vuonna 2008 yhteensä 89 tutkintoa. Kauppatieteiden kandidaatteja valmistui 76. Maisteriohjelmat päättyivät vuonna 2007, mutta vuonna 2008 valmistui vielä Sosiaalityön maisteriohjelmasta viisi maisteria, EcoBusiness kestävän liiketoiminnan maisteriohjelmasta kaksi maisteria ja materiaalitekniikan DI-tutkinnon suoritti kuusi henkilöä. Taulukko 4. Opiskelijamäärät v Kandidaattiohjelma (BScBA) Maisteriohjelmat Muu arvosanaopetus Avoin yliopisto Tohtorivalmennus * Täydennyskoulutus Yhteensä * vuonna 2008 kursseille osallistui 26 henkilöä. MUC 2008 Toimintakertomus I 11

12 ALUEELLISEN VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMINEN Sidosryhmäsuhteiden vakiinnuttaminen ja kehittäminen Mikkelin yliopistokeskus on monipuolisesti yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa ympäröivän alueen ja yhteiskunnan kanssa. Alueellinen vuorovaikutus toteutuu ensisijaisesti tutkimuksen ja opetuksen kautta. Ruralia-instituutti teki alueellista yhteistyötä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Mikkelin yksikön kanssa maaseutuosaamisen alueella. Elintarvikealan tutkimuksessa yhteistyötä toteutettiin Etelä-Savon elintarvikealan osaamiskeskus Ekoneumin puitteissa. Mikkelin yliopistokeskuksessa toimivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston yksiköt jakoivat Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa yhteisiä tiloja ja laitteita. Ammattikorkeakoulun kanssa solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa tehtiin uusia avauksia mm. yhteisen alueellisen elintarvikealan tutkimuksen strategiatyön valmistumiseksi. Yrittäjyyden tukemisessa Ruralia-instituutin hallinnoima Uusyrityskeskus Dynamo auttoi alkuun yli 100 yritystä ja HSE Pienyrityskeskuksen yrittäjyyden koulutusohjelmiin osallistui yli 1000 henkilöä. HSE Pienyrityskeskus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu omaavat pitkän historian Venäjä-yhteistyössä ja yhteistyötä jatkettiin. Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos oli tärkeä toimija Mikkelissä olevassa digitoinnin keskittymässä. Yliopistokeskuksen ohjausryhmä päätti asettaa Mikkelin yliopistokeskukselle oman neuvottelukunnan. Se toimii alueen ja yliopistojen välisenä vuorovaikutuskanavana ja edunvalvonnan välineenä valtakunnan tasolla. Neuvottelukunta edistää alueella tehtävää tutkimus- ja koulutustyötä seuraamalla tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan tilaa ja tarvetta suhteessa toimintaympäristön muutoksiin sekä tekee alueen yliopistotoimintojen kehittämistä koskevia aloitteita ja esityksiä. Neuvottelukunnan jäsenet nimettiin joulukuussa Yliopistokeskus on keskeinen toimija myös Mikkelin yliopisto- ja korkeakoulutoimintojen neuvottelukunnassa. Yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyötä on vakiinnutettu järjestämällä yhteisiä johtoryhmien kokouksia säännöllisin väliajoin. Kokouksissa on käsitelty molempien organisaatioiden yhteisiä asioita sekä tehty työtä yhteistyön kehittämiseksi ja lisäämiseksi. Tiedon saatavuus ja tieteen popularisointi, viestintä Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluva Kansalliskirjaston digitointikeskus, Mikrokuvaus- ja konservointilaitos vastaa Kansalliskirjaston aineistojen korkeatasoisesta säilytyksestä: digitoinnista, mikrokuvauksesta ja konservoinnista. Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämistehtävän lisäksi se hoitaa koordinoijan roolissa kotimaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen digitointitoiminnan ja ohjelman suunnittelua ja toteuttamista. Vuonna 2008 digitointivalmiudet tehostuivat Helsingin yliopiston rahoittaman massaskannerin käyttöönoton myötä. Laite on Pohjoismaiden ensimmäinen. Tapahtumaa juhlistettiin , jolloin Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson vihki skannerin käyttöön. MUC 2008 Toimintakertomus I 12

13 Toimintavuonna käynnistyi myös mittava kehityshanke perustan luomiseksi digitoinnin palvelu- ja osaamiskeskuksen toiminnalle. Kohteena ovat erityisesti pienpainatteet ja niiden digitoinnin tuotantoprosessi. Myös opetusministeriö on panostanut kansallisen digitoinnin kehittämiseen. Digitaalisen kirjaston kehittäminen on myös tärkeää tutkimusinfrastruktuurin luomista ja palvelee kansallisen tietoyhteiskuntastrategian tavoitteita. Mikrokuvaus-ja konservointilaitoksella on merkittävä rooli alueen pyrkimyksessä luoda Mikkelistä sähköisen asioinnin ja arkistoinnin kansallinen palvelukeskus. Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto otettiin käyttöön toimintavuonna ja sen avajaisia vietettiin Flooran päivänä Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto muodostuu kahdesta kirjastosta, jotka ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kirjasto sekä HSE Mikkeli Business Campus-kirjasto. Kirjasto on kaikille avoin tieteellinen kirjasto, jonka perustehtävä on tuottaa kirjastopalvelut Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvien Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Helsingin kauppakorkeakoulun BScBA-ohjelman, Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityksen henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kirjasto toimii Lönnrotinkatu 7 kellarikerroksessa. Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto tekee yhteistyötä Mikkelin ammattikorkeakoulun kirjastoja tietopalvelun kanssa. Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto muodostaa Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa Mikkelin korkeakoulujen kirjastoverkon (MIKKI), jolla on yhdessä hankittu kirjastojärjestelmä, yhteinen asiakasrekisteri sekä keskinäinen kirjojen lainausjärjestelmä (MIKKI-lainaus). Mikkelissä olevilla opiskelijoilla on näin käytössään yli nimekkeen suuruinen kirjasto. Konsortiosopimuksessa määritellään tarkasti yhteistyön puitteet ja tavat sekä kustannusten jakautuminen. Yhteistyö kirjastojen välillä on poikkeuksellista, merkittävää ja innovatiivista. MIKKI-verkkoon liittyvistä asioista sovitaan ja päätetään MIKKI-johtoryhmässä, johon kuuluvat edustajat ammattikorkeakoulusta, Pienyrityskeskuksesta, BScBA-ohjelmasta sekä Ruralia-instituutista. Mikkelin yliopistokeskus tekee tiedettä tunnetuksi useilla eri tavoilla. Tavoitteena on tuoda esille tutkimuksen merkitys yhteiskunnan henkiselle ja aineelliselle hyvinvoinnille sekä saada myös nuoret kiinnostumaan tutkijanurasta. Näkyvä osallistuminen yhteiskunnalliseen vuoropuheluun ja päätöksentekoon on osa yliopistokeskuksen toimintaa. Vahva vuorovaikutus päättäjien ja elinkeinoelämän kanssa sisältää mm. seuraavia muotoja: Tutkijat välittävät tutkimustietoa valtiovallan ja viranomaisten lainvalmisteluun ja muuhun vastaavaan toimintaan. Tutkijat sekä muu yliopistokeskuksen henkilökunta osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun taustoittaen ilmiöitä, popularisoiden tiedettä, herättäen keskustelua ja tuottaen kriittisiä näkökulmia. Mikkelin yliopistokeskuksen henkilökunta toimii asiantuntijatehtävissä lukuisissa sekä valtakunnallisissa ja alueellisissa toimielimissä. Yliopistokeskus on ollut valmistelemassa mm. Etelä-Savon maakunnan strategiaa. Mikkelin yliopistokeskus on aktiivisesti ollut mukana aluekeskusohjelman ja osaamiskeskusohjelman toteuttamisessa. Mikkelin yliopistokeskus osallistuu aikuiskoulutuksen yhteistyö- ja kehittämisverkostoihin. Vuonna 2008 yliopistokeskuksen henkilökunta osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun yleistajuisten esitelmien ja lehtikirjoitusten, julkaisujen sekä muiden julkisten esiintymisten ja verkon kautta. Yliopistokeskus on jakanut vuosittain Tieteenkesyttäjä-palkinnon henkilölle tai henkilöille, jotka ovat tuoneet ansiokkaasti tiedettä julki helposti ymmärrettävässä muodossa. Tämän sijaan vuonna 2008 myönnettiin Yliopistoteko -tunnustus, jonka saajaksi valittiin Mikkelin apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen. Apulaiskaupunginjohtaja Kaitainen on vaikuttanut Mikkelissä toimivien yliopistoyksiköiden syntyyn ja kehittämiseen ja osallistunut aktiivisesti yliopistoyksiköiden toiminnan kehittämiseen erilaisissa toimielimissä. MUC 2008 Toimintakertomus I 13

14 Vuonna 2008 aloitettiin Mikkelin Tiedepäivä - Mikkeli Science Day tapahtuman suunnittelu yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja MTT Mikkelin kanssa. Tapahtuman tarkoituksena on tieteen popularisointi toimijoita tehdään tunnetuksi alueella ja se järjestetään ensimmäisen kerran keväällä Kunkin tieteenalan verkostot ja organisaatiot ovat aktiivisen vuorovaikutuksen ja tutkimuslähtöisen asiantuntijuuden foorumeita kansallisesti ja kansainvälisesti. Yliopistokeskustoiminnan vaikuttavuutta on vahvistettu erityisesti yhteisillä hankkeilla. Näitä toteutetaan yhdessä alueen koulutus- ja tutkimus- sekä muiden organisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa. Osa hankkeista palvelee suoraan yrityksiä sekä muita organisaatioita ja aluetta. Yliopistokeskustoimijoiden keskinäisen asiantuntijayhteistyön ja tiivistämisellä ja yhteishankkeilla vahvistetaan erilaisuudesta nousevaa innovatiivisuutta ja sen hyödyntämistä. BScBA-opiskelijat tekivät yrityksille ja muille organisaatiolle useita opinnäyte- ja projektitöitä vuonna Esimerkkeinä paikallisille yrityksille tehdyistä soveltavaa tutkimusta hyödyntävistä projektitöistä voidaan mainita Entering the Russian market St. Petersburg (Ekin Muovi OY), Market Research for Kotipalvelu Mareena ja opinnäytetöistä Global Market Survey for Savcor Forest Solid Wood ERP Software Solutions sekä The Export Financial Plan for FibroCom to Enter the Russian Market. Vuonna 2008 ryhdyttiin järjestämään Tutkimuksen te toja yhteistyössä Etelä-Savon Yrittäjät ry:n kanssa. Tilaisuuksia pidettiin Mikkelissä (12.2. ja 10.9.) sekä Savonlinnassa (13.2.). Näissä käsiteltiin myynnin tehostamista ja kuluttajakäyttäytymistä. Studia Generalia luentosarjat tarjoavat tutkimustietoa sekä suurelle yleisölle että eri alojen asiantuntijoille. Studia Generalia luentoja on toteutettu Mikkelin yliopistokeskuksella vuodesta 2004 lähtien. Mikkelin yliopistokeskus jatkoi vuonna 2008 Studia Generalia luentojen järjestämistä ja luentoja toteutettiin neljä. Mikkelin yliopistokeskuksen toteuttamien tilaisuuksien lisäksi käynnistettiin Venäjää käsittelevä luentosarja yhteistyössä Etelä-Savon maakuntaliiton, Suomi-Venäjä seuran sekä Etelä-Savon kauppakamarin kanssa. Lisäksi aloitettiin yhteisen luentosarjan suunnittelu Tulkittua Tuuvaa Merkkivuosi hankkeen kanssa. Yliopistokeskuksen henkilöstön saamat tunnustukset, palkinnot ja huomionosoitukset tekevät näkyväksi yliopistokeskuksen osaamista ja siihen kohdistuvaa arvostusta. Yliopistokeskuksen tutkijat ja henkilöstö tekevät oppikirjoja ja julkaisuja, joita käytetään kautta koko koulutusjärjestelmän. Yliopistokeskuksen omat lehdet ja verkkosivut viestittävät ajankohtaistietoa yliopistokeskuksen toiminnasta ja sen kehittämisestä. Mikkelin yliopistokeskus jatkoi vuonna 2007 aloitettua verkkotiedotteen MUCinoita julkaisemista. Verkkotiedote kertoo ajankohtaisuutisia toiminnasta, tapahtumista, koulutuksesta ja henkilöstöstä ja se julkaistiin neljä kertaa vuonna Kerran vuodessa ilmestyvä Yliopistokeskus-lehti jaettiin koteihin neljännen kerran. Vuoden 2008 lehden teemana oli yliopistokeskusten arviointi. Yliopistokeskus osallistui myös Mikkelin seudun tutkimuksen ja kehittämisen lehden KULMA:n tekoon. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä KULMA esittelee seudulla tehtävää tutkimusta, tuotekehitystä ja sen tekijöitä sekä alueen kehittämistä ja yrityksiä. Lehti julkaistaan yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin seudun aluekeskusohjelman ja Mikkelin teknologiakeskus Miktech Oy:n kanssa. Yliopistokeskus ylläpitää ja päivittää omia verkkosivuja. Mikkelin yliopistokeskuksen Ystävät -toimintaa jatkettiin. Yliopistokeskus tiedottaa ystäville ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista sekä toiminnastaan. Yliopistokeskuksen Ystävien toiminta on kaikille avointa. MUC 2008 Toimintakertomus I 14

15 HENKILÖSTÖ JA RAHOITUS Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköissä työskenteli vuoden 2008 lopussa päätoimisesti 204 henkilöä. Päätoimisen henkilöstön määrä pieneni 8,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuodet (211 henkilötyövuotta) pienenivät 4,5 %. Henkilökunnasta 53 % oli vakituisessa työsuhteessa (47 % vuonna 2007). Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma (BScBA) toteutetaan kolmen viikon intensiivijaksoissa, joihin opettajat tulevat eri puolilta maailmaa. Vuonna 2008 vierailevia luennoitsijoita oli 54, joista ulkomaalaisia 48. Taulukko 5. Henkilöstömäärä v Professorit HY HSE * KY LTY Yhteensä * Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmassa (BScBA) opetti 54 vierailevaa luennoitsijaa, joista 48 oli ulkomaalaisia (eivät ole mukana taulukon luvuissa). Taulukko 6. Tutkimushenkilökunta v Tohtorit ja lisensiaatit 21 20, Koko tutkimushenkilöstö 58 61, Mikkelin yliopistokeskuksen kokonaisrahoitus vuonna 2008 oli 17,2 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoitus pieneni edellisestä vuodesta 4 %. Opetusministeriö myönsi Mikkelin yliopistokeskuksen koordinointiin euroa ja kehittämiseen euroa. Taulukko 7. Kokonaisrahoitus rahoituslähteittäin vuosina 2007 ja 2008 Yliopistot, OPM 36 % Muu valtion rahoitus 5 % Kunnat 4 % EU 36 % Yritykset 16 % Muut 3 % Yliopistot, OPM 40 % Muu valtion rahoitus 7 % Kunnat 3 % EU 22 % Yritykset 22 % Muut 6 % MUC 2008 Toimintakertomus I 15

16 TOIMITILOJEN SIJAINTI MIKKELISSÄ Yliopistokeskuksen yksiköt toimivat Mikkelissä kolmessa toimipisteessä: Lönnrotinkadun yliopistokeskuskampuksella, Kasarmin kampuksella sekä Pursialan kaupunginosassa. Yliopistokeskuskampuksella toimivat yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, Helsingin yliopiston Ruraliainsituutti sekä HSE:n Pienyrityskeskus ja Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma (BScBAohjelma). Pienyrityskeskuksella on toimitilat myös Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa. Kasarmin kampuksella toimivat Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikkö vuokraa lisäksi MAMK:n materiaalitekniikan laboratoriotiloja. Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen toimitilat sijaitsevat Pursialan kaupunginosassa. Toimintavuoden aikana tapahtui muutamia toimitilamuutoksia. Yliopistokampuksella koordinaatioyksikkö muutti Lönnrotinkatu 5:sta Lönnrotinkatu 7:aan. Koordinaatioyksikön entiset tilat tulivat MTT:n tutkijoiden käyttöön. Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio puolestaan luopui vuoden 2008 alussa MAMK:n ympäristölaboratoriotiloista keskitettyään toimintansa Kasarmin kampuksen Kengityspajaan loppuvuodesta HSE Pienyrityskeskuksen Helsingin toiminnot muuttivat uusiin tiloihin Porkkalankadulle syyskuun alussa. Myös yrityshautomo Start up Center muutti uusiin toimitiloihin Hiilikadulle Helsingissä. KORKEAKOULU- JA YLIOPISTOYHTEISTYÖ Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä ja alueen muiden korkeakoulutoimijoiden kanssa. Yliopistotoimijat ovat lisäksi laajasti verkottuneet muiden kotimaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Tutkimushankkeita toteutetaan yhteistyössä kotimaisten sekä ulkomaisten yliopistojen kanssa. HSE Pienyrityskeskus koordinoi yrittäjyyskasvatuksen valtakunnallista tutkijaverkostoa. HSE Pienyrityskeskus kokosi toimijat koolle Mikkeliin lokakuussa Opetuksessa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoimat Rural Studies-ja Co-op Studies -ohjelmat toteutetaan usean yliopiston yhteistyönä. Rural Studies -opetusverkostoon kuuluu kymmenen suomalaista yliopistoa ja Co-op Studies -ope-tusverkostoon yhdeksän suomalaista yliopistoa. Etelä-Savon alueella korkeakoulutoimintoja on Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Mikkelin ammattikorkeakoulu toimii kaikilla kolmella paikkakunnalla. Pieksämäellä toimii myös Diakoniaammattikorkeakoulu. Savonlinnassa on yliopistotoimintaa Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella. MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) toimii Mikkelissä. Kumppanuus toteutuu erityisesti yhteishankkeina. MUC 2008 Toimintakertomus I 16

17 Mikkelin yliopistokeskuksen emoyliopistojen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun välillä on solmittu yhteistyösopimus vuonna Sen mukaan yhteistyötä vahvistetaan erityisesti yhteisillä kärkialoilla, aikuiskoulutuksessa ja hanketoiminnassa. Työnjakoa selkiytetään ja tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä lisätään. Yhteistyötä on vakiinnutettu järjestämällä yhteisiä johtoryhmien kokouksia. Lisäksi on perustettu useita työryhmiä toimenpiteittäin/teemoittain kehittämään muotoja yhteistyön tiivistämiseksi ja syventämiseksi. Mikkelin yliopistokeskus on aktiivisesti mukana maamme kuuden yliopistokeskuksen yhteistyössä. Vuonna 2008 yliopistokeskusten yhteistyötä koordinoi Kokkolan yliopistokeskus. Mikkelin yliopistokeskuksen aloitteesta toimintavuonna käynnistyi yliopistokeskusten yhteinen Aluekehittämisen valtakunnallisen täydennyskoulutusohjelman suunnittelu (ALVA). ALVAssa luodaan valtakunnallinen aluekehittämisen täydennyskoulutus, joka muodostuu sekä valtakunnallisesta että alueellisesta osiosta. Verkosto kokoaa yhteen eri yliopistokeskusten osaamisen aluekehityksen ja -kehittämisen alalta. Se myös edistää asiantuntemuksen kasvamista ja parhaiden käytäntöjen leviämistä yliopistojen ja alueiden välillä. Valtakunnalliset moduulit ovat kaikille ohjelmassa oleville yhteisiä ja alueellisen moduulit rakentuvat kunkin alueen vahvuuksien varaan. Hankkeessa on edustus kaikista yliopistokeskuksista ja sen koordinaattorina toimii Helsingin yliopiston Ruralia-insituutti. Mikkelin yliopistokeskuksen toimijoiden keskinäisen yhteistyön tiivistämiseksi jatkettiin toimintavuonna tutkijakahvien järjestämistä. Toiminnalla pyrittiin edistämään vapaata ajatusten vaihtoa sekä poikkitieteellisten innovaatioiden syntyä tieteen rajapinnoilla. Tavoitteena oli tarjota tutkijoille tilaisuus kuulla ja keskustella tutkimusteemoista. Toimintayksiköiden henkilöstölle on järjestetty myös yhteistä henkilöstökoulutusta. Vuonna 2008 Mikkelin yliopistokeskus järjesti englannin kielikurssin, englannin keskustelupiirin, venäjän alkeiskurssin sekä Photoshop-kuvankäsittelykurssin. Yhdessä Mikkelin kesäyliopiston kanssa järjestettiin Finnish for foreigners -kurssi. Myös opiskelijoita on pyritty integroimaan yliopistokeskusyhteisöön. MUC-infotilaisuus pidettiin kaikille uusille Kansainvälisen liiketoiminnan (BScBA) kandidaattiopiskelijoille ja uusille työntekijöille. Yliopistokeskuksen henkilökunta oli koolla Flooran päivän tapahtumassa ja ensimmäisissä yhteisissä pikkujouluissa. Valtakunnallinen yliopistokeskusseminaari pidettiin toimintavuonna Kokkolassa. Opetusministeri Sari Sarkomaa totesi seminaarissa, että kansallinen yliopistoreformi on edennyt aikataulussa. Opetusministeri lupasi, että yliopistojen autonomiaa lisätään, yliopistojen kriittistä massaa kasvatetaan, huipputukimusta tehostetaan ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa vahvistetaan. Lisäksi opetusministeriö ja valtioneuvosto lupasivat turvata uudistuksen alkuvaiheessa yliopistojen pääomittamisen, maksukyvyn, vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden. Ministeri totesi, että yliopistokeskukset ovat olleet hyviä "pilotteja" ja esimerkkejä siitä, miten perusvoimavarojen lisäksi haetaan T&K-toimintaan täydentävää rahoitusta elinkeinoelämän ja julkisen sektorin puolelta. MUC 2008 Toimintakertomus I 17

18 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Tieteellistä tietoa ja uusia ideoita tuotetaan yhä enemmän kansainvälisenä yhteistyönä. Kansainvälinen toiminta on Mikkelin yliopistokeskuksessa monipuolista ja näkyy arkipäivässä. Englanninkielisessä kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelmassa (BScBA) opettajat tulevat pääosin ulkomailta, tutkinto-opiskelijat ovat osin ulkomaisia ja opiskelijavaihtoa on molempiin suuntiin. Opiskelijat suorittavat yhden lukukauden kestävän opiskelujakson ulkomaisessa yliopistossa. Vastavuoroisesti Mikkelissä vierailee vuosittain noin 80 vaihto-opiskelijaa. Ohjelmalla on noin 50 vaihtoyliopiston verkosto. Vuonna 2008 BScBA-ohjelmassa 54 vierailevasta opettajasta 48 oli ulkomaalaisia. Soveltavan ympäristökemian laboratoriossa noin puolet henkilöstöstä oli ulkomaisia tutkijoita. Yliopistokeskuksella vieraili useita ulkomaalaisia ryhmiä, joille esiteltiin yliopistokeskuksen toimintaa. Mikkelin yliopistokeskus tekee aktiivista kansainvälistä yhteistyötä tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa sekä kasvavassa määrin myös koulutuksessa. Mikkelin yliopistokeskuksen toimijat olivat mukana useassa sellaisessa kansainvälisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa, joissa oli jopa kymmeniä partnereita eri maista. Ulkomaiset kumppanit ovat pääasiassa Venäjältä ja EU-maista. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin erityisesti Pietarin alueella. Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksella on ollut toimipiste Pietarissa jo 15 vuoden ajan, mitä juhlistettiin paikan päällä järjestetyllä seminaarilla. Tallinnassa toimipiste on ollut vuodesta Koulutusta järjestetään paikallisille ja suomalaisille yrityksille. Vuonna 2008 alkoi useita yhteistyöhankkeita Pietarin alueen ja EU-maiden yliopistojen kanssa. Hankkeissa kehitetään yliopistojen yrittäjyyskoulutusta ja yrityshautomotoimintaa. Myös osa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kansainvälisistä hankkeista kohdentui Venäjälle. Lisäksi yliopistokeskustoimijoilla on kansainvälisiä kumppanuuksia kansainvälisten verkostojen kautta. HSE Pienyrityskeskuksella on vastuutehtäviä kv. yrittäjyysverkostoissa ja se toimi maakoordinaattorina ensimmäisessä maailmanlaajuisessa GEW Global Entrepreneurship Week -tapahtumassa. Viikon aikana järjestettiin yrittäjyystapahtumia eri puolilla Suomea. Kansalliskirjaston digitointikeskus, Mikrokuvaus- ja konservointilaitos on puolestaan mukana kansainvälisessä kulttuuriperinnön digitoinnin kehittämisessä kirjastoalan järjestöissä. MUC 2008 Toimintakertomus I 18

19 STRATEGIA OHJAAMAAN YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTAA Strategian valmistelutyö tehtiin jo vuoden 2007 aikana. Strategiatyö käynnistettiin keväällä 2007 ja se päättyi loppuvuodesta seminaaritilaisuuteen, jossa kuultiin emoyliopistojen ja sidosryhmien kannanotot luonnokseen. Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmä hyväksyi strategian Tämän jälkeen koordinaatioyksikkö järjesti strategian esittelytilaisuudet henkilöstölle yliopistoyksiköiden eri toimipisteissä. Visiona on olla aluevaikuttavuudeltaan merkittävä yliopistollinen toimija Suomessa. Yliopistokeskuksen ohjausryhmä seuraa strategian toteutumista. VISIO Mikkelin yliopistokeskus on aluevaikuttavuudeltaan merkittävä yliopistollinen toimija Suomessa. TOIMINNAN TAVOITTEET Kestävä aluekehitys Elinikäinen oppiminen Yrittäjyysyhteiskunta TOIMINNAN PAINOPISTEET YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Vakiintunut ja rakenteellinen elinkeinoelämä- ja sidosryhmäyhteistyö Tutkimustiedon hyödyntäminen alueen kehittämisessä kehittämishankkeiden ja palvelujen avulla Tieteen popularisointi KOULUTUS Alueen väestön koulutustason nostaminen Aikuiskoulutus Kansainväliset ja valtakunnalliset erityisohjelmat TUTKIMUS Fokusoituminen valituilla aloilla - Materiaali- ja ympäristötekniikka - Maaseutu- ja bioenergian tuotanto - Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta Etelä-Savoon kohdistuva tutkimus TOIMINNAN ARVOPERUSTA Mikkelin yliopistokeskus on kestävä, uudistuva ja vaikuttava yliopistoyhteisö. Mikkeliln yliopistokeskuksen strategia : Yliopistokeskuksen visio, tavoitteet, toiminnan painopiste ja arvoperusta. MUC 2008 Toimintakertomus I 19

20 YLIOPISTOKESKUKSET ARVIOITIIN Opetusministeriön toimeksiannosta Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) toteutti vuonna 2008 yliopistokeskusarvioinnin, jonka kohteena olivat kaikki maamme kuusi yliopistokeskusta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa yliopistokeskusten kehittämiseen. KKA asettamaan arviointiryhmään kuuluivat opiskelija Johanna Ahola, Suomen ylioppilaskuntien liitto FT Elisabeth Helander (puheenjohtaja) pääjohtaja ent., professori emeritus Jussi Huttunen, Kansanterveyslaitos (varapuheenjohtaja) rehtori Markku Lahtinen, Tampereen ammattikorkeakoulu professori emeritus Paavo Okko, Turun kauppakorkeakoulu asiantuntija Heikki Suomalainen, Elinkeinoelämän keskusliitto professori Ilkka Virtanen, Vaasan yliopisto Yliopistokeskus teki itsearvioinnin ja raportti toimitettiin KKA:lle kesäkuun 2008 lopussa. Raportti koostui vastauksista lähes 50 arviointiryhmän kysymykseen, jotka koskivat yliopistokeskuksen toimintatympäristöä, koulutusta, tutkimus- ja kehittämistyötä, yhteistyötä ja työnjakoa, rahoitusta ja alueellista vaikuttavuutta. Lisäksi raporttiin sisältyi tilastoaineisto vuosilta ja yliopistokeskuksen taustadokumentteja. Arviointiryhmä vieraili Mikkelissä Vierailun aikana ryhmä haastatteli yliopistokeskuksen johtoa, henkilökunnan sekä opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajia. Marraskuussa arviointiryhmälle toimitettiin vielä pyydettyjä lisätietoja. Yliopistokeskusten arviointiaineisto koostui kokonaisuudessaan yliopistokeskuksia koskevista dokumenteista yliopistokeskusten tuottamista itsearvioinneista ja pyydetystä lisäaineistosta emoyliopistojen rehtoreille suunnatusta kyselystä yliopistokeskusten opiskelijakyselystä emoyliopistojen ylioppilaskunnille suunnatusta kyselystä arviointivierailuista ja niiden yhteydessä toteutetuista haastatteluista Yliopistokeskuksilla oli mahdollisuus tarkistaa oma osuutensa raportista asiatietojen osalta ennen sen julkistamista tammikuussa MUC 2008 Toimintakertomus I 20

21 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN OHJAUSRYHMÄ Rehtori Ilkka Niiniluoto saakka, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja Rehtori Thomas Wilhelsson alkaen, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja Rehtori Eero O. Kasanen, Helsingin kauppakorkeakoulu Rehtori Markku Lukka saakka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Vararehtori Hannu Rantanen alkaen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Rehtori Matti Uusitupa, Kuopion yliopisto Kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki Sihteerinä toimi pääsihteeri Päivi Lehtonen, Mikkelin yliopistokeskus Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN JOHTORYHMÄ Kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki, puheenjohtaja Johtaja David Atkinson, HSE/BScBA-ohjelma, varapuheenjohtaja Professori Tapio Ranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mikkelin yksikkö Professori Mika Sillanpää, Kuopion yliopisto, Soveltavan ympäristökemian laboratorio Johtaja Pentti Mustalampi, HSE/Pienyrityskeskus Johtaja Pirjo Siiskonen, HY/Ruralia-instituutti Johtaja Majlis Bremer-Laamanen, Kansalliskirjasto/Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Pääsihteeri Päivi Lehtonen, Mikkelin yliopistokeskus, sihteeri Suunnittelusihteeri Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus, tekninen sihteeri Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtajuus on kiertävä: vuosi 2004 johtaja Pirjo Siiskonen, HY/Ruralia-insituutti vuosi 2005 johtaja Pentti Mustalampi, HSE/Pienyrityskeskus vuosi 2006 professori Mika Sillanpää, Kuopion yliopisto / Soveltavan ympäristökemian laboratorio vuosi 2007 professori Tapio Ranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mikkelin yksikkö Vuonna 2008 puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki. Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmä kokoontui kahdeksan kertaa vuonna MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNTA Maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Savon maakuntaliitto, pj. Päätoimittaja Tapio Honkamaa, Länsi-Savo Oy Asiakaspäällikkö Harri Huhta, MTT-Mikkeli Toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen, Osuuskauppa Suur-Savo Kansanedustaja Katri Komi Toimitusjohtaja Markku Kakriainen, Etelä-Savon kauppakamari Kehitysjohtaja Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki Vararehtori Markku Löytönen, Helsingin yliopisto Rehtori Heikki Saastamoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Osastopäällikkö Juha Pulliainen, Etelä-Savon TE-keskus Toimitusjohtaja Miika Puukko, Platom Oy Yrittäjä Pepita Pylkkänen, Tertin kartano Toimitusjohtaja Seppo Rantala, Helprint Oy Toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, Miktech Oy Kansanedustaja Lenita Toivakka Kansanedustaja Pauliina Viitamies Neuvottelukunnan sihteerinä toimii Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri. Neuvottelukunta ei kokoontunut vuonna MUC 2008 Toimintakertomus I 21

22 Mikkelin yliopistokeskuksen T&K-hankkeita vuonna 2008 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN KOORDINAATIOYKSIKKÖ Muovitekniikan verkostoprofessuuri Mikkelin tutkimusyksikkö (Muovepro), hallinnointi HELSINGIN YLIOPISTO, Ruralia-Instituutti Arviointitutkimuksen käyttösuhde suomalaisessa maaseutu- ja aluepolitiikassa Hajautettu hallinta ja valta maaseutupolitiikan verkostoissa (New rural governance in diffused power contexts) Innovative Public Organic food Procurement for Youth (ipopy) IN-SIGHT (Strenghtening Innovation Process for Growht and Developmet) Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen (KARMA) tutkimusohjelman synteesi- ja koordinaatiohanke Kokemuksista strategioita maaseutupolitiikan rakenteet ja toimet Suomessa Yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen professuuri Opetus-, oppimis- ja kansalaistumisnäkökulma osuustoimintaan Quality analysis of critical control points within the whole food chain and their impact on food quality, safety and health (QACCP) QualityLowInPutFood (QLIF) Improving quality and safety and reduction of costs in the European organic and low input supply chain Sosiaalinen kumppanuus rakenteiltaan muuttuvan maaseudun paikallisissa innovaatioissa Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu TUKI Tutkimuksesta kilpailukykyä Vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat palvelut Etelä-Savossa (VAPAAL) Kolmas sektori kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa Yhteisötalous yrittämisen uusien mahdollisuuksien kasvualustana maaseudulla Avoin innovaatio Tuotantoeläinten hyvinvointi tuottajien asenteet ja käytännöt Ekoneum elintarvikekehittämisen eksperttinä 3E Etelä-Savon elintarvikeosaamiskeskus (Ekoneum) 2008 valmisteluhanke Kuminan ja yrttien kokonaislaadun ja jatkojalostuksen kehittäminen Etelä-Savossa Nautojen uuden ulkoiluttamisasetuksen tuomat haasteet Osuuskuntayrittäjyyden neuvonta-, tuki- ja verkostoitumispalvelut Response Sustainable development of rural area of Leningrad region (RurDEVE) Uusyrityskumppanuushanke Mikkelin seudulla KYY Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: ideasta liiketoiminnaksi aloittavan yritystoiminnan tukeminen Vihannesketjun kehittäminen VIKKE virtuaalinen tietopankki Suomalais-venäläisen hallintokoulun suunnitteluhanke Tutkija kehittäjä -valmennus (TUKEVA) Aluekehittämisen valtakunnallisen täydennyskoulutusohjelman suunnittelu (ALVA) HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU, Pienyrityskeskus Explore Innola Jalojäte Kasvuyritysten seurantatutkimus Asiakkuudet ja myyntityö JELPPI ENTDEV PETERHOF Metsäalan yrittäjyys Yrittäjyyskehitys alueellisesti Luovan alan Fast Track EUE-net Endeavour Esimiehen tuki Remark Entrepreneurial University MUC 2008 Toimintakertomus I 22