MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS. Toimintakertomus 2012

Transkriptio

1 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS Toimintakertomus

2 Sisältö Mikkelin yliopistokeskus 3 Pääsihteerin katsaus 4 Uusi strategia 7 Johtoryhmä, neuvottelukunta ja ohjausryhmä 8 Vuoden kohokohtia 11 Ympäristöteknologia 13 Luomu ja maaseudun uudistaminen 14 Pk-yrittäjyys ja liiketoiminta 15 Digitointi ja sähköinen muisti 18 Viestintä, kirjasto ja tapahtumat 19 Graafeja 22 Yhteystiedot 24

3 Mikkelin YLIOPISTOKESKUS Mikkelin yliopistokeskuksen tavoitteena on lisätä yliopisto-opintojen tarjontaa, vahvistaa alueella tehtävää yliopistollista tutkimusta ja yliopistojen yhteistyötä. Yliopistokeskuksen tieteellinen tutkimus ja koulutus edistävät kestävää kehitystä ja yrittäjyyttä. Yliopistokeskuksen tuottamat ratkaisut ja toimintamallit tähtäävät alueen kehittämiseen. Toiminta tukee alueen kehitystä yhdessä elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Menestyvä ja innovatiivinen Etelä-Savo on toiminnan päämäärä, vaikka yliopistokeskuksen yksiköt toimivat myös alueen ulkopuolella. Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvat: Helsingin yliopisto - Ruralia-instituutti - Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Aalto-yliopisto - Pienyrityskeskus - International Business -kandidaattiohjelma Lappeenrannan teknillinen yliopisto - LUT Savo Sustainable Technologies Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö Helsingin yliopistoon kuuluvan koordinaatioyksikön tehtävänä on kehittää yhteistoimintaa ja sidosryhmätyötä sekä vastata yhteisestä viestinnästä ja tapahtumista. TIETEELLINEN TUTKIMUS JA KOULUTUS EDISTÄVÄT KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ JA YRITTÄJYYTTÄ.

4 PÄÄ- SIHTEERIN KATSAUS KESTÄVÄ UUDISTAVA VAIKUTTAVA Miltä Mikkelin yliopistokeskus näyttää vuonna 2020? Tavoitteenamme on olla kestävä, uudistava ja vaikuttava. Nämä tavoitteet sisältyvät uuteen strategiaamme, jonka ohjausryhmämme päivitti vuonna. Uudistuksen aika oli tullut, sillä käynnissä oli sekä sisäisiä että toimintaympäristön muutoksia. Itä-Suomen yliopiston toiminnot ovat siirtyneet Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle (LUT). Sen myötä yhteistyösopimus yliopistojen LUT, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto välillä uusittiin. Uuden strategian kantavana ajatuksena on yhteistyö yliopistojen kesken. Tätä tavoitetta tukee visiomme kestävyydestä, uudistavuudesta ja vaikuttavuudesta. Se sisältää muun muassa yliopistojen yhteistyön kestävyyden ja elinikäisen oppimisen ajatuksen. Haluamme luoda vetovoimaisen korkeakoulukaupungin identiteetin Mikkelille. Tutkimuksemme ja koulutuksemme kansainvälinen taso mahdollistaa tämän. Jokaisen yliopistokeskukseen kuuluvan toimijan tavoitteena on olla oman osaamisalansa valtakunnallista kärkeä. HALUAMME LUODA VETO- VOIMAISEN KORKEAKOULU- KAUPUNGIN IDENTITEETTIÄ.

5 Vuonna Mikkelin yliopistokeskuksessa tapahtui paljon. Suurimpia edistysaskeleita oli Luomuinstituutin perustaminen Mikkeliin. Luomuinstituutti toimii Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhteydestä koordinoituna. Luomuinstituutti vahvistaa ja tukee luomualan elinkeinotoimintaa tutkimuksen, koulutuksen, yritysyhteistyön, tiedonvälityksen ja kansainvälisten yhteyksien avulla. Digitoinnin ja sähköisen muistin osaamisalueella keskeistä oli päätös käynnistää tutkimus digitaalisten aineistojen käytettävyydestä ensimmäisen professuurin myötä. Tämän odotetaan osaltaan tukevan Mikkelin nousua merkittäväksi digitaalisen liiketoiminnan keskukseksi. Yhteistyö on yliopistokeskuksen toiminnan ydin. LUT Savo Sustainable Technologies -yksikkö muutti uuteen Turva- ja materiaalitekniikan keskukseen. Yksikkö teki mittavia laitehankintoja, jotka mahdollistavat maailmanluokassakin ainutlaatuisen tutkimuksen tekemisen Mikkelissä. kauppatieteen opetuksessa. Lisäksi kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus on onnistuneesti rakentanut yhteistyötä muiden yliopistokeskustoimijoiden kanssa ja erityisesti luomutematiikassa. Yhteistyö on yliopistokeskuksen toiminnan ydin. Siksi on hienoa, että tutkijat käynnistävät ja saavat rahoitusta yhä useammille monitieteellisille tutkimushankkeille. Muun muassa Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ovat aloittaneet yhteisen Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle -hankkeen luomualan yrittäjyyden kehittämiseksi. Yliopistokeskuksen rahoituksella on käynnistetty yhteistyötä myös Ruralian ja LUT Savon Elinkaariarviointi luomutuotannossa ja LUT Savon ja Aalto Pienyrityskeskuksen Komposiittikonttien kaupallistamisessa. Yliopistokeskuksessa tehdään aktiivisesti yhteistyötä myös ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja MTT Mikkelin kanssa toteutettiin kaikille avoin Mikkelin Tiedepäivä huhtikuussa. Myös International Mikkeli Dayn toteutuksessa ovat mukana kaikki alueen toisen ja korkean asteen oppilaitokset. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päätös keskittää englanninkielinen kandidaattiopetus Mikkeliin vahvisti selvästi Mikkelin asemaa Matti Malinen Pääsihteeri Mikkelin yliopistokeskus 5

6 Mikkelin yliopistokeskuksen visio ja strategiset tavoitteet VISIO KESTÄVÄ UUDISTAVA VAIKUTTAVA KESTÄVÄ KESKINÄINEN YHTEISTYÖ TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN KANSAINVÄLINEN TASO ELINIKÄINEN OPPIMINEN ALUE- VAIKUTTAVUUS VETOVOIMAINEN KORKEAKOULU- KAUPUNKI- IDENTITEETTI Yhteishankkeet Osaamisalueiden rajapintojen tunnistaminen Synergiaetujen löytäminen mm. tukipalveluissa Toisilta oppiminen T&K-toiminnan vahvistaminen Osaamisen tuominen ja vierailevien professorien hyödyntäminen Kansainvälistymisen tukeminen Kilpailukykyisen infrastruktuurin ylläpitäminen Jatko-opiskelun tukeminen Perustutkintokoulutuksen kehittäminen Täydennyskoulutuksen kehittäminen ja yhteistyö Sivistystehtävät Strateginen yhteistyö alueella Alueen ja kaupungin kärkihankkeisiin osallistuminen Uudet toimintamallit ja vuorovaikutus Opiskelijoiden alueyhteys Tapahtumat Viestintä Yhteistyö Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa

7 UUSI STRATEGIA Mikkelin yliopistokeskuksen strategia ja yhteistyösopimus uusittiin vuonna. Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmä päivitti sopimuksen, koska Itä-Suomen yliopiston toiminnot siirtyivät Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Yliopistokeskus perustuu kolmen yliopiston ja Mikkelin kaupungin väliseen sopimukseen. Yliopistokeskuksen johtoryhmä valmisteli uuden sopimuksen ja strategian. Uuden strategian painopisteet Yliopistokeskuksen tehtävä on olla oman alueen elinvoimaisuutta lisäävä, kansainvälisesti verkostoitunut, yliopistollinen osaamiskeskittymä. Jokaisen yliopistokeskukseen kuuluvan toimijan tavoite on olla oman osaamisalansa valtakunnallista kärkeä. Visionamme on olla kestävä, uudistava ja vaikuttava vuonna ELINVOIMAISUUTTA LISÄÄVÄ, KANSAINVÄLISESTI VERKOS- TOITUNUT OSAAMISKESKITTYMÄ.

8 JOHTORYHMÄ, neuvottelukunta ja ohjausryhmä JOHTORYHMÄ NEUVOTTELUKUNTA Yliopistokeskuksen johtoryhmä on Mikkelissä toimivien yliopistojen välisen yhteistyön tärkein foorumi. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa ja käsitteli sopimuksen ja strategian lisäksi yliopistokeskuksen koordinaatiorahoituksen käyttöä, hyväksyi koordinaatioyksikön toimintasuunnitelman ja linjasi alueellista yhteistyötä muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyön sidosryhmäfoorumina toimii neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Matti Viialainen. Neuvottelukunta käsitteli kahdessa kokouksessaan mm. strategiaa, koulutusvientiä sekä yliopistokeskuskaupunkien välistä yhteistyötä. Lisäksi neuvottelukunnan jäsenet kuulevat kokouksessa kattavan tilannekatsauksen kaikista yliopistoyksiköistä. JOHTORYHMÄ Kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki, puheenjohtaja Johtaja Joan Lofgren, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, International Business -kandidaattiohjelma Professori Mika Sillanpää, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Savo Sustech Johtaja Pentti Mustalampi, Aalto-yliopiston kauppa korkeakoulun Pienyrityskeskus Johtaja Pirjo Siiskonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Johtaja Majlis Bremer-Laamanen, Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos, varapuheenjohtaja Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, sihteeri Suunnittelija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus, tekninen sihteeri NEUVOTTELUKUNTA Maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Savon maakuntaliitto, puheenjohtaja Päätoimittaja Tapio Honkamaa, Länsi-Savo Asiakaspäällikkö Harri Huhta, MTT Mikkeli Toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen, Osuuskauppa Suur-Savo Kansanedustaja Katri Komi Toimitusjohtaja Markku Kakriainen, Etelä-Savon kauppakamari Kehitysjohtaja Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki Vararehtori Kimmo Kontula, Helsingin yliopisto Osastopäällikkö Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Toimitusjohtaja Juho Ikonen, Platom Oy Yrittäjä Pepita Pylkkänen, Tertin Kartano Rehtori Heikki Saastamoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, Miktech Oy Kansanedustaja Lenita Toivakka Toimitusjohtaja Jari Varjotie, Savosolar Oy Kansanedustaja Pauliina Viitamies Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, sihteeri Suunnittelija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus, tekninen sihteeri

9 OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmä vastaa yliopistokeskuksen strategisesta johtamisesta ja tavoitteiden asettamisesta sekä päättää keskuksen toimintaperiaatteista. OHJAUSRYHMÄ Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopiston, puheenjohtaja Vararehtori Hannu Seristö, Aalto-yliopisto Vararehtori Hannu Rantanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki Maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Savon maakuntaliitto Pääsihteeri Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskus, sihteeri Suunnittelija Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus, tekninen sihteeri

10 Ruralia luomu

11 Vuoden KOHOKOHTIA Luomuinstituutin perustaminen Päätös digitaalisten aineistojen käytettävyyden tutkimuksen käynnistämisestä LUT Savo Sustainable Technologies -yksikön muutto Turva- ja materiaalitekniikan keskukseen ja mittavat laitehankinnat Yhteistyöhankkeet, joihin on käytetty yliopistokeskuksen koordinaatiorahoitusta: Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle HY Ruralia ja Aalto Pienyrityskeskus Elinkaariarviointi luomutuotannossa HY Ruralia ja LUT Savo Komposiittikonttien kaupallistaminen LUT Savo ja Aalto Pienyrityskeskus Etelä-Savon markkinointihanke 13 Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkelin Tiedepäivä Tiedepäivää toteuttavat yliopistokeskus, ammattikorkeakoulu, MTT Mikkeli sekä Mikkelin lukio. International Mikkeli Day International Mikkeli Day:n toteutuksessa ovat mukana kaikki alueen toisen ja korkean asteen oppilaitokset. Kampusfestari Kevätkohaus MUC-Jazz VUOTTA VÄRITTIVÄT UUDISTUKSET JA UUSIEN TAVOIT- TEIDEN ASETTAMINEN.

12 YLIOPISTOKESKUKSEN RATKAISUT JA TOIMINTAMALLIT TÄHTÄÄVÄT ALUEEN KEHITTÄMISEEN.

13 YMPÄRISTÖ- TEKNO- LOGIA LUOMU JA MAA- SEUDUN UUDISTA- MINEN PK-YRITTÄ- JYYS JA LIIKE- TOIMINTA DIGI- TOINTI JA SÄHKÖINEN MUISTI YMPÄRISTÖteknologia LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Vihreän kemian laboratorion toinen toimintavuosi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa oli tuloksekas. Laboratoriossa syntyi 24 kansainvälisesti referoitua tieteellistä julkaisua ja kaksi väitöskirjaa. Muutama uusi tutkimushanke sai rahoituksen Tekesiltä. Osa hankkeista jatkuu kesään 2014 tai vuoden 2014 loppuun saakka. Laboratoriolla on myös kaksi Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta: toinen tutkijatohtorihanke vuosille ja juuri rahoituksen saanut, uusi tutkimushanke, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta Himalajan alueen vesien laatuun vuosina Vihreän kemian laboratorio sai uusia yritysyhteistyökumppaneita vuonna, muun muassa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n, Nordkalk Oy Ab:n, Ekokem-Palvelut Oy:n, Auramarine Oy:n, Yara Suomi Oy:n ja Outotec Oyj:n. Yritysten kanssa käynnistettiin tutkimusyhteistyötä Tekes-hankkeissa ja tilaustutkimushankkeissa (muun muassa diplomityöt). Laboratorio on aloittanut tutkimusyhteistyön myös uusien ulkomaisten yliopistojen kanssa. Yhteistyö sisältää muun muassa yhteisjulkaisuja ja tutkijavaihtoa. Bioenergian ryhmässä käynnistettiin Tekesin rahoittama TUTLI-hanke (Tutkimuksesta liiketoimintaa). Hankkeessa kehitetään ja jalostetaan konttilogistiikkaan liittyviä palveluita ja tuotteita ja valmistellaan niiden kaupallistamista. Hankkeessa edistetään konttilogistiikan kokonaispalveluun liittyvän liikeidean kehittymistä ja uusien kaupallisten palveluiden syntymistä. Vuoden 2014 puoliväliin kestävässä hankkeessa ovat mukana myös LUT Kouvola, LUT Tietotekniikka ja LUT TBRC sekä yrityskumppaneina Fibrocom, VR, Jyväskylän Energia, UPM, Pöyry, Metsäteho ja Etelä-Savon Energia. ASTRaL-laboratoriossa julkaistiin kahdeksan kansainvälisesti referoitua, tieteellistä julkaisua. Laboratorio ja sen tutkijat olivat aktiivisia kansainvälisissä konferensseissa ja tiedefoorumeilla. ASTRaLissa käynnistettiin nelivuotinen EU-puiteohjelmahanke, joka tukee innovatiivisen rullalta rullalle -periaatteen kehittämistä ALD-prosessissa. Hanke kasvattaa entisestään laboratorion kansainvälisten yhteistyöyliopistojen ja yritysten verkostoa. Laboratoriossa otettiin käyttöön maailman ensimmäinen, kaupallinen rullalta rullalle -periaatteella toimiva ALD-laite. Uuden pinnoituslaitteen myötä ASTRaL-laboratorio saavutti johtavan aseman globaalissa R2R ALD -tutkimuksessa. ASTRaL-labotarotio muutti vuonna Turvallisuus- ja materiaalitekniikan innovaatiokeskus TUMAan Mikkelissä. Koko LUT Savo Sustainable Technologies -yksikkö työskentelee nyt samoissa tiloissa.

14 YMPÄRISTÖ- TEKNO- LOGIA LUOMU JA MAA- SEUDUN UUDISTA- MINEN PK-YRITTÄ- JYYS JA LIIKE- TOIMINTA DIGI- TOINTI JA SÄHKÖINEN MUISTI LUOMU ja maaseudun uudistaminen HELSINGIN YLIOPISTON RURALIA-INSTITUUTTI Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen alueella keskeisiä teemoja olivat paikallinen kehittäminen Suomessa ja Venäjällä, kuntamuutos ja muutoskestävyys sekä vapaa-ajan asukkaiden paikallisten palveluympäristöjen muutoksen tutkimus. Lisäksi selvitettiin osuustoiminnallisia ratkaisuja ikääntyvän väestön hyvinvointipalveluihin. Ruralia-instituutti koordinoi valtakunnallisia, monitieteisiä opetusverkostoja: Rural Studies ja Coop Network Studies. Nämä perusopetuksen verkostot uudistuivat vuoden aikana: koordinaation integroinnin lisäksi myös sisältöjä uudistettiin. Erityisesti osuustoimintaopetuksessa lisättiin kansainvälisyyttä. Kansainvälistä liikkuvuutta edistettiin myös instituutin omalla Ruralia Visiting Scholars -ohjelmalla, joka toi kaksi ulkomaista tutkijaa Mikkeliin lyhyille tutkimusjaksoille. Ruralia-instituutin Mikkelin yksikössä tehtiin tutkimusta ja kehittämishankkeita liittyen luonnonvarojen käyttöön, elintarvikkeisiin, ruokaketjun kestävyyteen ja luomuun sekä yhteiskuntatieteelliseen maaseutu- ja aluetutkimukseen sekä osuustoimintaan. Toiminnan volyymi jatkoi kasvuaan vuonna. Yksikön työn kansallinen näkyvyys ja sen kansainväliset verkostot vahvistuivat. Hankkeiden määrä kasvoi vuoden aikana. Erityisesti elintarvikeketjun ja luonnonvaraalan hankkeissa tehtiin uusia avauksia elintarvikkeiden alkuperään, alkutuotannon laatujärjestelmiin ja tuoteturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Lähiruoan ja luomun kiinnostavuuden yleisen lisääntymisen myötä Ruralian osaamiselle oli kysyntää. Loppuvuonna Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus solmivat sopimuksen Luomuinstituutin perustamisesta. Mikkelin yksikkö koordinoi verkostomuotoista Luomuinstituuttia. LÄHIRUOAN JA LUOMUN KIINNOS- TAVUUDEN MYÖTÄ RURALIAN OSAAMISELLA OLI KYSYNTÄÄ.

15 YMPÄRISTÖ- TEKNO- LOGIA LUOMU JA MAA- SEUDUN UUDISTA- MINEN PK-YRITTÄ- JYYS JA LIIKE- TOIMINTA DIGI- TOINTI JA SÄHKÖINEN MUISTI PK-YRITTÄJYYS ja liiketoiminta AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN PIENYRITYSKESKUS JA INTERNATIONAL BUSINESS -KANDIDAATTIOHJELMA Yrittäjyyteen ja pk-yritysten kehittämiseen keskittyneen Pienyrityskeskuksen toiminta vahvistui alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Pienyrityskeskuksen toiminta jakaantuu koulutus- ja kehittämisohjelmiin, yrityshautomoja kiihdyttämötoimintaan sekä TKI -palveluihin. Keskuksen hallinto on keskitetty Mikkeliin, mikä mahdollistaa tiiviin yhteistyön Mikkelin yliopistokeskuksen ja sen muiden yksiköiden kanssa. Kansainvälisen toiminnan painopisteeksi on määritelty Itämeren alue, jossa Pienyrityskeskus on suurimpia yrittäjyystoimijoita. Pienyrityskeskuksen palveluksessa oli vuoden lopussa yli 70 henkeä ja vuoden toimintabudjetti oli 7,6 miljoonaa euroa. Vuoden aikana kasvoi erityisesti Euroopan Unionin rahoittamien kehittämisohjelmien (ESR ja Interreg) määrä. Koulutus- ja kehitysohjelmiin osallistui vuoden aikana noin henkilöä. Ohjelmia toteutettiin noin 200. Määrät olivat edellisvuoden tasolla. Vuoden aikana suunnattiin koulutus- ja kehitysohjelmia, erityisesti yrittäjyysohjelmia, yhä useammille kohderyhmille. Luovien alojen yrittäjyyskoulutusta lisättiin, yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen, senioriyrittäjyyteen ja luomuyrittäjyyteen liittyviä ohjelmia käynnistettiin. Itämeren alueen yhteistyöohjelmia kasvatettiin virolaisten, latvialaisten, liettualaisten ja venäläisten yhteistyöyliopistojen kanssa. Suurimman osallistujaryhmän muodostivat oman yrityksen perustamista suunnittelevat henkilöt. Pienyrityskeskuksen yrityshautomotoiminta, Aalto Start Up Center, on Euroopan suurimpia yrityshautomoita yritysmäärällä mitaten. Hautomoon hakeutui enemmän yrityksiä kuin se voi resurssiensa puitteissa ottaa vastaan. Vuonna tuettiin 80 vahvasti kasvuhakuisen yrittäjän kehitystä monipuolisilla liiketoimintapalveluilla. Hautomoritykset ovat aktiivisesti mukana opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä kehitysohjelmissa. Vuoden aikana käynnistettiin myös useita kansainvälisiä ns. soft landing -ohjelmia eurooppalaisten yrityshautomoiden kanssa. Aalto Start Up Centerin päätoimipaikka on Helsingissä, mutta se on kiinteästi mukana yrittäjyyspalvelujen kehittämisessä myös Mikkelin alueella, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti erityisesti Itämeren alueella. KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN PAINOPISTEENÄ ON ITAMEREN ALUE.

16

17 YMPÄRISTÖ- TEKNO- LOGIA LUOMU JA MAA- SEUDUN UUDISTA- MINEN PK-YRITTÄ- JYYS JA LIIKE- TOIMINTA DIGI- TOINTI JA SÄHKÖINEN MUISTI International Business -kandidaattiohjelmaan kuuluu opiskelijoille pakollinen, lukukauden mittainen ulkomaanvaihtojakso. Vuonna ohjelmalla oli 59 vaihtoyliopistoa. Vuonna vaihtoon lähti 54 opiskelijaa ja Mikkelin kampukselle saapui 68 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Ohjelman kansainvälisyyttä lisäsivät vierailevat professorit, joita saapui vuonna aiempien vuosien tapaan useista yliopistoista ympäri maailmaa, muun muassa USA:sta, Japanista, Australiasta, Irlannista, Iso-Britanniasta, Belgiasta, Kreikasta, Espanjasta ja Ranskasta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa korostuvat vaikuttavuusarvioinnit ja pitkäjänteinen yrittäjyyden ja yrittäjyyspalveluiden tutkimus. Vuoden aikana kaksi Pienyrityskeskuksen asiantuntijaa väitteli tohtoriksi. Erityisinä painopisteinä korostuivat yhteiskunnallinen yrittäjyys ja kasvuyrittäjyys. Yrittäjyyskasvatuksen ohjelmien kansallisen vaikuttavuuden vertailua tehtiin aktiivisesti laajan yhteistyöverkoston puitteissa. Pienyrityskeskuksen vastuulla olevien professuurien tutkimusryhmät hakivat ja toteuttivat aktiivisesti oman alansa tutkimushankkeita TEKESIN, ministeriöiden ja EUrahoituksella. International Business -kandidaattiohjelmaan (Bachelor s Degree Program in International Business, BScBA) valittiin opiskelemaan 93 uutta tutkinto-opiskelijaa. Hakijoita englanninkieliseen ohjelmaan oli yhteensä 920. Vuoden aikana valmistui 66 kauppatieteiden kandidaattia. Paikallista yritysyhteistyötä ja vaikuttavuutta edistettiin tekemällä projektitöitä yrityksille ja muille organisaatioille 26 kurssilla, vierailuluennoilla ja yritysvierailuilla. Opiskelijat tekivät esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisprojektit OR-Groupille ja Ekin muoville, asiakastyytyväisyystutkimukset Café Stellalle ja Carlssonille, markkinointivideot Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskukselle ja konsultointiprojektit Ollinmäen viinitilalle ja Mr. Herrain Kuntoklubille. Yritysvierailulla opiskelijat kävivät Misawa Homesilla, St. Michel Printillä, Helprintillä ja OpaMuurikalla. Vieraspuhujia oli 17. PAINOPISTEALOINA KOROSTUIVAT YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS JA KASVUYRITTÄJYYS.

18 YMPÄRISTÖ- TEKNO- LOGIA LUOMU JA MAA- SEUDUN UUDISTA- MINEN PK-YRITTÄ- JYYS JA LIIKE- TOIMINTA DIGI- TOINTI JA SÄHKÖINEN MUISTI DIGITOINTI ja sähköinen muisti HELSINGIN YLIOPISTON KANSALLISKIRJASTON DIGITOINTI- JA KONSER- VOINTIKESKUS Digitointi- ja säilytystoiminnan painopisteet vuonna olivat laajojen digitoitujen korpusten tuottamisessa, sanomalehtiprosessin uudistamisessa, sanomalehtien säilyttämisessä mikrokuvaamalla ja säilytyksen näkyvyyden parantamisessa. Kehittämisprojektit, kuten digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuuri, tukevat digitointi- ja säilytystoimintaa. Vuonna julkaistun digitoidun aineiston määrä lisääntyi yli sivua. Kansainvälisen kirjastojen järjestön IFLAn vuosikokouksen yhteydessä Mikkelissä järjestettiin The Electronic Re-evolution News Media in the Digital Age -esikonferenssi yhteistyössä Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksen, Digitalmikkelin ja Mikkelin yliopistokeskuksen kanssa. Tärkeimmät hankkeet EPHEMERA (Euroopan sosiaalirahasto, Vipuvoimaa EU:lta) COMELLUS (Euroopan sosiaalirahasto, Vipuvoimaa EU:lta) Hankkeessa kehitetään sanomalehtien sähköistä luovutus- ja vastaanottojärjestelmää ja luodaan uusi digitaalinen käsittelyprosessi sanomalehtiaineistolle. KUVATALKOOT (Euroopan sosiaalirahasto, Vipuvoimaa EU:lta) Sanomalehtiartikkelien yhteisöllisen merkitsemisen, jakamisen ja käytön mahdollistava järjestelmä integroidaan Historialliseen sanomalehtikirjastoon, ( Se ohjaa käyttäjää merkitsemään artikkeleita ja tekemään niistä käyttäjän kannalta mielekkäitä kokonaisuuksia. Käyttäjän lisäämän metatiedon avulla artikkeleita on helpompi löytää. Digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuuri perustettiin määräaikaiseksi ajalle Professuuri sijoitetaan Helsingin yliopiston humanistiseen tiedekuntaan, nykykielten laitokseen. Professori työskentelee puolet ajasta Mikkelissä. Professuurin perustaminen luo uusia mahdollisuuksia kehittää digitoidun aineiston käytettävyyttä. Tavoitteena on luoda edellytykset maailmanluokassakin merkittävälle tutkimukselle. Projektin tuloksena luotiin toimiva ja testattu pienpainatteiden digitointituotannon prosessi.

19 YMPÄRISTÖ- TEKNO- LOGIA LUOMU JA MAA- SEUDUN UUDISTA- MINEN PK-YRITTÄ- JYYS JA LIIKE- TOIMINTA DIGI- TOINTI JA SÄHKÖINEN MUISTI VIESTINTÄ, kirjasto ja tapahtumat VIESTINTÄ KIRJASTOPALVELUT Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto on kaikille avoin tieteellinen kirjasto. Se muodostuu kahdesta osasta: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin Business Campus -kokoelmasta ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kokoelmasta. Yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kirjastoyhteistyön kautta käytettävissä on yli nimekkeen suuruinen kirjasto. Viestinnän osalta koordinaatioyksikkö on mukana miltei kaikessa alueellisessa viestinnässä ja yliopistokeskuksen toiminnot olivatkin hyvin esillä paikallisessa ja muutaman kerran myös kansallisessa mediassa. Yliopistokeskus julkaisee MUCinoita-verkkotiedotetta neljä kertaa vuodessa ja Yliopistokeskus-lehteä kerran vuodessa. Yliopistokeskuksen verkkosivut palvelevat osoitteessa Yliopistokeskus on myös Facebookissa, com/mikkelinyliopistokeskus ASIAKASPÄÄTTEDIEN KAUTTA KÄYTETTÄVISSÄ ON YLI NIMEKKEEN KIRJASTO.

20 YLIOPISTOKESKUS OLI HYVIN ESILLÄ PAIKALLISESSA JA KANSALLISESSAKIN MEDIASSA.

21 TAPAHTUMAT Studia Generalia Arto Luukkanen: Medvedev ja Venäjän nykyinen poliittinen murros Nosto 2.2. International Mikkeli Day Studia Generalia Tomi Huttunen ja Stanislav Savitski: Sanan- ja ilmaisunvapaus ja nykykulttuuri Mikkelin Tiedepäivä Kevätkohaus MUC Jazz Studia Generalia Matti Sikanen: Muistatko vanhaa Mikkeliä 3.5. Väitös 4.5. Anshy Oonnittan Plamthottathil LUT Savo Sustech Kotiseutumarkkinat IFLA (International Federation of Library Associationsin) esikonferenssi Malesian suurlähettilään vierailu Studia Generalia Reijo Kupiainen: Lapset ja nuoret verkossa Studia Generalia Jutta Julkunen: Venäläinen Mikkeli Väitös Mikko Vepsäläinen, LUT Savo Sustech Hyvinvointialan workshop Venäläinen elokuva ja Studia Generalia Sanna-Riikka Knuuttila: Karjala tänään Suomensukuiset kansat ja kielet Karjalan tasavallassa Studia Generalia Iiro Jussila: Osuustoiminta HENKILÖSTÖ- TAPAHTUMAT English club koko kevätkauden (yhteensä 6 kertaa) IT-koulutusta koko kevätkauden (yhteensä 7 kertaa, järjestäjä Pienyrityskeskus) MUC-MAMK yhteistyölounas ja Saksan keskustelukerho Flooran päivän kahvitilaisuus NiceRun -naisten juoksutapahtuma 6.6. Henkilöstön kesätapahtuma: Mannerheimin saappaanjäljillä Mikkelissä 13.6., klo Tutkija-aamubrunssi Ja Tilastollinen ohjelmistokurssi syyskuussa (järjestäjä Mikkelin kesäyliopisto) Tiedonhankintakoulutus ti klo ja ti klo (järjestäjä Mikkelin kaupunginkirjasto) Tyhy Tarkkuusammuntaa Yhteisillä pelisäännöillä kohti työn iloa (järjestäjä Mikkelin kesäyliopisto) Ensiavun peruskurssi (järjestäjä Marskin lääkärikeskus) Joulumyyjäiset Pikkujoulut

22 GRAAFEJA MIKKELIN YLIOPISTO- KESKUKSEN HENKILÖSTÖ Päätoimiset (193) KORKEAKOULU- TUTKINNOT Aalto/BScBA Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus LUT Savo Sustainable Technologies Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet Jatkotutkinnon suorittaneet Henkilökunnasta jatko-opiskelijoita Aalto/Pienyrityskeskus Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö MUC KOKONAISRAHOITUS HY, Ruraliainstituutti Kansalliskirjasto, DIMIKO Aalto-yliopisto, Pienyrityskeskus Aalto-yliopisto, BScBa-ohjelma LUT Savo Sustech HY, Koordinaatioyksikkö Yliopistot (yliopiston rahoitus, OKM:n hankerahoitus) Muu valtion rahoitus Tekes, Suomen Kunnat (hankkeiden kuntaraha, kuntien avustukset) EU- rahoitus Yritykset (hankkeiden yritysrahoitus, maksutulot Muut (esim. rahastot, siirtyvät erät) Akatemia yrityksiltä) Muut ministeriöt Kv. rahoituspuiteohjelmarahoitus, EU-koulutusohjelmat Kansallinen Rahoitus, rakennerahastorahoitus Yhteensä Yhteensä

23 TUTKINTOON JOHTAVA OPETUS Hakijat/ otetut Opiskelijoita yhteensä Suoritetut opintopisteet Suoritetut Tutkinnot Aalto-yliopisto, BScBa-ohjelma 920/ Muu tutkinto-opetus (itse toteutettu) Opiskelijoita yhteensä*) Suoritetut opintopisteet Kurssien lukumäärä HY/Rural Studies -opinnot HY/Co-op Studies -opinnot Yhteensä Muu tutkinto-opetus (yliopistoverkosto yhteistyönä toteutettu)** Opiskelijoita yhteensä Suoritetut opintopisteet Kurssien lukumäärä Opetus- Tunnit HY/Rural Studies -opinnot verkkokursseja Yhteensä **) muiden yliopistojen opetusvastuulla olevat kurssit (Ruralia osallistuu niiden järjestämiseen koordinoimalla verkko-opetusta) näitä opiskelijoita ei ole laskettu mukaan aikaisemminkaan TÄYDENNYSKOULUTUS HY/Ruralia-instituutti Aalto-yliopisto/Pienyrityskeskus Yhteensä Koulutusten lukumäärä Osallistujia yhteensä

24 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS HELSINGIN YLIOPISTO Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu 7, Mikkeli Puh (0) HELSINGIN YLIOPISTO Kansalliskirjasto Digitointi- ja konservointikeskus Saimaankatu 6, Mikkeli Puh (0) kirjastoala/dimiko.html AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Pienyrityskeskus Lönnrotinkatu 7, Mikkeli Puh (0) pienyrityskeskus.aalto.fi/fi/ AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU International business -kandidaattiohjelma (BScBA-ohjelma) Lönnrotinkatu 5, Mikkeli Puh (0) LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT Savo Sustainable Technologies Sammonkatu 12, Mikkeli Puh (0) MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN KOORDINAATIOYKSIKKÖ Lönnrotinkatu 7, Mikkeli Puh (0) tai +358 (0) MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS MIKKELI UNIVERSITY CONSORTIUM