MÄÄRITELMÄ Vääntöherkkä päällirakenne Vääntöherkällä päällirakenteella tarkoitetaan sitä, että päällirakenteen vääntövastus on pieni. ABC :5126

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄÄRITELMÄ Vääntöherkkä päällirakenne Vääntöherkällä päällirakenteella tarkoitetaan sitä, että päällirakenteen vääntövastus on pieni. ABC :5126"

Transkriptio

1 Sisältö MÄÄRITELMÄ... 2 Vääntöherkkä päällirakenne... 2 YLEISET ALUSTAOMINAISUUDET... 3 Käyttötarkoitus... 3 Lujuus... 3 Vakavuus kippauksessa... 3 Mukavuus, ajo-ominaisuudet... 5 Runko... 6 YLEISET PÄÄLLIRAKENNEOMINAISUUDET... 7 Apurunko... 7 Kuormankantaja Kippivarustus PÄÄLLIRAKENNELAJIT Kippiautot Betonisäiliö Betoninsekoitinautot Kuormanvaihtaja-autot Vaihtolava-autot Lava-autot Kippi - puoliperävaunu Tukkiautot

2 MÄÄRITELMÄ Vääntöherkkä päällirakenne Vääntöherkällä päällirakenteella tarkoitetaan sitä, että päällirakenteen vääntövastus on pieni. ABC :5126 Vääntöherkän päällirakenteen ja alustan rungon liikkeet mukautuvat hyvin toisiinsa epätasaisilla pinnoilla ajettaessa, jolloin alustaan kohdistuu suuria vääntöliikkeitä. Esimerkiksi kiinteä lava, kippi, vaihtolava ja kääntöpöytä ovat vääntöherkkiä päällirakenteita. Katso kääntöpöytää koskevat päällirakenneohjeet osasta 4 Vetoautot, kääntöpöydät. 2

3 YLEISET ALUSTAOMINAISUUDET Käyttötarkoitus Jokainen Scania-alusta on eritelty mittavan moduulijärjestelmän avulla mahdollisimman sopivaksi kuhunkin kuljetustehtävään. Valmiin ajoneuvon käyttötarkoitukseen mahdollisimman hyvin sopivien lujuus-, mukavuus-, ajo- ja kuormankäsittelyomi-naisuuksien kannalta on tärkeää: - että alustan erittely sopii yhteen kyseisen päällirakenteen, käyttöolosuhteiden ja kuljetustehtävän kanssa. - että mahdollinen päällirakenteen ja alustan sovitus tehdään oikein. - että päällirakenne ja muut varusteet asennetaan oikein. Nämä ohjeet koskevat normaalikäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja, joihin kuuluvat lain sallimille kokonaispainoille rekisteröidyt ajoneuvot Scanian teknisesti sallittujen painorajojen sisällä. Lujuus Runko ja apurunko on mitoitettava siten, että ne kestävät yhdessä kaikki normaalit rasitukset. Tässä on otettava huomioon kaikki käyttötilanteet, kuten kuormaus, kuorman purku, ajo huonoilla teillä jne. Vakavuus kippauksessa Ajoneuvon vakavuuteen vaikuttaa yhdessä useita tekijöitä, kuten esim. - maapohjan kantavuus. - painopisteen sijainti. - alustan vääntöjäykkyys. - päällirakenteen vääntöjäykkyys. - vakavuutta parantavat varusteet, kuten telinsulku yms. - kippauksen suoritus käytännössä. Päällirakentajan on varmistettava, että ajoneuvo ei kaadu normaalikäytössä. Tämä tarkoittaa, että valmiilla ajoneuvolla on tehtävä käyttötarkoituksen mukaisia olosuhteita vastaava vakavuuskoe. Katso vakavuus nosturia käytettäessä osasta 7. 3

4 Vakavuuskoe Tietyillä markkina-alueilla vaaditaan vakavuuskoe, ennen kuin autoa saa käyttää. Koe voidaan suorittaa seuraavalla tavalla: 1. Kuormaa testattava auto kokonaispainoonsa. 2. Aja auton toisen puolen pyörät n. 200 mm korkealle luiskalle tai koko auto pinnalle, jonka kaltevuus sivusuunnassa on n Sijoita turvatoimenpiteenä kuormaustrukki tai jokin muu sopiva laite auton tueksi siltä varalta, että se alkaa kaatua kokeen aikana. 4. Päällirakenne kipataan asteittain edeltämäärättyihin kulmiin, joissa lavan taipuminen, jousten painuminen sekä rungon vääntyminen ja rinnakkaissiirtymä mitataan. 5. Koe ja sen tulokset kirjataan Kippausvakavuus Kippausolosuhteet vaihtelevat huomattavasti maapohjan kantavuuden ja kaltevuuden sekä kunkin päällirakentajan rakenneratkaisujen suhteen. Takajousituksen jäykkyydellä on ratkaiseva merkitys, minkä vuoksi sen on oltava mahdollisimman jäykkä, mutta on otettava huomioon myös liikennekelpoisuus ja ajomukavuus. 4x2-autoihin on useimmissa tapauksissa asennettava kallistuksenvakaaja taakse hyvän vakavuuden saamiseksi. Ilmajousitettujen kippiautojen vakavuus. Ilmapalkeet on tyhjennettävä hyvän vakavuuden varmistamiseksi kipattaessa. Kallistuksenvakaajaa taakse suositellaan autoihin, joissa on lehtijousitus takana. Poikkeuksena tästä ovat telivetoiset autot (BT201, BT300), joissa on jäykät 4x41 tai 10x25 -takajouset, jotka ovat niin jäykät, että kallistuksenvakaaja ei mainittavasti lisäisi kallistusjäykkyyttä, joten sitä ei tavallisesti tarvitse asentaa. Kallistuksenvakaaja edessä ei mainittavasti paranna kippausvakavuutta, mutta se on kuitenkin usein hyvä asentaa ajo-ominaisuuksien parantamiseksi. 4

5 Taemman kippiakselin ja rungon takimmaisen tukipisteen (taempi jousen kiinnike, tukiakselin kiinnike tai telisulkukiinnike) välin on oltava mahdollisimman lyhyt. Lyhyt väli yhdessä diagonaalivahvistetun apurungon kanssa antaa taivutus- ja vääntöjäykän takaylityksen, mikä estää lavaa siirtymästä sivusuunnassa kipattaessa. Max :5023 Auton kippausvakavuutta parannetaan myös seuraavilla toimenpiteillä: - telinsulkulaitteen asennus (ks. luku Kippivarustus ). Vaihtoehtoisesti ilmapalkeiden tyhjentäminen kipattaessa. (Ks. myös osa 10, Ilmajousitus ). - kipin vakaajan asennus (ks. luku Kippivarustus ). - takaylityksen tekeminen vääntöjäykäksi (ks. luvut Apurungon takaosa ja Runko, Takaylitys ). Taemman kippiakselin ja rungon takimmaisen tukipisteen välin on oltava mahdollisimman lyhyt. Mukavuus, ajo-ominaisuudet Puutteellinen ajomukavuus voi johtua useista eri tekijöistä tai niiden yhteisvaikutuksesta. (Ks. myös osa 2, Mukavuutta haittaavat värähtelyt ). Mukavuushaittojen vähentämiseksi on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat. Rungon värähtelyt Pitkälle eteen vedetty apurunko tekee runkoon kohdistuvan rasituksen pieneksi ja vähentää myös rungon värähtelyä. Värähtelyriskin pienentämiseksi apurunko on vedettävä mahdollisimman eteen. Tämä on erityisen tärkeää täysilmajousitetuissa autoissa. Samasta syystä päällirakenne on asennettava siten, että kuormitus tulee mahdollisimman eteen. Katso myös luku Apurungon etuosa. 5

6 Runko Rakennusautoille on normaalisti eriteltävä alustaluokka C. Suurlujuusteräksestä F valmistetut rungot Näiden suurlujuusteräksisten runkojen materiaaliominai-suudet heikkenevät huomattavasti, jos niitä lämmitetään yli 650 C. Tutustu osassa 2 oleviin ohjeisiin, ennen kuin aloitat näihin runkoihin kohdistuvan työn. Sovitus Rungon sovitus käsittää takaylityksen sovittamisen oikean mittaiseksi ja tarpeellisten poikkipalkkien asentamisen sekä tarpeen mukaan diagonaalituilla vahvistamisen. Tarkoituksena on saada autoon optimaalinen kippausvakavuus ja mukavuus. Takaylitys Alustat voidaan tilata tehtaalta takaylityksen pituus sovitettuna ja vetopalkki, vetokytkin, alleajosuoja jne. asennettuina (ks. osa 14). Alustat eritellään tällöin BWA-järjestelmän puitteissa. Katso kullekin päällirakennelajille suositeltu kippiakselin sijoitus ja takaylitys Takaylityksen vääntöjäykkyyttä voidaan lisätä asentamalla vahvaksi päätepalkiksi Scanian umpiprofiilista valmistettu poikkipalkki (til.nro ) tai vastaava. Tätä jäykistystä suositellaan ilmajousitettuihin kippiautoihin. Poikkipalkki til.nro

7 YLEISET PÄÄLLIRAKENNEOMINAISUUDET Apurunko Apurungon rakenne Apurunko palvelee useita tarkoituksia: 1 Jakaa kuormituksen tasaisesti rungolle. 2 Antaa tilaa pyörille ja muille mahdollisille rungon yläpuolelle yltäville osille. 3 Sitoo päällirakenteen runkoon. 4 Lisää jäykkyyttä ja vähentää takaylitykseen kohdistuvaa rasitusta. Sopiakseen rungon vääntöherkkään osaan myös apurungon on oltava vääntöherkkä. Apurungon sivupalkit ja poikkipalkit tulee valmistaa avoimista profiileista, mielellään U- profiileista. Alustan takaosan on yleensä oltava suhteellisen vääntö- ja taivutusjäykkä. Jäykkyys saadaan kiinnittämällä apurungon takaosa kiinnityslevyillä. Autoissa, joiden takaosalta vaaditaan erityistä jäykkyyttä, voidaan takaylitystä jäykistää vielä enemmän. Tämä koskee yleensä kippiautoja ja autoja, joissa on taakse asennettu nosturi. Huomaa, että jäykistyksen saa tehdä ainoastaan taka-akselin tai telin alueelle ja takaylitykseen. 7

8 Apurungon etuosa Rungon ja apurungon värähtelyn ehkäisemiseksi apurungon etuosa on sijoitettava mahdollisimman lähelle etuakselia. Tämä on erityisen tärkeää autoissa, joissa on ilmajousitettu etuakseli. Autoissa, joissa on ilmajousitettu etuakseli, apurungon etuosan ja etuakselin väli ei saa olla yli 700 mm. Autoissa, joissa on lehtijousitettu etuakseli, apurungon etuosan ja etuakselin väli ei saa olla yli 880 mm, mikä vastaa taemman lehtijousen kiinnikkeen sijoitusta. Ilmajousitetun auton etupää Apurungon on levättävä runkoa vasten, niin että näiden molempien runkojen välinen liike ja kitka vaimentaa mahdollista rungon värähtelyä. On tärkeää, että apurungon antama hitauden/ jäykkyyden lisäys runkoon etumaisessa siirtymäkohdassa tapahtuu pehmeästi. Tämä saadaan aikaan siten, että 1. ja 2. kiinnike tehdään joustaviksi ja apurungon pää viistetään tai sen uuma on matalampi ensimmäiset 500 mm. Lehtijousitetun auton etupää 45 Apurungon etupää on viistettävä 45, jotta siirtymä saadaan pehmeäksi. R5 Murtumien välttämiseksi etupään alareuna on pyöristettävä hyvin. Pyöristyssäteen on oltava 5 mm. 26:2045 8

9 Apurungon takaosa Yleensä on välttämätöntä tehdä takaylitys vääntö- ja taivutusjäykäksi. Tämä on erikoisen tärkeää kippiautoissa, betonisäiliöautoissa ja autoissa, joissa on taakse asennettu nosturi. Tämä jäykistys saadaan aikaan kiinnittämällä apurunko kiinnityslevyillä poikkipalkkien lähelle. Kiinnityslevyjen on sidottava alustan runko ja apurunko yhtenäiseksi yksiköksi. Vielä jäykempi takaylitys saadaan käyttämällä umpiprofiilista valmistettuja poikkipalkkeja, sivupalkkeja ja diagonaalitukia tai sulkemalla palkkien väli levyillä. Diagonaalituet Diagonaalituet estävät sivupalkkien välisen rinnakkaissiirtymän ja tekevät siten apurungosta vääntöjäykän. Diagonaalituet asennetaan kahdeksi ristikoksi. Toinen rungon alareunaan ja toinen yläreunaan, siten että ristikoiden pystysuora väli on mahdollisimman suuri. Lattatangosta valmistetut diagonaalituet. 26:2042 Esimerkki, ks. kuva. On tärkeää, että tukien kiinnitykset ovat vahvat ja että ne tehdään poikkipalkkien ja kiinnityslevyjen yhteyteen. Kohtuulliset vaatimukset täyttävä diagonaalituki voidaan tehdä lattatangosta ja suuret vaatimukset täyttävä suorakaideprofiilista. Jos diagonaalituet tehdään lattatangosta, tankojen risteyskohtaa ei hitsata yhteen, jotta tankoihin kohdistuisi vain vetävä voima. Umpiprofiilista valmistetut poikkipalkit Poikkipalkit valmistetaan esim. putkista tai umpinaisista suorakaideprofiileista. Yhdessä taemman kippiakselin kanssa tämä on sopiva rakenne. Umpiprofiili apurungon takaosassa Sivupalkkiin hitsataan ylimääräinen uuma. Avoimen ja umpinaisen profiilin siirtymäkohtaan kohdistuu erittäin suuri rasitus. Tästä syystä on hyvin tärkeää tehdä siirtymä jäykempään umpinaisen profiiliin pehmeäksi. Umpiprofiiliksi tehty apurungon sivupalkin takaosa. 9

10 Apurungon mitoitus Alla olevassa taulukossa esitetään eri alustatyypeille suositellut apurunkojen sivupalkkien mitat. (Ks. osa 2, Alustatiedot rungot.) F950-runkoiset autot Käyttö Sivupalkki korkeus x leveys x paksuus Vähimm. pintahitausmomentti Kevyt 110x80x6 290 Raskas 110x80x8 380 F runkoiset autot (korkea venymisraja) Käyttö Sivupalkki korkeus x leveys x paksuus Vähimm. pintahitausmomentti Kevyt 110x80x6 290 Raskas 160x80x8 900 F958-runkoiset autot Käyttö Sivupalkki korkeus x leveys x paksuus Vähimm. pintahitausmomentti Kevyt 140x80x6 500 Raskas 160x80x8 900 Pintahitausmomentti l edellyttää, että apurunko on tehty x 2 teräksestä, jonka vähimmäisvenymisraja on 310 N/mm, katso luku Runkomateriaali osassa 2 Yleiset päällirakenneohjeet. Katso myös suositus kullekin päällirakennelajille. 10

11 Apurungon kiinnitys Näitä yleistietoja täydennetään kutakin päällirakennelajia koskevissa luvuissa. Apurunko asennetaan etuosasta joustavilla kiinnikkeillä ja taka-akselin kohdalta ja takaylitykseen kiinteillä kiinnikkeillä. Apurungon etuosan on päästävä liikkumaan pituussuunnassa, kun runkoon kohdistuu vääntöliikkeitä. On tärkeää, että apurunko lepää alustan runkoa vasten, koska kitka tällöin vaimentaa rungon värähtelyä. Etumainen joustava heilurikiinnike on asennettava ilmajousitteisissa autoissa 600 mm etuakselin taakse ja lehtijousitteisissa 875 mm etuakselin taakse. Jos päällirakenne on herkkä rungon taipumiselle, voidaan apurunko asentaa niiden ohjeiden mukaan, jotka ovat luvussa betonisekoitinautot. Kiinteiden kiinnikkeiden sijoitus ja lukumäärä riippuu päällirakennelajista. 26:

12 Kuormankantaja Kippilavan vääntöjäykkyys Kippilavan on oltava riittävän jäykkä, jotta se ei mainittavammin väänny eikä taivu sivusuunnassa, jos kuorma sattuu kipattaessa takertumaan lavan etuosaan. Kippivarustus Kippisylinterin sijoitus Kippisylinterien sijoitus pituussuunnassa riippuu lavan pituudesta ja kuormituksesta sekä kippityypistä. Taaksepäin kippauksen vakavuus paranee mitä kauemmaksi eteen sylinteri tai sylinterit sijoitetaan. Eteen asennetut sylinterit ja vain pituussuuntaisen liikkeen sallivat laakerit tekevät kippauksen selvästi vakaammaksi. Jos kippisylinteri on lavan painopisteen takana, se pyrkii kippauksen alkuvaiheessa nostamaan lavan takapäätä. Tämä antaa huonon kippausvakavuuden Vältä sijoittamasta kippisylinteriä lavan painopisteen taakse. 26:

13 Kippisylinterin kiinnitys Kippisylinterin kiinnikkeisiin kohdistuu kipattaessa hyvin suuria rasituksia, mikä asettaa suuret vaatimukset niiden rakenteelle ja kiinnitykselle. Kippisylinteri on kehtoineen kiinnitettävä apurunkoon. Käytettäessä kahta ulkopuolista kippisylinteriä kiinnikkeet on ruuvattava rungon uumaan. Huom! Kippisylintereitä ei saa kiinnittää rungon laippaan. Ruuvien lukumäärä ja mitat on sovitettava kuormituksen mukaan. Muut tiedot, katso luvut Ruuviliitokset ja Reikien poraaminen osassa 2 Yeiset päällirakenneohjeet. 26:5107 Runkopalkkien vääntymisen ja epäsymmetrisen kuormituksen estämiseksi on molempien kippisylinterien kiinnikkeiden väliin asennettava vahva U-profiilipoikkipalkki. Katso kuva. Ulkopuolisen kippisylinterin kiinnitys. Taakse kipattaessa takaylitykseen kohdistuu hyvin suuri rasitus, mikä asettaa suuret vaatimukset apurungon jäykkyydelle ja tämän osan rakenteelle. Kantoakselin laakerointi Lavan laakeroinnissa kantoakseliin on oltava mahdollisimman pieni välys. Kannatinlaakerien välys suurentuu moninkertaiseksi lavan etuosaan sivutaivutuksessa. Kannatinlaakerit on kiinnitettävä tukevasti lavaan ja runkoon. 26:5024 Kantoakselin laakeroinnissa on oltava mahdollisimman pieni välys. 13

14 Kipin vakaaja Kippausvakavuuden parantamiseksi voidaan asentaa kipin vakaaja. Kipin vakaajassa on parilliset linkit, jotka on kiinnitetty niveltyvästi toisiinsa sekä lavaan ja alustaan. Vakaaja estää lavaa taipumasta sivusuunnassa johtamalla sivuvoimat lavasta runkoon. Jotta vakaajan teho olisi mahdollisimman suuri, se on kiinnitettävä suoraan taka-akselin tai telin keskustan yläpuolelle. Tietyntyyppisissä kaatokippiautoissa käytetyn nk. polvinivelkipin vakavuus on hyvä, jos laakerien välykset ovat pienet. Kipin vakaajaa suositellaan vaikeisiin olosuhteisiin, esim. louhosautoihin tai muualle, missä kipataan hyvin huonolla ajopinnalla. Helpommissa olosuhteissa kippaus saadaan vakaaksi vakauttavilla kippisylintereillä. 26:5111 Kipin vakaaja Rakenteen lisäksi käsittelyllä on käytännössä mitä suurin merkitys kippauksen vakavuudelle. 14

15 Telinsulku Kippiautoihin, vaihtolava-autoihin tai muihin autoihin, joiden vakavuutta tarvitsee lisätä kuorman käsittelyn ajaksi, voidaan asentaa hydraulinen telinsulku alla olevan piirroksen mukaan. Hydraulisylinterit on asennettava oikealle ja vasemmalle puolelle siten, että männän varret sulkevat takajousen mahdollisimman läheltä akselin keskusta. Telinsulkujärjestelmässä on myös oltava varoitusvalo kojelaudassa. Hydraulisylinterin säätö Kuormaton auto Maksimaalinen alasjousto 26: min 10 15

16 PÄÄLLIRAKENNELAJIT Kippiautot 26:5130 Akseliväli Kippiautoissa, joissa on pitkä akseliväli, voi lavan pituus aiheuttaa vakavuusongelmia. Oheiset akselivälit tulevat ensisijaisesti kysymykseen takakipin asennuksessa. Pelkkä sivukippi voidaan rakentaa pitemmälle akselivälille, koska vakavuusongelmat eivät ole silloin yhtä suuret. Pyöräjärjestys Akseliväli 4x2 3300, 3550, 3900, x4 3550, 3900, x2 3100, 3500, 3900, 4100, x2*4 3300, 3500, 3700, 3900, 4100, x4 3100, 3300, 3700, 3900, 4100, 4300, x6 3550, 3600, 3805, 3850, 4255, x4 4100, 4300, 4500, 4700, 4900, 5100, 5500,

17 Apurungon kiinnitys ja kippilaakerien sijoitus 5119 max 1030* Mitta B taulukon mukaan, joka on luvussa Kippiakselin sijoituksen suositeltu maksimimitta. 17

18 Mitta A katso päämittapiirustus. Mitan B on oltava mahdollisimman lyhyt. Katso myös seuraavalla sivulla oleva taulukko A B B 18

19 Kippiakselin sijoitus Kippiakselin sijoitus määritellään etumaisen vetävän taka-akselin etäisyytenä lavan kippiakselin keskiöstä (kuvassa B ). Kippiakselin sijoituksen suositeltu maksimimitta Kippiakselin sijoituksen suositeltu maksimimitta koskee autoja, joissa on seuraava varustus: - apurunko, jossa on suositellut mitat ja materiaali. - apurungon takaylityksessä on diagonaalituki. - rungon tyyppi F950, F tai F958 (ei F800). Konfiguraatio Kippiakselin sijoituksen suositeltu maksimimitta B Alusta Taka-akseli-/ Telimassa 4x2 A/B 13 tonnia Enint. 800 mm 4x2 Z 15 tonnia Enint mm 4x4 Z 6x2 A/B 20 tonnia Enint mm 6x4 A/B 8x4 A/B 8x2 A/B 6x2/4 8x2/4 6x2 Z 21 tonnia Enint mm 8x2 Z 6x4 Z 8x4 Z 6x6 Z 21 tonnia 30 tonnia Enint mm (2150 jos vakavuus on hyvä) Enint mm F800-runkoisia autoja ei suositella kippiautoiksi. 19

20 Taaksekippaus Taaksekippauslavasta puuttuvat ne etuosan tukipisteet, jotka ovat etumaisessa kipin kantoakselissa, ja siihen on sen vuoksi asennettava etutuki. Lisäksi on sijoitettava tuki suunnilleen etutuen ja kantoakselin puoliväliin. On tärkeää jakaa kuormitus tasan tukien kesken, jotta vältetään mukavuutta haittaavat rungon värähtelyt. Vaikeissa ajo-olosuhteissa etutuki voidaan sijoittaa keskelle. 26:5109 Taaksekippauksen lavatuki Kolmitiekippaus Kolmitiekippauksen lavaan on kantoakselien tukipisteiden lisäksi asennettava aina vähintään yksi lavatuki runkopalkkia kohden. Sijoitus on kipin etumaisen ja taemman kantoakselin puolivälissä. 26:5110 Kolmitiekippauksen lavatuki 20

21 Kippisovitus ilman apurunkoa Oikealta ohjattaviin C-luokan autoihin, joissa on runko F x4 ja 8x4, voidaan tilata tehtaalta kippisovitus, jonka tarkoitus on toimia ilman apurunkoa. Ts. erikoisvahva takimmainen poikkipalkki ja valmis reikä kippilaakeria varten takapäässä. Tähän kippisovitukseen voidaan valita myös kippisylinterin kiinnike ohjaamon taakse sekä reiät runkoon hydraulisäiliön asentamista varten. Keskelle asennettu kippisylinteri Kun kippisylinteri asennetaan keskelle, voi olla välttämätöntä siirtää alustan poikkipalkkeja. Poikkipalkkeja ei saa siirtää niin kauas toisistaan, että etäisyys ylittää 1500 mm. HUOM! Jousenkiinnikkeen tai nivelakselin laakerin luona olevia poikkipalkkeja ei pidä siirtää. Tarkasta, että nivelakseli ei ota kiinni siirrettävään poikkipalkkiin. Poikkipalkkia ei saa poistaa ottamatta yhteyttä Scaniaan. 1 = Kippisylinteri 2 = Ulkopuolinen vahvike 1 26: Kuvan mukaisen vahvikkeen 2 lisäksi voidaan tietyissä tapauksissa tarvita runkoon ylimääräinen poikkipalkki, jotta estetään rungon alaosan taipuminen ulospäin, kun kippisylinterin kuormitus tulee suureksi. 8x4-autoissa, joihin asennetaan kippisylinteri keskelle ilman apurunkoa, on suurin sallittu etuakselin ja kippisylinterin väli 3500 mm. 21

22 Betonisäiliö 5104 Kippisammio Autoja, joissa on kippisammio, voidaan pitää kippiautojen erikoistapauksina, ja niiden on täytettävä samat vaatimukset kuin kippilavaautojen ellei muuta ilmoiteta. Katso luku Kippiautot. Autotyypin painopiste on suhteellisen korkealla. Akselivälin on oltava mahdollisimman lyhyt. 22

23 Apurungon kiinnitys ja kippilaakerien sijoitus Rungon ja säiliön etumaisten tukipisteiden välimatkan L1 on oltava niin lyhyt kuin mahdollista. Lyhyt väli tekee runkoon kohdistuvan rasituksen pieneksi ja vähentää rungon värähtelyn vaaraa. On myös tärkeää, että säiliön vaakasuora alaosa lepää apurunkoa vasten. Etumaisen vetävän taka-akselin ja betonisäiliön kippiakselin keskiön välimatkan L2 on oltava niin lyhyt kuin mahdollista. Lyhyt väli tekee runkoon kohdistuvan rasituksen pieneksi ja parantaa kippausvakavuutta. Katso myös luku Kippiautot, Kippiakselin sijoitus L1 L2 Betonisäiliö 23

24 Betoninsekoitinautot Autoissa, joissa on pyörivä sekoitin, ei ole kippitoimintoa, mutta niiden säiliön kannattimet on sijoitettu kippiautoa muistuttavalla tavalla. Rungon taipumista vähentävää kiinnitystä sanotaan yhteisvaikutteiseksi apurungoksi, joka selostetaan osassa 14. Yhteisvaikutteista apurunkoa varten voidaan tehtaalta tilata valmiiksi asennetut päällirakennekiinnikkeet, ks. osa 14. F runkoisten 6x4- ja 8x4-autojen päällirakenteet on rungon taipumisen vähentämiseksi tehtävä seuraavasti: 4 - Apurunko 160x80x8 alin I = 900 cm x - Apurunko asennettu M14-sovitusruuveilla kiinnityslevyihin kuvan mukaisesti kpl M14-sovitusruuvia runkometriä kohti molemmille puolille. - Kiinnityslevyjen paksuus = 9 mm. 24

25 Kuormanvaihtaja-autot 26:5131 Kuormanvaihtaja mahdollistaa useiden eri päällirakenteiden, esim. kiintolavan, kipin, betoninsekoittimen tai säiliön käytön eri kuljetustarpeisiin. Päällirakenne voidaan vaihtaa seuraavilla tavoilla: - Koukkuvarrella, joka nostaa eri päällirakenteet pois ja paikalleen. - Ketjulla, joka vetää eri päällirakenteet pois ja paikalleen. Kuormanvaihtajan, joka vetää tai nostaa päällirakenteen takaapäin päälle/pois, on täytettävä samat vakavuusvaatimukset ja -suositukset, jotka on esitetty luvussa Vakavuus. 26: :5108 Koukkuvarsikuormanvaihtaja Ketjukuormanvaihtaja 25

26 Apurungon kiinnitys ja rullien sijoitus Alla olevissa kuvissa on apurungon kiinnitys ja rullien sijoitus eri alustatyyppeihin. Rungon rasituksen vähentämiseksi rullat on sijoitettava niin eteen kuin mahdollista

27 Rullien sijoitus Rullien sijoitus määritellään etumaisen vetävän taka-akselin etäisyytenä rullien keskiöstä. Rullien sijoituksen suositeltu maksimimitta Rullien sijoituksen suositeltu maksimimitta koskee autoja, joissa on seuraava varustus: - apurunko, jossa on suositellut mitat ja materiaali. - apurungon takaylityksessä on diagonaalituki. - rungon tyyppi F950, F tai F958 (ei F800). Konfiguraatio Rullien sijoituksen suositeltu maksimimitta Alusta Taka-akseli-/ Telimassa 4x2 A/B 13 tonnia Enint. 800 mm 4x2 Z 4x4 Z 15 tonnia Enint mm (1530 jos vakavuus on hyvä) 6x2 A/B 20 tonnia Enint mm 6x4 A/B 8x4 A/B 8x2 A/B 6x2/4 8x2/4 6x2 Z 21 tonnia Enint mm 8x2 Z 6x4 Z 21 tonnia Enint mm 8x4 Z 6x6 Z 30 tonnia Enint mm F800-runkoisia autoja ei suositella vaihtolava-autoiksi. Koska kuormanvaihtaja voi suorittaa kippausliikkeen, sitä koskevat myös suositukset, jotka ovat luvussa Kippiautot. 27

28 Vaihtolava-autot Auto, jossa on nostolaite, esim. hydrauliset männät, jotka asettavat päällirakenteen tukijaloille, tai ilmajousitteinen auto, jonka alustaa nostamalla ja laskemalla päällirakenne asetetaan tukijaloille. Vaihtolavan ja päällirakenteen yhdistelmän on täytettävä ne vaatimukset, jotka kullekin päällirakenteelle asetetaan tässä käsikirjassa. Jos päällirakenteena on esim. säiliö, se on kiinnitettävä vaihtolava-alustaan samalla periaatteella kuin säiliöpäällirakenne kiinnitetään runkoon. 26: :5112 Kuormanvaihtaja, nostolaite/ilmajousitettu auto. Vaihtolavan apurunko. Vaihtolavan alusta kuutiotavaran kuljetuksiin. 28

29 Lava-autot 26:5102 Nämä päällirakenteet ovat vääntöherkkiä ja ne on rakennettava seuraavalla tavalla. Apurunko on tehtävä U-profiileista, mikä tekee etuosan suhteellisen vääntöherkäksi. Esimerkki kiinteän lavan rakenteesta on seuraavalla sivulla olevassa kuvassa. Poikkipalkit voivat olla apurungon sivupalkkien päällä. Vaihtoehtoisesti ne voidaan rakentaa samaan tasoon. Kiinteän lavan apurungon tehtävänä on yleensä jakaa päällirakenteen ja kuorman paino rungolle. Apurungon mitoituksessa on siis otettava huomioon lavan/kaapin rakenne, kuorman tyyppi, haluttu kuorman korkeus, renkaiden koko jne. Apurungon rasitus tulee pieneksi, ja siihen voidaan käyttää alustan runkoa heikompaa teräslaatua. Normaaliolosuhteisiin sopiva apurungon mitoitus on 110x80x6. I = 290. x Jos käytetään pienempää apurungon mitoitusta, voi alustan rungossa esiintyä värähtelyä. Huoltoluukku kiinteän lavan ja kaapin lattiassa Katso osa 2. Täysilmajousitetut alustat Rungon värähtelyriskin pienentämiseksi apurunko on aina vietävä mahdollisimman eteen. 29

30 Kiinteän lavan/kaapin apurunko. 26:5013 Apurungon kiinnitys Katso seuraava esimerkki apurungon kiinnityksestä kiinteälle lavalle tai kaapille, joissa on täysin avattava sivu. 26:

31 Kippi - puoliperävaunu Kippausvakavuudelle on asetettava suuret vaatimukset. Perävaunujen kippilavat ovat pitkiä, ja vetoauton taka-akseli tai teli lisää vain vähän vakavuutta. Perävaunun telin on sen vuoksi oltava hyvin kallistusjäykkä. Luvussa Kippausvakavuus esitetyt näkökohdat pätevät soveltuvilta osin myös tässä. Vetoautoja koskevat ohjeet ovat osassa 4 Vetoautot, kääntöpöydät. 26:5101 Tukkiautot Katso osa 7, Muu päällirakennevarustus. 31

6 h Painos 01. Päällirakennekäsikirja. Kuorma-autot. Scania CV AB 2004, Sweden

6 h Painos 01. Päällirakennekäsikirja. Kuorma-autot. Scania CV AB 2004, Sweden 6 h Painos 01 Päällirakennekäsikirja Kuorma-autot 1 714 162 Scania CV AB 2004, Sweden 1 JOHDANTO 2 ALUSTATIEDOT 3 YLEISIÄ OHJEITA 4 LASKELMAT JA TEORIA 5 VETOAUTOT 6 KUORMA-AUTOT 7 MUUTOKSET 8 KOMPONENTIT

Lisätiedot

UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6

UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 Sisältö VÄÄNTÖJÄYKKÄ PÄÄLLIRAKENNE 3 UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 SÄILIÖ JA BULKKI 6 Kiinnitys - säiliö 9 Kiinnitys - punnituslaitteet 11 Kiinnitys

Lisätiedot

Vahvistus. Takaylitys. Päätypalkki TÄRKEÄÄ! Jos kuorma-autossa ei ole keskiasennettua vetopalkkia, on asennettava päätypalkki.

Vahvistus. Takaylitys. Päätypalkki TÄRKEÄÄ! Jos kuorma-autossa ei ole keskiasennettua vetopalkkia, on asennettava päätypalkki. Päätypalkki TÄRKEÄÄ! Jos kuorma-autossa ei ole keskiasennettua vetopalkkia, on asennettava päätypalkki. Kuorma-auto, joka on varustettu puolittain tai täysin alle asennetulla vetopalkilla tai jossa ei

Lisätiedot

Apurunkorakenne. Lisätietoja alustarungoista on annettu asiakirjassa Alustarungot.

Apurunkorakenne. Lisätietoja alustarungoista on annettu asiakirjassa Alustarungot. Yleistä Yleistä Apurunkoa voidaan käyttää seuraaviin tehtäviin: Se antaa vapaan tilan pyörien ja muiden rungosta ulkonevien osien välille. Se tuo jäykkyyttä ja vähentää rasituksia takaylityksessä. Se suojaa

Lisätiedot

Vaihtolava-ajoneuvot. Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista

Vaihtolava-ajoneuvot. Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Vaihtolava-ajoneuvoja pidetään vääntöherkkinä. Vaihtolava-ajoneuvojen kanssa voidaan käyttää erilaisia kuormalavoja erilaisiin

Lisätiedot

Puutavara-autot. Yleisiä tietoja puutavara-autoista. Puutavara-autoja käytetään pyöreän puutavaran kuljetukseen.

Puutavara-autot. Yleisiä tietoja puutavara-autoista. Puutavara-autoja käytetään pyöreän puutavaran kuljetukseen. Yleisiä tietoja puutavara-autoista Puutavara-autoja käytetään pyöreän puutavaran kuljetukseen. Yleisiä tietoja puutavara-autoista Puutavaravarustuksia voidaan kuorman koon mukaan pitää joko vääntöherkkänä

Lisätiedot

Apurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset

Apurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset Kuvaus Kuvaus Runko, apurunko ja vahvistus käsittelevät yhdessä erilaisia kuormituksia, joita ajoneuvoon kohdistuu käytön aikana. Apurungon mitoitus ja rakenne, kiinnitys ja vahvistus määräytyvät useiden

Lisätiedot

Säiliöautot. Yleistä tietoa säiliöautoista. Malli PGRT. Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.

Säiliöautot. Yleistä tietoa säiliöautoista. Malli PGRT. Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Yleistä tietoa säiliöautoista Yleistä tietoa säiliöautoista Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Malli Akselivälin tulee olla mahdollisimman lyhyt, jotta rungon värähtelyjen vaara

Lisätiedot

Vaihtolava-autot. Yleistä tietoa vaihtolava-autoista

Vaihtolava-autot. Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Vaihtolava-autoja käytetään, jotta kuormalava olisi nopea vaihtaa, mikä lisää ajoneuvon monipuolisuutta ja lyhentää seisokkeja. Esivalmiudet

Lisätiedot

Kippiautot. Yleistä tietoa kippiautoista. Rakenne PGRT

Kippiautot. Yleistä tietoa kippiautoista. Rakenne PGRT Yleistä tietoa kippiautoista Yleistä tietoa kippiautoista Kippiautoja pidetään vääntöherkkänä päällirakenteena. Kippiautoja käytetään pääasiassa irtonaisten materiaalien kuljettamiseen. Kippilava on nivelletty

Lisätiedot

Betoniautot. Betoniautoja käytetään betonin kuljetukseen. Pyörintäsäiliö on jaettu 2 tukipisteeseen.

Betoniautot. Betoniautoja käytetään betonin kuljetukseen. Pyörintäsäiliö on jaettu 2 tukipisteeseen. Yleisiä tietoja Yleisiä tietoja Betoniautoja käytetään betonin kuljetukseen. Pyörintäsäiliö on jaettu 2 tukipisteeseen. Päällirakennetta pidetään vääntöherkkänä. Tämän asiakirjan ohjeet on laadittu optimoimaan

Lisätiedot

Kaatumisvakaus. Yleisiä tietoja. Lisätietoja on annettu seuraavissa asiakirjoissa:

Kaatumisvakaus. Yleisiä tietoja. Lisätietoja on annettu seuraavissa asiakirjoissa: Yleisiä tietoja Kaatumisvakaus jakautuu pääasiassa seuraaviin tyyppeihin: Kaatumisvakaus ajon aikana Kaatumisvakaus kippauksen aikana Kaatumisvakaus nosturia käytettäessä Kaatumisvakaudella kippauksen

Lisätiedot

Voimat ja liikkeet. Määritelmät. Vääntöherkät päällirakenteet

Voimat ja liikkeet. Määritelmät. Vääntöherkät päällirakenteet Yleisiä tietoja voimista ja liikkeistä Yleisiä tietoja voimista ja liikkeistä Alustarunko altistuu ajotavasta ja tienpinnan luonteesta riippuen eri suunnista tuleville voimille. On tärkeää, että alustarunko

Lisätiedot

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Lisätietoa kiinnityksen valinnasta on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Rungon etuosassa on 4 erityyppistä päällirakenteen kiinnikettä:

Lisätiedot

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Rakenne Tee päällirakenteesta niin vahva ja jäykkä, että

Lisätiedot

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista Umpikoria pidetään yleensä vääntöjäykkänä. Avattavilla sivuseinillä varustettua umpikoria on kuitenkin pidettävä vääntöherkkänä päällirakenteena. 317 025 Scania voi valmistella ajoneuvon päällirakennetta

Lisätiedot

Muu päällirakennevarustus 7. Sisältö. NOSTURI OHJAAMON TAKANA... 2 Asennus... 2 Vakavuus... 3 Esimerkkejä vakavuustekijän laskemisesta...

Muu päällirakennevarustus 7. Sisältö. NOSTURI OHJAAMON TAKANA... 2 Asennus... 2 Vakavuus... 3 Esimerkkejä vakavuustekijän laskemisesta... Sisältö NOSTURI OHJAAMON TAKANA... 2 Asennus... 2 Vakavuus... 3 Esimerkkejä vakavuustekijän laskemisesta... 4 APURUNKO... 6 Nosturin kiinnitys... 7 VAHVISTETTU NOSTURIN KIINNITYS... 9 Suuret nosturit...

Lisätiedot

Vetopöydän asennus. Kiinteän vetopöydän asennus

Vetopöydän asennus. Kiinteän vetopöydän asennus Kiinteän vetopöydän asennus Kiinteän vetopöydän asennus Kun vetoauto toimitetaan tehtaalta, vetopöytä on kiinnitetty asennuslevyyn 10.9 - pulteilla. Nämä pultit on kiristetty erikoistiukkuuteen. Jos vetopöytä

Lisätiedot

Nosturit. Yleistä nostureista

Nosturit. Yleistä nostureista Yleistä nostureista Nosturin sijainnilla on suuri vaikutus kiinnikkeen rakenteeseen. Seuraavassa muutamia suosituksia sijoitukselle ohjaamon taakse, taakse asennetuille nostureille ja keskelle asennetuille

Lisätiedot

Sisältö AKSELIVÄLIN MUUTOKSET 2 Akselivälin pidennys 3 Akselivälin lyhennys 3 Rungon katkaisu 3 Poikkipalkkien sijoitus 4 RUNKOLIITOKSEN SIJOITUS 5 Liitospalkit 5 AKSELIVÄLIN MUUTOS KAKSOISRUNGON LIITOKSELLA

Lisätiedot

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT Yleistä vetolaitteista Yleistä vetolaitteista Vetolaite on yhteinen nimi yhdelle tai monelle komponentille, jo(t)ka ajoneuvoon on asennettava, ennen kuin se voi vetää perävaunua. Vetolaitteen tarkoituksena

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, sen alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Akselipainolaskelmien tavoitteena on optimoida alustan ja päällirakenteen

Lisätiedot

Ruuviliitokset. Yleistä tietoa ruuviliitoksista. Kitkaliitoksen ja muotoliitoksen yhdistelmä

Ruuviliitokset. Yleistä tietoa ruuviliitoksista. Kitkaliitoksen ja muotoliitoksen yhdistelmä Yleistä tietoa ruuviliitoksista Yleistä tietoa ruuviliitoksista Ruuviliitokset voidaan tehdä kitkaliitoksina, muotoliitoksina tai näiden kahden yhdistelmänä. Kitkaliitos vaatii noin 10 kertaa enemmän ruuveja

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Lisätiedot

Sisältö VETOUTO... 2 VIHDETTVUUS ISO 1726:N MUKN... 3 Ohjattavuus... 5 KSELIVÄLI... 7 KÄÄNTÖPÖYTIEN SIJOITUS... 8 KÄÄNTÖPÖYDÄN KIINNITYS... 10 KÄÄNTÖPÖYDÄN J SENNUSLEVYN LUKITUS... 11 KIINNITYSKULMN SENNUS

Lisätiedot

Akselivälin muuttaminen. Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta. Menetelmät TÄRKEÄÄ!

Akselivälin muuttaminen. Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta. Menetelmät TÄRKEÄÄ! Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta TÄRKEÄÄ! Kuorma-auton alustan akselivälin muuttaminen vaikuttaa ko. alustan ominaisuuksiin. Siksi on tärkeää noudattaa

Lisätiedot

SISU - Polar Päällerakenneohjeistus

SISU - Polar Päällerakenneohjeistus 1 Vääntöjoustavat päällerakenteet...2 1.1 Yleistä...2 2 Kippilavat...3 2.1 Yleistä...3 2.1.1 Kippausvakavuus... 3 2.2 Yleiset rakenneperiaatteet:...3 2.2.1 Kippiakselin kiinnitys... 4 2.2.2 Kippaustuki...

Lisätiedot

Ohjaamon ja päällirakenteen välinen etäisyys. Yleisiä tietoja

Ohjaamon ja päällirakenteen välinen etäisyys. Yleisiä tietoja Yleisiä tietoja Ohjaamon ja päällirakenteen välille on pienin sallittu etäisyys seuraavien varmistamiseksi: Tietoja ohjaamotyypin mallimerkinnästä on annettu asiakirjassa Alustan tiedot ja mallimerkinnät.

Lisätiedot

Takaosan alleajosuoja. Yleistä

Takaosan alleajosuoja. Yleistä Yleistä Yleistä Standardin UN ECE R58 vaatimusten täyttämiseksi kuorma-autot on varustettava takaosan alleajosuojalla. Alleajosuoja voidaan toimittaa tehtaalta tai sen voi asentaa päällirakentaja. Tässä

Lisätiedot

Takaosan alleajosuoja

Takaosan alleajosuoja Yleistä Yleistä UNECE R58 -asetusten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi kuorma-autoihin on asennettava takaosan alleajosuoja. Alleajosuoja voidaan toimittaa tehtaalta tai sen voi asentaa päällirakentaja.

Lisätiedot

Vetoautot. Yleisiä tietoja vetoautoista. Suositukset. Akseliväli

Vetoautot. Yleisiä tietoja vetoautoista. Suositukset. Akseliväli Yleisiä tietoja vetoautoista Yleisiä tietoja vetoautoista Vetoautot on tarkoitettu puoliperävaunujen vetämiseen ja siksi ne varustettu vetopöydällä perävaunujen helppoa vaihtamista varten. Jotta vetoauto

Lisätiedot

Runkotyyppi F700 F800 F950 F957 F958 Runkoleveys ja toleranssi (mm) ,5 R11 R11

Runkotyyppi F700 F800 F950 F957 F958 Runkoleveys ja toleranssi (mm) ,5 R11 R11 Scanian runkosarja Scanian runkosarja Scanian runkosarja koostuu seuraavista runkotyypeistä: Runkotyyppi F700 F800 F950 F957 F958 Runkoleveys ja toleranssi (mm) 766 +1 768 +1 771 +1 768 +1 770 +1-1 -1-1

Lisätiedot

SISU - Polar Päällerakenneohjeistus

SISU - Polar Päällerakenneohjeistus ver.19.01.2011 1 Umpikori tai Kontti...3 1.1 Yleistä rakenteesta...3 1.2 Apurunko...4 1.3 Kiinnitys...5 1.4 Pakastus- ja kylmälaitteet...6 2 Jätekoneikot...7 3 Säiliörakenteet...8 3.1 Alustan, säiliörakenteen

Lisätiedot

Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut

Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut Metsjö perävaunutehdas on ollut uranuurtaja isoissa maatalousperävaunujen valmistuksessa. MetaQ perävaunuissa on huomioitu nykyaikaisten tilojen kasvaneet kuljetusvaatimukset.

Lisätiedot

alusta 1 Tasakuorma-auto 8 6 Tasakuorma-auto 8 4 VETOTAPA / ALUSTAKORKEUS / AKSELIVÄLI (mitat m)

alusta 1 Tasakuorma-auto 8 6 Tasakuorma-auto 8 4 VETOTAPA / ALUSTAKORKEUS / AKSELIVÄLI (mitat m) VETOTAPA / ALUSTAKORKEUS / AKSELIVÄLI (mitat m) Tasakuorma-auto 6,0 6,0 6,3 6,5 6,7 6,0 6,3 6,5 6,7 Tasakuorma-auto 4 4 X Tasakuorma-auto 6 2 6,0 4,8 6,0 6,0 6,0 Tasakuorma-auto 6 4 Tasakuorma-auto X X

Lisätiedot

Vetoautot. Kuormanjako Kiinnitys TÄRKEÄÄ!

Vetoautot. Kuormanjako Kiinnitys TÄRKEÄÄ! Yleisiä tietoja Yleisiä tietoja Vetoautot on tarkoitettu puoliperävaunujen vetämiseen. Esimerkkejä tavallisista puoliperävaunuista: Umpikoriperävaunu Koneperävaunu Kippiperävaunu Tämän asiakirjan ohjeet

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028

VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 1(7) VTA-akselistot Volvo FH, FM neliakseliset autot, 8x2 tai 8x4 VTA-mallimerkinnät; VTA4111.3T lehtijousitettu 2.etuakseli

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 0,75-1

Asennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 0,75-1 Asennus- ja käyttöohje Vetoaisa ZEA 0,75-1 Asennus- ja käyttöohje Vetoaisa ZEA 0,75-1 TK 5014 1. Tekniset tiedot Max. Dc-arvo: 7,19 kn Aisapaino S (max.): 75 kg Akselipaino C (max.): 750 kg Aisan pituus

Lisätiedot

Ajomatka: Pitkä Lyhyt Lyhyt Pitkä. Ajo-olosuhteet: Normaalit Helpot Vaikeat Vaikeat Maks. Kokonaismassa: Normaali, Matala, Erikoismatala

Ajomatka: Pitkä Lyhyt Lyhyt Pitkä. Ajo-olosuhteet: Normaalit Helpot Vaikeat Vaikeat Maks. Kokonaismassa: Normaali, Matala, Erikoismatala Sisällys JÄLLEENMYYJÄN/PÄÄLLIRAKENTAJAN VASTUU... 2 JOHDANTO... 3 Alustaluokittelu... 3 ADR-sovitus... 4 Päällirakentamisen yhteydessä huomattava... 5 TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSIÄ... 6 Riskien määrittely...

Lisätiedot

Scania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa

Scania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa PRESS info P11906SE / Per-Erik Nordström 16. syyskuuta 2011 Scania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa Scania jatkaa rakennus- ja maansiirtoajoon suunniteltujen ajoneuvojen tarjonnan laajentamista

Lisätiedot

Takavalot. Suorittaminen. Ajoneuvon tilauserittelystä riippuen ajoneuvossa on toimitettaessa jokin näistä takavaloista:

Takavalot. Suorittaminen. Ajoneuvon tilauserittelystä riippuen ajoneuvossa on toimitettaessa jokin näistä takavaloista: Ajoneuvon tilauserittelystä riippuen ajoneuvossa on toimitettaessa jokin näistä takavaloista: Lisätietoja saat Scanian jälleenmyyjältä. Kompakti 7 polttimon valoyksikkö LED-valo Vakiomallinen 7 polttimon

Lisätiedot

Lisätakavalot. Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä. Takavalot PGRT

Lisätakavalot. Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä. Takavalot PGRT 341 722 340 905 341 740 PGRT Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä Takavalot Saatavana on 3 takavalotyyppiä: Kompakti 7 polttimon valoyksikkö LED-valo 7 polttimon

Lisätiedot

4. Hinauspalkki Päätepalkki Taka-alleajosuoja U-profiili, suorakaideprofiili tai pyöreä profiili

4. Hinauspalkki Päätepalkki Taka-alleajosuoja U-profiili, suorakaideprofiili tai pyöreä profiili Sisältö JOHDANTO 2 Päällirakennesovitukset 2 Asennusvaihtoehdot 3 PÄÄLLIRAKENNESOVITUSTEN SELOSTUS 4 Vetokytkimet 4 Vetopalkit 5 Perävaunuliitännät 7 Hinauspalkki 9 Päätepalkki 10 Taka-alleajosuoja 11

Lisätiedot

Asennusohje aurinkopaneeliteline

Asennusohje aurinkopaneeliteline Asennusohje aurinkopaneeliteline Sisällysluettelo 1. Kehikon kokoonpano ja kiinnitys kattoon...3 2. Aurinkopaneelien asennus...4 3. Aurinkopaneelien sähköinen kytkentä...7 3.1 Kytkentä pienjänniteverkkoon...7

Lisätiedot

Yleisiä tietoja polttoaineenkulutuksesta. Ilmanvastus

Yleisiä tietoja polttoaineenkulutuksesta. Ilmanvastus Yhteenveto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitellään ja selitetään lyhyesti ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat tekijät. Voimanotto on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa siihen, kuinka

Lisätiedot

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.

Lisätiedot

RYSKY-perävaunut. kaikkiin kuljetustarpeisiin

RYSKY-perävaunut. kaikkiin kuljetustarpeisiin RYSKY-perävaunut kaikkiin kuljetustarpeisiin Yleisvaunut avattavilla teräslaidoilla Yleisvaunut avattavilla puulaidoilla Kiinteälaitaiset yleisperävaunut Maansiirtovaunut YLEISPERÄVAUNUT AVATTAVILLA LAIDOILLA

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 2,8-1

Asennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 2,8-1 Asennus- ja käyttöohje Vetoaisa ZEA 2,8-1 2 Asennus- ja käyttöohje: Vetoaisa ja vetopää Vetoaisan kiinnitys alapuolelta: Kiinnitys suoritetaan käyttäen M12 (M14) pultteja, aluslevyjä sekä itselukitsevia

Lisätiedot

SISU - Polar Päällerakenneohjeistus

SISU - Polar Päällerakenneohjeistus Päällerakentamisen yleisohjeet... 2 Esipuhe... 2 Päällerakenne - termi... 2 Periaatteet... 2 Huomautukset ja varoitukset... 2 Huomioitavaa päällerakentamisessa... 2 Turvallisuuskomponentit... 3 Jäähdytys,

Lisätiedot

Asennusohjeet Sektoroitu ENVENTUS-roottori vaipalla

Asennusohjeet Sektoroitu ENVENTUS-roottori vaipalla Lämmönsiirrin sisältää: Vaipan kahdessa osassa Roottorilohkot Navan, akselit, laakerit ja peitelevyt Puolat Kotelon, lukkomutterit ja kiristysruuvit Asennustarvikkeet: Kehikko ja narut Kiristyshihna (väh.

Lisätiedot

Polkupyöränpidin, kattoasennus

Polkupyöränpidin, kattoasennus Ohje nro Versio Osa nro 30664232 1.0 Polkupyöränpidin, kattoasennus Sivu 1 / 6 Varuste A0000162 J8903383 Sivu 2 / 6 JOHDANTO Lue läpi koko ohje ennen asennuksen aloittamista. Huomautukset ja varoitustekstit

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi. Muutostiedot: Kumoaa Liikenteen turvallisuusviraston antaman ohjeen TRAFI/336/ /2012

Voimassa: Toistaiseksi. Muutostiedot: Kumoaa Liikenteen turvallisuusviraston antaman ohjeen TRAFI/336/ /2012 1 (10) Antopäivä: 15.06.2017 Voimaantulopäivä: 28.08.2017 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Muutostiedot: Kumoaa Liikenteen

Lisätiedot

Hydraulilaitteiston osat. Yleistä. Toimenpiteet ennen uuden hydraulijärjestelmän käynnistämistä

Hydraulilaitteiston osat. Yleistä. Toimenpiteet ennen uuden hydraulijärjestelmän käynnistämistä Yleistä Yleistä Osat hydraulilaitteiston käyttöä varten voidaan tilata tehtaalta: Seuraavat osat ovat saatavana: Säädin Hydrauliöljysäiliö ja paineenrajoitusventtiili Hydraulipumppu Letkut ja liitokset

Lisätiedot

JÄÄHDYTTIMEN SUOJUKSEN ASENNUS (Tarvitaan vain täysmittaisen kuormalavan yhteydessä)

JÄÄHDYTTIMEN SUOJUKSEN ASENNUS (Tarvitaan vain täysmittaisen kuormalavan yhteydessä) FORM NO. 3318-395 SF Rev A MALLI NRO 07301 60001 & JNE. MALLI NRO 07321 60001 & JNE. Asennusohjeet 2 3- kokoinen ja täysmittainen kuormalava Workman 3000 -sarjaa varten JÄÄHDYTTIMEN SUOJUKSEN ASENNUS (Tarvitaan

Lisätiedot

Käyttö ja velvollisuudet. Käyttötarkoitus. Kohderyhmä. Edellytykset. Dokumentoidun tarkastuksen vaatimukset

Käyttö ja velvollisuudet. Käyttötarkoitus. Kohderyhmä. Edellytykset. Dokumentoidun tarkastuksen vaatimukset Kohderyhmä Scanian päällirakennetiedot on pääosin tarkoitettu päällirakentajille ja ne koskevat kaikkia Scanian kuorma-autoalustoihin ja valmiisiin kuorma-autoihin tehtyjä päällirakenteita ja muutostöitä.

Lisätiedot

Käyttö ja velvollisuudet

Käyttö ja velvollisuudet Käyttötarkoitus Käyttötarkoitus Kohderyhmä Scanian päällirakennetiedot on pääosin tarkoitettu päällirakentajille ja ne koskevat kaikkia Scanian kuorma-autoalustoihin ja valmiisiin kuorma-autoihin tehtyjä

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1.

LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1. LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa selostetaan kuormaus- ja kiinnitysmenetelmät Suomen

Lisätiedot

Käyttetty lavetti 4 aks PPV 2.4.2015. Puoliperävaunu 80 T kuormalle

Käyttetty lavetti 4 aks PPV 2.4.2015. Puoliperävaunu 80 T kuormalle Puoliperävaunu 80 T kuormalle 1. Päämitat: Esitekuva T620-4 Reknro WLY-998; valm nro 734/2006 Vuosimalli 2006 (rek 30.3.2006) Renkaat 285 / 70 R19.5, 8-pulttiset Rakennekantavuus 80 tonnia Kuormatilan

Lisätiedot

3-AKSELINEN PPV JATKETTAVA/LEVITETTÄVÄ IRTOKEULALAVETTI

3-AKSELINEN PPV JATKETTAVA/LEVITETTÄVÄ IRTOKEULALAVETTI KÄYTETTY LAVETTI 2.2.2015 Alkuperäinen omistaja: Moto-Olli Oy Nimike: PPV T492-23A Valmistenumero: YF9T492237L008762 Vuosimalli: 2008 Kuvat otettu kesällä 2014 3-AKSELINEN PPV JATKETTAVA/LEVITETTÄVÄ IRTOKEULALAVETTI

Lisätiedot

Asentaminen ohjaamon ulkopuolelle. Yleistä. Reiät ja reikämerkinnät. Reikien poraus

Asentaminen ohjaamon ulkopuolelle. Yleistä. Reiät ja reikämerkinnät. Reikien poraus Yleistä Yleistä Tässä asiakirjassa kuvataan, minne reiät, reikämerkinnät ja hitsausmutterit sijoitetaan ohjaamon ulkopuolella. Tarkoituksena on helpottaa lisälaitteiden ja varusteiden asennusta. Reiät

Lisätiedot

merkintävärillä. 1. Mittaa ja merkitse terassisi arvioitu koko ja sijainti linjalangalla tai suihkuta

merkintävärillä. 1. Mittaa ja merkitse terassisi arvioitu koko ja sijainti linjalangalla tai suihkuta 1. Mittaa ja merkitse terassisi arvioitu koko ja sijainti linjalangalla tai suihkuta merkintävärillä. 2. Merkitse terassin korkeus talon etuseinään liitunarulla. 3. Poista kaikki kasvualusta ja korvaa

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset. Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä

Lakisääteiset vaatimukset. Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Kaikissa maissa sovelletaan lakisääteisiä vaatimuksia ajoneuvoille, joilla ajetaan yleisillä teillä. EU:ssa ne koordinoidaan

Lisätiedot

Installation instructions, accessories. Tasonsäätö. Volvo Car Corporation Gothenburg, Sweden. Sivu 1 / 17

Installation instructions, accessories. Tasonsäätö. Volvo Car Corporation Gothenburg, Sweden. Sivu 1 / 17 Installation instructions, accessories Ohje nro 8685630 Versio 1.1 Osa nro 8685627 Tasonsäätö Volvo Car Corporation Tasonsäätö- 8685630 - V1.1 Sivu 1 / 17 Varuste A0000162 A0000161 A0000197 A0800088 A0800625

Lisätiedot

Ilmajousituksen ylimääräinen käyttöyksikkö. Kuvaus PGRT

Ilmajousituksen ylimääräinen käyttöyksikkö. Kuvaus PGRT Kuvaus Kuvaus Ilmajousituksen normaali käyttöyksikkö sijaitsee kuljettajan istuimen sivulla. Ajoneuvon tasoa voidaan säätää käyttöyksiköllä. Kuormankäsittelyn aikana voi olla hyötyä kuorma-auton takaosaan

Lisätiedot

Vetoaisan asennus- ja käyttöohje

Vetoaisan asennus- ja käyttöohje 1./8. Vetoaisan asennus- ja käyttöohje Yleistä Kiitos, että olet valinnut kärryysi kotimaisen Carryx-vetoaisan. Vetoaisa on valmiiksi koottuna joko asiakkaan antamien mittojen mukaisesti tai vakiovetoaisana.

Lisätiedot

00:02-01. Tyyppimerkinnät R144 K432 15 DSC12 01 L01. P124 LA4x2. Painos 3. ) Scania CV AB 1999, Sweden

00:02-01. Tyyppimerkinnät R144 K432 15 DSC12 01 L01. P124 LA4x2. Painos 3. ) Scania CV AB 1999, Sweden 00:02-01 Painos 3 fi Tyyppimerkinnät R144 K432 15 DSC12 01 L01 P124 LA4x2 1 586 063 ) Scania CV AB 1999, Sweden Sisältö Sisältö Kuorma-auton alustat...3 Moottorit...7 Kytkimet...9 Vaihdelaatikot...10 Voiman

Lisätiedot

Kuumasinkittävien rakenteiden suunnittelu

Kuumasinkittävien rakenteiden suunnittelu Rakenne mitoitettava siten, että se voidaan upottaa kerralla tai kääntökastolla sinkityspataan Rakenteessa ei saa olla suljettuja tiloja Rakenteiden on oltava helposti käsiteltäviä (nostoreiät tai koukut)

Lisätiedot

Auton korkeus/maavara

Auton korkeus/maavara Auton korkeus/maavara Hyvät lukijat, Jotkin saamamme kysymykset ovat viitanneet siihen, että Ferrari F2007 -pienoismallissa ei olisi riittävästi maavaraa. Tästä syystä olemme selvittäneet ohjeita ja tarkistaneet

Lisätiedot

ELEGRO terassilautojen asennusohje

ELEGRO terassilautojen asennusohje ELEGRO terassilautojen asennusohje ELEGRO terassilautojen mitat ovat: paksuus 32 mm / leveys 142 mm / pituus3000 mm. ELEGRO terassilautoja voidaan katkaista ja porata kuten puutavaraa. Suositus on, että

Lisätiedot

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset

Lisätiedot

Suojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje. Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi

Suojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje. Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi Suojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi Yleisesti Sääsuoja on tilapäiseen suojaukseen tehty rakenne, jota ei ole mitoitettu täysille tuuli ja lumikuormille.

Lisätiedot

Tuotetieto Mover -siirtolaitteen yleiset asennusohjeet 06.2012

Tuotetieto Mover -siirtolaitteen yleiset asennusohjeet 06.2012 Tuotetieto Mover -siirtolaitteen yleiset asennusohjeet 06.01 Yleisiä ohjeita ja vihjeitä seuraavien siirtolaitteiden asennukseen eri valmistajien alustoihin: Truma Mover, SE (R), H SE (R), TE (R)(4) ja

Lisätiedot

Päällirakentajien kytkimet. Yleistä

Päällirakentajien kytkimet. Yleistä Yleistä Yleistä Tämä asiakirja sisältää yhteenvedon kytkimistä, joita päällirakentajat voivat käyttää. Kytkimet ja liitinkotelot voidaan tilata Scania-jälleenmyyjiltä. Kytkimiä voidaan tilata myös räätälöidyillä

Lisätiedot

Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili

Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 20.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 6 Alkulause Ohjeet ja

Lisätiedot

MFA/UFA/UFK. Lattiaan, seinälle tai ikkunapenkkiin sijoitettava yleissäleikkö. Pintavalintataulukko

MFA/UFA/UFK. Lattiaan, seinälle tai ikkunapenkkiin sijoitettava yleissäleikkö. Pintavalintataulukko Lattiaan, seinälle tai ikkunapenkkiin sijoitettava yleissäleikkö MFA/UFA/UFK Lyhyesti Sopii sekä tulo- että poistoilmalle Erittäin muuntelukykyinen, voidaan räätälöidä eri tarpeiden mukaan Rajoittamaton

Lisätiedot

Koukku-kontti-vaihtolavasovitteinen AMPHITEC FLEX LOADER

Koukku-kontti-vaihtolavasovitteinen AMPHITEC FLEX LOADER Koukku-kontti-vaihtolavasovitteinen AMPHITEC FLEX LOADER Kuivien ja nestemäisten aineiden puhallukseen ja imuun 14 m3 kippaavaan säiliöön, materiaalitilavuus 12 m3 Catepillar -moottori joka tuottaa max.

Lisätiedot

Teräskehäisten liukuovien asennusohje

Teräskehäisten liukuovien asennusohje Teräskehäisten liukuovien asennusohje Asenna yläliukukisko kuvan. osoittamalla tavalla varjoura näkyvään suuntaan päin Aseta alaliukukisko lattialle. Oikea kohta on mm yläliukukiskon etureunasta alaliukukiskon

Lisätiedot

Työvalo. Yleisiä tietoja. Johdinsarjat ja suurin sallittu sähkövirrankulutus

Työvalo. Yleisiä tietoja. Johdinsarjat ja suurin sallittu sähkövirrankulutus Yleisiä tietoja Tässä asiakirjassa kuvataan työvalojen tilausvaihtoehdot ja annetaan esimerkkejä niiden kytkemisestä. Seuraavat työvalot kuvataan: Työvalonheitin ohjaamon takaseinässä Työvalonheitin takapäässä

Lisätiedot

Maadoitus ja virransyöttö. Alustarungon maadoitus TÄRKEÄÄ!

Maadoitus ja virransyöttö. Alustarungon maadoitus TÄRKEÄÄ! Tee kaikki päällirakenteen alustarungon maatot vasempaan rungon sivupalkkiin. Maadoitus rungon oikeaan sivupalkkiin aiheuttaa jännitehäviötä, koska akun miinusnapa on liitetty rungon vasempaan sivupalkkiin.

Lisätiedot

EG-voimanoton aktivointi. Toiminta

EG-voimanoton aktivointi. Toiminta Toiminta EG-voimanoton aktivointi Toiminto on tarkoitettu voimanoton aktivointiin kuljettajan paikalta ja ohjaamon ulkopuolelta. Voimanottoa ohjataan BCI-ohjausyksiköllä. Kytkinpolkimella ja EG-voimanotolla

Lisätiedot

Perävaunun käyttöohje

Perävaunun käyttöohje Perävaunun käyttöohje Ennen ajoa tarkistakaa: vetolaitteen ja sen kiinnitysosien kunto perävaunun ja auton kiinnityksen varmuus, perävaunun turvavaijerin tulee olla kiinnitetty autoon valojen kunto pyörien

Lisätiedot

Jäähdytysnesteen ulostulo ulkoiselle lämmitykselle

Jäähdytysnesteen ulostulo ulkoiselle lämmitykselle Moottorin jäähdytysnesteellä voidaan lämmittää ulkoisia elementtejä. Tällaisia ovat mm. umpikorit, nosturiohjaamot ja säilytyslaatikot. Lämpö otetaan sylinteriryhmän virtauksesta ja se palautetaan jäähdyttimen

Lisätiedot

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot LVM:n 17.12.2012 julkistaman ajoneuvojen käyttöasetuksen muutosluonnoksen ajoneuvot 18.1.2013 Antti Korpilahti antti.korpilahti@metsateho.fi Olavi H. Koskinen

Lisätiedot

Alustatiedot ja mallinimikkeet. Scanian moduulijärjestelmä

Alustatiedot ja mallinimikkeet. Scanian moduulijärjestelmä Scanian moduulijärjestelmä Scanian moduulijärjestelmä Scanian kattava moduulijärjestelmä mahdollistaa alustan optimaalisen sopeuttamisen eri käyttötarkoituksiin. Scanian jokaisen alustan varustelu on ainutkertainen,

Lisätiedot

Asennusohjeet FIX Road system

Asennusohjeet FIX Road system Asennusohjeet FIX Road system Ennenkuin aloitat: FIX Road systeemin asennus pitää tehdä kahden henkilön voimin, jotta vaurioilta vältytään ja työn jälki on parempi. Kiskot on asennettava niin ylös kuin

Lisätiedot

Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein

Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein Kaapeli on arvokas tuote. Kaapelin kuljetuspakkaus on yleensä kela. Paksut laipat voivat vaikuttaa särkymättömiltä, mutta yli neljä tonnia painava kela on suhteellisen

Lisätiedot

Lumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin.

Lumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin. PISKO LUMIESTEET Lumiesteillä estetään vaaratilanteet, joita lumen ja jään katolta putoaminen saattaa aiheuttaa. Lisäksi lumiesteillä voidaan suojata katolla sijaitsevia rakenteita. Lumiesteitä tulee käyttää

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

SPEED GRADER G2 Teknistä huippulaatua ja kestävyyttä

SPEED GRADER G2 Teknistä huippulaatua ja kestävyyttä & SPEED GRADER G2 Teknistä huippulaatua ja kestävyyttä www.pthproducts.com Tiehöylä omassa luokassaan Monikäyttöinen kiinnitysjärjestelmä Nopea asentaa Korkea laatu 2 Täydellisyyttä kahdessa eri kokoluokassa

Lisätiedot

Voimanotot, yleiskuva. Yleisiä tietoja. Nimike EK 730 P

Voimanotot, yleiskuva. Yleisiä tietoja. Nimike EK 730 P Yleisiä tietoja Tämä asiakirja sisältää yhteenvedon kaikista Scanian voimanotoista ja niiden tärkeimmistä teknisistä tiedoista. Lisätietoja voimanottojen erilaisista liitännöistä, asennuspaikoista ja suurimmasta

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto. Tieliikenneohje

Liikenteen turvallisuusvirasto. Tieliikenneohje Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI/384/03.04.03.03/2011 Tieliikenneohje Antopäivä: 3.5.2011 Voimassaoloaika: 3.5.2011 - Säädösperusta: Kumoaa: Kohderyhmät: Katsastustoimipaikat Liikenteen turvallisuusvirasto,

Lisätiedot

l off, mm kuormauksen aikana

l off, mm kuormauksen aikana 4. Kuormien sijoittaminen vaunuihin 4.1. Vaunuun kuormattujen tavaroiden ja kiinnitysvälineiden yhteenlaskettu paino ei saa ylittää vaunuun merkittyä kantavuutta, ja kun kuorma tukeutuu kahteen vaunuun,

Lisätiedot

Scania-sertifioitujen komponenttien muuttaminen

Scania-sertifioitujen komponenttien muuttaminen Yleistä Yleistä Sertifiointi tehdään liikenneturvallisuutta, ympäristövaikutuksia jne. koskevien lakivaatimusten täyttämiseksi. Jos Scania-sertifioituja komponentteja muutetaan tai uusia komponentteja

Lisätiedot

PERUSTEELLINEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS (PURETTUNA TARKASTUS) D15Z, D 19Z, D 19ZS, D 20Z, D 25Z

PERUSTEELLINEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS (PURETTUNA TARKASTUS) D15Z, D 19Z, D 19ZS, D 20Z, D 25Z 1 JJ-Asennus Oy OHJE 01.04.2010 PERUSTEELLINEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS (PURETTUNA TARKASTUS) D15Z, D 19Z, D 19ZS, D 20Z, D 25Z Purettavat kohteet: - teleskooppipuomisto Uusittavat osat: - teleskoopin levykimppuketjut

Lisätiedot

Värähtelyiden aiheuttamat ajomukavuushäiriöt. Periaatteet. Taajuus. Värähtely ja amplitudi. Resonanssitaajuus

Värähtelyiden aiheuttamat ajomukavuushäiriöt. Periaatteet. Taajuus. Värähtely ja amplitudi. Resonanssitaajuus Periaatteet Periaatteet Koska ajomukavuusongelmien arviointi on subjektiivista, nämä ongelmat ovat vaikeasti mitattavissa. Vaikka niitä esiintyy hyvin usein, niiden korjaamiseen ei ole vakioratkaisua.

Lisätiedot

KOMEROT: - Tarkista, että kaikki tarvittavat osat ovat mukana

KOMEROT: - Tarkista, että kaikki tarvittavat osat ovat mukana RUNKOJEN KASAUSOHJE Alakaapit...2 Komerot...3 Yläkaapit...4 Laatikoston runko...5 Rullakiskolaatikoston runkokiskot...6 Rullakiskolaatikon kasaus...8 Rullakiskolaatikon etulevyn asenus...9 Vaimennetun

Lisätiedot

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder.

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Äärimmäistä voimaa äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loader ja Arocs Grounder. Erityisen korkeaa hyötykuormaa ja äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loaderin

Lisätiedot

Mittamerkinnät. Yleistä. BEP-koodit

Mittamerkinnät. Yleistä. BEP-koodit BEP (Bodywork Exchange Parameter) ovat koodeja ajoneuvon eri mittojen tunnistamiseksi, jotta tietojen siirtäminen ajoneuvovalmistajan ja päällirakentajan välillä sujuisi helpommin. t noudattavat kansainvälistä

Lisätiedot