MÄÄRITELMÄ Vääntöherkkä päällirakenne Vääntöherkällä päällirakenteella tarkoitetaan sitä, että päällirakenteen vääntövastus on pieni. ABC :5126

Transkriptio

1 Sisältö MÄÄRITELMÄ... 2 Vääntöherkkä päällirakenne... 2 YLEISET ALUSTAOMINAISUUDET... 3 Käyttötarkoitus... 3 Lujuus... 3 Vakavuus kippauksessa... 3 Mukavuus, ajo-ominaisuudet... 5 Runko... 6 YLEISET PÄÄLLIRAKENNEOMINAISUUDET... 7 Apurunko... 7 Kuormankantaja Kippivarustus PÄÄLLIRAKENNELAJIT Kippiautot Betonisäiliö Betoninsekoitinautot Kuormanvaihtaja-autot Vaihtolava-autot Lava-autot Kippi - puoliperävaunu Tukkiautot

2 MÄÄRITELMÄ Vääntöherkkä päällirakenne Vääntöherkällä päällirakenteella tarkoitetaan sitä, että päällirakenteen vääntövastus on pieni. ABC :5126 Vääntöherkän päällirakenteen ja alustan rungon liikkeet mukautuvat hyvin toisiinsa epätasaisilla pinnoilla ajettaessa, jolloin alustaan kohdistuu suuria vääntöliikkeitä. Esimerkiksi kiinteä lava, kippi, vaihtolava ja kääntöpöytä ovat vääntöherkkiä päällirakenteita. Katso kääntöpöytää koskevat päällirakenneohjeet osasta 4 Vetoautot, kääntöpöydät. 2

3 YLEISET ALUSTAOMINAISUUDET Käyttötarkoitus Jokainen Scania-alusta on eritelty mittavan moduulijärjestelmän avulla mahdollisimman sopivaksi kuhunkin kuljetustehtävään. Valmiin ajoneuvon käyttötarkoitukseen mahdollisimman hyvin sopivien lujuus-, mukavuus-, ajo- ja kuormankäsittelyomi-naisuuksien kannalta on tärkeää: - että alustan erittely sopii yhteen kyseisen päällirakenteen, käyttöolosuhteiden ja kuljetustehtävän kanssa. - että mahdollinen päällirakenteen ja alustan sovitus tehdään oikein. - että päällirakenne ja muut varusteet asennetaan oikein. Nämä ohjeet koskevat normaalikäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja, joihin kuuluvat lain sallimille kokonaispainoille rekisteröidyt ajoneuvot Scanian teknisesti sallittujen painorajojen sisällä. Lujuus Runko ja apurunko on mitoitettava siten, että ne kestävät yhdessä kaikki normaalit rasitukset. Tässä on otettava huomioon kaikki käyttötilanteet, kuten kuormaus, kuorman purku, ajo huonoilla teillä jne. Vakavuus kippauksessa Ajoneuvon vakavuuteen vaikuttaa yhdessä useita tekijöitä, kuten esim. - maapohjan kantavuus. - painopisteen sijainti. - alustan vääntöjäykkyys. - päällirakenteen vääntöjäykkyys. - vakavuutta parantavat varusteet, kuten telinsulku yms. - kippauksen suoritus käytännössä. Päällirakentajan on varmistettava, että ajoneuvo ei kaadu normaalikäytössä. Tämä tarkoittaa, että valmiilla ajoneuvolla on tehtävä käyttötarkoituksen mukaisia olosuhteita vastaava vakavuuskoe. Katso vakavuus nosturia käytettäessä osasta 7. 3

4 Vakavuuskoe Tietyillä markkina-alueilla vaaditaan vakavuuskoe, ennen kuin autoa saa käyttää. Koe voidaan suorittaa seuraavalla tavalla: 1. Kuormaa testattava auto kokonaispainoonsa. 2. Aja auton toisen puolen pyörät n. 200 mm korkealle luiskalle tai koko auto pinnalle, jonka kaltevuus sivusuunnassa on n Sijoita turvatoimenpiteenä kuormaustrukki tai jokin muu sopiva laite auton tueksi siltä varalta, että se alkaa kaatua kokeen aikana. 4. Päällirakenne kipataan asteittain edeltämäärättyihin kulmiin, joissa lavan taipuminen, jousten painuminen sekä rungon vääntyminen ja rinnakkaissiirtymä mitataan. 5. Koe ja sen tulokset kirjataan Kippausvakavuus Kippausolosuhteet vaihtelevat huomattavasti maapohjan kantavuuden ja kaltevuuden sekä kunkin päällirakentajan rakenneratkaisujen suhteen. Takajousituksen jäykkyydellä on ratkaiseva merkitys, minkä vuoksi sen on oltava mahdollisimman jäykkä, mutta on otettava huomioon myös liikennekelpoisuus ja ajomukavuus. 4x2-autoihin on useimmissa tapauksissa asennettava kallistuksenvakaaja taakse hyvän vakavuuden saamiseksi. Ilmajousitettujen kippiautojen vakavuus. Ilmapalkeet on tyhjennettävä hyvän vakavuuden varmistamiseksi kipattaessa. Kallistuksenvakaajaa taakse suositellaan autoihin, joissa on lehtijousitus takana. Poikkeuksena tästä ovat telivetoiset autot (BT201, BT300), joissa on jäykät 4x41 tai 10x25 -takajouset, jotka ovat niin jäykät, että kallistuksenvakaaja ei mainittavasti lisäisi kallistusjäykkyyttä, joten sitä ei tavallisesti tarvitse asentaa. Kallistuksenvakaaja edessä ei mainittavasti paranna kippausvakavuutta, mutta se on kuitenkin usein hyvä asentaa ajo-ominaisuuksien parantamiseksi. 4

5 Taemman kippiakselin ja rungon takimmaisen tukipisteen (taempi jousen kiinnike, tukiakselin kiinnike tai telisulkukiinnike) välin on oltava mahdollisimman lyhyt. Lyhyt väli yhdessä diagonaalivahvistetun apurungon kanssa antaa taivutus- ja vääntöjäykän takaylityksen, mikä estää lavaa siirtymästä sivusuunnassa kipattaessa. Max :5023 Auton kippausvakavuutta parannetaan myös seuraavilla toimenpiteillä: - telinsulkulaitteen asennus (ks. luku Kippivarustus ). Vaihtoehtoisesti ilmapalkeiden tyhjentäminen kipattaessa. (Ks. myös osa 10, Ilmajousitus ). - kipin vakaajan asennus (ks. luku Kippivarustus ). - takaylityksen tekeminen vääntöjäykäksi (ks. luvut Apurungon takaosa ja Runko, Takaylitys ). Taemman kippiakselin ja rungon takimmaisen tukipisteen välin on oltava mahdollisimman lyhyt. Mukavuus, ajo-ominaisuudet Puutteellinen ajomukavuus voi johtua useista eri tekijöistä tai niiden yhteisvaikutuksesta. (Ks. myös osa 2, Mukavuutta haittaavat värähtelyt ). Mukavuushaittojen vähentämiseksi on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat. Rungon värähtelyt Pitkälle eteen vedetty apurunko tekee runkoon kohdistuvan rasituksen pieneksi ja vähentää myös rungon värähtelyä. Värähtelyriskin pienentämiseksi apurunko on vedettävä mahdollisimman eteen. Tämä on erityisen tärkeää täysilmajousitetuissa autoissa. Samasta syystä päällirakenne on asennettava siten, että kuormitus tulee mahdollisimman eteen. Katso myös luku Apurungon etuosa. 5

6 Runko Rakennusautoille on normaalisti eriteltävä alustaluokka C. Suurlujuusteräksestä F valmistetut rungot Näiden suurlujuusteräksisten runkojen materiaaliominai-suudet heikkenevät huomattavasti, jos niitä lämmitetään yli 650 C. Tutustu osassa 2 oleviin ohjeisiin, ennen kuin aloitat näihin runkoihin kohdistuvan työn. Sovitus Rungon sovitus käsittää takaylityksen sovittamisen oikean mittaiseksi ja tarpeellisten poikkipalkkien asentamisen sekä tarpeen mukaan diagonaalituilla vahvistamisen. Tarkoituksena on saada autoon optimaalinen kippausvakavuus ja mukavuus. Takaylitys Alustat voidaan tilata tehtaalta takaylityksen pituus sovitettuna ja vetopalkki, vetokytkin, alleajosuoja jne. asennettuina (ks. osa 14). Alustat eritellään tällöin BWA-järjestelmän puitteissa. Katso kullekin päällirakennelajille suositeltu kippiakselin sijoitus ja takaylitys Takaylityksen vääntöjäykkyyttä voidaan lisätä asentamalla vahvaksi päätepalkiksi Scanian umpiprofiilista valmistettu poikkipalkki (til.nro ) tai vastaava. Tätä jäykistystä suositellaan ilmajousitettuihin kippiautoihin. Poikkipalkki til.nro

7 YLEISET PÄÄLLIRAKENNEOMINAISUUDET Apurunko Apurungon rakenne Apurunko palvelee useita tarkoituksia: 1 Jakaa kuormituksen tasaisesti rungolle. 2 Antaa tilaa pyörille ja muille mahdollisille rungon yläpuolelle yltäville osille. 3 Sitoo päällirakenteen runkoon. 4 Lisää jäykkyyttä ja vähentää takaylitykseen kohdistuvaa rasitusta. Sopiakseen rungon vääntöherkkään osaan myös apurungon on oltava vääntöherkkä. Apurungon sivupalkit ja poikkipalkit tulee valmistaa avoimista profiileista, mielellään U- profiileista. Alustan takaosan on yleensä oltava suhteellisen vääntö- ja taivutusjäykkä. Jäykkyys saadaan kiinnittämällä apurungon takaosa kiinnityslevyillä. Autoissa, joiden takaosalta vaaditaan erityistä jäykkyyttä, voidaan takaylitystä jäykistää vielä enemmän. Tämä koskee yleensä kippiautoja ja autoja, joissa on taakse asennettu nosturi. Huomaa, että jäykistyksen saa tehdä ainoastaan taka-akselin tai telin alueelle ja takaylitykseen. 7

8 Apurungon etuosa Rungon ja apurungon värähtelyn ehkäisemiseksi apurungon etuosa on sijoitettava mahdollisimman lähelle etuakselia. Tämä on erityisen tärkeää autoissa, joissa on ilmajousitettu etuakseli. Autoissa, joissa on ilmajousitettu etuakseli, apurungon etuosan ja etuakselin väli ei saa olla yli 700 mm. Autoissa, joissa on lehtijousitettu etuakseli, apurungon etuosan ja etuakselin väli ei saa olla yli 880 mm, mikä vastaa taemman lehtijousen kiinnikkeen sijoitusta. Ilmajousitetun auton etupää Apurungon on levättävä runkoa vasten, niin että näiden molempien runkojen välinen liike ja kitka vaimentaa mahdollista rungon värähtelyä. On tärkeää, että apurungon antama hitauden/ jäykkyyden lisäys runkoon etumaisessa siirtymäkohdassa tapahtuu pehmeästi. Tämä saadaan aikaan siten, että 1. ja 2. kiinnike tehdään joustaviksi ja apurungon pää viistetään tai sen uuma on matalampi ensimmäiset 500 mm. Lehtijousitetun auton etupää 45 Apurungon etupää on viistettävä 45, jotta siirtymä saadaan pehmeäksi. R5 Murtumien välttämiseksi etupään alareuna on pyöristettävä hyvin. Pyöristyssäteen on oltava 5 mm. 26:2045 8

9 Apurungon takaosa Yleensä on välttämätöntä tehdä takaylitys vääntö- ja taivutusjäykäksi. Tämä on erikoisen tärkeää kippiautoissa, betonisäiliöautoissa ja autoissa, joissa on taakse asennettu nosturi. Tämä jäykistys saadaan aikaan kiinnittämällä apurunko kiinnityslevyillä poikkipalkkien lähelle. Kiinnityslevyjen on sidottava alustan runko ja apurunko yhtenäiseksi yksiköksi. Vielä jäykempi takaylitys saadaan käyttämällä umpiprofiilista valmistettuja poikkipalkkeja, sivupalkkeja ja diagonaalitukia tai sulkemalla palkkien väli levyillä. Diagonaalituet Diagonaalituet estävät sivupalkkien välisen rinnakkaissiirtymän ja tekevät siten apurungosta vääntöjäykän. Diagonaalituet asennetaan kahdeksi ristikoksi. Toinen rungon alareunaan ja toinen yläreunaan, siten että ristikoiden pystysuora väli on mahdollisimman suuri. Lattatangosta valmistetut diagonaalituet. 26:2042 Esimerkki, ks. kuva. On tärkeää, että tukien kiinnitykset ovat vahvat ja että ne tehdään poikkipalkkien ja kiinnityslevyjen yhteyteen. Kohtuulliset vaatimukset täyttävä diagonaalituki voidaan tehdä lattatangosta ja suuret vaatimukset täyttävä suorakaideprofiilista. Jos diagonaalituet tehdään lattatangosta, tankojen risteyskohtaa ei hitsata yhteen, jotta tankoihin kohdistuisi vain vetävä voima. Umpiprofiilista valmistetut poikkipalkit Poikkipalkit valmistetaan esim. putkista tai umpinaisista suorakaideprofiileista. Yhdessä taemman kippiakselin kanssa tämä on sopiva rakenne. Umpiprofiili apurungon takaosassa Sivupalkkiin hitsataan ylimääräinen uuma. Avoimen ja umpinaisen profiilin siirtymäkohtaan kohdistuu erittäin suuri rasitus. Tästä syystä on hyvin tärkeää tehdä siirtymä jäykempään umpinaisen profiiliin pehmeäksi. Umpiprofiiliksi tehty apurungon sivupalkin takaosa. 9

10 Apurungon mitoitus Alla olevassa taulukossa esitetään eri alustatyypeille suositellut apurunkojen sivupalkkien mitat. (Ks. osa 2, Alustatiedot rungot.) F950-runkoiset autot Käyttö Sivupalkki korkeus x leveys x paksuus Vähimm. pintahitausmomentti Kevyt 110x80x6 290 Raskas 110x80x8 380 F runkoiset autot (korkea venymisraja) Käyttö Sivupalkki korkeus x leveys x paksuus Vähimm. pintahitausmomentti Kevyt 110x80x6 290 Raskas 160x80x8 900 F958-runkoiset autot Käyttö Sivupalkki korkeus x leveys x paksuus Vähimm. pintahitausmomentti Kevyt 140x80x6 500 Raskas 160x80x8 900 Pintahitausmomentti l edellyttää, että apurunko on tehty x 2 teräksestä, jonka vähimmäisvenymisraja on 310 N/mm, katso luku Runkomateriaali osassa 2 Yleiset päällirakenneohjeet. Katso myös suositus kullekin päällirakennelajille. 10

11 Apurungon kiinnitys Näitä yleistietoja täydennetään kutakin päällirakennelajia koskevissa luvuissa. Apurunko asennetaan etuosasta joustavilla kiinnikkeillä ja taka-akselin kohdalta ja takaylitykseen kiinteillä kiinnikkeillä. Apurungon etuosan on päästävä liikkumaan pituussuunnassa, kun runkoon kohdistuu vääntöliikkeitä. On tärkeää, että apurunko lepää alustan runkoa vasten, koska kitka tällöin vaimentaa rungon värähtelyä. Etumainen joustava heilurikiinnike on asennettava ilmajousitteisissa autoissa 600 mm etuakselin taakse ja lehtijousitteisissa 875 mm etuakselin taakse. Jos päällirakenne on herkkä rungon taipumiselle, voidaan apurunko asentaa niiden ohjeiden mukaan, jotka ovat luvussa betonisekoitinautot. Kiinteiden kiinnikkeiden sijoitus ja lukumäärä riippuu päällirakennelajista. 26:

12 Kuormankantaja Kippilavan vääntöjäykkyys Kippilavan on oltava riittävän jäykkä, jotta se ei mainittavammin väänny eikä taivu sivusuunnassa, jos kuorma sattuu kipattaessa takertumaan lavan etuosaan. Kippivarustus Kippisylinterin sijoitus Kippisylinterien sijoitus pituussuunnassa riippuu lavan pituudesta ja kuormituksesta sekä kippityypistä. Taaksepäin kippauksen vakavuus paranee mitä kauemmaksi eteen sylinteri tai sylinterit sijoitetaan. Eteen asennetut sylinterit ja vain pituussuuntaisen liikkeen sallivat laakerit tekevät kippauksen selvästi vakaammaksi. Jos kippisylinteri on lavan painopisteen takana, se pyrkii kippauksen alkuvaiheessa nostamaan lavan takapäätä. Tämä antaa huonon kippausvakavuuden Vältä sijoittamasta kippisylinteriä lavan painopisteen taakse. 26:

13 Kippisylinterin kiinnitys Kippisylinterin kiinnikkeisiin kohdistuu kipattaessa hyvin suuria rasituksia, mikä asettaa suuret vaatimukset niiden rakenteelle ja kiinnitykselle. Kippisylinteri on kehtoineen kiinnitettävä apurunkoon. Käytettäessä kahta ulkopuolista kippisylinteriä kiinnikkeet on ruuvattava rungon uumaan. Huom! Kippisylintereitä ei saa kiinnittää rungon laippaan. Ruuvien lukumäärä ja mitat on sovitettava kuormituksen mukaan. Muut tiedot, katso luvut Ruuviliitokset ja Reikien poraaminen osassa 2 Yeiset päällirakenneohjeet. 26:5107 Runkopalkkien vääntymisen ja epäsymmetrisen kuormituksen estämiseksi on molempien kippisylinterien kiinnikkeiden väliin asennettava vahva U-profiilipoikkipalkki. Katso kuva. Ulkopuolisen kippisylinterin kiinnitys. Taakse kipattaessa takaylitykseen kohdistuu hyvin suuri rasitus, mikä asettaa suuret vaatimukset apurungon jäykkyydelle ja tämän osan rakenteelle. Kantoakselin laakerointi Lavan laakeroinnissa kantoakseliin on oltava mahdollisimman pieni välys. Kannatinlaakerien välys suurentuu moninkertaiseksi lavan etuosaan sivutaivutuksessa. Kannatinlaakerit on kiinnitettävä tukevasti lavaan ja runkoon. 26:5024 Kantoakselin laakeroinnissa on oltava mahdollisimman pieni välys. 13

14 Kipin vakaaja Kippausvakavuuden parantamiseksi voidaan asentaa kipin vakaaja. Kipin vakaajassa on parilliset linkit, jotka on kiinnitetty niveltyvästi toisiinsa sekä lavaan ja alustaan. Vakaaja estää lavaa taipumasta sivusuunnassa johtamalla sivuvoimat lavasta runkoon. Jotta vakaajan teho olisi mahdollisimman suuri, se on kiinnitettävä suoraan taka-akselin tai telin keskustan yläpuolelle. Tietyntyyppisissä kaatokippiautoissa käytetyn nk. polvinivelkipin vakavuus on hyvä, jos laakerien välykset ovat pienet. Kipin vakaajaa suositellaan vaikeisiin olosuhteisiin, esim. louhosautoihin tai muualle, missä kipataan hyvin huonolla ajopinnalla. Helpommissa olosuhteissa kippaus saadaan vakaaksi vakauttavilla kippisylintereillä. 26:5111 Kipin vakaaja Rakenteen lisäksi käsittelyllä on käytännössä mitä suurin merkitys kippauksen vakavuudelle. 14

15 Telinsulku Kippiautoihin, vaihtolava-autoihin tai muihin autoihin, joiden vakavuutta tarvitsee lisätä kuorman käsittelyn ajaksi, voidaan asentaa hydraulinen telinsulku alla olevan piirroksen mukaan. Hydraulisylinterit on asennettava oikealle ja vasemmalle puolelle siten, että männän varret sulkevat takajousen mahdollisimman läheltä akselin keskusta. Telinsulkujärjestelmässä on myös oltava varoitusvalo kojelaudassa. Hydraulisylinterin säätö Kuormaton auto Maksimaalinen alasjousto 26: min 10 15

16 PÄÄLLIRAKENNELAJIT Kippiautot 26:5130 Akseliväli Kippiautoissa, joissa on pitkä akseliväli, voi lavan pituus aiheuttaa vakavuusongelmia. Oheiset akselivälit tulevat ensisijaisesti kysymykseen takakipin asennuksessa. Pelkkä sivukippi voidaan rakentaa pitemmälle akselivälille, koska vakavuusongelmat eivät ole silloin yhtä suuret. Pyöräjärjestys Akseliväli 4x2 3300, 3550, 3900, x4 3550, 3900, x2 3100, 3500, 3900, 4100, x2*4 3300, 3500, 3700, 3900, 4100, x4 3100, 3300, 3700, 3900, 4100, 4300, x6 3550, 3600, 3805, 3850, 4255, x4 4100, 4300, 4500, 4700, 4900, 5100, 5500,

17 Apurungon kiinnitys ja kippilaakerien sijoitus 5119 max 1030* Mitta B taulukon mukaan, joka on luvussa Kippiakselin sijoituksen suositeltu maksimimitta. 17

18 Mitta A katso päämittapiirustus. Mitan B on oltava mahdollisimman lyhyt. Katso myös seuraavalla sivulla oleva taulukko A B B 18

19 Kippiakselin sijoitus Kippiakselin sijoitus määritellään etumaisen vetävän taka-akselin etäisyytenä lavan kippiakselin keskiöstä (kuvassa B ). Kippiakselin sijoituksen suositeltu maksimimitta Kippiakselin sijoituksen suositeltu maksimimitta koskee autoja, joissa on seuraava varustus: - apurunko, jossa on suositellut mitat ja materiaali. - apurungon takaylityksessä on diagonaalituki. - rungon tyyppi F950, F tai F958 (ei F800). Konfiguraatio Kippiakselin sijoituksen suositeltu maksimimitta B Alusta Taka-akseli-/ Telimassa 4x2 A/B 13 tonnia Enint. 800 mm 4x2 Z 15 tonnia Enint mm 4x4 Z 6x2 A/B 20 tonnia Enint mm 6x4 A/B 8x4 A/B 8x2 A/B 6x2/4 8x2/4 6x2 Z 21 tonnia Enint mm 8x2 Z 6x4 Z 8x4 Z 6x6 Z 21 tonnia 30 tonnia Enint mm (2150 jos vakavuus on hyvä) Enint mm F800-runkoisia autoja ei suositella kippiautoiksi. 19

20 Taaksekippaus Taaksekippauslavasta puuttuvat ne etuosan tukipisteet, jotka ovat etumaisessa kipin kantoakselissa, ja siihen on sen vuoksi asennettava etutuki. Lisäksi on sijoitettava tuki suunnilleen etutuen ja kantoakselin puoliväliin. On tärkeää jakaa kuormitus tasan tukien kesken, jotta vältetään mukavuutta haittaavat rungon värähtelyt. Vaikeissa ajo-olosuhteissa etutuki voidaan sijoittaa keskelle. 26:5109 Taaksekippauksen lavatuki Kolmitiekippaus Kolmitiekippauksen lavaan on kantoakselien tukipisteiden lisäksi asennettava aina vähintään yksi lavatuki runkopalkkia kohden. Sijoitus on kipin etumaisen ja taemman kantoakselin puolivälissä. 26:5110 Kolmitiekippauksen lavatuki 20

21 Kippisovitus ilman apurunkoa Oikealta ohjattaviin C-luokan autoihin, joissa on runko F x4 ja 8x4, voidaan tilata tehtaalta kippisovitus, jonka tarkoitus on toimia ilman apurunkoa. Ts. erikoisvahva takimmainen poikkipalkki ja valmis reikä kippilaakeria varten takapäässä. Tähän kippisovitukseen voidaan valita myös kippisylinterin kiinnike ohjaamon taakse sekä reiät runkoon hydraulisäiliön asentamista varten. Keskelle asennettu kippisylinteri Kun kippisylinteri asennetaan keskelle, voi olla välttämätöntä siirtää alustan poikkipalkkeja. Poikkipalkkeja ei saa siirtää niin kauas toisistaan, että etäisyys ylittää 1500 mm. HUOM! Jousenkiinnikkeen tai nivelakselin laakerin luona olevia poikkipalkkeja ei pidä siirtää. Tarkasta, että nivelakseli ei ota kiinni siirrettävään poikkipalkkiin. Poikkipalkkia ei saa poistaa ottamatta yhteyttä Scaniaan. 1 = Kippisylinteri 2 = Ulkopuolinen vahvike 1 26: Kuvan mukaisen vahvikkeen 2 lisäksi voidaan tietyissä tapauksissa tarvita runkoon ylimääräinen poikkipalkki, jotta estetään rungon alaosan taipuminen ulospäin, kun kippisylinterin kuormitus tulee suureksi. 8x4-autoissa, joihin asennetaan kippisylinteri keskelle ilman apurunkoa, on suurin sallittu etuakselin ja kippisylinterin väli 3500 mm. 21

22 Betonisäiliö 5104 Kippisammio Autoja, joissa on kippisammio, voidaan pitää kippiautojen erikoistapauksina, ja niiden on täytettävä samat vaatimukset kuin kippilavaautojen ellei muuta ilmoiteta. Katso luku Kippiautot. Autotyypin painopiste on suhteellisen korkealla. Akselivälin on oltava mahdollisimman lyhyt. 22

23 Apurungon kiinnitys ja kippilaakerien sijoitus Rungon ja säiliön etumaisten tukipisteiden välimatkan L1 on oltava niin lyhyt kuin mahdollista. Lyhyt väli tekee runkoon kohdistuvan rasituksen pieneksi ja vähentää rungon värähtelyn vaaraa. On myös tärkeää, että säiliön vaakasuora alaosa lepää apurunkoa vasten. Etumaisen vetävän taka-akselin ja betonisäiliön kippiakselin keskiön välimatkan L2 on oltava niin lyhyt kuin mahdollista. Lyhyt väli tekee runkoon kohdistuvan rasituksen pieneksi ja parantaa kippausvakavuutta. Katso myös luku Kippiautot, Kippiakselin sijoitus L1 L2 Betonisäiliö 23

24 Betoninsekoitinautot Autoissa, joissa on pyörivä sekoitin, ei ole kippitoimintoa, mutta niiden säiliön kannattimet on sijoitettu kippiautoa muistuttavalla tavalla. Rungon taipumista vähentävää kiinnitystä sanotaan yhteisvaikutteiseksi apurungoksi, joka selostetaan osassa 14. Yhteisvaikutteista apurunkoa varten voidaan tehtaalta tilata valmiiksi asennetut päällirakennekiinnikkeet, ks. osa 14. F runkoisten 6x4- ja 8x4-autojen päällirakenteet on rungon taipumisen vähentämiseksi tehtävä seuraavasti: 4 - Apurunko 160x80x8 alin I = 900 cm x - Apurunko asennettu M14-sovitusruuveilla kiinnityslevyihin kuvan mukaisesti kpl M14-sovitusruuvia runkometriä kohti molemmille puolille. - Kiinnityslevyjen paksuus = 9 mm. 24

25 Kuormanvaihtaja-autot 26:5131 Kuormanvaihtaja mahdollistaa useiden eri päällirakenteiden, esim. kiintolavan, kipin, betoninsekoittimen tai säiliön käytön eri kuljetustarpeisiin. Päällirakenne voidaan vaihtaa seuraavilla tavoilla: - Koukkuvarrella, joka nostaa eri päällirakenteet pois ja paikalleen. - Ketjulla, joka vetää eri päällirakenteet pois ja paikalleen. Kuormanvaihtajan, joka vetää tai nostaa päällirakenteen takaapäin päälle/pois, on täytettävä samat vakavuusvaatimukset ja -suositukset, jotka on esitetty luvussa Vakavuus. 26: :5108 Koukkuvarsikuormanvaihtaja Ketjukuormanvaihtaja 25

26 Apurungon kiinnitys ja rullien sijoitus Alla olevissa kuvissa on apurungon kiinnitys ja rullien sijoitus eri alustatyyppeihin. Rungon rasituksen vähentämiseksi rullat on sijoitettava niin eteen kuin mahdollista

27 Rullien sijoitus Rullien sijoitus määritellään etumaisen vetävän taka-akselin etäisyytenä rullien keskiöstä. Rullien sijoituksen suositeltu maksimimitta Rullien sijoituksen suositeltu maksimimitta koskee autoja, joissa on seuraava varustus: - apurunko, jossa on suositellut mitat ja materiaali. - apurungon takaylityksessä on diagonaalituki. - rungon tyyppi F950, F tai F958 (ei F800). Konfiguraatio Rullien sijoituksen suositeltu maksimimitta Alusta Taka-akseli-/ Telimassa 4x2 A/B 13 tonnia Enint. 800 mm 4x2 Z 4x4 Z 15 tonnia Enint mm (1530 jos vakavuus on hyvä) 6x2 A/B 20 tonnia Enint mm 6x4 A/B 8x4 A/B 8x2 A/B 6x2/4 8x2/4 6x2 Z 21 tonnia Enint mm 8x2 Z 6x4 Z 21 tonnia Enint mm 8x4 Z 6x6 Z 30 tonnia Enint mm F800-runkoisia autoja ei suositella vaihtolava-autoiksi. Koska kuormanvaihtaja voi suorittaa kippausliikkeen, sitä koskevat myös suositukset, jotka ovat luvussa Kippiautot. 27

28 Vaihtolava-autot Auto, jossa on nostolaite, esim. hydrauliset männät, jotka asettavat päällirakenteen tukijaloille, tai ilmajousitteinen auto, jonka alustaa nostamalla ja laskemalla päällirakenne asetetaan tukijaloille. Vaihtolavan ja päällirakenteen yhdistelmän on täytettävä ne vaatimukset, jotka kullekin päällirakenteelle asetetaan tässä käsikirjassa. Jos päällirakenteena on esim. säiliö, se on kiinnitettävä vaihtolava-alustaan samalla periaatteella kuin säiliöpäällirakenne kiinnitetään runkoon. 26: :5112 Kuormanvaihtaja, nostolaite/ilmajousitettu auto. Vaihtolavan apurunko. Vaihtolavan alusta kuutiotavaran kuljetuksiin. 28

29 Lava-autot 26:5102 Nämä päällirakenteet ovat vääntöherkkiä ja ne on rakennettava seuraavalla tavalla. Apurunko on tehtävä U-profiileista, mikä tekee etuosan suhteellisen vääntöherkäksi. Esimerkki kiinteän lavan rakenteesta on seuraavalla sivulla olevassa kuvassa. Poikkipalkit voivat olla apurungon sivupalkkien päällä. Vaihtoehtoisesti ne voidaan rakentaa samaan tasoon. Kiinteän lavan apurungon tehtävänä on yleensä jakaa päällirakenteen ja kuorman paino rungolle. Apurungon mitoituksessa on siis otettava huomioon lavan/kaapin rakenne, kuorman tyyppi, haluttu kuorman korkeus, renkaiden koko jne. Apurungon rasitus tulee pieneksi, ja siihen voidaan käyttää alustan runkoa heikompaa teräslaatua. Normaaliolosuhteisiin sopiva apurungon mitoitus on 110x80x6. I = 290. x Jos käytetään pienempää apurungon mitoitusta, voi alustan rungossa esiintyä värähtelyä. Huoltoluukku kiinteän lavan ja kaapin lattiassa Katso osa 2. Täysilmajousitetut alustat Rungon värähtelyriskin pienentämiseksi apurunko on aina vietävä mahdollisimman eteen. 29

30 Kiinteän lavan/kaapin apurunko. 26:5013 Apurungon kiinnitys Katso seuraava esimerkki apurungon kiinnityksestä kiinteälle lavalle tai kaapille, joissa on täysin avattava sivu. 26:

31 Kippi - puoliperävaunu Kippausvakavuudelle on asetettava suuret vaatimukset. Perävaunujen kippilavat ovat pitkiä, ja vetoauton taka-akseli tai teli lisää vain vähän vakavuutta. Perävaunun telin on sen vuoksi oltava hyvin kallistusjäykkä. Luvussa Kippausvakavuus esitetyt näkökohdat pätevät soveltuvilta osin myös tässä. Vetoautoja koskevat ohjeet ovat osassa 4 Vetoautot, kääntöpöydät. 26:5101 Tukkiautot Katso osa 7, Muu päällirakennevarustus. 31