Tutkimuksen johtaminen ja asemoituminen korkeakouluissa Opetusneuvos Petteri Kauppinen

Transkriptio

1 Tutkimuksen johtaminen ja asemoituminen korkeakouluissa Opetusneuvos Petteri Kauppinen

2 Yliopistolain arvioinnin tuloksia Käynnisti merkittävän johtamisen rakenne- ja kulttuurimuutoksen Antaa vapausasteita järjestää johtamisen rakenteet ja toimintatavat Johtamisjärjestelmä aiempaa johtajakeskeisempi hallituksen puheenjohtajan ja rehtorin tehtävät korostuvat tehostanut päätöksentekoa mutta yliopistoyhteisö etääntynyt päätöksenteosta Yliopistojen välillä ja sisällä on eroja, miten yliopistoyhteisö on edustettuna erilaisissa johtoryhmissä Eniten epäselvyyksiä on liittynyt yliopistokollegion asemaan Yliopistojen talouden hallinta ja suunnitelmallisuus on parantunut Yliopistot eivät ole hyödyntäneet täysimääräisesti autonomian tarjoamia mahdollisuuksia 2

3 Yliopistolain arvioinnin tuloksia Vuorovaikutus ja ohjaus OKM:n ja yliopistojen välillä koetaan toimivaksi Tulosohjaussyklin piteneminen on tukenut autonomiaa Riippuvuus OKM:n rahoituksesta ohjaa yliopistoja voimakkaasti Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen painoarvo on vahvistunut yliopiston johdon toiminnassa, muttei näy vastaavasti tutkimuksessa ja opetuksessa sisältö vaihtelee yliopistoittain ja jää usein yksittäisten professorien aktiivisuuden varaan Sidosryhmien merkitys kasvanut toiminnassa ja päätöksenteossa etenkin hallituksen kokoonpanon kautta varainkeruu tuonut esille yliopistojen yhteiskunnallista ja alueellista merkitystä erilaisia yritys- ja työelämäyhteistyön rakenteita ja aloitteita aktivoitunut alumnitoiminta 3

4 Yiopistolain arvioinnin tuloksia Vaikutukset opetuksen ja tutkimuksen laatuun syntyvät etenkin yliopistojen mahdollisuudesta ohjata resurssejaan entistä itsenäisemmin oman strategiansa mukaisesti Yliopistojen toiminnan profiloitumisen edellytykset tutkimuksessa ja koulutuksessa parantuneet vaikutukset opetuksen ja tutkimuksen laatuun näkyvät vuosien kuluttua mahdollisuutta ei ole hyödynnetty täysimääräisesti Itsenäinen henkilöstöpolitiikka on mahdollistanut entistä joustavamman ja strategisemman henkilöstöresurssien suunnittelun sekä rekrytointiprosessit menettelytavat ovat kuitenkin toistaiseksi muuttuneet vähemmän kuin mihin autonomia on suonut mahdollisuuksia 4

5 OKM:n näkemyksiä Arviointi ei nostanut esille seikkoja, jotka edellyttäisivät yliopistolain muuttamista yliopistojen hallintomallin osalta laki ei estä henkilöstön ja opiskelijoiden vahvaa osallistumista valmisteluun ja päätöksentekoon yliopistokollegion tehtävät on laissa selkeästi määritelty ja antaa sille merkittävää toimivaltaa yliopisto voi muodostaa erilaisia käytäntöjä yliopiston operatiivisen johdon, hallituksen ja yliopistokollegion välisen yhteistyön vahvistamiselle OKM pitää tärkeänä, että yliopistot hyödyntävät näitä mahdollisuuksia yliopistoyhteisön yhtenäisyyden ja keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi 5

6 OKM:n näkemyksiä Ohjausta ja rahoitusmallia kehitetään jatkuvasti yhteistyössä yliopistojen kanssa ottaen huomioon muuttuva toimintaympäristö ja hallituksen korkeakoulupoliittiset tavoitteet vuorovaikutuksen lisääminen (mm. yliopistovierailuilla, joissa on keskusteltu yliopistojen nykytilasta ja kehittämisen suunnasta erikseen johdon, henkilöstön, opiskelijoiden ja yliopiston keskeisten sidosryhmien kanssa) Uudistus on antanut yliopistoille mahdollisuuden vahvistaa opetuksen ja tutkimuksen laatua suuntaamalla resursseja strategiansa mukaisesti sekä itsenäisellä henkilöstöpolitiikalla. Koulutuksen ja tutkimuksen laatua tarkastellaan jatkossakin opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa, tutkimuksissa, selvityksissä ja arvioinneissa sekä kansainvälisissä vertailuissa. 6

7 OKM:n näkemyksiä OKM tukee yliopistojen profiloitumista ja asemoitumista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmään OECD arviointi Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästä Suomen Akatemian Tieteen tila tuottaa säännöllisesti havaintoja ja tietopohjaa Akatemian Profi-rahoitus tukee yliopistojen strategiatyötä ja profiloitumista KOTUMO-prosessi Sopimuksissa on vuosille asetettu kaikkia korkeakouluja koskevia yhteisiä tavoitteita korkeakoulujen johtamisesta ja henkilöstön hyvinvointia tukevista asioista. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi käynnistetty Kokonaiskuva ja analyysi molemmista korkeakoulureformeista valmis kesällä 2018 Yhteistä keskustelua ja vaikutusten analysointia on jatkettava 7

8 Jatkotoimia keväällä 2017 Työpaja yliopistojen hallitusten puheenjohtajille ja rehtoreille Valtakunnallinen korkeakoulujohtamisen kehittämisseminaari OKM yhteistyössä Unifin, Arenen ja keskeisten henkilöstöjärjestöjen kanssa Tavoitteena on aktivoida kaikki korkeakoulut sisäisen johtamisen kehittämiseen yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa Hyvät ulkomaiset ja kotimaiset käytännöt jakoon Korkeakoulujen visiotyö Tutkimus- ja innovaationeuvoston visiotyö 8

9 OECD Reviews of Innovation Policy Sweden 2016 The internal structures and culture of the major Swedish universities are strongly bottom-up: university leadership appears to have relatively low control over (top) recruitments, career structures, allocation streams and thematic portfolio development. Recruitment practices and career structures also offer opportunities for improvement. Absence of adequate governance mechanisms to ensure that highlevel priorities and goals are taken up by the academic research community The relative weakness of many Swedish universities in terms of strategic leadership is thus an important impediment to the effective realisation of government priorities and expectations for the university sector. 9

10 OECD Reviews of Innovation Policy Sweden 2016 Recommendations Address the governance and leadership weaknesses of the Swedish university system that undermine the universities' abilities to define and implement strategies, especially those that require the reallocation of internal resources. Avoid extending the SFO programme unless and until there is clearer evidence that (a) most of the universities are able to make use of such resources to develop and implement strategies, including change strategies; and (b) university governance is reformed in ways that enable university rectorates to exercise effective strategic leadership. 10

11 HORIZON 2020 ( ) 11

12 AALTO IN H

13 KTH IN H

14 DTU IN H

15 Tutkimuksen johtaminen - kysymyksiä Johtaminen eri tasoilla Tutkimus- ja innovaationeuvosto Ministeriöt (OKM, TEM, jne) Tutkimuksen rahoittajat (Suomen Akatemia, Tekes, EU, jne) Tutkimusorganisaatiot (yo:t, amk:t, tutk. laitokset, yritykset) ylin johto tiedekunta tutkimusryhmä tutkija 15

16 Tutkimuksen johtaminen - kysymyksiä Tutkimuksen rahoituslähteet Korkeakoulun perusrahoitus Ulkopuolinen tutkimusrahoitus Suomen Akatemia tutkijarahoitus tutkimusrahoitus (hankkeet, ohjelmat) tutkimusympäristön rahoitus (FIRI, Profi) Tekes EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitus (puiteohjelma) EU:n rakennerahastorahoitus säätiöiden rahoitus muut lähteet 16

17 Tutkimuksen johtaminen - kysymyksiä Kehittämistavoitteiden kautta Profiloituminen, yhteistyö ja työnjako Tutkimuksen avoimuus Tutkimuksen vaikuttavuus, hyödyntäminen ja kaupallistaminen Tutkijankoulutus, -ura ja rekrytoinnit EU:n tutkijan peruskirja (2005) HR Excellence in Research' Award (Euroopan komissio) AYO, SHH, LTY, TTY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY Tietopohjan kautta OECD, tieteenala arvioinnit, jne Tieteen tila Vipunen 17