Korkeakoulutuksen uudistaminen ja johtaminen. Ylijohtaja Tapio Kosunen Opintoasiainpäivät Turku

Transkriptio

1 Korkeakoulutuksen uudistaminen ja johtaminen Ylijohtaja Tapio Kosunen Opintoasiainpäivät Turku

2 Vaikuttavuushaaste: Korkeakoulut muutoksessa ja muutosvoimana Yhteisöllisyys Korkeakoulujen paikallinen vastuullisuus Korkeakoulut kohtaamispaikkoina Korkeakoulut Tutkimus ja T&K Opetus Innovaatiot Tieto verkossa Avoin data Tiedonhallinta Lähde: Mukaillen Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus TY Tulevaisuuden tutkimuskeskus 2014

3 Rakenteiden uudistamiseen tarvitaan vahvaa etunojaa, uskottava tiekartta ja vahvaa johtamista YO ja AMK indeksien jäädytys Leikataan SA:n avustusvaltuuksia Hallinnon ja korkeakouluverkon rationalisointi Luovutaan HY:n ja ISY:n apteekkikompensaatiosta Johdettu muutos valta, vastuu ja mahdollisuudet Siirretään yliopistoilta asteittain SAn profirahoitukseen Leikataan EVO - rahoitusta Vähennetään Tekesin t&k avustuksia Tekesin SHOKit ajetaan asteittain alas Lopetetaan INKA - ohjelma Korkeakouluopetuksen kehittäminen, nuoret tutkijat Korkeakoulujen pääomittaminen Panostukset kärkihankkeisiin Osaamisen perustuvan kasvun ja hyvinvoinnin ideologia Digitaalinen toimintakulttuuri Ihmiskunnan suuret haasteet Rahoituspohjan laajentaminen Osaamispohjan laajentaminen

4 Uudistuvat rakenteet ja toimintatavat Pelkästään hallitusohjelmassa linjatut säästötavoitteet edellyttävät korkeakoulujen kustannustehokkuuden parantamista ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisointia tutkimuksen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Tahtotilana kunnianhimoinen, hallittu ja korkeakoulujen strategiatyöhön kytketty uudistuminen Korkeakoulujen päätökset rakenteiden uudistamisesta osana sopimusneuvotteluja > sitoutuminen kauden sopimuksissa Profiloitumista tukee OKM:n strategiarahoitus ja SA:n profirahoitus Keskeisiä toimia ovat Korkeakoulujen välisen yhteistyön syventäminen: Työnjakojen selkeyttäminen korkeakoulun profiloitumista ja vahvuuksia tukevalla tavalla myös poisvalintoja hyödyntäen (ml. koulutusvastuiden päivittäminen) Korkeakoulujen ja muiden tahojen, erityisesti tutkimuslaitosten, kanssa tehtävä yhteistyö kansainvälisen kilpailukykyisten osaamiskeskittymien muodostamiseksi Hallinto- ja tukipalveluiden organisointi mm. yhteistyöjärjestelyin ja hyödyntämällä moderneja toimintatapoja.

5 Koulutusvastuiden päivittäminen Yliopistolain (558/2009) 7 :n 3 momentti Siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa, säädetään valtioneuvoston asetuksella. VNA yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004), liite yliopistojen tutkintokohtainen koulutusvastuu (koulutusalat ja tutkintojen nimet) Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella, joka valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa. OKMA yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (1451/2014) tutkintokohtaisen koulutusvastuun täsmentäminen (säädetään aloista, joilla yliopistojen on järjestettävä alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta humanistisella, kasvatustieteellisellä, luonnontieteellisellä, yhteiskuntatieteellisellä ja tekniikan koulutusalalla sekä opettajankoulutuksen koulutusvastuun jakautumisesta kasvatustieteellisellä koulutusalalla) YO ja AMK koulutusvastuiden uudistamisprosessi meneillään 5

6 Säädösasiat syksyllä 2016 T3 liittyvät lakimuutokset Laajempi opetusyhteistyön mahdollistaminen Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehys Lausuntokierroksella, päätökset syksyn aikana, voimaan Koulutusvastuiden päivittäminen Asia käsittelyssä sopimusneuvotteluissa Syyskuussa keskustelutilaisuudet koulutusvastuumuutoksista korkeakoulujen kanssa 6

7 Hallitusohjelma HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Suomi 2025 yhdessä rakennettu Turvallinen Suomi Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi osana Eurooppaa OKM-kk sopimukset Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Asemoituminen osana kansallista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää ja kansainvälisesti Korkeakoulun tehtävä, profiili ja vahvuusalat Rahoitus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Raportointi Sovittavat tutkintotavoitteet Koulutuslaajennuksista ja uudelleen suuntauksista sekä opettajankoulutustarpeista

8 KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 8

9 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 1 Opettajankoulutusfoorumi Opettajankoulutusfoorumi on valmistellut opettajankoulutuksen kehittämisohjelman Valmistelutyössä on foorumin ja sen jaostojen asiantuntemuksen ohella hyödynnetty verkkoaivoriihen (1800 osallistujaa) ja opettaja- ja opettajankoulutustutkimuksen selvityksen tuloksia Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma julkistetaan Kehittämisohjelman toimeenpanoon liittyvät avustukset tulevat haettaviksi lokakuussa 2016 Opettajankoulutusfoorumi järjestää alueellisia tilaisuuksia kehittämisohjelman esittelemiseksi Helsingissä järjestetään kansainvälinen opettajankoulutusseminaari 9

10 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 2 Ammatillisen koulutuksen reformi 5/2016 Rake-toimenpideohjelma käynnistyy 9/2016 Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset Eduskunnalle (vuoden 2017 säästöt) 4-9/2016 Reformin valmistelu eri foorumeilla (seurantaryhmä, työpajat, netti ym.) 10/2016 Osaamisperusteisten toimintaprosessien kehittämistoimet (ml. digitalisointi) käynnistyvät 10/2016 Reformi HE (toimintalaki + rahoitusta koskevat säädösmuutokset) lausuntokierrokselle 11/2016 Työpajat Reformi -HE-luonnoksesta 12/2016 Tutkintorakenteen uudistamista koskeva OKM:n asetus annetaan 1-2/2017 Reformi -HE annetaan Eduskunnalle 10

11 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 3 Nopeammin työelämään 1(3) Toimenpide 1 Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä uudistamalla opiskelijavalintoja ja lisäämällä korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä Toimenpide 2 Mahdollistetaan opiskelijoille opiskeleminen ympärivuotisesti ja tunnustetaan paremmin aiemmin hankittu osaaminen Toimenpide 3 Lisätään digitaalisia oppimismahdollisuuksia ja oppimisympäristöjä korkeakouluissa Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa käytävissä neuvotteluissa K/S2016 sovitaan kehittämistoimenpiteistä opiskelijavalintojen uudistamiseksi, oppimisympäristöjen kehittämiseksi sekä ympärivuotisen opiskelun edistämiseksi Työryhmä, jonka tehtävänä on tehdä toimintasuunnitelma ylioppilastutkinnon hyödyntämiseksi korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa, laatii esityksensä mennessä 11

12 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 3 Nopeammin työelämään 2(3) Käynnistetty erityisavustushaku korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin (25 M ) Erityisavustuksen tarkoituksena on parantaa oppimisen, opetuksen ja ohjauksen laatua ja opiskelijalähtöisyyttä, edistää koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta, lisätä korkeakoulujen välistä jatkuvaa yhteistyötä sekä uudistaa toimintatapoja ja oppimisympäristöjä Hankkeiden tulee olla korkeakoulujen yhteishankkeita Avustusta on mahdollista saada vuonna 2017 käynnistyviin 2-3 vuotisiin hankkeisiin 12

13 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 3 Nopeammin työelämään 3(3) Toimenpide 4 Kelpoisuusvaatimusten päivittäminen julkisella sektorilla Kelpoisuusvaatimusten päivittämisen osalta nykytilanne ja ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset on kartoitettu syksyllä 2015 erityisen paljon säädeltyjä ammatteja sosiaali- ja terveysalalla tarkastelussa olivat myös kelpoisuuden määrittelyt, jotka eivät vastaa koulutusjärjestelmää Todettiin lisäksi tehtäväsiirtojen ja -laajennusten tarjoamat mahdollisuudet sosiaali- ja terveysministeriön sektorilla OKM:n selvityshenkilöt ehdottivat tehtäväkuvien laajentamiseksi terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon uudistamista Koulutusjärjestelmää kehitetään kelpoisuuksien saavuttamismahdollisuuksien joustavoittamiseksi Sektoriministeriöt vastaavat kelpoisuussäännösten päivittämisestä 13

14 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 5 Innovaatioiden vahvistaminen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä 1(3) Toimenpide 1 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjako sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvä yhteistyö. Korkeakoulujen pääomittaminen. Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen kilpailulla rahoituksella Suomen Akatemian Profi rahoituksessa käynnistymässä (loka-marraskuu 2016) kolmas haku, jaossa 50 M painotuksena yliopistojen työnjako, yhteistyö ja poisvalinnat sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Pääomittamisen (70 M ) linjaukset valmistelussa Toimenpide 2 Alueelliset ja alakohtaiset vahvat osaamiskeskittymät Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä vahvistava, hallinnonalojen välinen KOTUMO prosessi käynnissä 14

15 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 5 Innovaatioiden vahvistaminen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä 2(3) Toimenpide 3 Tutkimustulosten vaikuttavuus ja kaupallistaminen julkisen tutkimus, kehitys ja innovaatiorahoituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kannusteissa. Suomen Akatemian 30 M euron rahoitushaku keväällä, päätökset kohdennus: nuoret tutkijat ja tutkimustulosten hyödyntäminen Tekes-rahoitus 59 M tukee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatiotoimintaa Challenge Finland, Research Benefit, Innovation Scout Strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja VN TEAS tutkitun tiedon käytön vahvistamiseksi päätöksenteossa Korkeakoulukeksintölain uudistaminen valmistelussa Tekes toteuttaa Innovaatiosetelin pilottihankkeena; korkeakoulut voivat olla palveluntuottajina 15

16 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 5 Innovaatioiden vahvistaminen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä 3(3) Toimenpide 4 Koulutusviennin esteiden purkaminen EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut vieraskielisissä ohjelmissa käyttöön alkaen Kärkihankkeen kannalta osuvaa tietopohjaa tuottaa käynnissä oleva OECD:n arviointi Suomen TKI-järjestelmästä alustavat suositukset käytettävissä 1/2017 hallitusohjelman puolivälitarkistukseen arviointi valmistuu 6/

17 YLIOPISTOUUDISTUKSEN ARVIOINTI 17

18 Arvioinnin teemoina lain vaikutukset: Yliopistojen autonomiaan Johtamis- ja päätöksentekojärjestelmiin sekä yliopistoyhteisön osallistumismahdollisuuksiin Rahoituspohjaan ja mahdollisuuteen kilpailla kansainvälisestä rahoituksesta Toiminnan tuloksellisuuteen Opetuksen ja tutkimuksen laatuun Henkilöstön hyvinvointiin Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen toimivuus Toteuttajana Owal Group 18

19 Autonomia Yliopistojen taloudellinen ja hallinnollinen autonomia vahvistunut, autonomian tarjoamia mahdollisuuksia ei täysimääräisesti hyödynnetty. Hallinnolliset prosessit ja menettelytavat samoja kuin aikaisemmin Uudistuksen myötä yliopistoilla on ollut mahdollisuus suunnata resursseja entistä vapaammin omien tavoitteidensa mukaisesti Itsenäinen henkilöstöpolitiikka on mahdollistanut joustavamman ja strategisemman henkilöstöresurssien suunnittelun OKM:n rahoitusmallilla on suurempi ohjaava vaikutus kuin yliopistolailla, taloudellisen liikkumatilan lisääntyminen on ollut vähäistä Yliopistojen kasvanut autonomia on parantanut edellytyksiä sekä yliopistojen sisäiseen että yliopistojen väliseen profiloitumiseen. Tässä suhteessa kehitys on kuitenkin ollut varsin hidasta ja maltillista 19

20 Johtamis- ja päätöksentekojärjestelmät ja osallistuminen Johtajakeskeisempi johtamisjärjestelmä Toimivallan keskittyminen yliopiston ja yksiköiden johtajille tehostanut päätöksentekoa, samalla yliopistoyhteisö on etääntynyt päätöksenteosta Akateemisen yhteisön muodollinen asema johtamisjärjestelmässä heikentynyt, vaikka yliopistolaki itsessään ei estä henkilöstön ja opiskelijoiden vahvaakin osallistamista päätöksentekoon Hallituksen ulkopuoliset jäsenet lisänneet vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja vaikuttaneet myönteisesti yliopistojen strategiseen johtamiseen Lain mukaan kollegiolle määritelty selkeät tehtävät, yliopistokollegion rooli on monissa yliopistoissa kuitenkin epäselvä ja jäsentymätön Osassa yliopistoja kollegio on pyrkinyt hakemaan roolia aktiivisena yliopistojen johtamiseen liittyvän keskustelun avaajana, hallituksen haastajana ja jopa vastavoimana Keskustelu kertoo johtamisjärjestelmässä tapahtuneesta kulttuurimuutoksesta, sekä siitä, että yliopistoyhteisö kokee itsensä syrjäytetyksi päätöksenteosta 20

21 Rahoitusrakenne Rahoitusrakenne ei ole merkittävästi muuttunut Yliopistoindeksin puolitus ja jäädyttäminen yhdessä samanaikaisesti tapahtuneen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen vähenemisen kanssa on heikentänyt rahoitusympäristön ennustettavuutta ja vakautta Lisääntyneen taloudellisen autonomian koetaan kasvattaneen liikkumatilaa ja lisänneen taloudellista vastuullisuutta Riippuvuus OKM:n rahoituksesta ohjaa yliopistoja kuitenkin voimakkaasti Yliopistojen rahoitusaseman ja kilpailukyvyn ei koeta yleisesti parantuneen 21

22 Toiminnan tuloksellisuus Sekä koulutuksen että tutkimuksen tuloksellisuus on kehittynyt positiivisesti. Korkeakoulututkintoja suoritetaan aiempaa enemmän, samoin opintopisteitä. Erityisesti kansainvälisten tieteellisten julkaisujen määrässä on ollut merkittävää kasvua Tuloksellisuuden kehitys on kuitenkin pitkän ajan trendi, joka on käynnistynyt jo ennen nykyisen yliopistolain voimaantuloa, eikä positiivista kehitystä voida siten laskea yliopistolain ansioksi Rahoitusmalli vaikuttaa keskeisesti myös yliopistojen käyttämiin omiin tuloksellisuuden mittareihin 22

23 Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstö kokee yliopistolakiuudistuksen vaikuttaneen kielteisesti työhyvinvointiin, työn kuormittavuuteen ja työssä jaksamiseen etenkin professoreilla ja muulla opetus- ja tutkimushenkilöstöllä Toisaalta Työeläkeyhtiö Varman toteuttaman työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstön työhyvinvointi on kokonaisuudessaan kehittynyt lievän myönteisesti vuosien välillä Ero arvioinnin havaintojen ja Varman työhyvinvointikyselyn välillä selittynee tutkimusten näkökulmien ja kysymysten erilaisuudella. Lisäksi tämän arvioinnin tuloksissa heijastuvat arvioinnin ajankohdasta johtuen käynnissä olleet yt-neuvottelut sekä yliopistojen valtionrahoitukseen kohdistetut leikkaukset 23

24 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on väljästi määritelty laissa Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen painoarvo on vahvistunut uuden yliopistolain myötä; tämä on tapahtunut ennen muuta ulkopuolisten hallitusten jäsenten, ulkopuolisen rahoituksen merkityksen sekä varainkeruun tarpeiden kautta Useilla yliopistoilla yhteiskunnallinen vuorovaikutus näkyy erilaisina yritys- ja työelämäyhteistyön rakenteina ja aloitteina sekä aktivoituneena alumnitoimintana lakimuutoksen jälkeen 24

25 OKM:n ohjaus Tulosohjaussyklin piteneminen on tukenut yliopistojen autonomiaa Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaus koetaan yliopistojen autonomian näkökulmasta usein liian yksityiskohtaiseksi Yliopistot kokevat vaaditun raportoinnin määrän ja yksityiskohtaisuuden kasvaneen kohtuuttomasti Strategisen rahoituksen jakoperusteiden läpinäkyvyyttä kritisoidaan laajasti Vuorovaikutus yliopistojen ja ministeriön välillä koetaan pääsääntöisesti toimivaksi 25

26 Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden aikana selvityksen eduskunnalle yliopistolain uudistuksen vaikutuksista Keskeinen aineisto nyt valmistunut arviointi ja sen pohjalta käytävä keskustelu Selvityksessä otettava huomioon myös yliopistojen rahoitustason ja järjestelmän vaikutukset yliopistojen toimintaan sekä muutokset henkilöstön työhyvinvoinnissa Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi käynnistyy loppuvuodesta Kokonaiskuva ja analyysi kummastakin korkeakoulureformeista valmis kesällä 2018 Yhteistä keskustelua ja vaikutusten analysointia on jatkettava

27 Miten tästä eteenpäin? 1 (4) Muutokselle on annettava aikaa, ja samalla sitä on vietävä eteenpäin autonomian ja uusien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen sekä omaksuminen yliopistoissa vielä kesken digitalisaation mahdollistamien ja muiden uusien toimintatapojen hyödyntäminen johtamisen kehittäminen ja päätöksenteon vahvistaminen tärkeää uudistuksen tavoitteita ei saavuteta, jos yliopistot eivät opi hyödyntämään autonomiaansa Opetuksen ja tutkimuksen laatu kohdentavatko yliopistot resurssinsa oikein? tarve profiloitumisen jatkamiselle yliopistoissa kansainvälisyys toimintatapana laadun parantamiseksi uusia tarpeita laadun arviointiin ja todentamiseen? opetuksen, oppimisen ja tutkimusprosessien laatu?

28 Miten tästä eteenpäin? 2 (4) Toiminnan vaikuttavuus ja yliopistojen rooli innovaatiojärjestelmässä huomiota kiinnitettävä yliopistojen vaikuttavuuteen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutukseen monipuolistamiseen ja vahvistamiseen jatkettava vaikuttavuuden tutkimusta ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä yliopistot aktiivisina toimijoina osana yhteiskuntaa avoimen tieteen mahdollisuudet Rahoituspohjan monipuolistaminen menestyminen kansainvälisessä tutkimusrahoituksessa (esim. Horisontti 2020, kansainväliset tiederahoittajat) yksityisen sektorin rahoitus- ja yhteistyömahdollisuudet laajamittaisesti vielä hyödyntämättä strategisten painoalojen ja huippututkimuksen merkitys

29 Miten tästä eteenpäin? 3 (4) Yliopistojen rahoitustason ja rahoitusjärjestelmän muutokset Toiminnan ja talouden sopeuttaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia sekä koulutusjärjestelmän tuottavuuden ja tehokkuuden nostamista. Rahoitusmallilla on luotu kannusteita toiminnan strategiaperusteisuudelle ja yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle. hyvät käytännöt nykyistä systemaattisemmin esiin toisilta oppiminen Viesti yliopistoyhteisön etääntymisestä yliopistojen päätöksenteosta otettava vakavasti tarve osallistaa henkilöstöä ja opiskelijoita nykyistä vahvemmin päätöksenteossa tarve muuttaa johtamiskulttuuria, valittuja käytäntöjä ja kehittää johtamisosaamista ja osaamisen johtamista 29

30 Miten tästä eteenpäin? 4 (4) OKM:n ohjausta kehitettävä edelleen ministeriöiden ja maan hallituksen rooli korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän kehittämisessä tehdään läpinäkyväksi onko löydettävissä parempi tasapaino yliopistojen autonomian ja tilivelvollisuuden välillä? runsaasti mahdollisuuksia vuorovaikutukseen yliopistojen kanssa yliopistojen ja sidosryhmien odotukset vuorovaikutukselle? miten ohjaus voisi nykyistä paremmin tukea muutosta ja strategista johtamista yliopistoissa? toimivatko rahoitusmallin ja muun ohjauksen kannusteet yliopistoyhteisön ja yhteiskunnan parhaaksi? teknologian hyödyntämisen ja uusien toimintatapojen mahdollisuudet ohjausprosessissa kansainvälinen vertailu ja oppiminen muilta mailta

31 KORKEAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN, VALTIONAVUSTUSHAKU 31

32 Korkeakoulutuksen kehittäminen, valtionavustushaku Korkeakoulutuksen kehittämishankkeille suunnatun erityisavustuksen tarkoituksena on parantaa oppimisen, opetuksen ja ohjauksen laatua ja opiskelijalähtöisyyttä, edistää koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta, lisätä korkeakoulujen välistä jatkuvaa yhteistyötä sekä uudistaa toimintatapoja ja oppimisympäristöjä Sähköinen hankehaku toteutetaan