1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA HALLITUS Kokous 01/11 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskuksen perustaminen 3 Opetusvararehtorin oppiainekierros 4 Ehdotus Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen organisoinnista ja rakenteesta sekä tulevista tohtoriohjelmista 5 Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute Lapin yliopiston toiminnasta vuonna 2009 ja siitä aiheutuvat toimenpiteet 6 Lapin yliopiston toiminta ja talous vuonna Profiilin strategisten kärkien kehittämissuunnitelmat 8 Ilmoitusasiat 9 Muut asiat

2 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Kokous 01/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n toisen momentin mukaan kutsu monijäseniseen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Uuden hallituksen tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Päätös Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

3 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija: Markus Aarto Kokous 01/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 2 Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskuksen perustaminen Lapin korkeakoulukonsernissa on vuodesta 2009 lukien valmistelu konsernin yhteisen tukipalvelukeskuksen perustamista. Tukipalvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa korkeakouluille ja kuntayhtymien kautta myös toiselle asteelle laadukkaita tukipalveluita opiskeluun, yhteisiin kansainvälisiin asioihin, IT-palveluihin, TKI- ja hankehallintoon sekä konserniviestintään liittyen. Tukipalvelukeskuksen organisoitumisen valmistelussa ovat olleet esillä osakeyhtiömuotoisen, osuuskuntamuotoisen sekä sopimusmuotoisen palvelukeskuksen mallit, joita on selvitetty varsin laajasti. Selvittelytyössä tarkoituksenmukaisemmaksi on havaittu palvelukeskuksen organisoituminen sopimusmalliseksi. Korkeakoulukonsernin johtoryhmä on asettanut palvelukeskusta valmistelemaan työryhmän, jossa yliopiston edustajina ovat hallinto- ja lakiasiainjohtaja Markus Aarto sekä suunnittelu- ja rahoitusjohtaja Tarja Särkkä. Työryhmä on jakautunut edelleen osatyöryhmiin. Esitys: Päätös Valmisteluryhmä on valmistellut liitteinä olevat esityksen tukipalvelukeskusta koskevaksi sopimukseksi ja johtosäännöksi. Esitykset ovat yksimielisiä. Tavoitteena on, että toiminnallisesti tukipalvelukeskus voisi aloittaa toimintansa lukien. Keskusteltaneen korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskuksen sopimuksesta ja johtosäännöstä liitteenä olevien luonnosten pohjalta. Keskusteltiin tukipalvelukeskuksen toiminnallisesta rakenteesta ja erilaisista vaikutuksista yliopiston toiminnan kannalta sekä valtuutettiin operatiivinen johto valmistelemaan asia päätettäväksi hallituksen kokoukseen Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

4 LAPIN KORKEKOULUKONSERNIN PALVELUKESKUS Lapin korkeakoulukonsernin valmisteluryhmän esitys S O P I M U S Lapin yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Kemi- Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (osapuolet) sopivat tällä sopimuksella toimintansa aloittavan yhteisen palvelukeskuksen toiminnasta. 1. Palvelukeskuksen nimi Palvelukeskuksen nimi on Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskus. 2. Tehtävä ja tavoitteet Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa Lapin yliopistolle, Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle, Rovaniemen ammattikorkeakoululle, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialle ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle näiden tarvitsemia laadukkaita tukipalveluita. Palvelukeskus tuottaa osapuolille seuraavia palveluita: (1) TKI- tukipalveluita ja hankkeiden tieto- ja taloushallinnon palveluita (2) Avoimen korkeakouluopetuksen koulutus- ja asiakaspalveluita (3) Opetuksen ja opiskelun tukipalveluita (4) Konsernin yhteisiä kv-toiminnan tukipalveluita (5) IT-palveluita (6) Konserniviestintä (ml. yhteisten yksiköiden viestinnän koordinointi) (7) muut palvelusopimusmenettelyssä sovitut palvelut Palvelujen sisällöstä, tuottamistavasta, kustannuksista ja laadusta sovitaan vuosittain palvelusopimuksessa. 3. Palvelukeskuksen asema Palvelukeskus on Lapin korkeakoulukonsernin yhteinen yksikkö, johon kuuluu Lapin yliopiston, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi- Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun em. palveluita tuottavaa henkilöstöä. Palvelukeskuksen henkilöstön työnantajina ovat Lapin yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Työnantajien edustajia ovat Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi-Tornion ammattikoulun rehtorit ja koulutuskuntayhtymien johtajat tai muut ko. organisaatioiden nimeämät henkilöt. 4. Palvelukeskuksen hallinto Palvelukeskuksen hallinnosta säännellään johtosäännössä. Mikäli käsiteltävä asia on osapuolten sitovien hallintomääräysten mukaan käsiteltävä tietyssä menettelyssä, tulee menettelyä noudattaa.

5 Palvelukeskuksen päätökset tehdään esittelystä. Sisäisten palvelualueiden päälliköt esittelevät palvelukeskuksen johtajalle ja palvelukeskuksen johtaja esittelee yliopiston rehtorille, ammattikorkeakoulujen rehtoreille ja kuntayhtymien johtajille. Korkeakoulujen rehtoreilla, kuntayhtymien johtajilla tai heidän nimeämillään muilla henkilöillä on oikeus yhdessä antaa palvelukeskuksen johtamista koskevia tarkentavia määräyksiä. 5. Päätösvalta ja ohjaus Palvelukeskuksen johtaja käyttää päätösvaltaa osapuolten yhdessä antamien valtuuksien puitteissa. Johtajan valtuuksien antamisessa noudatetaan osapuolten yhteisesti hyväksymää delegointimallia. Palvelukeskuksen johtajana toimii korkeakoulukonsernin johtaja. Osapuolten johto käy vuosittain palvelukeskuksen johtajan kanssa neuvottelun, jossa sovitaan palvelukeskuksen tuottamista palveluista, niiden rahoituksesta, laadusta ja tavoitteista. Neuvottelun tuloksena tehdään osapuolten ja palvelukeskuksen välinen palvelusopimus. Johtajalla on palvelusopimuksessa osoitettujen määrärahojen puitteissa oikeus palkata määräaikaista henkilöstöä, tehdä hankintoja erillisen konserniohjeen mukaisia menettelytapoja noudattaen sekä käyttää palvelusopimuksen mukaisia määrärahoja. Pysyvän henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan osapuolten hallintosääntöjen mukaisia menettelyjä. Palvelusopimusten tulkintaa ja palveluiden toteuttamista koskevat erimielisyydet ratkaisee tarvittaessa kokoontuva ohjausryhmä, johon kukin sopijapuoli nimeää yhden edustajan. Ohjausryhmän tehtävistä palvelusopimuksen toteutumisen seurannassa sovitaan osapuolten ja palvelukeskuksen välille solmittavissa palvelusopimuksissa. 6. Henkilöstö Koko palvelukeskuksen henkilöstö kuuluu hallinnollisesti palvelukeskukseen ja sen johdon alaisuuteen. Palvelukeskuksen henkilöstö on palvelusuhteessa Lapin yliopistoon, Rovaniemen koulutuskuntayhtymään tai Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappiaan. Palvelukeskuksen johtaja ja palvelualueiden päälliköt ovat pää- tai sivutoimisissa virka- /työsuhteissa sekä Lapin yliopistoon että molempiin koulutuskuntayhtymiin. Osapuolet laativat erillisen konserniohjeen palvelukeskuksen henkilöstön palkkaamisessa noudatettavista periaatteista ja menettelytavoista. 7. Talous Palvelukeskuksella on vuotuinen talousarvio, joka muodostuu palvelusopimuksissa sovitusta perusrahoituksesta sekä täydentävästä rahoituksesta. Palvelukeskuksen johtaja vastaa siitä, että palvelukeskus toimii annetun määrärahakehyksen puitteissa. Palvelukeskuksen hankinnoista ja hankinnoissa sovittavista periaatteista ja menettelytavoista sekä hankinnoista osapuolten lukuun sovitaan osapuolten kesken laadittavalla erillisellä konserniohjeella. 8. Tulosvastuu ja raportointi Palvelukeskus raportoi sopijapuolille palvelusopimuksissa ja talousarviossa sovittujen määrärahojen käytöstä ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Osapuolet vahvistavat raportin

6 saatuaan päätöksillään sopimuksen toteutumisen ja antavat tarvittaessa toiminnasta ja määrärahojen käytöstä palautteen. 9. Tilat Palvelukeskus toimii osapuolten erikseen nimeämissä tiloissa. Vuotuiset tilakustannukset sisällytetään palvelukeskuksen palvelusopimukseen. 10. Erimielisyydet Sopimusta koskevat erimielisyydet käsitellään osapuolten välisissä neuvotteluissa. 11. Johtosääntö Palvelukeskuksen toiminnasta, johtamisesta ja päätöksenteosta määrätään lisäksi osapuolten vahvistamassa johtosäännössä. Päiväys LAPIN YLIOPISTO Mauri Ylä-Kotola Rehtori Markus Aarto Hallinto- ja lakiasiainjohtaja ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Arto Ylitalo Johtaja ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Martti Lampela Rehtori KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA Pentti Leipälä Johtaja KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Reijo Tolppi Rehtori

7 Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen johtosääntö Lapin korkeakoulukonsernin valmisteluryhmän esitys Tehtävä ja tavoitteet Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa Lapin yliopistolle, Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle, Rovaniemen ammattikorkeakoululle, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialle ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle näiden tarvitsemia laadukkaita tukipalveluita. Palvelukeskus tuottaa osapuolille seuraavia palveluita: (1) TKI- tukipalveluita ja hankkeiden tieto- ja taloushallinnon palveluita (2) Avoimen korkeakouluopetuksen koulutus- ja asiakaspalveluita (3) Opetuksen ja opiskelun tukipalveluita (4) Konsernin yhteisiä kv-toiminnan tukipalveluita (5) IT-palveluita (6) Konserniviestintä (ml. yhteisten yksiköiden viestinnän koordinointi) (7) muut palvelusopimusmenettelyssä sovitut palvelut Palvelujen sisällöstä, tuottamistavasta, kustannuksista ja laadusta sovitaan vuosittain palvelusopimuksessa. 2. Palvelukeskuksen asema Palvelukeskus on Lapin korkeakoulukonsernin yhteinen yksikkö, johon kuuluu Lapin yliopiston, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi- Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun em. palveluita tuottavaa henkilöstöä. Palvelukeskuksen henkilöstön työnantajina ovat Lapin yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Työnantajien edustajia ovat Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi-Tornion ammattikoulun rehtorit ja koulutuskuntayhtymien johtajat muut ko. organisaatioiden nimeämät henkilöt. 3. Hallinto ja organisoituminen Palvelukeskuksen toiminnasta ja johtamisesta vastaa johtaja. Palvelukeskuksen johtajana toimii Lapin korkeakoulukonsernin johtaja. Lisäksi palvelukeskuksella on johtoryhmä, jonka tehtävänä on tukea johtajaa johtamistehtävän suorittamisessa. Palvelukeskuksella on kolme sisäistä palvelualuetta: Palvelualue 1: TKI- tukipalvelut Palvelualue 2: Opetuksen tukipalvelut (avoimen korkeakouluopetuksen koulutus- ja asiakaspalvelut, opetuksen ja opiskelun tukipalvelut, konsernin yhteiset kv-toiminnan tukipalvelut) Palvelualue 3: IT-palvelut

8 Konserniviestintä kuuluu palvelukeskuksen yhteisiin toimintoihin. Kutakin palvelualuetta johtaa päällikkö, jonka korkeakoulujen rehtorit ja koulutuskuntayhtymien johtajat nimeävät palvelukeskuksen johtajan esittelystä. Palvelukeskuksen johtaja laatii esityksen palvelukeskuksen käynnistämisvaiheen organisoinnista korkeakoulujen rehtorien ja koulutuskuntayhtymien johtajien hyväksyttäväksi. Palvelukeskuksen päätökset tehdään esittelystä. Sisäisten palvelualueiden päälliköt esittelevät palvelukeskuksen johtajalle ja palvelukeskuksen johtaja esittelee korkeakoulujen rehtoreille ja koulutuskuntayhtymien johtajille. 4. Palvelukeskuksen johtaja Palvelukeskuksen johtajan tehtävänä on: 1) Johtaa ja vastata palvelukeskuksen toiminnasta, laadusta, kehittämisestä ja tuloksellisuudesta osapuolille 2) Tehdä osapuolille ehdotus palvelusopimukseksi sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi 3) Vastata palvelusopimuksen toteutumisesta ja taloudesta 4) Tehdä esitykset palvelualueiden päälliköistä 5) Tekee aloitteen pysyvän henkilöstön palkkaamisesta sopijaosapuolten asianomaisille hallintoviranomaisille 7) Laatia palvelukeskuksen palvelusopimukseen perustuva henkilöstösuunnitelma 8) Toimia palvelukeskuksen henkilökunnan esimiehenä 9) Päättää seuraavista henkilöstöasioista: 1. henkilöstön ottaminen palvelukeskuksen sopimuksen, johtosääntöjen, konserniohjeen ja delegointipäätöksien mukaisesti 2. vuosiloman myöntäminen, 3. sellaisen virkavapauden ja työloman myöntäminen, johon henkilöllä on lainsäädännön, virka- tai työehtosopimuksen tai muun säännön nojalla oikeus, 4. henkilöstökoulutukseen osallistuminen, 5. matkamääräykset, 6. oman auton käyttöoikeus, 7. lisä-, yli-, lauantai- tai sunnuntaityöhön määrääminen, 8. kehityskeskustelut. 10) Vastata palvelukeskuksen ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä 11) Vastata palvelukeskuksen yleisestä kehittämisestä 12) Hoitaa muut korkeakoulujen ja kuntayhtymien yhdessä johtajalle osoittamat tehtävät Johtaja voi myös delegoida päätösvaltaansa kuuluvan asian palvelukeskuksen muun henkilön valmisteltavaksi ja päätettäväksi. Johtaja voi, milloin asia on palvelukeskuksen kannalta laajakantoinen, siirtää päätösvaltaansa kuuluvan asian korkeakoulujen rehtorien ja kuntayhtymien johtajien yhteisesti päätettäväksi. 5. Johtoryhmä Johtoryhmän tehtävänä on tukea johtajaa hänen johtamistehtävässään. Palvelukeskuksen toiminnan kannalta keskeiset asiat on käsiteltävä johtoryhmässä.

9 Johtoryhmän puheenjohtajana on palvelukeskuksen johtaja. Johtoryhmän muina jäseninä ovat eri tulosalueiden (3) päälliköt ja palvelukeskuksen henkilöstön (1) sekä opiskelijoiden (1) edustajat. Johtoryhmässä henkilöstöjäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja opiskelijajäsenen toimikausi yksi vuosi. Henkilöstö- ja opiskelijajäsenyydet ovat kiertäviä osapuolten kesken. Johtaja nimeää henkilöstö- ja opiskelijaedustajat asiaomaisia järjestöjä kuultuaan 6. Ohjausryhmä Ohjausryhmän tehtävänä on ratkaista palvelusopimusten tulkintaa ja palveluiden toteuttamista koskevat erimielisyydet. Kukin sopijapuoli nimeää ohjausryhmään yhden edustajan. Ohjausryhmän tehtävistä palvelusopimuksen toteutumisen seurannassa sovitaan osapuolten ja palvelukeskuksen välille solmittavissa palvelusopimuksissa. 7. Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan, kun osapuolet ovat hyväksyneet sen.

10 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija: Kaarina Määttä Kokous 01/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 3 Opetusvararehtorin oppiainekierros Lapin yliopiston opetusvararehtori Kaarina Määttä on käynyt loppuvuonna 2010 keskustelukierroksen eri tiedekunnissa niissä oppiaineissa, joissa on havaittu, opiskelun etenemiseen, vetovoimaisuuteen tai muihin rakenteellisiin kysymyksiin liittyviä haasteita. Keskustelujen tarkoituksena on ollut kuulla oppiaineiden opetushenkilöstöä ja kartoittaa mahdollisia rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä. Opetusvararehtori on koostanut käytyjen keskustelujen pohjalta toimenpidesuosituksia sisältävän raportin, joka jaetaan kokouksessa. Raportti on toimittu oppiaineiden vastuuhenkilöille sekä tiedekuntien dekaaneille. Dekaanit on myös kutsuttu hallituksen kokoukseen kuultaviksi selvityksen pohjalta. Esitys: Päätös Keskusteltaneen opetusvararehtorin selvityksestä ja toimista, joihin se rakenteellisen kehittämisen näkökulmasta antaa aihetta. Keskusteltiin selvityksestä ja oppiaineiden antamista vastineista sekä kuultiin kasvatustieteiden ja oikeustieteiden tiedekuntien dekaaneja. Todettiin tämänkaltaisen selvitystyön periaatteellinen tarpeellisuus ja se, että selvitystyö konkretisoituu osana tiedekuntien sisäistä rakenteellista kehittämistä. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

11 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija Suvi Ronkainen Kokous 01/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 4 Ehdotus Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen organisoinnista ja rakenteesta sekä tulevista tohtoriohjelmista Suomen Akatemian tutkijakoulutukiryhmä on esittänyt muutoksia tutkijakoulujärjestelmään, valtakunnalliseen tutkijakouluhakuun ja tapaan, jolla tutkijakoulutus yliopistoissa järjestetään. Ehdotuksen mukaan yliopistoissa olisi vuonna 2012 yksi tai muutama tutkijakoulu, jotka muodostuisivat useista tohtoriohjelmista. Yliopiston tutkijakoulu(t) järjestäisivät systemaattisen tohtorikoulutuksen, tohtoriohjelmat ja tutkimusryhmät vastaavat tieteenala- ja tutkimusalakohtaisista opinnoista. Tohtoriohjelmat voivat olla paikallisia, kansallisia tai kansainvälisiä. Lapin yliopiston tavoitteena on vahvistaa tutkijakoulutustaan ja saavuttaa sille strategian toimeenpanosuunnitelmassa määritelty tavoite edustamiensa koulutusalojen valtakunnallisesta tohtorituotannosta/professori. Käytännössä tämä edellyttäisi tohtoritavoitteen nostamista nykyisestä 24 tutkinnosta 27:ään vuonna Tavoitteen saavuttaminen edellyttää nykyistä systemaattisempaa tohtorikoulutusta. Lapin yliopistolla on oma tutkijakoulu, joka järjestää tohtorikolutukseen sisältyvät metodiopinnot ja muita yhteisiä opintoja. Yliopisto koordinoi kahta SA:n rahoittamaa tutkijakoulua ja on saanut valmistelurahan kahteen kasainväliseen ohjelmaan. Lisäksi yliopistolla on alueellinen tutkijakoulu Kuusamossa ja kevään ENPI -haussa haetaan rahoitusta työelämälähtöiseen kansainväliseen tohtorikouluun. Liitteenä on vararehtori Suvi Ronkaisen työryhmän ehdotus Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen rakenteesta ja uusista tohtoriohjelmista. Esitys Keskusteltaneen Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen kehittämisestä työryhmän esityksen pohjalta. Päätös Keskusteltiin tutkijakoulutuksen kehittämisestä ja annettiin näkökulmia jatkovalmisteluun. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

12 Ehdotus Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen organisoitumisesta ja rakenteesta sekä tulevista tohtoriohjelmista: tutkijakoulutus ja tohtoriohjelmat vuonna 2012 (luonnos 1). TAUSTAKSI Tutkijakoulutusjärjestelmä on ollut voimakkaan kehittämisen ja myllertämisen kohteena viimeisen vuosikymmenen aikana. Taustalla on useampi, mutta samansuuntainen muutos, jotka ovat yhdessä siirtäneet tutkijakoulutuksen väitöskirjojen tekemisestä ja yliopistojen omasta asiasta osaksi suomalaista, ja samalla myös eurooppalaista innovaatiojärjestelmää. Näitä muutoksia ovat mm. 1) valtakunnallisten tutkijakoulujen perustaminen ja rahoitus, mikä aikaansai sekä yliopistojen väliset tutkijakoulutusohjelmat että ammatillisemman tutkijakoulutuksen, 2) tutkijan urapolkujärjestelmä (tenure track ajattelu), joka on jo vakiintunut nimiketasolla yliopistoihin. Sen myötä on vahvistunut ajatus siitä, että nimenomaan tohtoriohjelmien kautta rekrytoidutaan yliopisto- ja ammattitutkijauralle. Viimeisimpänä, koko toimintaympäristön muutoksena on mainittava 3) uusi yliopistolaki ja tiedepolitiikan muutokset, minkä myötä yliopistot ovat yksityisiä, mutta vahvassa tiede- ja innovaatiopoliittisessa ohjauksessa, minkä ytimessä on profiloituminen ja resurssien käytön tehokkuus. Tutkijakoulutus (ja sen rahoitus) nähdään osaksi yliopiston tutkimustoimintaa ja keinoksi luoda vahvoja, keskittyneitä osaamisalueita. Tiedepoliittisessa katsannossa (esim. Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus ) yliopistot, saatikka tutkijakoulutus, ei ole pelkästään akateemista omaehtoista toimintaa vaan myös osa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tämä, kahdenkymmenen vuoden historia, on taustalla myös niissä keskusteluissa joiden osana Suomen Akatemian, OKM:n ehdotuksesta asettama tutkijakoulutukiryhmä ehdotti muutoksia ( ) sekä valtakunnalliseen tutkijakouluhakuun että koko tutkijakoulutusjärjestelmään, myös siis siihen tapaan, jolla tutkijakoulutus yliopistoissa järjestetään. Tohtorikoulutuksen rakennetta yliopistoissa ehdotettiin muutettavaksi siten, että vuoteen 2012 mennessä suomalaisissa yliopistoissa on yksi (tai muutama tutkijakoulu), jotka muodostuvat useista tohtorinkoulutusohjelmista. Yliopiston tutkijakoulu järjestää systemaattisen tohtorikoulutuksen, yliopisto, tohtoriohjelmat ja tutkimusryhmät vastaavat tieteenala- ja tutkimusalakohtaisista opinnoista. Tohtoriohjelmien rahoitus voi tulla eri lähteistä ja ne voivat olla paikallisia, kansallisia tai kansainvälisiä. Käytännössä ehdotus edellyttää, että tutkijakoulutus ja jatkoopiskelu organisoidaan yliopistotasolla yhteisen tutkijakoulun alle ja tiedekuntien käytännöt harmonisoidaan (= yhteiset haku-; ohjaus-; tutkijakoulutuskäytännöt). Tutkijakoulutukiryhmän ehdotuksilla on vahva OKM:n tuki. Niitä perustellaan sekä valtakunnallisten tutkijakoulujen hyvien käytäntöjen ulottamisella myös yliopistojen muihin jatko-opiskelijoihin, yliopistojen tutkimuksen profiloinnilla sekä resurssien tarkoituksenmukaisella käytöllä. Tämä ehdotus on ohjannut seuraavaa suunnitelmaa.

13 1) Ehdotus Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen rakenteesta ja uusista tohtoriohjelmista Lapin yliopiston tutkijakoulutuksellinen kokonaisuus muodostuu tutkijakoulusta, joka jakautuu 6 eri monitieteiseen, temaattiseen tohtoriohjelmaan. Kaikki jatko-opiskelijat kuuluvat tutkijakouluun. Tohtoriohjelmiin on erillinen haku, jonka aikataulut vaihtelevat tohtoriohjelman rahoituksen ehtojen mukaan. Yliopiston jatko-opiskelijat pyritään ohjaamaan osaksi jotakin tohtoriohjelmaa. Tämänhetkiset OKM/SA rahoitetut tohtoriohjelmat Arktis-tohtoriohjelma, valtakunnallinen tohtoriohjelma. Arktis-tutkijakoulun on monitieteinen, yhteiskuntatieteitä ja luonnontieteitä yhdistävä Arktisen alueen tutkimukseen suuntautuva tohtoriohjelma. Se suuntautuu yleisesti arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimukseen. Ohjelman vahva teema on modernisaation ja ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset ja ympäristöllisistä vaikutukset arktisella alueella. Ohjelmaa koordinoi AK. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tohtoriohjelma Tohtoriohjelma on kohdistunut sosiaalityön tieteenalaan ja sen taustalla on sosiaalityön valtakunnallinen koulutusohjelma SOSNET. Temaattisesti sosiaalityön ammatillisen toimintakentän ohella tohtoriohjelma sisältää hyvinvointiin, erityisesti hyvinvointipalveluihin liittyviä tutkimusteemoja. Ohjelmaa koordinoi YTK, sosiaalityön laitos. Molemmat edellä kuvatut tohtoriohjelmat ovat SA/OKM-rahoitteisia, vakiintuneita, valtakunnallisia tohtoriohjelmia omine johtoryhmineen, joissa on edustajia useammasta yliopistosta. Vakiintuneiden ohjelmien kanssa keskustellaan vuoden 2011 aikana niiden mahdollisuudesta ottaa vahvemmin vastuuta niiden edustamien tutkimusteemojen tutkijakoulutuksesta suhteessa Lapin yliopistoon. Kyse on yleisestä yliopistojen profiloitumisesta ja tohtoriohjelmien uudesta merkityksestä osana yliopiston toimintaa. Ehdotukset uusiksi tohtoriohjelmiksi Seuraavat tohtoriohjelmat työryhmän laatimia aihioita, pohdittuja ehdotuksia sellaisiksi temaattisiksi tohtoriohjelmiksi, jotka jäsentäisivät yliopiston tutkijakoulutusta, sopivat jatkoopiskelijoiden aiheisiin tukien samalla tutkimuksen painoaloja. Sisältökuvaukset ovat alustavia. Oikeudenmukaisuus ja oikeudelliset kulttuurit, paikallinen tohtoriohjelma

14 Tohtoriohjelman (alustavina) teemoina ovat yleisesti erilaiset oikeudenmukaisuuskäsitykset ja niiden törmääminen institutionaalisissa käytännöissä ja kulttuurisissa kohtaamisissa (esim. matkailu, maanomistus, saamelaisoikeus, monikulttuurisuus), sosiaalisten ja oikeudellisten instituutioiden rajapinnat (esim. huoltajuus, vanhusoikeus, kansalaisuuden kysymykset), vertailevan oikeuden ala kokonaisuudessaan, oikeusinformatiikka, oikeudellisten kysymysten globalisoituminen ja oikeudellistumisen eri muodot. Tohtoriohjelman ytimenä on Legal Cultures in Transnational World (LeCTra) tohtoriohjelmahakemus (v. 2010) joka on oikeustiedettä (kansainvälinen oikeus) ja yhteiskuntatieteitä (erit. kansainvälinen politiikka) yhdistävä monitieteinen, paikallinen jatkokoulutusohjelma. Tohtoriohjelmaa tai ainakin osaa siitä kannattaa harkita myös kansainvälisenä, sillä Lapin yliopistossa on Erasmus-rahoitteinen kansainvälisen tohtoriohjelman suunnitteluprojekti RUCHIN: Creation of a Cross-Diciplinary Doctoral Programme in Contemporary Russian and Chinese Economic Law. (Prof. Juha Karhu) Kulttuurilähtöisen palvelumuotoilun tohtoriohjelma Tohtoriohjelma-ehdotus perustuu laajalle ja monitieteiselle ihmis-, kulttuuri-, ja käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun tutkimukselle. Sen (alustaviin) teemoihin kuuluu mm. palvelumuotoilun metodologia, matkailu, erilaiset tietotekniset ratkaisut ja uudet palvelumallit koulutuksessa, sosiaalityössä, visuaalinen viestintä ja sen suunnittelu, vuorovaikutuksellisuus ja moniaistinen viestintä, oppimisen ja opetuksen tutkimus, kuntoutuspalvelut. Suuri osa matkailuun liittyvästä tutkimuksesta ja kehittämistyöstä on palvelumuotoilua eri muodoissaan. Tohtoriohjelmassa korostuu muotoilun tutkimuksen ja taiteen vahva sidos yhteiskunnallisiin ilmiöihin, elämyksiin, ympäristöön ja luontoon. Tohtoriohjelma voi olla paikallinen tai valtakunnallinen ratkaisua tehtäessä on syytä huomioida Lapin yliopiston asema toisaalta Aalto-yliopiston ja toisaalta suunnitteilla olevan taideyliopiston välissä. Mahdollisuutta kansainväliseen tohtoriohjelmaan pohjustaa Erasmus-rahoitteinen European Mind-tohtoriohjelman suunnitteluprojekti, jossa muodostetaan ehdotus semiotiikan kansainvälisestä tohtoriohjelmasta ja sen sisällöstä (SEMKNOW) (Prof. Eero Tarasti & Prof. Suvi Ronkainen). Pohjoiset kulttuurit ja kestävä luonnonvarapolitiikka Pohjoisen ja arktisen alueen kriittinen kysymys on riippuvuus luonnonoloista ja varoista sekä samalla näiden hyödyntämiseen kohdistuva globaali kiinnostus. Tohtoriohjelman alustavat teemat kohdistuvat luonnonvarojen käytön, hallinnan ja luonnonvarapolitiikan, elinkeinoelämän sekä kulttuuristen ja sosiaalisten kysymysten kohtaamiseen. Tutkimusalueena tämä on relevantti mm. matkailun, hyvinvointipolitiikan, saamentutkimuksen, elinkeinojen kehittämisen (esim. kaivosteollisuus), poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon ja ympäristöön liittyvien konfliktien sekä erilaisten arviointien näkökulmasta. Lapin yliopiston profiilialueista erityisesti kansainvälinen kestävän matkailun ja matkailuliiketoiminnan tutkimus on tärkeä teema. Monitieteiseen tohtoriohjelmaan liittyy yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa, erityisesti Metlan ja Lynet-verkoston (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä) sekä mahdollisesti myös ympäristökeskusten kanssa. Tohtoriohjelmaa kannattaa harkita valtakunnallisena, yhteistyössä mm. Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopistojen kanssa. Yhteisöt ja muuttuva työ Monitieteisen tohtoriohjelmaehdotuksen taustalla on muutokset työelämässä ja niiden yhteisölliset vaikutukset. Muutokset näkyvät mm. erilaisten epätyypillisen työn muotojen (pätkätyöt, liikkuvatyö, monet ammatit, yhdistelmäelinkeinot) intensifioitumisena, mistä matkailun parissa tehty työ on konkreettinen esimerkki. Muita piirteitä ovat transnationaaliset työmarkkinnat, yhteisöjen väliaikaistuminen ja jatkuva muutos, mikä luo uudentyyppisiä haasteita sosiaali-, työllisyys- ja koulutuspolitiikalle sekä hyvinvoinnille. Myös eri tason työelämän ja yritystoiminnan johtaminen on uudenlaisten kysymysten edessä organisaatioiden hajotessa verkostoiksi ja työyhteisöjen ja työntekijöiden muuttuessa väliaikaisiksi ja monikulttuurisiksi.

15 Työelämän ja työn muutokset näkyvät myös julkisen sektorin töissä esimerkiksi sosiaalityössä ja opetuksessa. Tohtoriohjelmaehdotuksen tärkeitä alustavia teemoja ovat palvelutyö, matkailu työnä, uuden työn johtaminen ja esim. opetus- ja sosiaalityön luonteeseen ja toteuttamiseen kohdistuvat muutospaineet. Tohtoriohjelmaehdotuksen pohjautuu Lapin yliopistossa tehtyyn työelämätutkimukseen sekä työelämän kehittämistarpeisiin julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tohtoriohjelma focusoituu pohjoisen alueen erikoispiirteisiin, minkä johdosta se sopisi luontevasti Uarctic-yhteistyön kautta toteutettavaksi, kansainväliseksi tohtoriohjelmaksi. Yliopiston omien eli Lapin yliopiston koordinoimien valtakunnallisten, paikallisten tai kansainvälisten tohtoriohjelmien ohella, on edelleen hyvin tärkeätä osallistua partnerina toisten yliopistojen koordinoimiin tohtoriohjelmiin. Näin taataan oppiaineiden tarvitsema väitöskirjojen teemojen laaja-alaisuus, ohjaus ja vahva tutkimuskenttä. 2) Tutkijakoulutuksen resurssit ja rahoitus Tohtoriohjelmien rahoitus tulee tai sitä haetaan pääosin OKM/SA rahoituksena, yliopiston tutkimuksen tukena ja jatko-opiskelijoille tarjottuina stipendeinä. Jatko-opiskelijoita rahoitetaan myös tiedekuntien jatko-opiskelijapaikkojen (assistentuurit) kautta. Ylipiston kautta tulevat tutkijakoulutuksen resurssit suunnataan tohtoriohjelmiin. Kansainvälisten tohtoriohjelmien rahoitusmuodoksi käy EU Erasmus Mundus-rahoitus, joissain määrin myös Interreg, ENPI ja muu lähialuerahoitus. Puiteohjelmarahoitusta tai muuta tutkimusrahoitusta voi myös osaltaan käyttää jatko-opiskelijoiden rahoitukseen. Tohtoriohjelmat voivat erota toisistaan rahoituksellisesti. Yliopisto tukee (OKM/SA) rahoitettuja jatko-opiskelijapaikkoja rahoituksen ehdoissa sovitulla tavalla kuitenkin siten, että pääosin näiden tohtoriohjelmien edellyttämä koordinaatio tehdään keskitetysti esimerkiksi osana opintopäällikön/tiedesihteerin/suunnittelijan työnkuvaa tai useamman tohtoriohjelman yhteisen koordinaationa. Tutkijakoulun yleisohjelma ja opintopäällikön/tiedesihteerin/suunnittelijan palkka rahoitetaan perusvoimavaroista. Tutkimusmenetelmien professorin työajasta osa suunnataan tutkijakoulutukseen. Tiedekuntien kautta tulevat opetussisällöt ja ohjaus kuuluvat perusrahoituksella tehtätävään toimintaan. Tohtoriohjelmissa on sekä rahoitettuja ja rahoittamattomia jatko-opiskelijapaikkoja. Rahoitetut jatko-opiskelijapaikat saavat rahoituksensa joko OKM/SA tohtoriohjelmarahoista tai yliopiston kautta. (Suuri) osa jatko-opiskelijoista rahoittaa opintonsa stipendirahoituksella, tekemällä väitöskirjaa oman työnsä ohella tai mahdollisella yleisillä opintotuilla. Rahoitetuilla tohtoriohjelmilla on ns. statuspaikkoja. Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman suuri osa niistäkin jatko-opiskelijat, jotka tekevät väitöskirjaa oman työnsä ohella tai itse hakemallaan stipendira-

16 hoituksella, tai osana jotakin tutkimusprojektia, kuuluvat johonkin temaattiseen tohtoriohjelmaan. Tohtoriohjelmakokonaisuus edellyttää sitä, että Lapin yliopistosta lähtee vuonna 2012 useampi (verkosto) tohtoriohjelman hakemus, jossa yliopisto on koordinaattorina. Lisäksi tarvitaan aktiivisuutta kansainvälisen tutkijakoulutusrahoituksen hakemisessa. Tämä edellyttää hakijoilta vahvaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkostoa ja määrätietoista työtä vuoden 2011 aikana. Tulossopimusneuvotteluissa sovitaan, millä tavalla yliopisto voi tukea rahoituksen hakemista tohtoriohjelmille. 3) Hallinto ja tehtävänjako Yliopiston tutkijakoulu toimii tutkimuksesta vastaavan vararehtorin alaisuudessa. Tutkijakoululla on johtoryhmä, johon kuuluu tohtoriohjelmien nimeämien edustajien lisäksi tiedekuntien tutkijakoulutuksen vastaavat dekaanit. Johtoryhmän sihteerinä toimii tutkijakoulutuksen käytännön hallinnoinnista vastaava opintopäällikkö/tiedesihteeri/suunnittelija. Kullakin tohtoriohjelmalla on oma johtajansa, johtoryhmänsä ja/tai tieteellinen neuvottelukuntansa. Tutkijakoulun tehtävänä on järjestää tohtorikoulutuksen edellyttämä yleiset metodologiset ja tutkimuksen eri vaiheisiin kohdistetut sekä tutkijan valmiustaitoihin liittyvät kurssit. Lisäksi tutkijakoulu koordinoi koko yliopiston tasolla jatko-opiskelijoille tarjottua koulutusta linkittäen tiedekuntien tai tohtoriohjelmien tarjoaman koulutuksen kokonaisuuteen. Tutkijakoulu seuraa yliopiston tasolla jatko-opintojen etenemistä, väitöskirjojen valmistumista, tutkijoiden kansainvälistymistä, tutkimuksen laatua sekä tutkijakoulutuksen toimintatapojen yhtenäisyyttä. Käytännön opetussuunnittelua varten tutkijakoulun johtoryhmä voi koota opetussuunnittelutyöryhmän. Tohtoriohjelmat vastaavat edustamansa tutkimusalueen sisällöllisestä opetuksesta, ohjelmaan hyväksyttyjen jatko-opiskelijoiden väitöskirjan ohjauksesta yhdessä tiedekuntien kanssa, ohjelmaan hyväksyttyjen opiskelijoiden jatko-opintosuunnitelman laadinnasta, seuraamisesta ja päivittämisestä (ohjaajien velvollisuus) sekä tutkimusalansa tutkijoiden kansallisesta ja kansainvälisestä verkostoimisesta. Tiedekunnat vastaavat jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä, jatko-opiskelijoiden rekrytoinnista ja ohjaamisesta sopiviin tohtoriohjelmiin, ohjauksesta sekä väitösprosessiin liittyvistä toimenpiteistä. Tiedekunnat myös osaltaan tuottavat tieteenalan sisältöihin liittyvää koulutusta ja jatko-opiskelijoille tarkoitettuja tilaisuuksia. Tiedekunnilla on ensisijainen vastuu siitä, että myös tohtoriohjelmiin kuulumattomilla jatko-

17 opiskelijoilla on jatko-opintosuunnitelma, joka ohjaa heidän etenemistään systemaattisesti. Lopputekijöissään tiedekunta vastaa väitöskirjojen tieteellisestä tasosta. Lapin yliopiston jatko-opiskelijat voivat kuulua myös jonkin toisen yliopiston koordinoimaan verkostotohtoriohjelmaan, jossa yliopisto on partnerina. Nämäkin jatko-opiskelijat kuuluvat myös yliopiston tutkijakouluun. He voivat myös osallistua itselleen sopivan yliopiston tohtoriohjelman sisällölliseen koulutustarjontaan ja toimintaan, jollei tohtoriohjelma ole erikseen rajannut tilaisuutta vain tohtoriohjelmaan valituille opiskelijoille. Jatko-opiskelijoiden tutkimustyö osaltaan rakentaa yliopiston tutkimusprofiilia. Jatkoopiskelijat ovat tutkimuksen voimavara. Toisaalta, hyvä tutkijakoulutus ja kiinnostavat tohtoriohjelmat ovat keino rekrytoida parhaimpia tutkijoita. Tutkijakoulu tarjoaa, yhteistyössä tiedekuntien kanssa työelämässä oleville jatko-opiskelijoille suunnatun jatkokoulutusohjelman. 4) Jatko-opiskelijoiden rekrytointi ja jatko-opiskeluoikeus Lapin yliopistoon otetaan jatko-opiskelijoita kaksi kertaa vuodessa. Jatko-opiskelijaksi haetaan lomakkeella, tutkintotodistuksella, tutkimussuunnitelmalla sekä jatkoopintosuunnitelmalla. Opiskelija hakee tiedekunnalta jatko-opinto-oikeutta. Jatko-opintooikeuden saanut opiskelija kuuluu automaattisesti yliopiston tutkijakouluun, mutta tohtoriohjelmiin on erillinen haku. Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä, jatkoopintosuunnitelmaa käsiteltäessä on syytä huomioida myös mahdollinen tohtoriohjelmaan sijoittuminen. Tohtoriohjelmien johtoryhmän jäsenet päättävät yhteisessä kokouksessa tohtoriohjelmaan sijoittamisesta hakukriteeriensä perusteella. Yliopiston tutkijakoulutuksen käytännön hallinnoinnista vastaava opintopäällikkö/tiedesihteeri/suunnittelija kokoaa tohtoriohjelmien hakemukset ja tekee esikäsittelyn. 5) Ohjaajien asettaminen Tohtoriohjelmiin hyväksytyillä jatko-opiskelijoilla on vähintään kaksi ohjaajaa, joista vähintään toinen tulee siitä tiedekunnasta, johon jatko-opiskelija väittelee. Tohtoriohjelma asettaa toisen ohjaajan. Sekä tohtoriohjelma että tiedekunta voi ehdottaa myös useampia ohjaajia. Yksi ohjaajista on työn pääohjaaja. Rahoittamattomilla paikoilla työn vastuuohjaaja tulee tiedekunnasta.

18 Lapin yliopiston hyväksymien hyvän ohjauksen periaatteiden mukaan ohjaajia on vähintään kaksi ja ohjaussuhteet virallistetaan. Tämä tapahtuu esimerkiksi tiedekuntaneuvostossa tai dekaanin päätöksellä.

19 LAPIN YLIOPISTO Hallitus PÖYTÄKIRJA Mauri Ylä-Kotola Kokous 01/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 5 Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute Lapin yliopiston toiminnasta vuonna 2009 ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Lapin yliopistolle palautteen sen toiminnasta vuonna 2009 Palautetta käsiteltiin yliopiston ilmoitusasioissa edellisessä hallituksen kokouksessa. Liitteenä on analyysi yliopiston vuoden 2009 toiminnasta sekä toimenpiteitä, joihin yliopisto on ryhtynyt sekä omaan strategian toimeenpanosuunnitelmaan että ministeriön palautteeseen pohjautuen. Esitys Päätös Keskusteltaneen opetus- ja kulttuuriministeriön palautteesta ja päätettäneen palautteen edellyttämistä kehittämistoimenpiteistä. Todettiin koulutusalakohtaisen vertailun hyödyllisyys ja keskusteltiin palautteesta yleisesti sekä toimista, joilla palautteeseen yliopistotasolla vastataan. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola LIITTEET Asia 5, liite 1 palauteanalyysi.docx KTK, asia 5 liite 1.pdf OTK, asia 5 liite 2.pdf TTK, asia 5 liite 3.pdf YTK, asia 5 liite 4.pdf

20 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija Tarja Särkkä Kokous 01/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 6 Lapin yliopiston toiminta ja talous vuonna 2011 Lapin yliopiston johtosäännön mukaan yliopiston hallitus hyväksyy talousarvion ja toimintasuunnitelman. Yliopiston hallitus käsitteli yliopiston vuoden 2011 toimintaa ja taloutta kokouksessaan Lapin yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen yliopiston vuoden 2011 valtionrahoituksesta (liite 1). Yliopiston valtionrahoitus on yhteensä 36,6 M, josta arvonlisäverokompensaation osuus on M ja maksuvalmiusrahan osuus Liitteenä 2 on luonnos yliopiston toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi vuodelle Esitys Päätös Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston toimintasuunnitelma ja talousarvio liitteen 2 mukaisena. Hyväksyttiin Lapin yliopiston toimintasuunnitelma ja talousarvio esitetyn mukaisena ja todettiin, että budjetin noin 10 prosentin kasvu on poikkeus valtionhallinnossa, mistä syystä resursoinnin tuloksellisuudesta ja tavoitteellisuudesta on pidettävä erityistä huolta kaikissa toiminnoissa. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola LIITTEET Asia 6 liite 1 OKM kirje valtionrahoituksen myöntäminen.pdf Asia 6, liite 2 talousarvioesitys.docx

21 Lapin yliopiston strategiset toimenpiteet vuosina ja perusvoimavarojen suuntaaminen 2011 I Lapin yliopisto ja opetus ja kulttuuriministeriö ovat sopineet seuraavista yliopiston kehittämisen kohteista vuosille : 1) Yliopisto määrittää tarkemmin painoalansa, selkeyttää taiteellisen toiminnan ja muotoilun roolia yliopiston tulevaisuuden visiossa ja määrittää arktisen ja pohjoisen tutkimuksen kansainväliset kumppanuutensa sekä Arktisen keskuksen ja University of Arcticin roolin yliopiston kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. 2) Yliopisto kehittää saamelaisalueen yhteiskuntatieteen ja oikeustieteen tutkimusta. 3) Yliopisto kytkee konserniyhteistyön tiiviimmin yliopiston omaan toimintaan. 1) Painoalojen määrittely ja taiteellisen toiminnan ja muotoilun rooli yliopiston tulevaisuuden visiossa Uudistetun strategiansa mukaisesti Lapin yliopiston visiona on olla vuonna 2020 kansainvälisesti tunnettu tiede ja taideyliopisto. Lapin yliopiston tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan profiilialueiden (arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimus ja matkailututkimus) strategisia kärkiä ovat: palvelumuotoilu; pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ; ja kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus. Kärkialojen vahvistamiseksi rehtori on asettanut kolme työryhmää valmistelemaan tutkimuksen strategisten kärkien kehittämissuunnitelmat. Toimenpiteet strategisten kärkien vahvistamiseksi 2010 strategisten kehittämissuunnitelmien käsittely yliopiston rehtoraatissa ja johtoryhmässä (marraskuu) strategisten kärkien kehittämissuunnitelmien käsittely yliopiston hallituksessa ja liittäminen Lapin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelmaan (joulukuu) Arktisen keskuksen tutkimusprofessorien vakinaistaminen (päätös joulukuussa, lähtien) strategisten kärkien vastuuprofessorien hakeminen/nimeäminen (rehtori: joulukuu/tammikuu) 2011 Arktisen keskuksen tutkimustoiminnan ylläpitäminen ja vahvistaminen apurahat väitöskirjojen viimeistelyyn, erityisesti artikkeliväitöskirjat yliopiston painoaloille)(hakuun joulukuussa/ jatkuva haku?) palkitseminen kv.referee julkaisemisen perusteella, vuosien 2008, 2009, 2010 ka. (henkilökohtaisia mahdollisuuksia kv. tutkijavaihtoon, konferenssimatkoihin) yliopiston tohtorikoulutuksen organisointi strategisille painoaloille, valmistautuminen seuraavaan tohtoriohjelmahakuun (tutkijakoulu, vastuuprofessorit: esitys maaliskuun loppuun mennessä) strategisten kärkien tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan itsearvioinnin organisointi (tammikuussa työryhmä hoitamaan valmistelua ja käytännön toteutusta, itsearviointi marraskuussa) strategisten kärkien kansainvälisten kumppanuuksien valmistelu (rehtori, kv.asiat/ työryhmä hoitamaan valmistelua, esitys hallitukselle 1.9. mennessä) strategisia kärkiä vahvistavien kansainvälisten tiedekuntien ja arktisen keskuksen tutkimus /taidehankkeiden suunnitelmien ulkopuolisen arvioinnin organisointi, haun toteutus Lapin yliopiston ja UArcticin yhteistyön lisääminen yliopiston tutkimushallinnon kehittäminen: kv.puiteohjelmien tuki, TUHAT

22 Voimavarat Arktisen keskuksen strategiarahoitus viimeistelyapurahat ja palkitseminen kv. kumppanuudet (matkat, seminaarit, ) tutkimussuunnitelmien ulkopuolinen arviointi arvioitujen tutkimushankkeiden perusteella (max) osallistuminen UA:n temaattisten tutkimusohjelmien toteuttamiseen ja uusien LY:n koordinoimien ohjelmien suunnitteluun UA:n koordinaatio puiteohjelmahaun tuki TUHTI järjestelmän hankinta puiteohjelmaesitykset EU:lle tohtoriohjelma esitykset SA:lle valmistautuminen kansallisiin ja kansainvälisiin huippuyksikköhakuihin itsearvioinnissa esiin tulleiden näkökohtien huomioon ottaminen tutkimuksen/ taiteellisen toiminnan kehittämisessä ym. 2) Saamelaisuuteen liittyvä tutkimus 2011 hyväksytään Lapin yliopiston, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Oulun yliopiston yhteistyösopimus ja käynnistetään sopimuksen toimeenpano valmistellaan yhteistyösopimuksen laajentaminen koskemaan yhteistyötä Same Allavskolan kanssa vahvistetaan Lapin yliopiston saamelaisosaamista (kasvatustieteissä saamen kielen ja kulttuurin lehtoraatti, arktisessa keskuksessa erikoistutkija, kestävä kehitys, saamelaisasiat, oikeustieteissä tutkija, saamelaisoikeus ja DAVVI koulutukseen liittyvä taiteiden tiedekunnan saamen käsityön osaaminen) Voimavarat 2011 tehtävien uudelleen suuntaaminen 2012 valmistellaan suunnitelma yliopiston saamelaisoikeuden ja saamelaisuuteen liittyvän yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen vahvistamisesta yliopiston valtakunnalliseksi tehtäväksi 3) Konserniyhteistyö osaksi yliopiston perustoimintaa Osana yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelmaa yliopiston hallitus on hyväksynyt Lapin korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisohjelman toimeenpanon vuosille Lapin yliopiston toimenpiteet 2010 MTI:n johtosäännön ja sopimuksen hyväksyminen: hallitus marras joulukuu PKI:n johtosäännön ja sopimuksen valmistelu, taiteiden tiedekunnan suhde perustettavaan instituuttiin KIKE:n johtajan valinta, sijoituspaikka LY

23 Osuuskuntapohjaisen tukipalvelukeskuksen rakenteen ja toimintamallin kehittäminen Korkeakoulukonsernin aikuiskoulutuksen kehittämisen periaatteiden hyväksyminen 2011 MTI:n johtajan valinta (tammi helmikuu), sijoituspaikka RAMK Päätös tukipalvelukeskuksen rakenteesta ja toimintamallista, ml. henkilöstöpolitiikan linjaukset (hallitus: kevät) PKI:n johtosäännön ja sopimuksen hyväksyminen (hallitus:kevät) Palvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen (hallitus: syksy) Toimenpiteet liikkuvuuden, koulutuksen laadun ja vetovoiman kehittämiseksi Yhteisen tietohallinnon kehittäminen: sähköpostijärjestelmien yhdistäminen, tietoverkkojen yhdistäminen Kv.toiminnan kehittämissuunnitelman hyväksyminen (kevät), toteutus yhteinen aikuiskoulutus, innovaatiopalvelutoiminta, ml. innovaatioasiamies strategisen budjetoinnin kehittäminen Voimavarat Lapin korkeakoulukonsernin kehittäminen Lapin maakuntakorkeakoulu PKI:n johtajan valinta Sosiaalityön ja sosiaalialan instituutin (työnimi) johtosäännön ja sopimuksen hyväksyminen ym. II Muut strategiset toimenpiteet Opetuksen kehittäminen 2010 koulutuksen läpäisy ja vetovoima opetusvararehtorin kierros tulosneuvotteluiden pohjalta: korjaavista toimenpiteistä sopiminen 2011 tiedekuntien/oppiaineiden toimenpiteet ja niiden vaikuttavuuden seuranta AHOT ohjelman toteuttaminen ja toimenpiteiden seuranta vieraskielisten tutkintoon johtavien opintojen kehittäminen Voimavarat 2011 uudelleen suuntaaminen vieraskielisten tutkintoon johtavien ohjelmien suunnittelu

24 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija Tarja Särkkä Kokous 01/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 7 Profiilin strategisten kärkien kehittämissuunnitelmat Lapin yliopistolla on voimassa oleva strategia vuoteen 2020 ja strategian toteuttamissuunnitelma vuosille Strategian päivittämisen yhteydessä yliopiston hallitus määritteli yliopistolle kolme strategista kärkeä, joita ovat palveluiden muotoilu, pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ sekä kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus. Strategiset kärjet ovat tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan alueita, joilla Lapin yliopisto pyrkii kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoiseen toimintaan ja joille yliopisto rakentaa kansainvälisen kumppanuusverkostonsa. Strategisten kärkien kehittämiseksi yliopisto on asettanut kolme työryhmää, joiden puheenjohtajiksi kutsuttiin dekaani Timo Jokela (palveluiden muotoilu), professori Merja Kinnunen (pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ) ja dekaani Matti Niemivuo (kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus). Työryhmät ovat työskennelleet. Työryhmien esitykset ovat liitteenä. Esitys Päätös Keskusteltaneen Lapin yliopiston strategisten kärkien kehittämisestä työryhmien esitysten pohjalta. Keskusteltiin ja annettiin eväitä eri työryhmien työn yhtenäisempää ja päällekkäisyyksiä poistavaan strukturointiin ja sisällön täsmentämiseen sekä realistiseen painottamiseen. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

25 Lapin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman strategiset kärjet luonnos Lapin yliopiston tutkimuksen profiilialueet ovat kansainvälisen arktisen ja pohjoisen tutkimus sekä matkailututkimus. Arktisen ja pohjoisen tutkimus ovat niin temaattisesti kuin alueellisesti laajaa yhteiskunnan ja ympäristön ja näiden vuorovaikutuksen tutkimusta. matkailun tutkimus on aluevaikuttamiseen ja liiketoimintaan suuntautunutta sisältäen samalla idean matkailusta laajasti: liikkumisena, ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutuksena, elämyksinä ja elämänä. Yliopisto pyrkii kansainväliseen tutkimuskärkeen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun kysymyksissä. Lapin yliopisto on myös ainoa suomalainen yliopisto, johon kuuluu taiteiden tiedekunta. Sen taiteen ja muotoilun tutkimuksella on vahva sidos yhteiskunnallisiin ilmiöihin, ympäristöön ja luontoon. Tutkimusta suuntaa pyrkimys näiden profiilialueiden sisällä kansainvälisesti tunnustettuun asemaan tiede- ja taideyliopistona kolmella, monitieteisillä strategisilla kärjillä: palvelumuotoilu pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus POHJOINEN HYVINVOINTI JA MUUTTUVA TYÖ 1. Mitä on pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ? Tutkimuskärjen näkökulma kumpuaa tavasta, kuinka alueelliset erot ja alueellinen eriarvoistuminen, ikääntyminen ja köyhyys ovat 2000-luvulla yhä keskeisimpiä ihmisten asemaa määrittäviä tekijöitä (vrt. EU:n kasvu- ja kilpailukykystrategia 2020). Pohjoisen alueelle on ominaista nuorten ja koulutettujen, erityisesti naisten, poispäin suuntautuva muuttoliike, väestön vanheneminen, tehdasteollisuuden lakkauttaminen tai muualle siirtyminen, työttömyyden kasvu, syrjäkylien tyhjentyminen ja kuntien taloudellisen ahdingon syveneminen. Samaan aikaan Pohjoisen aluetta kehitetään voimallisesti luonnonvaroihin nojaavan kansainvälisen kaivosteollisuuden ja matkailuteollisuuden nimissä. Ilmastomuutoksen myötä globaalin talouden mielenkiinto kasvanee edelleen, mikäli arktisella alueella avautuu uusia luonnonvaroja ja uusia logistisia kauppareittejä. Pohjoisen alue on samaan aikaan hyvinvoinnin marginaalissa ja kasvavassa määrin globaalin talouden intresseissä. Pohjoisen alueella tiivistyvät sosiaaliseen hyvinvointiin ja työn muutoksiin liittyvät kysymykset. Julkisen talouden muutokset, teollisuusyhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan siirtyminen, väestön ikääntyminen, luonnonvarojen hyväksikäytön globalisoituminen, sukupuolijärjestelmän jännitteet sekä uudet hallinnan muodot ovat ikääntyvän väestön, liikkuvan työvoiman ja eu:n ainoan alkuperäiskansan arjessa elettyä elämää. Arktisen alueen ja pohjoisten yhteiskuntien äärimmäiset olosuhteet ja kulttuurisesti tunnistettava mentaliteetti yhdistyneenä 2000-luvun globaalin talouden intresseihin mahdollistavat empiirisenä kontekstina monitieteistä tutkimusta, joka on yhtä aikaa kansallisesti ja kansainvälisesti uutta tietoa tuottavaa ja alueen hyvinvointia palvelevaa. Pohjoisen hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, millaista työtä alueella tehdään ja teetetään, kuka sitä tekee ja millaisiin lähtökohtiin se perustuu. Painopisteen perspektiiviä voi kuvata sosiaalisesti kestävä työ -käsitteellä. Kysymys on siitä, miten työn tekemisen tavat sekä rakenteet vaikuttavat ihmisten elettyyn hyvinvointiin ja miten yksilöiden toiminnalla on yhteisöllinen ja sosiaalinen perspektiivi. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että sosiaalisesti kestävä työ ja sen tulokset ovat tiiviissä yhteydessä alueen historiaan, mentaliteetteihin ja identiteetteihin, ja vahvistavat alueellista hyvinvointia, tuottavat emansipatorisia vaikutuksia sekä kasvattavat taloudellista, kulttuurista ja sosiaalista pääomaa.