Yliopistoneuvosto Tarja Särkkä, p , Kokous 1/2011 Paikka: Hallinnon kokoushuone

Transkriptio

1 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Yliopistoneuvosto Tarja Särkkä, p , 2249 Kokous 1/2011 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Kaarina Määttä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Karoliina Rantanen Juho Hinkkanen Anne Hyyryläinen Hannu Mällinen Jannina Lahti Leena-Maija Karttunen Hanne Korpelainen Jarkko Sippola 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n toisen momentin mukaan kutsu monijäseniseen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole toisin päättänyt. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopistoneuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös Todettiin Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Kaarina Määttä Esittelijä Tarja Särkkä

2 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Yliopistoneuvosto Tarja Särkkä, p , 2249 Kokous 1/2011 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Kaarina Määttä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Karoliina Rantanen Juho Hinkkanen Anne Hyyryläinen Hannu Mällinen Jannina Lahti Leena-Maija Karttunen Hanne Korpelainen Jarkko Sippola 2. Ilmoitusasiat - Lapin yliopisto on tehnyt sopimuksen yhdessä Oulun yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa saamelaisuuteen liittyvästä korkeakouluyhteistyöstä, LIITE 1. - Sopimus Lapin ja Oulun yliopiston yhteistyöstä vuosille , LIITE 2. - Kompassi Ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoitatutkimushankkeesta on tehty eettinen ennakkoarviointi Rehtorin päätöksellä tutkimusvararehtori Suvi Ronkainen hyväksyy Suomen Akatemian tutkimushankkeet ja antaa niitä koskevat sähköiset sitoumukset. Esitys Päätös Todettaneen ilmoitusasiat Todettiin. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Kaarina Määttä Esittelijä Tarja Särkkä

3 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Yliopistoneuvosto Tarja Särkkä, p , 2249 Kokous 1/2011 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Kaarina Määttä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Karoliina Rantanen Juho Hinkkanen Anne Hyyryläinen Hannu Mällinen Jannina Lahti Leena-Maija Karttunen Hanne Korpelainen Jarkko Sippola 3. Lapin yliopiston profiilin strategiset kärjet Työryhmät ovat valmistelleet kehittämissuunnitelmat (LIITE 3) strategisten kärkien kehittämishankkeisiin. Yliopiston hallitus keskusteli kehittämissuunnitelista kokouksessaan Keskustelun pohjalta valmisteltavat uudet luonnokset toimitetaan yliopistoneuvoston jäsenille ennen kokousta. Esitys Päätös Keskusteltaneen kehittämissuunnitelmista. Esityksen mukainen. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Kaarina Määttä Esittelijä Tarja Särkkä

4 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Yliopistoneuvosto Tarja Särkkä, p , 2249 Kokous 1/2011 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Kaarina Määttä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Karoliina Rantanen Juho Hinkkanen Anne Hyyryläinen Hannu Mällinen Jannina Lahti Leena-Maija Karttunen Hanne Korpelainen Jarkko Sippola 4. Opiskelun ja opetuksen palautejärjestelmä Opiskelun ja opetuksen palautejärjestelmä Lapin yliopiston perusopetus on hyväksytty opetusneuvostossa Päivitetty palautejärjestelmä on käsitelty ja hyväksytty opetuksen kehittämisryhmässä Esitys Hyväksyttäneen Opiskelun ja opetuksen palautejärjestelmä Lapin yliopiston perusopetus (LIITE 4). Päätös Päätettiin hyväksyä Opiskelun ja opetuksen palautejärjestelmä Lapin yliopiston perusopetus. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Kaarina Määttä Esittelijä Tarja Särkkä

5 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Yliopistoneuvosto Tarja Särkkä, p , 2249 Kokous 1/2011 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Kaarina Määttä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Karoliina Rantanen Juho Hinkkanen Anne Hyyryläinen Hannu Mällinen Jannina Lahti Leena-Maija Karttunen Hanne Korpelainen Jarkko Sippola 5. Lapin yliopiston tutkijakoulutus ja tohtoriohjelmat Keväällä 2010 aloitettiin Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen yhteinen kehittäminen. Kehittämistyön taustalla oli sekä yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman tekeminen että OKM:n asettaman tutkijakoulutustukiryhmän esittämiin ehdotuksiin vastaaminen. Tähän tarkoitetun työryhmän kokoonkutsujana toimi tutkimuksesta vastaava vararehtori Suvi Ronkainen. Tutkijakoulutus -työryhmään kutsuttiin kaikista tiedekunnista ne henkilöt, jotka kuuluvat syksyllä tai keväällä 2010 tiedekuntien tutkijakoulutusta pohtivaan työryhmään. Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus siitä, millainen tutkijakoulutuksen rakenne ja hallinto tulee olemaan Lapin yliopistossa. (LIITE 5). Yliopistoneuvosto keskusteli asiasta edellisessä kokouksessa, minkä jälkeen työryhmä on työstänyt asiaa edelleen, (LIITE 5). Esitys Päätös Keskusteltaneen tutkijankoulutuksen rakennetta ja hallintoa koskevasta ehdotuksesta. Esityksen mukainen. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Esittelijä Kaarina Määttä Tarja Särkkä

6 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Yliopistoneuvosto Tarja Särkkä, p , 2249 Kokous 1/2011 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Kaarina Määttä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Karoliina Rantanen Juho Hinkkanen Anne Hyyryläinen Hannu Mällinen Jannina Lahti Leena-Maija Karttunen Hanne Korpelainen Jarkko Sippola 6. Muut asiat Hallintojohtosäännön mukaan kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi kuitenkin läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Esitys 1) Esitys 2) Päätös 1) Päätös 2) Esitetään, että yliopistoneuvosto päättäisi eettisen ennakkoarvioinnin suorittamisesta YTM Tiina Qvistin tutkimukselle Neuvoteltu sovinto? Parisuhdeväkivalta suomalaisen rikos- ja riita-asioiden sovittelukäsittelyn piirissä. Esitetään, että yliopistoneuvosto nimeää ennakkoarviointia tekemään prof. Juha Karhun, tutkimusjohtaja Anu Valtosen sekä prof. Sanna Väyrysen. Ryhmän puheenjohtajana toimii professori Suvi Ronkainen. Esityksen mukainen. Esityksen mukainen. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Esittelijä Kaarina Määttä Tarja Särkkä

7 1 Lapin yliopiston profiilin strategiset kärjet ja niiden kehittäminen YLEISTÄ Lapin yliopiston tutkimuksen profiilialueena on arktinen ja pohjoinen tutkimus sekä matkailututkimus. Arktisen ja pohjoisen tutkimus on niin temaattisesti kuin alueellisesti laajaa yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimusta. Matkailun tutkimus suuntautuu aluevaikuttamiseen ja liiketoimintaan ja sisältää idean matkailusta laajasti: liikkumisena, ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutuksena, elämyksinä ja elämänä. Lapin yliopisto on paitsi tiede myös taideyliopisto, mikä antaa yliopiston profiilin strategisiin kärkiin oman lisänsä. Taiteiden tiedekunnan taiteen ja muotoilun tutkimuksella on vahva sidos yhteiskunnallisiin ilmiöihin, hyvinvointiin, ympäristöön ja luontoon. Yliopisto pyrkii kansainvälisesti tunnustetuksi tiede ja taideyliopistoksi profiilinsa kolmella kärjellä, jotka ovat: pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus palvelumuotoilu. Strategiset kärjet linkittyvät sisällöllisesti toisiinsa. Yhteisiä, toisiaan leikkaavia alueita ovat esimerkiksi saamelais ja alkuperäiskansatutkimus, matkailu sekä kestävyyden teema yleisenä tutkimustavoitteena. Yliopiston strategisista kärjistä kaksi ensimmäistä, pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ sekä kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus pohjautuvat yliopiston jo olemassa oleviin vahvuuksiin. Palvelumuotoilun strategisen kärjen tutkimus ja taiteellinen toiminta on kehittyvässä vaiheessa. 1. POHJOINEN HYVINVOINTI JA MUUTTUVA TYÖ 1.1. Mitä on pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ? Pohjoisen alueella korostuvat sosiaaliseen hyvinvointiin ja työn muutoksiin liittyvät kysymykset. Pohjoinen alue tarjoaa haasteita uudenlaisen pohjoisen hyvinvointipolitiikan ja sen käytäntöjen kehittämiselle.

8 2 Julkisen talouden muutokset, teollisuusyhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan siirtyminen, väestön ikääntyminen, luonnonvarojen hyväksikäytön globalisoituminen, sukupuolijärjestelmän jännitteet sekä uudet hallinnan muodot ovat ikääntyvän väestön, liikkuvan työvoiman ja EU:n ainoan alkuperäiskansan arjessa elettyä elämää. Alueellinen ja taloudellinen eriarvoistuminen ja ikääntyminen ovat 2000 luvulla yhä keskeisimpiä ihmisten asemaa määrittäviä tekijöitä. Pohjoiselle alueelle on ominaista samanaikaisesti marginalisoituminen ja voimakas taloudellinen kehittäminen. Esimerkkejä marginalisoitumisesta ovat nuorten ja koulutettujen, erityisesti naisten, poispäin suuntautuva muuttoliike, väestön vanheneminen, tehdasteollisuuden lakkauttaminen, työllisyyden heilahtelut, syrjäkylien tyhjentyminen ja taloudellisen ahdingon syveneminen. Samaan aikaan pohjoisen aluetta kehitetään luonnonvaroja hyödyntävän kaivos ja energiateollisuuden ja matkailun nimissä. Ilmastomuutoksen myötä pohjoisen merkitys globaalissa taloudessa kasvaa edelleen mm. uusien logististen kauppareittien takia. Hyvinvointi jaetaan perinteisesti fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Pohjoisen hyvinvoinnin osatekijöitä ovat tasa arvoiset koulutusmahdollisuudet, toimivat sosiaali ja terveyspalvelut sekä yhteisöllisesti kestävät elinkeinoelämän rakenteet. Pohjoisen hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, millaista työtä alueella tehdään, kuka sitä tekee ja millaisiin lähtökohtiin se perustuu. Painopistettä kuvaa sosiaalinen kestävyys. Kyse on siitä, miten työn tekemisen tavat sekä elinkeinoelämän rakenteet vaikuttavat ihmisten elettyyn hyvinvointiin. Sosiaalisesti kestävä työ pohjoisessa perustuu alueen historiaan, mentaliteetteihin ja identiteetteihin Pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn tutkimus ja taiteellinen toiminta Lapin yliopistossa Pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn ja pohjoisen hyvinvoinnin tutkimus on Lapin yliopiston vahvuusalue, jota tukevat toiminnassa olevat verkostot ja meneillään olevat tutkimushankkeet. Vuonna 2010 tähän tematiikkaan liittyviä monitieteisiä tutkimushankkeita oli meneillään yli 20. Tutkimushankkeiden kokonaisrahoitus on ollut vuositasolla noin 2,4 M. Eri rahoitusinstrumentit ovat olleet käytössä monipuolisesti. Vuosina yliopistossa on tehty yli 20 teemaan liittyvää väitöstutkimusta. Pohjoisen hyvinvoinnin tematiikkaan liittyviä meneillään ja suunnitteluvaiheessa olevia tutkimussisältöjä ovat mm. alue ja talouspolitiikan vaikutus hyvinvoinnille, Barentsin alueen sosiaalinen kehitys, pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit, vanhuusoikeus ja lasten ja nuorten hyvinvointi, ydinvoima, kaivos ja matkailupaikkakunnat yhteisöinä, pohjoisen sukupuolijärjestys sekä hyvinvointipalveluiden informaatioteknologiset sovellutukset.

9 3 Lapin yliopistossa muuttuvaan työhön liittyviä tutkimuksia on tehty mm. seuraavista teemoista: muuttuvan työn johtaminen, vuokratyö, matkailutyö, ydinvoimatyö, kaivokset, yrittämisen muodot, työoikeus, uusi palvelutyö käytäntönä, työvoiman liikkuvuus, työmarkkinoiden rakenteiden muodostuminen, pohjoinen opettajuus, sekä pohjoisen työelämän muutosten sukupuolivaikutukset. Lapin yliopiston erityispiirre on eri tieteenalojen ja soveltavan taiteen yhteistyö hyvinvoinnin tutkimuksessa. Taideteollinen ala on mukana useissa yhteistyöhankkeissa, joissa taiteellista toimintaa on kehitetty ja sovellettu eri yhteisöjen, etnisten ryhmien ja ikäihmisten identiteettiä ja psykososiaalista hyvinvointia tukevaan toimintaan pohjoisessa. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio ohjelmaan kuuluu laaja ja jatkuva aineiston keruu, mikä mahdollistaa monimuotoisen hyvinvointitutkimuksen Visio 2020 Vuonna 2020 Lapin yliopiston pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu tutkimusyhteisö. Hyvinvoinnin ja työn tutkimus muodostaa perustan laadukkaalle koulutukselle ja yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle. Lapin yliopisto toteuttaa pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn strategisen kärjen tematiikkaan pohjautuvaa tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelman sisälle on rakennettu tohtoriohjelma, jonka osia toteutetaan University of the Arcticin kansainvälisten temaattisten tutkimusverkostojen yhteistyönä. Aiemmin kansallisena tohtoriohjelmana toiminut sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tohtoriohjelma on laajentunut kansainväliseksi pohjoisen hyvinvointipolitiikan ja sen käytäntöjen tutkimus ja kehittämisohjelmaksi. Pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn tutkimuksen pohjalta Lapin yliopisto kouluttaa asiantuntijoita, jotka tunnistavat työnsä perustat ja joiden asiantuntijuus ei vanhene taloudellisten suhdanteiden ja työmarkkinarakenteiden muuttuessa. Tätä työtä tukee riittävän laajapohjainen oppiaineprofiili, joka mahdollistaa työmarkkinavalintojen tekemisen kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansainväliset tiedeperusteiset maisteriopinnot monipuolistavat ja uudistavat perusopetusta. Yliopiston tutkimustoiminnasta vuonna 2020 noin 30% kohdistuu pohjoiseen hyvinvointiin ja muuttuvaan työhön. Aihepiiristä valmistuu vuosittain 50 tieteellistä julkaisua, joista 25 on kansainvälisiä referee julkaisuja. Väitöskirjoja tuotetaan 10.

10 4 2. KESTÄVÄ KEHITYS, OIKEUS JA OIKEUDENMUKAISUUS 2.1. Mitä on kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus? Kestävä kehitys tarkoittaa yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan kehitystä, joka ei vaaranna tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Kestävän kehityksen ydinkysymyksenä pidetään taloudellisen ja ekologisen kestävyyden yhdistämistä. Kehitystä voidaan kuitenkin arvioida myös sosiaalisen, poliittisen, oikeudellisen ja kulttuurisen kestävyyden kannalta. Kaikki nämä ulottuvuudet ovat eri tavoin sidoksissa toisiinsa. Kestävästä kehityksestä voidaan puhua myös taiteen ja muotoilun näkökulmasta tarkastellen laajasti ihmisen muokkaamaa ympäristöä, esinemaailmaa ja koko kulttuuria. Kestävää kehitystä ohjataan myös oikeudellisilla normeilla. Maailmanlaajuiset ilmiöt, kuten globalisaatio ja ilmastonmuutos, vaikuttavat kestävän kehityksen edellytyksiin Lapissa ja muilla pohjoisilla alueilla Lapin yliopiston kestävän kehityksen tutkimus ja siihen liittyvä taiteellinen toiminta Lapin yliopiston strategiassa kestävä kehitys ymmärretään oikeudenmukaisuuden näkökulmasta: millaista kehitystä, kenen ehdoilla ja kenen hyväksi pohjoisessa tuotetaan ja toteutetaan. Tällöin tutkimuskysymykset koskevat esimerkiksi yleistä aluekehitystä, luonnonvarojen ja ympäristön käyttöä, hyötyjen ja haittojen jakoa, asukkaiden mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa, paikallisten kulttuuripiirteiden kunnioittamista, sosiaalista turvallisuutta, eri väestöryhmien elinoloja ja hyvinvoinnin tasa arvoa kaikissa merkityksissään. Tutkimus pitää sisällään monitieteisen ympäristötutkimuksen ja alkuperäiskansoihin, esimerkiksi saamelaisuuteen, liittyvän tutkimuksen. Monitieteinen ympäristötutkimus ja saamelaisuuteen ja alkuperäiskansoihin kohdistuva tutkimus muodostavat Lapin yliopistossa vahvan tutkimusalueen, joka nivoo yhteen yliopiston tiedekuntien ja Arktisen keskuksen osaamista. Saamelaisuuteen liittyvä tutkimus on monitieteistä ja yhteistyöverkostojen pohjalta vahvistuvaa. Yhteistyötahoja ovat saamelainen korkeakoulu Kautokeinossa, Oulun yliopiston Giellagas instituutti ja University of Arcticin temaattiset verkostot. Viime vuosina erityisesti ilmastonmuutosta, sen hillintää ja sopeutumista koskevat luonnontieteelliset, yhteiskuntatieteelliset sekä oikeustieteelliset hankkeet ovat saaneet

11 5 tutkimusrahoitusta Suomen Akatemialta ja muista rahoituslähteistä. Kestävän kehityksen tutkimusalueella on tehty vuosina yhteensä 23 väitöskirjaa, joista 15 monitieteisen ympäristötutkimuksen ja kahdeksan saamelaisuuteen liittyvän tutkimuksen alueelta. Yliopiston taideteollinen ala on puolestaan kansainvälisesti tunnettu monitieteiseen tutkimukseen perustuvista ympäristötaidehankkeista, joita on toteutettu niin Suomen, Ruotsin, Norjan kuin Venäjän saamelaisten parissa Visio 2020 Vuonna 2020 Lapin yliopiston kestävän kehityksen strateginen kärki on vakiintunut osaksi yliopiston yksiköiden tutkimusta ja taiteellista toimintaa, tieteellistä tutkijakoulutusta ja perusopetusta. Yliopiston monitieteinen ympäristötutkimus ja pohjoisiin alkuperäiskansoihin liittyvä asiantuntemus on kansainvälisesti tunnettua. Tutkimustiedon yhteiskunnallista hyödyntämistä edistetään tiedeviestinnän ja taiteellisen toiminnan eri keinoja käyttäen. Ympäristöä tutkimuskohteena lähestytään luonnonvarapolitiikan hallinnan näkökulmasta. Lapin yliopiston kestävän kehityksen tutkimusohjelmassa tutkimuskohteina ovat mm. ympäristökansalaisuus, ympäristötieto ja asiantuntemus, ympäristöoikeus, kestävä maisema ja aluetalous, kestävä muotoilu, ympäristöjohtaminen, ilmastonmuutos, ympäristönhallinta ja ympäristöä koskevat arvostukset ja käytännöt. Lapin yliopiston erityinen ympäristötutkimuksen alue on arktisen alueen ympäristökysymysten ja hallintamekanismien oikeudellinen tutkimus. Taiteiden tiedekunta havainnollista tutkimusta taiteellisin ja visuaalisin keinoin. Arktisen keskuksen tiedekeskus tarjoaa tähän ympäristön. Lapin yliopiston vahvuus on saamelaisuuteen ja muihin alkuperäiskansoihin liittyvä yhteiskuntatieteellinen ja oikeustieteellinen tutkimus. Arktisen keskuksen koordinoima Arktis tohtoriohjelma on osa pohjoisten yhteiskuntien ja kestävän luonnonvarapolitiikan tohtorikoulutusta. Ohjelman teemat kohdistuvat luonnonvarojen käytön, hallinnan ja luonnonvarapolitiikan, elinkeinoelämän sekä kulttuuristen ja sosiaalisten kysymysten kohtaamiseen. Kansainvälisesti kestävän matkailun ja matkailun liiketoiminnan tutkimus on tärkeä tutkimusteema tohtorikoulutuksessa. Monitieteiseen tohtoriohjelmaan liittyy yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa, erityisesti Metlan ja Lynet verkoston (Luonnonvara ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä).

12 6 Tutkimusalueeseen linkittyy myös Legal Cultures in Transnational World kansainvälinen tohtoriohjelma, jonka ytimenä on Legal Cultures in Transnational World (LeCTra) tohtoriohjelma. Ohjelma painottuu kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen politiikan tutkimukseen ja perustuu kansainvälistä tohtoriohjelmaa suunnitelleen hankkeen, RUCHIN: Creation of a Cross Disciplinary Doctoral Programme in Contemporary Russian and Chinese Economic Law tuloksille. Tohtorikoulutusta vahvistavat eri alojen sisällölliset teemaryhmät ja tutkijaverkostot, kuten taiteiden tiedekunnan koordinoima University of the Arctic verkoston Arctic Sustainable Design temaattinen tutkimusverkosto. Tutkimusalueen tutkimustoiminta muodostaa vuonna 2020 noin 25 % yliopiston tutkimustoiminnasta. Vuonna 2015 yliopistosta valmistuu noin 30 tematiikkaan liittyvää tieteellistä julkaisua, joista kansainvälisiä referee julkaisuja vähintään 20. Väitöskirjoja tuotetaan vuosittain PALVELUMUOTOILU 3.1. Mitä on palvelumuotoilu? Palvelusektori on nykyään sekä tuotannon arvolla että työllisyydellä mitattuna laajin talouden toimiala kaikissa OECD maissa. Se vastaa tällä hetkellä noin 70 prosentin osuutta tuotannosta ja työllisyydestä ja sen osuuden kokonaistuotannosta ennakoidaan edelleen kasvavan. Työllistävän ja taloudellisen volyymin kasvamisen taustalla on palvelutuotannon sisällöllinen ja käsitteellinen laajentuminen. Siihen kuuluu erilaisten palvelutuotteiden ja uusien ammattien lisäksi myös suuri joukko erilaisia kansalaisille suunnattuja asioimis, opiskelu ja vaikuttamiskanavia. Yhteiskunnallisesti keskeisimpiä näistä ovat julkisen sektorin erilaisten toimintojen ja sosiaalipalvelujen muuttuminen sähköiseksi asioinniksi. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan liiketaloudellista palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin kiinnittämällä huomiota palveluiden tuottajan ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen ja asiakkaan palvelukokemuksen laatuun. Kiinnostus palvelumuotoilua kohtaan on viime vuosina lisääntynyt sekä yrityselämässä että akateemisessa tutkimuksessa, erityisesti muotoilualan tutkimuksessa, liiketaloustieteellisessä palvelututkimuksessa ja matkailututkimuksessa. Myös taide ja kulttuurialalla palveluiden muotoiluun on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Kun taidetta käytetään taideinstituutioiden ulkopuolella taiteen ulkopuolisiin päämääriin, kuten sosiaalityöhön tai laajemmin hyvinvoinnin edistämiseen, puhutaan taidelähtöisistä palveluista. Myös oppimisen ja oppimisympäristöjen suunnittelussa palveluiden muotoilu on noussut kehittämisprosessien keskeiseksi osaksi.

13 7 Palvelumuotoilun tutkimus nojaa viitekehykseen, joka pyrkii käsitteellistämään ja jäsentämään palveluprosessin kulun ja siihen kuuluvat sosiaaliset, semioottiset, teknologiset ja taloudelliset elementit. Palveluvaltaistuneessa taloudessa tällaiselle laajennetulle palvelumuotoilun näkökulmalle on tarvetta Palvelumuotoilun tutkimus ja taiteellinen toiminta Lapin yliopistossa Lapin yliopistossa palvelumuotoilu hyödyntää taiteiden tiedekunnan taideteollisen muotoiluosaamisen, yliopiston muiden tiedekuntien ja Arktisen keskuksen yhteistyöhön perustuvia mahdollisuuksia matkailu ja muiden elämystuotteiden, sähköisten palveluiden, hyvinvointipalveluiden sekä esteettömien ja turvallisten ympäristöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Palvelumuotoilun tutkimuksen kohteina ovat käyttäjälähtöisen tuote ja konseptimuotoilun lisäksi myös koulutus ja hyvinvointipalvelut, kulttuuri ja palvelutyö sekä erilaiset ihmisen toimintaa ohjaavat ympäristöt. Taideteollisesta näkökulmasta palvelumuotoilun metodologia edellyttää proaktiivista, tulevaisuuteen luotaavaa ja ennakoivaa tutkimusotetta. Yhteiskunnalliset ilmiöt ovat luonteeltaan monitieteisiä. Tämä edellyttää myös palvelumuotoiluun kriittistä yhteiskuntatieteellistä tutkimusotetta. Palvelumuotoilun laajemman tulkinnan mukaan myös soveltava taiteellinen toiminta on osa palvelumuotoilua. Nykytaiteen yhteiskunnallisen paradigman mukaisessa yhteisö ja ympäristötaiteessa on piirteitä sekä muotoilualoilta että kasvatustieteestä, jolloin taidetoiminta ymmärretään sekä palveluna että palveluiden kehittämisen välineenä. Taide ymmärretään sosiaalisena, ja yhteisöllisenä prosessina, jossa tuotetaan yhteisiä arvoja, symboleita, merkityksiä ja tapoja toimia. Lapin yliopistossa on ollut useita palvelujen kehittämistä sivuavia monitieteisiä ja taiteisia tutkimus ja kehittämishankkeita. Aihepiiristä on valmistunut useita pro gradu tasoisia tutkielmia ja siitä on valmisteilla väitöstutkimuksia Visio 2020 Vuonna 2020 palvelumuotoilu on Lapin yliopiston keskeinen taidetta ja tiedettä yhdistävä strateginen kärki. Palvelumuotoilu on yliopiston yksiköiden yhteinen kehittämisen kohde, joka näkyy yliopiston eri tehtäväalueilla kytkeytyneenä erityisesti yliopiston profiiliin, pohjoiseen ja arktiseen osaamiseen ja matkailuosaamiseen. Palvelumuotoilun kehittäjänä yliopisto luo edellytyksiä julkisten palveluiden, oppilaitosten ja yksityisen sektorin palvelukykyiselle palvelutuotannolle.

14 8 Lapin yliopistolla on tiede ja taideosaamiseensa pohjautuen vahva palvelumuotoilun tutkimusohjelma ja rooli palvelumuotoilun menetelmien kehittäjänä. Palvelumuotoilun tutkimusohjelman sisällä toimii monitieteinen tohtoriohjelma, joka perustuu laajalle ja monitieteiselle ihmis, kulttuuri ja käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun tutkimukselle. Sen teemoihin kuuluvat mm. palvelumuotoilun metodologia, erilaiset tietotekniset ratkaisut ja uudet palvelumallit koulutuksessa sekä sosiaali ja terveysalalla ja visuaalinen viestintä ja sen suunnittelu. Suuri osa matkailuun liittyvästä tutkimuksesta ja kehittämistyöstä on palvelumuotoilua eri muodoissaan. Tohtoriohjelmassa korostuu muotoilun tutkimuksen ja taiteen vahva sidos yhteiskunnallisiin ilmiöihin, elämyksiin, ympäristöön ja luontoon. Tohtoriohjelman kehittelytyön pohjana on toiminut kansainvälinen Erasmus rahoitteinen European Mind tohtoriohjelman suunnitteluprojekti. Osana Lapin yliopiston koordinoimaa University of the Arcticin Arctic Design and Arctic Art and Education temaattisten verkostojen toimintaa yliopisto tuottaa kansainvälisesti tunnustettua palvelumuotoilun tutkimustietoa. Lapin korkeakoulukonsernissa palvelumuotoiluun liittyvä soveltava tutkimus toteutuu sekä yhteisen innovaatio ohjelman että Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutin ja Pohjoisen kulttuuri instituutin kautta. Tutkimusalueen tutkimustoiminta muodostaa vuonna 2020 noin 10 prosenttia yliopiston tutkimustoiminnasta. Vuonna 2015 yliopistosta valmistuu noin 30 tematiikkaan liittyvää tieteellistä julkaisua, joista kansainvälisiä referee julkaisuja vähintään 10. Väitöskirjoja tuotetaan vuosittain Konkreettiset kehittämistoimenpiteet, vastuut ja voimavarat 1. Rehtori nimeää yliopiston profiilin strategisten kärkien vastuuprofessorit. 2. Kukin vastuuprofessori verkostoi tutkimusalueen asiantuntijat ja kokoaa ryhmän, jonka tehtävänä on innovoida tutkimushankkeita ja vahvistaa tutkimuksen kansainvälisyyttä. Lisäksi ryhmä jatkaa strategiseen kärkeen suunnatun uuden tohtoriohjelman valmistelua. 3. Hankkeiden valmistelussa otetaan huomioon tiedekuntien ja Arktisen keskuksen välinen yhteistyö ja yhteistyö University of the Arcticin tutkimuksen temaattisiin verkostoihin sekä muu kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Tohtoriohjelma valmistellaan yhteistyössä yliopiston yhteisen tutkijakoulun kanssa.

15 9 4. Ryhmä valmistelee yhteistyössä yliopiston kansainvälisten asioiden yksikön kanssa strategisen kärjen kansainväliset kumppanuudet ja laatii systemaattisen yhteistyön edellyttämät yhteistyösopimukset kehittämissuunnitelmineen. 5. Ryhmä osallistuu osana Lapin yliopiston strategisten kärkien vuonna 2011 toteutettavaa itsearviointiprosessia arvioinnin organisointiin ja käytännön toteutukseen. 6. Yliopisto suuntaa tutkimusryhmille kilpailtavaa rahoitusta strategisia kärkiä vahvistavien tutkimushankkeiden toteutukseen. Lisäksi ryhmille suunnataan rahoitusta kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, TEKES) ja kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (EU:n puiteohjelmat, EU:n tutkimusohjelmat,..) hankehakemusten valmisteluun. Hankkeiden valinta tapahtuu ulkopuolisen arvioinnin pohjalta. 7. Viestintäyksikkö laatii yhdessä nimetyn kehittämisryhmän kanssa palvelumuotoilun WWW sivustot ja ottaa tiedeviestinnässään huomioon tutkimusalan tavoitteet ja tuotokset. Voimavarat/ /vuosi (1000 ) Vastuuprofessorien nimeäminen (osittainen vapautus aiemmista työtehtävistä) 90 Tutkimusohjelman ja tohtoriohjelman valmistelu 30 Kv.kumppaneiden valinta ja yhteistyön käynnistäminen/vahvistaminen 50 Yliopiston sisällä kilpailtu hankerahoitus (valtionrahoitus) 500 Täydentävän rahoituksen tutkimustoiminta Tutkimusohjelman toteutus SA TEKES EU:n puiteohjelmat ym. kansainvälinen kilpailtu rahoitus muu täydentävä rahoitus Tohtoriohjelmien toteutus SA kansainvälinen rahoitus*) ENPI Yliopiston assistentit ja muut jatkokoulutustehtävät, n. 10 htv (tsekataan) 400 *) Sisältää myös kansainvälisen vaihdon rahoituksen. Yhteensä

16 OPISKELUN JA OPETUKSEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ Lapin yliopiston perusopetus Perusopetuksen palautejärjestelmä on osa Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää ja laatutyötä. Palautetta kerätään kattavasti ja systemaattisesti opiskelun ja opetuksen laadun arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Palautejärjestelmän avulla opiskelijat vaikuttavat opetuksen, opiskelun ja oppimisen laadun parantamiseen sekä ilmaisevat opintojensa kulkua edistävät ja vaikeuttavat tekijät. Palautekulttuurin omaksumiseksi sekä opettajilla että opiskelijoilla on velvollisuuksia ja oikeuksia. Opettajan tehtävänä on hankkia opiskelijapalautetta oman opetuksensa kehittämiseksi. Opiskelijoiden tehtävänä on antaa palautetta. Sitä voidaan antaa monin eri tavoin kurssin aikana tai kurssin jälkeen, sähköisesti ooditoiminnolla, palautekeskusteluina, kyselylomakkeilla, oppimis- ja reflektiopäiväkirjoin tai verkko-opetuksen työkalujen avulla. Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt osallistuvat omalta osaltaan palautekulttuurin kehittämiseen hankkimalla opiskeluun liittyvistä vaihtuvista teemoista yleispalautetta (AnnaPalaa -palaute). Opiskelijapalautteiden lisäksi yliopisto kerää tietoa alumneilta tutkintojen laadusta työmarkkinoilla. Kaikki eri tavoin kerätyt palautteet analysoidaan, arvioidaan kehittämistoimenpiteiden tarve, dokumentoidaan päätökset sekä seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Opiskelijoille pyritään antamaan aina myös vastapalaute. Lapin yliopiston palautejärjestelmä esitetään seuraavassa kuviossa. Oodi ja muut kurssipalautteet OPETTAJA oodivastuuhenkilö Opettajien antama vastapalaute Opettajan keräämät palautteet OPETTAJA oppiaineen vastuuhenkilöt OPPIAINEIDEN PALAUTEKESKUSTELUT marras-joulukuu PALAUTEPÖYDÄT Tiedekunnat, opetusta antavat yksiköt tammi-helmikuu TIEDOTTAMINEN, ARVIOINTI, SEURANTA Tiedekuntakohtaiset muistiot Opetuksen kehittämistyöryhmä Tiedekunta / yksikkö Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Opiskelijoiden Yleispalaute Anna Palaa yleispalaute syksyllä teemapalaute keväällä YLIOPPILASKUNTA & AINEJÄRJESTÖT koulutuspoliittinen sihteeri Yliopistoneuvosto vuosittain Yliopiston hallitus vuosittain V A I K U T U S OPETUS OPPIMINEN OPS-TYÖ TUKIPALVELUT Kuvio. Opiskelun ja opetuksen palautejärjestelmä 1

17 PALAUTTEEN KERUUMUODOT a. Oodin palautetoiminto Keskitetty opiskelijapalaute yliopiston perusopetuksesta hankitaan weboodipalautejärjestelmän avulla. Järjestelmässä olevaa strukturoitua palautelomaketta opettaja voi halutessaan täydentää omilla lisäkysymyksillään. Kurssin päätyttyä opiskelija saa sähköpostilla pyynnön antaa kurssipalautetta. Palauteajan umpeutumisen jälkeen opettaja saa sähköpostiviestin palautteiden tuloksista. Oodivastuuhenkilö laatii kurssipalautteista yhteenvedon, mikäli kurssilaisista vähintään viisi opiskelijaa on antanut palautetta tai opiskelija on antanut luvan kurssipalautteen julkaisemiseen. Vastuuopettaja saa tiedon kurssipalautteiden yhteenvedoista Hän voi määritellä palautteen näkymisen myös muille web-oodin käyttäjille. Opiskelijat odottavat saavansa antamastaan palautteesta opettajan vastapalautetta. b. Opettajan keräämä palaute Opettaja voi pyytää opiskelijapalautetta monin eri tavoin, esimerkiksi vuorovaikutteisen palautekeskustelun tai kyselylomakkeen avulla. Opettaja voi hyödyntää palautteen keruuseen ja käsittelyyn myös verkko-oppimisympäristön työvälineitä. Oppimis- ja reflektiopäiväkirjojen kautta opettajan ja opiskelijan vuorovaikutus tulee niin ikään näkyväksi. Opiskelijapalautteen dokumentointi on aina tarpeen, oli opettajan itse keräämä opiskelijapalaute kerätty millä tahansa menetelmällä. c. Opiskelijoiden keräämä palaute Ylioppilaskunnan keräämä AnnaPalaa palaute on osa yliopiston palautejärjestelmää. AnnaPalaa - palautekampanja järjestetään yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa kaksi kertaa vuodessa. Huhtitoukokuussa kerätään teemapalautetta ja loka-marraskuussa yleispalautetta. Palaute kerätään sähköisesti. AnnaPalaa -palautteen keräämisestä ja käsittelystä vastaa ylioppilaskunnan koulutus- ja sosiaalipoliittinen sihteeri. Hän toimittaa koonnit ainejärjestöjen ja oppiaineiden palautevastuuhenkilöille sekä tiedekuntien ja opetusta antavien yksiköiden palautepöytävastaaville. PALAUTTEEN KÄSITTELY a. Oppiaineiden palautteen käsittely Oppiaineiden palautekeskusteluissa käsitellään oppiainekohtaisia opetuksen suunnitteluun, kehittämiseen, arviointiin sekä oppiaineen sisältöön liittyviä asioita. Tilaisuuksissa käydään läpi kaikki eri tavoin kerätyt oppiaineiden kurssipalautteet sekä vuosikurssipalautteet. Kunkin oppiaineen vastuuhenkilö huolehtii palautemateriaalin kokoamisesta ja palautetilaisuuden käytännön järjestelyistä kuten myös muistion laatimisesta. Vastuuhenkilöt toimittavat tilaisuudesta tehdyn muistion tiedekunnan opintopäällikölle tiedekunnan palautepöytä -keskustelua varten. Oppiaineiden palautekeskustelut järjestetään marras joulukuun aikana ja ne ovat avoimia tilaisuuksia opiskelijoille ja henkilökunnalle. 2

18 b. Tiedekunnan palautepöytä -keskustelut Tiedekunnan palautepöytä on opetushenkilöstölle, opiskelijoille ja muulle henkilöstölle avoin ja vuorovaikutuksellinen keskustelutilaisuus, jossa käsitellään vuoden aikana eri tavoin koottu opiskelijapalaute (ks. kuvio), myös opiskelijoiden itse keräämät AnnaPalaa -koonnit. Tilaisuutta varten on suositeltavaa pyytää myös muuta perusopetukseen liittyvää palautemateriaalia esimerkiksi tukipalveluyksiköiden (kuten atk-palvelut, opiskelijapalvelut, kansainväliset palvelut, työelämä- ja rekrytointipalvelut) kokoamaa aineistoa. Palautepöytä-keskustelut järjestetään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Koollekutsujana toimii tiedekunnan opintopäällikkö sekä kielikeskuksessa ja kirjastossa tehtävään nimetty henkilö. Koollekutsuja laatii keskustelumuistion.. DOKUMENTOINTI JA TIEDOTTAMINEN Palautepöytämuistiohin kirjataan keskustelussa esiin nousseet asiat opetuksen ja opiskelun laatuun vaikuttavista tekijöistä teemoittain, mahdolliset kehittämistoimet ja /tai perustelut nykykäytännön jatkamiselle. Muistiot lähetetään tiedoksi dekaaneille/yksiköiden johtajille, opetuksen kehittämisryhmälle sekä ylioppilaskunnalle ja ainejärjestöille. Muistiot saatetaan henkilöstön tietoon tiedekunnan/ yksikön laatusivustolle sekä laatuintraan. Palautepöytämuistiot esitellään yliopistoneuvoston toukokuun kokouksessa. Yliopistoneuvosto informoi yliopiston hallitusta opetuksen laadusta, palautejärjestelmän toiminnasta ja opiskelijapalautteen vaikuttavuudesta kerran vuodessa. PALAUTTEEN SÄILYTTÄMINEN JA ARKISTOINTI Palautetta koskevat alkuperäiset asiakirjat säilytetään yliopiston tiedonhallintasuunnitelman mukaisesti. Aineiston säilytysaika on noin kaksi vuotta. Opiskelijapalautteita säilytetään ja suojataan ulkopuolisilta siten, ettei aineistoa voi vahingossa tai laittomasti hävittää, muuttaa, luovuttaa, siirtää tai muutoin laittomasti käsitellä. Oodipalautteiden säilyttämisestä ja poistamisesta vastaa opiskelupalvelut. Opettaja vastaa itse keräämänsä aineiston säilyttämisestä ja tuhoamisesta. Vanhentuneet palautedokumentit hävitetään silppuamalla. HENKILÖTIETOLAIN HUOMIOINTI PALAUTTEEN KERUUSSA JA KÄSITTELYSSÄ Palautejärjestelmän kehittämisessä ja toteuttamisessa noudatetaan henkilötietolain säännöksiä ja keskeisiä periaatteita sekä tietosuojavaltuutetun ohjeistusta 1. Palautteen kerääjän tehtävänä on selvittää, ovatko kerätyt tiedot henkilötietoja 2. Jos opiskelijapalaute on kohdistettavissa tiettyyn opettajaan esimerkiksi opintojakson perusteella, niin silloin palautteet ovat henkilötietoja. Opiskelijaa tulee informoida, että palautteen antaminen on vapaaehtoista. Jos opettaja haluaa palautteen olevan osa opintosuoritusta, opettaja pyytää siihen luvan opiskelijaryhmältä. Keskeisiä periaatteita ovat seuraavat: - opiskelijat voivat halutessaan antaa palautetta nimettömästi 1 Hyvä tietää 1/2008. Henkilötietojen kerääminen koulutuksen itsearviointiin liittyvissä kyselyissä. Tietosuojavaltuutetun toimiston julkaisu. 2 Henkilötietolain 3 :n 1 kohta. 3

19 - opiskelijoiden antama opintojaksokohtainen palaute ei ole toisten opiskelijoiden nähtävissä - opintojaksokohtainen palaute on vain opettajan ja tiedekunnan/yksikön vastuuhenkilön käsiteltävissä - oodin palautetoiminto määritetään siten, että em. ehdot toteutuvat - yliopisto, tiedekunta- ja yksikkökohtaisia yhteenvetoraportteja laaditaan ja julkaistaan siten, ettei mikään tieto ole yhdistettävissä kehenkään henkilöön - kaikkien osapuolten suostumuksella voidaan palautetta käsitellä avoimesti Hyväksytty opetusneuvostossa Päivitetty ja hyväksytty opetusneuvostossa (Msy ja Hm) Päivitetty (Hu ja Ts) Päivitetty, opetuksen kehittämisryhmä Hyväksytty yliopistoneuvostossa

20 1 LIITE 5 /Yliopistoneuvosto Ehdotus Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen organisoitumisesta ja rakenteesta sekä tulevista tohtoriohjelmista: tutkijakoulutus ja tohtoriohjelmat vuonna 2012 (luonnos 1). TAUSTAKSI Tutkijakoulutusjärjestelmä on ollut voimakkaan kehittämisen ja myllertämisen kohteena viimeisen vuosikymmenen aikana. Taustalla on useampi, mutta samansuuntainen muutos, jotka ovat yhdessä siirtäneet tutkijakoulutuksen väitöskirjojen tekemisestä ja yliopistojen omasta asiasta osaksi suomalaista, ja samalla myös eurooppalaista innovaatiojärjestelmää. Näitä muutoksia ovat mm. 1) valtakunnallisten tutkijakoulujen perustaminen ja rahoitus, mikä aikaansai sekä yliopistojen väliset tutkijakoulutusohjelmat että ammatillisemman tutkijakoulutuksen, 2) tutkijan urapolkujärjestelmä (tenure track ajattelu), joka on jo vakiintunut nimiketasolla yliopistoihin. Sen myötä on vahvistunut ajatus siitä, että nimenomaan tohtoriohjelmien kautta rekrytoidutaan yliopisto- ja ammattitutkijauralle. Viimeisimpänä, koko toimintaympäristön muutoksena on mainittava 3) uusi yliopistolaki ja tiedepolitiikan muutokset, minkä myötä yliopistot ovat yksityisiä, mutta vahvassa tiede- ja innovaatiopoliittisessa ohjauksessa, minkä ytimessä on profiloituminen ja resurssien käytön tehokkuus. Tutkijakoulutus (ja sen rahoitus) nähdään osaksi yliopiston tutkimustoimintaa ja keinoksi luoda vahvoja, keskittyneitä osaamisalueita. Tiedepoliittisessa katsannossa (esim. Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus ) yliopistot, saatikka tutkijakoulutus, ei ole pelkästään akateemista omaehtoista toimintaa vaan myös osa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tämä, kahdenkymmenen vuoden historia, on taustalla myös niissä keskusteluissa joiden osana Suomen Akatemian, OKM:n ehdotuksesta asettama tutkijakoulutukiryhmä ehdotti muutoksia ( ) sekä valtakunnalliseen tutkijakouluhakuun että koko tutkijakoulutusjärjestelmään, myös siis siihen tapaan, jolla tutkijakoulutus yliopistoissa järjestetään. Tohtorikoulutuksen rakennetta yliopistoissa ehdotettiin muutettavaksi siten, että vuoteen 2012 mennessä suomalaisissa yliopistoissa on yksi (tai muutama tutkijakoulu), jotka muodostuvat useista tohtorinkoulutusohjelmista. Yliopiston tutkijakoulu järjestää systemaattisen tohtorikoulutuksen, yliopisto, tohtoriohjelmat ja tutkimusryhmät vastaavat tieteenala- ja tutkimusalakohtaisista opinnoista. Tohtoriohjelmien rahoitus voi tulla eri lähteistä ja ne voivat olla paikallisia, kansallisia tai kansainvälisiä. Käytännössä ehdotus edellyttää, että tutkijakoulutus ja jatko-opiskelu organisoidaan yliopistotasolla yhteisen tutkijakoulun alle ja tiedekuntien käytännöt harmonisoidaan

21 2 (= yhteiset haku-; ohjaus-; tutkijakoulutuskäytännöt). Tutkijakoulutukiryhmän ehdotuksilla on vahva OKM:n tuki. Niitä perustellaan sekä valtakunnallisten tutkijakoulujen hyvien käytäntöjen ulottamisella myös yliopistojen muihin jatko-opiskelijoihin, yliopistojen tutkimuksen profiloinnilla että resurssien tarkoituksenmukaisella käytöllä. Tämä ehdotus on ohjannut seuraavaa suunnitelmaa. 1) Ehdotus Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen rakenteesta ja uusista tohtoriohjelmista Lapin yliopiston tutkijakoulutuksellinen kokonaisuus muodostuu tutkijakoulusta, joka jakautuu 6 eri monitieteiseen, temaattiseen tohtoriohjelmaan. Kaikki jatko-opiskelijat kuuluvat tutkijakouluun. Tohtoriohjelmiin on erillinen haku, jonka aikataulut vaihtelevat tohtoriohjelman rahoituksen ehtojen mukaan. Yliopiston jatko-opiskelijat pyritään ohjaamaan osaksi jotakin tohtoriohjelmaa. Tämänhetkiset OKM/SA rahoitetut tohtoriohjelmat Arktis-tohtoriohjelma, valtakunnallinen tohtoriohjelma. Arktis-tutkijakoulun on monitieteinen, yhteiskuntatieteitä ja luonnontieteitä yhdistävä Arktisen alueen tutkimukseen suuntautuva tohtoriohjelma. Se suuntautuu yleisesti arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimukseen. Ohjelman vahva teema on modernisaation ja ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset ja ympäristöllisistä vaikutukset arktisella alueella. Ohjelmaa koordinoi AK. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tohtoriohjelma Tohtoriohjelma on kohdistunut sosiaalityön tieteenalaan ja sen taustalla on sosiaalityön valtakunnallinen koulutusohjelma SOSNET. Temaattisesti sosiaalityön ammatillisen toimintakentän ohella tohtoriohjelma sisältää hyvinvointiin, erityisesti hyvinvointipalveluihin liittyviä tutkimusteemoja. Ohjelmaa koordinoi YTK, sosiaalityön laitos. Molemmat edellä kuvatut tohtoriohjelmat ovat SA/OKM-rahoitteisia, vakiintuneita, valtakunnallisia tohtoriohjelmia omine johtoryhmineen, joissa on edustajia useammasta yliopistosta. Vakiintuneiden ohjelmien kanssa keskustellaan vuoden 2011 aikana niiden mahdollisuudesta ottaa vahvemmin vastuuta niiden edustamien tutkimusteemojen tutkijakoulutuksesta suhteessa Lapin yliopistoon. Kyse on yleisestä yliopistojen profiloitumisesta ja tohtoriohjelmien uudesta merkityksestä osana yliopiston toimintaa. Ehdotukset uusiksi tohtoriohjelmiksi

22 3 Seuraavat tohtoriohjelmat työryhmän laatimia aihioita, pohdittuja ehdotuksia sellaisiksi temaattisiksi tohtoriohjelmiksi, jotka jäsentäisivät yliopiston tutkijakoulutusta, sopivat jatkoopiskelijoiden aiheisiin tukien samalla tutkimuksen painoaloja. Sisältökuvaukset ovat alustavia. Oikeudenmukaisuus ja oikeudelliset kulttuurit, paikallinen tohtoriohjelma Tohtoriohjelman (alustavina) teemoina ovat yleisesti erilaiset oikeudenmukaisuuskäsitykset ja niiden törmääminen institutionaalisissa käytännöissä ja kulttuurisissa kohtaamisissa (esim. matkailu, maanomistus, saamelaisoikeus, monikulttuurisuus), sosiaalisten ja oikeudellisten instituutioiden rajapinnat (esim. huoltajuus, vanhusoikeus, kansalaisuuden kysymykset), vertailevan oikeuden ala kokonaisuudessaan, oikeusinformatiikka, oikeudellisten kysymysten globalisoituminen ja oikeudellistumisen eri muodot. Tohtoriohjelman ytimenä on Legal Cultures in Transnational World (LeCTra) tohtoriohjelmahakemus (v. 2010) joka on oikeustiedettä (kansainvälinen oikeus) ja yhteiskuntatieteitä (erit. kansainvälinen politiikka) yhdistävä monitieteinen, paikallinen jatkokoulutusohjelma. Tohtoriohjelmaa tai ainakin osaa siitä kannattaa harkita myös kansainvälisenä, sillä Lapin yliopistossa on Erasmus-rahoitteinen kansainvälisen tohtoriohjelman suunnitteluprojekti RUCHIN: Creation of a Cross-Diciplinary Doctoral Programme in Contemporary Russian and Chinese Economic Law. (Prof. Juha Karhu) Kulttuurilähtöisen palvelumuotoilun tohtoriohjelma Tohtoriohjelma-ehdotus perustuu laajalle ja monitieteiselle ihmis-, kulttuuri-, ja käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun tutkimukselle. Sen (alustaviin) teemoihin kuuluu mm. palvelumuotoilun metodologia, matkailu, erilaiset tietotekniset ratkaisut ja uudet palvelumallit koulutuksessa, sosiaalityössä, visuaalinen viestintä ja sen suunnittelu, vuorovaikutuksellisuus ja moniaistinen viestintä, oppimisen ja opetuksen tutkimus, kuntoutuspalvelut. Suuri osa matkailuun liittyvästä tutkimuksesta ja kehittämistyöstä on palvelumuotoilua eri muodoissaan. Tohtoriohjelmassa korostuu muotoilun tutkimuksen ja taiteen vahva sidos yhteiskunnallisiin ilmiöihin, elämyksiin, ympäristöön ja luontoon. Tohtoriohjelma voi olla paikallinen tai valtakunnallinen ratkaisua tehtäessä on syytä huomioida Lapin yliopiston asema toisaalta Aalto-yliopiston ja toisaalta suunnitteilla olevan taideyliopiston välissä. Mahdollisuutta kansainväliseen tohtoriohjelmaan pohjustaa Erasmus-rahoitteinen European Mind-tohtoriohjelman suunnitteluprojekti, jossa muodostetaan ehdotus semiotiikan kansainvälisestä tohtoriohjelmasta ja sen sisällöstä (SEMKNOW) (Prof. Eero Tarasti & Prof. Suvi Ronkainen). Pohjoiset kulttuurit ja kestävä luonnonvarapolitiikka Pohjoisen ja arktisen alueen kriittinen kysymys on riippuvuus luonnonoloista ja varoista sekä samalla näiden hyödyntämiseen kohdistuva globaali kiinnostus. Tohtoriohjelman alustavat teemat kohdistuvat luonnonvarojen käytön, hallinnan ja luonnonvarapolitiikan, elinkeinoelämän sekä kulttuuristen ja sosiaalisten kysymysten kohtaamiseen. Tutkimusalueena tämä on relevantti mm. matkailun, hyvinvointipolitiikan, saamentutkimuksen, elinkeinojen kehittämisen (esim. kaivosteollisuus), poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon ja ympäristöön liittyvien konfliktien sekä erilaisten arviointien näkökulmasta. Lapin yliopiston profiilialueista erityisesti kansainvälinen kestävän matkailun ja matkailuliiketoiminnan tutkimus on tärkeä teema. Monitieteiseen tohtoriohjelmaan liittyy yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa, erityisesti Metlan ja Lynetverkoston (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä) sekä mahdollisesti myös

23 4 ympäristökeskusten kanssa. Tohtoriohjelmaa kannattaa harkita valtakunnallisena, yhteistyössä mm. Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopistojen kanssa. Yhteisöt ja muuttuva työ Monitieteisen tohtoriohjelmaehdotuksen taustalla on muutokset työelämässä ja niiden yhteisölliset vaikutukset. Muutokset näkyvät mm. erilaisten epätyypillisen työn muotojen (pätkätyöt, liikkuvatyö, monet ammatit, yhdistelmäelinkeinot) intensifioitumisena, mistä matkailun parissa tehty työ on konkreettinen esimerkki. Muita piirteitä ovat transnationaaliset työmarkkinnat, yhteisöjen väliaikaistuminen ja jatkuva muutos, mikä luo uudentyyppisiä haasteita sosiaali-, työllisyys- ja koulutuspolitiikalle sekä hyvinvoinnille. Myös eri tason työelämän ja yritystoiminnan johtaminen on uudenlaisten kysymysten edessä organisaatioiden hajotessa verkostoiksi ja työyhteisöjen ja työntekijöiden muuttuessa väliaikaisiksi ja monikulttuurisiksi. Työelämän ja työn muutokset näkyvät myös julkisen sektorin töissä esimerkiksi sosiaalityössä ja opetuksessa. Tohtoriohjelmaehdotuksen tärkeitä alustavia teemoja ovat palvelutyö, matkailu työnä, uuden työn johtaminen ja esim. opetus- ja sosiaalityön luonteeseen ja toteuttamiseen kohdistuvat muutospaineet. Tohtoriohjelmaehdotuksen pohjautuu Lapin yliopistossa tehtyyn työelämätutkimukseen sekä työelämän kehittämistarpeisiin julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tohtoriohjelma focusoituu pohjoisen alueen erikoispiirteisiin, minkä johdosta se sopisi luontevasti Uarctic-yhteistyön kautta toteutettavaksi, kansainväliseksi tohtoriohjelmaksi. Yliopiston omien eli Lapin yliopiston koordinoimien valtakunnallisten, paikallisten tai kansainvälisten tohtoriohjelmien ohella, on edelleen hyvin tärkeätä osallistua partnerina toisten yliopistojen koordinoimiin tohtoriohjelmiin. Näin taataan oppiaineiden tarvitsema väitöskirjojen teemojen laaja-alaisuus, ohjaus ja vahva tutkimuskenttä. 2) Tutkijakoulutuksen resurssit ja rahoitus Tohtoriohjelmien rahoitus tulee tai sitä haetaan pääosin OKM/SA rahoituksena, yliopiston tutkimuksen tukena ja jatko-opiskelijoille tarjottuina stipendeinä. Jatko-opiskelijoita rahoitetaan myös tiedekuntien jatko-opiskelijapaikkojen (assistentuurit) kautta. Ylipiston kautta tulevat tutkijakoulutuksen resurssit suunnataan tohtoriohjelmiin. Kansainvälisten tohtoriohjelmien rahoitusmuodoksi käy EU Erasmus Mundus-rahoitus, joissain määrin myös Interreg, ENPI ja muu lähialuerahoitus. Puiteohjelmarahoitusta tai muuta tutkimusrahoitusta voi myös osaltaan käyttää jatko-opiskelijoiden rahoitukseen. Tohtoriohjelmat voivat erota toisistaan rahoituksellisesti. Yliopisto tukee (OKM/SA) rahoitettuja jatko-opiskelijapaikkoja rahoituksen ehdoissa sovitulla tavalla kuitenkin siten, että pääosin näiden tohtoriohjelmien edellyttämä koordinaatio tehdään keskitetysti esimerkiksi osana opintopäällikön/tiedesihteerin/suunnittelijan työnkuvaa tai useamman tohtoriohjelman yhteisen koordinaationa. Tutkijakoulun yleisohjelma ja

24 5 opintopäällikön/tiedesihteerin/suunnittelijan palkka rahoitetaan perusvoimavaroista. Tutkimusmenetelmien professorin työajasta osa suunnataan tutkijakoulutukseen. Tiedekuntien kautta tulevat opetussisällöt ja ohjaus kuuluvat perusrahoituksella tehtävään toimintaan. Tohtoriohjelmissa on sekä rahoitettuja ja rahoittamattomia jatko-opiskelijapaikkoja. Rahoitetut jatko-opiskelijapaikat saavat rahoituksensa joko OKM/SA tohtoriohjelmarahoista tai yliopiston kautta. (Suuri) osa jatko-opiskelijoista rahoittaa opintonsa stipendirahoituksella, tekemällä väitöskirjaa oman työnsä ohella tai mahdollisella yleisillä opintotuilla. Rahoitetuilla tohtoriohjelmilla on ns. statuspaikkoja. Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman suuri osa niistäkin jatko-opiskelijat, jotka tekevät väitöskirjaa oman työnsä ohella tai itse hakemallaan stipendirahoituksella, tai osana jotakin tutkimusprojektia, kuuluvat johonkin temaattiseen tohtoriohjelmaan. Tohtoriohjelmakokonaisuus edellyttää sitä, että Lapin yliopistosta lähtee vuonna 2012 useampi (verkosto) tohtoriohjelman hakemus, jossa yliopisto on koordinaattorina. Lisäksi tarvitaan aktiivisuutta kansainvälisen tutkijakoulutusrahoituksen hakemisessa. Tämä edellyttää hakijoilta vahvaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkostoa ja määrätietoista työtä vuoden 2011 aikana. Tulossopimusneuvotteluissa sovitaan, millä tavalla yliopisto voi tukea rahoituksen hakemista tohtoriohjelmille. 3) Hallinto ja tehtävänjako Yliopiston tutkijakoulu toimii tutkimuksesta vastaavan vararehtorin alaisuudessa. Tutkijakoululla on johtoryhmä, johon kuuluu tohtoriohjelmien nimeämien edustajien lisäksi tiedekuntien tutkijakoulutuksen vastaavat dekaanit. Johtoryhmän sihteerinä toimii tutkijakoulutuksen käytännön hallinnoinnista vastaava opintopäällikkö/tiedesihteeri/suunnittelija. Kullakin tohtoriohjelmalla on oma johtajansa, johtoryhmänsä ja/tai tieteellinen neuvottelukuntansa. Tutkijakoulun tehtävänä on järjestää tohtorikoulutuksen edellyttämä yleiset metodologiset ja tutkimuksen eri vaiheisiin kohdistetut sekä tutkijan valmiustaitoihin liittyvät kurssit. Lisäksi tutkijakoulu koordinoi koko yliopiston tasolla jatko-opiskelijoille tarjottua koulutusta linkittäen tiedekuntien tai tohtoriohjelmien tarjoaman koulutuksen kokonaisuuteen. Tutkijakoulu seuraa yliopiston tasolla jatko-opintojen etenemistä, väitöskirjojen valmistumista, tutkijoiden kansainvälistymistä, tutkimuksen laatua sekä tutkijakoulutuksen toimintatapojen yhtenäisyyttä.

25 6 Käytännön opetussuunnittelua varten tutkijakoulun johtoryhmä voi koota opetussuunnittelutyöryhmän. Tohtoriohjelmat vastaavat edustamansa tutkimusalueen sisällöllisestä opetuksesta, ohjelmaan hyväksyttyjen jatko-opiskelijoiden väitöskirjan ohjauksesta yhdessä tiedekuntien kanssa, ohjelmaan hyväksyttyjen opiskelijoiden jatko-opintosuunnitelman laadinnasta, seuraamisesta ja päivittämisestä (ohjaajien velvollisuus) sekä tutkimusalansa tutkijoiden kansallisesta ja kansainvälisestä verkostoimisesta. Tiedekunnat vastaavat jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä, jatkoopiskelijoiden rekrytoinnista ja ohjaamisesta sopiviin tohtoriohjelmiin, ohjauksesta sekä väitösprosessiin liittyvistä toimenpiteistä. Tiedekunnat myös osaltaan tuottavat tieteenalan sisältöihin liittyvää koulutusta ja jatko-opiskelijoille tarkoitettuja tilaisuuksia. Tiedekunnilla on ensisijainen vastuu siitä, että myös tohtoriohjelmiin kuulumattomilla jatko-opiskelijoilla on jatkoopintosuunnitelma, joka ohjaa heidän etenemistään systemaattisesti. Lopputekijöissään tiedekunta vastaa väitöskirjojen tieteellisestä tasosta. Lapin yliopiston jatko-opiskelijat voivat kuulua myös jonkin toisen yliopiston koordinoimaan verkostotohtoriohjelmaan, jossa yliopisto on partnerina. Nämäkin jatko-opiskelijat kuuluvat myös yliopiston tutkijakouluun. He voivat myös osallistua itselleen sopivan yliopiston tohtoriohjelman sisällölliseen koulutustarjontaan ja toimintaan, jollei tohtoriohjelma ole erikseen rajannut tilaisuutta vain tohtoriohjelmaan valituille opiskelijoille. Jatko-opiskelijoiden tutkimustyö osaltaan rakentaa yliopiston tutkimusprofiilia. Jatko-opiskelijat ovat tutkimuksen voimavara. Toisaalta, hyvä tutkijakoulutus ja kiinnostavat tohtoriohjelmat ovat keino rekrytoida parhaimpia tutkijoita. Tutkijakoulu tarjoaa, yhteistyössä tiedekuntien kanssa työelämässä oleville jatko-opiskelijoille suunnatun jatkokoulutusohjelman. 4) Jatko-opiskelijoiden rekrytointi ja jatko-opiskeluoikeus Lapin yliopistoon otetaan jatko-opiskelijoita kaksi kertaa vuodessa. Jatko-opiskelijaksi haetaan lomakkeella, tutkintotodistuksella, tutkimussuunnitelmalla sekä jatko-opintosuunnitelmalla. Opiskelija hakee tiedekunnalta jatko-opinto-oikeutta. Jatko-opinto-oikeuden saanut opiskelija

26 7 kuuluu automaattisesti yliopiston tutkijakouluun, mutta tohtoriohjelmiin on erillinen haku. Jatkoopiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä, jatko-opintosuunnitelmaa käsiteltäessä on syytä huomioida myös mahdollinen tohtoriohjelmaan sijoittuminen. Tohtoriohjelmien johtoryhmän jäsenet päättävät yhteisessä kokouksessa tohtoriohjelmaan sijoittamisesta hakukriteeriensä perusteella. Yliopiston tutkijakoulutuksen käytännön hallinnoinnista vastaava opintopäällikkö/tiedesihteeri/suunnittelija kokoaa tohtoriohjelmien hakemukset ja tekee esikäsittelyn. 5) Ohjaajien asettaminen Tohtoriohjelmiin hyväksytyillä jatko-opiskelijoilla on vähintään kaksi ohjaajaa, joista vähintään toinen tulee siitä tiedekunnasta, johon jatko-opiskelija väittelee. Tohtoriohjelma asettaa toisen ohjaajan. Sekä tohtoriohjelma että tiedekunta voi ehdottaa myös useampia ohjaajia. Yksi ohjaajista on työn pääohjaaja. Rahoittamattomilla paikoilla työn vastuuohjaaja tulee tiedekunnasta. Lapin yliopiston hyväksymien hyvän ohjauksen periaatteiden mukaan ohjaajia on vähintään kaksi ja ohjaussuhteet virallistetaan. Tämä tapahtuu esimerkiksi tiedekuntaneuvostossa tai dekaanin päätöksellä. Liite: Kuvio: Tutkijakoulutuksen rakenne yliopistoissa. Suomen Akatemian asettaman tutkijakoulutukiryhmän Tutkijankoulutuksen kehittäminen muistio ( )

27 8