1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2 Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan esittely. 3 Lapin yliopiston toimintakertomus vuodelta 2010

Transkriptio

1 HALLITUS Kokous 03/11 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan esittely 3 Lapin yliopiston toimintakertomus vuodelta Yliopiston henkilöstötilinpäätös ja henkilöstön työtyytyväisyys 5 Yliopiston henkilöstöpolitiikan linjaukset 6 Lausunto taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta 7 Ilmoitusasiat 8 Muut asiat

2 Aika klo 12:00 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n toisen momentin mukaan kutsu monijäseniseen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Uuden hallituksen tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Päätös Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin.

3 valmistelija: Juha Perttula Aika klo 12:00 2 Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan esittely Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juha Perttula esittelee tiedekuntaa. Päätös Suoritettiin.

4 valmistelija: Tarja Särkkä Aika klo 12:00 3 Lapin yliopiston toimintakertomus vuodelta 2010 Uuden yliopistolain myötä Lapin yliopisto siirtyi kirjanpitolain (1336/1997) alaisuuteen. Kirjanpitolautakunta on antanut kirjanpitolain pohjalta yleisohjeen toimintakertomuksen laadinnasta Lapin yliopiston toimintakertomuksen tulee olla luonteeltaan yliopiston hallituksen kertomus yliopiston vuoden 2010 toiminnasta. Yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös muodostavat toisiaan täydentäen Lapin yliopiston tasekirjan. Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot yliopiston tuloksista ja taloudellisesta toiminnasta ja sen tulee suuntautua tulevaisuuteen (toiminnan jatkuvuus). Yleisiä laadintaperiaatteita ovat olennaisuus, johdonmukaisuus sekä varovaisuus ja luotettavuus. Asiakirjan tulee sisältää olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen, arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä, selvitys tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuudesta, arvio riskeistä ja epävarmuustekijöistä, arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta, tunnusluvut liiketoiminnasta, taloudellisesta asemasta ja tuloksesta, tiedot henkilöstöstä ja kirjanpitovelvollisen yhteisömuotoon perustuvat tiedot. Liitteeseen 1 on valmisteltu keskusteluluonnos Lapin yliopiston toimintakertomukseksi vuodelle ESITYS Keskusteltaneen Lapin yliopiston vuoden 2010 toiminnasta ja toimintakertomuksen sisällöllisistä painotuksista liitteen 1 pohjalta. LIITE Lay toimintakertomus 2010 PÄÄTÖS Keskusteltiin ja evästettiin valmisteluorganisaatiota rakenteen ja sisällön loppuvalmisteluun.

5 valmistelija Mirja Väyrynen Aika klo 12:00 4 Yliopiston henkilöstötilinpäätös ja henkilöstön työtyytyväisyys Yliopistossa tehdään vuosittain henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätös on osa yliopiston suunnittelu-, seuranta- ja ohjausjärjestelmää sekä yliopiston laadunvarmistusta. Se kertoo yliopiston henkilöstömäärän ja rakenteen kehityksestä, henkilöstön vaihtuvuudesta, työajan käytöstä, työtyytyväisyydestä ja henkilöstökustannusten muodostumisesta. Henkilöstötilinpäätös tukee yliopiston toimintakertomusta henkilöstövoimavarojen osalta. Henkilöstötilinpäätös sisältää henkilöstölle suunnatun työtyytyväisyyskyselyn tulokset. Kysely tehtiin vuoden 2010 marraskuussa yhdeksässä yliopistossa, mikä mahdollistaa Lapin yliopiston tulosten vertailun muihin yliopistoihin. Liitteenä 1 on luonnos Lapin yliopiston vuoden 2010 henkilöstötilinpäätöksestä, joka täydentyy tilinpäätöstietojen valmistuttua. Liitteenä 2 on tiivistelmä yliopiston työtyytyväisyyskyselyn tuloksista. Esitys Liitteet Päätös Keskusteltaneen yliopiston henkilöstötilinpäätöksestä ja työtyytyväisyyskyselyn tuloksista. Henkilöstötilinpäätös 2010 luonnos Työtyytyväisyyskyselyn yhteenveto 2010 julkaistu Keskusteltiin ja todettiin, että tulokset käydään vielä läpi yksiköissä.

6 valmistelija: Mirja Väyrynen Aika klo 12:00 5 Yliopiston henkilöstöpolitiikan linjaukset Yliopiston henkilöstörakenteen kehittämisen lähtökohtana on yliopistolaki, Lapin yliopiston hallintojohtosääntö ja aikaisemmin hyväksytty ( ) opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenne. Aikaisemmassa yliopistoasetuksessa (115/1998) 9 :ssä oli määritelty virat, joihin yliopistot pystyivät täyttämään määräajaksi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Näitä virkoja olivat yliassistentin, assistentin ja apulaisopettajan virat. Uusi yliopistolaki ei sisällä tällaista määräaikaisuutta. Uuden yliopistolain myötä määräaikaisten työsopimusten käyttö on mahdollista, jos se on yliopiston toiminnan ja töiden järjestelyjen kannalta perusteltua eikä tarkoituksena ole kiertää työntekijän suojaksi säädettyjä irtisanomissuojasäännöksiä. Määräaikaisten työsopimusten käytölle on laillinen peruste esimerkiksi tilanteissa, joissa on kyse neliportaiseen tutkijanuraan liittyvistä tehtävistä. Määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua, mikäli yliopistolla on pysyvä työvoiman tarve. Toisaalta määräaikaisten sopimusten käyttö on mahdollista, kun menettelyyn on perusteltu syy, kuten työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu suoritettavaan työhön liittyvä peruste kuten alan vakiintunut käytäntö. Lapin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenteen kehittämisen lähtökohtana on suunnitella yliopistolle soveltuva neliportainen Tenure Track - järjestelmä. Yliopisto otti käyttöön neliportaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävärakenteen vuonna Opetus- ja kulttuuriministeri on sisällyttänyt Tenure track -järjestelmän kehittämisen yliopiston sopimukseen kaudelle Lisäksi palautteessaan Lapin yliopistolle ministeriö edellyttää, että yliopisto varmistaa painoalojensa riittävän rahoituspohjan. Yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman mukaan vapautuvia voimavaroja kohdennetaan tukemaan yliopiston strategisten kärkien kehittämistä. Tenure

7 track -järjestelmä on tarkoituksenmukaista kytkeä yliopiston strategisten kärkien kehittämiseen. Liitteenä 1 yhteenveto on yliopiston henkilökunnan sijoittumisesta eri henkilöstöryhmiin. Liitteenä 2 on vertailu Lapin yliopiston tiedekuntien suhteellisesta osuudesta edustamansa koulutusalan kokonaisuudesta. Esitys Liitteet Päätös Keskusteltaneen yliopiston henkilöstöpolitiikan linjauksista. Lapin yliopiston henkilökunta pdf Lapin yliopiston tiedekuntien suhteellinen osuus edustamansa koulutusalan kokonaisuudesta 2009 Keskusteltiin ja annettiin linjauksia asian jatkovalmisteluun.

8 valmistelija: Tarja Särkkä Aika klo 12:00 6 Lausunto taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti selvityksen, jonka tavoitteena oli vahvistaa taideyliopistojen roolia taiteen ja kulttuurin laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Ministeriö asetti työryhmän selvittämään, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja kansainvälisesti nykyistä vahvempi Taideyliopisto. Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä- Kotola on toiminut työryhmän jäsenenä. Työryhmän muistio on liitteenä 1. selvitystyöryhmä esittää, että Kuvataideakatemiasta, Sibelius-Akatemiasta ja Teatterikorkeakoulusta muodostettaisiin monialainen Taideyliopisto, joka aloittaisi toimintansa vuonna Taideyliopisto profiloituisi kansainväliseksi vapaan taiteen yliopistoksi. Palautteessaan Lapin yliopiston toiminnasta vuodelta 2009 Opetus- ja kulttuuriministeriö on edellyttänyt, että Lapin yliopisto hyödyntää taideteollisen alan kehittämisessä taideyliopistoselvityksen tuloksia ja luo riittävät yhteistyön ja toimintarakenteet muiden taidealojen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt yliopistolta lausunnon taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta mennessä. Liitteeseen 2 on valmisteltu luonnos Lapin yliopiston lausunnoksi taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta. Esitys Liitteet Päätös Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston lausunto taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta liitteen 2 mukaisena. Taideyliopistoselvitys liite 1 asiakohta 6.pdf Lausunto taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta Hyväksyttiin ja valtuutettiin puheenjohtaja ja rehtori hyväksymään vielä tarvittavat tekniset muutokset.

9 1 Luonnos Lapin yliopiston lausunto taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta 2011:1 Lapin yliopiston hallitus esittää, että Opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa jatkovalmistelussaan huomioon seuraavat näkökohdat. Lapin yliopisto pitää hyvänä ehdotusta pääkaupunkiseudun pienien taideyliopistojen voimavarojen kokoamisesta yhteen vahvemman, vapaaseen taiteeseen profiloituvan Taideyliopiston muodostamiseksi. Taideyliopiston perustaminen ei kuitenkaan saa vaarantaa muualla Suomessa toimivien taideyliopistojen toimintaa ja resursointia. Resurssien turvaaminen on erityisen tärkeää Lapin yliopistolle myös siitä näkökulmasta, että taidekorkeakoulujen tutkimusta arvioinut kansainvälinen arviointiryhmä esitti huolensa Lapin yliopiston tutkimuksen opetuksen- ja ohjausresurssien riittävyydestä (Suomen Akatemian julkaisuja 9/09). Toteutuessaan Taideyliopisto muodostaa vapaaseen taiteeseen profiloituvan yksikön. Sen profiili poikkeaa riittävän selvästi Aalto-yliopistosta ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta. Aalto-yliopiston keskittyessä taideteollisuuden, tekniikan ja kauppatieteen vuorovaikutukseen profiloituu Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta koko yliopiston profiilin ja strategian mukaisesti soveltavan taiteen, yhteiskuntatieteiden ja ympäristön vuorovaikutukseen. Taide- ja tiedeyliopiston tiedekuntarakenne, mukaan lukien Arktinen keskus ja Kansainvälinen University of the Arctic verkosto, tarjoaa taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutukseen erinomaiset mahdollisuudet. Tämä ainutlaatuinen koulutus- ja tutkimuskokonaisuus tulee ottaa huomioon tehtäessä päätöksiä valtakunnallisesta taidekoulutus- ja tutkimusrahoituksesta. Lapin yliopisto kouluttaa vuosittain valmistuvista taiteen maistereista ja tohtoreista runsaat 33 %. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Lapin yliopisto on merkittävä yhteistyökumppani monella toiminnan tasolla. Jatkovalmistelussa tämä on syytä ottaa huomioon. Muistiossa käsitellään Taideyliopistojen välistä yhteistyötä. Epäselväksi jää, onko luvun tarkoitus käsitellä tulevan Taideyliopiston vai olemassa olevien taideyliopistojen yhteistyötä. Yhteistyötä koskeva kommentti viitannee vain taideyliopistojen välisiin, mutta ei taidealoille kouluttavien monialaisten yliopistojen sisäisiin, monialaisuuteen perustuviin vahvuuksiin. Tekstin pääpaino on Taideyliopiston eri osapuolien yhteistyökumppaneissa ja yhteistyömuodoissa. Luvussa mainitaan myös Aalto-yliopiston, Lapin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteinen maisteriohjelma, mutta ei taidekorkea-

10 2 koulujen jo olemassa olevia tutkijakouluja. Lapin yliopisto on mukana valtakunnallisissa Elomedian, Viestintätieteiden (Core) ja Muotoilun kytkennät (Design Connection) -tutkijakouluissa ja niiden kautta verkottuneena useisiin luvussa mainittuihin korkeakouluihin. Lisäksi Kuvataideakatemialla ja Lapin yliopistolla on ollut yhteistyötä mm. yhteisten seminaarien ja työpajojen muodossa. Muistiossa on mainittu paikkakuntia, joissa taideyliopistot antavat opetusta. Lapin yliopiston muualla kuin Rovaniemellä tarjoamaa opetusta ei tuoda esille. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opetustarjonta on levittynyt laajaalaisesti eri puolelle Pohjois-Suomea saamelaisalue mukaan lukien. Taiteiden tiedekunnan tarjoamaa tutkinto-opetusta on järjestetty myös Kajaanissa ja Piippolassa toteutetuissa maisteriohjelmissa. Lisäksi Lapin korkeakoulukonserniin rakentuvan Pohjoisen Kulttuuri-instituutin puitteissa taiteiden tiedekunnan tutkintoon johtavaa opetusta (mm. soveltavan kuvataiteen ja äänisuunnittelun maisteriohjelmat) tullaan järjestämään Kemi-Tornio -alueella. Muistiossa korostetaan, ettei selvitystyöryhmän työn lähtökohtana ollut säästöjen hakeminen Taideyliopistojen yhdistämisestä, vaan tarkoituksena oli pohtia, miten Taideyliopistojen koulutusta, taiteellista toimintaa, tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voitaisiin vahvistaa. Jotta Taideyliopistojen yhdistäminen olisi kannatettavaa, tulee sen tukea myös toiminnallisia, rakenteellisia ja taloudellisia etuja. Muistiossa tuodaan esille mm. pienille yliopistoille raskaat keskushallintotehtävät sekä yliopistolliset prosessit, jotka koetaan myös opetushenkilökunnan toimintaa raskauttavina tekijöinä. Rakenteita kehittämällä tähän tulisi voida vaikuttaa. Selvitystyöryhmä esittää valtion rahoitukseen Taideyliopistojen arvion mukaan 18 miljoonan euron pysyvää tasokorotusta. Lisärahoitus tulisi muistion mukaan kohdentaa pääsääntöisesti Taideyliopiston toiminnan ja sisältöjen kehittämiseeni. Mahdollinen lisärahoitus on kohdennettava lisärahoituksena yliopistokehykseen, jotta muut yliopistot eivät joudu lisärahoituksen maksajiksi. Mahdollista rahoitusta ja lisärahoitusta päätettäessä on otettava huomioon Lapin yliopiston taideopetus ja osoitettava lisärahoitusta myös Lapin yliopistolle. Kuten selvityksessä todetaan, tulee taideopetuksessa turvata pienryhmäopetus, opetus- ja tutkimushenkilökunnan oman taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen mahdollisuus, tutkimusedellytysten parantaminen sekä kansainvälisyys. Kaikki nämä toiminnat on turvattava myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan taideopetukselle. Lapin yliopisto pyytää ministeriötä ottamaan huomioon jatkovalmistelussa myös sen, että käsite Taideyliopisto on ongelmallinen. Muistiossa puhutaan Taideyliopistosta ja taideyliopistoista. Ensimmäisessä merkityksessä käsite tarkoittaa Kuvataideakatemiasta, Sibelius-Akatemiasta ja Teatterikorkeakoulusta mahdollisesti muodostettavaa uutta korkeakoulua. Jälkimmäisessä merkityksessä sillä tarkoitetaan kaikkia Suomen taideyliopistoja eli mainittujen kolmen yliopiston lisäksi Aalto-yliopistoa ja Taideteollista korkeakoulua, Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaa ja Tampereen yliopiston näyttämötaiteen lai-

11 3 tosta. Kolmesta jälkimmäisestä yliopistosta kukin on taideyliopisto, mutta ei osa Taideyliopistoa. Vaikka selvitys kokonaisuudessaan on huolellisesti tehty ja siinä on pyritty ottamaan huomioon eri toimijatahot, jatkovalmistelua tarvitaan edelleen. Jatkovalmisteluihin on tarpeen kytkeä myös muut taidealan yliopistot ja taiteen kenttä kiinteästi mukaan.

12 Aika klo 12:00 7 Ilmoitusasiat - Lapin korkeakoulukonsernin päätöksentekojärjestelmän kehittäminen Esitys Päätös Todettaneen. Todettiin.

13 Aika klo 12:00 8 Muut asiat Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n mukaan hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa Muita asioita ei ollut.