LAATUA LAIVALLA Laadunhallinta nyt ja kohti vuotta Ammatillisen koulutuksen laatuseminaari

Transkriptio

1 LAATUA LAIVALLA Laadunhallinta nyt ja kohti vuotta Ammatillisen koulutuksen laatuseminaari Ryhmä D: Laadunhallinta koulutusorganisaatiossa: keskeiset käsitteet ja periaatteet, kokonaisvaltainen laadunhallinta sekä erilaisia laadunhallinnan menetelmiä ja kokemuksia niiden käytöstä Opetusneuvos Leena Koski Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

2 Rinnakkaisohjelma D Rinnakkaisryhmässä käsitellään laadunhallintaa erityisesti laatutyössä alkuvaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien, näiden yhteistyökumppaneiden sekä niiden henkilöiden näkökulmasta, jotka ovat aloittamassa laatutyötä. Ammatillisen koulutuksen laatustrategia Laadunhallinnassa eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan kehittämistä tuetaan systemaattisesti ja pitkäjänteisesti itsearvioinnin, vertaisoppimisen ja -arvioinnin, tunnustusten ja palkitsemisen avulla. Monipuolisia menetelmiä, joilla se voi tukea laadunhallinnan eri vaiheissa olevia koulutuksen järjestäjiä. Kokonaisuus sisältäsi toimintatapoja tuen tarpeessa olevien tunnistamiseen ja tukemiseen.

3 Ammatillisen koulutuksen laatustrategia Alkuvaiheessa tulee luoda kokonaisuus ja kehittää tukimuotoja erityisesti järjestelmällisen laadunhallinnan alkuvaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien käyttöön. Vaihe vaiheelta eteneminen Laatu (visio ammatillisesta koulutuksesta 2020) Strategiassa otetaan kantaa kuitenkin erityisesti laadunhallintaan. Step by step - tunnustukset ja palkitseminen Järjestelmän tulisi kannustaa erityisesti pitemmällä laatutyössä oleville, mutta sen tulee myös sisältää tapoja kannustaa laatutyössä eri vaiheessa olevia.

4 Esimerkkejä laadunhallinnan käsitteistä Laatu merkitsee sitä, missä määrin luontaiset ominaisuudet täyttävät vaatimukset.* Koulutuksen laadulla tarkoitetaan koulutuksen kykyä vastata koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja asiakkaiden tarpeisiin. Laadunhallinta tarkoittaa koordinoituja toimenpiteitä organisaation suuntaamiseksi ja ohjaamiseksi laatuun liittyvissä asioissa.* Laadunhallintajärjestelmä tarkoittaa johtamisjärjestelmää, jonka avulla suunnataan ja ohjataan organisaatiota laatuun liittyvissä asioissa.* Laadunvarmistus on se osa laadunhallintaa, joka keskittyy antamaan luottamuksen siihen, että laatuvaatimukset tullaan täyttämään.*

5 Laadunhallinnan käsitteitä Laadun kehittäminen/parantaminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on toimintojen ja prosessien tehostaminen, jotta sekä organisaation oma että sen asiakkaiden niistä saama hyöty lisääntyisivät. Laatujärjestelmä/toimintajärjestelmä on rakenne, jonka avulla johdon määrittelemä laatupolitiikka ja -tavoitteet viedään systemaattisesti läpi koko organisaation. Järjestelmä on organisaatiokohtainen, ja se koostuu mm. niistä pelisäännöistä ja toimintatavoista, joita organisaation toiminnassa halutaan systemaattisesti noudattaa. Nykyään käytetään usein käsitettä toimintajärjestelmä, kun halutaan korostaa sitä, että laadunhallinta on kiinteä osa toimintaa.

6 Laadunhallinnan käsitteitä Auditointi Auditointi on määrämuotoinen ja objektiivinen arviointi sen selvittämiseksi, onko auditoinnin kohteelle asetetut vaatimukset täytetty. Nämä vaatimukset voivat olla esimerkiksi laatujärjestelmälle asetettavia vaatimuksia. Laatustrategiassa auditoinnilla tarkoitetaan laadunvarmistusjärjestelmään kohdistuvaa riippumatonta ulkoista arviointia. Voi olla sisäistä tai ulkoista auditointia. Vertaisarviointi on ulkoinen arviointi, jolla pyritään tukemaan laadun varmistamista ja kehittämistä arvioinnin kohteena olevassa organisaatiossa. Arvioinnin tekee vertaisarvioijista koostuva ryhmä. Vertaisarvioijat kriittiset ystävät ovat koulutusorganisaation ulkopuolisia henkilöitä, jotka työskentelevät vastaavassa ympäristössä ja ovat arvioitavan aihepiirin asiantuntijoita ja ammattilaisia.

7 Lisätietoa käsitteistä EQAVET on kesäkuussa 2009 hyväksytty suositus ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaiseksi viitekehykseksi. (jäsenmaat) EQAVET-laatuverkosto Laadunhallinnan kansalliset yhteyspisteet (QANRP) Suomessa Opetushallitus on laadunhallinnan kansallinen yhteyspiste Kansallinen laatuverkosto SFS-EN ISO 9000:2005 standardi (Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto.) Ammatillisen koulutuksen laatustrategia Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Lisätietoa laadunhallinnasta ja ohjeet/laadunhallinnan tuki

8 Taustaa ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Työ kansallisella tasolla laadunhallinnassa käynnistyi vuonna Laki ammatillisesta koulutuksesta sisältää koulutuksen järjestäjälle velvoitteen arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Laadunhallintasuositus tehtiin aluksi erikseen ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat kehittäneet koulutuksen laadunvarmistusta toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti mm. opetusministeriön vuonna 2008 hyväksymän Ammatillisen koulutuksen laatusuosituksen pohjalta. (huomioitu CQAF) Vuonna 2008 annettu suositus kattaa sekä ammatillisen koulutuksen että oppisopimuskoulutuksen.

9 Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille todetaan, että opetusministeriön johdolla valmistellaan ammatillisen koulutuksen kansallinen laatustrategia, jolla tuetaan koulutuksen järjestäjiä laadun jatkuvassa parantamisessa. Kesäkuussa 2009 hyväksyttiin suositus ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaiseksi viitekehykseksi (EQARF- nykyään EQAVET). Uusi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma on valmistelussa.

10 Laatustrategiassa linjattuja laadunhallinnan keskeisiä periaatteita On johtamisen väline ja samanaikaisesti osa jokaisen toimijan työtä Asiakaslähtöisyys Luottamus Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys Erinomaisuuteen pyrkiminen Tasalaatuisuus Innovatiivisuus, uudistumiskyky ja toisilta oppiminen. Yhdensuuntaisuus muiden hallinnonalojen ja koulutusasteiden kanssa. Eurooppalaisten linjausten ottaminen huomioon Kehitetään yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Leena Koski

11 Laadunhallinnan keskeiset periaatteet Laadunhallintaan on sisään rakennettu toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ennakoinnin, arvioinnin ja jatkuvan parantamisen sykli. Toisilta oppimista edistetään kansallisesti ja kansainvälisesti ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kehittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä voi valita mm. sen, mitä menetelmiä käyttää itsearvioinnissa ja laadunhallinnassa. Koulutusorganisaation laadunhallinnan/johtamisen keskeisistä periaatteista päättäminen: Mitkä ovat keskeiset periaatteet? Miten laatustrategian periaatteet linjaavat eri tasoilla toimivien laadunhallintaa koulutusorganisaatiossa? Miten näkyvät käytännössä? Mikä on meidän tapa toimia?

12

13 Keskeisiä huomiota Ei ole yhtä oikeaa tapaa edetä laadunhallinnassa, joitakin tärkeitä huomioon otettavia asioita on tunnistettavissa mm.: Laadunhallinnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, vaatii uskoa omiin perustavaa laatua oleviin valintoihin. Laadunhallinnan tulee olla osa jokaisen koulutusorganisaatiossa toimivan työtä. Ei voi delegoida laatupäällikölle Laadunhallinta on kiinteä osa organisaation toimintaa - toimintajärjestelmä Johdon rooli ja toiminta on tärkeää. Yksinkertainen on kaunista

14 EQAVET: Laatuympyrä ja indikaattorit Indicator 1, 2 Define goals and objectives Purpose And plan Indicator 9, 10 Review Feedback and procedures for Change Methodology Implementation Indicator 3, 7, 8 Coherent with goals Assessment and evaluation Indicator 4, 5, 6 Collection and processing data; discuss results

15 Suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen TILANNEKATSAUS Tarkistus Toteutus Arviointi

16 Kokonaisvaltaisen Laadunhallinnan menetelmät Suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen Tavoitetila Tarkistus Toteutus Arviointi

17

18 Laadunhallintaselvityksen tuloksia Opetushallitus teki selvityksen laadunhallinnasta vuonna 2004 ja keväällä Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa koulutuksen järjestäjien laatutyön tilaa ja käytössä olevia malleja ja menetelmiä, sekä saada tietoa laadunhallintasuositusten käyttöönotosta ja niiden soveltuvuudesta, vertaisarvioinnista ja laatupalkinnoista. Aineisto koottiin Internetissä Survette -verkkotyökalun avulla. Opetushallitus lähetti kyselyt 158:lle ammatillisen koulutuksen järjestäjille sähköisesti maaliskuussa Järjestäjistä yhteensä 110 vastasi kyselyyn. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 69 %. Aineistoa syvennettiin syksyllä 2009 tehtyjen haastattelujen avulla.

19 Koulutuksen järjestäjien systemaattisen laatutyön kesto: tilanne vuosina 2009 ja % Alle 3 vuotta 3-5 vuotta 6-10 vuotta yli 10 vuotta (N = 106) Vuonna 2004 vastaajat olisi usein yksittäisen oppilaitoksen laatuasioista vastaavia henkilöitä, jotka kuvasivat oppilaitoksensa tilannetta. Vuonna 2009 vastaajat olivat koulutuksen järjestäjiä. PIRJO VÄYRYNEN

20 Erinomaisuuden piirteiden huomioiminen 2/2 (Skaala 1 5) 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 3,6 3,5 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,1 3,1 3,0 2,8 2,8 2,7 2,7 2, Kansanopistot (n = 8) Muut ammatillisen koulutuksen järjestäjät (n = 102) 1 = Asiakassuuntautuneisuus 5 = Henkilöstö voimavarana 2 = Johtajuus 6 = Toimivat prosessit 3 = Tuloshakuisuus 7 = Työelämälähtöisyys ja kumppanuudet 4 = Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen 8 = Yhteiskunnallinen vastuu PIRJO VÄYRYNEN

21 PIRJO VÄYRYNEN 3,8 3,6 Kokemus laadunhallintatyöstä vs. erinomaisuuden piirteiden keskiarvot (skaala 1-5) 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2, Alle 3 vuotta (n = 27) 3-5 vuotta (n = 20) 6-10 vuotta (n = 29) yli 10 vuotta (n = 29) 1 = Asiakassuuntautuneisuus 5 = Henkilöstö voimavarana 2 = Johtajuus 6 = Toimivat prosessit 3 = Tuloshakuisuus 7 = Työelämälähtöisyys ja kumppanuudet 4 = Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen 8 = Yhteiskunnallinen vastuu

22 Erilaisia laadunhallinnan menetelmiä ja kokemuksia niiden käytöstä EFQM-malli Balance Scorecard (Tasapainotettu tuloskortti) ISO-standardit Prosessien hallinta ja siihen liittyvät työkalut Vertaisoppiminen Vertailu Benchmarking Itsearviointi Ulkonen arviointi Vertaisarviointi Ulkoinen ja sisäinen auditointi jne.

23 Prosessi - joukko toisiinsa liittyviä osatoimintoja - alkaa asiakkaasta ja päättyy asiakkaaseen - tavoitteena tuottaa asiakkaan haluama tuote tai palvelu Syöte PROSESSI Toiminta- tai tehtäväketju Suorite sisäinen (tukiprosessi) ulkoinen (ydinprosessi Asiakkaan tarve, odotus Prosessin omistaja Prosessin kuvaaminen ja dokumentointi Prosessin mittaaminen Prosessikartta- prosessin väliset yhteydet/rajapinnat Prosessijohtaminen Tyytyväinen asiakas

24 Prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen PROSESSIKARTTA kuvaus koulutusorganisaation ydintoiminnasta kokonaisuutena tekee näkyväksi ulkoisiin asiakkaisiin liittyvät toiminnot esittää eri toimintojen väliset yhteydet olennainen tieto mahtuu A4:lle ilmentää koulutusorganisaation toimintakulttuuria

25 Koulutusorganisaation prosessit Pohdittavaksi Mikä on organisaatiomme perustehtävä, miksi olemme olemassa? Millaisia (ulkoisia) asiakkaita meillä? Mitä odotuksia ja tarpeita asiakkaillamme on meitä kohtaan? Mitä palveluja me heille tuotamme? Mitä lisäarvoa he saavat meiltä? Miten nimeämme ne toiminnot (ydinprosessit), joilla tuotamme asiakkaittemme tarvitsemat palvelut? Millaisilla tukitoiminnoilla (tukiprosessit) ja kumppanuuksilla (toimittaja- ja yhteistyöprosessit) luomme edellytyksiä ydintoimintamme toteutumiselle? Edellisen perusteella hahmotellaan prosessikartta

26 Mitä vertaisarviointi on? Samaan ammattiryhmään kuuluvien tai saman aihealueen parissa työskentelevien kesken tapahtuvaa työn kehittämistä, jossa vertaisten muodostama ryhmä arvioi kriittisesti ja järjestelmällisesti toistensa toimintaa. Eurooppalainen vertaisarviointimenettely on kehitetty ammatillisten oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien vapaaehtoista arviointia varten. Se on formatiivista, ohjaavaa ja kehittävää arviointia, jossa painotetaan erityisesti laadun jatkuvaa parantamista.

27 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena TOTEU- TUS Koulutuksen järjestäjä käyttää monipuolisesti erilaisia arviointimenetelmiä ja -tietoja toimintansa kehittämisessä. Koulutuksen järjestäjä kerää ja analysoi arviointitulokset ja muut palautetiedot. hyödyntää muissa arvioinneissa saatuja arviointituloksia, esim. kansallisten arviointien tuloksia. teettää toiminnastaan ulkoisen arvioinnin vähintään kerran kolmessa vuodessa. kehittää toimintaansa sisäisten auditointien avulla. tekee yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa esimerkiksi toteuttamalla keskinäistä benchmarkingia ja vertaisarviointia. Leena Koski

28 Kuka hyötyy? Molemminpuolinen oppimisprosessi Hyödynsaajina ovat vertaisarvioinnin kohde ja vertaisarvioijien organisaatiot/yksiköt Kehittää vertaisarvioijien osaamista ja ammattitaitoa. Laadun kehittämisen ja laadun arvioinnin yhdistelmä (itsearviointi, käynti ja ulkoinen arviointi) - osallistuva Viime kädessä hyödynsaajana ovat työelämä ja opiskelijat. On osa kansallista laadunvarmistusta ja -hallintaa. Leena Koski

29 Vertaisarviointi osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa Osana koulutuksen järjestäjän kokonaisvaltaista toimintajärjestelmää on arviointijärjestelmä, johon voi sisältyä arviointitiedon hankintaa vertaisarvioinnin avulla. Vertaisarviointi on myös osa jatkuvaa omasta ja muiden toiminnasta oppimista. (Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen) Tavoitteena on luoda vertaisarvioinnista ammatillisessa koulutuksessa (esim. eurooppalainen vertaisarviointi) menetelmä, jolla opettajat ja muu opetushenkilöstö voi kehittää omaan toimintaansa ja samalla koko koulutusorganisaation toimintaa. Ehdotuksessa ammatillisen koulutuksen laatustrategiassa kannustetaan vertaisoppimisen ja arvioinnin käyttöön. Leena Koski

30 Leonardo-projekteja vertaisarvioinnista Leonardo-projekti Peer Review in Initial VET Leonardo-projekti Peer Review Extended. Implementing the CQAF through Peer Review Mutual Review and Assessment of VET Providers and Extension of the European Peer Review Network Leonardo-projekti Peer Review Extended II Lisätietoja: ja

31 Leonardo projekti Peer Review Impact Projektin kesto ( ) Päätuotteet Raportti vertaisarviointien vaikuttavuudesta Opas, joka sisältää ohjeita vertaisarviointien vaikuttavuuden edistämiseksi Opas vertaisarviointien seurantaan ja arviointiin Koulutuksen järjestäjille tarkoitettu seminaari tai työpaja siitä, miten opasta vertaisarvioinnin vaikuttavuuden edistämiseksi voitaisiin käyttää. Tulosten levittämisstrategia Lisätietoja: ja Leena Koski

32 Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnassa Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailu 2011 meneillään. Hakuaika päättyi Erityisteemana on yksilölliset oppimispolut. KESU:n valmistelu ja laatustrategian pohjalta päätettävien toimien valmistelu Vertaisarvioinnin käytön tukeminen erilaisin toimenpitein: Kansalliset vertaisarvioinnin kriteerit on OPH:n sivustolla (joulukuu 2010) ja lomakkeita ollaan kokoamassa sivustolle. Opetushallituksen rahoittamien hankkeiden vertaisarvioinnin periaatteita yhtenäistetään Yhteishanke CIMO:n kanssa vertaisarvioinnin hyödyntämiseksi TOI ja kehittämishankkeissa. Vertaisarviointi on yhtenä painopistealueena valtionavustuksissa (työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ja kansainvälistyminen) Leena Koski

33 Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnassa Itävaltalaisen laadunhallinnan yhteyspisteen kanssa toteutetaan 4 vastavuoroista eurooppalaista vertaisarviointia pilottina vuoden 2011 aikana Suunnitelmissa on jatkaa eurooppalaista vertaisarviointia yhteyspisteiden koordinoimana ensi vuonna. Itävallan puolelta olisi kiinnostusta erityisesti tekniikan alan oppilaitoksille Vertaisarvioinnin vaikuttavuuden edistäminen: Leonardo-projektissa Peer Review Impact kehitetään työvälineitä vaikuttavuuden edistämiseksi. OPH:n maksulliset koulutuspalvelut vertaisarvioinnista Laatuverkoston EQAVET työohjelman ensimmäisen vaiheen tulokset tutustuttavissa sivustolla. Eurooppalaisen laatuverkoston kansalliset yhteyspisteet valmistautumaan raportoimaan siitä, miten eurooppalaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan viitekehystä (EQAVET) on lähdetty viemään eteenpäin kussakin maassa. Laatuverkoston seuraava tapaaminen on Seinäjoella. Leonardo-projektin Peer Reviw Impact loppuseminaari on