Laadunhallinta opetustoimessa. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö

Transkriptio

1 Laadunhallinta opetustoimessa Johta Mika Tammilehto Koulutus tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö

2 Mitä tarkoitetaan koulutuksen laadunhallinnalla laadunvarmistuksella? Koulutuksen laadunvarmistuksella tarkoitetaan menettelytapo, prosesse tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan kehitetään koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ylläpitäjien sekä korkeakoulujen sekä niiden järjestämän koulutuksen muun toiminnan laatua. Määritelmä kattaa myös laadun kehittämisen hallinnan. Koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu erilaisista laadunvarmistuksen menettelytavoista mekanismeista.

3 Miksi laadun merkitys koulutuksessa kasvaa? Osaamistarpeet muuttuvat kasvavat uuden teknologian innovaatioiden käyttöönotto monimutkaistuvat toimintaympäristöt ammattirakenteiden osaamisvaatimusten muutokset osaamisen uudet rapinnat kestävä kehitys ilmastomuutos vaikutukset ammattitaitovaatimuksiin? elinikäisen oppimisen konkretisoituminen mikä mahdollista, millä edellytyksillä? Osaavan työvoiman saatavuus ongelmana pulaa vai ylitarjontaa? ammattitaitoisen työvoiman saatavuus alojen vetovoima työllisyystilanne työvoiman osaamisen uudistaminen päivittäminen maahanmuuttajien koulutus työperäinen maahanmuutto Odotukset ammattikoulutuspalveluille kasvavat riittääkö palveluntuottajien kapasiteetti koulutuksen järjestäjien osaamisperusta sekä taloudelliset materiaaliset voimavarat koulutuksen järjestäjien toiminnan tuloksellisuus vaikuttavuus toiminnan tehokkuus tuottavuus koulutuksen järjestäjien työelämäyhteydet osaamisen kehittämispalvelujen asiakaslähtöisyys Julkisen talouden krooninen kestävyysongelma riittävätkö voimavarat? rakenteellinen kestävyysongelma resurssiperustan riittävyys suhteessa koulutukselle asetettaviin vaatimuksiin

4 Laadunhallinnan kokonaisuus säädökset Ohusvälineitä: Kansallinen koulutuspoliittinen ohus Koulutuksen järjestäjien oma laadunhallinta arviointi Ulkopuolinen arviointi (Koulutuksen arviointineuvosto tai muu taho) Raamit lainsäädännöstä: koulutuksen järjestämisen yleiset tavoitteet (laki ammatillisesta koulutuksesta) koulutuksen järjestäjä: velvollisuus arvioida säännöllisesti järjestämäänsä koulutusta sen vaikuttavuutta velvollisuus osallistua koulutuksen ulkopuoliseen arviointiin laki velvoittaa myös avoimuuteen: keskeiset tulokset julkistettava oppimistulosten valtakunnallinen seurantaarviointi Opetushallituksen tehtävä 4

5 KOULUTUSTA JA JA KORKEAKOULUTUSTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ arvioinnin laadunvarmistuksen perusta perusta (periaatteet, toimivalta, toiminnan puitteet, puitteet, päämäärät, toimit, toimit, työn työn vastuunko, toimintamuodot )) OHJAUSJÄRJESTELMÄ OHJAUSJÄRJESTELMÄ KOULUTUKSEN KOULUTUKSEN ULKOPUOLINEN ULKOPUOLINEN (esim.) (esim.) JÄRJESTÄJIEN JÄRJESTÄJIEN JA JA ARVIOINTI ARVIOINTI KESU, KESU, TTS, TTS, TAE TAE KORKEAKOULUJEN KORKEAKOULUJEN tila, tila, teemateema järjestämisluvat, järjestämisluvat, toimiluvat toimiluvat LAADUNVARMISTUS LAADUNVARMISTUSjärjestelmäarvioinnit järjestelmäarvioinnit rahoitusjärjestelmä rahoitusjärjestelmä JÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMÄT laadunvarmistusjärjestelmien laadunvarmistusjärjestelmien tutkinnonantooikeudet tutkinnonantooikeudet sisäiset sisäiset arviointiarviointi ulkopuolinen ulkopuolinen arviointi arviointi tutkintojen tutkintojen palautejärjestelmät palautejärjestelmät koulutuksen koulutuksen järjestäjien järjestäjien opetussuunnitelmien opetussuunnitelmien mittarit, mittarit, laatukriteerit laatukriteerit korkeakoulujen korkeakoulujen tukeminen tukeminen perusteet perusteet sisäinen sisäinen toiminnanohus toiminnanohus laadunvarmistukseen laadunvarmistukseen tuntiko tuntiko palautetiedon palautetiedon liittyvissä liittyvissä asioissa asioissa yms yms hyödyntäminen hyödyntäminen LAADUNVARMISTUKSEN KANSAINVÄLISET LINJAUKSET JA PERIAATTEET KOULUTUKSEN LAATU KOULUTUKSEN LAATU

6 EQARF ammattikoulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys Sisältää yhteiset laatuvaatimukset ohjeelliset kuvaat täytäntöönpanoa varten yleiset laatuindikaattorit ammattikoulutuksen järjestelmien arvioimiseksi Sovellettavissa erilaisiin kansallisiin järjestelmiin Kannustaa laadun tkuvaan parantamiseen Korostaa toimijoiden omaa vastuuta roolia laadunvarmistuksessa Luo yhteisiä puitteita eurooppalaisella tasolla tukee muiden yhteisten eurooppalaisten välineiden käyttöönottoa Eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laatuverkosto EQAVET Kansalliset kontakti/yhteyspisteet (Suomessa Opetushallitus) Parlamentti hyväksyi suosituksen keväällä

7 Ammattikoulutuksen laadunhallinta Lähtökohtia: työelämän yksilöiden osaamistarpeisiin vastaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä kansalliset tavoitteet koulutuksen tuloksille: koko ikäluokan kouluttaminen, keskeyttämisen vähentäminen koulutuksen läpäisyn parantaminen lainsäädäntö edellyttää itsearviointia ulkopuolista arviointia koulutuksen vetovoima laadunhallinta osa koulutuksen järjestäjän toiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä työelämäyhteistyö edellyttää toimivaa laadunhallintajärjestelmää pätevä henkilöstö osa laadukasta koulutusta koulutuksen laadun läpinäkyvyys kansainvälistyminen eurooppalaisen muun kansainvälisen yhteistyön vaatimukset

8 Laadunhallinnan kehittäminen: ammatillisen koulutuksen laatustrategia Odotukset tarpeet ammatillisten koulutuksen palveluita kohtaan kasvavat Kasvavia vaatimuksia ammatillisen koulutuksen laatua koskien Tarvitaan yhteistä näkemystä siitä, mikä on keskeistä ammatillisen koulutuksen laadun kehittämisessä mitkä ovat tärkeimpiä tehokkaimpia välineitä koulutuksen laadun tkuvassa parantamisessa koulutuksen järjestäjien laadunhallinta koulutuspoliittinen ohus koulutuksen ulkopuolinen arviointi laadunhallinnan mekanismien toimivuus kokonaisuus toimijoiden vastuut työnko Kansallisen laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden uskottavuuden varmistaminen kansainvälisellä tasolla Eurooppalaisten työkalujen linusten kansallinen toimeenpano soveltaminen kansalliseen kontekstiin (EQARFsuositus) Ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseksi on tehty paljon työtä, mutta koulutuksen järjestäjien erot kuitenkin edelleen suuria

9 Laatustrategiaryhmän toimeksianto Ammatillisen koulutuksen laatustrategiatyöryhmän tulee valmistella ehdotus laatustrategiaksi sitä toteuttavat toimenpideesitykset siten, että ne täyttävät seuraavat vaatimukset: Laatustrategian tulee kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen kansallisen laatujärjestelmän osat: koulutuksen järjestäjän laadunhallinta, kansallinen ammatillisen koulutuksen ohus koulutuksen ulkopuolinen arviointi. Laatustrategian tulee tukea ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toiminnan laadun tkuvassa kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Sen tulee kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämismuodot palvelut elinikäisen oppimisen periaatteella. Strategiassa ei tule ottaa kantaa koulutuksen järjestäjän laadunvarmistuksessaan käyttämiin menetelmiin. Laatustrategiaehdotuksen valmistelussa tulee ottaa huomioon eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laatusuositus EQARF muut suositukset kuten eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) niiden toimeenpanolle on asetetut laadunvarmistuksen vaatimukset. Laatustrategian toteuttamista tukevien toimenpideehdotusten tulee tukea laatustrategian konkreettista toteumista sekä kansallisella että koulutuksen järjestäjän tasolla. Laatustrategiaehdotuksen valmistelun yhteydessä tulee valmistella ehdotukset laatupalkintokilpailun kehittämisestä osana ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitusta.

10 Ammatillisen koulutuksen laatustrategiatyö Laatustrategian taustaksi teetettiin laa taustaselvitys Osallistujiksi kutsuttiin henkilökohtaisella sähköpostilla ammatillisen koulutuksen sidosryhmien edustajia Osa viesteistä välitettiin keluun organisaatioiden kautta Haastatteluun osallistui 2653 henkilöä Osallistujia kannustettiin ideoimaan omin sanoin, millaista on laadukas ammatillinen koulutus Suomessa vuonna 2020 Osallistujia pyydettiin myös pohtimaan eri toimijoiden roolia laadukkaan ammatillisen koulutuksen turvaamiseksi tulevaisuudessa

11

12

13 Toimijoiden rooleista Koulutuksen järjestäjän rooli Koulutuksen järjestäjän roolina tuotiin useimmin esille yleisesti ottaen toiminnan organisointi ylätasolla mahdollisuuksien takaaminen oppilaitokselle laadukkaan opetuksen järjestämiseen Merkittäviä roole liittyi myös opetuksen ulkopuolisten verkostojen tukemiseen Opettan rooli Useimmin puhuttiin ylipäänsä laadukkaasta opetuksesta, opetuksen kehittämisestä opiskelijoiden oppimisen mahdollistamisesta. Omasta ksamisesta huolehtiminen, opiskelin yksilöllinen kohtaaminen osaamisen tkuva kehittäminen olivat usein esillä olevia tehtäviä. Kiinteät työelämäyhteydet näyttäytyivät sekä opetuksen antasaisuuden, ammattialan käytännön osaamisen että toimivien opiskelijoille mahdollisuuksia lisäävien kontaktien kautta.

14 Toimijoiden rooleista Opiskelin rooli tärkeimmäksi panokseksi nähtiin kiinnostus sitoutuminen opiskeluun Opiskelijoiden antamalla palautteella osallistumisella nähtiin usein suuri merkitys toiminnan kehittymiselle. Opiskelijoiden näkökulmasta visio tulevasta työelämästä olisi tärkeää muodostaa motivoimaan opiskelun tulevaisuuden kehittämiseen Työpaikkojen rooli Työpaikoilla työelämällä nähtiin välttämätön rooli opiskelin osaamisen täydentäjänä. Tämä toteutetaan käytännössä usein työssäoppimisen kautta, joten näiden paikkojen tarjoaminen riittävä ohus työssäoppijoille olivat useimmin esillä. Säännöllisesti mainittiin myös varsinaisten työmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille, myös niiden ensimmäisten työpaikkojen. Myös aktiivinen osallistuminen koulutuksen suunnitteluun kehittämiseen yhteistyöverkostoissa, omien tarpeiden ennakointi esittäminen koulutuksen järjestäjille, palaute oppilaitoksille yhteistyökumppanuuksien muodostaminen oppilaitosten kanssa.

15 Toimijoiden rooleista Opiskelin rooli tärkeimmäksi panokseksi nähtiin kiinnostus sitoutuminen opiskeluun Opiskelijoiden antamalla palautteella osallistumisella nähtiin usein suuri merkitys toiminnan kehittymiselle. Opiskelijoiden näkökulmasta visio tulevasta työelämästä olisi tärkeää muodostaa motivoimaan opiskelun tulevaisuuden kehittämiseen Työpaikkojen rooli Työpaikoilla työelämällä nähtiin välttämätön rooli opiskelin osaamisen täydentäjänä. Tämä toteutetaan käytännössä usein työssäoppimisen kautta, joten näiden paikkojen tarjoaminen riittävä ohus työssäoppijoille olivat useimmin esillä. Säännöllisesti mainittiin myös varsinaisten työmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille, myös niiden ensimmäisten työpaikkojen. Myös aktiivinen osallistuminen koulutuksen suunnitteluun kehittämiseen yhteistyöverkostoissa, omien tarpeiden ennakointi esittäminen koulutuksen järjestäjille, palaute oppilaitoksille yhteistyökumppanuuksien muodostaminen oppilaitosten kanssa.

16 Mitä strategialla tavoitellaan Parempia, osuvampia vaikuttavampia koulutuspalveluita Tehokkaita prosesse joustavia toimintamalle Kustannustehokkuutta Toiminnan läpinäkyvyyden lisääntymistä Yhteisesti sovittu periaatteita linuksia laatutyön tueksi Laadunhallinnan eri toimijoiden työnon selkeyttämistä yhteistyön vahvistamista Laadun tkuva parantaminen osaksi koulutuksen ydintoiminto laatu on väline, ei itsetarkoitus Laadun merkityksen vahvistaminen johtamisen työkaluna Konkreettisia työkalu koulutuksen järjestäjien toiminnan tueksi Tukea kannustusta koulutuksen järjestäjille systemaattisen laatutyön tueksi Hyviä käytänteitä levitettäväksi Vertaisoppimisen kulttuurin vahvistamista toiminnan kehittämisen tukena