Vastine Itä-Suomen hovioikeuden vastauspyynnön johdosta asiassa S 16/1073.

Transkriptio

1 1 ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS ASIA VASTINEEN ANTAJA ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Vastine Itä-Suomen hovioikeuden vastauspyynnön johdosta asiassa S 16/1073. Virolahden kunta. Varatuomari, asianajaja Raimo E.J. Kantola, c/o Asianajotoimisto Kantola & Tyni Ky, Kyminlinnantie 6, Kotka, puh , fax , raimo.kantola@kymp.net VALITTAJA ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Viafori Oy. Asianajaja Tapio Lepistö, c/o Asianajotoimisto Hiltunen & Lepistö & Liukkonen Oy, Puistokatu 4, Hamina, puh , fax , tapio.lepisto@hll.fi VASTINEEN SISÄLTÖ Käräjäoikeus on jutussa tehnyt lopputulokseltaan oikean tuomion, jonka vuoksi Viafori Oy:n perusteeton ja aiheeton valitus tulee hylätä. Valittaja Viafori Oy on velvoitettava korvaamaan vastineenantajan Virolahden kunnan oikeudenkäyntikulut myös hovioikeuden osalta laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomiopäivästä. PERUSTELUT Kymenlaakson käräjäoikeuden Kotkan kanslia on julistamassaan tuomiossa nr 16/9784 (L 15/3936) päätynyt Viafori Oy:n kanteen hylätessään oikeaan lopputulokseen. Viafori Oy on asianmukaisesti velvoitettu korvaamaan Virolahden kunnan ns. täydet oikeudenkäyntikulut. Ennen käräjäoikeuden kanteen hylkyperusteiden tarkastelua lienee syytä huomauttaa oikaisumielessä kunnan tuomioon sisältyvään vastineeseen sivul-

2 2 riidatonta, la 5 kirjautunut lapsus: Kunnanhallitus on Lienee täysin että kysymys on pidetyn kunnanhallituksen kokouksen päätöksestä. Kun virhe on luonteeltaan vain tekninen virhe, Virolahden kunnan puolesta ei ole lähdetty alioikeudelle esittämään korjausvaatimusta. Viafori Jutun todellinen oikeudellinen kysymys on vain ja ainoastaan, onko Oy yhtiönä pystynyt solmimaan vastoin Virolahden kunnan näkemystä tavalla tai toisella Virolahden kunnan kanssa juridisena henkilönä kuntaa sitovan esisopimuksen. Esisopimusta ei luonnollisesti ole syntynyt seuraavista, sinänsä yksinkertaisista tosiasioista johtuen: Vaikka Virolahden kunnan hallintosäännön mukaan kunnanhallituksella on teoreettinen oikeus tehdä kuntaa sitovia osakekauppoja, kunnanhallitus ei luonnollisesti voi sitoa kuntaa juridisena henkilönä olennaisen rahoituksen vaativaan oikeustoimeen ilman kunnanvaltuuston suvereenista päätöksentekoa omaavan Virolahden kunnanvaltuuston myöntämää määrärahaa. Tavanomaisessa järjestyksessä satojentuhansienkin eurojen, puhumattakaan miljoonaluokkaa olevista investoinneista, määrärahavaraus on tehtävä kunnanvaltuuston ennen budjettivuotta koskevassa, täysin rutiininomaisessa päätöksenteossa valtuuston hyväksymään seuraavan kalenterivuoden budjettiin. Tässä nimenomaisessa tapauksessa vuoden 2014 talousarvioesitykseen vuonna 2013 loppuvuodesta tavanomaisessa järjestyksessä pidetyssä Virolahden kunnanvaltuuston kokouksessa ei sisälly mitään olennaisia määrärahavarauksia esim. osakkaiden ostoon. Sulkutien yhtiön osakkeiden ostaminen reilulla kahdella miljoonalla eurolla kesken budjettivuoden ilman hyväksyttyä talousarvioon sisältyvää määrärahaa on täysin absurdi ajatuskin. Mikäli kunnanhallitus sitoisi faktisen toimivaltansa ylittäen Virolahden kunnan omalla päätöksellään ilman kunnanvaltuuston siunausta kesken budjettivuotta kokoluokaltaan 2,5 milj. euron investointiin, kunnanhallituksen jäsenet syyllistyisivät sataprosenttisella varmuudella virkavirheeseen jopa rikosoikeudellisine vastuineen, puhumattakaan henkilökohtaisesta korvausvastuusta. Virolahden kunnan kunnanjohtaja sekä tekninen johtaja ovat luonnollisesti menetelleet ainoalla vastuullisella ja kuntalain hyväksymällä tavalla viemällä määrärahaesityksen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi tilanteessa, jossa suunnitellun osake- ja kiinteistökaupan neuvottelut ovat edenneet niin pitkälle, että olennaisista ja suuntaa-antavista sopimusehdoista tosin vain Sulkutien

3 3 sitä, virkamiesten osakkeiden osalta ei Mässelin omistamien kiinteistöjen osalta -on neuvottelutulos saavutettu. Tässä yhteydessä on kuitenkin voimakkaasti korostettava että kysymys oli osakekaupan ja maapohjan ostamisen osalta paketista, joista kumpaakaan ei olisi toteutettu Esa Mässelin tieten sekä että kunnanhallituksen näkemyksen mukaan toisistaan erillään. Viafori Oy:n kanteen olennainen peruste liittyy väitteeseen, että kuntaa sitova esisopimus olisi syntynyt kunnanhallituksen tekemän päätöksen myötä. Tällä perusajatuksella ei ole vähintäkään kantavuutta kunnan edellyttämä pakettiratkaisu huomioonottaen. Sen vuoksi sekä Viafori Oy rivitalo-osakkeiden myyjänä että maapohjan omistaja Esa Mässeli olisi tullut sitoa kokonaisvaltaiseen, molemmat osiot käsittävään sopimusjärjestelyyn kiinteistön omistajana (luonnollisesti maapohjan rekisterinumerot ym. yksilöintitiedot asianmukaisesti kirjaamalla) kaupanvahvistajan vahvistamalla sopimusjärjestelyllä sen edellytyksenä, että kuntaa sitovasta, muodollisesti oikein toteutetusta esisopimuksesta voitaisiin edes vakavassa mielessä keskustella. Näin ollen ajatuskin siitä, että Virolahden kunta olisi ilman rahoitusta sitoutunut virkamiesten ja kunnanhallituksen päätöksenteon perusteella pelkkään osakekauppaan kokonaisvaltaisen osakekaupan ja kiinteistökaupan sijasta, on täydellisen järjetön ajatuksenakin. Kun juttu nyt käsitellään Viafori Oy:n valituksen johdosta Itä-Suomen hovioikeudessa, Virolahden kunta vaatii, että käräjäoikeuden tuomion sivulla 11 tekemää johtopäätöstä Käräjäoikeus katsoo, että neuvotteluissa on saavutettu riittävä yksimielisyys esisopimuksen sisällöstä, hovioikeudessa tarkastellaan kriittisesti. Lausuma on virheellinen, huomioon ottaen sen tosiseikan, että esisopimuksen asiasisältöön liittyviä yksimielisyysnäkökohtia liittyy vain ja ainoastaan osakkeiden ostoajatukseen mutta kiinteistökauppaan liittyvät näkökohdat omistajan Esa Mässelin kanssa ovat täysin neuvottelematta ja yksilöimättä. Oikealla menettelyllä on luonnollisesti ensiarvoinen merkitys kunnan laillisen ja asianmukaisen päätöksenteon kannalta. Kuten edellä on todettu, kunnanhallitus ja sen jäsenet olisivat syyllistyneet virkavirheeseen, mikäli kuntaa sitova esisopimus pelkkien Sulkutien osakkeiden ostosta olisi aikaansaatu miljoonaluokan projektista ilman hyväksyttyä, kunnanvaltuuston vahvistamaa rahoitusta. Viime kädessä Virolahden kunnanvaltuuston tekemän kielteisen rahoituspäätöksen jälkeen Viafori Oy:n toimivaltainen edustaja / omistaja Esa Mässeli on tullut täysin tietoiseksi siitä, että kunnanhallitus ei voi edetä osake- ja / tai kiinteistökaupan osalta ilman rahoitusta mihinkään suuntaan.

4 4 Mässeli on sataprosenttisen selkeästi omistamansa ja edustamansa yhtiön Viafori Oy:n lukuun esisopimukseen vetoamatta hyväksynyt faktisen pattitilanteen. Kaiken lisäksi Viafori Oy:n intressissä ja puhtaalta pöydältä Mässeli on tehnyt Virolahden kunnalle uuden tarjouksen syyskuussa /3 osan rivitalo-osakkeiden ostamisesta kunnalle uutena esityksenä. Vielä tässäkään yhteydessä Mässeli ei ole vedonnut jälkisyntyisesti esitettyyn väitteeseen esisopimuksesta kunnan kanssa edes osakkeiden osalta. Virolahden kunnanhallituksen kokouksen kunnanvaltuustolle tekemä esitys reilun 2.5 milj. euron suuruisen määrärahan myöntämiseksi Asunto Oy Virolahden Sulkutie 1:n Mässelin henkilökohtaisesti omistamien kiinteistöjen tarkoittaman tonttialueen sekä yhtiön koko osakekannan ostamiseksi hylättiin Virolahden kunnanvaltuuston lainvoimaisella päätöksellä Vielä tässäkään yhteydessä Mässelin toimesta ei ole esitetty edes viitteenomaisia kannanottoja esisopimuksen suuntaan. Viafori Oy:n väitteet esisopimuksen syntymisestä ovat siten täysin myöhäsyntyisiä ja vailla menestymisen mahdollisuuksia tuomioistuinmenettelyssä. Yhteenvetona Virolahden kunta toteaa, että Viafori Oy on tehnyt tyypillisen, grynderi-rakentamiseen liittyvän, tietoisen riskiratkaisun. Ns.keskivertokansalaisen, puhumattakaan kokeneesta kiinteistöalan yrittäjästä kuten Esa Mässelistä, täytyy olla yleisen elämänkokemuksen perusteella tietoinen siitä, että yksikään kunta Suomessa ei voi tehdä olennaisia investointipäätöksiä ilman paikallisen valtuuston riidatonta määrärahahyväksyntää. -Mikäli kysymys olisi esimerkinomaisesti todettuna vain muutaman kymmenentuhannen euron investoinnista, tällä asialla ei ehkä olisi muotojuridiikan eikä tosiasiallisen päätöksenteon kannalta relevanttia merkitystä. Pelkkä ns. terve järki sanoo, että miljoonainvestointiin kuntatasollakin tarvitaan luonnollisesti talousarviossa hyväksytty määräraha ilman, että kunta joutuu talouskriisiin kunnanhallituksen toimivaltansa ylittävän päätöksenteon seurauksena. Mikäli tällainen asiaintila olisi edes teoriassa mahdollista, kunnanhallituksen jäsenet ottaisivat kukin kohdaltaan merkittävän henkilökohtaisen vahingonkorvausriskin osallistumalla kuntalain vastaiseen menettelyyn. Oikeudellisessa päätöksenteossa tuomioistuinmenettelyssä ei pidä kiinnittää liikaa huomiota Viafori Oy:n taholta alioikeuskäsittelyssä ja nyt valitusvaiheessa esitettyyn, vain tarpeettomaan hämmennykseen pyrkivään argumentaatioon. Lopuksi: Paikallisessa Kymen Sanomat sanomalehdessä sivulla 5. julkaistun Virolahden kunnan talousarvion 2017 yhteenvedon mukaisesti kunnan ennakoidut verotulot vuonna 2017 ovat 10,8 milj. euroa samoin kuin tilinpää-

5 5 TODISTELU Henkilötodistelu tösennusteen mukaan kulumassa olevalle vuodellekin Talousarvioehdotuksen 2017 sekä tilinpäätösennusteen 2016 mukaisesti vuositason realistiset investoinnit nettona ovat kokoluokkaa 1,6 milj. euroa molempina vuosina. Tämä vuosittainen investointitaso vastaa kunnan vastuullista investointikykyä vuositasolla. Vertaamalla näitä, aikaisempiin vuosiin verrattuna samassa kokoluokassa olevia lukuja nyt tarkasteltavan kysymyksen, 2,5 milj. euron investoinnin tasosta on helppo ymmärtää, että väite esisopimuksen syntymisestä ilman kunnanvaltuuston hyväksymää rahoitusta asiaankuuluvassa järjestyksessä on täydellisen absurdi. Mikäli kunnanjohtaja ja / kunnanhallitus olisi Viafori Oy:n väitteen mukaisesti sitonut kunnan velvoittavaan esisopimukseen, vastuuhenkilöt olisivat epäilemättä joutuneet / joutumassa virkavirheestä syytteeseen sekä viime kädessä korvausvelvollisiksi kuntaa kohtaan. Virolahden kunnan tarkastuslautakunnalle em. suureet ovat luonnollisesti perin tuttuja. Mikäli kunnanjohtaja ja / kunnanhallitus olisi Viafori Oy:n väitteen mukaisesti sitonut kunnan velvoittavaan esisopimukseen, olisi tarkastuslautakunta epäilemättä puuttunut asiaan välittömästi sanktiovaatimuksin. Näin tarkastuslautakunta ei kuitenkaan ole tehnyt. Osmo Havuaho ja Markku Uski, alioikeudessa nimettyine teemoineen. Kotkassa, joulukuun 19 päivänä Virolahden kunta Laati: Raimo E.J. Kantola varatuomari, asianajaja Hamina