Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen.

Transkriptio

1 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja valituksen kohde Turun hovioikeuden päätös Nro 588 Dnro R 04/152/ Anna- Liisa Yli-Kovero Asia Hakija ja valittaja Virkasuhteen purkaminen Anna-Liisa Yli-Kovero Asiamies ja prosessiosoite Vastapuoli Rengon kunta A MUUTOKSENHAKULUPA 1 VALITUSLUPAHAKEMUS JA SEN PERUSTE Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen. Valitusluvan myöntäminen on perusteltua asian ennakkotapausluonteen takia. Valitusluvan myöntäminen on perusteltua myös oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi jäljempänä olevin perusteluin.

2 2 2 ONGELMAN JA OIKEUSKYSYMYSTEN KITEYTYS Jutussa ovat oikeuskysymyksinä ratkaistavina seuraavat seikat: - Voiko rikossyytteen yhteydessä ajetun rikoksesta riippumattoman yksityisoikeudellisen vaatimuksen hylätä sillä perusteella, että rikosta ei ole tapahtunut. - Voiko rikossyytteen yhteydessä ajetun yksityisoikeudellisen vaatimuksen jättää käsittelemättä. - Voiko rikossyytteen yhteydessä ajetun yksityisoikeudellisen vaatimuksen hylätä päätöstä perustelematta - Voiko hovioikeus mitenkään perustelematta evätä muutoksenhaun asiassa, jonka käräjäoikeus on käsitellyt ja jossa kyse ei ole oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 2 :ssä tarkoitetusta hakemuksen puutteellisuudesta tai perusteettomuudesta. - Onko muutoksenhaun epääminen ilman perustelua Euroopan Ihmisoikeussopimuksen oikeusturvaa koskevien säädösten mukaista. 2.1 Jutun faktat ja prosessitilanne Jutussa kantaja Anna-Liisa Yli-Kovero oli purkanut Rengon kunnan vahainkodissa olevan vastaavan sairaanhoitajan virkasuhteensa kuntaan sillä perusteella, että kunta oli päättänyt siirtää hänet pääosin avopalveluun eli kodinhoitajaksi ilman esimiestehtäviä. Kantajaa ei kuultu ennen päätöstä ja päätökselle ei esitetty perusteluja. Päätös tehtiin rankaisuksi kantelusta, johon kantaja oli osallistunut ja päätöksentekoon osallistui henkilöitä, jotka olivat kyseisen kantelun kohteina. Kanteessaan Anna-Liisa Yli-Kovero katsoi kodinhoitajan tehtävien poikkeavan olennaisesti vastaavan sairaanhoitajan viran tehtävistä, joita oli hoitanut 18 vuotta ja vaati kunnalta vahingonkorvausta työsuhteen ennenaikaisen purkamisen takia. Kantajan 1999 tekemää yksityisoikeudellista vaatimusta virkasuhteen purkamisesta aiheutuvasta vahingonkorvauksesta ei ole missään oikeusasteessa tutkittu. Käräjäoikeus hylkäsi päätöksessään alkuperäisen kanteenkokonaisuudessaan mukaan lukien siviiliperusteisen vahingonkorvausvaatimuksen selvästi perusteettomana. Kantaja valitti käräjäoikeuden ratkaisusta Turun hovioikeuteen. 2

3 Tuomiossaan Turun hovioikeus palautti rikosperusteisten vaatimusten lisäksi yksityisoikeudellisen vahingonkorvausvaatimuksen Hämeenlinnan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. 3 Käräjäoikeuden uudessa tuomiossa käsitellään virkasuhteen ennen aikaisesta päättymisestä johtuva vahingonkorvausvaatimus seuraavasti: " Asian näin päättyessä korvausvaatimus on rikosperusteisena hylättävä. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 :n 1 momentin mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai vahingon. Käräjäoikeus katsoo psykiatri Pekka Ropposen ja terveyskeskuslääkäri Bertil Karlssonin antamien lääkärinlausuntojen perusteella selvitetyksi, että Anna-Liisa Yli-Kovero on kärsinyt masennuksesta, johon työpaikan huonot henkilösuhteet ovat ainakin myötävaikuttanet ja että hän on subjektiivisesti kokenut huonon työilmapiirin ja henkilösuhteissa esiintyneet ristiriidat erittäin raskaana. Käräjäoikeus katsoo kuitenkin jääneen näyttämättä, että henkilövastaajat ovat syyllistyneet sellaiseen virheeseen tai laiminlyöntiin, josta on aiheutunut Anna-Liisa Yli-Koverolle vahinkoa ja josta Rengon kunta vahingonkorvauslain mukaan olisi vastuussa. Näin ollen korvausvaatimus on hylättävä myös siviiliperusteisena." Käräjäoikeuden päätöksessä ei edelleenkään tutkita kantajan yksityisoikeudellista vaatimusta virkasuhteen purkamisesta aiheutuneesta vahingosta, jolla ei ole mitään tekemistä rikosperusteisten vaatimusten kanssa ja joka ei edellytä kenenkään syyllistyneen minkäänlaiseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Kun hovioikeus on päätöksessään pysyttänyt Hämeenlinnan käräjäoikeuden tuomion, on hovioikeus edelleen jättänyt käsittelemättä kantajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen, jonka se aiemmin itse palautti käräjäoikeuteen uudelleen laillisesti käsiteltäväksi. Yllä oleva siteeraus on ainoa lausuma ja käsittely kantajan yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta virkasuhteen purkamisesta johtuvasta vahingosta. Vaatimus on jätetty joka kerta käsittelemättä sillä perusteella, että rikosta ei ole tapahtunut, mikä ei voi olla peruste yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsittelemättä jättämiselle. Anna-Liisa Yli-Kovero on tehnyt Turun hovioikeuden tuomiosta kantelun oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 :än vedoten sillä perusteella, että Turun hovioikeus oli esteellisen toimimaan muutoksenhakutuomioistuimena, koska puheenjohtajana Hämeeninnan käräjäoikeudessa toimi Turun hovioikeuden viskaali. (Tämä siksi, että syytettyjen joukossa oli Rengon kunnan luottamusmies, joka oli myös Hämeenlinnan käräjäoikeuden lautamies.) Tapio Yli-Kovero on tehnyt kantelun Turun hovioikeuden tuomiosta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 :än vedoten sillä perusteella, että 3

4 4 hovioikeuden tuoiota ei ole mitenkään perusteltu ja että asiassa on tapahtunut oikedenkäyntivirhe, koska kantajalta on evätty perusteettomasti muutoksenhakumahdollisuus. Kantajalla on lisäksi mahdollisuus vaatia tuomion purkua oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 :n 2 kohdan perusteella. Tuomio ja vastaajien puolustus perustui pelkästään kantajan esimiehenä toimineen vanhustyön johtajan sijaisen todistukseen. Suullisessa todistuksessaan tämä todistaja ratkaisevissa kohdissa kertoi asiat toisin, kuin mitä oli aiemmin kirjallisesti, omalla allekirjoituksellaan vahvistettuna kertonut. Nämä ristiriitaisuudet on selostettu kantajan valituksessa Turun hovioikeuteen. Tosiseikkoina asiasta on todettu Kantajan vaatimukset perustuvat pelkästään kunnan ja vanhustyön virallisiin tai allekirjoitettuihin dokumentteihin. Tärkeimmät dokumentit ovat kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirja ja perusturvalautakunnan kokouksen pöytäkirja. Kantajaa on pidetty hyvänä työntekijänä eikä häntä kohtaan ole esitetty kirjallista tai suullista arvostelua lukuun ottamatta ym. vanhustyönjohtajan sijaisen suullista todistusta. 2.2 Oikeuskysymykset / päätöksen perustelu Ongelmana on ollut se, että toisena osapuolena jutussa on kunta ja suuri joukko luottamusmiehiä, mistä johtuen tuomioistuimet näyttävät olleen haluttomia tutkimaan asiaa ja ottamaan siihen kantaa. Kun tuomioistuimet eivät ole perustelleet yksityisoikeudellisen vaatimuksen hylkäämistä, on kantajana mahdotonta valittaa tuomion perusteista. Kantaja voi vain valittaa siitä, että tuomiota ei ole perusteltu ja että kantajan oikeusturvaa on loukattu riistämällä häneltä oikeus muutoksenhakuun sitäkään mitenkään perustelematta. Näillä perusteilla ja perusteluilla valituslupa tulisi myöntää. 4

5 B VALITUS Uudistaen kaiken asiassa esittämänsä Anna-Liisa Yli-Kovero esittää kunnioittavasti seuraavaa: 5 1 VAATIMUKSET Hovioikeuden tuomio on kokonaan kumottava ja asia palautettava lainvoimaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. 2 KANNANOTTO PÄÄKÄSITTELYN JÄRJESTÄMISESTÄ Koska kysymys on jutun oikeuskysymysten ratkaisemisesta, suullisen pääkäsittelyn järjestäminen ei ole tarpeellista. 3 MUUTOSVAATIMUSTEN PERUSTEET Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun mukaan syyteasian yhteydessä voidaan ajaa syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta. Jos yksityisoikeudellinen oikeus on erikseen vireillä tuomioistuimessa, tuomioistuin voi määrätä yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsiteltäväksi syyteasian yhteydessä ja toisaalta, jos yksityisoikeudellista vaatimusta ajetaan syyteasian yhteydessä, niin tuomioistuin voi määrätä, että yksityisoikeudellinen vaatimus käsitellään erikseen riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. Tuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa. Jos syyte jätetään tutkimatta tai perutetaan taikka syyte hylätään, yksityisoikeudellinen vaatimus voidaan kuitenkin tutkia tai vaatimuksen käsittelyä voidaan jatkaa riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. Kho 1934 I 53: Kun yhteisellä hakemuksella vireille pantuja asioita ei voitu käsitellä yhdessä, niitä ei saatu jättää tämän johdosta tutkimatta, vaan ne oli erotettava. Samoin mm.1948 II 5. Tuomioistuin voi siis harkintansa mukaan käsitellä rikoksesta johtuvan riitaasian joko yhdessä riita-asian kanssa tai erikseen, mutta se ei voi jättää käsittelemättä riita-asiaa. Suomen oikeudenkäymismenettely perustuu tuomiopakkoon, eli asianomaisten oikeuteen saada asiassaan tuomio. 3.1 HOVIOIKEUDEN / KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMION VIRHEELLISYYS JA PERUSTELUT Käräjäoikeuden uudessa tuomiossa käsitellään virkasuhteen ennen aikaisesta päättymisestä johtuva vahingonkorvausvaatimus seuraavasti: "Asian näin päättyessä korvausvaatimus on rikosperusteisena hylättävä. 5

6 Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 :n 1 momentin mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai vahingon. Käräjäoikeus katsoo psykiatri Pekka Ropposen ja terveyskeskuslääkäri Bertil Karlssonin antamien lääkärinlausuntojen perusteella selvitetyksi, että Anna-Liisa Yli-Kovero on kärsinyt masennuksesta, johon työpaikan huonot henkilösuhteet ovat ainakin myötävaikuttanet ja että hän on subjektiivisesti kokenut huonon työilmapiirin ja henkilösuhteissa esiintyneet ristiriidat erittäin raskaana. Käräjäoikeus katsoo kuitenkin jääneen näyttämättä, että henkilövastaajat ovat syyllistyneet sellaiseen virheeseen tai laiminlyöntiin, josta on aiheutunut Anna-Liisa Yli-Koverolle vahinkoa ja josta Rengon kunta vahingonkorvauslain mukaan olisi vastuussa. Näin ollen korvausvaatimus on hylättävä myös siviiliperusteisena." Käräjäoikeuden päätöksessä ei edelleenkään tutkita kantajan yksityisoikeudellista vaatimusta virkasuhteen purkamisesta aiheutuneesta vahingosta, jolla ei ole mitään tekemistä rikosperusteisten vaatimusten kanssa ja joka ei edellytä kenenkään syyllistyneen minkäänlaiseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Kun hovioikeus on päätöksessään pysyttänyt Hämeenlinnan käräjäoikeuden tuomion, on hovioikeus edelleen jättänyt käsittelemättä kantajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen, jonka se aiemmin itse palautti käräjäoikeuteen uudelleen laillisesti käsiteltäväksi. Yllä oleva siteeraus on ainoa lausuma ja käsittely kantajan yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta virkasuhteen purkamisesta johtuvasta vahingosta. Vaatimus on jätetty joka kerta käsittelemättä sillä perusteella, että rikosta ei ole tapahtunut, joka ei ole laillinen peruste yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsittelemättä jättämiselle. Kantaja on viisi vuotta sitten esittänyt vaatimuksen virkasuhteen purkamisesta aiheutuvan vahingon korvaamisesta. Vastaavista tapauksista on monia Korkeimman oikeuden päätöksiä, eikä kantajan vaatimus millään oleellisella tavalla poikkea muista vastaavista tapauksista. 6 4 TODISTEET JA TODISTUSTEEMAT Kirjallinen ja henkilötodistelu ovat samat teemoineen kuin käräjäoikeudessa ja sittemmin hovioikeudessa. Helsingissä huhtikuun 26 päivänä 2004 Pentti Lääveri Asianajaja, Helsinki 6