Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, Helsinki

Transkriptio

1 Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä, saanet kokonaiskuvan asiaan. Teksteissä mainituista liitteistä on pdf tiedostojen lopussa otteita asian kannalta merkityksellisimmistä liitteistä. Mikäli kanteessa ja vastineessa on sama liite, niin pdf tiedostoissa se löytyy jommastakummasta. Pdf tiedostoista on poistettu työpaikalla toimivien / toimineiden henkilöiden nimet. Vain kanteen ja vastineen laatijoiden nimet ovat jätetty näkyville. T. Vitosen lehtijaos

2 2 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE 2. osasto Asia Lausuma riita-asiassa 05/22804 Kantaja asiassa Metallityöväen Liitto ry Asiamies ja prosessiosoite Heikki Laitinen, asianajaja, Helsinki Asianajotoimisto Heikki Laitinen Oy Ainonkatu 4 C 38, Helsinki Vastaaja Planmeca Oy Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, Helsinki

3 3 Käräjäoikeuden lausumapyyntö Helsingin käräjäoikeuden 2. osasto on pyytänyt Metallityöväen Liitto ry:ltä kirjallisen lausuman vastaajan vastauksen johdosta. LAUSUMA Metallityöväen Liitto ry toteaa, että tässä riita-asiassa on kyse siitä, mitä aikoinaan (1996) on erikseen sovittu työntekijöiden palkkaukseen liittyvästä erityisehdosta; kuinka sopimusta on sovellettu kahdeksan vuoden ajan, kunnes työnantaja on yksipuolisella toimellaan muuttanut sopimusta vedoten erheeseen. Sopimuksen syntyhistoria Vastaajan vastauksen liitteistä sekä kantajan haastehakemuksen liitteistä on vuoden 1996 sopimushistoriasta luettavissa, että sovittu työajan lyhentäminen ja siihen liittyvä palkkakompensaatio on elänyt, kunnes se lopulta on muotoutunut sellaiseksi, että työntekijöille maksetaan 9,8 prosenttia lisää palkkaa sen johdosta, että työnantaja on muuttanut viikkotyöajan 37,5 tuntiseksi (osa-aikaiseksi). Riitaa on siitä, onko tuolloin sovittu ko. palkanlisän (9,8 %) sisältyvän aikapalkkaan vai onko tarkoitettu, että ko. 9,8 prosenttia suoritetaan työntekijälle aikapalkasta laskettuna aikapalkan päälle. Sovelluskäytäntö Sovelluskäytäntö on vuodesta 1996 alkaen ollut yksiselitteinen ja sitä voidaan jopa pitää riidattomana. Työntekijöille on suoritettu ns. erillisenä palkanlisänä 9,8 prosentin osuus, joka on aina työehtosopimus- tai vastaavien korotusten jälkeen laskettu työntekijän aikapalkasta.

4 4 Työntekijöiden aikapalkka muodostuu kuten vastaajan vastauksessa on todettu, työkohtaisesta osuudesta (joka tarkoittaa työn vaativuusryhmiä), työntekijän henkilökohtaisesta osuudesta (heko-osuus 2-17 prosenttia) sekä mahdollisesta aikapalkkaosuudesta. Vastaajan vastauksen virheellisyyksistä Vastaaja on vastauksessaan väittänyt, että metalliteollisuuden palkkarakenne ei tunne kanteessa esitettyä erillistä lisää palkkausmuotona. Väite on lain- ja myös työehtosopimuksen vastainen. Työehtosopimus säätelee sen, mitä työnantajan on työntekijälle vähintään suoritettava eikä sitä, mitä on enintään suoritettava. Näin ollen esim. työsopimusperusteisena voidaan sopia ; metallin palkkarakenteen sen sinänsä salliessa, tämänkaltaisen erillisen lisän maksamisesta. Kantaja viittaa työtuomioistuimen antamaan tuomioon, jossa työtuomioistuin toteaa: Työtuomioistuin toteaa esitetyn selvityksen osoittavan, että osana työehtosopimuksen mukaista palkkarakennetta voidaan työsopimukseen sopia eri nimikkeillä yli peruspalkan maksettavista palkkarakenteessa aikapalkkaosuutena käsiteltävistä palkkaeristä. Käytännössä on työsopimukseen voitu sopia myös esim. kiinteämääräisinä yli peruspalkan maksettavista henkilökohtaisen aikapalkan ulkopuolisiksi tarkoitetuista suorituksista. (vahvennos laatijan). Työehtosopimus ei toisin sanoen (eikä sen palkkarakenne) kiellä työnantajaa ja työntekijää sopimasta työehtosopimusta edullisemmista palkoista. ( Eikä voikaan kieltää).

5 5 Väitetty virhe ( erehdys ) Metallityöväen Liitto ry ei voi kuin ihmetellä sitä työnantajan esittämää väitettä, että sinänsä riidatonta palkkaukseen liittyvää soveltamiskäytäntöä olisi noudatettu erehdykseen perustuen. Järjestelmä on toiminut täysin yksiselitteisesti työsopimuksen ehtojen mukaisesti kahdeksan vuotta. Tuomioistuimelle jätetty selvitys osoittaa, että vuoden 1996 jälkeen on tehty erillisiä työsopimuksia, joissa on todettu, että tuntiansion korotus on yhteensä 9,8 prosenttia aikapalkasta laskettuna. Näin on myös palkkalaskelmien mukaan maksettu. Mainituissa sopimuksissa ei siis todeta millään tavoin, että ko. 9,8 prosenttia sisältyisi aikapalkkaan. Kun tätä järjestelmää on noudatettu sopimussuhteissa, joissa sovinnot ja sopimukset ovat sinänsä sallittuja, ei toinen osapuoli voi vedota erheeseen. Molempia osapuolia ovat edustaneet henkilöt, jotka ovat tienneet täsmälleen ja tarkkaan, mitä he ovat sopineet ja mitä tämä sopimus on pitänyt sisällään. Kyse ei voi olla missään tapauksessa erehdyksestä. Selvyyden vuoksi Metallityöväen Liitto ry toteaa, että vaikka sopimus olisikin ollut jossain vaiheessa tulkinnanvarainen, on riidattomasta ja kaikkien sopimuskumppaneiden täysin ymmärtämästä soveltamiskäytännöstä muodostunut joka tapauksessa ajan myötä työsuhteissa työnantajaa sitova ehto. ( Ktso Työoikeus; Kairinen ym. sivut ).

6 6 Erehtymisestä todetaan vielä viitaten eo. teokseen sivulle 441, että kyse ei voi olla erehdyksestä, jos tahdonilmaisun saaja (työntekijä) on ollut vilpittömässä mielessä, eikä hänen ole pitänytkään tietää toisen osapuolen erehdyksestä. Joka tapauksessa tällaisessa tilanteessa tahdonilmaisu sitoo erehdyksestä huolimatta antajaansa. Edelleen; Mikäli sopimuskumppanilla on ollut edellytyksiä arvioida sopimukseen liittyviä olosuhteita ja niiden merkitystä työsuhteen kannalta, sopimusehto ei ole pätemätön. Vuoden 2002 neuvottelut Varmimmaksi vakuudeksi molempien osapuolten yhteisymmärryksestä ko. palkkaerän erillisyydestä on osoituksena sekin, että vuonna 2002 nimenomaisesti tuotantojohtajan sekä pääluottamusmiehen kanssa todettiin, että ko. 9,8 prosentin suuruinen erillinen palkkaerä aikapalkasta laskettuna tulee ottaa huomioon työntekijän keskituntiansiota laskettaessa. Lopuksi Kantaja siis toteaa, että tässä asiassa on kyse suhteellisen yksinkertaisesta asetelmasta; eli: Mitä on sovittu alun perin, sen jälkeinen sopimuksen soveltamiskäytäntö ja soveltamiskäytännön yksimielinen tulkinta, josta on ollut osoituksena uusien työsopimusten tekeminen siten, että erillisen lisän järjestelmä toimi sellaisena, kuten molemmat osapuolet ovat sen alusta alkaen ymmärtäneet. Tällöin ei kysymys voi olla erheestä tai virheestä. Metalliteollisuuden (nykyinen teknologiateollisuuden) työehtosopimus ei aseta esteitä tämänkaltaisen järjestelmän olemassaololle. Työehtosopimus säätää

7 7 työsuhteen vähimmäisehdot, ei enimmäisehtoja. Työsopimusperusteisesti voidaan sopia aina työehtosopimusta paremmista työsuhteen ehdoista. Todistelu Pääluottamusmiehen lisäksi vuoden 1996 neuvotteluista ja työnantajan järjestämistä tiedotustilaisuuksista silloinen työsuojeluvaltuutettu sekä kaksi työntekijää. Teemana nimenomaan työnantajan ja työntekijöiden yhteisymmärrys 9,8 %:n funktiosta erillisenä lisänä. Helsingissä 10. päivänä maaliskuuta 2006 Heikki Laitinen asianajaja, Helsinki Metallityöväen Liitto ry:n valtuuksin