Kehittämishankkeiden ohjausmalli Hankealoitteesta tavoiteasetannan kautta kilpailutukseen
|
|
- Amanda Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Finnish Enterprise Architecture Research Project Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti Kehittämishankkeiden ohjausmalli Hankealoitteesta tavoiteasetannan kautta kilpailutukseen Versio 1.0 Jukka Heikkilä Tapani Kella Katja Liimatainen Ville Seppänen
2 2(23) TIIVISTELMÄ Raportissa esitämme FEAR-tutkimusprojektissa laaditun kehittämishankkeiden ohjausmallin, joka pyrkii tavoitteelliseen valtionhallinnon toiminnan kehittämiseen samalla menettelytapoja ja toimijoiden kyvykkyyksiä uudistamalla. Ohjausmallin perimmäisenä tavoitteena on sekä tehostaa hallintoa että helpottaa kansalaisten ja yritysten asiointia. Lisäksi ohjausmallin käytöllä varmistetaan järjestelmien ja toimintatapojen yhteentoimivuus ja luodaan laadunvarmistusmekanismit kehittämishankkeiden tavoitteelliseksi eteenpäinviemiseksi. Tässä raportissa esitellään ohjausmallin soveltaminen hankealoitteesta kilpailutukseen saakka ja sen liittymät julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen. ASIASANAT Valtionhallinto, julkishallinto, kokonaisarkkitehtuuri, ohjausmalli, kehittämishanke ABSTRACT This report introduces the governance model by developing new processes and capabilities for public development initiatives. The objective of the governance model is to make administration more efficient and easy to approach. In addition, the governance model ensures interoperability between processes and information systems, and helps in implementing relevant quality assurance mechanisms. This report covers the stages from the initiation of a development project to the competitive bidding. KEYWORDS public administration, enterprise architecture, governance, development initiative KIITOKSET Kiitokset n rahoittajille, joita ovat Valtiovarainministeriö, Puolustusministeriö, Oy International Business Machines Ab, Tieto Oyj, Ixonos Teknologiakonsultointi Oy, Microsoft Oy ja SAS Institute Oy.
3 (23)3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KEHITTÄMISHANKKEIDEN Hankealoite Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi Toteuttajien arviointi Kokonaisarkkitehtuurin mukaisuuden arviointi Liiketoimintamallinnus Toimintamallien valinta Kilpailutuksen valmistelu Laadunvarmistuspisteet Hankehallinta JOHTOPÄÄTÖKSET...17 LÄHDELUETTELO...17 KUVAT Kuva 1. Kokonaisarkkitehtuurin ja kehittämishankkeiden suhde...6 Kuva 2. Kehittämishankkeiden ohjausmalli...7 Kuva 3. Tulosprisma...9 Kuva 4. Toteuttamiskelpoisuuden arviointi: lähtötiedot ja tulostiedot...10 Kuva 5. Toteuttajien arviointi: lähtötiedot ja tulostiedot...12 Kuva 6. Kokonaisarkkitehtuurin mukaisuuden arviointi: lähtötiedot ja tulostiedot...13 Kuva 7. Liiketoimintamallinnus: lähtötiedot ja tulostiedot...14 Kuva 8. Toimintamallien valinta: lähtötiedot ja tulostiedot...15 Kuva 9. Kilpailutus: lähtötiedot ja tulostiedot...16 LIITTEET Liite 1 Ohjausmallin vaiheiden lähtö- ja tulostiedot sekä arviointivälineet...19
4 4 (23) 1. JOHDANTO Valtion IT-toimintojen kehittämiseksi perustetun yhteentoimivuuden kehittämisohjelman tavoitteena ovat järjestelmien yhteentoimivuus, johdonmukainen tietohallinto, aiempaa asiakaslähtöisempi näkemys hallinnon palveluiden tuottamiseen, kustannustehokkuuden parantaminen, sekä osaamisen ja tietotekniikan kehittäminen palvelemaan ydintoimintaa. Keskeinen väline hallinnon palveluiden systemaattiseen kehittämiseen yhteentoimivuustarpeiden mukaisesti on kokonaisarkkitehtuuri (KA), jolla hallinnollinen työ ja tietojärjestelmät voidaan sovittaa yhteen hallitusti 1. ValtIT-hankkeessa kehitetty arkkitehtuurimenetelmä on käyttöönottonsa alkuvaiheissa 2. Kokonaisarkkitehtuuri on strategisen johtamisen väline, jonka avulla yhtenäistetään toiminnan kehittämistä ja tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä. Valtionhallinnossa kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät sen johtamisenvälineet, hallintamalli ja KA-menetelmä, sekä sen sisältönä tuotetut arkkitehtuurilinjaukset ja - kuvaukset. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmä tarjoaa välineitä organisaation toiminnan, sen käyttämien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologiaratkaisujen suunnitteluun organisaation kokonaisuuden kannalta. KA-menetelmä sisältää viitekehyksen, suunnitteluprosessin ja siihen liittyvät tehtävät. KA-menetelmän hallintamalli on yleiskuvaus KA-suunnittelun nivomisesta toiminnan ja talouden ohjausprosesseihin valtionhallinnossa ja kokonaisarkkitehtuurin hallinta- ja ylläpitoprosesseista. 3 ValtIT:n mallissa näkyy ajatus arkkitehtuurin kaksijakoisuudesta: toisaalta se kuvaa järjestelmäkokonaisuuden riippuvuuksineen ja toisaalta sen tehtävänä on ohjata hallinnon ja sitä tukevien järjestelmien kehittämistä hallinta- eli ohjausmallin kautta. Ohjausmalli - tai pikemminkin sen puute - on osoittautunut kriittiseksi sekä yksittäisten hankkeiden että kokonaisuuden hallinnassa. Valtionhallinnon voimakas sektoroituminen on johtanut siihen, että koko hallintoa koskeva ohjaus on puutteellista. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on puuttunut kehittämishankkeiden ongelmiin ja se on usein saanut tukea riippumattomista lähteistä. Korpelan ja Mäkitalon mukaan valtakunnallisten kehityshankkeiden ohjaus tarvitsee uutta otetta, koska VTV:n ja Sitran arviointien mukaan esimerkiksi merkittävä osa terveydenhoidon hankkeista on jäänyt kauas tavoitteistaan 4. Myös ssa on huomattu, että KA-työ ei valtionhallinnossa etene halutulla vauhdilla. Tutkimuksen mukaan onnistunut KA:n kehittämistyö vaatii yleensä taustalle vahvan hallintamallin 5, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa 1 Pulkkinen ym ks. esim. Seppänen Valtiovarainministeriö 2007a, Arkkitehtuurin hallintamalli, Valtiovarainministeriö 2007b, Arkkitehtuurimenetelmä 4 Korpela & Mäkitalo 2008, s Liimatainen ym. 2007
5 5(23) Versio 1.0 virastot on velvoitettu lakiteitse (Clinger-Cohen Act) varmistamaan yhteentoimivuus ja se ettei päällekkäisiä hankkeita ja investointeja tehdä. Näin vahvaa hallintamallia ei ole pidetty tarpeellisena, sillä on oletettu suomalaisen virkamieskunnan pystyvän yhteistyöhän kehittämishankkeissa muutenkin. Siksi olemme katsotteet paremmaksi lähestymistapa, jossa kokonaisarkkitehtuuri kehittyy kehityshankkeiden tulosten pohjalta mahdollisesti käyttöönotettavaksi suositukseksi 6. Jälkimmäistä puoltaa se, että havaintojemme mukaan kehityshankkeiden suunnitteluvaiheessa on kaivattu ohjausta taholta, joka on vastuussa valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurista, käytännössä valtionhallinnon kehittämisyksiköltä. Lisäksi vahvan ohjausmallin tarve on noussut uudelleen esille esim. SADe-hankkeen raportissa 7. Ohjausmallin tarve sa tukea VTV:n raporteista. Arvioidessaan alueellisten tietoyhteiskuntahankkeiden toteutusta VTV raportoi mm. seuraavaa. Hankkeiden tavoitteet olivat epärealistisia suhteessa asetettuun aikatauluun, käytettävissä oleviin henkilöstöresursseihin, toteutettuun hankeohjausmalliin ja käytössä olleeseen rahoitukseen nähden. Ohjauksesta vastanneet toimijat eivät olleet sitoutuneet riittävästi hankkeen tavoitteisiin. VTV piti tärkeänä, että tulevia vastaisuudessa poikkihallinnollisia ohjelmia käynnistettäessä ja toteutettaessa seurantajärjestelmät ovat kattavia ja seuranta jatkuvaa. VTV myös velvoitti valtiovarainministeriön asettamaan uusille hankkeille selkeät tavoitteet ja kehittämään hankehallinnoinnin menettelytapoja. 8 Tässä tilanteessa tarvitaan konkreettinen ohjaamismenettely mieluiten kokonaisarkkitehtuurityön yhteyteen, sillä tietojärjestelmät ja toimintaprosessit ovat nykyisen ja etenkin tulevan hallinnon keskeisimpiä palvelurakenteita. Mallin tulee siten ohjata kehittämishankkeita tavoitteellisesti yhteentoimivuusohjelman mukaisesti ja samalla paikata arkkitehtuurityössä havaitsemiamme ongelmia, kuten laadunvarmistuksen puutetta, tavoiteasetannan epäselvyyttä, kyvykkyyksien ja infrastruktuurin kehittämisen riittämättömyyttä sekä vähäistä innovointia uusien vaihtoehtoisten menettelytapojen kehittämiseksi. Valtion tuottavuusohjelmien arvioinnissa kiinnitettiin huomiota jokseenkin samoihin asioihin 9, jotka myös Korpela ja Mäkitalo niinikään erittelevät ohjauksen tavoitteiksi. Julkishallinnon ohjauksen tulisi olla sellaista, että toiminnoista vastaavat jatkuvasti parantavat toimintojensa laatua ja kustannustehokkuutta. Julkisen sektorin tulee pyrkiä parempaan tulokseen aikaisempaa pienemmin panoksin. Sen on kyettävä yksityisen sektorin tavoin tuottavuuden kasvuun työskentelyolosuhteita ja työilmapiiriä parantamalla, ei henkilöstöä ylikuormittamalla, jolloin tarvetta on sekä järjestelmissä että johtamisessa JHS, Julkishallinnon suositus 7 SADe VTV Sintonen 2008 ja PricewaterhouseCoopers Korpela & Mäkitalo 2008, s
6 6 (23) ssa kehitetyn kehittämishankkeiden ohjausmallin avulla kiinnitetään aimpaa enemmän huomiota hankkeiden vaikuttavuuden arviointiin. Vaikuttavuus tarkoittaa keskipitkän ja pitkän aikajänteen kuluessa syntyviä, perimmäisiä tavoiteltuja muutoksia ja parannuksia, joiden kohteena on kehittäjäorganisaation lisäksi yhteiskunta laaja-alaisesti. Vaikuttavuus ja sen arviointi on keskeinen ja ajankohtainen kehittämishaaste kaikissa julkishallinnon organisaatioissa. 11 Vaikutusarvioinnilla tarkoitetaan menetelmiä, joilla pyritään mittaamaan erilaisten toimenpiteiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikutusarviointi voi olla etukäteistä, toiminnan aikaista tai jälkikäteistä ja sitä voidaan tehdä suhteessa asetettuun tavoitteeseen. 12 Kehittämishankkeiden ohjausmallia käyttämällä voidaan varmistaa, että lähdetään aluksi tapäällekkäistä kehittämistä voittelemaan oikeita asioita laadukkaasti ja tehokkaasti, karsien. 2. KEHITTÄMISHANKKEIDEN Kehittämishankkeiden ohjausmallin tavoitteena on edistää tavoitteellista valtionhallinnon kehittämistä kokonaisarkkitehtuurin avulla. Itse kokonaisarkkitehtuuri kehittyy eri hankkeissa kertyneiden kokemusten ja niiden arvioinnin kautta. Tällöin kovaikuttavuutta (ks. Kuva 1). Säännöllinen kokonaisarkkitehtuuriprosessi myös pa- konaisarkkitehtuuriin kumuloituva tietämys edistää tulevien kehittämishankkeiden rantaa hankkeiden koordinointia ja hallintaa. Kuva 1. Kokonaisarkkitehtuurin ja kehittämishankkeiden suhde Päädyimme kuvan esittämään kehittämismalliin lukuisista syistä, joista tärkeimmät ovat: 1. Kokonaisarkkitehtuurin luominen hallinnonalalle ei ole kertaluonteinen projekti vaan pikemminkin jatkuva prosessi, jonka aikana arkkitehtuuria joudutaan muokkaamaan muuttuvien tavoitteiden, yhteentoimivuusvaatimusten ja uusien palveluiden vuoksi. 11 Hyytinen, Lähteenmäki-Smith, Kallio & Saari (toim.) Korpela & Mäkitalo 2008, s. 120
7 7(23) Versio Hallinnon toimivuus ja jatkuvuus on turvattava myös uutta toimintamallia kehitettäessä ja käyttöönotettaessa, jolloin asteittainen hallittu muutos on keskeistä. 3. Hallinnonalojen kehittämishankkeiden ja arkkitehtuurin kehittämisen kokemukset muodostavat kokoelman parhaita käytänteitä. Käytänteiden oppiminen ja kokemusten välittäminen tapahtuvat käytännön projektien ja arkkitehtuurin kehittämisen yhteydessä. Ohjausmalli on nimensä mukaisesti tarkoitettu käytettäväksi kehittämisohjelman tai hankealoitteen ohjauksessa hanke-ehdotuksesta kilpailutukseen asti. Ohjausmallia on tarkoitus laajentaa kattamaan myös kilpailutuksen jälkeiset vaiheet. Nykyisen ohjausmallin vaiheet ovat pääpiirteissään seuraavat (ks. kuva 2). Kuva 2. Kehittämishankkeiden ohjausmalli Kehittämisen lähtökohtana on hankealoite, joka tähtää hallinnon kehittämiseen. Hanke ehdotus sisältää kehittämishankkeen mitattavat tavoitteet. Hankkeen vaikuttavuus kansalaisiin, yrityksiin, viranomaisten ja palveluntuottajien toimiin arvioidaan toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa. Myös olemassa olevat resurssit ja niiden kehittämistarpeet otetaan systemaattisen toteuttajien arvioinnin kohteeksi, jossa kartoitetaan infrastruktuuri, toimijoiden resurssit ja kyvykkyys hallita kehitys- ja muutostoimia ja määritellään kehittämiskohteet. Tavoiteasetannan, arviot ja kartoitukset tarkastaa kokonaisuudessaan yhteentoimivuuden arvioinnista vastaava taho ja pohtii hank-
8 8 (23) keen vaikutuksia arkkitehtuuri- ja yhteentoimivuussuosituksiin toteuttajien kanssa. Tämä auttaa koordinoimaan hankkeita, kehittämään arkkitehtuurimallia ja ehkäisemään päällekkäisyyksiä valtionhallinnon kokonaisuuden tasolla. Muokattu hankeehdotus siirtyy seuraavaksi liiketoimintamallinnusvaiheeseen, jossa etsitään vaihtoehtoisia toimintamalleja ja kustannusrakenteita tavoitteiden toteuttamiseksi ja riittävien resurssien hankkimiseksi. Vasta tämän jälkeen vastuussa olevat viranomaiset valitsevat toteuttamiskelpoisimman mallin. Näin pyritään löytämään taloudellisin toteuttamiskelpoinen arkkitehtuurin mukainen vaihtoehto. Ohjausmallin ohjaava vaikutus tulee tavoitteiden asetannan ja dokumentoidun laatuprosessin kautta, jossa tulosten laadukkuus varmistetaan laadunvarmistuspisteissä. Suunnitellessamme ohjausmallia, sijoitimme mahdollisimman harvat mutta mie- lestämme riittävät laadunvarmistuspisteet kuvassa 2 merkittyihin kohtiin. Näissä pisteissä on määritelty tavoitteellisen kehittämisen ja yhteentoimivuuden kannalta välttämättömät vaatimukset. Ne toimivat myös myöhemmin valvonnan apuna, koska niiden tulee muodostaa hankkeelle asetetut tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Kehittämistoimenpiteillä varmistetaan ja aikataulutetaan mm. hankinnat, koulutus ja riittävä resursointi hankkeen toteuttamiseksi toivotussa ajassa. Huomattakoon, että ohjausmallin käyttö johtaa iterointiin: hankeohjelmasta johdetut tavoitteet ohjaavat iterointia yhteentoimivuuden, vaihtoehtoisten toimintamallien, resursoinnin ja toteutettavan toimintamallin suunnittelussa. Arkkitehtuurityön pitäisi muuttaa nykyistä tietojärjestelmäkeskeistä kehittämistapaa hallinnon tavoitteellisen kehittämisen suuntaan. Kehittämistyötä palvelemaan voidaan käyttää myös tietojärjestelmiä, mutta pääpaino on uusilla toimintatavoilla ja palveluprosessien parantamisessa. Lopuksi, ohjausmallin prosessista voidaan niin halutessa tehdä läpinäkyvä ja määjolloin siihen voidaan jo toteuttamiskelpoisuuden arviointi- ja inno- rämuotoinen, vointivaiheissa kerätä palautetta ja ideoita muilta yhteisöiltä (esim. yhteisöalustoja käyttäen) Hankealoite Hankealoite voi tulla hallitusohjelmasta, valtionhallinnon organisaatioilta tai kansaettä niille määritellään tavoitteet ja laisilta. Kaikista hankealoitteista varmistetaan, hankkeesta potentiaalisesti hyötyvät tahot. Jos näitä ei ole määritelty, hankealoite on palautettava uudelleenvalmisteltavaksi Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi Hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden arviointiin osallistuvat eri sidosryhmät (esim. virastot, kansalaiset ja yritykset). Tällöin tarkistetaan hankkeen tavoitteiden realistisuus Tulosprisman avulla ja arvioidaan hankkeen tulosten vaikutukset ns. hallinnolliseen taakkaan. Perinteisesti Suomessa hallinnolliset uudistukset tehdään välttämättömyydestä ja oikein, kiinnittämättä tarpeeksi huomiota siihen mitä byrokratia maksaa. Tästä on
9 9(23) Versio 1.0 ollut seurauksena korkeampia kustannuksia kuin maissa, joissa byrokratian aiheuttamiin kustannuksiin asennoidutaan kriittisesti 13. Hankkeiden kustannuksia, hyötyjen ja hyötyjien arvioinnissa voidaan käyttää apuna esim. Laun 14 esittämää mallia. Malli jakaa hyötyjät kahteen luokkaan. Ne ovat 1) julkinen hallinto ja 2) kansalaiset, yritykset ja yhteisöt. Hyötyjä ja kustannuksia voi olla kolmenlaisia: 1) suoria talou- dellisia, 2) suoria ei-taloudellisia ja 3) epäsuoria. Toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa sidosryhmien osallistuminen on keskeistä. Hallinnon kehittämistoiminnassa asiakkaan ja muiden toimijoiden roolit ovat olleet vähäiset, koska viranomaiset ovat toteuttaneet palvelunsa hyvin itsenäisesti ja riippumattomasti. Toteuttamiskelpoisuuden arviointia voidaankin pitää askeleena kohti parempaa tarve- ja kysyntävaikutusten huomioonottamista. Se on yksi keino vastata julkisrahoitteisten palvelujen laatu-, kustannus- ja kehityspaineisiin. Aiemmin julkisrahoitteiset palvelut on järjestetty normiohjatulla, hierarkkisella ja resurssiorientoituneella suunnittelu- ja toimintamallilla. 15 Tämä ei aina ole johtanut kansalaisten ja yritysten kannalta sujuvimpiin palveluihin, vaan palvelujen tuotantokustannusten minimointiin ja usein myös vaikeisiin kapasiteettiongelmiin, kun palvelut on järjestetty niin sanottuina universaalipalveluina hyödyntämättä eri palvelukanavien differointija segmentointimahdollisuuksia 16. Vaikuttavuuden arvioiminen ja mittaaminen on tuloksellisuutta koskevan arvioinnin haasteellisin tehtävä 17. Valtionhallinnossa vaikuttavuuden arviointiin käytetään tulosprismaa (kuva 3), joka määrittää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden peruskriteerit 18. Sen taustalla on pitkä kehitystyö, joka nojautuu liiketoiminnasta tuttuihin malleihin kuten tasapainotettuun tulosmittaristoon (balanced scorecard). Tulosprisma luo pohjan ministeriöiden ja laitosten strategiatyöskentelyyn ja se toimii ohjausvälineenä julkisessa hallinnossa, joten se on tuttuudessaan otettavissa käyttöön suhteellisen vaivattomasti. Lisäksi esimerkiksi KuntaIT-hankkeessa on avustettu virastoja hankealoitteiden toteuttamiskelpoisuusarvioissa konsulttivoimin. 13 Korpela & Mäkitalo 2008, s Lau Korpela & Mäkitalo 2008, s Erilaistamisen ja kohdentamisen käyttö voi johtaa eriarvoiseen, ei-yhdenvertaiseen kohteluun. Tämä otetaan mallissa myöhemmin huomioon laillisuustarkastelun muodossa. 17 Hyytinen ym Valtiovarainministeriö 2005
10 10 (23) Kuva 3. Tulosprisma Toteuttamiskelpoisuuden arviointivaihetta on seuraavassa (Kuva 4) tarkennettu määrittelemällä vaiheen aloitusehdot (lähtötiedot), lopetusehdot (tulostiedot) ja arvioinnissa käytettävät välineet. Kunkin vaiheen tuottamia tulostietoja käytetään seuraavissa vaiheissa lähtötietoina.
11 11(23) Versio 1.0 Kuva 4. Toteuttamiskelpoisuuden arviointi: lähtötiedot ja tulostiedot 2.3. Toteuttajien arviointi Toteuttajien arviointi suoritetaan yhtä aikaa toteuttamiskelpoisuuden arvioinnin kanssa. Tällöin arvioidaan prosessien, sääntöjen, säännöksien ja tietojärjestelmien kypsyys suhteessa aiottuun kehittämishankkeeseen. Arviointi sisältää kehittämistyön vaatimusten ja edellytysten selvittämisen, mm. infrastruktuurin (laitteet, ohjelmistot, tietokannat) ja kyvykkyyksien osalta. Kyvykkyyksien arvioinnissa voidaan käyttää esim. EAMM-mallia (Enterprise Architecture Maturity Model 19 ) tai ValtIT:n Yhteentoimivuuden kehittämisohjelmassa kehitettyä kypsyysarviontimallia, mutta mielestämme pelkkä arviointi ei riitä. Kypsyysarvioinnin tarkoitus on tunnistaa ne kehittämiskohteet aineellisissa ja henkisissä resursseissa (esim. henkilöstön kielitaito, suunnittelu- ja muutoksenhallintakyvyt), jotka ovat välttämättömiä kyseisen hankkeen ja pitkän aikavälin arkkitehtuurin kehittämisen näkökulmasta. Tällöin joudutaan ottamaan välttämättä kantaa lisäresurssitarpeisiin, jolloin on luonnollista, että kypsyysarviointia tehdään toteuttamiskelpoisuuden arvioinnin kanssa rinnan. Huomattakoon, ettei toteuttajien ja toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa ole tarkoitus tehdä pikkutarkkaa analyysiä toteuttamistavoista, sillä jatkossa sekä kokonaisarkkitehtuurin ja liiketoimintamallintamisen myötä lopullinen toteutus voi vielä 19 NASCIO 2003
12 12 (23) muuttua resursseiltaan ja toiminnoiltaan huomattavastikin. Seuraavassa kuvassa (Kuva 5) toteuttajien arviointivaiheen lähtötiedot, tulostiedot sekä arviointivälineet. Kuva 5. Toteuttajien arviointi: lähtötiedot ja tulostiedot 2.4. Kokonaisarkkitehtuurin mukaisuuden arviointi KA:n mukaisuuden arvioinnissa tarkistetaan onko hanke linjassa muiden hankkeiden ja valtion palvelukartan kanssa. Viimeistään tässä kohdassa otetaan huomioon valtion KA:ssa määritellyt yhteentoimivuusvaatimukset. Tämän arvioinnin tekemisen edellytyksenä on, että joku taho (esim. ValtIT) on vastuussa kokonaisuuden hallinnasta. Tärkeää on pitää alussa kuvattu vuorovaikutus kehittämishankkeiden ja arkkitehtuurin kehittämistyön välillä käynnissä koordinoidusti. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on tietää käynnissä olevat hankkeet, niiden väliset kytkennät ja rekisteröidä ja siirtää parhaat käytänteet muihin virastoihin ja valtiokonsernin tasolla tarkoituksen mukaisen tehtävien ja vastuiden jakamiseksi. Lähtökohdaksi on luontevaa ottaa ValtIT:n arkkitehtuurimalli. Kuvaukset tulee vaatia toteutettavaksi yhteensopivalla tavalla. Niitä tulee voida hallita eri välineillä (ku-
13 13(23) Versio 1.0 ten System Architect:illa tai vastaavalla ohjelmalla), joissa on edistyneet kuvauskirjastot ja niiden hallintavälineet. Arkkitehtien toiminnan helpottamiseksi voisi olla tarpeen yhtenäistää myös työskentelyprosessi hyvien käytänteiden, sanastojen ja standardoitujen kuvaustekniikoiden muodossa. Kuvassa 6 on tarkennettu kokonaisarkkitehtuurin mukaisuuden lähtö- ja tulostiedot sekä suositeltavat arviointivälineet. Clinger-Cohen viittaa aiemmin esiteltyyn JHS:ää velvoittavampaan menettelyyn yhteentoimivuuden ja yhteishankintojen turvaamiseksi päällekkäisyyksien ja epäyhteensopivuuksien välttämiseksi. Kuva 6. Kokonaisarkkitehtuurin mukaisuuden arviointi: lähtötiedot ja tulostiedot 2.5. Liiketoimintamallinnus Tässä vaiheessa palataan arvioimaan tavoitteiden ja suorituskykymittareiden asettamia vaatimuksia. Hankkeen osapuolet suunnittelevat organisoinnin ja roolit. Liiketoimintamallinnukseen kuuluu innovointi, johon osallistuvat eri toimijaryhmät (esim. osallistuvat ministeriöiden/virastojen edustajat, konsultit, ohjelmistotoimittajat ja tutkijat ja niin halutessa myös yhteisöt ja/tai yksittäiset kansalaiset). Innovointi on tärkeää, koska byrokraattisten, vanhentuneiden toimintamallien ja prosessien sähköistämisellä ei saada paljon säästöjä henkilötyömäärissä eikä euroissa, varsinkaan hallinnollisen rasituksen osalta. Erityisen tärkeiksi voidaan nähdä sellaiset innovaatiot, palvelumallit ja teknologiaratkaisut, jotka vapauttavat työpanosta sekä tukipalveluista (välituotepalvelut) että ydinpalveluista (lopputuotepalvelut) inhimillistä vuorovaikutusta edellyttäviin palveluihin ja toimintoihin. Tämä edellyttää kehittämisen painopisteen siirtämistä nykyisten toimintamallien ja hallinnollisten
14 14 (23) rakenteiden uudistamiseen käyttäen hyväksi samalla teknologian mahdollisuuksia. Korostamme, että uusien ideoita ja kehittämisen lähtökohtia voivat esittää myös kansalaiset ja yhteisöt julkishallinnon ulkopuolelta, etenkin silloin kun tarvitaan uusia palvelumalleja ja konsepteja, joissa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Näitä varten tarvitaan uudenlaista kehitystyötä, jossa painopiste siirtyy pois organisaatioja tekniikkalähtöisistä kehitystavoista 20 kohti avoimempaa ja läpinäkyvää osallistuvaa kehittämistoimintaa. Liiketoimintamallinnukseen soveltuvia menetelmiä ovat esimerkiksi yhden palvelutapahtuman kuvaava ja määrittelevä malli 21, palvelukanavien erikoistamiseen perustuva malli 22, sekä palvelutarjoomaa ja sen yhteistuotannon suunnittelua avustavat mallit 23, 24, 25 ja kuvaustekniikat 26. Kuvassa mainitulla diffuusioarviolla tarkoitetaan aika-arvioita siitä, kuinka pian kansalaiset ja yritykset omaksuvat suunnitellun muutoksen. Kuva 7. Liiketoimintamallinnus: lähtötiedot ja tulostiedot 20 Korpela & Mäkitalo 2008, s Kambil & van Heck Luomala ym Osterwalder & Pigneur Faber ym Heikkilä ym Tølle ym. 2003
15 15(23) Versio Toimintamallien valinta Toimintamallien valinnan päämääränä on tarkoituksenmukainen resurssien allokoiminen suhteessa tavoitteisiin ja vaihtoehtoisiin toteutustapoihin. Hanke voidaan toteuttaa sisäisesti tai ulkoistamalla. Toimintamallin valintaa rajoittavat olemassa olevat säännöt ja kustannukset. Näiden huomioimiseksi tarvitaan edellisten vaiheiden tuloksia ja viimeistään tässä vaiheessa toteuttamisesta vastuussa olevan viranomaisen on tehtävä laillisuustarkastelu 27. Skenaariotyöskentely on yleensä tässä vaiheessa arkkitehtuurityössä käytettävä väline, kuvassa mainittu ATAM 28 on osoittautunut käyttökelpoiseksi suomalaisittain suurissa hankkeissa. Tässä vaiheessa siten varmistetaan tavoiteasetannan realistisuus, päivitetään ja hyväksytetään kustannus-hyötylaskelmat, tarkastetaan lopullisesti arkkitehtuurin ja suositusten mukaisuus, sekä uudelleen arvioidaan aineellisten ja aineettomien resurssien tarve ja toimenpiteiden ajoitus. Tämä on tehtävä ennen kilpailutusta, jotta tarjoajille tulevat yksiselitteisesti selväksi tavoiteltavat parannukset ja toteutuksesta vastuussa olevan toimijan valitsema toteutusvaihtoehto. Seuraavassa kuvassa on esitetty toimintamallien valintavaiheen lähtö- ja tulostiedot sekä eri osa-alueet kattava skenaariotyöskentely. Kuva 8. Toimintamallien valinta: lähtötiedot ja tulostiedot 27 Laillisuustarkastelussa verrataan esitettyä toimintamallia lakisäädöksii ja yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamiseen. 28 Clements, Kazman & Klein, 2001
16 16 (23) 2.7. Kilpailutuksen valmistelu Ohjausmallin edeltävillä vaiheilla pyritään varmistamaan onnistunut kilpailutus. Sen lähtötietoina käytetään kaikkien edellisten vaiheiden tuottamia lopputietoja. Vaiheen tulostietona syntyy hankintalainmukainen tarjouspyyntö, joka siis noudattaa soveltuvin osin edellisten vaiheiden tulosaineistoja sekä JHS-suosituksia (Kuva 9). Kuva 9. Kilpailutuksen valmistelu: lähtötiedot ja tulostiedot Kilpailutuksen valmistelussa joudutaan tekemään hankintaan ja toteutukseen liitty- päätöksiä: Kehitetäänkö itse vai ryhdytäänkö hankintaan, jolloin on tarkistettava viä lukuisia seikkoja. Ovatko kaikki tarjouspyyntöön tarvittavat kokonaisuuden kuvaa- tehdäänkö tarjouspyyntö vai suorahankinta tai kilpai- vat taustadokumentit riittävät, lutetulla puitesopimuksella? Tarjouskilpailun voi järjestää itse tai alihankintana, kokonaan tai osittain, mutta tarjouspyynnön jättämisestä sovelletaan lakia julkisista hankinnoista, joka vaiheena sijoittuu ohjausmallin ulkopuolelle Laadunvarmistuspisteet Laadunvarmistuspisteissä tapahtuvat auditoinnit suorittaa riippumaton ulkopuolinen taho. Lisäksi on oltava taho (esimerkiksi ValtIT), joka vastaa hankkeen kokonaisarkkitehtuurin mukaisuuden auditoinnista.
17 17(23) Versio 1.0 Laadunvarmistusta tarvitaan useissa prosessin kohdissa ennen kuin voidaan siirtyä eteenpäin. Näin varmistetaan ensin, että hankkeen tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja toteuttamiskelpoisia ja myöhemmin, että tavoitteisiin voidaan edelleen päästä. Mikäli laadukkaita tulosaineistoja ei saada aikaiseksi, on harkittava projektin keskeyttämistä tai jäädyttämistä Hankehallinta Kun hanke käynnistetään kilpailutuksen jälkeen, se siirtyy toteutukseen ja hankehallinnan vaihe alkaa. Tätä vaihetta on tarkoitus käsitellä kehittämishankkeiden ohjausmallin seuraavassa osassa. 3. JOHTOPÄÄTÖKSET Edellä kuvattua ohjausmallia on esitelty useille julkishallinnon toimijoille ja kumppaneille n aikana. Vastaanotto on ollut varovaisen myönteistä, mutta toimiiko malli käytännössä on vielä osoittamatta. Ohjausmallin tarve on ilmeinen, samoin se, että se tulee vaatimaan lisää työtä eri toimijoilta. Olemme kuitenkin vakuuttuneet siitä, että tietojärjestelmistä ja toimintaprosesseista on tullut nykyhallinnon keskeisimpiä rakenteita, joiden kehittäminen läpinäkyvästi hyvää hallintotapaa noudattaen vaatii lisäpanostuksia. Säästämisen seuraukset ovat olleet nähtävissä epäonnistuneissa kehityshankkeissa. Tavoitteellinen systemaattinen kehitystapa antaa kuitenkin paremmat lähtökohdat vaikuttaville muutoksille kuin hankkeistaminen kokonaisuuksia huomioonottamat- jollakin systematiikalla. Toivommekin ta. Lisäksi hankkeiden väliset riippuvuudet ja niiden rahoittaminen helpottuu, samoin kilpailuttamiseen vaadittavat dokumentit syntyvät sivutuotteena, etenkin jos ohjausmallin prosessi on määrämuotoistettu näkevämme ohjausmallin parannellun mallin jonakin päivänä julkishallinnon suosi- tuksena. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on laajentaa ohjausmalli kattamaan kilpailutuksen jälkeiset vaiheet. Tällöin malliin lisätään hankehallintaan liittyvät projektiportfolion hallinta- ja laadunvarmistusmekanismit. LÄHDELUETTELO Faber, E., Ballon, P., Bouwman H., Haaker, T., Rietkerk, O., Steen, M Designing Business Models for Mobile ICT Services. Teoksessa Proceedings of 16th Bled Electronic Commerce Conference, Bled, Slovenia, June 9-11, Clements, P., Kazman, R., Klein, M., Evaluating Software Architectures: Methods and Case Studies Addison-Wesley Professional, SEI Series in Software Engi- neering series (ATAM sivut 43-85).
18 18 (23) Heikkilä, J., Heikkilä, M., Tinnilä, M The Role of Business Models in Developing Business Networks. Teoksessa (toim. Becker) Electronic Commerce: Concepts, Methodologies, Tools, and Application. Information Science Reference, Hershey, New York. Hyytinen, K., Lähteenmäki-Smith, K., Kallio, K. & Saari, E. (toim.) 2008 Monta tietä vaikuttavuuteen. Näkökulmia tutkimusorganisaatioiden tulosohjaukseen ja vaikuttavuuden arviointiin kolmella hallinnonalalla. Valtiovarainministeriö, Hallinnon kehittäminen, 29/2008. Kambil, A., van Heck, E Reengineering the Dutch Flower Auctions: A Framework for Analyzing Exchange Organizations. Information Systems Research, 9(1), pp Korpela, J., Mäkitalo, R Julkishallinto murroksessa. Rohkeutta ja vauhtia muu- tokseen. Edita Prima, Helsinki. Lau, E Electrnoc Government and the Drive for Growth and Equity. Teoksessa (toim. Mayer-Schönberger ja Lazer) Governance and Information Technology: From Electronic Government to Information Government. The MIT Press, Lontoo. Sivut Liimatainen, K., Hoffmann, M., Heikkilä, J Katsaus 15 maan kokonaisarkkiteh- tuurityöhön. Valtiovarainministeriö, Tutkimukset ja selvitykset, 6a/2007. Luomala, J., Heikkinen, J., Virkajärvi, K., Heikkilä, J., Karjalainen, A., Kivimäki, A., Käkölä, T., Uusitalo, O., Lähdevaara, H Digitaalinen verkostotalous - Tie- 110/2001. totekniikan mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä. TEKES, Teknologiakatsaus NASCIO NASCIO (National Association of State Chief Information Officers) Enterprise Architecture Maturity Model, Version 1.3. Saatavilla osoitteessa Osterwalder, A., Pigneur, Y An ebusiness Model Ontology for Modeling ebusiness. Teoksessa Proceedings of 16th Bled Electronic Commerce Conference, Bled, Slovenia, June 9-11, PricewaterhouseCoopers Tuottavuusohjelman väliarviointi, Valtiovarainministeriö. Pulkkinen, M., Valtonen, K., Heikkilä, J., Liimatainen, K Kokonaisarkkitehtuurimallit. Valtiovarainministeriö, Tutkimukset ja selvitykset, 3/2007. SADe SADe-hankkeen loppuraportti: Julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen sähköisen asioinnin kehittämislinjaukset ja toimenpidesuunnitelma Seppänen, V Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä valtionhallinnossa, Val- tiovarainministeriö, Hallinnon kehittäminen, 2/2009. Sintonen., K Konsulttiselvitys tyrmää tuottavuusohjelman. Acatiimi, 5/2008. Ståhle, P Kohti kestävää tuottavuutta. Ohjelman käynnistyskokous Esitys saatavilla eae_tuottavuutta_vm_ pdf.
19 19(23) Versio 1.0 Tølle, M., Zwegers, A., Vesterager, J Virtual Enterprise Reference Architecture and Methodology, GLOBEMEN (Global Engineering and Manufacturing in Enterprise Networks) projektiraportti Valtiovarainministeriö, 2007a. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu loppuraportin liite 01 Arkkitehtuurin hallintamalli. Valtiovarainministeriö, 2007b. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu loppuraportin liite 02 Arkkitehtuurimenetelmä. Valtiovarainministeriö Tulosohjauksen käsikirja. Valtiovarainministeriö, Hallinnon kehittämisosasto, 2/2005. Edita Prima, Helsinki. VTV Alueellisten tietoyhteiskuntahankkeiden toteutus. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomukset 158/2008.
20 20 (23) Liite 1 Ohjausmallin vaiheiden lähtö- ja tulostiedot sekä arviontivälineet Liite 1 Ohjausmallin vaiheiden lähtö- ja tulostiedot sekä arviontivälineet Ohjausmallin vaihe Lähtötiedot Välineet: Mallit, menetelmät, standardit tai suositukset, joita soveltamalla saadaan aikaan tulostiedot Tulostiedot Toteuttamiskelpoisuuden arviointi Tulosprisma Vaikutukset kansalaisiin ja yrityksiin (alustava arvio) BSC (= Balanced Scorecard) - kuka hyötyy - tavoitellut hyödyt Kieku-laskenta - tavoitellut välittömät lisätuotot Hallinnollinen rasitus (Lau, 2007) - tavoitellut välilliset lisätuotot - tavoitellut välittömät kustannussäästöt aika, tai IRR (= sisäinen korkokanta) NPV (= nykyarvo), takaisinmaksu - tavoitellut välilliset kustannussäästöt - kasvu- ja työllisyysvaikutukset - edellisten aikataulu Investointi/hankinta (alustava arvio) - investointitarve - vuotuiset käyttökustannukset - edellisten aikataulu Tavoiteasetanta Vaikuttavuuslaskelma Alustava inves- tointi- /hankintalaskelm a
21 Toteuttajien arviointi Tavoiteasetanta (apuna seuraavien arviointiin) Suunnittelu- ja toteuttamiskyky - kokonaisuudenhallinta -- Kuvaukset -- Menetelmät -- Prosessit -- Kehittäminen -- Osaaminen & organisointi -- Johdon ja substanssin tuki KA:työlle -- Yhteensopivuus ja infran JHS -mukaisuus - osaamistarvearvio - henkilöstön osaamis- ja koulutustaso - muutosjohtaminen Resurssinäkymät - tämänhetkinen käyttöaste - ydinresurssien kriittisyys - pelivara - resurssinäkymät (omat, ulkoiset, kumppanit, alihankkijat) Infrastruktuurin ajantasaisuus - infran soveltuvuus (laitteet, tilat, materiaalit & kalusto) - palvelu-, vuokra-, leasingsopimukset - edellisten poisto- ja hankintasuunnitelmat Tulosprisma BSC (= Balanced Scorecard) 21 (23) Liite 1 Ohjausmallin vaiheiden lähtö- ja tulostiedot sekä arviontivälineet Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli JHS-mukaisuuden arviointi: JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet JHS 133 Hakemistotiedot ja niiden ylläpito JHS 143 Asiakirjojen kuvailun ja hallinnan metatiedot JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa JHS 146 Julkisuuslain mukaisen tietojärjestelmäselosteen laadintasuositus JHS 147 Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu JHS 152 Prosessien kuvaaminen JHS 155 Verkkolaskujen käyttö julkishallinnossa JHS 156 Asiakirjojen ja tietojen rekisteröinti sähköisen asioinnin ja asiankäsittelyn tiedonhallinnassa JHS 157 Asiakaspäätteet julkishallinnossa JHS 158 Paikkatiedon metatiedot JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta JHS 161 Sähköpostiosoitteet julkishallinnossa JHS 162 Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten JHS 164 Tunnistautuminen ja maksaminen sähköisessä asioinnissa VETUMA-palvelun avulla JHS 168 Videoneuvottelun käyttö julkisessa hallinnossa JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa JHS 170 Julkishallinnon XML-skeemat KA-kypsyysarvio (ml. osaamis-, resurssi- ja infrastruktuuritarvelaskelma) KAmukaisuuden arviointi KA-kypsyysarvio (ml. osaamisjne.) Alustava investointi- / hankintalaskelma Vaikuttavuuslaskelma ValtIT/KA Clinger-Cohen -arvio liitännäisistä hankkeista Tavoitekohtainen KA-roadmap Liittymä JulkIT/KA roadmapiin Tavoiteasetanta
22 Liiketoi- Tavoiteasetanta minta- mallinnus Vaikuttavuuslaskelma Toimintamallien valinta Tavoitteen ja Julk/IT:n KAroadmap Tavoiteasetanta Vaikuttavuuslaskelma KA-roadmap Vaihtoehtoiset liiketoiminta-mallit sisältäen toiminnallisen palvelutavoitteen ja diffuusioarvion 22 (23) Liite 1 Ohjausmallin vaiheiden lähtö- ja tulostiedot sekä arviontivälineet Liiketoimintamallinnus Vaihtoehtoiset palvelulupaus (suorituskyky, laatutaso, vasteaika) mallit sisältäen liiketoiminta- tuotanto-organisaatio/-verkosto toiminnallisen yhteentoimivat tekniset alustat palvelutavoitteen rahoitus- ja ansaintamalli (kuka maksaa?) ja diffuusioarvion asiakkuudenhallinta Skenaariotyöskentely, ATAM laillisuustarkastelu kansalaisten/yritysten tietosuoja ja - turva toimittajien luotettavuuden ja jatkuvuuden arviointi roadmap: koulutus, käyttöönotto ja ylläpito YT-menettely Tavoiteaikataulu Vaikuttavuuslaskelman päivitys Investointi- /hankintalaskelm an päivitys Resurssi- ja infrastruktuurilaskelman päivitys Kyvykkyyksien kehittämissuunnitelma Vaihtoehtoiset liiketoimintamallit sisältäen toiminnallisen palvelutavoitteen ja diffuusioarvion YTneuvottelupöytäkirja Kilpailutuksen Tavoiteasetanta valmistelu Tavoiteaikataulu Tarjouspyyntö soveltuvin osin edellisiä tulosaineistoja ja JHS suosituksia hyväksikäyttäen Ohjausmallin vaihe Valitut liiketoiminta-mallit sisältäen päivitetyn toiminnallisen palvelutavoitteen ja diffuusioarvion Lähtötiedot Laki julkisista hankinnoista JHS 165 Tietojärjestelmän vaatimusten määrittely osana järjestelmän hankintaa JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2007) JHS 167 Neuvottelumenettelyjen käyttö ICT-hankinnoissa Välineet: Mallit, menetelmät, standardit tai suositukset, joita soveltamalla saadaan aikaan tulostiedot Tulostiedot
23 23 (23) Liite 1 Ohjausmallin vaiheiden lähtö- ja tulostiedot sekä arviontivälineet
Kehittämishankkeiden FEAR -ohjausmalli Hankealoitteesta tavoiteasetannan kautta kilpailutukseen
Finnish Enterprise Architecture Research Project Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti Kehittämishankkeiden FEAR -ohjausmalli Hankealoitteesta tavoiteasetannan kautta kilpailutukseen
LisätiedotVaikuttavuutta arkkitehtuurityöllä
Vaikuttavuutta arkkitehtuurityöllä Jukka (Jups) Heikkilä Professori, tietojärjestelmät (elektroninen liiketoiminta) Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto e-mail: jups@jyu.fi tel: +358
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuuri Helsinki, 26.10.2011 Jukka Heikkilä Professori, tietojärjestelmät (työinformatiikka) Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto e-mail: jups@utu.fi tel: +358 50 581 8361 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotJohtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako?
Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako? JÄRJESTÄJÄ SAVO Q AIKA 14.11.2018 Kokonaisarkkitehtuurin määrittelyä Tekijä(t) Armour, F. & Kaisler, S. 2017. Introduction to Enterprise
LisätiedotFEAR-projekti. Kehittämishankkeiden FEAR-ohjausmalli Hankealoitteesta tavoiteasetannan kautta kilpailutukseen ja muutostenhallintaan
FEAR-projekti Finnish Enterprise Architecture Research Project Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti Kehittämishankkeiden FEAR-ohjausmalli Hankealoitteesta tavoiteasetannan kautta kilpailutukseen
LisätiedotJHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia
LisätiedotFEAR HALLINNOINTIMALLIN TOTEUTUMINEN IBM RATIONAL METHOD COMPOSERISSA
Jarmo Tiitinen, Timo Kaipiainen Jukka Ojala FEAR HALLINNOINTIMALLIN TOTEUTUMINEN IBM RATIONAL METHOD COMPOSERISSA TJTSE25 harjoitustyö 2.6.2009 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä
LisätiedotJHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon
LisätiedotTiina Koskelainen, Eila Nummi, Reko Mätäsaho, Hannu Vänttinen
Tiina Koskelainen, Eila Nummi, Reko Mätäsaho, Hannu Vänttinen KEHITTÄMISHANKKEIDEN OHJAUSMALLI HANKEPROSESSIN MALLINTAMINEN Tietojärjestelmätieteen harjoitustyö 8.6.2009 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotKieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto
Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotValtionhallinnon arkkitehtuurin kehittäminen
arkkitehtuurin kehittäminen Kehittämisohjelman esittely RASKE2-seminaari 16.5.2006 neuvotteleva virkamies Aki Siponen Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurista ja
LisätiedotTietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
LisätiedotDigitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?
Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotJHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus
JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
LisätiedotYhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden
Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena
LisätiedotKorkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon
LisätiedotICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät
ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
LisätiedotJHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla
JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen
LisätiedotOhjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus
LAADUNVARMISTUS 135 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:
LisätiedotValtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho
Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden
LisätiedotKuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen
Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA 14.4.2015 Tommi Oikarinen Suunnittelun lähtökohdat Sote-uudistuksessa tapahtuneet muutokset vaatineet muutoksia uudelleen suunnitteluun Uudelleen suunnitellut toimenpiteet
LisätiedotTiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli. JUHTA:n kokous Heikki Talkkari / VM
Tiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli JUHTA:n kokous 29.11.2018 Heikki Talkkari / VM Informaatio-ohjauksen toimintakenttää Valtio Kunta Maakunta Kuhtanek Tietokeko DigiNyt Patinea TH-lautakunta Yhteistyöelin
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotMITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,
LisätiedotSADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto
SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka
LisätiedotSähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT
Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki
LisätiedotArkkitehtuuri käytäntöön
Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuurin välineet 0.9 Päiväys 15.3.2016 15.3.2016 2 (6) Tiivistelmä Dokumenttiin on listattu keskitetysti hankitut ja koko julkisen hallinnon käyttöön tarkoitetut kokonaisarkkitehtuurin kuvausvälineet.
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/2673/00.01.00.00/2018 Heikki Talkkari 10.1.2019 VM210:00/2018 LUONNOS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN 1.
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation
LisätiedotAvoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus
LisätiedotKansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen
Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Rajaukset ja tarkoitus Määrittely 0.91 Päiväys 7.5.2017 7.5.2017 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 JHKA:n tarkoitus... 3 3 JHKA:n rajaukset... 4 4 Miten
LisätiedotSähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi
Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotKeskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta
Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan
LisätiedotEduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara
Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti
LisätiedotMitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari
Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari 8.10.2014 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisstrategia
LisätiedotJulkisen hallinnon ICT strategia Valmistelun tilannekatsaus
Julkisen hallinnon ICT strategia 2012 2020 Valmistelun tilannekatsaus 20.9.2012 Tavoite: konkreettinen ja innostava sekä toteuttamiskelpoinen julkisen hallinnon ICT strategia Perusta: Haasteet: Hallitusohjelma
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
LisätiedotKuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä Kuntamarkkinat, 12.9.2019 Neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen Kunta- ja aluehallinto-osasto Digitalisaation kannustimen tavoitteet Kuntien toimintatapojen
LisätiedotELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen. Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö
ELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö ELY-infrahankinnat ELY-Infrahankinnoilla tarkoitetaan Elinkeino-,Liikenne ja Ympäristökeskusten
LisätiedotONION-HANKKEEN TAVOITTEET
ONION ONION-HANKKEEN TAVOITTEET Avoin, modulaarinen arkkitehtuuri tulevaisuuden terveyden ja hyvinvoinnin ekosysteemille Nykytilan kartoitus ja kehitystarpeiden selvitys Strategiset vaatimukset täyttävän
LisätiedotYhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!
Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka
LisätiedotLaat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::
Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan
LisätiedotTietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa
LisätiedotToiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje
Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi
KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare
LisätiedotValtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007
Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,
LisätiedotMuseoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki
Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri Museo 2015 -aloitusseminaari 23.11.2011 Kansallismuseon auditorio, Helsinki 23.11.2011 Riitta Autere museo 2015 Esityksen sisältö Kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotRahoituksen hakuohjeet tuottavuuden edistämiseen robotiikan, analytiikan, tekoälyn tai muiden nousevien teknologioiden avulla
1 (5) Kirje VM/1609/02.02.03.09/2018 6.9.2018 Ministeriöiden tietohallinto- ja taloushallintojohdolle jaettavaksi edelleen virastoille ja laitoksille Rahoituksen hakuohjeet tuottavuuden edistämiseen robotiikan,
LisätiedotKuntien digitalisaation kannustin
Kuntien digitalisaation kannustin Taloustorstai 22.8.2019 Finanssineuvos Anne-Marie Välikangas Kunta- ja aluehallinto-osasto Digitalisaation kannustimen tavoitteet Kuntien toimintatapojen ja palveluprosessien
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotKansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi
LisätiedotJulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM
JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?
LisätiedotYhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto
Raportti VM125:00/2007 07.10.2010 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto Taustaa Ohjausryhmän työskentelyn päättäminen Valtioneuvosto teki yleisistunnossaan 15.6.2006 periaatepäätöksen
LisätiedotSOTE KA hallintamallin uudistaminen
SOTE KA hallintamallin uudistaminen SOTE tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä THL 26.10.2017 1 Nykyinen hallintamalli ja sen haasteet Nykyinen hallintamalli osittain hajanainen Valtakunnallinen valtiovetoinen
LisätiedotTietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela
Tietohallintolain tulokset Hannele Kerola, Jari Kallela EK:n lausuma 331/2010 Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan lainsäädännön tavoitteiden, kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden,
Lisätiedot- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE
- Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä
LisätiedotJUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan
LisätiedotJulkisen hallinnon suositukset. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö
Julkisen hallinnon suositukset Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö 26.5.2010 1 Tästä on kysymys! 2 JHS-järjestelmän historiaa Valtioneuvosto päätti valtionhallinnon
LisätiedotKeskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt
Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000
LisätiedotICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy
ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden
LisätiedotUudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan
Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen
LisätiedotKokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta
Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki
LisätiedotJHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta
JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet
LisätiedotM U U TO S TA L A A D U N E H D O I L L A W W W. A R T E R. F I
M U U TO S TA L A A D U N E H D O I L L A A R T E R O Y P E R U S T E T T U 1 9 9 8 6 0 A R T E R L A I S T A T O I M I N T A A R T E R A C A D E M Y 2 A S I A K A S M Ä Ä R Ä IMS ASIAKKAITA 500+ ARC ASIAKKAITA
LisätiedotJulkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut. Ilmari Hyvönen
Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut Ilmari Hyvönen 10.10.2013 Aiheita Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä julkisessa hallinnossa mistä tämä nyt oikein tuli? Kokonaisarkkitehtuurin
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotTietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta
Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät
LisätiedotVAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti
VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet
LisätiedotJHS-jaoston toimintasuunnitelma kaudelle
JHS-jaoston toimintasuunnitelma kaudelle 2013 2016 Tietohallintolain voimaantulon jälkeen JHS-järjestelmän rooli on korostunut. Toisaalta suosituskanta on laaja, ja sen ylläpitäminen laadukkaana on nykyresurssein
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotKorkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen
Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen osana 20.8.2015 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kohdealueiden määrittely ja tehtävät...
LisätiedotHyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa
Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Tunnuskäytänteet julkisessa hallinnossa -työryhmän kokous 25.8.2017 Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tausta Tavoitteena
LisätiedotTietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö , Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus
Tietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö 2.10.2018, Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus Tiedon käyttö asiakaslähtöisen toiminnan perustana Lait, Linjaukset Toimintatavat Tiedonhallinta Palvelussa
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotEnterprise Architecture TJTSE Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri
Enterprise Architecture TJTSE25 2009 Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri Jukka (Jups) Heikkilä Professor, IS (ebusiness) Faculty of Information Technology University of Jyväskylä e-mail: jups@cc.jyu.fi tel:
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön
Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen
LisätiedotODF-standardin käyttö julkishallinossa 19.1.2009
ODF-standardin käyttö julkishallinossa 19.1.2009 Dokumenttiformaatit julkishallinnossa Tällä hetkellä Microsoft Office binääriformaatti (.doc) eniten käytetty tiedostomuoto julkishallinnossa XML-pohjaiset,
LisätiedotJHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto
JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osallistuminen VATUn toteutukseen
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osallistuminen VATUn toteutukseen 29.5.2013 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallinnonalan VATU-ohjelma 1.Hallinnonalan VATU-hankkeiden toteuttaminen (LVMn
Lisätiedot11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
Lisätiedot