FEAR HALLINNOINTIMALLIN TOTEUTUMINEN IBM RATIONAL METHOD COMPOSERISSA
|
|
- Merja Salonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jarmo Tiitinen, Timo Kaipiainen Jukka Ojala FEAR HALLINNOINTIMALLIN TOTEUTUMINEN IBM RATIONAL METHOD COMPOSERISSA TJTSE25 harjoitustyö Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä
2 TIIVISTELMÄ Jarmo Tiitinen, Timo Kaipiainen Jukka Ojala FEAR hallinnointimallin toteutuminen IBM Rational Method Composerissa Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, s. Harjoitustyö Tässä tutkielmassa tutustutaan IBM Rational Method Composer ohjelmistotuotteeseen ja tutkitaan miten se toteuttaa FEAR hallinnointimallia. Tutustumiseen on käytetty sekä tieteellisiä artikkeleja, tuotteen valmistajan www-sivustoja sekä varsinaista tuotteen testikäyttöä ja arviointia. Ennen itse Rational method composer työkaluun tutustumista esitellään FEAR hallinnointimalli kokonaisarkkitehtuurien mallintamiseen, jonka jälkeen paneudutaan kappaleessa 3 itse työkaluun ja sen ominaisuuksiin. Kappaleessa 4 puolestaan esitetään miten FEAR malli on tuettu Rational Method Composer ohjelmistossa. Viimeisessä kappaleessa esitetään johtopäätökset sekä mahdollisia jatkotutkimus kohteita FEAR-mallin ja Rational Method Composerin yhteiskäytöstä. AVAINSANAT: FEAR kokonaisarkkitehtuuri työkalu suunnittelu Rational method composer
3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO FEAR - KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINNOINTIMALLI Ohjausmallin vaiheet Hankealoite Toteuttamiskelpoisuuden arviointi Toteuttajien arviointi (kypsyysarviointi) Kokonaisarkkitehtuurin mukaisuuden arviointi Liiketoimintamallinnus Toimintamallien valinta Kilpailutus IBM RATIONAL METHOD COMPOSER Käyttö ja tuki kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa Keskeiset ominaisuudet ja tuki erilaisille kokonaisarkkitehtuuri malleille Heikkouksia ja vahvuuksia FEAR JA SEN TOTETUMINEN RATIONAL METHOD COMPOSERISSA Prosessin valmistaminen JOHTOPÄÄTÖKSET...14 LÄHTEET...15
4 1 JOHDANTO Tässä harjoitustyössä esitellään miten IBM Rational Method Composer ohjelmistotuote toteuttaa FEAR (JYU 2009) kokonaisarkkitehtuurimallia. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitellussa tarvitaan työkaluja, ja yksi vastaus työkaluksi on IBM:n kehittämä Rational-tuoteperheen jäsen Rational Method Composer. Kappaleessa 3 paneudutaan itse työkalun ominaisuuksiin ja kappaleessa 4 puolestaa miten em. työkalu toteuttaa tai mahdollistaa FEAR-hallinnointimallin totetuttamisen. Työkalu pohjautuu avoimenlähdekoodin eclipse alustaan, mutta kuten luvussa 3 todetaan, on tässä rajoitteita, eikä itse tuote ole ilmaisesta alustastaan huolimatta ilmainen. FEAR hallinnointimalli on Jyväskylän yliopistossa kehitetty kokonaisarkkitehtuurin hallinnointiin ja rakentamiseen tarkoitettu malli. FEAR tutkimusprojektin tarkoituksena on tuottaa tietoa kokonaisarkkitehtuurilähestymistavasta ja sen käytöstä valtionhallinnossa. Lisäksi projektissa tehdyt havainnot ovat johtaneet tai johtavat kehittämishankkeiden ohjausmallin luomiseen, jolla voidaan edistää kokonaisarkkitehtuuri ajattelua em. ohjausmallin kautta (JYU 2009). Työn tarkoituksena on esitellä sekä työkalu, että FEAR-projekti sekä malli yleisellä tasolla, sekä antaa kappaleessa 5 yhteenveto FEAR-projektin nykytilasta ja saavutuksista, sekä siitä miten IBM rational method composer soveltuisi FEAR hallinnointimallin kanssa käytettäväksi. Rajallisten resurssien ja aikataulun takia työn laajuuden ulkopuolelle on rajattu syvällisempi tutustuminen Rational Method Composeriin (mm. 30päivän trial version takia).
5 5 2 FEAR - KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINNOINTIMAL- LI Valtiovarainministeriö yhdessä keskeisten tieto- ja viestintäteknologian alan toimittajien kanssa ovat tilanneet FEAR (Finnish Enterprise Architecture Research) - tutkimusprojektin. Projektin toteuttajana on Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutti. Projektissa saadaan tietoa kokonaisarkkitehtuurilähestymistavasta ja siitä miten sitä voidaan käyttää valtionhallinnossa (Liimatainen ym. 2008). FEAR-projektissa on tutkittu kokonaisarkkitehtuuria useasta eri näkökulmasta. Projektissa tehdyt havainnot kokonaisarkkitehtuurityöstä ja sen kokonaisvaltaisen käytön vaikeudesta johtivat ohjausmallin luomiseen. Kokonaisarkkitehtuuria edistetään ohjausmallin kautta, sen sijaan että aloitettaisiin kokonaisvaltainen kokonaisarkkitehtuurityö. Mallia hyödyntämällä kokonaisarkkitehtuuriajattelu saadaan yhdistettyä kehittämishankkeisiin sekä johtamisprosesseihin. Tällöin saadaan varmistettua, että hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia ja tulokset laadukkaita ja kokonaisarkkitehtuurin mukaisia. Malli auttaa hankkeiden koordinoinnissa sekä kustannusten ja hankkeista saatavien hyötyjen arvioinnissa (JYU 2009) 2.1 Ohjausmallin vaiheet Hankealoite Hankealoite voi olla lähtöisin kansalaisilta, hallitusohjelmasta tai eri organisaatiolta. Jokainen hanke käsitellään valtion kokonaisarkkitehtuurin kautta. Kokonaisarkkitehtuuri määrittää millaisia hankkeita ja projekteja julkishallinto rahoittaa ja panee täytäntöön (Heikkilä 2009) Toteuttamiskelpoisuuden arviointi Toteuttamiskelpoisuuden arviointiin osallistuvia sidosryhmiä ovat esimerkiksi kansalaiset yritykset ja virastot. Vaiheessa tarkistetaan hankkeiden tavoitteiden
6 6 KUVIO 1 Ohjausmallin vaiheet realistisuus sekä arvioidaan sen vaikutukset hallinnolliseen taakkaan. Hankkeen tulisi olla kytköksissä hallitusohjelmaan ja sen tavoitteisiin. Lähtötietoina ovat alustava arvio vaikutuksista kansalaisiin ja yrityksiin sekä investoinnin tarve sisältäen vuotuiset käyttökustannukset ja aikataulun. Tuloksena saadaan tavoiteasetanta, vaikuttavuuslaskelma sekä alustava investointi-/hankintalaskelma (Heikkilä 2009) Toteuttajien arviointi (kypsyysarviointi) Toteuttajien arviointi (kypsyysarviointi) Rinnakkain em. vaiheen kanssa tulisi arvioida hanketta koskevien osapuolien valmiudet hankkeen toteuttamiseksi. Tällöin selvitetään onko hankkeelle olemassa riittävät edellytykset ja resurssit. Arviointiin sisältyy prosessien, sääntöjen, säännöksien ja tietojärjestelmien maturiteetin kartoitusta. Lähtötietoina ovat toimittajien suunnittelu ja toteuttamiskyky, resurssinäkymät sekä infrastruktuurin ajantasaisuus. Esimerkiksi seuraavia menetelmiä ja standardeja käytetään arviointiin: tulosprisma, BSC (=Balanced Scorecard), arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli ja JHS-mukaisuuden arviointi. Tuloksena saadaan kokonaisarkkitehtuurin kypsyysarvio, jossa mukana osaamis-, resurssi ja infrastruktuuritarvelaskelma (Heikkilä 2009).
7 Kokonaisarkkitehtuurin mukaisuuden arviointi Vaiheessa tarkistetaan, että hanke on linjassa valtion palveluiden sekä muiden hankkeiden kanssa. Vaiheen toteutus edellyttää kokonaisuuden hallintaa sekä yhteentoimivuusvaatimusten huomioonottamista. Tuloksena tavoitekohtainen kokonaisarkkitehtuuri roadmap sekä liittymä JulkIT/KA roadmapiin (Heikkilä 2009) Liiketoimintamallinnus Vaiheessa palataan arvioimaan tavoitteiden sekä suorituskykymittareiden asettamia vaatimuksia. Innovointiin osallistuvat edustajat ministeriöistä/virastoista, konsultit tutkijat ja ohjelmistotoimittajat. Hankkeen osapuolet suunnittelevat organisoinnin ja roolit mahdollisimman tuottaviksi. Tuloksena vaihtoehtoiset liiketoimintamallit, jotka sisältävät toiminnallisen palvelutavoitteen ja diffuusioarvion (Heikkilä 2009) Toimintamallien valinta Osoitetaan hankkeelle tarkoituksenmukaiset resurssit. Hanke voidaan toteuttaa joko sisäisesti tai ulkoistamalla. Mallien valinnassa on otettava huomioon olemassa olevat säännöt ja kustannukset. Vaikuttavia sääntöjä ovat esimerkiksi kansalaisten ja yritysten tietosuoja ja turva. Myös toimittajien luotettavuus ja jatkuvuus on syytä arvioida. Vaiheessa laaditaan suunnitelma koulutuksesta, käyttöönotosta ja ylläpidosta. Toimintamallien valinnassa tarvitaan edellisten vaiheiden tuloksia. Laadunvalvonta on välttämätöntä, jotta seuraavan vaiheen alkaessa on riittävästi tietoa tarjolla (Heikkilä 2009) Kilpailutus Edellisissä vaiheissa saadut tulokset tarjoavat perustan kilpailutukselle ja hankkeen kustannusarviolle (Heikkilä 2009).
8 8 3 IBM RATIONAL METHOD COMPOSER IBM Rational Method Composer (IBM 2009b) on IBM:n kehittämä järjestelmäkomponenttien ja kokonaisarkkitehtuurin suunnittelutyökalu (Haumer 2005). Ohjelmiston avulla projektipäälliköiden, prosessi insinöörien ja johtajien on mahdollista viedä tuotantoon ja ylläpitää organisaation sekä yksittäisen projektin prosesseja. Työkalu pohjautuu avoimenlähdekoodin Eclipse-työkaluun (EclipseFoundation 2009), jonka päälle IBM on kehittänyt mittavan nk. plugin-kokoelman. Työkalulle löytyy tuki sekä Windows, että Linux ympäristöön. Tässä työssä tutustumisen tukena on käytetty 30 päivän kokeiluversiosta mikä on ladattavissa IBM:n www-sivuilta. Kuviossa 2 on havainnollistettu Rational method composerin yleisnäkymä, joka on hyvinkin tuttu eclipse-työkalua käyttäneille. Huolimatta tutusta näkymästä, käyttö arkkitehtuurien suunnitteluun on melko erilaista, jos on esimerkiksi tottunut käyttämään eclipse-alustaa ohjelmistokehitykseen. Tämä aiheutti testatessa huomattavia jäsennysongelmia käyttöliittymässä testihenkilöille, jotka olivat lähinnä tottuneet sovelluskehitykseen Eclipsellä. KUVIO 2 Yleisnäkymä Rational method composerin työtilaan (engl. workspace)
9 9 Työtilasta voidaan aloittaa uusia projekteja ja muokata niiden komponentteja, tässä harjoitustyössä tyydyimme kuitenkin ohjelmiston tarjoamaan tutorial osuuteen, koska koko työkalun käytön opetteleminen ei onnistuisi kurssin työmäärän puitteissa. Tutorial osuus tarjoaa erittäin laajan itseopiskelu sekä seikkaperäisen hakemiston ongelmien ratkaisuun tuotteen käytössä, mutta ei ehkä sovellu opiskelijoille ensimmäiseksi kosketukseksi prosessien mallintamiseen, kyseessä on siis järeämmänluokan Enterprise työkalu. Käytännön kokemuksia Rational method composerilla saavutetuista eduista on Ford Motor Credit companyn ohjelmistokehityksen standardointi projekti, missä käytettiin apuna Rational method composeria (IBM 2008). Saavutettuja parannuksia olivat mm. projektien riskien aikaisempi tunnistaminen, aikataulujen parempi pitävyys, laadun parantuminen, lisäksi sovellusten käyttäjät ovat mukana koko prosessin ajan jolloin liiketoimintatarpeiden täyttäminen onnistuu paremmin. 3.1 Käyttö ja tuki kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa Rational method composer tarjoaa laajan työkaluvalikoiman koko kokonaisarkkitehtuurin mallintamiseen, lisäksi se integroituu hyvin muiden IBM:n Rational tuoteperheen tuotteiden (kuten esimerkiksi Rational Rosen) kanssa. Rational Method Composer vastaa kahteen avainongelmaan, mitkä yleensä estävät uusien prosessien tuotantoon viennin tehokkaasti, seuraavassa esitellään nämä kaksi ongelmakohtaa mihin Ratinal Method Composer pyrkii tarjoamaan ratkaisuja: Ensin kehitystiimeille täytyy rajata ne arkkitehtuurin (tai ohjelmiston) alueet mistä ne ovat vastuussa. Esimerkiksi ohjelmistokehittäjän on osattava analysoida suunnitelmia ja testaajien on opittava miten testata toteutettuja ominaisuuksia liiketoimintavaatimuksia vasten. Organisaatioissa saavutetaan huomattavia hyötyjä siitä, että nämä edellämainitut ja niitä vastaavat prosessit ovat yleisiä ja noudattavat standardeja (IBM 2009a). Toiseksi kehitystiimien täytyy tietää miten he voivat käyttää näitä metodeja koko kehityssyklin ajan. Esimerkiksi vaatimustenmäärittelyprosessia on sovellettava eri tavalla riippuen projektin vaiheesta. Myös eri metodien ja tehtävien vuorovaikutuksen ymmärtäminen on erittäin keskeistä, esimerkiksi kuinka muutoksenhalinta metodi vaikuttaa vaatimusten määrittelyyn ja regressiotestaukseen koko järjestelmän elinkaarenajan (IBM 2009a). Kuviossa 3 on kuvattu Rational Method Composerin periaate erottaa itse (uudelleenkäytettävien)metodien suunnittelu varsinaisista prosesseista. Tämä erotus on suoraan yhteydessä edellä kuvattuihin kahteen ongelmakohtaan mihin
10 10 KUVIO 3 Metodit ja prosessit rational method composerissa (IBM 2009a) Rational method composeri pyrkii pureutumaan. Ohjelmisto pyrkii toteuttamaan tämänkaltaisen jaon kaikissa komponenteissaan. "Method Contentilla"kuvataan tuote mitä ollaan tuottamassa, tarvittavat tiedot ja taidot em. tuotteen rakentamiseksi ja tarkat ohjeet, miten tietyt tavoitteet saavutetaan. "Process-osio puolestaan kuvaa kehityksen elinkaaren. 3.2 Keskeiset ominaisuudet ja tuki erilaisille kokonaisarkkitehtuuri malleille Rational Method Composerin tuki kokonaisarkkitehtuurin mallintamis malleille ja menetelmille on hyvin runsas ja se tarjoaa nk. end-to-end ratkaisun koko kokonaisarkkitehtuurin mallintamiseen. Tuettuina ovat niin RUP (engl. Rational Unified Process), SOA (engl. Service Oriented Architechture) ja SOMA (engl. Service Oriented Modelling and Architecture) arkkitehtuuri mallit. Varsinaista suoranaista tukea FEAR hallinnointimallille Rational Method Composer ei tarjoa, mutta sen soveltamista FEAR mallin mukaisesti käsitellään luvussa 4. Rational method composerilla pyritään valmistajan mukaan täyttämään kaksi pää tarkoitusta arkkitehtuurin mallintamisessa. Ensinnä tarjota alusta millä voidaan tallentaa tietämyspääomaa jota voidaan selailla, halita sekä jalkauttaa käytännön tasolle asti. Tämä tietämyspääoma voi sisältää ulkopuolisesti kehitettyä materiaalia, määrityksiä, parhaita käytäntöjä sekä erityisesti organisaation omaa tietämyspääomaa jota voivat olla ns. whitepaperit, ohjeet, periaatteet, käyt-
11 11 töohjeet tai mikä muu tahansa mikä sisältää tarvittavaa tietoa (Haumer 2005). Tätä edellämainittua tietoa Rational method composer käyttää prosessien ja metodien kehityksen pohjana. Pääasiassa Rational method composer on tarkoitettu toimimaan eräänlaisena materiaalin hallinta järjestelmän (engl CMS. - content management system). Näistä voidaan rational method composerin avulla julkaista raportteja sekä etsiä tietoa helposti kehitettäessä uutta arkkitehtuuria tai järjestelmää. Rational method composer myös tarjoaa valmiita prosessimalleja prosessisuunnittelijoiden, projektipäälliköiden ym. käyttöön jotka voivat hyödyntää näitä sekä em. organisaation sisällä tallennettuja asioita suunnitellessaan uusia tai ylläpitäessään vanhoja arkkitehtuureita. Rational method composer tukee nk. kyvykkyys malleja (engl. capabiity pattern) mitkä kuvaavat parhaita kehitysmenetelmiä, metodeja, kehitystyökaluja tmv. Näiden kyvykkyysmallien avulla voidaan rakentaa työkalupakki projektispesifisten prosessien käyttöönottoa varten. 3.3 Heikkouksia ja vahvuuksia Työkalun vahvuudeksi voidaan varauksella laskea eclipse-alustalle pohjautuminen, jolloin ohjelmiston toimiminen eri laitealustoilla pitäisi olla varmempaa. Rational Method Composer toimiikin sekä Windows että Linux ympäristössä, mutta jostain syystä tuki mac-alustalle on jätetty pois. Työkalu on varsin raskas sekä käytössä, että oppimiskäyrän kannalta. Kuten edellä on esitetty, tukee se lähes kaikkia kuviteltavissa olevia notaatioita sekä arkkitehtuurimalleja koko kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluun. Tämä johtaa ohjelmiston mammuttimaiseen kokoon ja vaikeaan opeteltavuuteen. Onkin suositeltavaa, että työkseen tätä työkalua käyttävät järjestelmä arkkitehdit saavat kunnon koulutuksen, jotta he pystyvät ottamaan työkalusta kaiken irti.
12 12 4 FEAR JA SEN TOTETUMINEN RATIONAL METHOD COM- POSERISSA Tässä luvussa esitellään miten FEAR (Finnish Enterprise Architecture Research) tutkimusprojektin tuottamat mallit toteutuvat IBM:n Rational Method Composerissa (RMC) ja käsitellään prosessikirjasto-ajatusmallia. 4.1 Prosessin valmistaminen KUVIO 4 Method Composerin toimintaperiaate (Poutanen 2006) FEAR-projektissa on tutkittu kokonaisarkkitehtuuria monesta eri näkökulmasta. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitteena on luoda suunnittelu menetelmä, jolla tuotetaan toiminnan ja tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen tavoitetilan kuvaukset (Heikkilä 2009). Kokonaisarkkitehtuurissa kuvataan tavoitetiloja, nykytilaa, ennen kaikkea toimintamalli jonka avulla ohjataan suunnittelua, laatua ja poistetaan mahdollinen päällekkäinen kehitystyö ja erinlasiten ristiriitaisten toimintojen tunnistaminen. FEAR-mallissa erilaiset projektit ovat iso haaste eri prosesseille ja erilaisten prosessien tarve on huomattava (Seppänen 2009). Kuviossa 4 on esitetty erilaisia tekijöitä jotka vaikuttavat projektin prosessitarpeeseen.
13 13 Projekteissa on haasteena saada aikaan prosessi jonka runko muodostuu parhaista käytännöistä ja tarvittaessa skaalautuu ja sävyttyy projektin mukaisesti. Rational Method Comporesissa tämä ongelma on ratkaistu menetelmäkirjastolla ja prosessikoostintyökaluilla, joilla prosessi asiantuntija kokoaa kullekin projektille tarpeita vastaavaan kokonaisuuden. Menetelmäkirjasto sisältää yleisiä ja oman organisaation erilaisia käytäntöjä. Työkalujen avulla kootaan kirjastosta tietyille projekteille tai projektityypeille oma prosessi. Menetelmäkirjastosta voidaan valita toteutettavalle prosessille tarvittavat komponentit tai luoda omaa sisältöä tai muokata olemassa olevaa komponenttia, ottaen huomioon myös projektin erityispiirteet. Rational Method Composerissa on mahdollista tuottaa prosesseista HTML-sivusto joka voidaan jakaa eri sidosryhmille. Rational Method Composerin tärkeimpänä ajatuksen on että kirjastossa oleva menetelmän sisältö on erotettu prosessista. Joka mahdollistaa tehokkaan uudelleenkäytön ja erilaisten prosessien kasaamisen olemassa olevista komponenteista.
14 14 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Valtiovarainministeriö yhdessä keskeisten tieto- ja viestintäteknologian alan toimittajien kanssa ovat tilanneet FEAR (Finnish Enterprise Architecture Research) -tutkimusprojektin. Projektin toteuttajana on Jyväskylän yliopiston Tietotekniikantutkimusinstituutti. Projektissa saadaan tietoa kokonaisarkkitehtuurilähestymistavasta. IBM Rational Method Composer-työkalulla voidaan ylläpitää organisaation sekä yksittäisen projektin prosesseja. Työkalu pohjautuu avoimenlähdekoodin Eclipse-työkaluun, jonka päälle IBM on kehittänyt mittavan nk. plugin-kokoelman. Rational Method Composer vastaa kahteen avainongelmaan, mitkä yleensä estävät uusien prosessien tuotantoon viennin tehokkaasti. Ensin kehitystiimeille täytyy rajata ne arkkitehtuurin (tai ohjelmiston) alueet mistä ne ovat vastuussa. Organisaatioissa saavutetaan huomattavia hyötyjä siitä, että vastuualueet ovat jaettu ja prosessit ovat yleisiä ja noudattavat standardeja sekä vastaavat liiketoimintavaatimuksia. Toiseksi kehitystiimien täytyy tietää miten he voivat käyttää näitä metodeja koko kehityssyklin ajan. Eri metodien ja tehtävien vuorovaikutuksen ymmärtäminen on myös erittäin keskeistä. Harjoitustyön tarkoituksena oli tutkia miten IBM Rational Method Composer ohjelmistotuote toteuttaa FEAR (JYU 2009) kokonaisarkkitehtuurimallia. Prosessikoostintyökaluilla voidaan koota kullekin projektille sen tarpeita vastaavaan kokonaisuus. Menetelmäkirjasto sisältää yleisiä ja oman organisaation erilaisia käytäntöjä. Työkalujen avulla kootaan kirjastosta tietyille projekteille tai projektityypeille oma prosessi. On suositeltavaa, että työkalun käyttöön saa riittävän kattavan koulutuksen, jotta siitä saa kaiken mahdollisen hyödyn irti liiketoimintaprosessimallissa.
15 15 LÄHTEET EclipseFoundation Eclipse Foundation. Saatavilla www-muodossa: <http: // Haumer P IBM Rational Method Composer: Part 1: Key concepts. IBM developer works Saatavilla www-muodossa: < developerworks/rational/library/dec05/haumer/>. Heikkilä J Enterprise Architecture TJTSE Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri luentokalvot. IBM Ford Motor Credit Company Standardizes Development Methodology on IBM Rational Unified Process. IBM Case study. IBM 2009a. IBM Rational Method Composer Manual. IBM. IBM 2009b. Rational Method Composer. Saatavilla www-muodossa: < www-01.ibm.com/software/awdtools/rmc/>. JYU FEAR-projekti. Saatavilla www-muodossa: < laitokset/titu/projektit/kaynnissa/fear>. Liimatainen K., Heikkilä J. & Seppänen V A Framework for Evaluating Compliance of Public Service Development Programs with Government Enterprise Architecture. European Conference on Information Management and Evaluation (ECIME). Poutanen J Täsmäprosessi projektille? Töitä prosessikokille. Systeemityö (2), Seppänen V Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä valtionhallinnnossa. Valtiovarainministeriön julkaisuja.
Tiina Koskelainen, Eila Nummi, Reko Mätäsaho, Hannu Vänttinen
Tiina Koskelainen, Eila Nummi, Reko Mätäsaho, Hannu Vänttinen KEHITTÄMISHANKKEIDEN OHJAUSMALLI HANKEPROSESSIN MALLINTAMINEN Tietojärjestelmätieteen harjoitustyö 8.6.2009 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden
LisätiedotVaikuttavuutta arkkitehtuurityöllä
Vaikuttavuutta arkkitehtuurityöllä Jukka (Jups) Heikkilä Professori, tietojärjestelmät (elektroninen liiketoiminta) Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto e-mail: jups@jyu.fi tel: +358
LisätiedotJohtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako?
Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako? JÄRJESTÄJÄ SAVO Q AIKA 14.11.2018 Kokonaisarkkitehtuurin määrittelyä Tekijä(t) Armour, F. & Kaisler, S. 2017. Introduction to Enterprise
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotMikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.
Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,
LisätiedotMiten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?
Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,
LisätiedotKehittämishankkeiden ohjausmalli Hankealoitteesta tavoiteasetannan kautta kilpailutukseen
Finnish Enterprise Architecture Research Project Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti Kehittämishankkeiden ohjausmalli Hankealoitteesta tavoiteasetannan kautta kilpailutukseen Versio
LisätiedotYhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto
Raportti VM125:00/2007 07.10.2010 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto Taustaa Ohjausryhmän työskentelyn päättäminen Valtioneuvosto teki yleisistunnossaan 15.6.2006 periaatepäätöksen
LisätiedotEnterprise Architecture TJTSE Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri
Enterprise Architecture TJTSE25 2009 Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri Jukka (Jups) Heikkilä Professor, IS (ebusiness) Faculty of Information Technology University of Jyväskylä e-mail: jups@cc.jyu.fi tel:
LisätiedotArkkitehtuuri muutosagenttina
Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan
LisätiedotTurun seudun KA- koulu
Turun seudun KA- koulu Kurttu-seminaari 2.10.2012 Jaakko Ståhlberg Kokonaisarkkitehtuurit Turun kaupunki jaakko.stahlberg@turku.fi 1 Agenda Taustaa KA- koulun sisältö Osallistujien kommentit: Tavoitteet
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotYhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden
Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki
LisätiedotAvoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä
Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?
LisätiedotAVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011
AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä
LisätiedotTyökalut ohjelmistokehityksen tukena
1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan
LisätiedotICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy
ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden
LisätiedotTenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotCase: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa
Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa JHS-seminaari, Säätytalo Marko Monni Tietohallintojohtaja Lahden kaupunki Agenda Nykytila Tulevaisuus Miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja?
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta
LisätiedotCopyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet
Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary
LisätiedotJHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla
JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen
LisätiedotTietojärjestelmien hankinta ja ICT-projektit
Tietojärjestelmien hankinta ja ICT-projektit Lauri Tapola Kevät 2017 Miksi aihe on tärkeä? IT projekteista onnistuu: 34 % kustannusarvion ja aikataulun mukaisina 51 % ylittää arviot (80 % aikatauluylityksiä)
LisätiedotTulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät
Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät 27.3.2019 Tausta Ympäristöministeriö on vuoden 2019 alusta käynnistänyt Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset hankkeen. Maankäyttöpäätökset
LisätiedotTietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
LisätiedotKorkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation
LisätiedotKehittämishankkeiden FEAR -ohjausmalli Hankealoitteesta tavoiteasetannan kautta kilpailutukseen
Finnish Enterprise Architecture Research Project Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti Kehittämishankkeiden FEAR -ohjausmalli Hankealoitteesta tavoiteasetannan kautta kilpailutukseen
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotKansallinen ASPAtietojärjestelmä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa
LisätiedotKokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma
Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma FT, tietohallintopäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu Jaakko.Riihimaa@seamk.fi GSM 040-8304104 Kokonaisarkkitehtuurimalli: yleishavaintoja
LisätiedotAvoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,
LisätiedotS11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
Lisätiedot<<PALVELUN NIMI>> Palvelukuvaus versio x.x
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 5 Palvelukuvaus pohja Palvelukuvaus versio x.x 1/5 Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Termit ja lyhenteet...3
LisätiedotEnterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma
Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia
LisätiedotSoftware product lines
Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotEspoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta
Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotRakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos
Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden
LisätiedotProsessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet
Organisaation prosessikuvaus - CMMI Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 7.2.2007 Level5 Level4 Level3 Requirements Development Technical Solution Product Integration
LisätiedotJHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen
JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotJUHTA / VAHTI työpaja Valtiovarainministeriö, Kimmo Järvinen Valtiokonttori. Tietojohtaminen ja HR
JUHTA / VAHTI työpaja Valtiovarainministeriö, 19.11.2018 Kimmo Järvinen Valtiokonttori Tietojohtaminen ja HR Tietojohtaminen, enemmän kuin johtamisen filosofia? Tiedolla johtaminen Tiedon johtaminen Tietokiri
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
LisätiedotYhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015
Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Satu Pajuniemi. Conversatum Oy
n kehittäminen 10.10.2017 Satu Pajuniemi Miksi kokonaisarkkitehtuuri? JHS 179 n suunnittelu ja kehittäminen (uusin versio 6/2017) Ei korvaa muita toiminnan suunnittelumenetelmiä Tavoitteena julkishallinnon
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?
LisätiedotStrateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive.
Strateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive. Opetus- ja kulttuuriministeriö KOTA-seminaari 27.8.2019 Pääarkkitehti Ari Lehtiö,
LisätiedotVALDA-tietojärjestelmän j versio 1
VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi
LisätiedotSeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus
SeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus Näiden periaatteiden piirissä ovat Kaarinan, Liedon, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kuntien ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ICT-vastuualueet ja
LisätiedotDigiajan muutoshaasteet liiketoiminnassa
Digiajan muutoshaasteet liiketoiminnassa MUUTOSTA Helsinki LAADUN 12.10.2017EHDOILLA Mitä olemme tänään oppineet? Timo Kumpulainen Olli Hyppönen Maarika Maury Timo Kaaretsalo Salla Aunola Oona Matinpalo
LisätiedotYhteentoimivuusvälineistö
Yhteentoimivuusvälineistö Yhteinen tiedon hallinta (YTI) hanke V 1.0, 5.9.2017 Päivittyvä Miksi yhteentoimivuusvälineistöä tarvitaan? Ongelmana on kielen moniselitteisyys Tavallisessa kielenkäytössä emme
LisätiedotSOLEA-tulosseminaari Päätössanat
SOLEA-tulosseminaari Päätössanat Espoo, 25.11.2011 Juha Mykkänen, Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos, HIS-yksikkö Kari Hiekkanen, Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, SoberIT-laboratorio
LisätiedotHankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen
Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.
LisätiedotEnvibase-hanke. Saku Anttila Yrjö Sucksdorff
Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Motiivit hankkeelle Ympäristön seuranta on digitalisoitumassa Ympäristö- ja lajitietoa kerätään on paljon, mutta sen hallintaa, keräyspolkua
LisätiedotKeskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt
Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000
LisätiedotKurssin sisältö. Kurssilla vähemmän. Johdatus ohjelmistotekniikkaan. Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan?
Kurssin sisältö Johdatus ohjelmistotekniikkaan 2 0 0 8 Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan? Mitä työkaluja ohjelmistoja kehitettäessä käytetään ja miten? Historiaa
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0
Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0 KDK: Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on edistää digitaalisten kulttuuriperintö- ja
LisätiedotINPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen
1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction
LisätiedotHss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1
Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Teppo Sulonen, CV 1970 > 70 luku : Opiskelu Tampereen yliopisto Postipankki 80 luku : Ammattilainen Kaikki IT alasta Nokia Data 90 luku : Yrittäjä Avasta Transactions
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Testausraportti
UCOT-Sovellusprojekti Testausraportti Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 0.02 Julkinen 11. lokakuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotLoppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio
1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...
LisätiedotHenkilöstöhallinto haltuun
Mepco HR Henkilöstöhallinto haltuun Henkilöstöhallinnon prosesseista syntyy valtava määrä tietoa, jolla voi olla suurikin merkitys yrityksen liiketoiminnan kannalta. Oli kyse sitten tavoite- ja tuloskeskusteluiden
LisätiedotAVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
LisätiedotMalliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,
LisätiedotBUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND
BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun
LisätiedotIT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa
IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa ValtioExpo 7.5.2009 Antti Karjalainen, Johtaja Hankkeen taustaa Tavoitteena yhden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustaminen vuonna
LisätiedotKeskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta
Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan
LisätiedotIoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta -markkinavuoropuhelutilaisuus
IoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta -markkinavuoropuhelutilaisuus Teknologia-arkkitehtuuri ja rajapinnat/integraatiot 21.3.2019 Sisältö Alustojen asemoituminen ja pilvivalmius Arkkitehtuuriperiaatteet
LisätiedotMiten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?
Se edullisempi tietokanta Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Rasmus Johansson rasmus.johansson@microsoft.com Ratkaisumyyntipäällikkö (Sovellusalusta) Microsoft Oy Miten
LisätiedotMainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita
Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...
LisätiedotValtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja
Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion
LisätiedotDigitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen Marjut Siintola
Digitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen 5.6.2018 Marjut Siintola 1 Tausta Hallitus päätti puolivälin tarkistuksessa hyväksytyn hallituksen toimintasuunnitelman vuosille 2017-2019
LisätiedotKuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA
Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin
LisätiedotUMTK- SUUNNITTELUPROJEKTIN ESITTELY (UMTK = MML:N UUSI MAASTOTIETOJEN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ)
UMTK- SUUNNITTELUPROJEKTIN ESITTELY (UMTK = MML:N UUSI MAASTOTIETOJEN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ) Kai Koistinen 1 TAUSTAA 2 KMTK Kansallinen maastotietokanta kokoaa yhteen peruspaikkatiedot, joita ovat Rakennukset
LisätiedotTyökaluja esimiestyön tehostamiseen
Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuuri Helsinki, 26.10.2011 Jukka Heikkilä Professori, tietojärjestelmät (työinformatiikka) Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto e-mail: jups@utu.fi tel: +358 50 581 8361 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?
LisätiedotProjektinhallinta SFS-ISO mukaan
Projektinhallinta SFS-ISO 21500 mukaan (Ohjeita projektinhallinnasta, 2012) 13.4.2017 Panu Kiviluoma Osaamistavoitteet Luennon jälkeen osaat selittää, mitä tarkoitetaan Projektilla Projektinhallinnalla
LisätiedotOpenUP ohjelmistokehitysprosessi
OpenUP ohjelmistokehitysprosessi Sami Männistö Helsinki 14.11.2008 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Matemaattis-luonnontieteellinen
LisätiedotLaat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::
Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan
LisätiedotToiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje
Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan
LisätiedotOhjelmointi 1 / syksy /20: IDE
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)
Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu
LisätiedotPlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( )
PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma (1.5.2002-31.8.2004) Ydin-osaprojekti: potilastietojen toiminnallisen hallinnan näkökulma Yhteisten ydinkomponenttien määrittely" Ydin-osaprojektin rooli
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotKANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä
KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI V3.0 Tiivistelmä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus.
LisätiedotSisällys. Ratkaisumallien historia. Ratkaisumalli. Ratkaisumalli [2] Esimerkki: Composite [2] Esimerkki: Composite. Jaakko Vuolasto 25.1.
Sisällys Ratkaisumallien historia Jaakko Vuolasto 25.1.2001! Ratkaisumalli! Christopher Alexander! Ohjelmistotuotannosta arkkitehtuuriin! Henkilöhistoriaa! Ensimmäisiä käyttökokemuksia! Yhteenveto 25.1.2001
LisätiedotMaiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)
Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative
LisätiedotEsityksen sisältö. Automaatioyritysten aamukahvit Maksuttomilla MOOC-kursseilla tehoa tuotekehitykseen
Maksuttomilla MOOC-kursseilla tehoa tuotekehitykseen Automaatioyritysten aamukahvit 6.4.2016 www.avoinsatakunta.fi Ajatar-hanke Esityksen sisältö AjATar-kehittämishankkeesta MOOC-ilmiöstä MOOC käyttöönotto
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00
LisätiedotAvoimen tiedon keskus
Avoimen tiedon keskus Kun pieni idea kasvaa suureksi Pekka Olsbo JYU. Since 1863. 14.11.2017 1 Mistä kaikki alkoi? Vuonna 2014 Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö otti vastuulleen yliopiston
LisätiedotTeliaSonera Identity and Access Management
TeliaSonera Identity and Access Management 22.10.2009 EMC Forum Juha Arjoranta 1 TeliaSonera Identity and Access Management Alustus käyttövaltuushallintaan IAM kokonaisratkaisun elementit Nykytilaa ja
LisätiedotKäytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta
Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen
Lisätiedot