Kemin kaupungin päihdeohjelma
|
|
- Asta Lahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kemin kaupungin päihdeohjelma Luonnos
2 1 Sisällysluettelo 1. Päihdeohjelman tarkoitus 2. Ennaltaehkäisevä toiminta 3. Määritelmiä ja periaatteita 4. Päihdeongelman tunnistaminen 5. Menettelytapaohjeet 5.1. Päihtyneen työntekijän poistaminen työpaikalta 5.2. Alkoholi- ja huumausainetestauksesta kieltäytyminen 5.3. Puheeksiottokeskustelu ja mahdollinen huomautus 5.4. Hoitoonohjausneuvottelu, kirjallinen varoitus ja hoitosopimus 5.5. Kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi 5.6. Palvelussuhteen päättäminen 5.7. Menettelytapaohjeesta poikkeaminen 6. Palvelussuhteen ehdot hoitoonohjauksen aikana ja muita ohjeita 6.1. Tietojen luottamuksellisuus ja arkistointi 6.2. Lääkärintodistus poissaoloista 6.3. Palkan pidättäminen luvattomien poissaolojen ajalta 6.4. Hoidossa käynti työaikana ja työajan ulkopuolella 6.5. Huumausainetestaus Huumausainetestausta koskevat periaatteet Todistuksen toimittaminen työhön otettaessa tai palvelusuhteen aikana Testaus osana terveystarkastuksia Testaus huumevieroitushoidon yhteydessä 6.6. Rikosoikeudellinen vastuu Keskeinen lainsäädäntö Lähteet Liitteet 1. Menettelytapaohjeet päihdeongelman käsittelyssä 2. Huumausainetestausta koskeva liite 3. Huumausainetestausta koskevat lainkohdat 4. Päihdeongelmaisten lähipalvelut Lomakkeet 1. Puheeksiottokeskustelu 2. Huomautus päihteiden väärinkäytöstä 3. Hoitoonohjaus 4. Varoitus päihteiden väärinkäytöstä 5. Mallilomake / Kutsu kuulemistilaisuuteen 6. Malli kuulemistilaisuuden muistiosta
3 2 1. Päihdeohjelman tarkoitus Kemin kaupungin tehtävänä on tarjota asiakkaille turvalliset, asianmukaiset palvelut ja toimintaympäristö sekä taata työnantajana henkilöstölleen päihteetön ja turvallinen työyhteisö. Päihdeohjelman tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä ja antaa puitteet päihdehaittojen käsittelemiseksi työpaikoilla. Ohjelmassa tarkoitetaan päihteiden väärinkäyttäjillä alkoholin, huumausaineiden ja/tai lääkkeiden väärinkäyttäjiä. Päihdeohjelma on osa työpaikan työkykyä ylläpitävää toimintaa. Päihdeohjelmalla luodaan työpaikoille selkeät pelisäännöt, joiden avulla päihdehaittoja ehkäistään ja ongelmiin puututaan jämäkästi ja riittävän ajoissa. Päihdehoito toteutetaan sovituissa päihdehoitoyksiköissä. Päihdeongelmien varhaisella tunnistamisella ja puuttumisella, päihdeongelmaisen hoitoonohjauksella ja kuntoutumisella vähennetään päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen työilmapiiriin. Päihdetyö on osa työpaikan johtamista, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa ja yhteistoimintaa. Koko henkilöstön on tunnettava päihdeohjelman sisältö ja siihen liittyvät velvollisuudet. Päihdeongelmaan reagoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päihdeongelmaan puuttuminen on jokaisen työntekijän velvollisuus työtoveria ja työyhteisöä kohtaan. Ongelman peittely ja asiasta vaikeneminen pahentavat tilannetta työyhteisössä. Päihdeongelman voi asianomaisen kanssa ottaa esille esimies, työtoveri, työsuojeluvaltuutettu, työterveyslääkäri, työterveyshoitaja tai luottamusmies. Työntekijä voi myös itse tunnistettuaan päihdeongelmansa hakeutua työterveyshuoltoon, A-klinikalle tai kertoa asiasta esimiehelleen. Työnantajan tarjoama päihdehoito onkin yksilön kannalta mahdollisuus, tuki tiedostetun ongelman ratkaisemisessa. 2. Ennaltaehkäisevä toiminta Päihdeongelmien kehittymistä ehkäistään työyhteisössä jakamalla asiatietoa ja tarjoamalla koulutusta. Näillä toimenpiteillä edistetään työelämän kannalta suotuisten asenteiden muodostumista ja avoimen keskustelun käynnistymistä koko työyhteisössä. Esimiehet vastaavat päihdeohjelman tiedottamisesta. Tarvittaessa käytetään hyväksi työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon asiantuntemusta. Päihdehaittoja käsittelevissä koulutuksissa ja tietoiskuissa korostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen merkitystä. Koko henkilöstön tulee olla tietoinen päihdetapausten hoitoon liittyvistä menettelytavoista. Päihdeasioista keskustellaan avoimesti yhdessä koko työyhteisön kanssa. Keskusteluissa selvitetään, esiintyykö salailua ja suojelua, jotka edistävät tai ylläpitävät haitallista päihteiden käyttöä. Lähtökohtana on, että kaikki ymmärtävät päihteiden olevan merkittävä riski toiminnalle ja koko työyhteisölle. Tavoitteena on päihteetön työpaikka, jossa jokaisen työyhteisön jäsenen velvollisuutena on ehkäistä työyhteisöä haittaavaa päihteiden käyttöä. Päihdeongelmien ennaltaehkäisy on osa työterveyshuollon toimintaa. Terveystarkastusten ja
4 3 sairauksien hoidon yhteydessä työterveyshuollon asiantuntijoilla on hyvät mahdollisuudet edistää terveellisiä elämäntapoja ja päihteettömyyttä. Päihdeohjelma, tiedot hoitopaikoista sekä muu työnantajan hankkima päihteiden käytön haitallisuutta ja päihdeongelmien ehkäisyä koskeva aineisto pidetään esillä niin, että henkilöstöllä on mahdollisuus tutustua siihen. Kemissä noudatetaan aktiivisen tuen periaatetta. Tämä tarkoittaa, että työkyvyn ja tehtävissä suoriutumisen häiriöihin puututaan heti, kun hälytysmerkit käyvät ilmeisiksi. Keskeistä on asian puheeksiottaminen. 3. Määritelmiä ja periaatteita Työntekijällä tarkoitetaan päihdeohjelmassa sekä viranhaltijaa että työsopimussuhteista työntekijää. Palvelussuhteella tarkoitetaan tässä sekä virka- että työsuhdetta. Esimiehellä tarkoitetaan tässä sitä lähintä työnantajan edustajaa, joka ohjaa ja valvoo työntekijän työtä, vaikka esimerkiksi sairausajan palkkaetuisuuksista päättäminen voi kuulua tätä ylemmälle esimiestasolle. Tukihenkilöllä avustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka avustaa työntekijää päihdeongelmaa koskevassa prosessissa. Työntekijällä on aina oikeus pyytää tukihenkilökseen työsuojeluvaltuutettua, luottamusmiestä tai muuta henkilöä. Muu henkilö voi olla myös työpaikan ulkopuolelta. Asiantuntijatahot: A-klinikka, työterveyshuolto ja työsuojelu toimivat asiantuntijoina päihteisiin liittyvien asioiden käsittelyssä. He neuvovat, opastavat ja kouluttavat sekä tarvittaessa osallistuvat asian käsittelyyn asiantuntijaroolissaan. Päihdeongelmalla tarkoitetaan huumeiden käyttöä, alkoholin, lääkkeiden tai liuotinten päihdekäyttöä tai näiden yhdistelmiä. Lääkkeiden päihdekäytöllä tarkoitetaan huumausainelaissa määriteltyjen lääkkeiden käyttöä ilman asianmukaista lääkärinmääräystä tai sen ohjeista poiketen. Hoitoon hakeutumisella tarkoitetaan työntekijän omaehtoista hoitoon hakeutumista hänen huomattuaan tarvitsevansa tukea päihdeongelman hoitamisessa. Myös esimies voi tehdä aloitteen työntekijän hoitoon hakeutumiselle. Hoitoonohjaus: Sellaisissa tapauksissa, joissa työnantaja joutuu harkitsemaan viranhaltijan virkasuhteeseen tai työntekijän työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä työntekijän päihdeongelman vuoksi, työnantaja tekee aloitteen hoitoonohjauksesta. Hoitoonohjauksen tavoite on auttaa työntekijää pääsemään eroon ongelmallisesta ja haittoja aiheuttavasta päihteiden käytöstä. Huumeongelmaisen kohdalla hoidon tavoitteena on huumeiden käytön lopettaminen kokonaan. Hoitosopimus: Sopimus päihdeongelmaiselle annettavien hoitopalveluiden hankkimisesta, johon sisältyy hoitosuunnitelma jatkohoidon sisällöstä ja toteuttajasta. Hoitosopimus tehdään määräajaksi, jonka pituus on 12 kuukautta. Sopimuksen tekevät esimies työnantajan edustajana ja
5 4 työntekijä. Sopimusta tehtäessä ovat läsnä työterveyshuollon edustaja/t ja työntekijän niin pyytäessä työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai muu henkilö. Hoitosopimusta laadittaessa läsnä voi olla myös hoitopalvelun toteuttavan tahon edustaja. Huumausaineita ovat huumausainelain (1289/1993) tarkoittamat aineet ja valmisteet. Ne on luetteloitu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1993) ja erillisissä päätöksissä. Huumausainetesti: Näyte, jonka avulla arvioidaan, onko kyseinen työntekijä käyttänyt lääkkeitä tai huumaavia aineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. 4. Päihdeongelman tunnistaminen Päihdeongelmaan on reagoitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päihdeongelmaan puuttuminen on jokaisen työntekijän velvollisuus työtoveria ja työyhteisöä kohtaan. Ongelman peittely ja asiasta vaikeneminen pahentavat tilannetta työyhteisössä. Päihdeongelman voi asianomaisen kanssa ottaa esille esimies, työtoveri, työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies tai työterveyshuollon edustaja. Lähimmät työtoverit huomaavat päihteiden ongelmakäytön yleensä ensimmäiseksi. Päihdeongelma voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi: aiemmasta muuttunut käyttäytyminen tai tokkuraisuus henkilökohtaisesta hygieniasta ja ulkonäöstä välinpitämättömyys, hoitamattomuus toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot, runsaat poissaolot omalla ilmoituksella toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot töihin tulo tai työssä oleminen päihteiden vaikutuksen alaisena tai krapulassa työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuoritukset sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä esimiesten välttely toistuvat tapaturmat rattijuopumus. 5. Menettelytapaohjeet Päihdeasioissa noudatetaan aktiivisen tuen toimintamallia. Aktiivisen tuen tavoitteena on lisätä henkilöstön työhyvinvointia, ennakoida työkyvyn heikentymistä ja tukea työskentelyä alentuneesta työkyvystä huolimatta. Päihdeongelman varhaisvaiheessa pelkkä tilanteen huomaaminen ja asiasta keskusteleminen ao. työntekijän kanssa saattaa auttaa. Työtoveri voi ilmoittaa havainnoistaan esimiehelle. Esimiehen velvollisuus on käsitellä asia tämän ohjeen mukaisesti. Esimiehen on puututtava asiaan myös huomattuaan itse edellä kuvatun mukaista käyttäytymistä tai poissaoloja. Päihdeongelmaan puuttuminen on jokaisen velvollisuus.
6 Päihtyneen työntekijän poistaminen työpaikalta Mikäli työntekijä saapuu työpaikalle päihtyneenä tai päihtyneeksi epäiltynä, esimiehellä on velvollisuus poistaa hänet työpaikalta. Mikäli esimies ei ole paikalla, vastuu siirtyy ko. työvuoron vastuuhenkilölle. Mikäli työntekijä ei vapaaehtoisesti suostu poistumaan, kutsutaan paikalle ylempi esimies, mahdollinen vartija tai toissijaisesti poliisi. Mikäli työntekijä kieltää olevansa päihtynyt, hänellä on mahdollisuus osoittaa epäilys vääräksi osallistumalla esimiehen edellyttämään alkometritutkimukseen. Alkometritutkimuksen suorittaa työterveyshuolto (työterveyshuollon ollessa suljettuna päivystys). Lääkkeiden tai huumeiden väärinkäyttöä epäiltäessä työntekijä saatetaan työterveyshuollon aukioloaikana välittömästi työterveysasemalle huumausainetestiin lähettämistä varten. Työterveyshuollon ollessa suljettuna esimies tarvittaessa saattaa työntekijän päivystykseen näytteenottoa varten Alkoholi- tai huumausainetestauksesta kieltäytyminen Työntekijän kieltäytyessä alkoholi- tai huumausainetestauksesta työnantaja arvioi jatkotoimenpiteet noudattaen päihdeohjelman menettelytapaohjeen mukaista järjestystä. Työntekijän kieltäytyminen tutkimuksista ei ole este työpaikalta poistamiselle Puheeksiottokeskustelu ja mahdollinen huomautus Esimies, joka on itse havainnut tai jolle on ilmoitettu työntekijän päihdeongelmasta tai joka itse on poistanut tai jolle on ilmoitettu työntekijän poistamisesta työpaikalta päihteiden käytön taikka päihde-epäilyn vuoksi, käynnistää viipymättä selvittelytoimenpiteet asianosaisen työntekijän palattua työhön. Ensimmäisenä toimenpiteenä on selvittää tapahtumien ja sen aiheuttamien toimenpiteiden aiheellisuus ottamalla asia puheeksi työntekijän kanssa. Keskustelussa selvitetään työntekijän päihteiden käyttöä tai työpaikalta poistamistilanteeseen vaikuttaneita syitä. Selvittelytoimenpiteet ja puheeksiottokeskustelu käynnistetään myös niissä tapauksissa, joissa toistuvien poissaolojen, alkoholinkäytön jälkitilan tai vastaavanlaisten syiden vuoksi on syytä epäillä päihteiden väärinkäyttöä. Puheeksiottokeskustelussa on tärkeätä saada työntekijä itse havahtumaan tilanteestaan. Koska työntekijällä itsellään on ensisijainen vastuu omasta terveydestään ja työkyvystään, edistetään työntekijän omatoimista hoitoon hakeutumista rohkaisemalla häntä käyttämään hoitopalveluja poistamalla niiden käyttöä koskevia esteitä mm. tarjoamalla hänelle tietoa työterveyshuollosta saatavilla olevasta tuesta ja muista hoitopaikoista. Mikäli työpaikalta poistaminen päihde-epäilyn vuoksi on ollut aiheellinen ja/tai päihdeongelma muutoin todetaan, esimies antaa työntekijälle huomautuksen asiasta. Keskustelu ja mahdollinen huomautus kirjataan (lomakkeet 1 ja 2) ja työntekijälle ilmoitetaan, että työterveyshuolto kutsuu hänet terveystarkastukseen ja työkykyneuvotteluun. Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä arvioida työkykyä ja päihdehoidon tarvetta
7 6 sekä osallistua hoitoonohjaukseen, hoidon toteutukseen ja seurantaan. Kopio puheeksiottokeskustelun muistiosta ja pyyntö työterveyshuollolle työkyvyn/päihdeongelman arviointia varten lähetetään työterveysaseman työterveyshoitajalle. Työterveyshuolto lähettää kutsun saapua terveystarkastukseen ja työkykyneuvotteluun. Työkykyneuvottelusta laaditaan erillinen muistio Hoitoonohjausneuvottelu, kirjallinen varoitus ja hoitosopimus Esimies käynnistää hoitoonohjauksen kun: työntekijällä on päihteiden käytön vuoksi toistuvia ongelmia työssään tai poissaoloja tai työntekijän päihteiden käyttö näyttää ilmeiseltä ja toistuvalta tai työntekijä ei hakeudu hoitoonhakeutumiskehotuksesta huolimatta omatoimisesti hoitoon tai saa tilannettaan muuten korjattua tai hoitoonhakeutumiskehotuksesta on seurannut työterveyshuollon suositus hoitoonohjauksesta. Hoitoonohjausneuvottelusta tehdään kirjallinen sopimus. Päihdeongelmaista ei voida pakottaa hoitoonohjaukseen, vaan se on työnantajan hänelle tarjoama mahdollisuus, jonka avulla työntekijä voi kuntoutua ja päästä irti päihderiippuvuudestaan. Sen aikana työnantaja yleensä pidättäytyy palvelussuhteen päättämistoimista, ellei päättämiselle ilmene muuta perustetta. Hoitoonohjaukseen liittyy kuitenkin aina myös kirjallisen varoituksen antaminen päihteiden väärinkäytön johdosta (lomake 4). Varoituksessa todetaan uhka palvelussuhteen päättymisestä, mikäli ongelma jatkuu. Varoituksen annon yhteydessä selvitetään työntekijälle vielä työnjohdolliset toimenpiteet sekä erilaiset hoitomahdollisuudet. Varsinaisen hoitosuunnitelman tekevät työntekijä ja esimies työnantajan edustajana työterveyshuollon ja A-klinikan asiantuntemusta avuksi käyttäen. Tässä yhteydessä arvioidaan hoidon tarve sekä laatu ja sovitaan hoitoon liittyvät järjestelyt. Sopimusta tehtäessä ovat läsnä A- klinikan ja työterveyshuollon edustajat sekä henkilöstön edustaja tai työntekijän tukihenkilö, ellei työntekijä sitä kiellä. Hoitosopimus tehdään määräajaksi, jonka pituus on 12 kuukautta. Hoitosopimuksessa sovitaan hoitojakson kesto, hoitopaikka ja työterveyshuollon oikeus saada tieto hoidosta, hoitokerroista ja hoidon lopettamisesta. Hoitosopimukseen kirjataan myös esimiehen oikeus saada tieto työntekijän hoidossa käymisestä tai sen laiminlyönneistä. Työntekijän on ilmoitettava työterveyshuoltoon päihdehoitopaikka sekä hoitopaikan yhteyshenkilö. Hoitosopimukseen sisältyy suunnitelma hoidon sisällöstä ja toteuttajatahosta. Hoitosuunnitelma laaditaan yhteistyössä palveluntuottajan kanssa ja siihen sisällytetään mahdollinen laitoskuntoutusjakso. Hoitosopimuksen päättyessä hoitoonohjauksessa ollut työntekijä, henkilöstön edustaja tai työntekijän tukihenkilö, esimies ja työterveyshuolto sekä hoitopaikan edustaja arvioivat tilannetta sekä sopimuksen jatkamistarpeen. Hoidon toteutumista koskevia yhteisneuvotteluja on suositeltavaa pitää hoitosopimuksen voimassaolon aikana. Hoitosopimuksen aikana selvitetään myös työntekijän mahdollinen siirto toisiin tehtäviin, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Hoitosopimuksen laiminlyönti tai hoidon keskeyttäminen on palvelussuhteen päättämisperuste.
8 7 Hoitoonohjaussopimus tehdään lähtökohtaisesti vain kerran. Toinen väärinkäyttötilanne johtaa palvelussuhteen irtisanomis- tai purkamismenettelyyn. Kuitenkin mikäli edellisestä väärinkäyttötapauksen toteamishetkestä tai hoitoonohjauksen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta, käsitellään päihdeongelma uutena tapauksena Kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi Mikäli päihdeongelma jatkuu tai hoitosopimusta on muuten laiminlyöty, järjestetään kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi. Kokoonkutsujana toimii esimies. Kuulemistilaisuuteen kutsutaan työntekijän lisäksi luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, palvelussuhteen päättämisestä päättävä esimies ja tarvittaessa hoitoon osallistunut työterveyslääkäri ja/tai -hoitaja. Kuulemistilaisuudessa arvioidaan sen hetkisen tilanteen lisäksi myös hoitotilanteen kokonaisuus. Kuulemisesta laaditaan kirjallinen muistio. Muistioon kirjataan kuulemisen lopputuloksena, onko edellytyksiä palvelussuhteen jatkamiselle vai ei. Jos palvelussuhdetta jatketaan, muistioon kirjataan, että seuraavasta väärinkäyttötilanteesta käynnistyy irtisanomismenettely. Lomakemallit kuulemistilaisuuden kutsusta ja muistiosta liitteenä (Lomakkeet 5 ja 6) Palvelussuhteen päättäminen Jos työntekijä ei noudata hoitosopimusta ja päihteiden käyttö jatkuu tai kuulemistilaisuudessa on todettu, ettei edellytyksiä palvelussuhteen jatkamiselle ole, käynnistetään palvelussuhteen päättämistoimenpiteet: irtisanominen/purkaminen. Mikäli terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetun työntekijän palvelussuhde on jouduttu päättämään päihdeongelman vuoksi, palvelussuhteesta päättävä esimies ilmoittaa asiasta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira) Menettelytapaohjeista poikkeaminen Tapauskohtaisesti menettelytapaohjeiden mukaisesta järjestyksestä voidaan poiketa. Näin esimerkiksi silloin, jos kyse on törkeästä virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä tai rikkomuksesta tai jos työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla. Tällöin työnantaja voi purkaa virka- tai työsuhteen. Yhteenveto menettelytavoista on liitteenä (liite 1). 6. Palvelussuhteen ehdot hoitoonohjauksen aikana ja muita ohjeita 6.1. Tietojen luottamuksellisuus ja arkistointi Päihdeongelmaisen työntekijän hoitoonohjaukseen liittyvät toimenpiteet ja yksityiskohtia sisältävät tiedot ovat luottamuksellisia, kuten muutkin työntekijän terveydentilaan liittyvät seikat. Hoitoonohjauksen kanssa tekemisissä olevat eivät saa ilman työntekijän lupaa antaa hoitoon liittyviä tietoja sivullisille. Hoitoonohjausneuvottelussa sovitaan työntekijän kanssa, kuinka asia käsitellään työyhteisössä.
9 8 Päihteiden käyttöä koskevat todistukset ovat terveydentilaa koskevina tietoina salassa pidettäviä ja niitä voivat käsitellä ilman työntekijän suostumusta vain työterveyshuollon ammattihenkilöt, esimies ja palvelussuhteen ehdoista päättävä henkilö. Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot on poistettava työnantajan rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole enää perustetta. Työnhakijan huumausaineiden käyttöä koskevat tiedot tulevat yleensä heti valinnan tapahduttua tarpeettomiksi ja vanhentuneiksi. Työssä olevien kohdalla esimerkiksi perustellun epäillyn nojalla kerätyt tiedot vanhentuvat siinä yhteydessä, kun kyseinen perusteltu epäily osoittautuu saadun todistuksen perusteella aiheettomaksi Lääkärintodistus poissaoloista Sairauspoissaoloista noudatetaan Kemin kaupungin voimassaolevia ohjeita. Mikäli toistuvien poissaolojen tai muiden syiden perusteella on syytä epäillä, että työntekijällä on päihdeongelma, esimiehellä on perustellusti oikeus määräaikaisesti vaatia työntekijän jokaisesta sairauspoissaolosta todistus, ensisijaisesti työterveyslääkärin tai -hoitajan (tarvittaessa muun lääkärin tai hoitajan) antama todistus. Vaatimus todistuksen esittämisestä on annettava kirjallisesti asianomaiselle ja se on lähetettävä tiedoksi työterveyshuoltoon. Tällöin omaan ilmoitukseen perustuva oikeus sairauslomaan poistetaan. Päihteiden käytön vuoksi tapahtuvien poissaolojen ajalta ei makseta palkkaa Palkan pidättäminen luvattomien poissaolojen ajalta Poissaolot, jotka eivät perustu esimiehen hyväksymään ilmoitukseen tai työkyvyttömyystodistukseen ovat luonteeltaan luvattomia poissaoloja ja niiden ajalta pidätetään palkka. Palkka pidätetään myös tunneilta, jotka jäävät tekemättä asianosaisen päihteiden vuoksi työstä poistamisen johdosta. Esimiehen on tehtävä päätös palkan pidättämisestä ja annettava siitä tieto asianosaiselle Hoidossa käynti työaikana ja työajan ulkopuolella Henkilökunnan työterveysasemalla tapahtuvat, säännölliseen työaikaan ajoittuvat hoitokäynnit katsotaan palkkaan oikeuttavaksi työajaksi. Muualla tapahtuva avohoito toteutetaan pääsääntöisesti työajan ulkopuolella. Tämä merkitsee käytännössä hoitokäyntien sopimista työpäivän päätteeksi tai vapaapäiville. Ellei hoitokäyntejä saada sovituksi työajan ulkopuolelle, lähityönjohdon kanssa neuvotellaan ja sovitaan työaikajärjestelyistä siten, että hoitoihin käytetty työaika tehdään takaisin. Mikäli työaikajärjestelyihin ei ole mahdollisuutta, myönnetään palkatonta virkavapautta/työvapaata hoitokäyntejä varten. Hoitojakson ajaksi työntekijälle voidaan tarvittaessa myöntää palkatonta virka- tai työvapaata. Hoitosopimukseen sisältyvien hoitolaitosjaksojen ajalta maksetaan palkka sairaus- ja kuntoutusajan palkkaa koskevien sopimusmääräysten mukaan. Palkkaedut maksetaan vain ensimmäisen laitoshoito- ja katkaisuhoitojakson ajalta edellyttäen, että em. hoidoista on etukäteen sovittu esimiehen ja hoitoon hakeutuvan henkilön kanssa ja että työnantaja saa kuntoutusrahan siltä ajalta, jolta se maksaa palkkaa.
10 9 Palkkaetuja laitoshoito- tai katkaisuhoitojakson ajalta samalle työntekijälle voidaan maksaa uudelleen edellä mainituin ehdoin vasta sen jälkeen, kun edellisestä palkallisesta hoitojaksosta on kulunut vähintään kaksi vuotta. Niiltä hoitojaksoilta, joilta työnantaja ei maksa palkkaa, laitoshoidossa oleva työntekijä hakee itse kuntoutusrahaa Huumausainetestaus Huumausainetestausta koskevat periaatteet Huumausainetestauksella tarkoitetaan työntekijän testaamista siitä, onko kyseinen työntekijä käyttänyt lääkkeitä tai huumaavia aineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Huumausainetestin tekeminen edellyttää työntekijän suostumusta. Työntekijän on tiedettävä suostuvansa nimenomaan huumausainetestiin ja suostumuksensa merkitys. Suostumuksen on oltava kirjallinen. Näytteenoton jälkeenkin työntekijä voi vielä kieltää testaamisen. Työntekijä voi myös testituloksen oikeellisuuteen liittyvästä syystä riitauttaa varmistetun positiivisen testituloksen ja vaatia B-näytteen analysointia 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin hän on saanut tiedon varmistetusta positiivisesta testituloksesta. Työntekijän suostuttua huumausainetestiin, hänet lähetetään huumausainetestaukseen sellaiseen laboratorioon, joka täyttää ko. testauksen tekemisen edellyttämät laatuvaatimukset (Nordlab/ L-PKS). Testauksen suorittamisessa ja työnantajalle annettavan todistuksen toimittamisessa noudatetaan STM:n työterveyshuollolle antamien suositusten ja määräysten mukaisia ohjeita. Testitulos annetaan vain työntekijälle. Työntekijän on annettava työnantajalle (esimiehelle) huumausainetestiä koskeva todistus, mutta ei itse testitulosta. Silloin kun huumausainetesti on osa terveystarkastusta, työntekijä toimittaa työnantajalle (esimiehelle) työhönsopivuuslausunnon. Työnantaja vastaa huumausainetodistuksen hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. Yhteenveto huumausainetestauksen kulusta liite Todistuksen toimittaminen työhön otettaessa tai palvelusuhteen aikana Työnantajalla on oikeus pyytää ja ottaa vastaan huumausainetestiä koskeva todistus yksityisyydensuojaa työelämässä koskevan lain 7 :n mukaisissa tehtävissä työhön otettaessa ja 8 :ssä mainituissa tapauksissa palvelussuhteen aikana. Lainkohdat ovat liitteenä, liite 3. Huumausainetestiä koskeva todistus on oikeus pyytää myös silloin, kun henkilön työtehtävät muuttuvat palvelussuhteen aikana siten, että ne täyttävät lain 7 :ssä mainitut edellytykset. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta toimittaa todistusta. Työnantaja voi kuitenkin jättää työhönottoharkinnassa ottamatta huomioon työnhakijan, joka ei toimita todistusta työnantajalle. Lisäksi työnantaja voi tehdä valinnan ehdollisena siihen asti, kunnes tehtävään valittu on toimittanut pyydetyn todistuksen. Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle hakumenettelyn yhteydessä ennen työsopimuksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 7 :n mukaisesti käsitellä huumausainetestiä
11 10 koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja tai jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 8 :n mukaisesti velvoittaa työntekijä esittämään huumausainetestiä koskeva todistus Testaus osana terveystarkastuksia Huumausainetestit voidaan tehdä osana työterveyshuollon suorittamia terveystarkastuksia. Tällöin huumausainetestin tekemisen tarpeellisuuden määrittelee terveydenhuollon ammattihenkilö, ei työnantaja. Tehtävissä, joissa työntekijälle on tehtävä työterveyshuoltolain (1383/2001) 13 :ssä tarkoitettu pakollinen terveystarkastus, terveystarkastukseen voidaan sisällyttää myös huumausainetestaus Testaus huumevieroitushoidon yhteydessä Työntekijä on velvollinen esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen silloin, kun työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi hoitoon ja todistuksen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. Huumeongelmaisen työntekijän hoitosuunnitelmaan voidaan sisällyttää huumetestit. Huumeongelmaisen työntekijän työhön paluun ehtona on negatiivinen testitulos Rikosoikeudellinen vastuu Jos työntekijä on tuonut huumeita työpaikalleen, säilyttää tai kaupittelee niitä siellä, esimiehen on ilmoitettava asiasta poliisille. Poliisille ilmoitetaan myös aina, jos työntekijän epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen tai muuhun rikolliseen toimintaan.
12 11 Päihdeohjelman taustalla oleva keskeinen lainsäädäntö ja muut säännökset Henkilötietolaki 523/1999 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 Huumausainelaki 373/2008 Laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 Suomen perustuslaki 731/1999 Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä 218/2005 Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista töistä 1485/2001 Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista 543/2008 Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisosta aineista 1230/2014 Lähteet Huumausainetestaus työelämässä. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2006:2 Hirvonen, Kalervo., Mäkinen, Eija: Kunnallinen viranhalitjan oikeudellisen aseman selvittely. Edita Prima Oy. Helsinki 2006 Korhonen, Virpi., Koskinen, Seppo., Ojanen, Mikko., Pesonen, Pirkko: Työelämän uusi tietosuoja Huumetestit, kameravalvonta ja sähköpostiviestit. Edita Prima Oy. Henlsinki Koskinen, Seppo., Kilpeläinen, Maija., Laakso, Elina: Päihteet Tupakka, alkoholi ja huumeet palvelussuhteen ongelmia. Edita Prima Oy. Helsinki Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas. KT Kuntatyönantajat Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas. KT Kuntatyönantajat Päihteet puntarissa. Opas työpaikkojen päihdetyöhön. Työturvallisuuskeskus. Helsinki Päihdeohjelma Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin päihdeohjelma Raision kaupungin päihdeohjelma Päihdelinkki ( STM: Päihdeasiat ja sosiaalinen turvallisuus / Pihdetyö ja palvelut (www-julkaisu)
13 12 Liite 1 Menettelytapaohjeet päihdeongelman käsittelyssä Tunnistettu päihdeongelma tai sen perusteltu epäilys Työntekijä päihtyneenä työpaikalla Puheeksiottokeskustelu esimiehen kanssa (Lomake 1) Työntekijä poistetaan työpaikalta Työntekijä pääsee päihdeongelmastaan eroon ja työnteko jatkuu normaalisti Huomautus (Lomake 2) ja suositus hoitoon hakeutumisesta tai vapaaehtoinen hoitoonohjaus Työterveyshuollon terveystarkastus ja työkykyneuvottelu Kirjallinen varoitus (Lomake 4) ja hoitoonohjaus (Lomake 3), mikäli hoitoonohjausta ei ole toteutettu edellisessä vaiheessa Kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi (Lomakkeet 5 ja 6) Palvelussuhteen päättäminen Työntekijä pääsee päihdeongelmastaan eroon ja työnteko jatkuu normaalisti Tapauskohtaisesti järjestyksestä voidaan poiketa. Näin esimerkiksi silloin, jos kyse on törkeästä virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä tai rikkomuksesta tai jos työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla. Tällöin työnantaja voi purkaa virka- tai työsuhteen.
14 13 Tunnistettu päihdeongelma tai sen perusteltu epäilys - esimies - työtoveri - työterveyshuolto Puheeksiottokeskustelu - esimies ottaa asian puheeksi ao. henkilön kanssa Läsnä: Esimies, työntekijä, työntekijän tukihenkilö Työntekijä päihtyneenä työpaikalla - esimies poistaa työpaikalta - työtoveri poista, ilmoitus esimiehelle Huomautus ja suositus hoitoon hakeutumisesta - kirjallinen huomautus - suositellaan ja rohkaistaan työntekijää hakeutumaan hoitoon - hoitoonohjaus, jos työntekijä haluaa - tieto asiasta työterveyshuoltoon, josta kutsu terveystarkastuksen ja työkykyneuvotteluun Läsnä: työntekijä, esimies, ts-valtuutettu ja/tai pääluottamusmies, jos työntekijä ei sitä kiellä Kirjallinen varoitus ja hoitoonohjaus - työntekijälle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen varoituksen antamista - kirjalliseen varoitukseen sisältyy aina hoitoonohjaus (jos ei ole tehty jo edellisessä vaiheessa) - varoituksessa mainittava uhka palvelussuhteen päättymisestä mikäli ongelma jatkuu - esimies käynnistää hoitoonohjauksen, varaa ajan A-klinikalle hoitosuunnitelman tekemistä varten - hoitoonohjaus on työnantajan tarjoama mahdollisuus, ei voida pakottaa - jos ei suostu tai keskeyttää, harkitaan palvelussuhteen päättämistä - tieto asiasta työterveyshuoltoon Läsnä: työntekijä, esimies, ts-valtuutettu ja/tai plm, jos työntekijä ei sitä kiellä Hoitosuunnitelma - arvioidaan hoidon tarve sekä laatu ja sovitaan hoitoon liittyvät järjestelyt Läsnä: työntekijä, esimies, A-klinikan edustaja, työterveyshuollon edustaja, ts-valtuutettu ja/tai plm, jos työntekijä ei sitä kiellä Kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi - ao. henkilölle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi palvelussuhteen päättämisen perusteista - arvioidaan sekä sen hetkinen tilanne että hoitotilanteen kokonaisuus - todetaan, onko edellytyksiä palvelussuhteen jatkamiselle vai ei - jos palvelussuhdetta jatketaan todetaan, että seuraavasta väärinkäyttötilanteesta käynnistyy irtisanomismenettely - tilaisuudesta laaditaan muistio Läsnä: työntekijä, esimies, palvelusuhteen päättämisestä päättävä esimies, ts-valtuutettu ja/tai plm, (mahdollisesti työterveyshuollon edustaja) Palvelussuhteen päättäminen - jos työntekijä ei noudata hoitosopimusta ja päihteiden käyttö jatkuu ja kuulemistilaisuudessa on todettu, ettei edellytyksiä palvelussuhteen jatkamiselle ole, käynnistetään palvelussuhteen päättämistoimenpiteet: irtisanominen/purkaminen Törkeissä päihteiden käytöstä johtuvissa velvollisuuksien laiminlyönneissä tai rikkomuksissa tai työturvallisuuden vaarantamisissa palvelussuhde voidaan päättä heti ilman edellä kuvattua menettelyä. Päihdeongelmaa voidaan käsitellä uutena hoitoonohjaukseen oikeuttavana tapauksena ainoastaan kerran. Toinen väärinkäyttötilanne johtaa suoraan palvelussuhteen irtisanomistai purkamismenettelyyn. Kuitenkin mikäli edellisestä väärinkäyttötapauksen toteamishetkestä tai hoitoonohjauksen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta, käsitellään päihdeongelma uutena tapauksena.
15 14 Liite 2 Huumausainetestauksen kulku
16 15 Liite 3 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 3 luku Huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittely 6 Huumausainetestiä koskeva todistus Työnantaja saa käsitellä vain sellaisia työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia testitietoja, jotka sisältyvät asianomaisen työnantajalle toimittamaan huumausainetestiä koskevaan todistukseen. Tietojen käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä 5 :n 2 4 momentissa säädetään. Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan työnantajan osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratorion antamaa todistusta, josta ilmenee, että työntekijälle on tehty testi huumausainelain (373/2008) 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko työntekijä käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen työtai toimintakykynsä on heikentynyt. ( /375) Huumausainetestiin ja sitä koskevaan todistukseen sovelletaan, mitä työterveyshuoltolain 19 :ssä säädetään. 7 Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työhön otettaessa Työnantaja saa ottaa vastaan tai muutoin käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittäviä tietoja tehtävään valitun työnhakijan suostumuksella vain silloin, kun työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä, ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi: 1) vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta; 2) vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta; 3) vaarantaa liikenneturvallisuutta; 4) lisätä merkittävien ympäristövahinkojen riskiä; 5) vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia; tai 6) vaarantaa liike- ja ammattisalaisuutta tai aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää. Työnantajalla on 1 momentissa tarkoitettu työnhakijan suostumukseen perustuva oikeus tietojen käsittelyyn myös silloin, kun: 1) työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joissa edellytetään erityistä luottamusta, joissa työskentely tapahtuu muualla kuin työnantajan valvomissa toimitiloissa ja joissa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi aiheuttaa työnantajan asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa tai vaarantaa tämän henkilökohtaista turvallisuutta; 2) työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joihin pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa eikä niihin osallistu muita henkilöitä; tai
17 16 3) työnhakijan on tarkoitus hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa on itsenäisesti ja valvomattomasti pääsy huumausaineisiin tai vähäistä suurempaan määrään sellaisia lääkkeitä, joita voidaan käyttää huumaaviin tarkoituksiin. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos työntekijän työtehtävät muuttuvat työsuhteen aikana siten, että ne täyttävät edellä tarkoitetut edellytykset työnantajan oikeudesta käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja. Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittamisesta työnantajalle virkaan nimittämisen edellytyksenä säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 8 b :ssä ja virkasuhteeseen otettaessa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 7 :ssä. Päihdeohjelmasta säädetään työterveyshuoltolain 11 :ssä. 8 Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työsuhteen aikana Työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista, ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena: 1) vakavasti vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta; 2) vakavasti vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta; 3) vakavasti vaarantaa liikenneturvallisuutta; 4) voi lisätä huomattavasti merkittävien ympäristövahinkojen riskiä; 5) vakavasti vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja voi siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia; 6) vaarantaa taloudellisesti merkittävää liike- ja ammattisalaisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää; tai 7) voi merkittävästi lisätä työnantajan hallussa olevien huumausainelain 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. ( /375) Työnantaja voi asettaa työntekijälle kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa todistus on esitettävä. Päihdeohjelmasta säädetään työterveyshuoltolain 11 :ssä. Työnantajalla on oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja myös, jos työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi toteutettavaan hoitoon ja todistuksen tietojen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. 9 Työnantajan tiedonantovelvollisuus huumausainetestiä koskevasta todistuksesta Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle hakumenettelyn yhteydessä ennen työsopimuksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 7 :n mukaisesti käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja tai jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 8 :n 2 momentin mukaisesti velvoittaa työntekijä esittämään huumausainetestiä koskeva todistus.
18 17 10 Kustannukset todistuksen hankkimisesta Työnantaja vastaa sille toimitettujen tässä luvussa tarkoitettujen todistusten hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. 11 Suhde terveystarkastuksia koskeviin säännöksiin Mitä 7 ja 8 :ssä säädetään, ei estä huumausainetestin suorittamista osana työterveyshuollon yksikön toimesta työnhakijalle tai työntekijälle työterveyshuoltolain tai valtion virkamieslain taikka kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan suoritettavaa terveystarkastusta. Työterveyshuoltolain mukaisen terveystarkastuksen perusteella annettavaan todistukseen merkittävistä tiedoista säädetään erikseen.
19 18 Liite 4 Mistä apua päihde- ja riippuvuusongelmiin? Päihdepalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla. Ensisijaisia palveluja päihdehuollossa ovat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset peruspalvelut, kuten Kemin terveyskeskuksen vastaanotto- ja päivystyspalvelut työterveyshuolto kouluterveydenhuolto kotipalvelu ja kotisairaanhoito Kemin kaupungin päihdepalvelut: Kemin A-klinikka Keskuspuistokatu 30 B, Kemi Päivystysvastaanotto ilman ajanvarausta on avoinna ma, ke, to ja pe klo Muulloin asiointi ajanvarauksella. Avohoitokäynnit ovat asiakkaille maksuttomia, eikä niihin hakeutumiseen tarvita lähetettä. A-klinikalta saa apua erilaisiin päihdeongelmiin. Päihdeongelmalla tarkoitetaan haittoja tuottavaa alkoholin, lääkkeiden tai huumeiden käyttöä. Haitat voivat ilmetä terveydessä, perhe-elämässä, työssä tai taloudessa. Yhteyttä voi ottaa myös jo ennen ongelmien syntymistä, kun huolestuu omasta tai läheisen päihteiden käytöstä. A-klinikalta saa apua myös toiminnallisten riippuvuuksien, esimerkiksi peliongelmien hoitoon. A-klinikan palveluita ovat ohjaus ja neuvonta hoidontarpeen arviointi katkaisu- ja vieroitushoito psykososiaalinen kuntoutus laitoshoitolähetteet Hoitoon hakeutuminen ja hoidossa jatkaminen on vapaaehtoista (poikkeuksena hoitoonohjaus, jolloin hoitoon sitoudutaan hoitoonohjaussopimuksessa määrätyksi ajaksi) Asiakasta koskevia tietoja ei luovuteta ulkopuolisille ilman hänen suostumustaan. Asiakas asettaa hoitonsa tavoitteet yhdessä A-klinikan työntekijän kanssa. Avohoidon palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. A-klinikka palvelee Kemin, Keminmaan, Simon ja Tervolan asukkaita. Yhteystiedot Nimike Puhelinnumero Päihdetyön johtaja Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja Sosiaaliterapeutti Nuorten päihdetyöntekijä Päihdekuntoutumisyksikkö Pihla Oklaholmankatu A, Kemi Pihla tarjoaa kemiläisille päihdeongelmaisille katkaisu-, vieroitus- ja kuntoutushoitoa sekä tehostettua palveluasumista. Katkaisu- ja vieroitushoidolla tarkoitetaan lyhytaikaista hoitojaksoa, jonka tavoitteena on päihteiden käytön lopettaminen sekä vieroitusoireiden hoitaminen lääkityksen ja psykososiaalisen tuen keinoin. Kuntoutuksen tavoitteena on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutuminen.
20 19 Hoitomuotoina käytössä ovat yhteisöhoito, perhe- ja verkostokeskeinen hoito, lääkehoito, korvaakupunktio, omahoitajakeskustelut sekä ryhmätoiminta. Toimintaa ohjaavat yksilöllisyys, toisen kunnioittaminen, voimavaralähtöisyys ja yhteisöllisyys. Henkilökuntaan kuuluu kolme sairaanhoitajaa, kymmenen lähihoitajaa ja laitoshuoltaja. Hoidossa olevien käytössä on myös lääkäripalvelut. Päihdekuntoutumisyksikkö Pihlaan hakeudutaan Kemin A-klinikan kautta Yhteystiedot Nimike Puhelinnumero Katkaisu- ja kuntoutusosasto Tehostettu palveluasuminen Vastaava sairaanhoitaja Tukiasunnot Oklaholmankatu 22, Kemi puh Kemin kaupungilla on Pihlan läheisyydessä seitsemän päihteetöntä tukiasuntoa. Tukisopimuksen mukainen hoito- ja tuki asukkaille annetaan Pihlasta. Tukiasukkaaksi hakeudutaan Kemin A-klinikan kautta. Kemin korvaushoitoyksikkö Oklaholmankatu Kemi puh Korvaushoito on tarkoitettu opioidiriippuvaisille huumeiden käyttäjille. Hoidon tavoitteena on kuntoutuminen ja päihteettömyys. Toimintaa ohjaa asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä (33/2008). Korvaushoidon tarpeen arviointi ja kuntoutumissuunnitelma tehdään asiakkaan kanssa A-klinikalla. Päihdehuollon erityispalveluja tuottavat kunnat, kuntayhtymät, järjestöt ja yhdistykset. Päihdeongelmien hoitojärjestelmässä vertaisryhmätoiminnalla on tärkeä rooli. Vertaistukeen perustuvia ryhmiä ovat 12- askeleen ohjelmaan perustuvat ryhmät niin alkoholisteille (AA) kuin alkoholistien läheisille (Al-Anon). Huumeongelmaisille (NA), peliongelmaisille (GA) ja ongelmasyöjille (OA). Kemin AA, Keskuspuistokatu 21. Ryhmä kokoontuu: ma klo 13.00, ti, pe ja su klo Sauvon AA, Kauppakatu 28. Ryhmä kokoontuu: ma ja to klo Kemin Al-Anon, Keskuspuistokatu 21. Ryhmä kokoontuu torstaisin klo A-killat ovat A-klinikoiden entisten ja nykyisten asiakkaiden yhdistyksiä. Edellä luetelluista saa tietoa alueen A-klinikoilta. Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kaikilla päihdeongelmaisilla on tasavertaiset oikeudet tukeen ja hoitoon. Päihdehoitojen toteuttaminen perustuu lähes aina asiakkaan omaan haluun. Hoitoon hakeutuminen on vapaaehtoista. Verkkoapu, omahoidot ja oppaat
21 20 Liite 5 Laki yksityisyydensuojasta työelämässä 7 Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työhön otettaessa Työnantaja saa ottaa vastaan tai muutoin käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittäviä tietoja tehtävään valitun työnhakijan suostumuksella vain silloin, kun työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä, ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi: 1) vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta; 2) vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta; 3) vaarantaa liikenneturvallisuutta; 4) lisätä merkittävien ympäristövahinkojen riskiä; 5) vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia; tai 6) vaarantaa liike- ja ammattisalaisuutta tai aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää. Työnantajalla on 1 momentissa tarkoitettu työnhakijan suostumukseen perustuva oikeus tietojen käsittelyyn myös silloin, kun: 1) työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joissa edellytetään erityistä luottamusta, joissa työskentely tapahtuu muualla kuin työnantajan valvomissa toimitiloissa ja joissa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi aiheuttaa työnantajan asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa tai vaarantaa tämän henkilökohtaista turvallisuutta; 2) työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joihin pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa eikä niihin osallistu muita henkilöitä; tai 3) työnhakijan on tarkoitus hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa on itsenäisesti ja valvomattomasti pääsy huumausaineisiin tai vähäistä suurempaan määrään sellaisia lääkkeitä, joita voidaan käyttää huumaaviin tarkoituksiin. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos työntekijän työtehtävät muuttuvat työsuhteen aikana siten, että ne täyttävät edellä tarkoitetut edellytykset työnantajan oikeudesta käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja. Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittamisesta työnantajalle virkaan nimittämisen edellytyksenä säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 8 b :ssä ja virkasuhteeseen otettaessa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 7 :ssä. Päihdeohjelmasta säädetään työterveyshuoltolain 11 :ssä. 8 Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työsuhteen aikana Työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista, ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena: 1) vakavasti vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta; 2) vakavasti vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta; 3) vakavasti vaarantaa liikenneturvallisuutta; 4) voi lisätä huomattavasti merkittävien ympäristövahinkojen riskiä; 5) vakavasti vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja voi siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia;
22 21 6) vaarantaa taloudellisesti merkittävää liike- ja ammattisalaisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää; tai 7) voi merkittävästi lisätä työnantajan hallussa olevien huumausainelain 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. ( /375) Työnantaja voi asettaa työntekijälle kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa todistus on esitettävä. Päihdeohjelmasta säädetään työterveyshuoltolain 11 :ssä. Työnantajalla on oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja myös, jos työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi toteutettavaan hoitoon ja todistuksen tietojen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. 9 Työnantajan tiedonantovelvollisuus huumausainetestiä koskevasta todistuksesta Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle hakumenettelyn yhteydessä ennen työsopimuksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 7 :n mukaisesti käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja tai jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 8 :n 2 momentin mukaisesti velvoittaa työntekijä esittämään huumausainetestiä koskeva todistus.
23 22 Lomake 1 PUHEEKSIOTTOKESKUSTELU Aika:.. Paikka: Läsnä: Puheeksioton aihe Taustalla olevat tekijät Oma käsitys fyysisestä työkyvystä: odotukset? voimavarat? Oma käsitys psyykkisestä työkyvystä: odotukset? voimavarat? Oma huolen aste Esimiehen huolen aste Jatkotoimenpiteet Työpaikan toimenpiteet Omat toimenpiteet Allekirjoitukset: työntekijä esimies Jakelu: Osallistujat
Oulunkaaren päihdeohjelma
Oulunkaaren päihdeohjelma Yhteistyötoimikunta 28.4.2011 Yhtymähallitus 25.5.2011 Sisällysluettelo 1. Päihdeohjelman tarkoitus... 3 2. Ennaltaehkäisevä toiminta... 3 3. Määritelmiä ja periaatteita... 4
LisätiedotYhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 IIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 IIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Sisällysluettelo 1. Päihdeohjelman tarkoitus 3 2. Ennaltaehkäisevä toiminta 3 3. Määritelmiä ja periaatteita 4 4. Päihdeongelman
LisätiedotSisällys. Liitteet 17
PÄIHDEOHJELMA 1 Sisällys Päihdeohjelman tarkoitus 3 Ennalta ehkäisevä toiminta 3 Tiedottaminen, koulutus ja muu ennaltaehkäisevä toiminta 3 Varhainen tukeminen 3 Päihdeongelman tunnistaminen ja ongelmaan
LisätiedotPäihdeohjelma. Mahdollisuus hyvään huomiseen
Päihdeohjelma Mahdollisuus hyvään huomiseen Sisällys 3 Päihdeohjelman tarkoitus 5 Ennalta ehkäisevä toiminta 5 Tiedottaminen, koulutus ja muu ennaltaehkäisevä toiminta 5 Varhainen puuttuminen 6 Määritelmiä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS
HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tavoite Helsingin kaupungin tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö sekä
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE
LIITE NRO 2 HKJAO 28.3.2011 31 LAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 1 1. YLEISTÄ Alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö on huomattava terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen
Lisätiedot1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus
1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on taata työntekijöille päihteetön ja turvallinen työympäristö. Tämä päihdeohjelma on tehty mukaillen Lapin sairaanhoitopiirin
LisätiedotPäihdeohjelma. Ruokolahden kunnan työpaikoille. Hyväksytty KH / 245
Päihdeohjelma Ruokolahden kunnan työpaikoille Hyväksytty KH 21.9.2015/ 245 RUOKOLAHDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1. Yleistä Tämä päihdeohjelma koskee kaikkia Ruokolahden kunnan palveluksessa olevia viranhaltijoita
Lisätiedot1. Päihteiden väärinkäyttötilanne työpaikalla tai epäily päihdeongelmasta. 2. Päihtymyksen todentaminen ja lomakkeen täyttö ja allekirjoitus
PÄIHDEPROSESSI 1. Päihteiden väärinkäyttötilanne työpaikalla tai epäily päihdeongelmasta 2. Päihtymyksen todentaminen ja lomakkeen täyttö ja allekirjoitus 3. Mahdollinen päihdetestaus 4. Työkyvyttömän
LisätiedotTyöpaikan päihdeasioiden yhteyshenkilöiden nimet ja tavoitettavuustiedot tulee olla näkyvissä työpaikoilla.
HÄGGMAN OY:N PÄIHDEOHJELMA Päihdeasioiden hoito käsittää sekä ennalta ehkäisevät toimenpiteet että hoitoonohjauksen. Päihdeohjelma koskee koko työyhteisöä. Koko henkilöstön tulee tuntea työpaikan päihdeohjelma.
LisätiedotESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ
Sääntökokoelma B 16 XII 2003 Ykn 15.12.2003 Mitätöi lehden VII - 98 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ Yleistä Päihteiden väärinkäyttö aiheuttaa huomattavaa terveydellistä,
LisätiedotEtelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen ylitarkastaja
Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 19.11.2015 - ajankohtaisia asioita Merja Hilpinen ylitarkastaja Nuorten työpajatoiminnan ajankohtaisia asioita Nuorisolaki uudistus Nuorisotakuuta
LisätiedotPÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI
PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI OMA-ALOITTEINEN HOITOON- HAKEUTUMINEN. PÄIHDEHOITO- SOPIMUS (LIITE) 1. ENNALTA- EHKÄISY 2. PÄIHDE- ONGELMA 3. PUHEEKSIOTTO- KESKUSTELU 4. HOIDOSTA SOPIMINEN 5. PÄIHDEHOITO- SUUNNITELMA
LisätiedotRANUAN KUNTA. Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA. Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat
RANUAN KUNTA Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat RANUAN KUNTA PÄIHDEOHJELMA 2(10) SISÄLTÖ 1. PÄIHDEOHJELMAN TAVOITTEET JA TARKOITUS... 3 2. TYÖ JA PÄIHTEET...
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotTehtävän kelpoisuusehtona on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Khall. 17.12.2018 158 liite nro 1. Kunnanjohtajan viran hakuilmoitus (luonnos) Padasjoki on noin 3000 asukkaan vireä, luonnonkaunis, itsenäisenä eteenpäin katsova kunta Päijät-Hämeessä. Tarjoamme asukkaillemme
LisätiedotPäihdeohjelma ja vastuu sen toteuttamisesta koskevat koko henkilöstöä.
Päihdeohjelma Päihdeohjelman tarkoitus Päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, tuottavan ja hyvin toimivan työyhteisön kehittämiseen sekä työelämän laadun parantamiseen.
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA. Päivitetty
LAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Päivitetty 20.4.2018 1. YLEISTÄ Alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö on huomattava terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen ongelma, joka aiheuttaa vaikeuksia
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoitoonohjaus
Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus - Työsuojelujaos 4.4.2013 - Yhteistyötoimikunta 15.4.2013 Sisällysluettelo PÄIHDEONGELMA JA HOITOONOHJAUS 3 Johdanto 3 Huolestuttavia merkkejä 3 Vastuu 3 Huumausainetestiä
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotSAUVON KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS Sauvon kunnan tehtävänä on turvata henkilökunnalleen päihteetön ja turvallinen työyhteisö. Tämän vuoksi päihdehaittojen ehkäiseminen on tärkeä osa sekä yksilö- että työyksikkötasolla
LisätiedotAjankohtaista työelämän tietosuojasta Johanna Ylitepsa
Ajankohtaista työelämän tietosuojasta 20.5.2019 Johanna Ylitepsa Tietosuoja-asetus 88 artikla Käsittely työsuhteen yhteydessä Jäsenvaltiot voivat antaa lakisääteisesti tai työehtosopimuksilla yksityiskohtaisempia
LisätiedotKoulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen.
1 (5) SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijöiden
LisätiedotNurmijärven kunnan henkilöstön päihdeohjelma Liite 3
Nurmijärven kunnan henkilöstön päihdeohjelma Liite 3 Huumetestaus Nurmijärven kunnan työpaikoilla Laki yksityisyyden suojasta työelämässä määrää, että työnantaja saa käsitellä vain sellaisia työntekijän
LisätiedotSONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
1(19) SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Yhteistyöryhmä 30.10.2014 15 Kunnanhallitus 10.11.2014 219 2(19) Sisällys 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2. VASTUUT JA VELVOLLISUUDET PÄIHDETYÖSSÄ 3. ENNALTAEHKÄISEVÄ
LisätiedotPÄIHDEOHJELMA PÄIHDEOHJELMA
Nurmijärven kunnan henkilöstön PÄIHDEOHJELMA Nurmijärven kunnan henkilöstön PÄIHDEOHJELMA.nurmijarvi.fi Sisältö 1 Päihdeohjelman tarkoitus... 3 2 Ennaltaehkäisevä toiminta... 4 3 Varhainen puuttuminen...
LisätiedotREISJÄRVEN KUNTA PÄIHDEOHJELMA. Hyväksytty kunnanhallituksessa
REISJÄRVEN KUNTA PÄIHDEOHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa 22.6.2009 115 PÄIHDEOHJELMA 1.Yleistä Päihdeohjelma sisältää sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet, että hoitoonohjauksen. Päihteet muodostavat
LisätiedotPÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE
2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN
LisätiedotHENKILÖSTÖYKSIKKÖ JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA
HENKILÖSTÖYKSIKKÖ JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Henkilöstö- ja työllisyysjaosto _. _. 2013 2 Sisältö Päihdeongelman käsittelykaavio. 3 1. Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoite..... 4 2. Vastuulliset toimijat..
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Päihteetöntä päivää. Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S
VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Päihteetöntä päivää Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S Päihdeasioiden käsittely Vantaan kaupungin työpaikoilla Tämä opas on tiivistelmä
LisätiedotPäihdeohje Ohje 10/2017 1
Päihdeohje Ohje 10/2017 1 SISÄLTÖ 1 Päihdeohjeen tarkoitus 3 2 Päihdeohjeen periaatteet 3 3 Päihdeohjeen kohde 3 4 Päihdehaittoja ennaltaehkäisevä toiminta 4 5 Päihdeongelmiin puuttumisen toimintamallit
LisätiedotALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN
LIITE 10.2 ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOHJAUSSOPIMUS Tämän hoitoonohjaussopimuksen tarkoituksena on pyrkiä päihteettömään työpaikkaan sekä parantaa ja selkeyttää työpaikalla
Lisätiedot1. ENNALTA EHKAISEVA TOIMINTA
SUOSITUS PAIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKAISYSTA, PAIHDEASIOIDEN WSITTELYSTA JA HOITOONOHJAUKSESTA TYOPAIKOILLA Tyomarkkinajarjestot ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijoiden
LisätiedotEhkäise päihdeongelmat ajoissa
Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen
LisätiedotPäihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä
Päihdeohjelman lomakkeet 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741,
LisätiedotHENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI
1 Henkilöstöpalvelut Mäntsälän kunta HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI Ohjelma on hyväksytty yhteistyöryhmässä 26.3.2015 ja kunnanhallituksessa 13.4.2015. Ohjelma päivitetään seuraavan kerran
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN PÄIHDEOHJELMA
KAJAANIN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN PÄIHDEOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.2.2012 38 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Päihdeohjelman tarkoitus 1 3. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä 1 4. Työyhteisöjen
LisätiedotTyösuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011. Pyhäjoen kunnan päihdeohjelma
Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 Pyhäjoen kunnan päihdeohjelma PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS Pyhäjoen kunnan tavoitteena on työnantajana
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA
1 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2013 Voimaantulo 10.12.2013 LIEKSAN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA 2 SISÄLTÖ 1. Tavoite... 3 2. Soveltamisala ja päihteet...
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI
KOKKOLAN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI Henkilöstöpalvelut 23.5.2017 Hyväksytty yhteistoimintaryhmässä 24.5.2017 2 (14) Sisällys Johdanto... 3 1 Mikä on päihdeongelma... 4 2 Päihdeohjelma...
LisätiedotSORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT
SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi
Lisätiedotyhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tarkoitus Heinäveden kunnan päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen,
LisätiedotRAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman kaupungin päihdeohjelma 0 18 29
PÄIHDEOHJELMA Kaupunginhallitus hyväksynyt 3.12.2012 Voimaantulopäivä 3.12.2012 1 Päihdeohjelmaa koskeva suositus Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunnallisen alan pääsopijajärjestöt AKAVA-JS ry, Kunta-alan
LisätiedotSUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA
SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA Päihteiden käsittely työpaikalla Päihteiden käyttö on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
LisätiedotHenkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.
Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä
LisätiedotREISJÄRVEN KUNTA REISJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
REISJÄRVEN KUNTA REISJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA SISÄLLYS 1 OHJELMAN TARKOITUS... 3 2 SOVELTAMISALA... 3 2.1 Päihteiden määritelmä... 3 2.2 Päihdeohjelman toteuttaminen... 4 3 VASTUUT... 4 4 ENNALTAEHKÄISEVÄ
LisätiedotTyösuojelujaosto 1.10.2015 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus KITEEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA
Työsuojelujaosto 1.10.2015 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus KITEEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA 2 / 17 Sisällys Sisällys... 2 1. TAVOITE... 3 2. MÄÄRITELMIÄ... 3 3. VASTUUT
LisätiedotOHJE HUOMAUTUKSEN JA VAROITUKSEN ANTAMISESTA
Johtoryhmä 19.9.2018 Yhteistyötoimikunta 19.9.2018 Yhtymähallitus 30.10.2018 LIITE 6 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä OHJE HUOMAUTUKSEN JA VAROITUKSEN ANTAMISESTA 19.9.2018 Lapin koulutuskeskus REDU - Santasport
LisätiedotLaki yksityisyyden suojasta työelämässä
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Perustuslain 10 Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen
LisätiedotUUSI MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS JA OMAILMOITUSMENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTO
Elinkeino ja työmarkkinatiedote 21/2018 25.5.2018 1 MK/TO UUSI MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS JA OMAILMOITUSMENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTO Työehtosopimusmuutokset Elinkeino ja työmarkkinatiedotteessa
LisätiedotTYÖPAIKKA JA ALKOHOLI
TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset
LisätiedotTyö- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TyVM 3/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 75/2000 vp). Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta
LisätiedotTyöelämän tietosuojalaki Johanna Ylitepsa
Työelämän tietosuojalaki 19.11.2018 Johanna Ylitepsa Tietosuoja-asetus 88 artikla Käsittely työsuhteen yhteydessä Jäsenvaltiot voivat antaa lakisääteisesti tai työehtosopimuksilla yksityiskohtaisempia
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotOpiskelijoiden päihdeohjelma
Opiskelijoiden päihdeohjelma Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Ohjeen nimi Opiskelijoiden päihdeohjelma Vastuuhenkilö Opetuksen palvelujohtaja Voimaantulo 1.1.2017 Päätös Opetuksen johtoryhmä 9.2.2017
LisätiedotVARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA
PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Kaupunginvaltuusto 31.8.2009 86 Jukka Tikanmäki Päivi Ruotoistenmäki Martti Savolainen Raija Leppäharju SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 3 2. Päihdeohjelman tarkoitus 3 3. Päihdeohjelma
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotJuuan kunnan päihdeohjelma
liite khall 8.1.2001 10 Juuan kunnan päihdeohjelma 1 Päihdeasioiden hoito ja vastuu Päihdeasioiden hoito työpaikalla on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä, koulutusta, työsuojelua ja työterveyshuoltoa
LisätiedotTyöelämässä ja opiskelussa tehtäviin huumausainetesteihin liittyvä lainsäädäntö
Työelämässä ja opiskelussa tehtäviin huumausainetesteihin liittyvä lainsäädäntö 17.11.2016 Markku Sainio, Työterveyslaitos Ritva Partinen, ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö 1 Ritva Partinen
LisätiedotPERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA
PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Päihdeohjelman tarkoitus 1 3. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä 1 4. Ennalta ehkäisevä toiminta 2 5. Päihdehaitan havaitseminen
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI
1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016
LisätiedotPäihdehaitat hallintaan!
Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos KiT KT Kuntatyönantajat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos VTML Päihdehaitat
LisätiedotMikkelin kaupungin päihdeohjelma
Kaupunginhallitus 18.12.2017 Liite 1 243 Henkilöstöpalvelut Mikkelin kaupungin päihdeohjelma YT 12.12.2017 31 1 Sisällys 1 Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoitteet... 2 2 Päihdetyön organisointi ja vastuu...
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotPäihdeohjelma. Yhteistyökomitea Kaupunginhallitus
Päihdeohjelma Yhteistyökomitea 17.11.2016 Kaupunginhallitus 28.11.2016 www.ylojarvi.fi 1 Sisällys 1. Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoite... 3 2. Vastuut... 4 3. Menettely päihdeongelmatilanteessa... 4
LisätiedotPäihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan
Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa
LisätiedotKainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö
Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotPäihteetön terveyskeskus -toimintaohjelma
Päihteetön terveyskeskus -toimintaohjelma Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Yhteistoimintaelin 3.9.2015 / 34 Yhtymähallitus 17.9.2015 / 114 Sisällys 1 Päihteet ja työ...3 2 Päihteetön terveyskeskus
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2004 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2004 N:o 759 765. Laki. N:o 759. yksityisyyden suojasta työelämässä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2004 N:o 759 765 SISÄLLYS N:o Sivu 759 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä... 2143 760 Laki työterveyshuoltolain muuttamisesta...
LisätiedotVarhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1
Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun toimintamalli päihdetilanteissa
Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintamalli päihdetilanteissa Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelutoimikunta 25.4.2017 Vahvistettu hallintojohtajan hallintopäätöksellä 10/2017 (30.5.2017) 1 Sisällys
LisätiedotHyvinvointia työstä. Huumausainetestien käyttö ja tulkinta työterveysja opiskeluterveydenhuollossa
Hyvinvointia työstä Huumausainetestien käyttö ja tulkinta työterveysja opiskeluterveydenhuollossa Markku Sainio, neurologian erikoislääkäri ja dosentti Koulutuksen avaus ja huumausainetestauksen taustat
LisätiedotProsessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
LisätiedotKannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää?
Kannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää? Kim Kannussaari Koulutussuunnittelija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Miten puhua kannabiksesta hanke (hanketta rahoitetaan TE-määrärahoista) Rikoslaki 50 luku Rikosoikeudellisesti
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS
HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS PÄIHDEOHJELMAAN LIITTYVÄ TEHTÄVÄLUETTELO Tehtäviin otettavat henkilöt Tehtäviä jo hoitavat henkilöt Tehtäväluetteloon on koottu työtehtävät, joissa työskentelevien
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotSiilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli
Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli Kuvat Pekka Ruuskasen sarjakuvista Yt-toimikunta 23.1.2012 Kirkkoneuvosto 21.2.2012 1 1. YLEISTÄ TYÖKYVYSTÄ Työkyky on monitahoinen käsite, joka on
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotEnnakkoon lähetetyt kysymykset
Ennakkoon lähetetyt kysymykset Irma Pahlman OTT, VT, MBA Korvaushoitoasiakkaan oikeus valita korvaushoitoa toetuttava terveysasema ja kunta Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan
LisätiedotVarustekorttirekisteri - Tietosuojaseloste
Tietosuojaseloste 1 (5) Varustekorttirekisteri - Tietosuojaseloste 1. Rekisterin nimi Varustekorttirekisteri 2. Rekisterinpitäjä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 3. Rekisterin vastuuhenkilö Palomestari Kalle
LisätiedotTOIMINTA JA HALLINTO 2009:2. Oikeusministeriön päihdeohjelma
TOIMINTA JA HALLINTO 2009:2 Oikeusministeriön päihdeohjelma TOIMINTA JA HALLINTO 2009:2 Oikeusministeriön päihdeohjelma ISSN 1458-6436 ISBN 978-952-466-729-6 (nid.) ISBN 978-952-466-730-2 (PDF) Oikeusministeriö
LisätiedotEnsio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen
Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen Ensio on palkattu seurakuntaan kanttorin sijaiseksi, koska virkaa ei ole saatu vakinaisesti täytetyksi. Ensio selviää työstään hyvin silloin, kun on hyviä jaksoja.
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 9/2012 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 67/2012 2.11.2012 Asia Virkasuhteen irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Muutoksenhakija A Virasto
LisätiedotNuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle
Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotSavonlinnan kaupunki. Savonlinnan kaupunki PÄIHDEOHJELMA
Savonlinnan kaupunki Hoitoonohjausohje lomakemallit Savonlinnan kaupunki PÄIHDEOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 2 2. PÄIHDETYÖ, SEN ORGANISOINTI JA VASTUUT... 2 2.1
Lisätiedot