LAPSET TULEVAISUUDEN TÄRKEIN INVESTOINTIMME

Transkriptio

1 LAPSET TULEVAISUUDEN TÄRKEIN INVESTOINTIMME VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT OLLI KANGAS TUTKIMUSPROFESSORI / TUTKIMUSJOHTAJA KELAN TUTKIMUSOSASTO olli.kangas@kela.fi

2 Esityksen rakenne Suomi kansainvälisessä valossa Yleiskuva tilanteesta Köyhyys / eriarvoisuus Koulutus Lasten hyvinvointi Täsmällisempi kuva Kunta-aineisto lasten sosiaalisista ongelmista Lopuksi: annammeko lapsillemme leivän vaiko kiven?

3 Onko tulonjako tärkeää? Lapsiköyhyys kasvanut Suomessa 5% -> 14 % v >2010 Perheet polarisoituneet 1991 n. 16% perheistä tulot alle 75% keskitulosta, v 2005 n. 23% 1991 n. 75% perheistä tulot % keskitulosta, v 2005 n. 64% 1991 n. 9% perheistä tulot yli 150% keskitulosta, v %

4 Tulonjako liittyy läheisesti köyhyyteen Mitä epätasaisemmin resurssit jakaantuvat, sitä enemmän lapsiköyhyyttä Mitä suuremmat tuloerot ja köyhyys, sitä pienempi sukupolvien välinen tuloliikkuvuus Köyhistä lapsista tulee köyhiä aikuisia (Corak 2006) Pätee myös Suomeen: köyhistä oloista tulevien lasten todennäköisyys olla köyhä oli 1.5 kertainen v 1995 ja 2 kertainen v 2005 (Airio & Niemelä 2009) Kansainvälisessä aineistossa köyhyyden / tulojen eriarvoisuuden ja lapsikuolleisuuden välillä yhteys

5 TULONJAKO, IMEVÄISKUOLLEISUUS JA SUKUPOLVIEN VÄLINEN TULOLIIKKUVUUS TULONJAKO JA ALLE 5 V KUOLLEISUUS TULONJAKO JA VANHEMPIEN JA LASTEN TULOJEN KORRELAATIO

6 Työ varmin tapa välttää köyhyys (myös) yksinhuoltatalouksissa (OECD 2012, 41) EI TÖISSÄ TÖISSÄ FIN SWE UK md 6.7 USA OECD Kaissa maissa työ paras lääke köyhyyttä vastaan Yksinhuoltajatalouksien osuuden kasvaessa työn merkitys kasvaa Pelkillä tulonsiirroilla köyhyysongelmaa ei ratkaista Työllistymistä edistävät perhepoliittiset ja työelämäratkaisut Marginaaliveroprosentti siirryttäessä etuuksilta työhön on Suomessa n. 76%, (DK 45%, Swe 66%, UK 68%, USA 56%)

7 Opetus 1. Tuloerojen kasvu & yksinhuoltajatalouksien yleistyminen Asettavat yhteensovituspaineita perhepolitiikalle ja työelämälle Tulonsiirrot helpottavat perheitten tilannetta Universalismi vs. kohdennetut tulosiirrot? Mutta ratkaisu on muulla Työllisyyden parantaminen Veropolitiikka In work-benefits Työllistymistä auttavat sosiaalipalvelut Mutta muutokset asettavat suuria paineita myös varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmälle

8 Kotihoidon tuki: naisansa vai vapaus valita? Suomessa alle 3 v äitien työvoimaosuus n 45% Muissa Pohjoismaissa 75%+ Yli 6v lasten äitien tv-osuus Suomessa n. 80% (=SWE) Hyvää: valinnan mahdollisuus ja halpa ratkaisu (kunnalle) Ongelmia: Ei sovi yhteen työvoima-asteen nostamistavoitteen kanssa Valikoiva käyttö sosiaalisen aseman mukaan Perinteiset sukupuoliroolit vahvistuvat Avioerojen vaikutus Pitemmän ajan vaikutukset naisten tuloihin Maahanmuuttajat

9 Äidin koulutus ja lapsen matematiikkatulos PISAtutkimuksessa vuonna HIG UPPER MIDDL LOWER MIDDL BASIC FIN OECD DEN GER FRA UK AUS CAN ITA NOR SWE USA Sosiaalinen tausta vaikuttaa kaikkialla Joissain maissa enemmän kuin toisissa No, onkos sillä sitten niin väliä? ON!!! Mahdollisuuksien tasa-arvo oikeudenmukaisuus

10 600 PISA 2009 LUKEMISTULOKSET, 1. JA 2. POLVEN MAAHANMUUTTAJALAPSET ALL 2ND GENERATION 1ST GENERATION

11 Opetus 2. Millaisiin koulutuksellisiin rakenteisiin kannattaa pyrkiä Tasa-arvoistaviin Kaikille täytyy antaa yhtäläiset mahdollisuudet John Rawlsin oikeudenmukaisuusehto Eroja tuottavien instituutioitten on oltava avoimia kaikille Koulutus on yksi tärkeimmistä modernin yhteiskunnan selektiomekanismeista, Sen täytyy olla yhtäläisesti avoin kaikille Suomella hyvä perinne -- Siitä on pidettävä kiinni!

12 Ongelma: Suomessa n. 5% vuotiaista ja n.10% v ei koulussa tai töissä N nuorta, joista työttömiä (Myrskylä 2011) ei rekisteröitynyt mihinkään Elävät (vähennetyllä) toimeentulotuen Tanskalaisen tutkimuksen mukaan yli 50% niistä nuoresta, jotka 1994 saivat toimeentulotukea, eivät ole nytkään töissä Suomessa vuoden syrjässä olleista nuorista vain 40% suorittaa tutkinnon Kolme vuotta syrjässä olleista vain 20% Nuoret kouluun tai töihin! Haaste: maahanmuuttajataustaisten lasten auttaminen Kouluavustajat, tukiopetus

13

14 Lasten hyvinvointi UNICEF:n mukaan Summa Materiaalin en Terveys ja turvallisu us Koulut us Perheja ystäväs uhteet Riskikäyttäytymine n Subjek tiviine n hyvinv ointi* 1. SWE SWE SWE BEL ITA SWE NL 2. NL NOR NL CAN NL NL AUT 3. FIN FIN FIN FIN SWI IRE IRE 4. DEN DEN DEN SWE BEL DEN SWI 5. SWI SWI ITA NL IRE FIN SWE 6. NOR CAN FRA IRE DEN ITA NOR 7. IRE BEL NOR DEN NOR GER GER 8. ITA AUT SWI GER FRA SWI ITA 9. BEL FRA GER NOR GER NOR FIN 10. GER NL SWE FRA DEN 11. CAN GER CAN SWI AUT AUT CAN 12. FRA ITA BEL FIN CAN BEL 13. AUT IRE FRA CAN BEL FRA 14. UK UK AUT AUT USA USA UK IRE USA ITA UK UK Lähde: UNICEF *subjektiivista hyvinvointia ei mitattu Yhdysvalloissa. UNICEF:n indeksissä Suomi pärjää hyvin objektiivisin osoittimin Subjektiivinen hyvinvointi ei yhtä hyvää

15 Monet aiemmat menestystekijät horjuvat Lapsiköyhyys v 1995 oli 4% Vuonna 2008 se oli 14% Lapsista 5-9% kärsii mielenterveyden häiriöistä On arvioitu, että % nuorista kärsii jonkinlaisesta mielenterveyden häiriöstä Suomessa itsetuhokäyttäytyminen yleisempää kuin useimmissa muissa maissa Vakavasti masentuneita arvioidaan olevan 5-10 % Saman verran on alkoholiongelmaisia nuoria Masennuslääkkeitten käytön räjähdysmäinen kasvu Huostaanottojen lisääntyminen

16 Suomessa lasten ongelmana perheyhteisyyden puute Lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa yksin Näkyy ajankäytössä Ajankäytössä suuria eroja sosioeko-nomisen taustan mukaan Ylemmissä sos.ekonomissa ryhmissä vanhemmat käyttävät n 30% enemmän aikaa lastensa kanssa Aika on rahaa(kin) tärkeämpää Ajankäyttö Suomessa ja Ranskassa

17 MASENNUSLÄÄKKEITTEN KÄYTTÖ SUOMESSA IKÄRYHMITTÄIN, PROMILLEA (Autti-Rämö & Martikainen 2010) 0 UUSIMAA P-SAVO P-POHJM KAINUU L-LAPPI LAPPI ÅLAND SUOMI 7-10V 11-15V 16-20V 21-26V Alle 27v psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt V 1997 n.1.3% tytöistä ja 1.1% pojista sai psyykenlääkitystä V 2007 luvut olivat 3.8% ja 2.9% Kasvun syille ei selvää selitystä Oireiden lisääntyminen Hoitojärjestelmän muutokset Hoito vai lääkettä? Käyttöaiheiden laajentuminen AUTTI-RÄMÖ, SEPPÄNEN, RAITASALO, MARTIKAINEN & SOURANDER: Nuorten ja nuorten aikuistenpsyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla Suomen Lääkärilehti 6/2009. Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto keskeisessä asemassa toimenpiteitten parempi koordinaatio

18 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus (%) on kasvanut (Hiilamo & Kangas: Liiallista huolta vai todellista hätää? Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kuntatason taustatekijät suomalaisissa kunnissa YHTEISKUNTAPOLITIIKKA (2010): Espoo Helsinki Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Sodankylä Sotkamo Tampere Turku Vantaa Graphs by kunta vuosi

19 Mikä selittää ilmiötä? (109 suurinta kuntaa ) SIJOITETTUJEN LASTEN OSUUS, % SIJOITETTUJEN LASTEN OSUUS, % PITKÄAIKAINEN TOIMEENTULOTUKIASIAKKUUS, % PÄIHDESÄILÖÖN OTOT, PROMILLEA YKSINHUOLTAJIEN OSUUS, % MASENNUSLÄÄKKEITTEN KÄYTTÖ

20 SIJOITUSTEN YHTEYS KUNNAN TAUSTATEKIJÖIHIN Sjoitettujen lasten osuus on voimakkaasti yhteydessä sosiaalisiin ongelmiin: pitkäaikaistoimeentulotukiasik kuuteen ja yksinhuoltajien osuuteen Sosiaaliset ongelmat heijastuvat päihdeongelmiin (joilla ei merkittävää yhteyttä sijoituksiin)... Ja mielenterveysiongelmiin, joilla on yhteyttä sijoituksiin Voimakkain vaikutus tulee sosiaalisista ongelmista Niihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa lastensuojelun tarpeeseen Köyhyyden ja syrjäytymisen estäminen

21 MILLAISIIN RAKENTEISIIN KANNATTAA PYRKIÄ? Investointi lapsiin parasta eläkepolitiikkaa Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen Pelkät tulonsiirrot eivät riitä Mistä säästetään Universalismi vs. kohdennetut tulonsiirrot Esim. lapsilisät Tarvitaan myös muita toimia Työllisyyttä edesauttavat toimet Veropolitiikka In work-benefits Työllisyyden mahdollistavat perhepalvelut Lapset kouluun ja nuoret työhön tai koulutukseen Esikoulutuksen tason parantaminen Peruskoulutuksen tason ylläpitäminen Lasten terveydenhuoltopalvelujen tehostaminen ja parempi integraatio Neuvola ja kouluterveydenhuolto avainasemassa

22 Lopuksi: annammeko me lapselle leivän sijasta kiven? Tasa-arvoinen, avoin ja mahdollistava yhteiskunta kaiken A ja O Varhaiskasvatus, koulutus Lasten terveydenhuolto & kouluterveys Perhepalvelut Pulmana kunta- ja valtiotaloudessa oleva osaoptimointi Kunnat vs. valtio Vuosittainen budjetointi vs. pitkän aikavälin seuraukset Säästämällä nyt voidaan aiheuttaa miljoonavahingot pitkällä aikavälillä

23 Lisää aiheesta: Hiilamo, Heikki & Olli Kangas: Liiallista huolta vai todellista hätää? Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kuntatason taustatekijät suomalaisissa kunnissa YHTEISKUNTAPOLITIIKKA (2010):5 Hämäläinen, Ulla & Olli Kangas (toim.): Perhepiirissä. Helsinki: Kela, Kvist, Jon, Johan Fritzell, Björn Hvinden & Olli Kangas (eds): Changing social equality: the Nordic welfare states in the 21th century. Bristol: Policy Press, OECD: Doing better for families. Paris: OECD OECD: The future of families to Paris: OECD Esping-Andersen, Gösta: The incomplete revolution. Cambridge: Polity Press, Corak, Miles (2006) Do Poor Children Become Poor Adults? Discussion papers series IZA DP No