Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto

Transkriptio

1 Ero lastensuojelullisena kysymyksenä Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto

2 Taustaa Forssen K. (1991) Asiakasperheet lastensuojelun sosiaalityössä Forssén K. (1993) Suojaverkon lapsiperheet. Forssen K. (1997) Lastensuojelun asiakastyö. Tukea, kontrollia ja viranomaisyhteistyötä. Forssen K. (1998) Children, families and the welfare state. Forssen & Hakovirta (1999) Work incentives in single parent families Forssen & Hakovirta (2002) Family policy, work incentives and the employment of mothers. Forssen, Haataja & Hakovirta (2009): Yksinhuoltajuus Suomessa

3 En mitenkään ajattele, että olen jotenkin yksinhuoltaja! Tämä on vain meidän perhe. En osaa sitä selittää. Mutta mulle se yksinhuoltajuus ei ole mikään mittari meidän perheeseen. Jos luen jotain lehtijuttuja tutkimuksesta, että yksinhuoltajien lapset kehittyy hitaammin tai jotain, niin se ei kosketa minua mitenkään. Se ei ole totta ainakaan tässä perheessä.

4 Käsitteitä kautta aikojen: Au-äiti Epäkypsä äiti Tynkäperhe Vajaaperhe (vrt. täydellinen perhe) Poikkeava perhe Sosioekonominen riskiäiti

5 Tilastokeskus 2010 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 Suomessa solmittiin avioliittoa, mikä on lähes vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2008 solmittiin avioliittoa luvun loppupuolelta lähtien solmittujen avioliittojen määrä on vaihdellut vuosittain melko voimakkaasti. Vuosivaihteluista huolimatta avioituminen on ollut viime vuosina nousussa.

6 Tilastokeskus 2010 Avioituneiden miesten ja naisten keski-iät pysyivät ennallaan. Vuonna 2009 ensimmäisen kerran avioituneiden naisten keski-ikä oli 30,2 vuotta ja miesten 32,5 vuotta luvulla ensimmäisen avioliiton solmineiden miesten ja naisten keski-ikä on kumpikin noussut 1,6 vuodella. Vuonna 2009 avioeroon päättyi avioliittoa, mikä on 56 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2008 avioeroja myönnettiin Jo kahden vuosikymmenen ajan avioerojen määrä on vaihdellut vuosittain hyvin vähän.

7 Avioliitot ja avioerot vuosina (Tilastokeskus 2010)

8 Avioero ja taloudellinen tilanne Avioeroriskin on todettu olevan yhteydessä naisten työmarkkina-asemaan. =>Itsenäisyys- efekti (Finch 2006; Liu & Vikat 2004). Taloudelliset ongelmat eivät ehkä ole avioeron seuraus vaan yksi eron syistä. Avioeron myötä menetetään mittakaavaedut.

9 Avioeron taloudelliset seuraukset (Airio 2010: Avioero suomalaiseen tapaan) Avioerosta suuri taloudellinen menetys Eronneet ovat usein jo avioliitossa ollessaan pienituloisia. Avioerossa riski taloudellisiin ongelmiin lisääntyy. Tulot laskivat, jos tutkittava oli nuori yksinhuoltaja, jolla oli nuoria lapsia tai useampia lapsia. Uuden parisuhteen puuttuminen laski tuloja. Pienituloiset pariskunnat eroavat muita useammin.

10 Taloudellisen tilanteen muutos avioeron jälkeen (2003/2004): äidit (Lähde: Ilpo Airio 2010) Ennen Avioeron Hyvä Huono avioeroa jälkeen toimeentulo toimeentulo Hyvä toimeentulo 3,9 % 32,5 % Huono toimeentulo 0 % 63,6 %

11 Tuloköyhyys Tuloköyhyys yksinhuoltaja- ja puolisoäitien kotitalouksissa, % (Forssen & Ritakallio 2009) IS DK NO FI NL SE AT FR DE IT UK BE ES PT GR IE Puolisoäidit Yksinhuoltajaäidit

12 Subjektiivinen köyhyys Subjektiivinen köyhyys yksinhuoltaja ja puolisoäitien kotitalouksissa (Forssen & Ritakallio 2009) SE DE AT FI DK NO UK BE ES IS FR NL PT IT IE GR Puolisoäidit Yksinhuoltajaäidit

13 Kasautuva deprivaatio Kasautuvan deprivaation esiintyminen yksinhuoltaja- ja puolisoäitien kotitalouksissa, % (Forssen & Ritakallio 2009) SE FI DK AT NO ES UK BE FR IE DE IS IT PT GR Puolisoäidit Yksinhuoltajaäidit

14 Köyhyys eri mittareilla Yksinhuoltaja Tuloköyhyys 18,8 9,8 Kokemus 21,9 1,4 Kahden vanhemman perhe Ylivelkaantuneisuus Toimeentulotukiasiakkuus 15,6 1,4 9,4 0

15 Köyhyysaste Yksinhuoltajaäitien köyhyys ja perhepolitiikan taso GR y = -0,9061x + 41,043 R 2 = 0, ES IT PT BE FR UK SE DE DK FI IE NO AT Perhepolitiikan taso

16 Köyhyysaste Puolisoäitien köyhyys ja perhepolitiikan taso 30 GR y = -0,9297x + 14, R 2 = 0,6347 PT IT ES IE 10 BE FR 5 0 UK DE NO SE FI DK AT Perhepolitiikan taso

17 Yhden (äitien) ja kahden vanhemman perheiden osuudet alimmassa ja ylimmässä tuloviidenneksessä (Haataja 2010) Yksinhuoltajaäidit Alin viidennes Ylin viidennes Parit Alin viidennes Ylin viidennes

18 Lapsiperheiden huoltajien kokemat stressioireiden muutokset vuosina 2000 ja 2005 Keskittymiskyvyttömyyttä On tyytymätön elämään Tuntee itsensä onnettomaksi Arvottomuuden tunne Itseluottamuksen menetys Masentuneisuutta Ei kykene selviytymään vaikeuksista Kireyden tunne Huolista aiheutunut unettomuus A+L2000 1A+L2005 2A+L2000 2A+L2005

19 Köyhien lapsiperheiden huoltajien kokemat stressioireiden muutokset vuosina 2000 ja 2005 Kes kittym is kyvyttöm yyttä On tyytymätön elämään Tuntee itsensä onnettomaksi Arvottom uuden tunne Itseluottamuksen menetys Mas entuneis uutta Ei kykene selviytymään vaikeuksista Kireyden tunne Huolis ta aiheutunut unettom uus A+L2000 1A+L2005 2A+L2000 2A+L2005

20 Avioeron muita seurauksia Asuminen (omistusasumisesta vuokralle) Etävanhempaa ei huomioida perhepolitiikassa. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeus. Perhepolitiikan ja työllistymisen välinen paradoksi.

21 Lastensuojelun lapset perhemuodon mukaan vuonna 2006 (Heino 2010) Lasten perhemuoto Väestö Avohuolto Huostaanotto Ydinperhe Yhden vanhemman perhe Uusperhe

22 Yksinhuoltajuuden haasteet: Ei enää uhka lapsen hyvinvoinnille Negatiivinen vaikutus akateemisiin taitoihin, psykologiseen sopeutumiseen, emotionaaliseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin taitoihin. Lasten sopeutumisessa eroon on suuria variaatioita. Ero ei sinänsä ole riskitekijä, mutta se saattaa muuttaa perheen sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja ja sitä kautta heijastua lapsen hyvinvointiin.

23 Yksinhuoltajuuden haasteet Taloudellisten resurssien niukkuus. Vähemmän resursseja hoitaa vanhemmuuteen kuuluvia tehtäviä ja velvollisuuksia. (lastenhoito, koulutehtävät, kasvatus, harrastustoiminta). Kolmea ensimmäistä vuotta yksinhuoltajuudessa pidetään stressaavimpina. Yksinhuoltajan uudet ihmis- ja seurustelusuhteet voivat tuoda perhe-elämään tiettyä epävakautta.

24 Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat? (Heino 2007;ks myös Kouhia 2008) 47 % asuu yksinhuoltajakotitalouksissa Äideistä: kotona 30 % töissä 38 % opiskelee 5 % eläkkeellä tai pitkällä sairaslomalla 11 % työttömänä, tukityöllistettynä 16 % Äidit ilman työhistoriaa 26 % Molemmat vanhemmat ilman työhistoriaa 16 % 7 % äideistä ja 4 % isistä omasi jonkin asteen korkeakoulututkinnon

25 Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat? (Heino 2007;ks myös Kouhia 2008) 48 % sai toimeentulotukea 42 % oli vaikeuksia saada rahat riittämään lasten tarpeisiin (8 % paljon vaikeuksia). 54 % ylisukupolvista asiakkuutta (23 % vakavia ongelmia). (Tyhjät, ei tietoa vastaukset poistettu)

26 Perhepolitiikka Yksinhuoltajien heikosta taloudellisesta asemasta huolimatta yksinhuoltajat ovat edelleen näkymätön ryhmä suomalaisessa perhe- ja sosiaalipolitiikassa. SATA-komitean esitykset sisältävät paljon myönteisiä uudistuksia lapsiperheiden sosiaaliturvan kannalta, mutta yksinhuoltajaperheiden tilannetta sekä muuttuvia perhesuhteita ei ole juurikaan otettu huomioon. Kun vanhemmat eivät elä yhdessä, heillä ei ole esimerkiksi mahdollisuutta jakaa perhevapaita eikä myöskään perhepoliittisia etuuksia niissäkään tapauksissa, joissa lasten hoidosta ja elatuksesta vastataan yhdessä.

27 Perhepolitiikka Käytäntö, jossa kaksi erillään asuvaa vanhempaa osallistuu aktiivisesti lapsensa jokapäiväiseen elämään kantaen yhä tasasuhtaisemmin huolta lapsen arkisista asioista ja tarpeista, aiheuttaa muutospaineita perhepolitiikalle. Mitä pitäisi tehdä yhtäältä elatusavulle ja toisaalta muille yhteishuoltajuutta, elatusta ja hoitoa tukeville perhepoliittisille oikeuksille ja etuuksille, kun lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä? Viimeisen parin vuosikymmenen aikana politiikassa on ollut yksi tabu: äitien työssäkäynnin edistämisestä ei puhuta, ei muuten kuin mutkien kautta, toisin kuin isien kannustamisesta vanhempainvapaan jakamiseen. Lasten päivähoitoratkaisut jätetään perheille.

28 Perhepolitiikka Lapsen hoitomuodon valinnanmahdollisuuksia korostavan eetoksen varjoon jäävät äitien oikeudet ansiotyöhön, omiin ansiotuloihin, mahdollisuuteen vastata perheen elatuksesta mahdollisuuden yksinhuoltajuuden kohdatessa, ja lopulta myös kunnolliseen eläkkeeseen. Johtuuko tämä siitä, että äitien ja lasten edut nähdään vastakkaisina? Näyttäisi siltä, että hyvinvointivaltio on myös halukas pitämään kiinni yksinhuoltajan sosiaalisesta kategoriasta sen sijaan, että tukisi jaettua vanhemmuutta mahdollistamalla perhepoliittisten etuuksien jakaminen silloin kun vanhemmat asuvat erillään mutta jakavat lapsen huolto- ja kasvatusvastuun keskenään

29 Perhepolitiikka Laajentamalla perhepoliittisia järjestelmiä Ruotsin mallin suuntaan niin, että ne tukisivat molemman vanhemman tai toisen vanhemman puuttuessa yksinhuoltajan muun mahdollisen läheisen mahdollisuutta jakaa vastuuta hoivasta. Myös päivähoito- ja koulu- ja muiden yhteiskunnallisten palvelujen tuen tarvetta tulisi arvioida yksinhuoltajien tarpeista käsin. Tavoitteena tulisi olla työn ja perheelämän yhteensovittamisen helpottaminen niin, ettei niistä aiheutuisi ristiriitoja yhdessä eikä erillään asuville vanhemmille ja että ne loisivat vanhemmille mahdollisuuden paitsi ylläpitää suhteita lapseen eron jälkeen myös jakaa vanhemmuuden arkea.