MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto"

Sofia Seppälä
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

2 Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan, elintason nousu ei enää lisää hyvinvointia (Suomessa jo 1970/80-luvulla) Ei-materiaaliset puolet: luottamus, osallisuus, toimijuus, turvallisuus, terveys, koulutus, aika, ympäristö, perhesuhteet, tasa-arvo, ystävät jne. Perhe on lasten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa hyvinvointia tai sen vajausta, periytyvät sukupolvelta toiselle

turvallisuus, terveys, koulutus, aika, ympäristö, perhesuhteet, tasa-arvo, ystävät jne.

3 OECD: LASTEN HYVINVOINTI 30 MAASSA Suomalaisten 1 18-vuotiaiden sijoituksia: - koulutus 1 - materiaalinen hyvinvointi 4 - terveys ja turvallisuus 6 - asuminen ja ympäristö 7 - kouluelämän laatu 18 - riskikäyttäytyminen 26

hyvinvointi 4 - terveys ja turvallisuus 6 - asuminen ja

4 UNICEF: 17 RIKKAIMMAN MAAN LASTEN HYVINVOINTI Suomalaislasten (1 18-vuotiaat) sijoituksia: - Terveys ja turvallisuus 3 - Koulutus 3 - Materiaalinen hyvinvointi 3 - Riskikäyttäytyminen 5 - Subjektiivinen hyvinvointi 9 - Perhe- ja ystävyyssuhteet 12

Koulutus 3 - Materiaalinen hyvinvointi 3 -

5 Hyvinvointivajaus Haasteita suomalaislasten hyvinvoinnille ovat hyvinvointitutkimusten mukaan perhe- ja ystävyyssuhteet (yksinoloa paljon, yksilöllisyyden eetos), subjektiivinen hyvinvointi ( en ole kovin onnellinen ), kouluelämän laatu (koulussa ei viihdytä) ja riskikäyttäytyminen (tupakointi, humalahakuisuus, itsemurhat ym.) Lapsiköyhyys ja perheiden eriarvoistuminen ovat nousseet haasteiksi mutta eivät vielä ongelmiksi

onnellinen ), kouluelämän laatu (koulussa ei viihdytä) ja riskikäyttäytyminen (tupakointi,

6 Pienet tai olemattomat riskit lasten hyvinvoinnille Avioero jos ei kovin riitaisa Eron jälkeiset hoivajärjestelyt Perhemalli (ydin/uus/yksinhuoltajaperhe) Hukattu vanhemmuus Hoitomuoto (koti- vai päivähoito) Media (internet ja sosiaalinen media)

Perhemalli (ydin/uus/yksinhuoltajaperhe) Hukattu vanhemmuus

7 Lasten perheet moninaistuvat Perheet moninaistuvat: OECD ennustaa sinkkujen, yksinhuoltajien ja lapsettomien parien määrän lisääntyvän, myös latteja, maahanmuuttajaperheitä ja monilapsisia perheitä tulee olemaan enemmän, samoin vanhempien ja/tai isovanhempien eron kokeneita lapsia Nykyään noin viidesosa 40-vuotiaista suomalaisnaisista lapseton, Helsingissä reilu kolmasosa Ideologinen perhekoodi SNAF (perhe on isän, äidin ja lasten muodostama pienperhe) on edelleen vahva, mutta lapset itse määrittelevät perheensä joustavasti!

isovanhempien eron kokeneita lapsia Nykyään noin viidesosa 40-vuotiaista suomalaisnaisista lapseton, Helsingissä reilu kolmasosa

8 Median vaarat Pohjoismaat luokiteltu median suhteen korkean riskin maiksi, koska a) lapset kuluttavat median kanssa paljon aikaa, ja b) vanhempien suhtautuminen melko välinpitämätöntä (yltiösuvaitsevaista?) Aivotutkijoiden mukaan ideaalit ruutuajat ovat: ei alle 3- vuotiaille, 3 7-vuotiaille puoli tuntia, 7 12-vuotiaille tunti, vuotiaille 1,5 tuntia, 16+ kaksi tuntia (??) Mediankäytöllä väitetään (!) olevan yhteyksiä ylipainoon ja vähäiseen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen Mutta: median riskit ovat pieniä, media on osa sosiaalisia taitoja, ja mediankäyttäjät ovat heterogeeninen ryhmä

) Aivotutkijoiden mukaan ideaalit ruutuajat ovat: ei alle 3- vuotiaille, 3 7-vuotiaille puoli tuntia, 7 12-vuotiaille tunti, 12 15-vuotiaille 1,5

9 Sosiaalinen median opettaa lapsia: Oppimaan yksin ja/tai kaveriseurassa Oppimaan uusia sosiaalisia taitoja Liikkumaan sosiaalisesta maailmasta toiseen Työskentelemään suunnittelematta, kesken jättäen, periodeittain, keskittymättä Haluamaan uusia asioita (uudet tarpeet?) Neuvottelemaan poikkeavista tilan- ja ajankäyttötavoista ja auktoriteeteista OVATKO NÄMÄ RISKEJÄ?

suunnittelematta, kesken jättäen, periodeittain, keskittymättä Haluamaan uusia asioita

10 Riskiperheet lasten hyvinvoinnin kannalta pitkäaikaiset ja vaikeat taloudelliset ongelmat päihde- ja/tai väkivaltaongelmat jatkuvassa pelossa eläminen raastavat riitelyt ja jatkuvat ristiriidat perheenjäsenen vakava sairaus tunneilmaston ongelmat (nolaaminen, kurinpito, puhumattomuus, väheksyminen, etäisyys)

eläminen raastavat riitelyt ja jatkuvat ristiriidat perheenjäsenen vakava

11 Köyhyys, eriarvoistuminen Pahin lasten ja nuorten hyvinvoinnin este EU:ssa ja ehkä pian myös Suomessa Lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen yleistynyt Suomessa 1990-luvun lamasta lähtien Vuonna 1995 köyhissä lapsiperheissä eli lasta, nykyään noin lasta (THL) Taloudellinen niukkuus yhdistyy usein vähäiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan Köyhyys ja sen kielteiset seuraukset periytyvät

köyhissä lapsiperheissä eli 52 000 lasta, nykyään noin 150 000 lasta (THL) Taloudellinen niukkuus

12 Taloudellisesti niukka lapsuus: seurauksia Kulttuurisairaudet : päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys Mielenterveysongelmat, huostaanotot Suppeammat sosiaaliset verkostot Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi Alhaiset koulutusvalinnat Aikuisena ihmissuhdeongelmia (erot) ja isommat työttömyys- ja köyhyysriskit

Suppeammat sosiaaliset verkostot Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi Alhaiset

13 Voittaja- ja häviäjäperheet VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun ja työssäkäyvän vanhemman perhe, jossa 1 3 lasta (hyvinvoivat isovanhemmat ovat plussaa) HÄVIÄJÄT: yksinhuoltajat, monilapsiset perheet, yksinelävät iäkkäät ihmiset, maaseudulla asuvat perheet, työttömien ja huonosti koulutettujen vanhempien perheet, maahanmuuttajaperheet 1. HÄVIÄJÄ: huonosti koulutetun ja työttömän yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe

yksinelävät iäkkäät ihmiset, maaseudulla asuvat perheet, työttömien ja huonosti koulutettujen vanhempien

14 Kun lapsilta itseltään kysytään hyvinvoinnista, heille tärkeitä ovat: Lähisuhteet (perhe, ystävät), jotka rakentuvat huolenpidolle, kiintymykselle, sitoutumiselle, vastavuoroisuudelle ja kunnioitukselle Toimijuus, mahdollisuus vaikuttaa oman perheensä asioihin ja hyvinvointiinsa Turvallisuus, rutiinit (minuuden jatkuvuus ) + materiaaliset resurssit, ympäristö, terveys, moraalinen vastuu

kunnioitukselle Toimijuus, mahdollisuus vaikuttaa oman perheensä asioihin ja hyvinvointiinsa

Samankaltaiset tiedostot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa