Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Transkriptio

1 Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1

2 Sosiaalinen perimä 2

3 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus Sikiöaika Lapsuuden olosuhteet Aivot ja stressinsäätely Persoonallisuus, voimavarat ja tunne-elämä Terveyskäyttäytyminen Sosiaaliset suhteet Aikuisiän terveys ja hyvinvointi Kuva mukailtu Koskenvuo

4 Syrjäytyminen etenee vaiheittain Kiinnittyminen yhteiskuntaan Normi 6v 16v Syrjäytymiskuilu 18v 24v Ulkopuolisuuden identiteetti Aika Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008

5 Kansallinen syntymäkohortti Pitkittäisseuranta rekisterien avulla Kaikki v Suomessa syntyneet, n Kouluterveyskysely - Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja ja hyvinvointia selvittävä tutkimus - Vastaajia n , kattaa 84 % peruskoulujen 8. ja 9.-luokkalaisista ja 70 % lukion 1.- ja 2. vuoden opiskelijoista 5

6 Ikäluokka 1987 seuranta 21-vuotiaaksi 45 % 40 % pojat tytöt 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Ei peruskoulun psyk esh toimeen- merkintä tuomio sijoitus jälkeistä tai mt-lääke tulotukea rikollisuudesta rikollisuudesta kodin jatkotutkintoa ulkopuolelle 6

7 Ongelmat kasaantuvat kouluttamattomille, 1987 syntyneiden seuranta 21-vuotiaaksi 60% vain peruskoulu 50% 40% 30% 20% muu keskiasteen tutkinto lukio tai korkeakoulututkinto 10% 0% psyk esh tai lääke tuomittu toimeentulotukea Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimus, THL 7

8 Tyttöjen ja poikien ongelmat ovat erilaisia 8% 7% 6% pojat tytöt 5% 4% 3% 2% 1% 0% F10-19 F20-29 F30-39 F40-49 F50-59 F60-69 F70-79 F80-89 F

9 Sijoitettuna olleet tarvitsevat erityistä tukea - Osa sijoitettuina olleista nuorista pärjää hyvin - Pitää selvittää, mikä tukenut selviytymistä, ja miten palvelujärjestelmän eri osat ovat olleet tässä mukana. Kataja ym

10 100 % 90 % 80 % Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijöitä ei huost.ottoa huost.otto 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % äidin ika alle 20v. äiti naimaton, leski, eronnut 1987 äiti tupakoinut raskausaikana vanh vain peruskoulu toimeentulotukea äiti psyk.os.hoidossa pitkäaik.ttt HR Pojat 5,0(4,1-6,0) 5,8(4,9-6,9) 5,1(4,5-5,8) 13,9(10,6-18,3) 10,0(8,8-11,4) 4,8(3,9-5,8) Tytöt 3,6(2,9-4,5) 5,4(4,6-6,4) 5,2(4,6-5,9) 11,6(9,0-14,9) 8,3(7,3-9,5) 4,3(3,5-5,3) Kestilä ym. Yhteiskuntapolitiikka 1/2012

11 Mielenterveysongelmien riskitekijöitä 70 % lapsella ei psykiatrista diagnoosia lapsella psykiatrinen diagnoosi 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % äiti alle 20 v avioero, vanhemman kuolema äidin raskaudenaikainen tupakointi lapsen sijoitus tai huostaanotto vanhemmilla vain peruskoulutus vanhemmat saaneet toimeentulotukea vanhemman psykiatrinen hoito OR 2,3 (2,0-2,7) 2,0 (1,9-2,1) 1,7 (1,6-1,9) 11,1 (10,1-12,2) 1,6 (1,5-1,8) 2,3 (2,1-2,4) 1,8 (1,7-1,9)

12 Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidillä aivovamma Niemelä et al. Int J Cancer 2012 isällä aivovamma 12

13 Lapsen hyvinvointiongelmat Ongelmat siirtyvät ylisukupolvisesti 21-v. nuori, n= % ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa 50% 40% toimeentulotukea psyk esh tai mt-lääke 30% 20% 10% 0% koko ikäluokka vanhemmat saaneet toimeentulotukea muu kuin ydinperhe vanhemmat vain peruskoulutettuja vanhemman päihdeongelma Vanhempien hyvinvointiongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimus, THL, seuranta

14 Vanhempien ongelmat lasten murheet 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% kaikki lapsella sairaalahoitoja ulkoisten syiden vuoksi lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg lapsella tuomio lapsella vain peruskoulu lapsella toimeentulotukea lapsella käytöshäiriödg lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle 0% vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe 14

15 Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille Lapsella Ei ttt 1 kk 2-6 kk 6 12 kk 1 2 v 2-5 v yli 5 v Vanhempien saama toimeentulotuki 15

16 Vanhempien koulutus määrittelee lasten hyvinvointia 45 % 40 % 35 % 30 % university upper secondary lower secondary comprehensive school only 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lapsella vain peruskoulu Lapsella psyk esh tai mt-lääke Lapsella toimeentulotukea Lapsella rikollisuutta Lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle Koulutustaso vain mittari, joka kuvaa laajemmin henkilön ominaisuuksia ja olosuhteita 16

17 Vanhempien koulutus määrittelee lasten terveyttä, hyvinvointia ja koulunkäyntiä 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% koulu-uupumusta koulukiusattuna väh. kerran viikossa paljon vaikeuksia tehtävissä koettu terveys melko tai erittäin huono paljon vaikeuksia sos. suhteissa 0% korkea keskitasoinen heikko Vanhempien koulutus THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk,

18 Vanhempien työttömyys määrittelee lasten terveyttä, hyvinvointia ja koulunkäyntiä 35% 30% 25% koettu terveys keskinkertainen tai huono koulu-uupumusta 20% 15% 10% 5% kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus koulukiusattuna väh. kerran viikossa paljon vaikeuksia tehtävissä 0% ei kumpikaan toinen vanhemmista molemmat vanhemmat paljon vaikeuksia sos. suhteissa Vanhempien työttömyys THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk,

19 Viisas toimii varhain - inhimillisen pääoman investoinnin tuottoaste iän mukaan Pääoman tuottoaste Varhaisimpiin vuosiin sijoittaminen Varhaiskasvatukseen sijoittaminen Koulun ohjelmat Myöhempi koulutusja työllistäminen Heckman JJ, 2008, Schools, skills and synapses, Economic Inquiry 46:

20 Mitä syrjään joutumisen riskitekijöitä voidaan nykytiedon mukaan vähentää Vanhemman mielenterveysongelmat, erityisesti synnytyksen jälkeinen masennus Vanhemman alhaisen koulutuksen ja köyhyyden vaikutus Ankara, rankaiseva kasvatus Lapsen kaltoinkohtelu, perheväkivalta Käytöshäiriöt ja tarkkaavuuden häiriöt Koulukiusaaminen Maahanmuuton tuoma riski Oppimishäiriöt Nuoren masennus sekä päihde- ja rikoskierre

21 Viimeaikaisten tutkimusten ja selvitysten keskeisimmät päätelmät Palvelut eivät kaikilta osin vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Nuorten mielenterveysongelmia on paljon Palvelujen kokonaisuuden hallinta on heikkoa Palvelujärjestelmän rakenne on sektoroitunut yhteistyö ei aina toimi Lastensuojelun kuormitus on luvulta lisääntynyt yli 2-kertaiseksi Kuntien väliset erot ovat suuria 21

22 Kuka ottaisi kädestä kiinni ja vahvistaisi uskoa tulevaisuuteen? Riskitekijöillä ei saa leimata, syrjäytyminen tai pärjääminen on monen tekijän summa Ongelmat kietoutuvat toisiinsa ja kasaantuvat, huomioitava kokonaisuus Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä sujuvaksi Hyvinvointi luodaan arjessa, joten kehitysympäristöt, koti, koulu, kaverit, harrastukset otettava huomioon Hyvä itsetunto ja onnistumisen kokemukset kantavat Kiusaaminen jättää jälkiä Ongelmien näkymistä ei pidä jäädä odottelemaan

23 Jokainen lapsi tarvitsee siivet, joilla voittaa tuulet Perheiden hyvinvointi lasten hyvinvointi Kehitysympäristöjen tuki, suojaavien tekijöiden vahvistaminen Yksilön hyvinvoinnin ohella tärkeää myös yhteisöjen hyvinvointi Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen, lapset otettava huomioon aikuisten palveluissa Ehkäisevän työn oltava laaja-alaista, keskityttävä kokonaisuuteen ja vastattava todellisiin tarpeisiin Lasten ja nuorten hyvinvointi on kaikkien asia