Köyhyys lapsiperheiden karikkona. Professori Heikki Hiilamo Sosiaalitieteiden laitos/ Yhteiskuntapolitiikka sl 2014

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Köyhyys lapsiperheiden karikkona. Professori Heikki Hiilamo Sosiaalitieteiden laitos/ Yhteiskuntapolitiikka sl 2014"

Ahti Oksanen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Köyhyys lapsiperheiden karikkona Professori Heikki Hiilamo Sosiaalitieteiden laitos/ Yhteiskuntapolitiikka sl

3 Kokonaishedelmällisyys Suomessa ja Ruotsissa Kokonaishedelmällisyys Ruotsissa ja Suomessa Suomi Ruotsi

Alva Myrdal, 1902-1986 Syntyi ja opiskeli Uppsalassa Feministi, poliitikko ja aseistariisunnan puolestapuhuja Kris i befolkningsfrågan, 1934

4 Alva Myrdal, Syntyi ja opiskeli Uppsalassa Feministi, poliitikko ja aseistariisunnan puolestapuhuja Kris i befolkningsfrågan, 1934 (yhdessä miehensä Gunnarin kanssa) Folk och familj, 1944 (Nation and family 1968) Women s Two Roles. Home and Work, 1956 (yhdessä Viola Kleinin kanssa)

5 Kris i befolkningsfrågan Väestökato 1930-luvulla -> lapsen syntymä suisti perheen köyhyyteen -> lapsia syntyi aina vain vähemmän Ratkaisuna ei naisten tukeminen kotona, vaan naisten työssäkäynnin tukeminen - > naisten vapauksien (ts. tasa-arvon) toteuttaminen ja markkinoiden laajentaminen Taloudellinen kysymys lasten köyhyyden helpottaminen, kulttuurinen kysymys naisten oikeus työhön ( täysi kansalaisuus )

6 AM: työ ja lapset Vapaat markkinat eivät ota työn hinnassa huomioon työvoiman uusintamisen kustannuksia Markkinoiden takaama palkka ei riitä välttämättä perheiden elättämiseen -> lapsiköyhyyttä Ei velvollisuutta synnyttää lapsia köyhyyteen Naisten oikeuksien toteuttaminen palkitsee myös talouselämää -> naisten työssäkäynti nostaa työllisyysastetta Yhteiskunnan tuettava perheitä ja lasten kasvatusta

7 Modernin hyvinvointivaltion synty

8 Hyvinvoinnin kaksi kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Köyhät Sodanjälkeinen Suomi Köyhät Globalisoitunut Suomi

9 Hyvinvointivaltio on ollut pääosin menestystarina: Suomalaiset ovat nousseet vaurauteen Yhteiskuntarauha on taattu - MUTTA köyhyys alkanut jälleen lisääntyä

10 % Source: Riihelä, Sullström, Tuomala (2005): VATT Discussion papers 371, Updated Käytettävissä olevien tulojen muutos: vs Top 1% Decile Total

11 Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka Keskiluokka Köyhät Sodanjälkeinen Suomi Köyhät Hyvinvointivaltio Suomi Keskiluokka Köyhät Globalisoitunut Suomi

12 0,4 Lasten hoitoon käytetty aika sosioekonomisen aseman mukaan. 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0, Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Miehet Naiset

14 Mitä köyhyys on? Subjektiivinen, suhteellinen ja absoluuttinen näkökulma Vastentahtoinen tilanne, joka rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja käyttää elämän mahdollisuuksia hyväkseen Suhteellinen köyhyysraja: kulutusyksikkökohtaiset tulot alle 60% mediaanitulosta Absoluuttinen köyhyysraja : pitkäaikainen toimeentulotuen saaminen

15 Lasten pienituloisuusaste

16 Köyhien tai syrjäytyneiden lasten osuus Euroopassa 2008 ja 2011

17 Lasten pienituloisuus (%) huoltajan statuksen ja lapsen iän mukaan Vertaileva näkökulma Suomessa lapsiköyhyys ollut OECD-maiden matalimpia Sosiaalisen taustan vaikutus oppimistuloksiin (PISA) Suomessa pieni, suuri esim. USA, UK Pitkäaikaisköyhyys pienempää kuin useimmissa muissa maissa Mutta Suomessakin lapsiköyhyys ongelma * Köyhyyden periytyvyys lisääntynyt 1995 köyhistä perheistä lähtöisin olevien köyhyysriski 1.4 kertainen muihin nähden 2005 riski oli jo kaksinkertainen

18 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet % kaikista lapsiperheistä,

19 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet, % väestöstä,

20 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavat yksinhuoltajat % toimeentulotuen saajista,

21 Lapsiperheiden köyhyys Pienituloisuus yleistynyt mutta kv. vertailussa vielä matalalla tasolla Vakava köyhyys ja syrjäytyminen yleistyneet

22 Köyhyyden seurauksia

23 Lasten lkm Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sekä niistä huostassa ja kiireellisesti sijoitettuna olleet lapset vuosina * Kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleet lapset ja nuoret joista huostassa olleet lapset joista kiireellisesti sijoitettuina olleet lapset *Sama lapsi voi sisältyä sekä kiireellisesti sijoitettuihin että huostassa olleiden lukumääriin. Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/

24 Vuoden aikana huostassa olleet lapset suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön vuosina , % 3,5 3,0 2,5 % 2,0 1,5 1, vuotiaat vuotiaat 7 12-vuotiaat 3 6-vuotiaat 0 2-vuotiaat 0,5 0, Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/

25 Lasten ja nuorten lkm Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret vuosina Asiakkaina ollet lapset ja nuoret joista uudet asiakkaat Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/

26 Lasten lkm Ensimmäistä kertaa huostaan otetut tai ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitetut lapset vuosina * Lapset, joiden ensimmäinen rekisterimerkintä on kiireellinen sijoitus Lapset, joiden ensimmäinen rekisterimerkintä on huostaan otto * Ensimmäistä huostaanottoa tai ensimmäistä kiireellistä sijoitusta on saattanut edeltää lastensuojelun avohuollon tukitoimen sijoitus. Tieto ensimmäistä kertaa huostaan otetuista tai kiireellisesti sijoitetuista lapsista on luotettavin vuonna 1991 tai sen jälkeen syntyneillä lapsilla, koska valtakunnallista lastensuojelurekisteriä on alettu ylläpitää vuodesta 1991 alkaen. Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/

27 Elämässään ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitetut lapset sukupuolen mukaan ikäryhmittäin 2013* (N=2 765) v. 3 6-v v v v. Pojat (N=1 380) Tytöt (N=1 385) * Ensimmäistä huostaanottoa tai ensimmäistä kiireellistä sijoitusta on saattanut edeltää lastensuojelun avohuollon tukitoimen sijoitus Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/

28 Vanhempien etuustilanne marraskuussa 2004 (%) Työtön (työnhakija tai toimenpiteillä) Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=10 999) Äidit Vertailuaineiston vanhemmat (n = ) Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=9 288) Isät Vertailuaineiston vanhemmat (n = ) Sairausperusteiset Perhe-etuudet ,2 0,3 Opintotuki 2 2 0,7 0,8 Toimeentulotuki (ei em. etuuksia) Muu toimeentulo (ei työtön, ei em. etuuksia) Toimeentulotukea saavien osuus kaikista 7 0,5 7 0, ,7 % 4,1 % 31,2 % 3,8 %

29 % Vanhempien työkyvyttömyyseläkkeen saanti eri vuosina lapsen huostaanottokohortin mukaan. 0-8-vuotiaat lapset. Työkyvyttömyyseläke 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 miinus 3 vuotta miinus 2 vuotta miinus 1 vuosi Huostaanoton alkuvuosi plus 1 vuosi plus 2 vuotta plus 3 vuotta 2001 alkaneet (n=214) ÄIDIT 2002 alkaneet (n=300) ÄIDIT 2001 alkaneet (n=180) ISÄT 2002 alkaneet (n=252) ISÄT

32 Mistä köyhyys johtuu? Taustalla joku "negatiivinen" muutos (sosiaalinen riski) - Työttömyys/lomautus/palkan alennus - Yritystoiminnan loppuminen - Sairastuminen/vammautuminen - Koulutuksen keskeytyminen - Parisuhteen purkautuminen - Velkaantuminen/varallisuuden arvon romahtaminen Negatiivisuus liittyy markkinatulojen hankkimisen edellytyksiin -> Muutos voi koskea myös laajempaa perhepiiriä

33 Miten köyhyydestä päästään pois? Jokaisella sosiaalisella riskillä on vastinparina joku positiivinen muutos eli sosiaalinen mahdollisuus Riskin sijaan voidaan tarkastella positiivisia muutoksia/siirtymiä Positiiviset muutokset edellyttävät investointeja lapsiin

35 Miten turva kaikkien lasten hyvinvointi? Laadukas varhaiskasvatus Vanhemmille sopivasti töitä ja työtilaisuuksia Ilmainen koulutus ja terveydenhuolto Riittävät varhaiset matalan kynnyksen korjaavat palvelut (sote-uudistus) Riittävät ja korkeataloiset erityistason palvelut (sote-uudistus)

Samankaltaiset tiedostot

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto

Työterveyden Edistämisyhdistyksen juhlaseminaari Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Kokonaishedelmällisyys