Kuparin korroosio käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusolosuhteissa
|
|
- Sari Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuparin korroosio käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusolosuhteissa Marjut Vähänen
2 Sisältö Tausta Korroosioon vaikuttavat tekijät Jännityskorroosio Suolaiset ja hapettomat olosuhteet Mikro-organismit Kompaktoitu, sulfidipitoinen bentoniitti Kuparin korroosio vedessä EB-hitsin virumislujuus Päivitys Kuparin korroosion State-of-the-Art-raportista ( ) Tutkittavaa vielä
3 Tausta (1/3) Loppusijoituksen perusratkaisun lähtökohtana on ns. moniesteperiaate. Kapseli: Valurautainen sisäosa, johon käytettypolttoaine asetetaan, muodostaa suojan mekaanista rasitusta ja säteilyä vastaan sekä pitää polttoainesauvat paikoillaan. Sisäosaa ympäröi 5 cm:n paksuinen kuparivaippa, joka puolestaan antaa kapselille hyvän korroosiokeston. Kapselia ympäröivä bentoniitti paisuu ja estää veden liikkeet kapselin ympärillä.
4 Tausta (2/3) Kuparimateriaali on happivapaata kuparia (Cu-OFP), johon on mikroseostettu fosforia (30 70 ppm) virumiskestävyyden parantamiseksi korkeammissa lämpötiloissa ( C). Kapselin sisälle laitettava polttoaine - coctail mitoitetaan siten, että ympäröivän bentoniitin enimmäislämpötila on 100 C halutaan estää veden kiehuminen bentoniitin saturoitumisvaiheessa ja sitä kautta vedessä mahdollisesti olevan suolan konsentroituminen kapselin pinnalle lisäksi korkeampi lämpötila muuttaisi bentoniittisaven haluttuja ominaisuuksia oleellisesti. Kapseli suljetaan kansiosalla siten, että ensin polttoainesauvat kuivataan ja sen jälkeen sisälle johdetaan inerttiä kaasua (Argon tai Helium), jolla estetään typpihapon radiolyyttinen muodostuminen typestä ja kosteudesta. (Typpihappo aiheuttaa kuparin jännityskorroosiota [SKB 2004e, Posiva ].) Varsinainen sulkeminen tapahtuu joko elektronisuihkuhitsauksella (Electron Beam Welding) tai kitkatappihitsauksella (Friction Stir Welding). Hitsit tarkistetaan NDT-menetelmällä.
5 Tausta (3/3) Kuparin pitkäaikaiskäyttäytymistä Fennoskandian kallioperässä on tutkittu vuosien ajan. Kuparin korroosionkestoon vaikuttavat: pohjavesikemian ja loppusijoitustilaympäristön kehitys kompaktoidun ja vedellä saturoituneen bentoniittisaven läsnäolo Kapselin mekaaniseen kestävyyteen vaikuttavat: pohjaveden aiheuttama hydrostaattisen paineen bentoniitin paisuntapaineen sekä mahdollisesti tulevan jääkauden aikana syntyvän 3 km paksuisen jään aikaansaama hydrostaattinen paine Muita kuparin korroosiokestävyydessä huomioonotettavia seikkoja ovat: säteilyn vaikutus pohjavedessä olevien kemiallisten aineiden, kuten asetaattien, nitriittien ja kloridien vaikutukset kuparin jännitys- ja yleiseen korroosioon
6 Korroosioon vaikuttavat tekijät (1/3) Pohjaveden koostumus syvemmälle mentäessä laimeat pintavedet muuttuvat asteittain murtovedestä suolaisiin pohjavesiin [Posiva , 385]
7 Korroosioon vaikuttavat tekijät (2/3) Pohjaveden geokemiallisten ominaisuuksien vaikutukset pitkällä aikavälillä on osattava ennustaa kuvataan, miten pitoisuudet ja koostumukset tulevat muuttumaan tulevaisuudessa. Tarkasteluissa tulee ottaa huomioon erilaisia vaiheita, kuten: loppusijoitustilan rakentamisen aikana tapahtuvat häiriöt perustilaan nähden tilojen sulkemisen jälkeen tapahtuva geokemiallinen evoluutio. Tarkasteluajan ollessa jopa useita vuosia on lisäksi otettava huomioon ilmastossa tapahtuvat muutokset. On myös tärkeää tietää usean eri prosessien (THMCBGR = termo-hydro-mekaaninen-kemiallinen-biologinen-kaasu-säteily) mahdolliset vaikutukset pitkällä aikavälillä.
8 Korroosioon vaikuttavat tekijät (3/3) Suolaisuus (Cl-) ph Hapetus-pelkistysolosuhteet Sulfidit Ammonium Bentoniitin huokosvesikemia Mikrobit (IRB, SRB) Suomen kallioperässä tapahtuvat korroosioprosessit ovat: yleinen korroosio (etenkin hapellisella aikajaksolla ennen loppusijoitustilojen sulkemista ja heti sen jälkeen) paikallinen korroosio (pistekorroosio) mikrobien aiheuttama korroosio jännityskorroosio (SCC)
9 Jännityskorroosio (SCC) (1/2) Kupari: ammoniumin-, asetaatti- (OAc - ) ja nitriitti-ionien (NO 2- ) läsnä ollessa [Posiva WR ]: ammonium-ionit eivät aiheuta SCC:a Olkiluodon olosuhteissa [Posiva WR ] : asetaatti-ionit eivät aiheuta SCC:a Olkiluodon olosuhteissa Nitriittejä ei ole suomalaisen kallioperän pohjavesissä ja niiden käyttö onkin rajoitettu/kielletty ONKALOssa. SCC:n aiheuttavien aineiden määrä on kuitenkin pieni ja korroosiopotentiaaliarvot ovat huomattavasti alhaisemmat kuin SCC:n aikaansaavat potentiaaliarvot -> SCC epätodennäköinen prosessi. Vielä selvitettävää, voiko SCC tapahtua hapettomissa, sulfidipitoisissa olosuhteissa -> KYT-tutkimukset VTTllä
10 Jännityskorroosio (SCC) (2/2) Parhaillaan on menossa tutkimukset, joissa selvitetään potentiaalin vaikutusta jännityskorroosioon. OL-BA referenssi vesi & & M ammoniakki, lt = 25 o C, P = 14 MPa Sample 4: 325 mv SHE Sample 3: 250 mv SHE Sample 2: 150 mv SHE Sample 1: 0 mv SHE
11 Suolaiset ja hapettomat olosuhteet [Posiva WR ]: kuparin korroosio huoneen lämpötilassa käytännöllisesti katsoen pysähtyi tunnin jälkeen lähes hapettomissa olosuhteissa. Suolaisissa olosuhteissa kuparin yleinen korroosio jatkuu, kunnes systeemissä oleva happi on kulunut pois ja metallista kuparia on jäljellä CuCl 2.3Cu(OH) CuCl + (b) E / V vs. SHE wire probe Pt-1 Pt-2 E / V SHE CuCl 2 - (a) Cu CuO Cu 2 O time / day ph
12 Mikro-organismit Kuparin korroosion kannalta pahin tilanne olisi, jos sulfaattia pelkistävät bakteerit (SRB) muodostaisivat ns. biofilmin kuparin pinnalle tai bentoniittiin lähelle kuparin pintaa. Bakteerit selviytyvät korkeasta lämpötilasta (n. 100 C) ja γ- säteilyn määräkin on vähäinen kapselin pinnalla eikä riitä tappamaan bakteereja. On kuitenkin epätodennäköistä, että bakteerit selviytyvät, jos vesipitoisuus bentoniitissa on pieni ja puristuspaine korkea, ja lisäksi bentoniitin märkätiheys (eli paisunut ja saturoitunut bentoniitti) on suurempi kuin 2 g/cm 3, mikä onkin asetettu puskuribentoniitin tiheyden tavoitteeksi. Yksittäisiä tutkimustuloksia mikrobiaktiivisuudesta ko. tiheydessä on kuitenkin esitetty, joten mikrobitutkimuksia/selvityksiä kompaktoidussa bentoniitissa jatketaan vielä (SKB ja Kanada).
13 Kompaktoitu, sulfidipitoinen bentoniitti Pyriitti (FeS 2 ) ja sulfaatti (SO 4- ) ovat molemmat potentiaalisia sulfidilähteitä Sulfaattia pelkistävä bakteeri (SRB) voi muuntaa sulfaatit sulfideiksi, jotka edelleen voivat kulkeutua kapselin pinnalle ja muodostaa kuparisulfidikalvoja. Sulfidikalvot pienentävät kuparin liukoisuuspotentiaalia ja voivat siten heikentää kuparin korroosiokestävyyttä pelkistävissä olosuhteissa. Liuenneen sulfidin vaikutukset kuparin ja kupariseosten korroosiokestävyyteen on monimutkainen systeemi eikä täydellisen tyydyttävää mekanismia ole saatavilla ns.yhdistetyn potentiaalin mallinnus (ICC, Kanada), Posiva WR
14 Kuparin korroosio vedessä (1/3) KTH:n tutkijat Szakálos ja Hultquist ovat vuosina julkaisseet artikkeleita kuparin korroosiosta hapettomassa vedessä. He ehdottavat, että kupari voisi korrodoitua ottamalla happea vesimolekyyleiltä jopa hapettomissa olosuhteissa. Jos tämä olisi totta, prosessi mahdollistaisi yleisen korroosion jatkumisen ja kuparikapseli ei kestäisi loppusijoitusolosuhteita Lisäksi tutkijat esittävät, että korroosiossa muodostuva vetykaasu tekisi kuparimateriaaliin tunkeutuessaan siitä hauraan. Koetta on yritetty toistaa usean eri tutkimusryhmän toimesta (SKI 95-22, SKB TR-88-17, Simpson 1987), mutta tutkimuksissa ei saatu saman suuntaisia tuloksia.
15 Kuparin korroosio vedessä (2/3) Tilanne 3 kuukauden jälkeen: a) -alkutilanteessa happea vedessä ja kaasutilassa (pullon yläosassa) kuten Hultquistin kokeissa -vetyä läpäisevä Pd-ohutkalvo oksidoituneita alueita (tumman ruskea) b) -alkutilanteessa hapeton vesi ja kaasutilassa typpeä -vetyä läpäisevä Pd-ohutkalvo kuparin pinta näyttää a) kirkkaalta ja muuttumattomalta b)
16 Kuparin korroosio vedessä (3/3) Cu 1, Cu 2 -suljettu kaasutiiviisti (lasitulppa, tiivistys epoksilla) Cu 4, Cu 5 -suljettu siten, että vety pääsee systeemistä ulos (Pd -ohutkalvo, tiivistys epoksilla) -50 ml DI-vettä -kupariliuskojen pinta-ala 85 cm 2 -hehkutettu OFHC -kupari, 0.1 mm, kiillotus SiC paperilla (600 Grit/1200 P) -hapettomat olosuhteet
17 EB -hitsin virumislujuus (1/2) 1. Halutaan osoittaa että EB-hitseillä on riittävä virumislujuus/sitkeys loppusijoituskonseptiin 2. Halutaan ymmärtää EB-hitsien pitkäaikaisvirumisen (vaurioitumis) mekanismit 3. Tuotetaan riittävä datapohja EB-hitsin eliniän arvioimiseen i. Vetokokein ii. Virumiskokein iii. Optisilla venymämittauksilla (anisotropian vaikutus) 4. EB-hitsin eliniän arvio Murtumisen suhteen (ongelmana vaatimaton datapohja) Rakennesimulaatiolla (FEA) Uusien murtumismallien ja multiaksiaalisten vaurioitumisparametrien implementointi / verifiointi
18 EB hitsin virumislujuus (2/2) Koeohjelma käynnissä vuodesta 2006: 125 C,150 C ja 175 C Pitkäaikaisimmat kokeet (150 C) yli kahden vuoden mittaisia > h 175 C kokeissa on osoitettu, että hitsin lujuuskerroin pienentyy koeajan pidentyessä Virumisennusteiden mukaan ensimmäisiä murtoon asti edenneitä EB-sauvoja lämpötilassa 150 C saadaan 1,5 vuoden sisällä. Murtositkeys päättyneissä kokeissa hyväksyttävällä tasolla (>40%)
19 Päivitys Kuparin korroosion State-of-the-Art-raportista ( ) Käytetään uudempaa paikkatietoa (Olkiluoto & Laxemar & Forsmark) Uutta tietoa mikro-organismeista bentoniitissa Päivitykset yleisestä ja paikallisesta korroosiosta mm.: hyvin suolainen pohjavesi korkean ph:n vaikutus sulfidien vaikutus in situ korroosiokokeet (mm. LOT, CRT, FEBEX) bentoniitin paksuuden vaikutukset korroosionopeuteen uusimmat tutkimukset kuparin korroosiosta hapettomissa olosuhteissa suolaisessa ja puhtaassa vedessä uudet koe- ja mallinnustulokset sulfidien vaikutuksesta yleiseen korroosioon pitkällä (ja hapettomalla) ajanjaksolla Ls- syvyydellä olevan pohjaveden koostumuksen vaikutus SR-CANin skenaarioiden mukaisesti Päivitys nykytietämyksestä (mm. kapselin elinikä), kannanotot uusiin (kriittisiin) tutkimustuloksiin
20 Tutkittavaa vielä: Kuparin korroosio puhtaassa, hapettomassa vedessä Hitsiin jäävien jäännösjännitysten pitkäaikaisturvallisuuden arvioiminen EB-hitsin elinikäarvio Jännityskorroosion mahdollisuus hapettomissa, sulfidipitoisissa olosuhteissa Katodisen reaktion mekanismi (yhdistetyn potentiaalin malli) Mikrobiaktiivisuus kompaktoidussa bentoniitissa Tehdä pidempiaikaisempia korroosiokokeita, jotta alun transienttivaihe ei aiheuta virhettä tulosten tulkintaan (tietoja saadaan myös kansainvälisistä ison mittakaavan kokeista). Seurata korroosion kannalta keskeisiä parametreja eri vaiheissa, rakentamisesta lähtien ja arvioida niiden muuttumista seuraavien jääkausien jälkeiseen tilanteeseen asti. Olkiluodon olosuhteissa kuparin korroosion kannalta tärkeimmät seurattavat parametrit ovat: ph, happi, Eh, Cl -, HS -, NH 4+, metaani, asetaatti ja nitriitti.
Kestääkö kuparikapseli
Kestääkö kuparikapseli korroosiota 100 000 vuotta? Olof Forsén Materiaalitekniikan laitos KUPARIN KORROOSIONKESTÄVYYS Yleistä Kuparin korroosionkestävyys k on hyvä maassa, vedessä ja ilmassa maassa kuparin
LisätiedotKuparikapselin korroosio
Kuparikapselin korroosio Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari April 24, 2018 Pauliina Rajala VTT Technical Research Centre of Finland Ltd. Mikrobit Mikrobeilla tarkoitetaan mikroskooppisen
LisätiedotKuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa
Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi
LisätiedotKuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa
Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Olof Forsén, Antero Pehkonen, Jari Aromaa Aalto-yliopisto Timo Saario VTT 1 Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen
LisätiedotKuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa
Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
LisätiedotViranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin
Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus
LisätiedotSULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO
SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO Timo Saario VTT Temaattinen KYT-seminaari 29.04.2010 1 TAUSTAA - 1 Japanilainen tutkimusryhmä raportoi vuonna 2007 että CuOFP on altis sulfidien aiheuttamalle
LisätiedotRavinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä
Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia - seminaari, VTT Syväbiosfääritutkimus GTK:ssa
LisätiedotYdinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotKuparikapselin pitkäaikaiskestävyys
Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys Juhani Rantala, Pertti Auerkari, Stefan Holmström & Jorma Salonen VTT, Espoo Tapio Saukkonen TKK Materiaalitekniikan laboratorio, Espoo KYT2010 Puoliväliseminaari 26.9.2008,
LisätiedotKokonaismalli teräsbetonirakenteen ikääntymiselle voimalaitosjätteen loppusijoituksessa
Olli-Pekka Kari Jari Puttonen TKK, Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Kokonaismalli teräsbetonirakenteen ikääntymiselle voimalaitosjätteen loppusijoituksessa ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen tausta
LisätiedotKYT - Syväbiosfääritutkimukset. Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT
KYT - Syväbiosfääritutkimukset Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Mikrobien merkitys syväbiosfäärissä Mikrobiyhteisöt ovat hyvin monimuotoiset tuhansia lajeja Yleensä matala aineenvaihdunta,
LisätiedotKuparikapselin pitkäaikaiskestävyys
KYT2010 Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys Pertti Auerkari, Stefan Holmström & Jorma Salonen VTT, Espoo Tapio Saukkonen TKK Materiaalitekniikan laboratorio, Espoo Sisällys Johdanto: tausta ja tavoitteet
LisätiedotKertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat
Kertapullot Kaasuseokset ja puhtaat kaasut kertakäyttöisissä pulloissa. Kaasuvuotohälyttimien testaukseen, instrumenttien kalibrointiin, laboratoriokäyttöön tai erilaisiin prosesseihin. Testikaasut 314456
LisätiedotKallioperätutkimukset:
Kallioperätutkimukset: Loppusijoituksen geotieteellinen perusta Ilmo Kukkonen GTK KYT2010 seminaari Helsinki 18.3.2011 Aiheina tänään Loppusijoituksen periaate Pidätysesteet: teknilliset esteet ja kallioperä
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota
LisätiedotKallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen
Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen Radiokemian laboratorio Kemian laitos Juhani Suksi KYT 21 Kalliokulkeutuminen-seminaari 15.2.28 Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen Uraanin
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoainekapselin sulkeminen turvallisuutta vuoden päähän
Käytetyn ydinpolttoainekapselin sulkeminen turvallisuutta 250 000 vuoden päähän Hitsaustekniikkapäivä ja SHY:n Tampereen osaston 60 v. juhlat Tampere 19.04.2012 18.4.2012 Salonen Timo 1 Posiva Oy Ydinenergialain
LisätiedotBentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta
KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa
LisätiedotBentoniittipuskurin jääkauden jälkeinen eroosio
Bentoniittipuskurin jääkauden jälkeinen eroosio Matti Liukkonen & Markus Olin # # Nykyinen osoite: Science consulting cheq&diff BENTONIITTIPUSKURIN JÄÄKAUSIEROOSIO Jääkausi- eli glasiaalieroosio voi heikentää
LisätiedotYdinjätteen loppusijoitus Suomessa
Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa Johdatus ydinenergiatekniikkaan, Posivan projekti 28.3.2019 Aaltonen Ismo 1 Ydinjätehuolto, vaihtoehdot Jälleenkäsittely Varastointi Syvälle Pinnalle Loppusijoitus syvälle
LisätiedotYdinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi
Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, 24.42018, Espoo Muutama ajatus seminaarin aluksi Paula Ruotsalainen, STUK Petri Jussila, STUK 1 Sisältö 1. Kansallinen ydinjätetutkimus KYT
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotKYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
KYT2018 Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK 22.8.2014 Ydinjätehuollon kotimainen toimintaympäristö KYT2018-kaudella Posivan rakentamislupahakemus on käsittelyssä, käsittely valmistunee KYT2014-ohjelmakauden
LisätiedotSkenaarioita mikrobien vaikutuksesta bentoniitin turvallisuustoimintoihin
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Skenaarioita mikrobien vaikutuksesta bentoniitin turvallisuustoimintoihin Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari 24.4.2018, Otaniemi, Espoo Markus
LisätiedotKaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa Minna Vikman Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia-seminaari 24.4.2018 Esityksen
LisätiedotKYT2010 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA. KYT2010-tutkimusohjelman esittely Heikki Leinonen (Carrum Oy)
KYT2010 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA KYT2010-tutkimusohjelman esittely Heikki Leinonen (Carrum Oy) KYT-2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma Edeltävät JYT ja KYT ohjelmat 1989
LisätiedotPosivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella
Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotYdinjätekapselin deformaatiomekanismit Projektin johtaja: Hannu Hänninen Tutkijat: Kati Savolainen ja Tapio Saukkonen
Ydinjätekapselin deformaatiomekanismit Projektin johtaja: Hannu Hänninen Tutkijat: Kati Savolainen ja Tapio Saukkonen Projektin tavoite Selvittää mikroskooppinen ja makroskooppinen plastinen deformaatio
LisätiedotC-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT
C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 pidättyminen kalsiittiin Jukka Lehto, HY Radiokemian laboratorio
LisätiedotMiten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy
Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Posivan ohjelma Asennukset, koekäyttö Käyttötoiminnan aloitus noin 2020 Laitosten rakentaminen Käyttölupahakemus ONKALOn rakentaminen
Lisätiedot* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Pvm: 16.9.2015 Projekti: 1510019970/1 Näytteenottopvm: 8.9.2015 Näytteenottopiste: Alvettula, kaivo Näyte saapui: 8.9.2015 Näytteenottaja: Antti Rehula Analysointi aloitettu: 8.9.2015 Määritys 15TP02480
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa
LisätiedotTalousveden laatu ja pohjaveden käsittely
Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotTypenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla
2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron
LisätiedotKansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit
Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit 2 KYT pähkinänkuoressa KYT-tutkimusohjelma toteutetaan 2002-2005 tavoitelaajuus 1 M /vuosi pääasiallinen rahoittaja valtion
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotSTUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.
STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa
LisätiedotANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)
TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotTutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen
Olkiluodon kertomaa: Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Lähes neljän vuosikymmenen ajan käynnissä ollut tutkimustyö on tuottanut kattavasti tietoa, jota hyödynnetään tällä hetkellä käytetyn ydinpolttoaineen
LisätiedotLong-Term Intergity of Copper Overpack (L-TICO) KYT Puoliväliseminaari Juhani Rantala, VTT
Long-Term Intergity of Copper Overpack (L-TICO) KYT Puoliväliseminaari 17.4.2013 Juhani Rantala, VTT 3.5.2013 2 Viisi projektia Koordinoitu projekti Kaksi projektia liittyen kapselikuparin mekaaniseen
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
1 (5) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219962 (4774J/VALVLIYL), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotLuonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla
Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus 16.3.2016 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 SISÄLTÖ Posiva... 4 ONKALO lukuina... 5 Loppusijoitus lukuina... 6 Loppusijoituskapseli... 7 Käytetty polttoaine... 8 Käytetyn ydinpolttoaineen
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotTermodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:
Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
1 (4) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219952 (4774J/VALVVIIN), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen
LisätiedotMitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus
Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus eeva.k.nuotio@espoo.fi Sisältö Mitä hulevedet ovat? Miksi hulevesien hallintaa? - Pohjavedet -
LisätiedotKapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Kapseleissa kallioon Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa s. 4 s. 6 s. 10 s. 16 s. 20 Johdanto... 4 Vain turvallinen loppusijoitus on mahdollinen... 6 Loppusijoituskapseli Täyttömateriaalit
Lisätiedotluku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen
Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien
LisätiedotÍ%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
LisätiedotUmpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa
Umpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät m/s Mariella, Viking Line Milla Korhonen STUK Sisältö Umpilähteet Rakenne ja materiaalit
LisätiedotLoppusijoitustilan mikrobisto ja sen toiminta KYT2018 seminar, Malin Bomberg
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Loppusijoitustilan mikrobisto ja sen toiminta KYT2018 seminar, 24.4.2018 Malin Bomberg Syväbiosfääri vs. nuori planeetta Maa Syväbiosfääri oletetaan edustavan
LisätiedotAsiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND
113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
1 (5) Keski-Savon Vesi Oy Borginkatu 9 78300 VARKAUS Tilausnro 237265 (4618/Valvont), saapunut 14.6.2018, näytteet otettu 14.6.2018 Näytteenottaja: Anne Parkkinen NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 16184
LisätiedotGeoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta
LisätiedotTurvallisuusperustelun tarkastelua
Turvallisuusperustelun tarkastelua Loppusijoituksen turvallisuusperustelu LS-TUPER Koordinoitu KYT2014-hanke VTT, GTK, HYRL, LM Logo LM Logo HY 1 Tarkasteluperspektiivi Koordinointi Turvallisuusperustelun
LisätiedotTalousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp
YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta
LisätiedotIlmastollinen korroosio
Ilmastollinen korroosio MT-0.3301 Korroosionestotekniikan perusteet Ilmastollinen korroosio Ilmastollinen korroosio yleisin korroosiotapahtuma osuus kaikista korroosiotapahtumista yli 80 % Ilmastollisella
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotAlustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus
Alustus happamista sulfaattimaista Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 18.1.2016 Mitä ovat happamat sulfaattimaat? 1/2 Rikkipitoisia yleensä hienoja maalajeja Suomessa esiintyy kahta eri
LisätiedotSCOTT PRO 2 SUODATTIMET TEKNISET TIEDOT
SCOTT PRO 2 SUODATTIMET TEKNISET TIEDOT Testitulokset HUOM: Kaksoissuodattimisten puolinaamarien suodattimet testataan yksitellen, ja testissä käytetään puolitettua virtausta, esim. vaatimuksissa esitetty
LisätiedotDEE-54030 Kryogeniikka
DEE-54030 Kryogeniikka Kryogeeninen eristys Mitä lämmönsiirto on? Lämmönsiirto on lämpöenergian välittymistä lämpötilaeron vaikutuksesta. Lämmönsiirron mekanismit Johtuminen Konvektio Säteily Lämmönsiirron
LisätiedotGeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka
GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotKaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)
Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä
LisätiedotKÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN GEOLOGINEN LOPPUSIJOITUS JOHDANTO TURVALLISUUDEN ARVIOIMISEN PERUSTEISIIN (SYVENTÄVÄ OSUUS)
Tiedote Laatija: Palmu Marjatta Tunnus: Laadittu: 3.1.2011 Sivu(t) 1 (3) POSIVAN KURSSIN SYVENTÄVÄ OSUUS 15.2.-18.2.2011 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN GEOLOGINEN LOPPUSIJOITUS JOHDANTO TURVALLISUUDEN ARVIOIMISEN
LisätiedotTransistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos
Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:
LisätiedotPOSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA
TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1195/BollBeha), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Leif Helander
1 (3) Inkoon kunta Yhdyskuntatekniset palvelut Bergman, Peter PL 6 10211 INKOO Tilausnro 113791 (1195/BollBeha), saapunut 14.5.2019, näytteet otettu 14.5.2019 Näytteenottaja: Leif Helander NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotEsimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 17 1
POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotReaktiosarjat
Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine
LisätiedotVähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342
1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab
Lisätiedot/. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 #
! " ..*. /. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # # )+ # 4 * #/. ) ##! # *! # *), #. # 4 # #/. ) ## * # 6, #. # 4 # #/. ) / ## * / #/ 7 / #/. / #/ 4 # #/ # #//. ) # #/#
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
1 (5) Kajaanin Vesi Onnelantie 10 87100 KAJAANI Tilausnro 230585 (10007/HETERAVO), saapunut 13.12.2017, näytteet otettu 13.12.2017 (8:30-10:00) Näytteenottaja: Halonen Jarmo NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
LisätiedotTUTKIMUSMAKSUT 1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ
1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ KAINUUN ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖLABORATORIO TUTKIMUSMAKSUT 1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Bacillus cereus 17,00 Campylobacter spp. 39,50 Clostridium perfringens
LisätiedotKäytännön esimerkkejä on lukuisia.
PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää
LisätiedotPOSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI
POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI Taustaa ja tilannekatsaus luvituksesta ATS-seminaari 27.1.2011 27.1.2011 Ruuska Vesa 1 Tästä lähdettiin Helsingin Sanomat 11.11.1983 27.1.2011 Ruuska
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotVesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit
1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet
LisätiedotNormaalipotentiaalit
Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero
LisätiedotTarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä
3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.
LisätiedotJOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO
1 JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO Lähtötiedot Rakennettavuusselvityksen mukaan osalla aluetta on paineellista pohjavettä. Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella
Lisätiedot