Ydinjäte: ikuinen terveysriski
|
|
- Kirsti Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ydinjäte: ikuinen terveysriski Ydinjäte kuuluu vaarallisimpiin ihmiskunnan tuottamiin materiaaleihin. Se sisältää useita radioaktiivisia ja elimistöön kertyviä aineita, kuten plutoniumia. Plutonium-239:n puoliintumisaika on vuotta, joten sadassa vuodessa ydinjätteen sisältämän plutoniumin määrä alenee vain 0,3 %. Kilpirauhaseen kertyvän jodi-129:n puoliintumisaika on 16 miljoonaa vuotta. Jäte täytyisi kyetä eristämään elävästä luonnosta vähintään vuoden ajaksi, mikä ei nykytietämyksellä ole mahdollista (ks. myös taulukko 1). Jos limsatölkillinen ydinjätettä sekoitettaisiin koko Suomen suurimman järven, Päijänteen, vesimäärään, säteilyn raja-arvot juomavedessä ylittyisivät. Ydinjäteyhtiö Posiva haluaa haudata lähes tonnia tätä jätettä Suomen maaperään. Kun ydinpolttoainetta "poltetaan" ydinreaktorissa, siihen muodostuu äärimmäisen vaarallisia radioaktiivisia aineita. Mitä enemmän energiaa uraanipolttoaineesta vapautetaan, sitä radioaktiivisemmaksi polttoaine muuttuu ja sitä helpommin vapautuvassa muodossa radioaktiiviset aineet ovat. Olkiluotoon rakenteilla oleva reaktorityyppi on suunniteltu käyttämään ydinpolttoainetta entistä intensiivisemmin. Lopputuloksena reaktorin tuottama ydinjäte olisi jopa 7 kertaa vaarallisempaa kuin vanhempien reaktorien ja leviää pohjaveteen huomattavasti helpommin. Voidaankin puhua "superydinjätteestä". Suomesta maailman suurin ydinjätteen tuottaja? rekkalastillista milj. ihmistä kohti Ydinjätteen tuotanto vuodessa Flamanville 3 7. reaktori 6. reaktori Olkiluoto 3 0 Kuvio 1. Ydinvoiman lisärakentaminen tekisi Suomesta maailman ylivoimaisesti suurimman ydinjätteen tuottajan henkeä kohti.
2 Olkiluotoon suunniteltu ydinjätehauta Olkiluotoon suunniteltava ydinjätehauta perustuu konseptiin, jonka Ruotsin ydinteollisuus kehitti 1980-luvulla 1970-luvulla tehdyn tutkimustyön pohjalta. Malli on pysynyt oleellisilta osiltaan muuttumattomana siitä lähtien ja on kopioitu sellaisenaan Suomeen. Vuonna 1999 ydinjäteyhtiö Posiva valitsi ehdotuksensa jätehaudan sijaintipaikaksi Suomessa. Lupaa ydinjätehaudan rakentamiseen ei ole myönnetty. Posiva tekee parhaillaan rakentamislupahakemukseen vaadittavaa tutkimusta ja pyrkii jättämään lupahakemuksen Yritys tähtää loppusijoituksen aloittamiseen vuonna Ruotsissa vastaava yritys pyrkii aloittamaan korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituksen vuonna Ydinjätehauta on suunniteltu louhittavaksi peruskallioon, jossa jäte on pohjaveden ympäröimää. Malli perustuu ihmisen tekemiin keinotekoisiin esteisiin joilla ydinjäte eristetään ympäristöstä. Ideana on pakata jäte valuraudasta ja kuparista valmistettuihin kapseleihin, jotka asetetaan tunnelin lattiaan porattuihin reikiin ja ympäröidään bentoniittisavella. Luola rakennetaan noin metrin syvyyteen. Yksikään päästöesteistä ei kestä ikuisesti; Posiva pyrkii osoittamaan, että niiden voidaan luottaa kestävän "tarpeeksi kauan", jotta radioaktiivisen aineen leviäminen ympäristöön on vähittäistä ja tapahtuu vasta kun jätteen radiotoksisuus on riittävästi alentunut. Yleensä tämän katsotaan tarkoittavan satojentuhansien vuosien mittaista ajanjaksoa. Päästöesteiden tuhoutumisprosessien ja -nopeuden suhteen tutkimustiedossa on suuria aukkoja ja epävarmuustekijöitä, joista monia ovat osoittaneet jopa kansallisten säteilyviranomaisten toimeksiannosta tehdyt tieteelliset arvioinnit. Näin vapautumisesteet voivat pettää Korroosio, eroosio ja mekaaninen rasitus voivat saada keinotekoiset päästöesteet pettämään paljon nopeammin kuin on ennakoitu. Ruotsin Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun viime vuosija julkaisemat tutkimukset osoittavat, että kupari voi hapettomissa olosuhteissa syöpyä 1000-kertaisella nopeudella teollisuuden oletukseen verrattuna. Tästä seuraa, että 5 cm:n paksuiset kuparikapselit voivat rikkoutua alle tuhannessa vuodessa. 1 Ensimmäisten vuosisatojen ajan jäte on erittäin kuumaa ja nopeuttaa näin esimerkiksi kuparin korroosiovauhtia useiden kertaluokkien verran. Elektrokemiallinen korroosio ja jännitekorroosiomurtumat kuuluvat vähiten ymmärrettyihin korroosiomekanismeihin. Pitkäkestoinen altistuminen korkeille lämpötiloille vaikuttaa bentoniittisaveen tuntemattomilla tavoilla. 2 Pohjaveden aiheuttama eroosio saattaa kuluttaa 1 Hultquist,. et al. (2009). Water Corrodes Copper. Catalysis Letters, Volume 132, Numbers W.E. Falck and K.-F. Nilsson (2009). eological Disposal of Radioactive Waste: Moving Towards Implementation. Reference Report. European Commission Joint Research Centre, p 13.
3 bentoniittipuskurin, ja prosessi tunnetaan heikosti. 3 Sementissä, teräksessä, bentoniitissa, pohjavedessä ja kalliossa olevien aineiden väliset kemialliset reaktiot ja muu vuorovaikutus tunnetaan huonosti. 4 Joihinkin tuhansista jätekapseleista jää mitä luultavimmin valmistusvikoja, tai ne vahingoittuvat sijoituksen tai sijoituspaikan täyttövaiheen aikana. 5 Näin radionuklidien leviäminen inen ympäristöön alkaa välittömästi, samoin teräksen korroosion aiheuttama vedyn tuotanto. Jätehaudassa saattaa olla nopeita vapautumiskanavia radionuklideille, kuten peruskallion toteamatta jääneitä halkeamia tai louhinnan aikana syntyneitä vaurioita. Halkeamien ja pohjavesisuonien täydellinen kartoittaminen peruskalliosta on äärimmäisen vaativaa, lähes mahdotonta. 6 Ihmisen tunkeutumisella KBS-3-loppusijoituskohteeseen voi olla katastrofaaliset seuraukset, kun tunkeutujat purkavat päästöesteet. Lisäksi jätettä voidaan käyttää ns. likaisiin pommeihin tai atomipommeihin. Kun suurimittainen ydinteknologian käyttö siviili- ja sotilaallisiin tarkoituksiin aikanaan loppuu, ydinjäte pysyy helpoimmin ydinaseisiin saatavilla olevana materiaalina. Loppusijoituspaikkaan jää myös suuria määriä arvokkaita raaka-aineita, aineita, kuten kuparia ja terästä. Jätesäilön todellisen sisällön ilmaiseminen tulevaisuuden sivilisaatioille on käytännössä mahdoton tehtävä. Kuvio 2. Valomikroskoopin poikkileikkauskuva alunperin 100 Skandinaviaa aviaa kohtaa ainakin yksi jääkausi seuraavan mikrometrin paksuisesta vuoden aikana. Jääkaudet tuovat mukanaan kuparilevystä, joka on ollut valtavia, yli kilometrin paksuisen jäämassan muutoksista johtuvia maanjäristyksiä. 7 Jääkausien aiheuttamia murtumalinjoja on myös ehdotettujen kupari kestää korroosiota hapettomissa oloissa satoja loppusijoituspaikkojen ojen läheisyydessä. Ikirouta, tuhansia vuosia. maanjäristykset ja happipitoisen makean veden pääsy loppusijoitusluolaan kuluttavat pois sen, mitä ihmisen rakentamista päästöesteistä ja tislatussa, hapettomassa vedessä 15 vuotta. Paikallinen korroosio näkyy selvästi. Posiva olettaa, että 3 Swedish Nuclear Power Inspectorate (2008). SKI:s yttrande och utvärdering av SKB:s redovisning av Fud-program pdf 4 W.E. Falck and K.-F. Nilsson (2009). eological Disposal of Radioactive Waste: Moving Towards Implementation. Reference Report. European Commission Joint Research Centre. 5 Suomalainen ydinjäteyhtiö Posiva olettaa viallisten osuudeksi yhden tuhannesta kapselista, ks. Vieno, T. & Nordman, H Safety assessment of spent fuel disposal in Hästholmen, Kivetty, Olkiluoto and Romuvaara TILA-99. Posiva Oy, Helsinki, Finland. Posiva Report POSIVA Myöhempi testaus on osoittanut, että merkittävää ohenemista voi ilmetä valmistusvaiheessa joka sadannessa kapselissa, ks. Pastina, B. & Hellä, P. (2006). Expected Evolution of a Spent Nuclear Fuel Repository at Olkiluoto. Posiva. 6 W.E. Falck and K.-F. Nilsson (2009). eological Disposal of Radioactive Waste: Moving Towards Implementation. Reference Report. European Commission Joint Research Centre. 7 Matti Saarnisto 2008: Evaluation report on the Posiva report STUK, saatavissa tilauksesta.
4 suojauksista on jäljellä. Pahimmassa tapauksessa uusi kalliosiirros leikkaa loppusijoituspaikan halki, tuhoaa kaikki päästöesteet kerralla ja tarjoaa näin jätteelle suoran purkautumisväylän maanpinnalle. Jääkausiin liittyvät vesi-, maa- ja jäämassojen liikehdinnät levittävät radioaktiivista saastetta laajoille maa- ja vesialuille, jolloin puhdistus käy mahdottomaksi. Suomen säteilyturvakeskus tilasi professori Matti Saarnistolta, entiseltä Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeriltä ja eologian tutkimuskeskuksen johtajalta, arviota ydinjäteyhtiö Posivan tutkimuksista, jotka koskevat loppusijoituspaikan turvallisuutta pitkällä aikavälillä. Saarniston mukaan kaikki ennusteet loppusijoituspaikan turvallisuudesta - - seuraavan jääkauden alun jälkeen ovat spekulaatiota eivätkä perustu tieteellisiin faktoihin. Nopea maanpinnan nousu ja vajoaminen johtavat väistämättä voimakkaaseen seismiseen toimintaan ja maanjäristyksiin, ja jäätiköitymisen välisinä aikoina loppusijoituspaikka on veden alla tuhansia vuosia. Ikirouta tunkeutuu mitä todennäköisimmin loppusijoituspaikan syvyyteen ja syvemmälle. Näin ollen seuraavan vuoden aikana loppusijoituspaikka tulee olemaan mannerjäätikön tai veden peitossa noin tuhannen vuoden ajan, ilman että sen kehitystä voitaisiin mitenkään hallita. Saarniston mukaan jääkausiin liittyvä seisminen toiminta on huomioitu Posivan arvioissa puutteellisesti eikä sen vaikutuksia ole arvioitu lainkaan. 7 Esteiden pettämisestä ympäristön saastumiseen Sekä Suomessa että Ruotsissa ehdotetut loppusijoituspaikat ovat Itämeren rannalla, osittain suoraan merenpinnan alapuolella, noin metrin syvyydessä. Tässä syvyydessä pohjavesi virtaa sijoituspaikan läpi ja merta kohti, mistä seuraa, että jätehaudan alkaessa vuotaa radioaktiivista saastetta kulkeutuu mereen vuoden kuluessa. 8 Arvioissa radionuklidien liukenemisesta pohjaveteen ja siirtymisnopeudesta peruskalliossa on suuria epävarmuustekijöitä, ja ne perustuvat heikkolaatuiseen tutkimusmateriaaliin. Suurin osa esim. uraanin ja plutoniumin kemiallisesta tutkimuksesta on tehty olosuhteissa, jotka, esimerkiksi muttei ainoastaan lämpötilojen osalta, ovat "kaukana luonnossa ilmenevistä" 9. Erityisen merkityksellistä suomalaisten ja ruotsalaisten projektien kannalta on tutkimusmateriaalin puute radionuklidien käyttäytymisestä suolaisessa vedessä. 10,11 8 Björn Dverstorp (2007). SSI:s granskning av SKB:s storregionala grundvattenmodellering för östra Småland (SKB Rapport 06-64). Swedish Radiation Protection Authority. 9 W.E. Falck and K.-F. Nilsson (2009). eological Disposal of Radioactive Waste: Moving Towards Implementation. Reference Report. European Commission Joint Research Centre, pp IAEA (2007). Spent Fuel and High Level Waste: Chemical Durability and Performance under Simulated Repository Conditions Results of a Coordinated Research Project IAEA-TECDOC W.E. Falck and K.-F. Nilsson (2009). eological Disposal of Radioactive Waste: Moving Towards Implementation. Reference Report. European Commission Joint Research Centre, pp17-18.
5 Bentoniittisavi voi olla jätehaudan kannalta erityisen ongelmallinen materiaali, sillä se muodostaa kolloideja, jotka sitovat heikosti liukenevia radioaktiivisia aineita. Kolloidit liikkuvat peruskalliossa helposti pohjaveden mukana. Tämä lisää suuresti biosfääriin joutuvan radioaktiivisen jätteen määrää. 12,13 Joitakin epävarmuustekijöistä voitaisiin poistaa ja puuttuvia tietoja täydentää suorittamalla pitkäkestoisia kokeita olosuhteissa, joiden oletetaan vallitsevan jätehaudassa; ensimmäiset tämänkaltaiset tutkimukset aloitettiin vasta 1990-luvun lopussa, eivätkä tähänastiset tulokset tue aiempaa, KBS-3-suunnitelmassa oletettua mallia kuparin ja saven käyttäytymisestä pitkän ajan kuluessa. Teollisuus väittää voivansa ohittaa epävarmuustekijät turvautumalla varovaisiin arvioihin. Tutkimustiedon aukot ovat kuitenkin monessa kohdin niin suuria, että mikä tahansa arvaus suuntaan tai toiseen voi olla yhtä pätevä, ja siten koko varovaisen arvion periaate menettää merkityksensä. 14 Muodostumisalue Poistumisalue Itämeri Olkiluodon ydinjätehauta Kuvio 2. Olkiluotoon suunniteltu ydinjätehauta sijaitsisi alle kilometrin päässä Itämeressä paikassa, jossa pohjavesi virtaa suoraan mereen. Jätteen ikä Syöpätapauksia Taulukko 1. Syöpätapausten määrä, joka aiheutuu, jos yksi litra käytettyä ydinpolttoainetta pääsee ihmisten juomaveteen tai ravintoketjujen kautta ruokaan 15. Yksi EPR-reaktori tuottaa käyttöaikanaan noin litraa ydinjätettä. 12 SKB Rapport R W.E. Falck and K.-F. Nilsson (2009). eological Disposal of Radioactive Waste: Moving Towards Implementation. Reference Report. European Commission Joint Research Centre, p Ks. esim. "Using Thermodynamic Sorption Models for uiding Radioelement Distribution Coeffient (Kd) Investigations A Status Report" Dixon and Wigeland 2008: The Impact of Burnup on the Performance of Alternative Fuel Cycles, s sekä viite 17.
6 Hoitaako Säteilyturvakeskus tehtävänsä? 1990-luvun puoliväliin asti Loviisan reaktorien ydinjäte dumpattiin Venäjälle. Säteilyturvakeskuksen mukaan sekin oli täysin ongelmatonta, vaikka jäte päätyi säilytettäväksi täysin ala-arvoisissa olosuhteissa Majakissa, joka on maailman radioaktiivisesti saastuneimpia paikkoja. 16 Suomalaisviranomaisten jätehaudalle asettamat kriteerit ovat väljiä. Vaatimukset sallivat 0,1 millisievertin säteilyaltistuksen väestölle henkeä kohti vuosittain ensimmäisten vuoden aikana. Kun suuri määrä ihmisiä altistuu kymmenien tuhansien vuosien ajan pienelle lisäsäteilyannokselle, tuloksena on suuri määrä syöpäkuolemia. Jos esim ihmistä altistuu vuoden ajan vaatimusten mukaiselle enimmäismäärälle säteilyä, on aiheutuvien syöpätapausten odotusarvo Ydinjätehaudan valmistelu on edennyt täysin ydinteollisuuden ehdoilla. Eri loppusijoitustapoja ei vertailtu avoimesti ja paikan valintaan viranomaisilla ei ollut sananvaltaa. Loppusijoitustapa valittiin edullisuuden perusteella, ei suinkaan turvallisuuden. Samoin sijoituspaikan valinnan ratkaisi myötämielisen kunnan löytäminen, ei paikan sopivuus. Loppusijoituksen aikataulu on maailman tiukin, mikä jättää viranomaisille hyvin vähän liikkumavaraa. Mitä jätteelle sitten pitäisi tehdä? Lopettaa sen tuottaminen, sillä hyväksyttävää tapaa huolehtia jätteestä ei ole Parantaa jätteen välivarastointia rakentamalla voimaloiden yhteyteen huomattavasti paremmin suojattu, mahdollisesti maanalainen välivarasto. Tällä hetkellä jätettä säilytetään riskialttiissa olosuhteissa ja heikosti suojattuna. Vaikka loppusijoitus hyväksyttäisiin, ydinvoimaloiden välivarastoissa olisi radioaktiivista jätettä vielä pari vuosikymmentä sulkemisen jälkeenkin, Olkiluoto 3:n tapauksessa noin vuoteen 2100 asti. Jatkaa loppusijoitusvaihtoehtojen tutkimista. Kiire loppusijoituksen kanssa johtuu lähinnä politiikasta jätettä on joka tapauksessa valtavat määrät välivarastoissa vielä vuosikymmenien ajan. 16 Helsingin Sanomat STUK: Ydinjätteiden vienti Venäjälle ekologisesti perusteltua. 17 ICRP 2006: Biological and Epidemiological Information on Health Risks Attributable to Ionising Radiation, s
Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
LisätiedotSTUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.
STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa
LisätiedotBentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta
KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
LisätiedotMaanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa
Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...
LisätiedotYdinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava
Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta
LisätiedotTutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen
Olkiluodon kertomaa: Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Lähes neljän vuosikymmenen ajan käynnissä ollut tutkimustyö on tuottanut kattavasti tietoa, jota hyödynnetään tällä hetkellä käytetyn ydinpolttoaineen
LisätiedotYdinvoimalaitoksen polttoaine
Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti
LisätiedotKuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa
Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Olof Forsén, Antero Pehkonen, Jari Aromaa Aalto-yliopisto Timo Saario VTT 1 Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen
Lisätiedotseminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä.
Suomen geologisen seuran Ydinjätteiden loppusijoitusseminaari Arppeanumissa, Helsingissä 7.4.2011 TONI EEROLA seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Sen tuloksena syntyy korkea-aktiivista
LisätiedotUraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset
Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset
LisätiedotHyvinvointia ydinsähköllä
Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme
LisätiedotYdinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -
LisätiedotViranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin
Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus
Lisätiedot2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA
SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA
LisätiedotYdinjätteen loppusijoitus Suomessa
Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa Johdatus ydinenergiatekniikkaan, Posivan projekti 28.3.2019 Aaltonen Ismo 1 Ydinjätehuolto, vaihtoehdot Jälleenkäsittely Varastointi Syvälle Pinnalle Loppusijoitus syvälle
LisätiedotHalvalla menee - mutta menköön?
Halvalla menee - mutta menköön? Miksi Posiva Oy:n periaatepäätöshakemus ydinjätteiden sijoittamisesta kallioperään pitää hylätä: 1. Posivan ehdottama menettely on päinvastainen kuin useimmissa muissa maissa:
LisätiedotUmpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa
Umpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät m/s Mariella, Viking Line Milla Korhonen STUK Sisältö Umpilähteet Rakenne ja materiaalit
LisätiedotPOSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA
TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan
LisätiedotYdinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä
Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti 21.6.2012 TEM/709/00.04.01/2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Väliraportoinnin tarkoitus ja sisältö Raportoidaan työn edistymisestä elinkeinoministerille
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotPosivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella
Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät
LisätiedotOhje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.
LisätiedotKestääkö kuparikapseli
Kestääkö kuparikapseli korroosiota 100 000 vuotta? Olof Forsén Materiaalitekniikan laitos KUPARIN KORROOSIONKESTÄVYYS Yleistä Kuparin korroosionkestävyys k on hyvä maassa, vedessä ja ilmassa maassa kuparin
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotAVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot päästöille 3 3.1
LisätiedotAvoin kirje työ- ja elinkeinoministeriölle, STUK:ille, Posivalle sekä kaikille Suomen hallituksen jäsenille
Avoin kirje työ- ja elinkeinoministeriölle, STUK:ille, Posivalle sekä kaikille Suomen hallituksen jäsenille 28.12.2012 Posiva jätti työ- ja elinkeinoministeriölle käytetyn ydinpolttoaineen KBS-3 menetelmään
LisätiedotTorium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun Matti Kataja
Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun 4 2017 Matti Kataja Energian tulevaisuus, 1000 v Ei ole maaöljyä, kasveista saadaan öljyä Ei ole maakaasua Ei ole voimalakelpoista
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos
LisätiedotTalousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2010 vp
YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2010 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna
LisätiedotKÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä
KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä II SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ydinvoima ja ydinjäte...2 2.1 Ydinenergian kaupallinen
LisätiedotEU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus
EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää ään n? Reaktoriturvallisuus Eija Karita Puska, VTT EURATOM in FP 7 (from FP7 factsheets www.ec.europa.eu/research) 2 Budget: 2.7 billion
LisätiedotTalousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp
YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta
LisätiedotVoimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella
Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):
LisätiedotTšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä
LisätiedotMiten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy
Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Posivan ohjelma Asennukset, koekäyttö Käyttötoiminnan aloitus noin 2020 Laitosten rakentaminen Käyttölupahakemus ONKALOn rakentaminen
LisätiedotKaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa Minna Vikman Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia-seminaari 24.4.2018 Esityksen
LisätiedotYdinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa
ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset
LisätiedotKairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla
Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti
LisätiedotAVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
OHJE ST 6.2 / 9.1.2017 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot
LisätiedotFortumin periaatepäätöshakemus LOV3-ydinreaktorista (390/815/2009)
Työ- ja elinkeinoministeriö reenpeace / Lauri Myllyvirta (050 3625 981) Iso Roobertinkatu 20-22 A, 00120 Helsinki Asia: Fortumin periaatepäätöshakemus LOV3-ydinreaktorista (390/815/2009) reenpeace kiittää
LisätiedotKYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari
KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari 1 Tutkimusohjelman tavoitteet KYT-ohjelman pitkän aikavälin tarkoituksena on osaltaan ylläpitää kansallista osaamista ydinjätehuollon alalla ja edistää
LisätiedotFennovoiman 1-2 ydinreaktoria koskeva periaatepäätöshakemus (49/815/2009)
Työ- ja elinkeinoministeriö reenpeace / Lauri Myllyvirta (050 3625 981) Iso Roobertinkatu 20-22 A, 00120 Helsinki Asia: Fennovoiman 1-2 ydinreaktoria koskeva periaatepäätöshakemus (49/815/2009) reenpeace
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 SISÄLTÖ Posiva... 4 ONKALO lukuina... 5 Loppusijoitus lukuina... 6 Loppusijoituskapseli... 7 Käytetty polttoaine... 8 Käytetyn ydinpolttoaineen
LisätiedotHyvä tietää ydinjätteestä
Hyvä tietää ydinjätteestä Sisällysluettelo Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella... 3 Käytetty polttoaine... 6 Polttoaineniput reaktorissa...6 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen...
LisätiedotAjankohtaiset asiat TEM:stä. Jorma Aurela ATS:n vuosikokous 28.2.2013
Ajankohtaiset asiat TEM:stä Jorma Aurela ATS:n vuosikokous 28.2.2013 Ydinenergialain mukaiset lupa-asiat Olkiluoto 3 yksikön käyttölupahakemusta odotetaan ensi vuoden kuluessa. Käyttöönotto 2014-2016?
LisätiedotAsia: Diaarinumero: 820/815/2008 Lausunto koskien Posiva Oy:n loppusijoituslaitoksen laajentamisen YVA-selostusta.
12.1.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö Valtioneuvosto Lähettäjät: Naiset Atomivoimaa Vastaan liike Ulla Klötzer, Järvikyläntie 6, 02780 Espoo Naiset Rauhan Puolesta liike Lea Launokari, Kaksosmäki 24, 02400
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käytöstäpoisto
Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,
LisätiedotURAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN
URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN Esko Ruokola, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET Polttoainekierron alkupää Uraanin louhinta ja rikastus,
LisätiedotKYT2010 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA. KYT2010-tutkimusohjelman esittely Heikki Leinonen (Carrum Oy)
KYT2010 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA KYT2010-tutkimusohjelman esittely Heikki Leinonen (Carrum Oy) KYT-2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma Edeltävät JYT ja KYT ohjelmat 1989
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014
1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 4 2 Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen luvituksen
LisätiedotPOSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI
POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI Taustaa ja tilannekatsaus luvituksesta ATS-seminaari 27.1.2011 27.1.2011 Ruuska Vesa 1 Tästä lähdettiin Helsingin Sanomat 11.11.1983 27.1.2011 Ruuska
LisätiedotKYT2022-puiteohjelmakausi
KYT2022-puiteohjelmakausi STUKin ajatuksia tulevasta ohjelmakaudesta STUKin kannalta merkittävät tapahtumat KYT2022-kaudella Posivalle on myönnetty rakentamislupa 2015 ja se on aloittanut loppusijoituslaitoksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (7) 20 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL 2013-014782 T 11 01 05
LisätiedotKansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit
Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit 2 KYT pähkinänkuoressa KYT-tutkimusohjelma toteutetaan 2002-2005 tavoitelaajuus 1 M /vuosi pääasiallinen rahoittaja valtion
LisätiedotLausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle
Lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle 16 helmikuuta 2001 Tohtori Helen Wallace, vanhempi tutkija, Greenpeace Iso-Britannia Johdanto 1. Greenpeace vastustaa ydinvoimaa osittain sen tuottamien ydinjätteiden
LisätiedotYdinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3
OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset
Lisätiedotyleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten
Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo
LisätiedotBentoniittipuskurin jääkauden jälkeinen eroosio
Bentoniittipuskurin jääkauden jälkeinen eroosio Matti Liukkonen & Markus Olin # # Nykyinen osoite: Science consulting cheq&diff BENTONIITTIPUSKURIN JÄÄKAUSIEROOSIO Jääkausi- eli glasiaalieroosio voi heikentää
LisätiedotKuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa
Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka
LisätiedotPentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.
Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto
LisätiedotKuparikapselin korroosio
Kuparikapselin korroosio Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari April 24, 2018 Pauliina Rajala VTT Technical Research Centre of Finland Ltd. Mikrobit Mikrobeilla tarkoitetaan mikroskooppisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014
Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) 3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL 2013-014782 T 11
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja WPDElab 3 -mittausjärjestely
Pro Gradu -tutkielma Fysiikka Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja WPDElab 3 -mittausjärjestely Jari Rinta-aho 2016 Ohjaaja: Tarkastajat: FT Mikko Voutilainen Prof. Kai Nordlund FT Mikko Voutilainen
LisätiedotGeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka
GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin
LisätiedotKORKEA AKTIIVISEN JÄTTEEN LOPPUSIJOITUS. Ulla Klötzer Naiset Atomivoimaa Vastaan
KORKEA AKTIIVISEN JÄTTEEN LOPPUSIJOITUS Ulla Klötzer Naiset Atomivoimaa Vastaan 28.4.2013 Uusi teollinen Suomi, WSOY 1994, Sitran julkaisusarja (nro 137) Sitra = Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Tehtävänä
LisätiedotHakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.
Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,
LisätiedotSeurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista
Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista vaikutuksista ja tiedonvälityksestä Eurajoen ja sen naapurikuntien asukkaiden näkökulmasta (SEURA) Tutkijat Professori Tapio
LisätiedotTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2001 vp
TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta
LisätiedotFennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo
Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön
LisätiedotSuomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto
Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Eduskunta 1.7.2010 Valiokunnat YmV (enemmistö 9-8 vastusti), TuV (kaikki muut valiokunnat
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt
LisätiedotYDINTURVALLISUUSNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2017
Säteilyturvakeskus Pöytäkirja 1 (5) YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2017 Aika Keskiviikko 24.5.2017 klo 9:30 Paikka STUK, nh. 4386 Röntgen, 4 krs Osallistujat Tekniikan tohtori Seppo Vuori puheenjohtaja
LisätiedotKapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Kapseleissa kallioon Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa s. 4 s. 6 s. 10 s. 16 s. 20 Johdanto... 4 Vain turvallinen loppusijoitus on mahdollinen... 6 Loppusijoituskapseli Täyttömateriaalit
LisätiedotNuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1
Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 1 2 Nuclear power generation in the world 440 operational power reactors with 378 GW capacity* (133 GW in EU) 13,5 % of global electricity generation
LisätiedotFY 8: Ydinvoimalat. Tapio Hansson
FY 8: Ydinvoimalat Tapio Hansson Ydinvoimalaitokset Ydinvoimalaitoksissa pyritään tuottamaan lämpöä ydinreaktion avulla. Nykyisin energiantuotantokäytössä on ainoastaan fissioon perustuvia voimalaitoksia.
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 11.1.2018 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta
/ MARRASKUU 2015 B Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen
LisätiedotSisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta
Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta Tuukka Turtiainen, Olli Holmgren, Katja Kojo, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 29.1.2019 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Asia tulee käsitellä 15 Lausunto kaupunginhallitukselle Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstä poiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta HEL 2013-014782
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 17 1
POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotYdinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi
Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, 24.42018, Espoo Muutama ajatus seminaarin aluksi Paula Ruotsalainen, STUK Petri Jussila, STUK 1 Sisältö 1. Kansallinen ydinjätetutkimus KYT
LisätiedotKÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS- HANKKEEN PRINTTIMEDIAHUOMIO SUOMESSA JA RUOTSISSA Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki, 6.10.
KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS- HANKKEEN PRINTTIMEDIAHUOMIO SUOMESSA JA RUOTSISSA Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki, 6.10.2017 Kojo, M., Kari, M., Litmanen, T. & Vilhunen, T. SUOMI VS RUOTSI?
LisätiedotBetonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa
Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä
LisätiedotNuklidikulkeutuminen
Nuklidikulkeutuminen KYT2014 Loppuseminaari 18.3.2015 Mikko Voutilainen Johdanto Suomessa kiteinen peruskallio on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi Peruskallio on radionuklidien viimeinen
LisätiedotVarautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat
STUK B 228 / KESÄKUU 2018 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2018 toim. Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 228 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...
Lisätiedotyleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten
Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................
LisätiedotVarautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat
STUK B 220 / LOKAKUU 2017 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2017 toim Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 220 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...
LisätiedotKiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja Olkiluodon biosfääri seuraavien kymmenen vuosituhannen aikana
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja Olkiluodon biosfääri seuraavien kymmenen vuosituhannen aikana Ari Ikonen Posiva Oy 2.2.2012 Ari Ikonen 1 Sisältö Loppusijoitushanke Turvallisuusperustelu Viranomaisvaatimuksia
Lisätiedot