Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v Suomussalmen kunnan. TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA v

Transkriptio

1 Suomussalmen kunnan TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA v Kunnanvaltuusto hyväksynyt

2 Sisältö Matti Mulari ja Maija Kyllönen Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo

3 SISÄLLYS 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalous Kainuun maakunta TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kunnan perusinformaatio Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Tilivelvolliset Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Toiminnan muutokset Henkilöstö TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvioasetelma Toiminnan ohjauksen näkökulma Kokonaistalouden näkökulma Käyttösuunnitelmien laatiminen Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattamisvelvollisuus Sisäiset erät Talousarvion laatimisperusteet TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden Kunnanhallituksen ja valtuuston erilliset päätökset TULOS- JA RAHOITUS...21 Tuloslaskelma...21 Rahoituslaskelma Valtuuston vuosille hyväksymät talouden päämäärät Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitus...25

4 5.6.1 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja rahoituskulut Vuosikate Poistot Lainat Ylijäämä/alijäämä Talouden tasapainotus Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät KÄYTTÖTALOUS Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso Käyttötalous yhteensä...36 Keskusvaalilautakunta...36 Tarkastuslautakunta...36 Kunnanvaltuusto...37 Kunnanhallitus...37 Maakuntahallinto...49 Sivistyslautakunta...51 Tekninen lautakunta Maankäyttö ja kaavoitus...72 Ympäristölautakunta...82 Eriytetty vesihuoltolaitos INVESTOINTIOSA KONSERNIN TAVOITTEET Konsernirakenne LIITTEET Valtionosuudet Eriytetty vesihuoltolaitos Poistosuunnitelma Projektit Henkilöstöluettelo Kuntien laskennallinen verorahoitus maakunnalle Maakunnan tuottamat tukipalvelut yhteensä...129

5 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys Maailman talouden kasvu hidastui vuonna 2008 ja räjähti totaaliseksi finanssikriisiksi syys- lokakuun vaiheessa Vuoden 2009 taantuma oli yksi Suomen taloushistorian syvimmistä. BKT supistui peräti 8 %. Maailman talous on kääntynyt nousuun lähinnä kehittyvien talouksien vetämänä. Suomelle tärkeä euroalue tulee hyötymään maailman talouden ja varsinkin maailman kaupan vahvasta vedosta loppuvuoden ja ensi vuoden alun aikana. Suomen kansantalouden kasvuksi kuluvana vuonna arvioidaan noin 2 % ja vuonna 2011 kasvu kiintyy vajaaseen kolmeen prosenttiin. Ensi vuosi tulisi olemaan ennusteperiodin kovin kasvuvuosi, sillä vuonna 2012 kasvu hidastuisi noin 2,5 prosenttiin. Talouskriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkinen talous on heikentynyt voimakkaasti, vuonna 2009 peräti 12 mrd. euroa, eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Vaikka talous kääntyy tänä vuonna maltilliseen nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Alijäämän arvioidaan olevan hiukan suurempi kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemä kolme prosenttia suhteessa BKT:hen. Finanssipolitiikka on vielä tänä vuonna talouskasvua tukevaa. Vuosien 2010 ja 2011 aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti julkisen talouden tasapainottamista. Julkisen talouden tila kohenee ensi vuonna, mutta pysyy tuntuvasti alijäämäisenä, 1,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisyhteisöjen ns. EMU velka on kuluvan vuoden lopussa 88 mrd. euroa. Koska julkinen talous pysyy alijäämäisenä, myös julkinen velka kasvaa ja 100 mrd. euroa ylittyy näillä näkymin vuonna Työllisyysaste kohosi vuonna ,6 prosenttiin. Vuonna 2009 työllisyysaste laski 68,3 prosenttiin Tänä vuonna sen arvioidaan pysyvän samansuuruisena kuin vuonna Vuodelle 2011 työllisyysasteen arvioidaan kohoavan 69,2 prosenttiin. Työttömyysaste oli vuonna ,4 prosenttia. Vuonna 2009 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Tänä vuonna työttömyysasteen ennustetaan kohoavan 8,6 prosenttiin ja ensi vuonna työttömyysaste laskisi 8,2 prosenttiin. Kuluttajahintojen muutos oli vuonna ,1 prosenttia. Vuonna 2009 kuluttajahintojen muutos oli 0 %. Tänä vuonna kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. (Lähteet: Valtiovarainministeriön budjettikatsaus syyskuu 2010 ja kunnallistalous 3/2010) Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto , J. Turkkila) Muuttuja 2007* 2008* 2009* 2010** 2011** 2012** Tuotanto 4,2 1,0-8,0 2,1 2,9 2,6 Palkkasumma 5,9 6,8-1,0 2,5 4,5 4,5 Ansiotaso 3,4 5,6 4,0 2,6 2,8 3,0 Inflaatio 2,5 4,1 0,0 1,5 2,5 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysaste 6,9 6,4 8,2 8,6 8,2 7,9 Verot/BKT 42,8 43,0 43,0 42,7 43,5 44,1 Julkiset menot/bkt 47,3 49,0 56,0 56,1 55,2 55,1 Julkinen velka/bkt 35,3 64,2 43,9 49,1 50,4 52,0 Euribor 3 kk, % 4,3 4,8 1,2 1,0 2,0 3,0 Korkotaso; 10 v. korko, % 4,3 4,3 3,7 3,3 4,0 4,5 * ennakkotieto ** ennuste 1

6 1.2 Kuntatalous Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. ( J. Turkkila) Lähde: Suomen Kuntaliiton julkaisu Kuntatalous 3/2010 syyskuu * 2010** 2011** Toimintatuotot 9,75 10,02 10,37 10,74 Toimintakulut -31,18-32,42-33,54-34,75 Toimintakate -21,43-22,40-23,17-24,01 Verotulot 17,53 17,61 17,93 18,56 Valtionosuudet 6,43 6,90 7,52 7,82 Rahoituserät, netto -0,13 0,20 0,14 0,10 Vuosikate 2,40 2,31 2,42 2,47 Poistot -1,94-2,04-2,12-2,20 Satunnaiset erät, netto 0,26 0,16 0,20 0,25 Tilikauden tulos 0,72 0,43 0,50 0,52 Lähde: Vuodet Kuntaliitto / Tilastokeskus. Vuodet arviot, Peruspalvelubudjetti 2011 ja Kuntaliitto Vuosikate Vuosikate oli koko maassa: vuosi euroa Vuosikate poistoista prosentteina: vuosi % Negatiivisten vuosikatteiden lukumäärä Suomen kunnista: vuosi lkm Lainakanta Kuntien lainakanta asukasta kohti: vuosi Kuntien menokehitys vuosina Kuntien toimintamenot kasvoivat: vuosi 2011* 2010* % 3,6 3,5 4,0 7,7 * arvio Palkkamenot: vuosi 2011* 2010* % 2,5 2,5 3,1 6,3 *arvio 2

7 Peruspalvelujen hintaindeksin kasvu: vuosi 2011* 2010* % 2,6 2,0 2,0 5,3 *arvio Verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset vuonna 2010 arvioidaan pysyvän samansuuruisena kuin vuonna 2009, vaikka keskimääräinen kunnallisveroprosentti on nousut keskimäärin 0,4 prosenttiyksikköä vuodelle Vuonna 2011 ennustetaan kunnallisverotilitysten kasvavan 2 prosenttia verrattuna vuoteen Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin tilapäisesti vuosille kymmenellä prosenttiyksiköllä. Vuonna 2010 yhteisöverotilitysten kunnille on 1,4 miljardia euroa ja vuodelle ,6 miljardia euroa eli nousua olisi 14,2 prosenttia Kiinteistöveron tilitysten määräksi arvioidaan tänä vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arviolta n. 20 prosenttia. Vuonna 2011 kiinteistöverotilitysten arvioidaan nousevan n. 2 prosenttia vuoteen Valtionosuudet talousarvioesityksessä 2011 Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuonna 2010, jolloin siirryttiin niin sanottuun yhden putken malliin. Kuntien valtionosuudet kasvavat vuonna prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Vuonna 2011 valtionosuuksien arvioidaan kasvavan n. 4 prosenttia eli 300 miljoonaa euroa vuodesta Valtionosuuksien kautta on kompensoitu kunnille verovähennyksistä aiheutuneet verotulojen vähennykset. Valtionosuuksiin vuodelle 2011 sisältyy 1,6 prosentin indeksitarkastus. Kunta ja palvelurakenneuudistus Vuonna 2006 hyväksyttiin laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laki kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Laki on voimassa Lailla luodaan edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Lain tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan vahvistamalla kuntarakennetta kuntia yhdistäen ja liittäen osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta muutetaan siten, että ne kannustavat asukasmäärältään nykyistä olennaisesti suurempiin, monta kuntaa käsittäviin kuntaliitoksiin. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Lain mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin asukasta. Lisäksi jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on muun ohella kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Kunnan oli tehtävä kesäkuun 2007 loppuun mennessä suunnitelma siitä, miten uudistus toteutetaan asianomaisen kunnan osalta. Tämä ei kuitenkaan koskenut Kainuun kuntia. 3

8 Soveltamisala Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa sovelletaan kuitenkin vain tämän lain 8, 9 ja :iä. (8 Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät, 9 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat, 11 valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, 12 Tietojärjestelmien ja yhteispalvelujen kehittäminen ja 13 Henkilöstön asema) Suomussalmi kuuluu Kainuun hallintokokeiluun. 1.3 Kainuun maakunta Maakunnan alueellinen kehitys Väestö Kainuun väkiluku Vuosi Hlöä Kainuun muuttotase on ollut koko ja 2000-luvun ajan negatiivinen. Jakson aikana Kainuun taajamaväestön määrä on kasvanut noin :lla, mutta maaseutuväestön määrä vähentynyt yli :lla. Viime vuosina myös joidenkin taajamien väkiluku on lähtenyt laskuun. Ikärakenteeltaan Kainuu poikkeaa muusta maasta siten, että muita ikäryhmiä on keskimääräistä vähemmän ja yli 65-vuotiaita 2,7 % keskimääräistä enemmän. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Kainuun väestön väheneminen jatkuu ja väkiluku olisi asukasta vuonna 2025 eli väkiluku vähenisi nykyisestä 4208 asukkaalla eli 5,1 prosenttia. Työvoima ja työllisyys Kainuun työvoima Vuosi ( ) ( ) Työvoima (hlöä) Työttömät (hlöä) % 12,8 13,6 11,6 Koko maan tyött.aste % 9,6 9,9 7,2 Kainuun maakunnan hallinto Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta alkoi vuoden 2005 alussa Kainuun hallintokokeilusta annetun lain ( / 343) perusteella. Koko Kainuun maakunta oli yhtenä vaalipiirinä vuoden 2008 vaaleissa. Kuntakohtaisia kiintiöitä maakuntavaltuutetuilla ei ole. Maakuntavaltuustoon vaalikaudelle on valittu 59 valtuutettua ja lisäksi 2 edustajaa Vaalasta. Suomussalmelaisia valtuutettuja valittiin 5. Maakunnan muut toimielimet, jotka maakuntavaltuusto valitsee, ovat tarkastuslautakunta, maakuntahallitus, koulutuslautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Maakunta huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, sekä toisen asteen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävistä. Maakunnan perussopimuksessa maakunnan tehtäväksi on annettu maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta ja markkinoinnista huolehtiminen sekä yhteistyön edistäminen ja maakunnan etujen valvominen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala huolehtii kuluttajaneuvonnasta ja talous- ja velkaneuvonnasta sekä holhoustoimessa tarvittavista edunvalvontapalveluista. Maakuntavaltuustolla on laaja toimivalta maakunnan kehittämisessä. Tarkoitukseen osoitettava valtion rahoitus kootaan sisäasiainministeriön hallinnonalalle ja maakuntavaltuusto jakaa osuudet eri tarkoituksiin yhteistyössä alueviranomaisten, kuten TE-keskuksen, metsä- ja ympäristökeskusten sekä tiepiirin kanssa. 4

9 Maakunnan ja kuntien välillä on tehty yhteistoimintasopimus, jonka mukaan maakunta tuottaa hallinnon tukipalveluina taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon palvelut. Hallintokokeilu kestää vuoden 2012 loppuun. 5

10 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1 Kunnan perusinformaatio Kunnan alue ja sijainti Kunnan kokonaispinta-ala on 5 857,9 km 2, josta maapinta-alaa 5 270,7 km 2. Suurin pituus luoteesta kaakkoon on 120 km ja leveys koillisesta lounaaseen 80 km. Kunnan alueen halki kulkee valtatie numero 5, E73. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Kajaanissa, 115 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta. Hallinnollinen asema Suomussalmi kuuluu Itä-Suomen suuralueeseen (Nuts2, EU-luokitus), Oulun lääniin, Kainuun maakuntaan (Nuts3) ja Kehys Kainuun seutukuntaan (Nuts4). Valtion paikallishallinnossa Suomussalmi kuuluu Suomussalmen kihlakuntaan. Poliisihallinnon osalta Suomussalmi kuuluu alkaen Kainuun poliisilaitokseen, jonka pääpoliisiasema on Kajaanissa ja poliisiasema Suomussalmella. Syyttäjäasiat hoidetaan Oulun syyttäjäviraston Kajaanin palvelupisteessä. Ulosoton tehtävät hoidetaan Kainuun ulosottoviraston Suomussalmen sivupisteessä. Maistraatin asiat hoidetaan Kainuun maistraatissa Kajaanissa. Oikeusministeriön hallinnon alalla Suomussalmen kunta on siirtynyt alkaen Kuusamon käräjäoikeuden piiristä Kainuun käräjäoikeuden piiriin. Kuntarakenne Suomussalmen kunta on jaettu 7 osa-alueeseen (väestötilaston mukaisiin suuralueisiin), jotka ovat Suomussalmen keskusta, Kirkonkylä, Juntusranta (Ruhtinansalmi), Näljänkä-Pesiö, Näätälä-Myllylahti, Vuokki ja Taajamaseutu. Osa-alueet jakautuvat pienalueisiin (28) eli kylätoimintaalueisiin. Kyläkeskukset muodostavat taajamien kanssa kunnan toiminnallisen keskusverkon, joka on pohjana eri palvelujen ja toimintojen mitoituksessa. Tieyhteydet kunnan osa-alueiden keskuksiin ja kuntakeskukseen ovat varsin joustavat ja luovat hyvät edellytykset kehittämiselle. Väestö ja työvoima Kunnan väkiluvun kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste* vuoteen 2025 (päiv MK) VÄESTÖ VÄESTÖENNUSTE 2010, HENKILÖ Kunta Asukasluku (henk.) Asukasluvun vuosimuutos (%) Väestöennuste 2010 (henk.) Väestöennuste 2015 (henk.) Väestöennuste 2025 (henk.) Kuhmo , Sotkamo , Suomussalmi , Koko maa , Kainuu , Suomussalmeni väestö 31.12: Vuonna Asukasta * * * * *oma ennuste 6

11 Väestö ikäryhmittäin: Vuosi * 2011* 2012* 2013* % osuus 0 6 v % 5,0 % 5,0 % 4,7 % 4,6 % 4,8 % 4,9 % 4,9 % 4,8 % 7 64 v % 71,5 % 71,3 % 71,0 % 70,7 % 70,2 % 69,9 % 70,0 % 70,4 % v % 12,1 % 12,1 % 12,1 % 12,3 % 12,1 % 12,1 % 12,1 % 11,9 % v % 9,3 % 9,3 % 9,4 % 9,4 % 9,6 % 9,7 % 9,6 % 9,5 % Yli 85 V % 2,1 % 2,4 % 2,8 % 3,0 % 3,3 % 3,4 % 3,4 % 3,3 % Yhteensä muutos/as %-muutos -2,2-2,2-2,0-1,1-1,5-1,2-1,3-1,0 Lähde: Kuntaliitto/Tilastot/omat arviot *ennakkotieto Tilastokeskuksen ennusteen* mukaan väestön väheneminen hidastuu 2000 luvun alun yli 2 prosentin vuosittaisesta alenemisesta 1,5 prosenttiin. Vuonna 2010 väkiluku on syyskuun loppuun mennessä alentunut 150 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestörakenteen kehityssuunta on edelleen vinoutumassa. Lasten ja työikäisten määrä laskee koko väestön määrää nopeammin. 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa yli prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2009 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus oli 24,7 prosenttia, mikä on 7,69 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvoa korkeampi. Vanhempien ikäryhmien osuus nousee edelleen eli yli 75-vuotiaiden osuus, joka oli 12,4 prosenttia vuonna 2009, on ennusteen mukaan 12,9 prosenttia vuonna Syntyvyys: Lapsia syntyi Suomussalmella: Vuonna Tilastokeskus Työvoima as.luku atv-% työvoima työl- työt- tyött. liset tömät -% , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 2009* , ,0 2010* , ,5 2011* , ,5 2012* , ,0 *Arvio (vuoden viimeinen päivä) 7

12 Työttömiä työnhakijoita oli 564 henkilöä, eli 14,9 % työvoimasta. Työttömiä työnhakijoita oli 587 henkilöä eli 14,6 prosenttia työvoimasta. Elinkeinorakenne Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus Suomussalmi Kainuu Kokomaa lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto , , ,7 Jalostus , , ,9 Palvelut , , ,6 Tuntematon 35 1, , ,8 Yhteensä , Yritystoimipaikat 2008 kunnassa: 486 Työllinen työvoima Suomussalmi Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus lkm % lkm % Maa- ja metsätalous , ,2 Jalostus , ,7 Palvelut , ,4 Tuntematon 35 1,1 53 1,6 Yhteensä Lähteet: Tilastokeskus Työllinen työvoima ja Työlliseen työvoimaan luetetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. (Vuoden 2005 alusta lähtien työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat.) 8

13 2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän elämän. Suomussalmen kunnan arvot SIVISTYS: Kehitämme itseämme. Panostamme koulutukseen ja kulttuuriin. Kasvatamme suomussalmelaisista suvaitsevia ja kansainvälisiä kansalaisia. KANNUSTAVUUS: Tuemme toisiamme ja yrittäjyyttä. Otamme vastuuta tehtävistä ja kuntalaisista. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. YHTEISÖLLISYYYS: Kannamme yhteisesti vastuuta kuntalaisista. Huolehdimme heidän turvallisuudestaan. Toimimme oikeudenmukaisesti toisistamme välittäen, jolloin luottamus kuntaan kasvaa. MUUTOSVALMIUS: Kunnan päätöksenteossa vallitsee rohkeus ja tahto toimia jatkuvan muutoksen kärjessä. MONIARVOISUUS: Sisältyy muihin arvoihin. Visio Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 9

14 2.2.1 Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Toimintalinjat Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. 1. Kestävän kehityksen toimintalinja Sosiaalinen kestävä kehitys - kuntalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon edistäminen - työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Taloudellinen kestävä kehitys - talouden tarkka suunnittelu ja tulopohjan vahvistaminen - toimintaprosessien taloudellisuuden ja tehokkuuden varmistaminen - suunniteltu sopeuttaminen väestömuutoksiin - uusien ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönotto Ekologinen kestävä kehitys - luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön puhtaus - elinkaariajattelun huomioiminen kaikessa toiminnassa. 2. Kannustavuuden toimintalinja - yrittäjyyden lisääminen kuntaorganisaatiossa - yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjämyönteisyyden kehittäminen - vastuullisuuden kasvattaminen - tulevaisuususkon ja motivaation vahvistaminen - luovuuden ja innovatiivisuuden suosiminen 3. Yhteisöllisyyden toimintalinja - organisaation sisäisen yhteistyön vahvistaminen -yhteisvastuun korostaminen toiminnassa ja päätöksenteossa - kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen - oikeudenmukaisuuden varmistaminen toiminnassa - toisistaan välittäminen - henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - kuntalaisten valmiuksien parantaminen - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen - viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen - positiivisen kuntakuvan luominen. 4. Sivistyksen toimintalinja - itsensä kehittämisen tukeminen - kuntalaisten ja henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - paikallisen kulttuurin vahvistaminen - suvaitsevaisuuden lisääminen - kansainvälisyyskasvatus. Päämäärät ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄ- RÄT 1. Tuotannollisten työpaikkojen lisääminen ja työllisyyden parantaminen. 2. Kuntamarkkinointi ja imagon luominen. 3. Luontaisten vahvuuksien ja edellytysten parantaminen. 4. Maaseudun kehittäminen. 5. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien parantaminen. TALOUDEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Kiinteistöveroprosenteissa noudatetaan alueellista keskiarvoa. 8. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. 10

15 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista 1. toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti kehittäen arviointia 3. ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa 4. valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 1. toisiamme arvostaen 2. ottaen vastuuta ja olemalla avoimia 3. parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta 4. antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta 5. parantaen tiedonkulkua Lisäämme motivaatiota 1. työtämme arvostaen 2. tukien palvelussuhteen jatkuvuutta 3. kannustaen henkilöstöä muuttuviin tehtäviin 4. palkkausjärjestelmää kehittäen 5. esimiestyötä kehittäen SIVISTYSPALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Sivistyspalvelujen hyvä saavutettavuus 3. Yhteistyö maakuntahallinnon kanssa saumatonta ja toimivaa 4. Kuntalaisten sisäisen yrittäjyyden tukeminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 5. Kestävän kehityksen edistäminen TEKNISTEN PALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Viihtyisä ympäristö 2. Taloudellisesti hoidetut, toimintavarmat liikelaitokset 3. Toimivat, tarpeen mukaiset ja turvalliset liikenneverkot 4. Hyvin hoidetut, käyttäjien tarpeiden mukaiset toimitilat 5. Hyvälaatuinen, taloudellisesti tuotettu ruoka. Parannamme työhyvinvointia 1. mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä 2. huolehtien yhdessä työilmapiiristä 3. käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti 4. kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin 1. kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana 2. esitellen kunnassa tehtäviä töitä jo kouluissa 3. markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset 4. edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista 5. turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille 11

16 2.2.2 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä ja sen paikkajakauma on vuoden 2009 alussa alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 19 Vasemmistoliitto 12 Kansallinen Kokoomus 4 Muut toimielimet Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Sivistyslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa ja ympäristölautakunnassa on kussakin 11 jäsentä. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/- yhteisöt 12

17 Palveluorganisaatio Kunnan hallintoa johtaa kunnanjohtaja. Hänen alaisuudessaan on kolme vastuualuetta: hallintopalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut. Vastuualueet jakautuvat palveluyksiköihin. PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) ja asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Matti Mentilä hallintojohtaja Aila Virtanen talousjohtaja Matti Mulari elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Esko Pesonen, perusopetuksen päällikkö, saakka Jaana Heikkinen, päivähoidon johtaja Raija Heikkinen, kulttuurisihteeri, saakka Pirjo Neuvonen, liikuntasihteeri Eija Järvenpää, nuorisosihteeri Ari Koistinen, kirjastotoimenjohtaja tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 13

18 2.2.4 Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Suomussalmen kunnan konserniohjeet on kunnanvaltuusto hyväksynyt ja ne ovat ajan tasalla. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeet on tarkistettu ja uudistettu vuoden 2009 aikana ja ovat tulleet voimaan Toiminnan muutokset Suunnittelukaudelle ei sisälly mitään oleellisia muutoksia toimintojen järjestämisessä, mikäli Kainuun hallintomallia jatketaan vuoden 2012 jälkeen nykypohjalta. 2.4 Henkilöstö Kunnanhallitus tai ao. lautakunta päättää, täytetäänkö avoimeksi tuleva virka tai työsuhde. Täyttämisessä tarkastellaan ensin mahdollisuutta käyttää sisäisiä järjestelyjä. Toiminnan kannalta tärkeissä kohteissa tulee harkita määräaikaisten tehtävien täyttämistä vakituisesti. Sijaisuuksia tarkasteltaessa selvitetään ensin, voidaanko ne hoitaa sisäisin järjestelyin. Toimintojen lakatessa tulevat irtisanomiset mahdollisiksi. Muutostilanteissa kunta kannustaa henkilöstöä täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, jota tuetaan tarvittaessa mm. koulutusrahaston kautta. Tavoitteena on, ettei henkilöstön tarjonnan ja kysynnän välillä synny rakenteellista vinoumaa. Vuoden 2009 viimeisenä päivänä kunnan palveluksessa oli 253 vakituista henkilöä, määräaikaisia 89 ja palkkatuella työllistettyjä 28, yhteensä 370. Vuonna 2011 kunnan vakituisissa tehtävissä henkilöstöä on arviolta 296 henkilöä. Talousarviossa on palkkoja korotettu 1,5 %:lla kesäkuun 2010 palkkoihin. Vuoden 2011 korotusten on arvioitu olevan 0,8 %. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Neuvottelut tai sen jälkeen tulevista korotuksista käydään mennessä. Henkilöstön sivukulut on laskettu seuraavasti: Kuel maksu 16,0 % Eläkemenoperusteinen maksu 2,329 M VeL eläkemaksu 21,65 % Varhe -eläkemaksu 0,188 M Sairausvakuutusmaksu 2,16 % Työttömyysvakuutusmaksu 2,90 % Tapaturmavakuutusmaksu 0,28 % Taloudellinen tuki 0,1 % 14

19 Kunnan henkilöstö, virat ja työsuhteet Vastuualue Kunnanhallitus Hallintopalvelut 11 10,5 10,5 10,5 10,5 Sivistyspalvelut 202,9 189,2 185,2 179,0 179,0 Tekniset palvelut 100,05 100,43 98,95 98,95 98,95 Yhteensä 315,95 302,13 296,65 290,45 290,45 Muutos yhteensä 0-13,82-5,48-6,2 0 15

20 3 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä periaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain 65 pykälään. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös suunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelma on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseessa ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha- ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntalain mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kunnan on lisäksi noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita ja lausuntoja. Lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa suosituksia kunnan ja kuntayhtymän talouden- ja kirjanpidon hoitamisesta. 3.1 Talousarvioasetelma Toiminnan ohjauksen näkökulma Käyttötalousosa ja investointiosa Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston tärkeimpiä toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ohjaavat toimintaa. Valtuusto päättää käyttötalousosassa tehtävät, joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä päättää investointiosan hankkeista ja hankeryhmistä. Toiminnan ja talouden suunnittelu on mahdollisuuksien selvittämistä ja hyödyntämistä, erilaisten toimintavaihtoehtojen etsimistä, palvelujen priorisointia, ongelmien ratkaisemista ja toiminnan sopeuttamista kunnan tuloperustaan Kokonaistalouden näkökulma Tuloslaskelma- ja rahoitusosa Kunnan kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuna ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja - suunnitelman tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kunnan taloudesta, osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi ja rahoitustarpeen kattamiseksi. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet ja suunnitelman mukaiset poistot. Käyttötaloudesta laaditaan kaksi eri tuloslaskelmaa: 1) tuloslaskelma, joka sisältää tuloslaskelman sisäiset ja ulkoiset erät ja jolla seurataan talousarviomäärärahoja käyttötalouden osalta tuloslaskelmamuodossa, 2) kirjanpitolain mukainen tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma, joka laaditaan aina siten, että siitä on eliminoitu sisäiset erät pois. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitteluvuosina. Tuloslaskelmaosasta suoraan saatavat välitulokset ovat toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. 16

21 Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen kassavirrat yhteen laskelmaan. Kunnan toiminnan häiriötön jatkaminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunnan on rahoitusosassa osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassaviralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Rahoituslaskelma tulee esittää tilinpäätöksen liitetietona pakollisena informaationa. Kunnan rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Talouden vakauteen vaikuttavat olennaisesti myös kunnan tekemät sitoumukset. Sitoumusten osalta tulee huomioida, että takauksiin, lainanantoon ja muihin pääomasijoituksiin saattaa sisältyä huomattavia riskejä. 3.2 Käyttösuunnitelmien laatiminen Hallintosäännössä olevan talousarvion täytäntöönpanomääräyksen mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. 3.3 Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattamisvelvollisuus Tasapainonottamismenettelyä on pyritty terävöittämään ja täsmentämään aiemmasta kuntalain (578/2006) muutoksella. Kunnan on laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Lisäksi kunnalla on velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmassa. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta ja kunnanhallituksen tulee toimintakertomuksessa antaa selvitys tasapainotuksen toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. 3.4 Sisäiset erät Kunnan omien toimialojen keskinäiset laskutukset ovat sisäisiä eriä. Sisäiset erät ovat toiminnan ja talouden ohjauksen ja seurannan kannalta tärkeitä. Tämän vuoksi talousarvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Käyttötalousosan määrärahoihin sisältyy sisäisiä eriä. Niitä ovat teknisen toimen laskuttamat tila- ja ruokahuoltopalvelut muilta toimialueilta. Teknisen toimen tilapalvelujen laskuttamat sisäiset vuokrat sisältävät myös suunnitelmapoistot pääomakuluina, jotta vuokraperusteet olisivat oikeat. Sisäisten erien on oltava yhtä suuret menojen ja tulojen osalta. 3.5 Talousarvion laatimisperusteet Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet kunnanhallitus antoi ja esitykset tuli palauttaa mennessä. Tällöin vahvistettiin raamin keskeiset tunnusluvut: -toimintakate 51,350 M (kasvua 2,5 %) -vuosikate 3,090 M -vuosikate poistoista 91 % -tilikauden tulos -0,310 M -investoinnit netto 4,762 M -uuden lainan otto 3,0 M 17

22 4 TALOUSARVION SITOVUUS 4.1 Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä kunnanvaltuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toimintaa ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Talousarviomäärärahat ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden seuraavasti: Käyttötalous Toimielin netto, sisältäen sisäiset erät. Kunnanhallituksen vastuualueella maakunnan osuus on ohjeellisesti sitova, koska kunta ei voi sen maksuosuuksiin itse vaikuttaa. Investoinnit Rahoitus Investointien osalta sitovuustaso on määrärahojen esitystasolla, paitsi talonrakennuksen osalta yli euron hankkeet hankekohteittain. Rahoitustulojen ja - menojen netto. Otto- ja antolainojen osalta rahoituslaskelman mukaisesti. 4.2 Kunnanhallituksen ja valtuuston erilliset päätökset Hallintosäännön 47 :n mukaan: Omaisuuden myynti, osto ja vuokraus Kunnanhallitus päättää 1. kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta ja myymisestä, lukuun ottamatta yleis- ja asemakaavatontteja, joista päättää tekninen lautakunta, kunnanvaltuuston talousarviossa tai erikseen hyväksymien perusteiden mukaisesti 2. kiinteän omaisuuden vuokralle antamisesta ja ottamisesta lukuun ottamatta asemakaavatontteja. Lautakunta päättää 1. toimialansa omaisuuden hankkimisesta ja myynnistä kunnanvaltuuston talousarviossa tai erikseen hyväksymien perusteiden mukaisesti 2. toimialansa omaisuuden vuokrauksesta ja muusta käytettäväksi luovuttamisesta sekä toimielimen hallintaan kuuluvien alueiden, paikkojen ja tilojen ja niihin kuuluvien laitteiden käytöstä. Hallintosäännön 47 :n mukaisesti kunnanvaltuusto hyväksyy seuraavat perusteet kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankkimisesta: Kunnanhallitus päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta talousarviossa hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden osalta kunnanhallitus päättää tasearvoltaan enintään euron arvoisen omaisuuserän myymisestä. Lautakunta päättää irtaimen omaisuuden hankkimisesta talousarviossa hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa. Irtaimen omaisuuden myymisestä lautakunta päättää tasearvoltaan enintään euron arvoisen omaisuuserän myymisestä. 18

23 Kunnanjohtaja, vastuualueen johtaja tai talousjohtaja voi päättää tasearvoltaan enintään euron arvoisen irtaimen omaisuuserän myymisestä. Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätökset talousarvion hyväksymisen yhteydessä: 19

24 5. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA 20

25 5 TULOS- JA RAHOITUS Tuloslaskelma SUOMUSSALMEN KUNTA Tuloslaskelma MK ULKOISET TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot: Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Muutos edellisvuoteen, % 5,00-1,20 14,60-10,58-1,10 Asukasta kohti, Toimintakulut: Henkilöstökulut Muutos edell.vuoteen, % 1,25-1,61-1,71-0,69-0,29 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henk.sivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut kulut Toimintakulut yhteensä Muutos edellisvuoteen, % 4,33 2,35 3,45-1,23 1,16 Asukasta kohti, Toimintakate Muutos edellisvuoteen, % 4,37 3,09 1,24 0,87 1,61 Asukasta kohti, Verotulot yhteensä Muutos edellisvuoteen, % -1,60 0,90 2,46 1,60 0,97 Asukasta kohti, kunnallisvero yhteisövero kiinteistövero Valtionosuudet yhteensä Muutos edellisvuoteen, % 6,64 10,98 1,71 2,49 2,50 Asukasta kohti yleinen valtionosuus STM OPM Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut

26 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Vuosikate Muutos edellisvuoteen, % 29,60 72,56 19,18 16,93 3,59 Asukasta kohti Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys- tai vähennys + Rahastojen lisäys- tai vähennys Tilikauden ali- /ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 17,82 16,53 18,31 16,58 16,21 Vuosikate tulorahoituksesta, % 8,0 5,2 5,9 7,0 7,1 Vuosikate/Poistot, % 154,4 103,2 115,7 131,4 144,4 Poistot tulorahoituksesta, % 5,2 5,0 5,1 5,3 4,9 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Muutos ed.vuoteen, hlö Muutos, % -1,1-2,2-1,2-1,4-1,0 22

27 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma Mm , MK euroa Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät 0 Korjauserät -370 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -20 Vaihto-omaisuuden muutos 133 Pitkäaikaisten saamisten muutokset -140 Lyhytaikaisten saamisten muutos 88 Korottomien velkojen muutos -245 Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarojen muutos TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Kassavarat Kassavarat muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Investointien tulorahoitus, % 100,1 45,6 59,9 106,3 236,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 84,5 39,5 50,0 80,2 141,2 Lainanhoitokate (ei laskukaavaa) 4,1 2,3 2,6 2,7 2,9 Kassasta maksut/vuosi,1000 euroa Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

28 5.1 Valtuuston vuosille hyväksymät talouden päämäärät 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Kiinteistöveroprosenteissa noudatetaan alueellista keskiarvoa. 8. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. 5.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset Kunnallisveroprosentti on 19,5 %. Kiinteistöveroprosentit säilytetään Kainuun keskiarvossa. Olemassa olevia taksoja ja maksuja korotetaan hintatason nousua vastaavasti ja uusia harkitaan toiminnanohjauksen näkökulmasta. Tukityöllistämiseen käytetään kunnan rahoitusosuutena enintään vuoden 2010 määrärahan suuruinen osuus. Henkilöstön luonnollinen poistuma käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi. Toiminnan kannalta tärkeissä kohteissa voidaan harkita määräaikaisina täytettyjen toimien vakinaistamista. Kh Uusia virkoja ja toimia ei perusteta muussa tapauksessa kuin mahdollisten rakenteellisten muutosten perusteella. Toimintaa tehostetaan edelleen sisäisten siirtojen ja rationalisoinnin avulla. Kunnan palvelurakennetta ja organisaatiota uudistetaan ja sopeutetaan Kainuun hallintokokeilun toteuttamisen edellyttämälle tasolle taloudelliset voimavarat huomioiden. Palkkaperusteet Talousarviossa KVTES:n laskentaperusteena 1,5 %:n korotusta kesäkuun 2010 palkkoihin ja vuonna 2011 korotusten vaikutusten arvioidaan olevan 0,8 %. - Kuel palkkaperusteisen eläkemaksun osuudeksi otetaan 16,0 %. (Vuonna ,8 % palkkamenoista) - Kuel eläkemenoperusteisen maksu on 2,329 M. Nousua 2,0 % tästä vuodesta. (Vuonna ,283 M.) - Vel -eläkemaksu 21,65 %. Vuonna ,8 % palkkasummasta. - Varhe eläkemaksu on 0,188 M. Ennakkomaksu vuodelle 2010 on 0,149 M. - Sosiaaliturvamaksu on 2,16 %. (Vuonna ,16 %.) - Kansaneläkevakuutusmaksu poistuu kokonaan vuoden 2010 alusta lukien. - Työttömyysvakuutusmaksu 2,90 % (Vuonna ,90 %.) - Tapaturmavakuutusmaksu 0,28 % (Vuonna ,28 %.) - Taloudellinen tuki 0,10 %. (Vuonna ,10 %.) Henkilöstömenot ovat yhteensä 15,797 M, laskua ed. vuoteen 1,7 %. 5.3 Toimintatuotot (ulkoiset) Toimintatuotot koostuvat myyntituotoista, maksutuotoista, tuista ja avustuksista sekä muista toimintatuotoista. Tuet ja avustukset ovat lähinnä valtion avustuksia sekä projektien EU- ja kansallisia rahoitusavustuksia. Muut tuotot ovat vuokratuottoja. Myyntituottoja ovat tulot tavaroista ja palveluksista, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan. Maksutuottoja ovat asiakasmaksut ja muut maksut niistä tavaroista ja palveluksista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia 24

29 kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksutuotoissa nostetaan asiakkaan omakustannusosuutta. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on 18,3 % (ed. vuosi 16,5 %) (ulkoiset erät). Toimintatuotot ovat nousseet 14,6 % verrattuna vuoteen Suurin muutos on edelliseen vuoteen n. 1,0 M projektiavustus Kostamus-Kalevala tiehankkeeseen. Vastaava erä on projektimenoissa. Maksutuotot tulee tarkistaa vuosittain vähintään kustannuskehitystä vastaavasti, sikäli kuin ne ovat kunnan päätettävissä. Toimintatuotot ovat 11,370 M. 5.4 Toimintakulut (ulkoiset) Toimintakulut ovat 62,095 M. Kasvua edelliseen vuoteen 3,5 %. Maakunnan maksuosuus kasvaa 2,1 %. Maakunnan maksuosuus on 32,291 M. 5.5 Toimintakate Toimintakate on 50,725 M, kasvua 1,3 %. Toimintakatteesta maakunnan maksuosuuden kasvu on 2,1 prosenttia ja kunnan oman toimintakate laskee 0,3 prosenttia. Talousarvioesitysten mukaan verotulot ja valtionosuudet kasvavat 2,1 prosenttia vuodesta Yleisesti on todettu, että kuntien toimintamenot (toimintakate) ei saisi kasvaa enempää kuin 4 % keskimäärin vuodessa, jotta kuntatalous pysyisi terveellä pohjalla. 5.6 Rahoitus Verotulot Kunnallisvero Verovuonna 2009, ( ennakkotieto maksuunpanosta), Suomussalmen verotettava kunnallisveropohja laski 2,8 %. Koko maan vastaava muutos oli -0,4 %. Vuodelle 2010 kuntaliitto arvioi koko maan verotettavan tulon kasvavan 0,3 %. Suomussalmen osalta arvioidaan verotettavan tulon laskevan 2,9 %. Vuodelle 2011 Kuntaliitto arvioi koko maan verotettavan tulon kasvavan 3,5 %. Suomussalmen osalta arvioidaan verotettavan tulon kasvavan 1,7 %. Suomussalmen kunnan verotettavan tulon kasvu on ollut 2000-luvulla 1-3,2 % pienempi verrattuna koko maan kehitykseen. Kunnallisveron verotulopohjan kehitys ja kehitysarvio: Vuosi verotulopohj muutos % vero % efekt. verotulo 1000 a 1000 vero% ,0 18, ,1 18, ,9 18, ,4 18, ,8 18, ,6 19, ,7 19,0 13, ,3 19,0 13, * ,8 19,0 13, ** ,9 19,50 12, ** ,7 19,50 12, efektiivinen veroprosentti: ansiotulot - vähennykset - verosta tehtävät vähennykset = maksettava vero 25

30 *ennakkotieto **ennuste Vuodelle 2011 tuloveroprosentiksi on vahvistettu 19,5 %. Yhden veroprosentin verotuotto on vuoden 2009 valmistuvan verotuksen verotulopohjan perusteella euroa. Tilasto tuloveroprosentista Suomussalmi 19,5 19,00 19,00 19,00 19,00 Kainuu 19,99 19,24 19,20 19,05 19,04 Koko maa 18,99 18,59 18,55 18,46 18,40 Verotulot kirjataan kirjanpitoon todellisten tilitysten mukaisesti. Kirjanpidon mukaiset verotulot koostuvat eri verovuosien verotilityksistä. Tämän vuoksi talousarviovuoden mukainen verotulo poikkeaa laskennallisesta verovuoden verotuloarviomäärästä. Yhteisövero Vuonna 2009 maksuun pantiin (ennakkotieto yhteisöveroa 2,656 M. Nousua edellisen vuoteen oli 26,9 %. Koko maan nousu yhteisöveron osalta oli 15,1 %. Vuonna 2010 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 3,028 M. Nousua edelliseen vuoteen 32,9 %. Kuntaliiton arvion mukaan 9/2010 Suomussalmelle arvioidaan yhteisöveroa kertyvän vuonna ,559 M. Voimakkaasti heikentyneen talouskehityksen vuoksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostettiin 10 prosentilla tilapäisesti vuosille Viime vuosina Suomussalmen kunnan yhteisöverosta n. 80 prosenttia on muodostunut metsäeristä eli bruttokantorahatulosta. Yhteisövero määräytyy kahden vuoden keskiarvon perusteella. Vuoden 2011 yhteisöverotilitysten pohjana ovat verovuodet 2009 ja Kiinteistövero Kiinteistöverotulopohja 2011 (tässä pohjana vuoden 2010 arvot ja prosentit, ennakkotieto ) Käyttötarkoitus vero % verotusarvo Lask. Enimmäis- Kiinteistövero rajat - vakituinen asuinrakennus 0, ,22-0,50 - muu kuin vakituinen asuinrakennus 0, ,50-1,00 - voimalaitosrakennus 2, ,50-2,50 - yleish. käytössä oleva rakennus 0, ,00-1,00 - yleish. käytössä oleva maapohja 0, ,00-1,00 - yleinen kiinteistövero % rakennus 0, ,00-1,00 - yleinen kiinteistövero maapohja 0, ,50-1,00 Laskennallinen kiinteistövero yht Suunnitteluvuosille kiinteistöveron tuloarvio on tehty vuoden 2010 veroprosenttien mukaan. Veroprosentit ovat samat kuin vuonna Kiinteistöveroa kertyy laskennalliseen kiinteistöveromäärään verrattuna n. 95 %. Tämä johtuu osaksi siitä, että alle 17 euron kiinteistöveroja ei panna maksuun. Vuonna 2011 arvioidaan kiinteistöveroa kertyvän 2,017 M. 26

31 Kunnanvaltuusto on päättänyt taloussuunnitelmassa talouden päämäärissä , että kiinteistöveroprosenteissa noudatetaan alueellista keskiarvoa. Maakunnan verorahoitusosuudessa kiinteistöverot lasketaan maakunnan vuoden 2009 keskimääräisellä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla. Vuonna 2009 Suomussalmen kiinteistöveroprosentit olivat Kainuun kuntien keskiarvon mukaisia. Arvioitu verotulo Suomussalmella Pohjana Kuntaliiton ennustekehikko Suomussalmi KL MM S Yhteenveto TILIVUOSI ** 2011** 2012** 2013** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 7,6-1,3-0,8-2,9 4,6 2,3 Yhteisövero Muutos % -0,3-15,0 32,9 17,5-13,6-7,1 Kiinteistövero Muutos % 3,9 11,4 3,8 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJAT- TAVA Muutos % 6,4-1,9 2,7-0,2 1,6 1,0 27

32 5.6.2 Valtionosuudet Vuoden 2010 valtionosuusuudistuksen lähtökohta Valtionosuusuudistus tuli voimaan Tällöin siirryttiin ns. yhden putken malliin. Alkuperäinen uudistus toteutetaan supistetussa muodossa niin, että vain välttämättömät muutokset, jotka johtuvat yhdistämisestä toteutetaan. Yhdistämisen on katsottu edellyttävän siirtymistä esi- ja perusopetuksessa valtionosuuden määräytymiseen ikäluokkapohjaisesti. Nykyisen järjestelmän valtionosuuden määräytymisperusteet säilyvät lähes nykyisellään. Yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisperusteet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus säilyvät nykyisen mukaisena. Muutoksia tulee sen johdosta, että esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille ikäluokkapohjaisesti (6-15 ikävuodet). Esiopetuksen porrastus poistetaan. Myös kouluverkkotekijä poistetaan, mutta vaikutus otetaan huomioon asukastiheystekijää muuttamalla. Lievästi ja vaikeammin vammaisten oppilaiden opetuksen järjestäminen turvataan takaamalla opetuksen järjestäjille nykyisen tasoinen rahoitus irrallaan yhden putken mallista. Lisäksi ns. kotikuntalaskutus otetaan uudelleen käyttöön, koska esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnalle. Valtionosuuden maksatus Yhden putken mallin mukainen valtionosuus päätetään ja maksetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnan laskennallisesta valtionosuuden perusteesta vähennetään yksi mallille yhteinen omarahoitusosuus, joka lasketaan valtakunnallisen kustannusjakoa kuvaavan valtionosuusprosentin perusteella. Tämän ulkopuolella on asukaskohtainen yleinen valtionosuus. Valtionosuuksien tasaus säilyy nykyisenä ja liitetään yhden putken osuuteen. Maksatuksessa yhdistetään myös yhden putken mallin ulkopuolelle jäävät edelleen opetusministeriössä päätettävät valtionosuudet. Ylläpitäjäjärjestelmään jäävät edelleen lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun valtionosuudet ja asukaskohtainen omarahoitusosuus yhdistetään maksatuksessa kuten myös muut erikseen määräytyvät kuntien laskennalliset valtionosuudet. Siirtymävaihe ja valtionosuusuudistuksen kustannusvaikutus Kuntien valtionosuudet uudistuksessa jäädytettiin määrällisiltä perusteiltaan vuoden 2009 tasolle. Uudistuksessa ei saa tapahtua muutoksia kustannuksissa kuntien ja valtion välillä eikä myöskään yksittäisen kuntien välillä. Kuntakohtaiset järjestelmämuutoksen vaikutukset nollataan. Yksittäinen kunta voi voittaa tai hävitä enintään 50 euroa asukasta kohti. Ylimenevään osuuteen tehdään korjaus valtionosuuksiin vuoden 2009 tasossa tehdyn vaikutuslaskelman mukaisena vuosittain toistaiseksi. Ainoa muutos valtionosuuksien määrällisen lisäyksen suhteen tuli ns. saaristokuntien ja harvaanasuttujen kuntien (alle 2 asukasta/km2) tuki. Tätä tukea tulee 28 kunnalle ja määrältään se on n. 30 milj.. Suomussalmi saa tätä tukea n. 2 milj. eli asukasta kohti n. 213 euroa. Tätä harva-asutuslisää ei lueta siirtymätasauksen piiriin. Suomussalmi sai tässä valtionosuusuudistuksessa tasausta euroa vuodesta 2010 alkaen. Vuoden 2010 ja 2011 verovähennysten vaikutukset kompensoidaan kunnille erillisenä valtionosuutena. Arvioidut valtionosuudet Valtionosuudet Muutos -% 6,6 13,0 0,0 2,5 2,5 Asukasta kohti/ Liite 1. valtionosuusarvio v

33 5.6.3 Rahoitustuotot ja rahoituskulut Korkotuottoja ja muita rahoitustuottoja on yhteensä 0,218 M ja korkokuluja ja muita rahoituskuluja yhteensä 0,325 M Vuosikate Vuosikate on 3,934 M eli 433 euroa asukasta kohti. Vuosikate kattaa poistoista 116 prosenttia. Valtuuston asettama tavoite on, että vuosikatteen on katettava poistot Poistot Poistojen määräksi on arvioitu 3,4 milj.. Poistojen arviointipohjana on ollut nykyinen poistonalainen käyttöomaisuus, keskeneräisistä valmiisiin hankkeisiin kirjattavat investoinnit sekä vuoden 2010 poistonalaiset nettoinvestoinnit ja vuoden 2011 investoinnit Lainat Valtuuston hyväksymän tavoitteen mukaan lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. Suomussalmi TAS TALOUSARVIOLAINAT JA HOITOKULUT EUROA Vuosi TP TP Lainanotto lyhennykset MM Nettolainanotto lainakanta korot sis lomapalkkavelan koron hoitokustannukset lainojen hoitokate 2,97 2,82 3,88 2,67 2,64 2,68 2,87 oltava yli 2 lainat euroa/asukas asukasluku vuosikate Investoinnit netto ennuste tp 5633 Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun lainojen hoitokatteen tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun arvo on 1-2 ja heikko, kun arvo jää alle yhden. Lainakanta / asukas Suomussalmi Kainuu Koko maa

34 5.6.7 Ylijäämä/alijäämä Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kumulatiivinen ylijäämä on 7,859 M. Kuluvan vuoden talousarviossa ylijäämä 0,101 M, joten vuoden 2010 lopussa kumulatiivista ylijäämää olisi 7,960 M eli n. 7,75 veroprosentin verran. Tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2010 tilinpäätös ylijäämän suhteen toteutuu parempana kuin talousarviossa. Ylijäämäksi arvioidaan osavuosikatsauksessa ,4 M. TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET MM Kumulatiivinen ylijäämä TP A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Liittymismaksurahasto III Arvonkorotusrahasto IV Muut omat rahastot josta rahasto (Elink. Kehittämisrah.) josta rahasto (Vahinkorahasto) josta rahasto (Koulutusrahasto) josta (Stipendirahasto) josta (Harrastajakult.rah.) V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä KUMULATIIVINEN YLI/ALIJÄÄMÄYHT ylijäämät/ alijäämät tulovero % 5,99 7,44 9,13 9,86 10,80 11,96 ylijäämät/ alijäämät/asukas Asukasluku verotulopohjana verotusvuosi OMAVARAISUUSASTE % ylijäämä 2010 on tp ennuste osavuosikatsaus MM KUMULATIIVINEN YLIJÄÄMÄ V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä KUMULATIIVINEN YLI/ALIJÄÄMÄYHT. 30

35 5.6.8 Talouden tasapainotus Suunnitteluvuosille ei ole erityistä tarvetta laatia erillistä talouden tasapainotusohjelmaa Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät Suunnitelmavuosien määrärahat on otettu vastuualueiden esitysten mukaisina. Väestön vähentyminen ja oppimisiässä olevien ikäluokkien suhteellisen nopea laskeminen vaikuttavat valtionosuuksien alenemiseen jatkossa joka tapauksessa. Lisäksi uhkana ovat kuntien valtionosuuksien leikkaukset osana valtiontalouden tervehdyttämisessä jatkossa. SUOMUSSALMEN TALOUDEN KEHITYS Toimintakate Valtionosuudet Verotulot Lainakanta Vuosikate Nettoinvestoinnit Poistot TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Poistot Lainakanta Nettoinvestoinnit 31

36 6. KÄYTTÖTALOUS 32

37 6 KÄYTTÖTALOUS 6.1 Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset SUOMUSSALMEN KUNTA KÄYTTÖTALOUDEN TALOUSARVIO Tuloslaskelma, meno-tulolajeittain ulkoiset ja sisäiset, 1000 MK TA TA TP TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot: Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Muutos edellisvuoteen, % 5,17 0,03 9,98 1,60-0,77 Asukasta kohti, Toimintakulut: Henkilöstökulut Muutos edell.vuoteen, % 1,27-1,62-1,71-2,39-0,29 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henk.sivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut kulut Toimintakulut yhteensä Muutos edellisvuoteen, % 4,56 2,39 3,19 1,98 1,08 Asukasta kohti, Toimintakate Muutos edellisvuoteen, % 4,38 3,09 1,25 2,08 1,61 Asukasta kohti, Verotulot yhteensä Muutos edellisvuoteen, % -1,60 0,90 2,46 4,10 0,97 Asukasta kohti, kunnallisvero yhteisövero kiinteistövero Valtionosuudet yhteensä Muutos edellisvuoteen, % 6,64 10,98 1,71 4,24 2,50 Asukasta kohti yleinen valtionosuus STM OPM Valtionosuuden tasaus Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut

38 TA TA TP TS 2012 TS 2013 Vuosikate Muutos edellisvuoteen, % 29,53 72,56 19,15 39,96 3,57 Asukasta kohti Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys- tai vähennys + Rahastojen lisäys- tai vähennys Tilikauden ali- /ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 23,89 22,28 23,74 22,19 21,79 Vuosikate tulorahoituksesta, % 7,5 4,9 5,6 6,6 6,7 Vuosikate/Poistot, % 154,4 103,2 115,7 132,0 145,0 Poistot tulorahoituksesta, % 4,8 4,7 4,8 5,0 4,6 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Muutos ed.vuoteen, hlö Muutos, % -1,1-2,2-1,2-1,3-1,0 Sisäiset erät

39 6.2 Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso MK Arvio muutos Arvio Arvio TP 2009 TA / KESKUSVAALILAUTAKUNTA TOIMINTAMENOT ,00 % 46 1 TOIMINTATUOTOT NETTO ,00 % TARKASTUSLAUTAKUNTA TOIMINTAMENOT ,05 % TOIMINTATUOTOT NETTO ,05 % KUNNANVALTUUSTO TOIMINTAMENOT ,00 % TOIMINTATULOT NETTO ,00 % KUNNANHALLITUS TOIMINTAMENOT ,82 % TOIMINTATUOTOT ,81 % NETTO ,28 % poistot ,31 % ALUEHALLINTO TOIMINTAMENOT ,15 % TOIMINTATUOTOT NETTO ,15 % SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTAMENOT ,12 % TOIMINTATUOTOT ,85 % NETTO ,20 % poistot ,50 % TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTAMENOT ,50 % TOIMINTATUOTOT ,59 % NETTO ,74 % poistot ,06 % YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TOIMINTAMENOT ,68 % TOIMINTATUOTOT ,61 % NETTO ,46 % poistot 7 #JAKO/0! VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAMENOT ,37 % TOIMINTATUOTOT ,49 % NETTO ,68 % poistot ,79 % KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ TOIMINTAMENOT ,19 % TOIMINTATUOTOT ,97 % NETTO ,25 % poistot ,25 % Sisäiset erät ,38 %

40 6.3 Käyttötalous yhteensä Ulkoiset ja sisäiset, ilman poistoja 1 KÄYTTÖTALOUS Arvio Ehdotus Arvio Arvio Arvio MENOT TULOT NETTO POISTOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA 1810 KESKUSVAALILAUTA- KUNTA Arvio 2010 Ehdotus 2011 Arvio 2011 Arvio 2012 Arvio MENOT TULOT NETTO TARKASTUSLAUTAKUNTA 1811 TARKASTUSLAUTAKUNTA Arvio 2010 Ehdotus 2011 Arvio 2011 Arvio 2012 Arvio MENOT 5 TULOT NETTO TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA Lautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Varsinaisen tilintarkastuksen suorittaa JHTT-yhteisö, jonka tehtävänä on tarkastaa mm. seuraavat asiat: 1. Onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. 2. Onko kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. 3. Ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita. 4. Onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Tarkastuslautakunta valitsee vuosittain tarkastuksen painopistealueet. 36

41 KUNNANVALTUUSTO 1812 KUNNANVALTUUSTO Arvio 2010 Ehdotus 2011 Arvio 2011 Arvio 2012 Arvio MENOT TULOT NETTO KUNNANHALLITUS 1813 KUNNANHALLITUS Arvio 2010 Ehdotus 2011 Arvio 2011 Arvio 2012 Arvio MENOT TULOT NETTO POISTOT KUNNANHALLITUS Tehtävä Kunnanhallituksen tehtävänä on kuntalaissa säädetyn lisäksi kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti johtaa, valvoa ja arvioida kunnan hallintoa. Kunnanhallitus vastaa taloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten kehittämisestä kuntalaisten parhaaksi huolehtimalla toiminnan, talouden ja maankäytön suunnittelusta. Kunnanhallitus edistää aktiivisesti elinkeinojen kehittymistä yhteistyössä yrittäjien kanssa. 37

42 AVAINTULOKSET Toimintaympäristön kehitys Väestökehitys Viihtyisä ja houkutteleva asuinympäristö Työvoiman laatu ja riittävyys Työllisyyden kehitys ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI Väkiluku ja rakenne Tonttien ja asuntojen määrä Työvoiman saatavuus Työttömyysaste Työllisyysaste TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO v. 2011: 9 080; v. 2013: Tontteja ja asuntoja tarjolla kysyntää vastaavasti Monipuolinen koulutus vastaa kysyntää Alle 13 % 60 %; Kainuun keskiarvossa Asiakasnäkökulma Kuntalaisten tyytyväisyys kunnan hallintoon ja palveluihin Kuntalaispalaute Pääosin myönteinen Prosessinäkökulma Toimiva ja joustava organisaatio Palveluiden toimivuus Uudistuva johtajuus Päätösprosessin kesto Kuntalaispalaute Kehittämiskeskustelut Koulutussuunnitelman toteutuminen Vitkuttelematta Häiriötön toiminta Sujuva vahdinvaihto, ajan tasalla pysyminen, organisaation toimivuus ja hyvinvointi Johtajuustaitoja kehitetään kouluttautumalla (luottamushenkilöt ja johtoryhmä) Talouden näkökulma Tasapainoisuus Taloudellisuus Henkilöstönäkökulma Henkilöstörakenteen monipuolisuus Henkilöstön motivoituneisuus ja hyvinvointi Henkilöstökulujen hallinta Vuosikate e/as Vuosikate % poistoista Kunnallisveroprosentti Lainakanta e/as Omavaraisuusaste Toimintakulut, ulk. e/as Toimintakate e/as Keski-ikä Sairauspoissaolot, eläköitymisikä Henkilöstön määrä 439 euroa / asukas (TAE 2011) 374 euroa/asukas 100 % 19,5 % max e /as. kuitenkin enintään maan keskiarvo yli 70 % max e / as. max e /as. Keski-ikä alenee 0,3 vuotta/kalenterivuosi Sairauspoissaolot alle ja eläköitymisikä yli kuntien keskiarvon Palvelutarpeeseen suhteutettu henkilömäärä 38

43 Toiminta Luottamushenkilöt ja viranhaltijat osallistuvat suunnitelman mukaisiin koulutuksiin. Johtavat luottamushenkilöt osallistuvat johtamiskoulutukseen. Kunta ja kunnanhallitus tehostavat tiedottamista kuntalaisten osallisuuden lisäämiseksi. Kehittämis- ja elinkeinohankkeista sekä projekteista informoidaan myös kuntalaisia ja etsitään uusia ideoita kunnan toiminnan tehostamiseksi. Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Matti Mentilä hallintojohtaja Aila Virtanen Koko kunnan henkilöstön määrä ja kustannukset: Henkilöstömäärä suunnitelman mukaan (ns. vakituinen henkilöstö) 296,65 Henkilöstömenot 1000, arvio Henkilöstömenot e/as Toimintakulut, ulkoiset e/as Toimintakate e/as

44 HALLINTOPALVELUT Taloussuunnitelma Toiminta-ajatus: Hallintopalvelut turvaa kuntalaisille ja luottamushenkilöille sekä vastuualueille ja viranomaisille oikean ja oikea-aikaisen tiedon keskus-, talous- ja henkilöstöhallinnosta sekä toimii yritys-, maaseutu- ja matkailuelinkeinojen tukena. Visio: Hallintopalvelut on kunnan yleishallinnon sekä maaseutu- ja matkailupalvelujen korkeatasoinen palvelu- ja kehittämisyksikkö. Toimintalinjat 2011: Huolehtii henkilöstön korkeatasoisesta ammattitaidosta ja motivoituneisuudesta sekä henkilöstön riittävyydestä. AVAINTULOKSET Asiakasnäkökulma 1. Oikea ja oikea-aikaisen tiedon välittäminen ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI Suora asiakaspalaute TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO Asiakastyytyväisyys tasolla hyvä Prosessinäkökulma 2. Hyvä yhteistyö ja toimintoketjujen sujuvuus. Työnjaon toimivuus. Kehityskeskustelut Kuukausipalaverit Muiden vastuualueiden sekä luottamushenkilöiden palaute. Tyytyväisyys tasolla hyvä Hyvä asioiden hoitamisen taso Talouden näkökulma 3. Riittävä raportointi talousasioista 4. Käteisvarojen riittävyys Osavuosikatsaukset Maksuvalmius Katsaus 4 kk välein. 30 päivää Henkilöstönäkökulma 6. Henkilöstön ammattitaidon taso ja motivoivuus 7. Työhyvinvointi Asiakaspalaute sekä henkilön oma arviointi Sairauspoissaolot Koulutusta uusista asioista ja työn kehittämisestä tarpeen mukaan Alle kunnan keskimääräisen arvon Työhyvinvointikysely joka toinen vuosi Kehityskeskustelut: henkilön oma arviointi Kuukausipalaverit Vähintään kunnan keskiarvo Jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa 40

45 Toiminta: Syksyllä 2010 aloitti työskentelyn uusi palvelusihteeri, joka tasapainottaa hallintopalveluiden henkilöstön työmääriä. Eduskuntavaalien järjestäminen. Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Aila Virtanen, puh. (08) Hallintopalveluiden vastuualue: Henkilöstön lukumäärä (vakituiset) 10,5 Henkilöstömenot e/as. (ulkoiset ja sisäiset) 230,72 Toimintamenot e/as. (ulkoiset ja sisäiset) 345,56 Toimintakate e/as. (ulkoiset ja sisäiset) 333,54 Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Aila Virtanen, puh. (08) ELINKEINO-/YRITYSPALVELUT 1. ELINKEINOTOIMINNAN TOIMINTA-AJATUS Suomussalmen kunta kehittää sekä nykyisten että uusien yritysten toimintaedellytyksiä. 2. TAVOITTEET Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Uudet yritykset. Uudet työpaikat. 3. PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET Säännöllinen yhteydenpito nykyisiin yrityksiin: - yhteydenotot erillisen suunnitelman mukaisesti. Uusien yritysten saaminen Suomussalmelle: - yritysten perustamistilaisuudet yhdessä Ely-keskuksen kanssa - yhteydenotot Kainuun ulkopuolella sijaitseviin yrityksiin erillisen suunnitelman perusteella. - 5 tien vapaana olevien tonttien aktiivinen tarjonta Kaivannaisteollisuus: - koulutus- ja kehittämiskeskus hankkeen eteenpäinvienti - nykyisten malmiesiintymien tilanneselvitys. - uudet teolliset työpaikat Kulttuuri- ja erämatkailun lisääminen: - tiivis yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa. - yhteistyön kehittäminen lähiseudun matkailukohteiden kanssa (mm. Ukkohalla) Palvelutuotannon kehittäminen: - puhelimen ja tietoverkkojen avulla tapahtuvan asiakaspalvelutuotannon tarjoamista mm. pääkaupunkiseudun yrityksille. Kuntamarkkinointi: - kunnan uuden ulkoisen ilmeen käyttöönotto sekä syksyllä 2010 tehtävän markkinointisuunnitelman toteutus. Puunjalostus: - puukeskittymän toimitilojen käyttöönsaattaminen. Taajaman kehittäminen: 41

46 - kokonaisvaltaisen suunnitelman (Masterplan) teettäminen taajamaan. Suunnitelman tavoitteena on kehittää keskustaajamaa seuraavasti: o keskustan vetovoimaisuuden lisääminen sekä asukkaille että yrityksille. o antaa kehykset pitkäaikaiselle kehittämiselle. 4. KEHITTÄMISALUEET JA TOIMINTALINJAT Aktiivinen tonttipolitiikka. Tehokas toimitilojen hankinta ja vanhojen tilojen hyötykäyttö ja jalostus. Yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin osallistuminen. Yrittäjyyteen kannustaminen. Kuntamarkkinoinnin sekä yritysverkostoitumisen lisääminen erityisesti Oulun seudulle. Elinkeinoyhteistyön lisääminen Ylä-Kainuussa. Verkostojen hyödyntäminen (Kainuun Etu Oy, Ely-keskus). Elinkeinoyhteistyö Kostamuksen ja Kalevalan kanssa. 5. PELISÄÄNNÖT Kunta kaavoittaa maata tarpeen mukaan. Kunta osallistuu yrityshankkeiden suunnitteluun, rahoituksen valmisteluun ja rahoitusneuvotteluihin. Kunta antaa tai järjestää yritysneuvontaa ja koulutusta. Tarvittaessa kunta rakentaa yrityksille toimitiloja. Kunta rakentaa yrityksille muun perusinfrastruktuurin. Kunta vuokraa ja myy tontteja. Kunta vuokraa ja myy toimitiloja. Kunta ei myönnä uusia takauksia yrityksille. Kunta osallistuu yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin. AVAINTULOKSET Asiakasnäkökulma Nykyisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Uusille yrityksille houkutteleva sijaintipaikka. Prosessinäkökulma Yritystoiminnan kehittäminen. Uusien yritysten perustaminen. Kuntamarkkinointi Talouden näkökulma Toimitaan taloudellisesti ja tehokkaasti ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI Toimitilat/käyttöaste Työvoima/määrä Neuvontapalvelut/palaute Yrityshankkeet/palaute Uusien yritysten määrä Uudet yritykset Yritysten talous Hankkeiden onnistuminen: - yritysten kehittyminen - työpaikat Kunnan vetovoimaisuus kasvu. Talouden seuranta TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO Riittävä tarjonta tonteista, toimitiloista, osaavasta työvoimasta sekä yritysneuvonnasta. Yritysten nettomäärän kasvu. 1. Työpaikkojen nettomäärä lisääntyy 2. Yritysten kannattavuus paranee 3. Uudet yritykset ja yritysideat lisääntyvät 4. Yhteydenotot lisääntyvät Pysytään talouden raameissa Henkilöstönäkökulma Henkilöstön toimintakyky Henkilöstön motivaatio Henkilöstön ammattitaito Sairauspoissaolot Työtyytyväisyyskysely Palaute Työkyky on hyvä 42

47 Avaintulosten saavuttaminen perustuu aktiiviseen yhteydenpitoon nykyisiin yrityksiin, tarjousten tekemiseen Kainuun ulkopuolella toimiviin yrityksiin sekä uusien yritysten perustamiseen. Kunnan ulkoisen ilmeen uudistaminen sekä siihen liittyvä markkinointisuunnitelma toimivat pohjana kunnan vetovoimaisuuden lisääntymiseen ja tällä tavoin houkuttelevat mm. uusia yrityksiä paikkakunnalle. Kainuun Etu Oy on keskeinen yhteistyökumppani suurimmissa kehittämishankkeissa, mm. kaivannaistoimintaan liittyvissä hankkeissa. ELY-keskuksen yrityspalvelu-hankkeen yritysneuvoja tulee toimimaan kunnantalolla ja on näin ollen työparina elinkeinoasiamiehelle. Yhteistyötä kehitetään myös Ylä-Kainuun muiden kuntien kanssa. Kansainvälisessä toiminnassa painopisteinä ovat Kalevalan sekä Kostamuksen kanssa suunniteltavat konkreettiset kehittämistoimet. Lisäksi elinkeinopoliittisiin investointeihin on varattu miljoonan euron määräraha vuodelle Tällä rahalla varaudutaan ensisijaisesti tuotannollisten työpaikkojen lisäämiseen liittyvään toimitilarakentamiseen. Vastuuhenkilö; kunnanjohtaja Matti Mentilä, p

48 MATKAILUPALVELUT Toiminta-ajatus: Matkailupalvelut toimii matkailun perusedellytysten parantamiseksi ja yritystoiminnan lisäämiseksi sekä huolehtii yleistiedottamisesta ja markkinoinnista. Visio: Matkailutoimisto tuntee paikkakunnan palvelutarjonnan ja osaa ohjata palveluja tarvitsevat heidän haluamiinsa kohteisiin. Myös maakunnallinen tuntemus on hyvällä tasolla. Toimintalinjat: 1. Asiakaslähtöisyys 2. Asiantuntevuus 3. Nopea ja luotettava toiminta Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tulostavoite/tavoitetaso Asiakasnäkökulma Asiantuntevan palvelun tarjoaminen matkailijoille ja alan ammattilaisille Suora palaute asiakkailta Korkea asiakastyytyväisyys Matkailupalvelutarjonnan tunnettavuuden lisääminen yhteistyössä yritysten kanssa Kohteitten saavutettavuuden/ löydettävyyden parantaminen Majoitusvuorokausien ja kohdekävijöitten määrän kasvu, saadut tiedustelut Aloitetaan eri kohteitten viittojen/ opasteiden uusiminen valmistuvan suunnitelman pohjalta Vuosikasvu 2 % Yleishyödyllisten kohteiden viitoitus uusittu vuoden loppuun mennessä Prosessinäkökulma Hyvät suhteet sidosryhmiin Yhteydenpito sidosryhmiin ja saatu palaute Säännöllinen yhteydenpito ja joustava asiointi Talouden näkökulma Toimitaan taloudellisesti ja tehokkaasti Budjetin säännöllinen seuranta SAPissa Pysytään budjetin raameissa Henkilöstönäkökulma Asiansa osaavat, asiakaspalveluhenkiset työntekijät (myös kesätyöntekijät) Erityisosaamista vaativat asiat ohjataan asiantuntijatahoille Osaamisen säilyttäminen Päivittäinen palaute henkilöstön kesken ja asiakaspalaute Palaute asiakkaalta ja asiantuntijatahoilta Koulutusten määrä ja laatu Valitusten mahdollisimman vähäinen määrä Korkea tyytyväisyystaso Tarpeen ja tarjonnan mukaan 1-3 koulutustapahtumaa/v. 44

49 Toiminta: Matkailutoimisto toimii yhteistyössä kunnan yrittäjien ja yhdistysten kanssa sekä tekee yhteistyötä Idän Taiga ry:n, Kajaanin AMK:n, Kainuun Edun ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanssa. Valtakunnan tasolla pidetään yhteyksiä Palvelevat Matkailutoimistot verkoston, Comma Groupin ja MEK:n kanssa. Vastuuhenkilö: matkailusihteeri Alpo Rissanen, p. (08) MAASEUTUPALVELUT Suomussalmen maaseututoimiston palvelut Toiminta-ajatus Pyritään luomaan innostava ja kehitysmyönteinen ilmapiiri Suomussalmen kunnan maaseutuyrittäjille, Suomussalmen maaseudun väestölle ja kyläyhteisöille. Toimintalinjat 1. Tilojen kokoa suurennetaan ohjaamalla käytettävissä oleva peltomaa viljeltäväksi ja kannattavuutta parannetaan tilojen välisellä yhteistyöllä hyvän kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Tämä on parhaillaan rakennekehityksen suurin ongelma. Maatalouskoneurakointia edistetään. 2. Opastetaan ja valvotaan, että kaikki tilat noudattavat ympäristötukiohjeita ja osallistuvat kyläyhteisönsä maalaismaiseman hoitoon (myös tukikelvottomien peltojen maisemaniittoihin pyritään edistämään). 3. Lisätään myönteistä kuvaa maaseutuyrittämisen hyvistä mahdollisuuksista muiden ammattien rinnalla. 4. Porotalouden toimintamahdollisuudet turvataan pyrkimällä vaikuttamaan petoeläinten aiheuttamien porovahinkojen vähentämiseen niin kunnan hallinnoimien Peto-hankkeiden kuin myös laajemman julkisuuden avulla (voimakkaasti lisääntyneiden petovahinkojen takia porotalouteen liittyvä viranomaistyö on vuodesta toiseen lisääntynyt varsin merkittävästi). 5. Aktiivinen osallistuminen kylätoimintaan ja kyläparlamenttien järjestämiseen. 6. Maaseututoimiston kautta maksetaan EU:n ohjelmakaudella Suomussalmen kuntarahaa useisiin maakunnallisiin hankkeisiin, ja maaseutusihteeri on mukana useamman hankkeen ohjausryhmässä. 7. Uusien hankeideoiden kehittäminen ja hankehakemusten valmistaminen (vuosina esimerkiksi mahdolliset ENPI-hankkeet). 8. Maataloushallinnon yhteistyötä kuntien kesken tiivistetään niin maaseutuviraston kuin EU:n vaatimuksesta (vähintään 6 käsittelijää). Hyrynsalmen kanssa jo hyvin toimivan tiiviin yhteistyön lisäksi pohjustetaan parhaillaan laajempi yhteistoiminta-alue (Puolanka, Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Paltamo, Vaala tai peräti koko maakunta). Valtakunnallisena tavoitteena on, että tällaiset laajat maaseututoimet olisivat todellisuutta vuonna

50 Avaintulokset Asiakasnäkökulma Maaseutuväestön henkisten ja taloudellisten etujen hoitaminen Prosessinäkökulma Maataloushallinnon ja tukiasioiden palvelujen saatavuus varmistetaan Arviointikriteerit/ mittarit Palvelutoimisto omassa kunnassa. Riittävä henkilöstön määrä ja laatu. Palvelu on ajallisesti riittävää ja saatavuus hyvää. Tulostavoite/ tavoitetaso Henkilöstön tavoitettavuus % tasolla (aina joku toimistolla klo 7-16). Asiakastyytyväisyys hyvä. Yhteistyö naapurikuntien kanssa. Talouden näkökulma Henkilökunnan määrä Yhteistyöneuvotteluja käydään. Maaseutusihteeri tarkastaa jo nyt vuosittain Hyrynsalmen tukitallennukset ja vastavuoroisesti myös toisinpäin. Henkilöstö ennallaan (2 henkeä) Laaja, yhteinen maaseututoimi v (5-6 kuntaa tai koko maakunta yhteen). Yhteensä 6 käsittelijän ketju v Määrä säilyy ennallaan. Työpanos suunnattu myös kehittämis- yms. tehtäviin Toimiston kustannukset Henkilöstönäkökulma Toimihenkilöiden ammattitaidon kehittäminen Kustannusten säästö lähivuosina Koulutus- ja kurssitoimintaan osallistuminen Säästötavoite: tasabudjetti, jossa vain välttämättömät kustannukset. Käydään kaikissa MMM:n koulutuksissa Työkyvystä huolehtiminen Perustelut ja lisätietoa: Osallistutaan TYHY- toimintaan työkyvyn ylläpitämiseksi Ollaan mukana TYHY- tilaisuuksissa ja liikutaan muutenkin. Maataloushallinto muuttuu ja monimutkaistuu jatkuvasti ja MAVI (maaseutuvirasto) vaatii lähivuosina maataloustukihakemusten hallintaan 6 käsittelijän ketjun. Ylä-Kainuun kuntien kesken on jo nyt olemassa hyvä yhteistyö maataloushallinnossa. Suomussalmen maaseutusihteeri on Hyrynsalmen maaseutusihteerin varamies ja tarkastaa Hyrynsalmen tukitallennukset. Lisäksi näiden kahden kunnan LFA- ja ympäristötukipäätökset tehdään tällä hetkellä kolmen toimistohenkilön vuorotuksella (EU:n vaatimus). Uudet yhteistoimintaalueet muodostetaan MMM:n esityksen mukaan vuonna Henkilöstön työpanoksesta osa on ohjattu kehittämistehtäviin. Tämä koskee erityisesti hanketoimintaa sekä yhteistyötä Venäjän suuntaan, jossa maaseutusihteerin venäjänkielen taito on pyritty hyödyntämään. Maaseutusihteerin toimenkuvaan kuului myös useiden tulossa olevien hankkeiden käytännön läpivienti sekä Elävä Kainuu Leader ry:n hallituksen puheenjohtajuus (Suomussalmen kunnan edustajana). Lisäksi maaseutusihteeri on useiden maakuntahankkeiden ohjausryhmien jäsen. Kunnan, maaseututoimiston kautta tapahtuvan avustustoiminnan tarpeellisuus ja määrä otetaan vuosittain harkintaan ja menot pidetään kurissa. Maaseututoimistolla on vain vähäisiä tuloja (moottorikelkkapoolin varainhankinta). 46

51 Maksullisen maatalouslomituksen tukeminen (120-tuntiset) jatkuu entiseen tapaan, mutta jo hieman pienemmällä määrärahalla kuin aiempina vuosina. Tämä johtuu maitotilojen lukumäärän laskusta. Maksu suoritetaan Ristijärven kunnan maaseututoimistoon. Vastuuhenkilö: maaseutusihteeri Ilmari Schepel, p TYÖLLISYYDEN HOITAMINEN Vuoden 2011 talousarviossa on varattu työllisyyden hoitamiseen seuraavat määrärahat: Työllistäminen vastuualueille sekä velvoitetyöllistämiseen , johon sisältyy palkkatuki Kunnan osuus työmarkkinatukeen on Kesätyöpaikkoihin on varaus ja 1-4 viikon työllistämiseen Eläkemenoperusteiseen maksuun on varattu Avaintulokset Ylä-Kainuun alueelle saadaan sosiaalinen yritys sekä pysyvä työvalmennusmalli Talas hankkeen avulla. Tukityöllistämistä järjestetään vastuualueilla osoitetun määrärahan puitteissa. Nuorille järjestetään mahdollisuus perehtyä työelämään järjestämällä kesätyöpaikkoja koululaisille/opiskelijoille (toisen asteen 1. vuoden opiskelijoille). Työmarkkinatukimaksua pyritään pienentämään järjestämällä pitkäaikaistyöttömille töitä. Työllistämisen nettokustannukset vastuualueilla ovat vuosina (tuki- ja velvoitetyöllistäminen sekä koululaisten kesätyöpaikat): vuosi 1000 euro htv , , , , , , , , , , TA , TAE ,2 Suomut ry:lle on varattu yhteensä noin : - toimistotyöntekijä siivouspalveluiden järjestäminen yhdistysten työllistämiseen (vaikea arvioida): KH Työn iloa -hanke 1440 : KH Lisäksi Suomut ry:lle on annettu veloituksetta käyttöön kunnantalolta tilat, joiden kustannukset ovat vuodessa noin Talas hanke menot tulot netto Pajatoiminta menot tulot netto Talas -hanke toimii pajalla (entinen Nikkarihalli). Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on Kainuun maakunta-kuntayhtymän hallinnoima projekti. Kuntaa laskutetaan asiakasmäärän mukaan (arvio ). Vastaavasti vähenee työmarkkinatukiosuus (tulosyksiköstä ). 47

52 Kunnan osuus työttömyysajan työmarkkinatuesta Kunta on osallistunut työmarkkinatuen maksuosuuteen vuodesta 2006 alkaen siten, että yli 500 päivää passiivisesti työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatukikustannukset on jaettu tasan kuntien ja valtion kesken. Kuntien kannalta kustannusvaikutus pitäisi olla neutraali. Kuntien valtionosuuksia on korotettu vastaavalla summalla. Mitä enemmän kunnassa pystytään osoittamaan aktiivitoimintaa pitkäaikaistyöttömille, sitä enemmän säästyy työmarkkinatuen maksuosuutta. Suomussalmen kunnan työmarkkinatuen maksuosuudet ovat olleet seuraavat: vuosi maksuosuus euroa , , , ,27 48

53 MAAKUNTAHALLINTO 1817 Arvio Ehdotus Arvio Arvio Arvio MAAKUNTAHALLINTO MENOT TULOT NETTO Vuosi 2010 Maakunnan talouden raamin perusteena vuodelle 2010 on, että rahoitusosuuden pohjana olevien verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi on arvioitu 1,3 prosenttia. Kuntien rahoitusosuus kasvaa 6,355 M eli 2,8 %. Kuntien rahoitusosuus kasvaisi laskennallisesta verorahoituksesta 60,1 prosentista 60,8 prosenttiin. Maakunnan toiminnan menojen kasvuraamiksi ilman liikelaitoksia on asetettu 3,5 prosenttia. Verorahoituksen perusteella määräytyvä Suomussalmen kunnan maksuosuus on maakunnan esittämän arvion mukaan 31,603 M. Maksuosuus kunnilta on 60,80 % laskennallisesta verorahoituspohjasta. Tukipalvelujen (kirjanpito, henkilöstöhallinto ja tietohallinto) osuudeksi on arvioitu 0,328 M. Kuntien verorahoituksen osuus on yhteensä 228,0 M. Vuosi 2011 Verorahoituksen perusteella määräytyvä kunnan maksuosuus on maakunnan esittämän arvion mukaan 32,291 M. Maksuosuus kunnilta on 61,1 % laskennallisesta verorahoituspohjasta. Tukipalvelujen (kirjanpito, henkilöstöhallinto ja tietohallinto) osuudeksi on arvioitu 0,328 M. Kuntien verorahoituksen osuus on yhteensä 236,700 M. Vuosi 2012 Verorahoituksen perusteella määräytyvä kunnan maksuosuus on maakunnan esittämän arvion mukaan 32,882 M. Maksuosuus kunnilta on 61,5 % laskennallisesta verorahoituspohjasta. Tukipalvelujen (kirjanpito, henkilöstöhallinto ja tietohallinto) osuudeksi on arvioitu 0,328 M. Kuntien verorahoituksen osuus on yhteensä 246,500 M. Vuosi 2013 Verorahoituksen perusteella määräytyvä kunnan maksuosuus on maakunnan esittämän arvion mukaan 33,729 M. Maksuosuus kunnilta on 62,5 % laskennallisesta verorahoituspohjasta. Tukipalvelujen (kirjanpito, henkilöstöhallinto ja tietohallinto) osuudeksi on arvioitu 0,328 M. Kuntien verorahoituksen osuus on yhteensä 256,300 M. Maakunnan alijäämä ja sen kattamisvastuu Perussopimuksen mukaan jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta viimeistään hallintokokeilun päätyttyä ( ) peruspääoman suhteessa. Suomussalmen kunnan peruspääoman osuus on 12,28 prosenttia (ilman liikelaitoksia osuus on12,69 prosenttia). Maakunnalle on kertynyt katettavaa alijäämää vuoden 2007 lopussa 17,413 M. 49

54 Kunnat ovat sopineet pidetyssä kuntien yhteisneuvottelussa, että kunnat maksavat kertyneen alijäämän rahoitusosuuksien suhteessa siten, että vuonna 2009 osuus on 15 %, vuonna 2010 osuus on 20 %, vuonna 2011 osuus on 30 % ja vuonna 2012 osuus on 35 %. Laskutus tapahtuu Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kuntien neuvottelutuloksen alijäämän kattamisesta. Vuoden 2007 jälkeen kertyneet ylijäämät vähentävät kattamisvastuuta. Suomussalmen kunnan osuus alijäämän kattamisesta oli ,37 euroa. Suomussalmi on kattanut alijäämävastuusta euroa. Vuonna 2008 maakunnalle syntyi ylijäämää 6,270 M ja vuonna ,322 M. Vuonna 2009 kunnilta perittiin alijäämien kattamiseen 1,671 M, josta Suomussalmen osuus oli 0,216 M. Kunnilta perittävä alijäämävastuu on ,149 M, josta Suomussalmen osuus on 0,665 M. Suomussalmen kunnalta peritään alijäämäosuus seuraavasti: I osuus ,53 euroa (ei peritä vuonna 2010) III osuus ,79 euroa IV osuus ,42 euroa Yhteensä ,74 euroa Edellä mainittujen alijäämien kattamisen jälkeen Suomussalmen kunnan taseessa on jäljellä vielä ,79 euroa varausta mahdollisiin lisäalijäämän kattamisvastuisiin. Vastuuhenkilö; talousjohtaja Matti Mulari, puh. (08)

55 SIVISTYSLAUTAKUNTA 1840 SIVISTYSLAUTAKUNTA Arvio 2010 Ehdotus 2011 Arvio 2011 Arvio 2012 Arvio MENOT TULOT NETTO POISTOT SIVISTYSPALVELUT Arvio Ehdotus Arvio Arvio Arvio MENOT TULOT NETTO POISTOT PROJEKTIT Arvio Ehdotus Arvio Arvio Arvio MENOT TULOT NETTO Toiminta-ajatus Sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, kansalaisopisto, taiteen perusopetus, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Sivistyspalvelujen tehtävänä on kohottaa kuntalaisten elämänlaatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset monipuoliselle ja laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Sivistyspalvelut innostaa kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. Visio 2011 Suomussalmi on koulutus- ja kulttuurimyönteinen kunta, joka järjestää sivistyspalvelut korkeatasoisesti ja aktiivisesti. Toimintalinjat 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä Kainuun maakunta kuntayhtymän kanssa. Kainuun kunnat ja Kainuun maakuntahallinto ovat valmistelleet yhdessä Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. 2. Palvelutuotannon kehittäminen ja sopeuttaminen muuttuviin olosuhteisiin. Ikärakenteen ja väestömäärän muutoksista johtuvat palvelutarpeen muutokset ohjaavat palvelurakennetta. Palvelujen tuottamisessa ja organisoimisessa etsitään uusia taloudellisia ja tehokkaita tuottamistapoja. Panostetaan supistuvassa organisaatiossa riittävästi kehittämistoimintaan ja henkilöstön kouluttamiseen. 3. Kuntalaisten sisäisen yrittäjyyden tukeminen ja yhteisöllisyyden edistäminen. 4. Kestävän kehityksen edistäminen: a)syrjäytymisen ehkäiseminen, b) talouden tarkka suunnitteleminen, c) luonnonvarojen ja energian kestävä käyttö sekä elinkaariajattelu 51

56 Sivistyslautakunta Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tulostavoite/tavoitetaso Asiakasnäkökulma Kuntalaisten tyytyväisyys sivistyspalvelujen järjestämiseen ja laatuun Prosessinäkökulma Toimiva ja joustava organisaatio Asiakaspalaute - palveluyksiköt - kuntakuva Päätösprosessien toimivuus Pääosin myönteinen Päätökset asianmukaisesti valmisteltuja ja päätökset ajallaan Palvelurakenteiden tarkastelu Ajantasainen tieto Talouden näkökulma Tasapainoinen talous Talouden seuranta ajantasaista Henkilöstönäkökulma Henkilöstörakenne vastaa palvelutarvetta Henkilöstön hyvinvointi Asianmukaiset selvitykset ja suunnitelmat Koulutustilaisuuksiin osallistuminen Vertailutiedot maan ja Oulun läänin tilastoihin Osavuosikatsaukset kolme kertaa vuodessa Henkilöstön mitoitus ja työn kuormittavuus sopiva Työhyvinvointikysely kahden vuoden välein Palvelurakenneselvitykset valtuustokausittain: 1. pienten koulujen kouluverkkoselvitys valmistellaan v Pesiönlahden, Piispajärven ja Ruhtinan koulun rakennusten ja piha-alueiden kunnostamisesta päätetään kouluverkkoselvityksen valmistumisen jälkeen v talousarvion valmistelun yhteydessä. 2. Kulttuuripalvelujen organisointi vaihtoehtojen selvittäminen Vuosittain lautakunta ja henkilöstö Pysytään hyväksytyssä talousarvioraamissa Riittävä henkilöstö Onnistunut ulkoinen ja sisäinen rekrytointi Hyvä työilmapiiri Sivistysjohtajan tehtävään lisätään perusopetuksen päällikön tehtävät ja tehtävästä poistetaan Kiantaopiston rehtorin tehtävät. Järjestely on osa sivistyspalvelujen johtamisjärjestelmän muutosta perusopetuksen päällikön jäädessä eläkkeelle alkuvuodesta Perusopetuksen päällikön työaika on 50 % toimistotyöajasta. Sivistysjohtajan tehtäviin on sisältynyt 10 % Kianta-Opiston rehtorin tehtäviä SIVISTYSLAUTAKUNTA Henkilöstön lukumäärä ko. alueella 185,2 - henkilöstömenot/asukas 981,48 - toimintakulut/asukas 1629,92 - toimintakate/asukas 1495, SIVISTYSPALVELUT Henkilöstön lukumäärä ko. alueella 2 - henkilöstömenot/asukas 17,39 - toimintakulut/asukas 20,87 - toimintakate/asukas 20,43 Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen, puh. (08) , sirpa.mikkonen@suomussalmi.fi 52

57 VARHAISKASVATUS VARHAISKASVATUS Arvio Ehdotus Arvio Arvio Arvio MENOT TULOT NETTO POISTOT Toiminta-ajatus: Varhaiskasvatus tarjoaa alle kouluikäisille lapsille päivähoitoympäristön, jossa hän saa hoitoa ja huolenpitoa sekä ohjausta ja kannustusta kehittyäkseen minäkuvaltaan myönteiseksi. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle järjestetään kuntouttavaa varhaiskasvatusta yhteistyössä muiden lapselle kuntoutusta antavien tahojen kanssa. Visio 2011 Varhaiskasvatus on lapsiperheiden muuttuviin tarpeisiin vastaava laadukas palvelujärjestelmä, joka aktiivisesti seuraa varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisia linjauksia. 53

58 Toimintalinjat/Päämäärät Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tulostavoite/tavoitetaso Asiakasnäkökulma Perhe saa tarpeitaan vastaavat päivähoito ja esiopetuspalvelut Lapsia päivähoidossa n. 250 Kuntalisä alle 3-vuotiaille lapsille. - Päivähoitopalvelujen kattavuus. Päivähoitopaikat: - Ruukinkankaan päiväkoti: (virikeryhmä) paikkaa 20 (eskarit) paikkaa, muksula 8 paikkaa - Pitämän päiväkoti: 21 paikkaa + 19(esikoulu) paikkaa - Perhepäivähoito: 17 hoitajaa, 68 paikkaa - Ryhmäperhepäivähoito: Ämmänsaari 12 paikkaa, Kirkonkylä 12 paikka - Asiakastyytyväisyys TAK arviointijärjestelmä (kahden vuoden välein) - vaihtoehto päivähoidolle Päivähoitopalveluja järjestyy kaikille. Päivähoitopaikkojen käyttö 100 % Asteikolla 1-5, tavoitteena 4. (seuraava vuonna 2011) Päivähoidon tarpeen väheneminen. Määrärahavaraus Prosessinäkökulma Palveluprosessit ja ketjut toimivat saumattomasti Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyö - Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys mittaus/ TAK (kahden vuoden välein) Yhteistyötahojen arviointi /TAK (kahden vuoden välein) Yhteistyön lisääminen Pitämän alueen esiopetuksen tilakysymys Asteikolla 1-5, tavoitteena 4. (seuraava vuonna 2011) Asteikolla 1-5, tavoitteena 4 (seuraava vuonna 2011) Mukana KELPO hankkeessa ja yhteiset koulutukset Henkilöstön käyttö Selvitellään eri vaihtoehtoja esiopetuksen järjestämiseksi. Talouden näkökulma Talous tasapainossa Talousarvion seuranta. Talousarviossa pysyminen. Henkilöstönäkökulma - Henkilöstön riittävyys ja oikea rakenne. - Työtyytyväisyys - Osaaminen, työhön ja sen kehittämiseen sitoutuminen - Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö - Henkilöstökysely /TAK - Henkilöstötilinpäätös. - Kehityskeskustelut; koulutusseuranta - koulutuspäivien määrä 54 - Päivähoitolain mukainen henkilöstö (määrä ja koulutustaso) - Asteikolla 1-5, tavoitteena 4 - kehityskeskustelut kerran vuodessa - 5 päivää/henkilö/toimikausi

59 Kunnan Kelalle maksamaa kotihoidontukea on maksettu tilanteen mukaan ,05 e, josta kuntalisän osuus on ,81 e. Kotihoidon tuen saajia on ka. 71 perhettä/kk, josta 59 perheelle/kk maksetaan myös kuntalisää. Lapsia tuen piirissä on n. 143/kk. Päivähoidon maksutuotot ovat vähenemään päin. Kokopäivähoidon tarve on vähentynyt, koska perheet ostavat lapsilleen toimintapäiviä 8-16 pv kuukautta kohden. Lisäksi perheiden pienemmät tulot pienentävät myös päivähoitomaksuja, joita uusi vähimmäisbruttotulon korotus pienentää entisestään. Päivähoito laki ja - asetus määrittelevät tiukasti kuinka paljon hoidettavia lapsia saa olla hoitajaa kohden ja näitä noudatetaan. Vuorohoitoa pyritään keskittämään yhteen yksikköön, lisäksi esioppilaiden iltapäivähoitoa pyritään yhdistämään koululaisten iltapäivätoiminnan kanssa. Varhaiskasvatus: Henkilöstön lukumäärä ko. alueella 51 - henkilöstömenot/asukas 214,16 - toimintakulut/asukas 304,51 - toimintakate/asukas 272,79 Vastuuhenkilö: päivähoidonjohtaja Jaana Heikkinen, puh. (08) , jaana.o.heikkinen@suomussalmi.fi PERUSOPETUS PERUSOPETUS Arvio Ehdotus Arvio Arvio Arvio MENOT TULOT NETTO POISTOT Toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukasta esi- ja perusopetusta. Perusopetuksen painopistealueet ovat laatu opetuksellinen tasa-arvo hyvinvointi 55

60 Toimintalinjat/Päämäärät 2011 Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tulostavoite/tavoitetaso Asiakasnäkökulma Laadukas perusopetus osaava henkilöstö turvallinen ja toiminnallinen työ- ja oppimisympäristö riittävä resurssointi Jatko-opintokelpoisuus Laatua mittaavat tilastot ja raportit täydennyskoulutuksen määrä turvallisuussuunnitelmien ajan- tasaisuus oppilaskohtainen tuntikehys Kaikki 9.lk.oppilaat jatkoopintokelpoisia koulutuspäiviä 4/opettaja, 2/kkavustaja Suunnitelmat ajan tasalla. tuntikehys Kainuun ka:n ylätasoa toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä laadukas oppilashuoltotyö Prosessinäkökulma Opetussuunnitelmatyö Ruukinkankaan koulukeskuksen (pedagoginen) kehittäminen asiakastyytyväisyyskysely, yhteydenpidon määrä moniammatillisen yhteistyön toimivuuden arviointi (OHR) ops ajantasaistettu, hyväksytty lautakunnassa ja otettu käyttöön Koulun johdon vastuualueiden selkeys. Henkilöstön organisaation toimivuus. kehittämisvastuun hajauttaminen tiimiorganisoituminen johtoryhmätyö kehittämisvastuun hajauttaminen rehtoreita koulutettu Wilma-ohjelmisto otettu käyttöön oppilashuollon henkilöstö määrävahvuinen. Esillä olleet OH - tapaukset selvitetty. opetussuunnitelman valtakunn.osauudistus vastuualueet toimivat henkilöstö sitoutunut pedagogiseen kehittämiseen (tiimit) kaikki osaavat opetusteknologian peruskäytön kehittämistiimit ovat saavuttaneet selkeitä tuloksia johtoryhmätyö on tuloksellista tiimeillä on selkeä kehittämisrooli Opetusteknologian hyödyntäminen opetustyössä Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen Talouden näkökulma Riittävät resurssit luokkakoko ja opetusryhmien määrä Henkilöstönäkökulma kehittämiskeskustelut täydennyskoulutussuunnittelu hyvinvointi opettajien taito hyödyntää opetusteknologiaa - itsearviointi Henkilöstöjärjestelyjen toimivuus oppilaskohtainen tuntikehys oppilaita/lk opetusryhmien lkm kehittämiskeskustelujen kattavuus täydennyskoulutuksen määrä tuntia/pv/henkilö ilmapiirikysely osana TTH:n kyselyä henkilöstön itsearviointi täydennyskoulutusprofiilit luotu kehityskeskustelujen pohjalta henkilöstön käyttö aamu- ja iltapäivätoimintaan tarkasteltu ja tehty tarvittavat muutokset aamu- ja iltapäivätoiminta osa koulupäivää, toimintaa johtaa koulunjohtaja alakoulun tuntikehys 1,50/opp yläkoulun tuntikehys 1,90/opp yläluokat ka 20 oppilasta taaj. alaluokat ka 17 oppilasta kaikki ovat osallistuneet kehittämiskeskusteluihin täydennyskoulutusprofiilit luotu täydennyskoulutukset kirjataan webtallennukseen henkilöstö on motivoitunutta ja sitoutunut työhönsä. henkilöstö voi vaikuttaa keh.työhön 56

61 Hankkeet KELPO-hanke ystävyyskoulutoiminta ja kansainvälisyys-hanke tavoitteiden toteutumisen arviointi ystävyyskoulukontaktit (lkm) oppilaan tukijärjestelmä on lain mukaan järjestetty yleis-erityisopetusyhteistyö on joustavaa koulut ovat ottaneet käyttöön tuen portaat koululla on kansallista ja kansainvälistä ystävyystoimintaa Kainuun Osaaja-hanke Kerhotyö Pilotti Tulevaisuuden luokka-hanke, RK Mediakasvatushanke Pedaverkko osallistujien lkm. luodut verkostot kerhojen lukumäärä kerhojen osallistujamäärä opettajien ja oppilaiden itsearviointi median käyttötaito- mediakriittisyys oppilas- ja opettajayhteistyö käynnistynyt koulujen välillä Suomussalmen perusopetukseen on syntynyt opettajien kollegiaalisen tuen verkosto Kouluissa kerhoja % oppilaista kerhotyössä Pilottiluokka on saavuttanut konkreettisia tuloksia ja löytänyt työskentelymalleja, joita voidaan hyödyntää koko koulussa. kouluilla monipuoliset kotisivut taajamien kouluissa informaatiokanavat monipuolisiksi kyläkoulujen verkostohanke Perusopetus: Henkilöstön lukumäärä ko. alueella 104,9 - henkilöstömenot/asukas 548,21 - toimintakulut/asukas 919,17 - toimintakate/asukas 891,99 Perusopetuksen oppilaita: oppilasta, joista esikoululaisia 61 lv oppilasta, joista esikoululaisia 68 lv oppilasta, joista esikoululaisia 62 57

62 Perusopetuksen oppilaat kouluittain lv / lv Piispajärvi 26/25 Niva 25/ Ruhtina 15/12 2 Pesiönlahti 32/32 4 Ruukinkangas 551/514 Taivalalanen 98/ Kirkonkylä 121/118 Vastuuhenkilö: perusopetuksen päällikkö Esko Pesonen, puh , esko.pesonen@suomussalmi.fi 58

63 VAPAA SIVISTYSTYÖ KIANTA-OPISTO Arvio Ehdotus Arvio Arvio Arvio MENOT TULOT NETTO POISTOT Toiminta-ajatus Kianta-Opisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa monipuolista koulutusta, yleissivistäviä ja ammattitaitoa kehittäviä kursseja sekä laadukkaita harrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille ihmisille. Toiminnan tavoitteena on edistää yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja aktiivista otetta elämään. Visio Kianta-Opisto on hyvin tunnettu, asiakaslähtöisesti toimiva oppilaitos, joka tuottaa ja järjestää laadukkaita koulutuspalveluja sekä harrastusmahdollisuuksia. Toimintalinjat Opiston toiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä. 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tulostavoite/tavoitetaso Asiakasnäkökulma Opetustarjonta on monipuolista ja alueellisesti kattavaa. Tarjontaa on kaikille ikäryhmille Opiskelijoiden %-osuus kunnan väestöstä Kurssien lkm/vuosi Opetustunnit/vuosi Opiskelijoiden lkm/vuosi Alle 16-vuotiaiden lkm/vuosi Opetuspisteiden lkm/vuosi 19 % 280 kurssia/vuosi h/v 1700 opiskelijaa/v 180 alle 16-vuotiasta/v 20 opetuspistettä/v Prosessinäkökulma Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen on sujuvaa ja laadukasta Talouden näkökulma Opiston talous on vakaa ja toiminta on taloudellista Henkilöstönäkökulma Henkilöstön ammattitaito ja jaksaminen Asiakaskyselyt Opiston yhteistyökumppaneiden lkm/vuosi Tiedottamisen näkyvyys ja säännöllisyys Käyttökustannukset /opetustunti Henkilöstön määrä Pätevien tuntiopettajien saatavuus Kehityskeskustelujen säännöllisyys Palaute tasolla hyvä - erinomainen 35 kpl/vuosi 30 kertaa /v Valtakunnan keskitasolla Päätoiminen henkilöstö 3,5 Tuntiopettajia n. 60 Luennoitsijoita 16 1 kerta/v/henkilö 59

64 Perustelut: Kianta-Opisto pitää opetustarjontansa monipuolisena alueellisesti kattavana ja ottaa toiminnassaan huomioon paikallisen elinkeino- ja kulttuurielämän tarpeet. Toiminnan laatua arvioidaan suhteessa kunnan arvoihin ja lähtökohtana asiakkaan kohtaaminen. Lukuvuodeksi saadulla opintosetelityyppisellä valtionavustuksella tarjotaan yli 70-vuotiaille, työttömille ja maahanmuuttajille 20 euron alennus opintomaksusta. Opisto osallistuu kaksivuotiseen EU:n LLP Grundtvig -ohjelman rahoittamaan kansainväliseen SHARE Sharing Art Experiences oppimiskumppanuushankkeeseen. Hanke päättyy kesällä Kianta-opisto on saanut opetusministeriöltä kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustusta hyvinvointi ja terveys tavoitealueen hankkeeseen. Hanke alkaa syksyllä 2010 ja päättyy v lopussa. Hankkeessa ovat mukana myös Hyrynsalmen, Puolangan ja Paltamon kansalaisopisto. Opisto järjestää työvoimapoliittista koulutusta, erityisesti maahanmuuttajakoulutusta, mahdollisuuksien mukaan. Sivistysjohtajan tehtävään lisätään perusopetuksen päällikön tehtävät ja tehtävästä poistetaan Kianta- Opiston rehtorin tehtävät. Kianta-Opiston koulutussuunnittelija siirretään kansalaisopiston rehtorin virkaan Järjestely on osa sivistyspalvelujen johtamisjärjestelmän muutosta perusopetuksen päällikön jäädessä eläkkeelle alkuvuodesta Perusopetuksen päällikön työaika on 50 % toimistotyöajasta. Sivistysjohtajan tehtäviin on sisältynyt 10 % Kianta-Opiston rehtorin tehtäviä. Kianta-Opisto: henkilöstön lukumäärä ko. tulosalueella 3,5 ja lisäksi 60 tuntiopettajaa - henkilöstömenot/asukas 56,47 - toimintakulut/asukas 79,09 - toimintakate/asukas 66,42 Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen, puh. (08) , sirpa.mikkonen@suomussalmi.fi Kianta-Opiston opetuspaikat lv