Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v

Transkriptio

1 Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v Kunnanvaltuusto hyväksynyt

2 Sisältö Matti Mulari ja Maija Kyllönen Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo

3 SISÄLLYS 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalous Kainuun maakunta TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kunnan perusinformaatio Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Tilivelvolliset Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Toiminnan muutokset Henkilöstö TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvioasetelma Toiminnan ohjauksen näkökulma Kokonaistalouden näkökulma Käyttösuunnitelmien laatiminen Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattamisvelvollisuus Sisäiset erät Talousarvion laatimisperusteet TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden Kunnanhallituksen ja valtuuston erilliset päätökset TULOS- JA RAHOITUS...22 Tuloslaskelma...22 Rahoituslaskelma Valtuuston vuosille hyväksymät talouden päämäärät Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitus...25

4 5.6.1 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja rahoituskulut Vuosikate Poistot Lainat Ylijäämä/alijäämä Talouden tasapainotus Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät KÄYTTÖTALOUS Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso Käyttötalous yhteensä...37 Keskusvaalilautakunta...37 Tarkastuslautakunta...37 Kunnanvaltuusto...38 Kunnanhallitus...38 Maakuntahallinto...50 Sivistyslautakunta...52 Tekninen lautakunta Maankäyttö ja kaavoitus...71 Ympäristölautakunta...80 Eriytetty vesihuoltolaitos INVESTOINTIOSA KONSERNIN TAVOITTEET Konsernirakenne LIITTEET Valtionosuudet Eriytetty vesihuoltolaitos Poistosuunnitelma Projektit Henkilöstöluettelo Kuntien laskennallinen verorahoitus maakunnalle Maakunnan tuottamat tukipalvelut yhteensä...126

5 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys Maailman talouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Kesäaikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt oleellisesti tulevaisuuden näkymiä kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Epävarmuus maailman talouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisin hoitamisesta ovat vain viivästyneet ja monimutkaistuneet. Rahoitusmarkkinat ovat täysin häiriintyneet. Mikäli ongelmien uskottavaan ratkaisuun ei päästä pikaisesti, niin koko maailman talous ajautuu syvään taantumaan. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyys jopa lisääntyy. Kuluttajahintojen nousu pysyy yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu. Tämän vuoksi on jouduttu tekemään erilaisia sopeuttamistoimia valtiontaloudessa. Sopeuttamistoimet kohdistuvat myös kuntien valtionosuuksiin. Mikäli talous- ja rahoitusmarkkinaongelmia ei saada pikaisesti uskottavasti ratkaistuksi, niin talous ajautuu taantumaan ja julkisen sektorin sopeuttamistoimia joudutaan voimakkaasti lisäämään. Kuluttajahintojen muutos vuonna 2010 oli 1,2 %. Tänä vuonna kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,3 prosenttia. (Lähteet: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, lokakuu 2011 ja kunnallistalous 3/2011.) Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto , J. Turkkila) Muuttuja * 2011** 2012** Tuotanto 1,0-8,2 3,6 3,5 1,8 Palkkasumma 6,8-1,1 2,2 5,0 3,8 Ansiotaso 5,6 4,0 2,6 2,6 3,2 Inflaatio 4,1 0,0 1,2 3,5 3,3 (%-yksikköä) Työttömyysaste 6,4 8,2 8,4 7,9 7,6 Verot/BKT 43,0 42,5 42,1 42,8 42,9 Julkiset menot/bkt 49,0 55,9 55,3 54,2 54,1 Julkinen velka/bkt 64,2 43,3 48,3 48,7 50,3 Euribor 3 kk, % 4,8 1,2 0,8 1,4 1,9 Korkotaso; 10 v. korko, % 4,3 3,7 3,0 3,1 3,4 * ennakkotieto ** ennuste 1

6 1.2 Kuntatalous Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. ( J. Turkkila) Lähde: Suomen Kuntaliiton julkaisu Kuntatalous 3/2011 lokakuu * 2011** 2012** Toimintatuotot 10,07 10,85 11,28 11,74 Toimintakulut -32,48-33,79-35,17-36,59 Toimintakate -22,41-22,94-23,89-24,85 Verotulot 17,61 18,35 19,16 19,28 Valtionosuudet 6,91 7,43 7,71 8,06 Rahoituserät, netto 0,20 0,14 0,17 0,15 Vuosikate 2,31 3,02 3,15 2,64 Poistot -2,04-2,15-2,22-2,32 Satunnaiset erät, netto 0,16 1,06^ 0,25 0,25 Tilikauden tulos 0,43 1,93^ 1,18 0,57 ^Sis. HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa n. 950 milj. euroa. Lähde: Vuodet Kuntaliitto / Tilastokeskus. Vuodet arviot, Peruspalvelubudjetti 2012/Kuntaliitto Vuosikate Vuosikate oli koko maassa: vuosi euroa Vuosikate poistoista prosentteina: vuosi % Negatiivisten vuosikatteiden lukumäärä Suomen kunnista: vuosi lkm Lainakanta Kuntien lainakanta asukasta kohti: vuosi Kunnallistalous vuosina Kuntien toimintamenot kasvoivat: vuosi 2012* 2011* % 4,0 4,0 4,0 4,0 7,7 * arvio 2

7 Palkkamenot: vuosi 2012* 2011* 2010* % 3,0 3,0 2,8 3,1 6,3 *arvio Peruspalvelujen hintaindeksin kasvu: vuosi 2012* 2011* % 3,1 2,6 2,6 2,0 5,3 *arvio Verotulojen kehitys Kunnallisverotulojen arvioidaan vuonna 2011 kasvavan 3,6 prosenttia ja vuonna ,4 prosenttia. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 0,20 prosenttia verrattuna vuoteen Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2011 on 19,17. Kuntien yhteisöverojen tulojen arvioidaan kasvavan 15,1 prosenttia vuonna 2011 ja laskevan 8,0 prosenttia vuonna Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin tilapäisesti vuosille kymmenellä prosenttiyksiköllä. Kuntaryhmän yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan korotettuna 5 prosenttiyksiköllä vuosina Tänä aikana kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 27,87 %. Kiinteistöveron tilitysten määrän arvioidaan kasvavan 3,0 prosenttia vuonna 2011 ja 1,7 prosenttia vuonna Valtionosuudet 2012 Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuonna 2010, jolloin siirryttiin niin sanottuun yhden putken malliin. Kuntien valtionosuudet kasvavat 3,7 prosenttia vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2012 valtionosuuksien arvioidaan kasvavan n. 4,5 prosenttia. Vuodelle 2012 valtionosuuksia on leikattu 631 milj. euroa. Lisäksi kiinteistövero on poistettu kuntien verotuloihin perustuvasta tasausjärjestelmästä. Kiinteistöveron tasauslisien yhteismäärä vuonna 2012 olisi ollut n. 764 milj. euroa. Valtionosuuksien kautta on kompensoitu kunnille verovähennyksistä aiheutuneet verotulojen vähennykset. Kunta ja palvelurakenneuudistus Vuonna 2006 hyväksyttiin laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laki kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Laki on voimassa Lailla luodaan edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Lain tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan vahvistamalla kuntarakennetta kuntia yhdistäen ja liittäen osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta muutetaan siten, että ne kannustavat asukasmäärältään nykyistä olennaisesti suurempiin, monta kuntaa käsittäviin kuntaliitoksiin. 3

8 Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Lain mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin asukasta. Lisäksi jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on muun ohella kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Kunnan oli tehtävä kesäkuun 2007 loppuun mennessä suunnitelma siitä, miten uudistus toteutetaan asianomaisen kunnan osalta. Tämä ei kuitenkaan koskenut Kainuun kuntia. Soveltamisala Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa sovelletaan kuitenkin vain tämän lain 8, 9 ja :iä. (8 Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät, 9 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat, 11 valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, 12 Tietojärjestelmien ja yhteispalvelujen kehittäminen ja 13 Henkilöstön asema) Uusi kuntauudistus Uusi hallitus on vuonna 2011 käynnistänyt suuren kuntauudistuksen. Kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pysyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista pois lukien erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut. Hallituksen kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Annettava rakennelaki korvaa edellä olevan puitelain. Työssäkäyntialueita on 38, joiden sisällä on 234 kuntaa, joista siis muodostettaisiin 38 kuntaa. Työssäkäyntialueiden ulkopuolella on 102 kuntaa, joiden palvelut turvattaisiin kokoamalla palvelut riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi vastuukuntamallilla. Suomussalmi kuuluu tähän joukkoon. Uudistus sisältää: 1. rakennelain, joka tulisi voimaan uusi kuntalaki, joka tulisi voimaan ja osittain jo voimaan 3. uusi valtionosuuslaki, joka tulisi voimaan Mikäli Kainuun kunnat hyväksyvät yksimielisesti Kainuun hallintomallin jatkamisen ajalle , niin kuntarakenneuudistus ei koskisi Kainuun kuntia tänä aikana. 1.3 Kainuun maakunta Maakunnan alueellinen kehitys Väestö Kainuun väkiluku Vuosi Hlöä Kainuun muuttotase on ollut koko ja 2000-luvun ajan negatiivinen. Jakson aikana Kainuun taajamaväestön määrä on kasvanut noin :lla, mutta maaseutuväestön määrä vähentynyt yli :lla. Viime vuosina myös joidenkin taajamien väkiluku on lähtenyt laskuun. Ikärakenteeltaan Kainuu poikkeaa muusta maasta siten, että muita ikäryhmiä on keskimääräistä vähemmän ja yli 65-vuotiaita 2,7 % keskimääräistä enemmän. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Kainuun väestön väheneminen jatkuu ja väkiluku olisi asukasta vuonna 2025, eli väkiluku vähenisi nykyisestä 4208 asukkaalla eli 5,1 prosenttia. 4

9 Työvoima ja työllisyys Kainuun työvoima Vuosi ( ) ( ) Työvoima (hlöä) Työttömät (hlöä) % 11,5 12,8 13,6 Koko maan tyött.aste % 8,7 9,6 9,9 Kainuun maakunnan hallinto Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta alkoi vuoden 2005 alussa Kainuun hallintokokeilusta annetun lain ( / 343) perusteella. Koko Kainuun maakunta oli yhtenä vaalipiirinä vuoden 2008 vaaleissa. Kuntakohtaisia kiintiöitä maakuntavaltuutetuilla ei ole. Maakuntavaltuustoon vaalikaudelle on valittu 59 valtuutettua ja lisäksi 2 edustajaa Vaalasta. Suomussalmelaisia valtuutettuja valittiin 5. Maakunnan muut toimielimet, jotka maakuntavaltuusto valitsee, ovat tarkastuslautakunta, maakuntahallitus, koulutuslautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Maakunta huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, sekä toisen asteen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävistä. Maakunnan perussopimuksessa maakunnan tehtäväksi on annettu maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta ja markkinoinnista huolehtiminen sekä yhteistyön edistäminen ja maakunnan etujen valvominen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala huolehtii kuluttajaneuvonnasta ja talous- ja velkaneuvonnasta sekä holhoustoimessa tarvittavista edunvalvontapalveluista. Maakuntavaltuustolla on laaja toimivalta maakunnan kehittämisessä. Tarkoitukseen osoitettava valtion rahoitus kootaan sisäasiainministeriön hallinnonalalle ja maakuntavaltuusto jakaa osuudet eri tarkoituksiin yhteistyössä alueviranomaisten, kuten TE-keskuksen, metsä- ja ympäristökeskusten sekä tiepiirin kanssa. Maakunnan ja kuntien välillä on tehty yhteistoimintasopimus, jonka mukaan maakunta tuottaa hallinnon tukipalveluina taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon palvelut. Hallintokokeilu kestää vuoden 2012 loppuun. Kainuun hallintokokeilulakia on päätetty jatkaa neljä vuotta eli 2016 loppuun, mikäli kaikki kokeilussa mukana olevat kunnat päättävät yksimielisesti hyväksyä jatkokauden. Päätös on tehtävä mennessä. Kaikki muut Kainuun kunnat ovat hyväksyneet jatkokauden, mutta Puolanka on tehnyt kielteisen päätöksen. Mikäli Puolanka ei muuta päätöstään myönteiseksi Kainuun hallintomallin jatkamisesta, niin laki Kainuun hallintomallin jatkamisesta raukeaa ja Kainuun hallintomalli loppuu Kainuun kuntia koskee sen jälkeen normaali lainsäädäntö ja kuntarakenneuudistuksen säännökset. Tämä tarkoittaisi sitä, että Kainuuseen jäisi korkeintaan 4 kuntaa ja Kainuu menettäisi maakunta-aseman ja oman erikoissairaanhoidon järjestämisoikeuden. Lisäksi Kainuu menettäisi Ely keskuksen sekä vastaavat valtion tason toiminnot. 5

10 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1 Kunnan perusinformaatio Kunnan alue ja sijainti Kunnan kokonaispinta-ala on 5 857,9 km 2, josta maapinta-alaa 5 270,7 km 2. Suurin pituus luoteesta kaakkoon on 120 km ja leveys koillisesta lounaaseen 80 km. Kunnan alueen halki kulkee valtatie numero 5, E73. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Kajaanissa, 115 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta. Hallinnollinen asema Suomussalmi kuuluu Itä-Suomen suuralueeseen (Nuts2, EU-luokitus), Oulun lääniin, Kainuun maakuntaan (Nuts3) ja Kehys Kainuun seutukuntaan (Nuts4). Valtion paikallishallinnossa Suomussalmi kuuluu Suomussalmen kihlakuntaan. Poliisihallinnon osalta Suomussalmi kuuluu alkaen Kainuun poliisilaitokseen, jonka pääpoliisiasema on Kajaanissa ja poliisiasema Suomussalmella. Syyttäjäasiat hoidetaan Oulun syyttäjäviraston Kajaanin palvelupisteessä. Ulosoton tehtävät hoidetaan Kainuun ulosottoviraston Suomussalmen sivupisteessä. Maistraatin asiat hoidetaan Kainuun maistraatissa Kajaanissa. Oikeusministeriön hallinnon alalla Suomussalmen kunta on siirtynyt alkaen Kuusamon käräjäoikeuden piiristä Kainuun käräjäoikeuden piiriin. Kuntarakenne Suomussalmen kunta on jaettu 7 osa-alueeseen (väestötilaston mukaisiin suuralueisiin), jotka ovat Suomussalmen keskusta, Kirkonkylä, Juntusranta (Ruhtinansalmi), Näljänkä-Pesiö, Näätälä-Myllylahti, Vuokki ja Taajamaseutu. Osa-alueet jakautuvat pienalueisiin (28) eli kylätoimintaalueisiin. Kyläkeskukset muodostavat taajamien kanssa kunnan toiminnallisen keskusverkon, joka on pohjana eri palvelujen ja toimintojen mitoituksessa. Tieyhteydet kunnan osa-alueiden keskuksiin ja kuntakeskukseen ovat varsin joustavat ja luovat hyvät edellytykset kehittämiselle. Väestö ja työvoima Kunta Kunnan väkiluvun kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste* vuoteen 2025 (päiv MK) VÄESTÖ Tilastokeskus Asukasluku (henk.) Asukasluvun vuosimuutos (%) VÄESTÖENNUSTE 2010, HENKILÖ* Tilastokeskus Väestöennuste 2011 (henk.) Väestöennuste 2015 (henk.) Väestöennuste 2025 (henk.) Kuhmo , Sotkamo , Suomussalmi , Koko maa , Kainuu , Suomussalmeni väestö 31.12: Vuonna Asukasta * *

11 2013* * *oma ennuste Väestö ikäryhmittäin Vuosi * 2012* 2013* 2014* % osuus 0 6 v % 4,7 % 4,6 % 4,5 % 4,9 % 4,4 % 4,3 % 4,2 % 7 64 v % 71,0 % 70,7 % 69,9 % 69,9 % 69,9 % 69,8 % 69,7 % v % 12,1 % 12,3 % 12,5 % 12,1 % 12,6 % 12,7 % 12,8 % v % 9,4 % 9,4 % 9,9 % 9,7 % 10,0 % 10,1 % 10,2 % Yli 85 V % 2,8 % 3,0 % 3,1 % 3,4 % 3,1 % 3,1 % 3,1 % Yhteensä muutos/as %-muutos -2,0-1,1-1,9-0,8-2,1-1,4-1,4 Tilastokeskuksen ennusteen* mukaan väestön väheneminen hidastuu 2000 luvun alun yli 2 prosentin vuosittaisesta alenemisesta 1,5 prosenttiin. Vuonna 2011 väkiluku on syyskuun loppuun mennessä alentunut 146 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestörakenteen kehityssuunta on edelleen vinoutumassa. Lasten ja työikäisten määrä laskee koko väestön määrää nopeammin. 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2010 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus oli 25,5 prosenttia, mikä on 8,0 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvoa korkeampi. Vanhempien ikäryhmien osuus nousee edelleen eli yli 75-vuotiaiden osuus oli 13,0 prosenttia vuonna Lapsia syntyi Suomussalmella: Vuonna Hlöä (Lähde:Tilastokeskus ) Työvoima as.luku atv-% työvoima työl- työt- tyött. liset tömät -% , , , , , , , ,6 2011* , ,5 2012* , ,0 2013* , ,5 2014* , ,0 *Arvio vuosista työvoimasta vuoden viimeinen päivä, aikaisemmat vuodet vuoden keskiarvo. 7

12 Työttömiä työnhakijoita oli 401 henkilöä, eli 10,4 % työvoimasta. Elinkeinorakenne Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus Suomussalmi Kainuu Kokomaa lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto , , ,7 Jalostus , , ,2 Palvelut , , ,9 Tuntematon 36 1, , ,1 Yhteensä , , ,0 Yritystoimipaikat 2009 kunnassa: 488 Työllinen työvoima Suomussalmi Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus lkm % lkm % Maa- ja metsätalous , ,6 Jalostus , ,2 Palvelut , ,2 Tuntematon 36 1,2 35 1,1 Yhteensä Lähteet: Tilastokeskus Työllinen työvoima ja Työlliseen työvoimaan luetetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. (Vuoden 2005 alusta lähtien työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat.) 8

13 2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän elämän. Suomussalmen kunnan arvot SIVISTYS: Kehitämme itseämme. Panostamme koulutukseen ja kulttuuriin. Kasvatamme suomussalmelaisista suvaitsevia ja kansainvälisiä kansalaisia. KANNUSTAVUUS: Tuemme toisiamme ja yrittäjyyttä. Otamme vastuuta tehtävistä ja kuntalaisista. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. YHTEISÖLLISYYYS: Kannamme yhteisesti vastuuta kuntalaisista. Huolehdimme heidän turvallisuudestaan. Toimimme oikeudenmukaisesti toisistamme välittäen, jolloin luottamus kuntaan kasvaa. MUUTOSVALMIUS: Kunnan päätöksenteossa vallitsee rohkeus ja tahto toimia jatkuvan muutoksen kärjessä. MONIARVOISUUS: Sisältyy muihin arvoihin. Visio Neljän vuoden ajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 9

14 2.2.1 Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Toimintalinjat Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. 1. Kestävän kehityksen toimintalinja Sosiaalinen kestävä kehitys - kuntalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon edistäminen - työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Taloudellinen kestävä kehitys - talouden tarkka suunnittelu ja tulopohjan vahvistaminen - toimintaprosessien taloudellisuuden ja tehokkuuden varmistaminen - suunniteltu sopeuttaminen väestömuutoksiin - uusien ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönotto Ekologinen kestävä kehitys - luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön puhtaus - elinkaariajattelun huomioiminen kaikessa toiminnassa. 2. Kannustavuuden toimintalinja - yrittäjyyden lisääminen kuntaorganisaatiossa - yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjämyönteisyyden kehittäminen - vastuullisuuden kasvattaminen - tulevaisuususkon ja motivaation vahvistaminen - luovuuden ja innovatiivisuuden suosiminen 3. Yhteisöllisyyden toimintalinja - organisaation sisäisen yhteistyön vahvistaminen -yhteisvastuun korostaminen toiminnassa ja päätöksenteossa - kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen - oikeudenmukaisuuden varmistaminen toiminnassa - toisistaan välittäminen - henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - kuntalaisten valmiuksien parantaminen - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen - viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen - positiivisen kuntakuvan luominen. 4. Sivistyksen toimintalinja - itsensä kehittämisen tukeminen - kuntalaisten ja henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - paikallisen kulttuurin vahvistaminen - suvaitsevaisuuden lisääminen - kansainvälisyyskasvatus. Päämäärät ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄ- RÄT 1. Tuotannollisten työpaikkojen lisääminen ja työllisyyden parantaminen. 2. Kuntamarkkinointi ja imagon luominen. 3. Luontaisten vahvuuksien ja edellytysten parantaminen. 4. Maaseudun kehittäminen. 5. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien parantaminen. TALOUDEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Kiinteistöveroprosenteissa noudatetaan alueellista keskiarvoa. 8. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. 10

15 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista 1. toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti kehittäen arviointia 3. ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa 4. valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 1. toisiamme arvostaen 2. ottaen vastuuta ja olemalla avoimia 3. parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta 4. antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta 5. parantaen tiedonkulkua Lisäämme motivaatiota 1. työtämme arvostaen 2. tukien palvelussuhteen jatkuvuutta 3. kannustaen henkilöstöä muuttuviin tehtäviin 4. palkkausjärjestelmää kehittäen 5. esimiestyötä kehittäen SIVISTYSPALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Sivistyspalvelujen hyvä saavutettavuus 3. Yhteistyö maakuntahallinnon kanssa saumatonta ja toimivaa 4. Kuntalaisten sisäisen yrittäjyyden tukeminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 5. Kestävän kehityksen edistäminen TEKNISTEN PALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Viihtyisä ympäristö 2. Taloudellisesti hoidetut, toimintavarmat liikelaitokset 3. Toimivat, tarpeen mukaiset ja turvalliset liikenneverkot 4. Hyvin hoidetut, käyttäjien tarpeiden mukaiset toimitilat 5. Hyvälaatuinen, taloudellisesti tuotettu ruoka. Parannamme työhyvinvointia 1. mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä 2. huolehtien yhdessä työilmapiiristä 3. käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti 4. kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin 1. kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana 2. esitellen kunnassa tehtäviä töitä jo kouluissa 3. markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset 4. edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista 5. turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille 11

16 2.2.2 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä ja sen paikkajakauma on vuoden 2009 alussa alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 19 Vasemmistoliitto 12 Kansallinen Kokoomus 4 Muut toimielimet Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Sivistyslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa ja ympäristölautakunnassa on kussakin 11 jäsentä. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/- yhteisöt 12

17 Palveluorganisaatio Kunnan hallintoa johtaa kunnanjohtaja. Hänen alaisuudessaan on kolme vastuualuetta: hallintopalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut. Vastuualueet jakautuvat palveluyksiköihin. PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) ja asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Matti Mentilä hallintojohtaja Aila Virtanen talousjohtaja Matti Mulari elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Anna-Leena Toivanen kansalaisopiston rehtori Leena Manner liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 13

18 2.2.4 Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Suomussalmen kunnan konserniohjeet on kunnanvaltuusto hyväksynyt ja ne ovat ajan tasalla. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeet on tarkastettu vuoden 2009 aikana ja ovat tulleet voimaan Toiminnan muutokset Maaseutuhallinto siirtyy Puolangan kunnan hoidettavaksi 2012 alkaen ns. isäntäkuntamallilla. Muilta osin suunnittelukaudelle ei sisälly mitään oleellisia muutoksia toimintojen järjestämisessä, mikäli Kainuun hallintomallia jatketaan vuoden 2012 jälkeen nykypohjalta. 2.4 Henkilöstö Kunnanhallitus tai ao. lautakunta päättää, täytetäänkö avoimeksi tuleva virka tai työsuhde. Täyttämisessä tarkastellaan ensin mahdollisuutta käyttää sisäisiä järjestelyjä. Toiminnan kannalta tärkeissä kohteissa tulee harkita määräaikaisten tehtävien täyttämistä vakituisesti. Sijaisuuksia tarkasteltaessa selvitetään ensin, voidaanko ne hoitaa sisäisin järjestelyin. Toimintojen lakatessa tulevat irtisanomiset mahdollisiksi. Muutostilanteissa kunta kannustaa henkilöstöä täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, jota tuetaan tarvittaessa mm. koulutusrahaston kautta. Tavoitteena on, ettei henkilöstön tarjonnan ja kysynnän välillä synny rakenteellista vinoumaa. Vuoden 2010 viimeisenä päivänä kunnan palveluksessa oli 251 vakituista henkilöä, määräaikaisia 72 ja palkkatuella työllistettyjä 25, yhteensä 348. Vuonna 2011 kunnan vakituisissa tehtävissä henkilöstöä on arviolta 302 henkilöä. Talousarviossa on palkkoja korotettu 2,0 %:lla kesäkuun 2010 palkkoihin. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Henkilöstön sivukulut on laskettu seuraavasti: Kuel maksu 16,30 % Eläkemenoperusteinen maksu 2,302 M VeL eläkemaksu 19,96 % Varhe -eläkemaksu 0,162 M Sairausvakuutusmaksu 2,12% Työttömyysvakuutusmaksu 3,2 % Tapaturmavakuutusmaksu 0,28 % Taloudellinen tuki 0,1 % 14

19 Kunnan henkilöstö, virat ja työsuhteet Vastuualue Kunnanhallitus Hallintopalvelut 11 10,5 10,5 10,1 10,1 10,1 Sivistyspalvelut 202,9 189,2 185,2 189,6 184,0 184,0 Tekniset palvelut 100,05 100,43 98,95 99,95 99,95 99,95 Yhteensä 315,95 302,13 296,65 301,65 296,05 296,05 Muutos yhteensä 0-13,82-5,48 + 5,0-5,

20 3 TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä periaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain 65 pykälään. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymien yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös suunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelma on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseessa ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha- ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntalain mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kunnan on lisäksi noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita ja lausuntoja. Lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa suosituksia kunnan ja kuntayhtymän talouden- ja kirjanpidon hoitamisesta. 3.1 Talousarvioasetelma Toiminnan ohjauksen näkökulma Käyttötalousosa ja investointiosa Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston tärkeimpiä toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ohjaavat toimintaa. Valtuusto päättää käyttötalousosassa tehtävät, joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä päättää investointiosan hankkeista ja hankeryhmistä. Toiminnan ja talouden suunnittelu on mahdollisuuksien selvittämistä ja hyödyntämistä, erilaisten toimintavaihtoehtojen etsimistä, palvelujen priorisointia, ongelmien ratkaisemista ja toiminnan sopeuttamista kunnan tuloperustaan Kokonaistalouden näkökulma Tuloslaskelma- ja rahoitusosa Kunnan kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuna ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja - suunnitelman tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kunnan taloudesta, osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi ja rahoitustarpeen kattamiseksi. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet ja suunnitelman mukaiset poistot. Käyttötaloudesta laaditaan kaksi eri tuloslaskelmaa: 1) tuloslaskelma, joka sisältää tuloslaskelman sisäiset ja ulkoiset erät ja jolla seurataan talousarviomäärärahoja käyttötalouden osalta tuloslaskelmamuodossa, 2) kirjanpitolain mukainen tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma, joka laaditaan aina siten, että siitä on eliminoitu sisäiset erät pois. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitteluvuosina. Tuloslaskelmaosasta suoraan saatavat välitulokset ovat toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. 16

21 Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen kassavirrat yhteen laskelmaan. Kunnan toiminnan häiriötön jatkaminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunnan on rahoitusosassa osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassaviralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Rahoituslaskelma tulee esittää tilinpäätöksen liitetietona pakollisena informaationa. Kunnan rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Talouden vakauteen vaikuttavat olennaisesti myös kunnan tekemät sitoumukset. Sitoumusten osalta tulee huomioida, että takauksiin, lainanantoon ja muihin pääomasijoituksiin saattaa sisältyä huomattavia riskejä. Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelman laatimisesta kuntaliitto on antanut uuden suosituksen. Tätä suositusta noudatetaan soveltuvin osin. Uudessa suosituksessa käyttötalouden määrärahat jaetaan tehtävien mukaan ns. budjettirahoitteisiin määrärahoihin, jotka katetaan pääosin verorahoituksella ja ns. kohderahoitteisiin määrärahoihin. Kohderahoitusta sovelletaan palveluja tuottavissa tehtävissä kuten liikelaitoksissa ja muissa taseyksiköissä sekä nettoperiaatteella toimivissa yksiköissä, jotka saavat varsinaisen toimintansa rahoituksen kokonaan tai osittain korvauksena tuottamistaan palveluista. 3.2 Käyttösuunnitelmien laatiminen Hallintosäännössä olevan talousarvion täytäntöönpanomääräyksen mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. 3.3 Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattamisvelvollisuus Tasapainonottamismenettelyä on pyritty terävöittämään ja täsmentämään aiemmasta kuntalain (578/2006) muutoksella. Kunnan on laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Lisäksi kunnalla on velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmassa. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta ja kunnanhallituksen tulee toimintakertomuksessa antaa selvitys tasapainotuksen toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. 3.4 Sisäiset erät Kunnan omien toimialojen keskinäiset laskutukset ovat sisäisiä eriä. Sisäiset erät ovat toiminnan ja talouden ohjauksen ja seurannan kannalta tärkeitä. Tämän vuoksi talousarvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Käyttötalousosan määrärahoihin sisältyy sisäisiä eriä. Niitä ovat teknisen toimen laskuttamat tila- ja ruokahuoltopalvelut muilta toimialueilta. Teknisen toimen tilapalvelujen laskuttamat sisäiset vuokrat sisältävät myös suunnitelmapoistot pääomakuluina, jotta vuokraperusteet olisivat oikeat. Sisäisten erien on oltava yhtä suuret menojen ja tulojen osalta. 3.5 Talousarvion laatimisperusteet Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet kunnanhallitus antoi ja esitykset tuli palauttaa mennessä. Tällöin vahvistettiin raamin keskeiset tunnusluvut: -toimintakate 50,551 M (laskua 0,3 %) 17

22 (toimintakate sisältää 1,2 M suuruisen tuloutuksen maakunnan maksuosuuksien alijäämien kattamiseen tehdystä varauksesta) -vuosikate 2,909 M -vuosikate poistoista 82 % -tilikauden tulos -0,661 M -investoinnit netto 5,2 M -uuden lainan otto 3,0 M 18

23 4 TALOUSARVION SITOVUUS 4.1 Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä kunnanvaltuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toimintaa ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Talousarviomäärärahat ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden seuraavasti: Käyttötalous Toimielin netto, sisältäen sisäiset erät. Kunnanhallituksen vastuualueella maakunnan osuus on ohjeellisesti sitova, koska kunta ei voi sen maksuosuuksiin itse vaikuttaa. Investoinnit Rahoitus Investointien osalta sitovuustaso on määrärahojen esitystasolla, paitsi talonrakennuksen osalta yli euron hankkeet hankekohteittain. Mikäli investointikohteeseen on budjetoitu avustuksia, hankkeen käynnistäminen edellyttää tällöin budjetoidun mukaista avustusta. Ennen hankkeen käynnistymistä on tarkistettava hankkeen kustannusarvio ja laajuus ja sopeutettava se hyväksyttyihin kustannusarvioihin ja määrärahoihin. Mikäli hanke toteutetaan ulkopuolisen käyttöön tai ulkopuolisen omistuksessa oleviin tiloihin, on hankkeeseen liittyvät käyttö- yms. vuokra- tai lunastussopimukset hyväksyttävä etukäteen ja niiden on oltava riittävän pitkiä. Rahoitustulojen ja -menojen netto. Otto- ja antolainojen osalta rahoituslaskelman mukaisesti. 4.2 Kunnanhallituksen ja valtuuston erilliset päätökset Hallintosäännön 47 :n mukaan: Omaisuuden myynti, osto ja vuokraus Kunnanhallitus päättää 1. kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta ja myymisestä, lukuun ottamatta yleis- ja asemakaavatontteja, joista päättää tekninen lautakunta, kunnanvaltuuston talousarviossa tai erikseen hyväksymien perusteiden mukaisesti 2. kiinteän omaisuuden vuokralle antamisesta ja ottamisesta lukuun ottamatta asemakaavatontteja. Lautakunta päättää 1. toimialansa omaisuuden hankkimisesta ja myynnistä kunnanvaltuuston talousarviossa tai erikseen hyväksymien perusteiden mukaisesti 2. toimialansa omaisuuden vuokrauksesta ja muusta käytettäväksi luovuttamisesta sekä toimielimen hallintaan kuuluvien alueiden, paikkojen ja tilojen ja niihin kuuluvien laitteiden käytöstä. Hallintosäännön 47 :n mukaisesti kunnanvaltuusto hyväksyy seuraavat perusteet kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankkimisesta: Kunnanhallitus päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta talousarviossa hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden osalta kunnanhallitus päättää tasearvoltaan enintään euron arvoisen omaisuuserän myymisestä. 19

24 Lautakunta päättää irtaimen omaisuuden hankkimisesta talousarviossa hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa. Irtaimen omaisuuden myymisestä lautakunta päättää tasearvoltaan enintään euron arvoisen omaisuuserän myymisestä. Kunnanjohtaja, vastuualueen johtaja tai talousjohtaja voi päättää tasearvoltaan enintään euron arvoisen irtaimen omaisuuserän myymisestä. Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätökset talousarvion hyväksymisen yhteydessä: Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että kiinteistöveroprosenttien tasoa koskeva maininta Kainuun kuntien keskiarvosta poistetaan seuraavan vuoden talousarviosta. (Khall ) 20

25 5. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA 21

26 5 TULOS- JA RAHOITUS Tuloslaskelma Suomussalmen kunta kokonaan Ulkoiset * EUR TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT josta jäsenkunnilta MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT Vuokratuotot Muut toimintatuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ULKOINEN Palkat ja palkkiot Henkilösivulut PALVELUJEN OSTOT Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot josta maakunta-kuntayhtymältä AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT VUOKRAT Muut toimintakulut TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) VARAUSTEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) RAHASTOJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) -188 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ TOIMINTATUOTOT / TOIMINTAKULUT, % 18,0 18,3 19,1 19,0 16,3 16,0 VUOSIKATE / POISTOT, % 213,4 115,7 113,8 114,5 44,3 20,8 VUOSIKATE/ASUKAS KERTYNYT YLI-/ALIJÄÄMÄ Asukasluku vuoden lopussa

27 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma MK , MM, MM MK euroa Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät 0 Korjauserät -427 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset tp ennuste Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 0 Vaihto-omaisuuden muutos 0 Pitkäaikaisten saamisten muutokset 393 Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien velkojen muutos 64 Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarojen muutos TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kassavarat Kassavarat muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Investointien tulorahoitus, % 92,4 59,9 55,4 36,4 11,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 80,9 50,0 47,1 27,8 9,0 Lainanhoitokate (ei laskukaavaa hyvä vähintään 2 5,6 2,6 2,9 1,3 0,6 Kassasta maksut/vuosi,1000 euroa Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

28 5.1 Valtuuston vuosille hyväksymät talouden päämäärät 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Kiinteistöveroprosenteissa noudatetaan alueellista keskiarvoa. 8. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. 5.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset Kunnallisveroprosentti on 19,5 %. Kiinteistöveroprosentit säilytetään Kainuun keskiarvossa. Olemassa olevia taksoja ja maksuja korotetaan hintatason nousua vastaavasti ja uusia harkitaan toiminnanohjauksen näkökulmasta. Tukityöllistämiseen käytetään kunnan rahoitusosuutena enintään vuoden 2010 määrärahan suuruinen osuus. Henkilöstön luonnollinen poistuma käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi. Toiminnan kannalta tärkeissä kohteissa voidaan harkita määräaikaisina täytettyjen toimien vakinaistamista. Kh Uusia virkoja ja toimia ei perusteta muussa tapauksessa kuin mahdollisten rakenteellisten muutosten perusteella. Toimintaa tehostetaan edelleen sisäisten siirtojen ja rationalisoinnin avulla. Kunnan palvelurakennetta ja organisaatiota uudistetaan ja sopeutetaan Kainuun hallintokokeilun toteuttamisen edellyttämälle tasolle taloudelliset voimavarat huomioiden. Palkkaperusteet Talousarviossa KVTES:n laskentaperusteena 2,0 %:n korotusta kesäkuun 2011 palkkoihin. Vanhat sopimukset päättyvät Kuel palkkaperusteisen eläkemaksun osuudeksi otetaan 16,3 %. (Vuonna ,1 % palkkamenoista) - Kuel eläkemenoperusteisen maksu on 2,302 M. Nousua 1,0 % tästä vuodesta. (Vuonna ,279 M.) - Vel -eläkemaksu 19,96 %. Vuonna ,32 % palkkasummasta. - Varhe eläkemaksu on 0,162 M. Ennakkomaksu vuodelle 2011 on 0,148 M. - Sosiaaliturvamaksu on 2,12 %. (Vuonna ,12 %.) - Kansaneläkevakuutusmaksu poistui kokonaan vuoden 2010 alusta lukien. - Työttömyysvakuutusmaksu 2,90 % (Vuonna ,90 %.) - Tapaturmavakuutusmaksu 0,28 % (Vuonna ,28 %.) - Taloudellinen tuki 0,10 %. (Vuonna ,10 %.) Henkilöstömenot ovat yhteensä 15,971 M, nousua ed. vuoteen 1,1 %. 5.3 Toimintatuotot Toimintatuotot koostuvat myyntituotoista, maksutuotoista, tuista ja avustuksista sekä muista toimintatuotoista. Tuet ja avustukset ovat lähinnä valtion avustuksia sekä projektien EU- ja kansallisia rahoitusavustuksia. Muut tuotot ovat vuokratuottoja. Myyntituottoja ovat tulot tavaroista ja palveluksista, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan. Maksutuottoja ovat asiakasmaksut ja muut maksut niistä tavaroista ja palveluksista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksutuotoissa nostetaan asiakkaan omakustannusosuutta. 24