Sosiaali- ja terveystoimen nykytila-analyysi Itä-Uudenmaan kuntaliitosselvitystä varten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveystoimen nykytila-analyysi Itä-Uudenmaan kuntaliitosselvitystä varten"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimen nykytila-analyysi Itä-Uudenmaan kuntaliitosselvitystä varten Luottamuksellinen

2 Sisältö 1 Tiivistelmä 2 Palvelurakenne- ja kuntarakennelaki 3 Nykyinen kustannusrakenne 4 Terveyspalvelut nykytilanne 5 Vanhustenpalvelut nykytilanne 6 Sosiaalipalvelut nykytilanne 7 Kustannus- ja palvelutarve-ennusteet 8 Tulevaisuuden palvelutuotannon tärkeimmät ajurit 9 Liitteet

3 Kustannussäästöjen saavuttamiseksi kuntien välisen yhteistyön lisäksi keskityttävä itsenäisen palvelutuotannon kehittämiseen Suuri Osuus kustannuksista Kuntien suurin mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kustannuksiin omalla toiminnallaan Vanhustenpalveluiden tuotanto Vanhuspalveluissa kotihoidolla on tulevaisuudessa kasvava painoarvo. Perusterveydenhuollon vuodeosastotoimintaa korvattava palveluasumisen ratkaisuilla. Perusterveydenhuollon vastaanotto Perusterveydenhuolto ensisijaisen tärkeää ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Mahdollisuus kuntien omalla toiminnalla kontrolloida erikoissairaanhoidon käyttöä. Perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon hajautetuilla ratkaisuilla kunnilla on mahdollisuus itse omalla palveluntuotannollaan vaikuttaa erikoissairaanhoidon käyttöön. Kokonaisuutena merkittävä säästöpotentiaali. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalveluilla synergiaetuja psykiatrian palvelukokonaisuuteen yhdistettynä Vammaispalvelut Yhteistyö kuntien välillä vammaispalveluissa tärkeää, mutta kustannussäästöpotentiaali rajallinen. Vuodeosastokuntoutus Koko palvelutuotannon läpileikkaavat tehokkaat kuntoutuspalvelut Korostuva kuntien välisen yhteistyön merkitys. Laajat yhteistyömahdollisuudet. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito järjestettävä yhteistyössä, kustannusosuus kokonaisuudesta merkittävä Lastensuojelu Kokonaisuutena kuntien välisenä yhteistyönä koordinoidussa ja tuotetussa lastensuojelussa säästöpotentiaalia Pieni Suun terveydenhuolto Toiminnan koon kasvaessa skaalaetuja, mutta kustannussäästöpotentiaali rajallinen Vanhustenpalveluiden koordinointi Hajautetusti Palvelutuotannon järjestämistapa Yhteistyössä 3

4 Yhteenveto: Nykyiset kustannukset Itä-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat nykyisellään hyvällä tasolla suhteessa kansalliseen keskimääräiseen tasoon: Euromääräisesti nettokustannukset asukasta ovat yli 6 % pienemmät koko maahan verrattuna Suhteutettuna ikärakenteeseen ja sairastavuuteen asukaskohtaiset sote-kustannukset ovat kuitenkin 7 % keskimääräistä suuremmat, joten Itä- Uudellamaalla piilee rakenteellista palveluiden tehostamispotentiaalia alhaisesti absoluuttisesta kustannustasosta huolimatta Vanhustenhuollon ja perusterveydenhuollon kustannukset ovat osittain päällekkäisiä palvelurakenteesta riippuen. Suurin säästöpotentiaali näyttäisi olevan vanhustenhuollon kustannuksissa, jotka ovat tällä hetkellä lähes kaksinkertaiset koko maan keskimääräiseen verrattuna. Kunnittainen vaihtelu on suurta, mutta alhaisimmillaankin vanhustenhuollon nettokustannukset asukasta kohden ovat yli 17 % suuremmat kuin kansallinen kustannustaso Asukaskohtaisilla kokonaiskustannuksilla mitattuna halvimpia kuntia ovat Pornainen, Askola ja Sipoo. Myös Porvoo ja Myrskylä alittavat kansallisen tason. Sairastavuus huomioiden Pornainen on selvityksen kunnista, joka alittaa keskimääräisen kansallisen tason Terveydenhuollon kustannuksissa muita kuntia kalliimpana erottuu erityisesti Loviisa Vanhustenhuollossa selkeästi kalliimpi kuin muut kunnat on Lapinjärvi. Osa Lapinjärven kalliista vanhustenhuollosta selittynee perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon välisestä kustannusallokaatiosta Itä-Uudenmaan kuntien asukaskohtaisten sote-nettokustannusten kehitys, keskimäärin 5,1 % vuodessa , on hienoisesti alittanut koko Suomen kasvun, 5,2 % vuodessa. Vuosittain koko Suomessa 3,3 % arvioidaan aiheutuneen yleisen hintatason noususta. Uudenmaan sairaanhoitopiiriin verrattuna kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet 1,0 %-yksikköä nopeampaa vauhtia. Pornainen ja Askola ovat selvityksen ainoat kunnat joiden kustannuskasvut ovat ylittäneet merkittävästi valtakunnallisen tason Yhdenkään selvityksen kunnan kustannuskasvu ei ole pystynyt alittamaan keskimääräistä HUS:n kustannusten kasvua Kuntien välinen resursointi palveluittain vaihtelee tällä hetkellä tarjonnan ja tuottavuuden erilaisuuksien johdosta Yhteisellä kuntien välisellä suunnittelulla voidaan saavuttaa palvelujen resursoinnissa synergiaetuja jatkossa yhteisesti tuotetuissa palveluissa Toisaalta palveluvalikoiman laajentuminen alueellisesti saattaa kasvattaa palvelujen käyttöä tarjonnan kasvaessa Kriittistä on määrittää yhdessä taloudellisesti kestävät tavoitteet ja kriteeristö palvelutuotannon laajuudesta 4

5 Kuntien välillä kustannukset eivät korreloi sairastavuuden kanssa Erikoissairaanhoidon läheisyys ja helppo saatavuus lisää palvelukäyttöä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden ja sairastavuus* kunnittain 2012 Nettokustannukset asukasta kohden, euroa Muut sosiaalipalvelut Vanhusten ja vammaisten palvelut Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sairastavuusindeksi* *Kelan ikävakioitu Terveyspuntari-sairastavuusindeksi Lähteet: Kela; Kuntaliitto Alhaisista euromääräisistä kustannuksista huolimatta Pornaisten kasvuvauhti on ollut suurin viime vuosina 5

6 Sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvu on ollut keskimääräisellä valtakunnallisella tasolla viime vuosina Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten vuosittainen kasvu asukasta kohden (%) Keskimääräinen kasvu Sote-meno 2012 ( /asukas) Askola 11,9 % 3,3 % 2,9 % 14,2 % -0,9 % 7,6 % 8,2 % -2,0 % 5,5 % Lapinjärvi 3,5 % 5,6 % 7,1 % 7,6 % 6,1 % 9,3 % 1,5 % -4,7 % 4,4 % Loviisa 9,2 % 2,2 % 5,7 % 13,6 % 6,6 % -10,6 % 10,6 % 6,2 % 5,2 % Myrskylä 4,9 % 6,2 % 13,4 % 5,0 % 4,3 % -11,3 % 11,5 % 10,0 % 5,3 % Pornainen 8,0 % 2,4 % 3,9 % 12,2 % 9,7 % 4,6 % 7,2 % 6,1 % 6,7 % Porvoo 8,3 % 8,0 % 3,0 % 11,3 % 0,5 % 0,5 % 4,2 % 5,0 % 5,1 % Sipoo 4,7 % 0,7 % 4,1 % 5,7 % 7,6 % 2,9 % 5,0 % 2,0 % 4,1 % IUK yhteensä 7,4 % 5,2 % 3,9 % 10,2 % 3,2 % 0,9 % 5,8 % 4,1 % 5,1 % KUK yhteensä 6,4 % 3,9 % 5,1 % 8,0 % 4,0 % -0,1 % 6,6 % 5,1 % 4,8 % HUS 6,3 % 4,1 % 4,5 % 7,2 % 3,7 % -0,6 % 3,7 % 4,3 % 4,1 % Manner-Suomi pl. Kainuu Julkisten menojen hintaindeksi (sos- ja terveys) 5,9 % 5,2 % 5,4 % 8,2 % 4,5 % 1,3 % 5,4 % 5,5 % 5,2 % ,7 % 3,4 % 3,3 % 5,2 % 1,5 % 2,5 % 3,5 % 3,5 % 3,3 % Euromääräisesti Itä-Uudenmaan kuntien sote-nettokustannukset asukasta kohden ovat n. 7 % pienemmät kuin maassa keskimäärin HUS:iin verrattuna kasvuvauhti on suuri, mutta kustannukset 3,4 % alhaisemmat Pornaisissa ja Askolassa kustannukset ovat selvityksen kunnista alhaisimmalla tasolla, mutta kustannusten kasvuvauhti on ollut suurinta viimeisten vuosien aikana Huom: Jokaisen vuoden kasvuprosenttien alin 25% on merkitty vihreällä ja korkein 25% punaisella. Lähteet:, Kuntaliitto; Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden 6

7 Sote-palveluiden nettokustannusten kasvuennuste IUK - kaikki kunnat Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu komponenteittain, indeksipistettä Ennustettu kokonaiskasvu 5,0 % ilman palvelurakennemuutoksia (perustuen tilastokeskuksen väestöennusteeseen sekä sairastavuuden ja julkisten menojen hintaindeksin historialliseen kasvuun) 4 % Maksukyvyn kasvu (vastaa Eero Laesterän sote-palveluiden Nettokustannusten kasvuennustetta) % Maksukyvyn kasvu 2 % Maksukyvyn kasvu Julkisten menojen hintaindeksin oletetaan kasvavan 4,0 % E 2014E 2015E 2016E 2017E 2018E 2019E 2020E Väestön oletetaan kasvavan 0,8 % vuodessa Sairastavuuden oletetaan kasvavan 0,8 % vuodessa Ennustetut vuosikasvut perustuvat viiden vuoden historialliseen kasvuun Lähteet: Tilastokeskus; Kela; Kuntaliitto; NHG analyysi 7

8 Yhteenveto: Terveydenhuolto Yleisellä tasolla Itä-Uudenmaan kuntien väestön keskimääräistä pienempi sairastavuus näkyy terveydenhuollon palveluiden keskimääräistä pienempänä käyttönä Vuoden 2000 jälkeen Itä-Uudellamaalla sairastavuus on koko maahan verran pienentynyt: vain Porvoossa ja Loviisassa sairastavuus valtakunnalliseen kehitykseen suhteutettuna on noussut Vanhuspainotteisen ikärakenteensa vuoksi sairastavuudessa muista kunnista erottuu Lapinjärvi, Loviisa ja Myrskylä Huoltosuhde (lasten ja eläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin) Itä-Uudellamaalla on heikompi kuin koko maassa. Ero on vielä suurempi verrattuna uudenmaan alueeseen Perusterveydenhuolto Kokonaisuutena Itä-Uudellamaalla käytetään vähemmän perusterveydenhuollon vastaanottopalveluja koko maahan verrattuna Vastaanottokäyntejä yhteensä on n. 10 % suhteessa valtakunnalliseen tasoon Erityisesti lääkärivastaanottoja on vähän (hoitajakäyntien suhteellinen osuus koko maahan verrattuna on suuri) Suhteessa valtakunnalliseen tasoon työikäinen väestö kuormittaa perusterveydenhuoltoa enemmän kuin vanhukset Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä ja hoitopäiviä on Itä-Uudenmaan kuntien asukkailla muiden sairaanhoitopiirien asukkaita vähemmän. Verrattuna HUS:in on käyntejä ja hoitopäiviä kuitenkin hieman enemmän. Hoitojaksoja on yli 75-vuotiaiden ikäluokissa maan keskiarvoa enemmän Askolassa, Porvoossa ja Pornaisissa. Erikoisairaanhoidon hoitopäiviä on erityisesti Porvoon vanhemmalla väestöllä selvästi maan keskiarvoa enemmän. Porvoon ja Pornaisten iäkkäämpi väestö päätyy erikoissairaanhoitoon selvästi muuta maata useammin. 8

9 Yhteenveto: Erikoissairaanhoito (1/2) Yleiskuva Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä ja hoitopäiviä on Itä-Uudenmaan kuntien asukkailla muiden sairaanhoitopiirien asukkaita vähemmän. Verrattuna HUS:in on käyntejä ja hoitopäiviä kuitenkin hieman enemmän. Hoitojaksoja on yli 75-vuotiaiden ikäluokissa maan keskiarvoa enemmän Askolassa, Porvoossa ja Pornaisissa. Erikoisairaanhoidon hoitopäiviä on erityisesti Porvoon vanhemmalla väestöllä selvästi maan keskiarvoa enemmän. Porvoon ja Pornaisten iäkkäämpi väestö päätyy erikoissairaanhoitoon selvästi muuta maata useammin. Vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminta Somaattisen erikoissairaanhoidon keskimääräinen vuodeosastojakson kesto on Itä-Uudenmaan kunnissa pääsääntöisesti alle keskiarvon. Pisimmät keskimääräiset jaksot ovat Loviisassa ja Myrskylässä. Lyhyimmät jaksot Lapinjärvellä ja Pornaisissa. Hoitojaksojen määrä on suurin Myrskylässä ja Porvoossa. Vähiten jaksoja on Pornaisissa ja Sipoossa. Poliklinikkakäynnin keskimääräinen hinta on 279 euroa ja vuodeosastopäivän 895 euroa. Suurimmat poliklinikkakäynnin kustannukset on Pornaisissa (300 euroa) ja pienimmät Porvoossa (273 euroa). Vuodeosaston hoitopäivä maksaa eniten Loviisalaisille (997 euroa) ja vähiten Pornaisten asukkaille (850 euroa). Päivystys Itä-Uudenmaan ESH-päivystyskäynneistä keskimäärin 85 % tehdään Porvoon sairaalaan. Loput 15 % käynneistä tehdään pääasiassa muihin HYKSsairaaloihin. Erityisesti sipoolaiset käyttävät HYKS-sairaaloiden päivystystä muita Itä-Uudenmaan asukkaita enemmän. Itä-Uudenmaan kuntien asukkaat tekevät merkittävästi enemmän ESH-päivystyskäyntejä kuin muiden NHG:n BM-alueiden asukkaat keskimäärin. Erityisesti porvoolaisten käyntien määrä on suuri, kuten keskuskaupungeissa tyypillisesti. Porvoon ESH-päivystyksessä on hoitohenkilökuntaa suhteessa väestöpohjaan hieman NHG:n vertailusairaaloita enemmän. Verrattuna vertailuringin toiseen HUS-sairaalan, on Porvoossa noin 30 % enemmän hoitajia. Verrattuna muiden vertailualueiden ESH-päivystyskäyttöön, tekevät Porvoon sairaalaan alueen asukkaat noin 40 % enemmän päivystyskäyntejä. Suurimman eron käyntien määrässä muodostaa sisätautien päivystyskäynnit. Uusi päivystysasetus on sen tulkinnasta riippuen merkittävä riski Porvoon sairaalan tulevaisuuden toimintaan. Tiukimman tulkinnan mukaan sairaala ei välttämättä täytä uuden päivystysasetuksen vaatimuksia. Päivystysasetuksella on joka tapauksessa sairaalan vuodeosastotoimintaa suuri merkitys, mikä vaatii tarkempaa lisäselvitystä. 9

10 Yhteenveto: Erikoissairaanhoito (2/2) Kirurgia Kirurgian kaikkien toimenpiteellisten hoitojaksojen määrä on Itä-Uudellamaalla vähentynyt 6 % ja päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä noussut 4 % vuosien aikana. Päiväkirurgian osuus leikkaustoiminnasta on siis kasvanut. Vuonna 2011 päiväkirurgisten toimenpiteiden osuus Itä- Uudenmaan väestön kaikista toimenpiteellisistä hoitojaksoista oli 41 % ja vuotta myöhemmin 46 %. Päiväkirurgian osuuden kasvu näkyy myös kirurgian hoitopäivien selkeänä vähenemisenä Itä-Uudenmaan kunnissa (-18 %). Toisaalta taas kirurgian avohoitokäynnit ovat lisääntyneet. Tähän osaltaan vaikuttaa se, että leikkausta seuraa vuodeosastohoitopäivän sijaan tarkastuskäynti poliklinikalla. Verrattuna NHG:n benchmarking-sairaaloihin Porvoon sairaalassa on väestöön suhteutettuna kirurgeja yli 60 % enemmän, vaikka toimenpiteellisten hoitojaksojen määrä on maan keskitasoa ja avohoitokäyntien määrä vain neljänneksen koko maata suurempi. Osa suuresta kirurgien määrästä selittyy tosin myös Porvoon sairaanhoitoalueen ulkopuolisille tehdyillä toimenpiteillä ja sillä, että HUS-alueen erikoistuvien kirurgien runkokoulutusta on keskitetty paljon Porvoon sairaalaan. Sisätaudit Sisätautien hoitopäivien määrä on vähentynyt vuosien 2011 ja 2012 välillä erityisesti Askolassa, Lapinjärvellä ja Myrskylässä. Verrattuna NHG:n vertailusairaaloihin Itä-Uudenmaan kunnilla hoitopäiviä on hieman vähemmän. Kuitenkin porvoolaisten hoitopäivät ovat selvästi muita kuntia ja vertailusairaaloita suuremmat. Tähän vaikuttaa erityisesti porvoolaisten hoitojaksojen muita pidempi kesto. Hoitojakson kestoa olisi mahdollista lyhentää jatkohoitoon siirtymisen käytäntöjä tehostamalla. Sisätautien avohoitokäyntejä on Itä-Uudenmaan kunnissa koko maahan verrattuna hieman enemmän. Porvoossa käyntejä on eniten ja muissa kunnissa joko koko maan keskiarvoon verrattuna saman verran tai vähemmän. Sisätautilääkäriresursseja on Porvoon sairaalassa hieman vertailusairaaloita enemmän. Koska sisätautilääkärien työstä suurin osa on poliklinikkatoimintaa, vaikuttaa avohoitokäyntien määrä resurssitarpeeseen suuresti. Osa suuremmasta sisätautilääkärien määrästä selittyy tosin myös Porvoon sairaanhoitoalueen ulkopuolisten käynneillä. Jos Porvoolaisten käyntimäärä tippuisi koko maan keskiarvon tasolle, vähenisi avohoitokäyntien määrä noin 1400 kappaleella. 10

11 Itä-Uudenmaan kunnat käyttävät erikoissairaanhoidon palveluja pääosin vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäivät ja poliklinikkakäynnit, kpl asukasta kohden Hoitopäivät Loviisa Koko maa 550 Porvoo Myrskylä 500 Askola 450 Lapinjärvi Sipoo 400 Pornainen Käynnit Huom: Luvut eivät huomio ikärakenteen ja sairastavuuden eroja Lähde: THL; kerätyt tiedot; NHG analyysi 11

12 Yhteenveto: Vanhustenpalvelut Itä-Uudellamaalla vanhustenpalvelujen kokonaispeittävyys on hyvällä tasolla, mutta palvelurakenne on laitospainotteinen Laitospalvelua on korvattava tehostetulla palveluasumisella, myös omaishoitoa ja säännöllistä kotihoitoa voitaisiin lisätä Laitospaikat ovat suurimmaksi osaksi vanhainkodeissa, pitkäaikaista tk-vuodeosastohoitoa oikeastaan vain Porvoossa ja Loviisassa Kotona asuvien osalta Itä-Uusimaa jää hieman STM:n laatusuosituksen tavoitteesta Terveyskeskusten vuodeosastoilla lyhytaikaisessa hoidossa on kansallisella tasolla noin 1,5%* 75 vuotta täyttäneiden määrästä. Lyhytaikaispaikkoja ei pidä olla liikaa (eikä pitkäaikaisessa käytössä), mutta niitä kannattaa olla riittävästi, jotta esim. ikäihmisten yleistilan laskusta johtuvia sairaalajaksoja ei järjestetä kalliimpana erikoissairaanhoidon hoitojaksoina. Tk-sairaalan lyhytaikaispaikkoja ei kannata Itä-Uudellamaalla vähentää, sillä tällä hetkellä Ikäihmisten erikoissairaanhoidon käyttö ylittää maan keskiarvon (erityisesti Porvoossa) Ikäihmisten erikoissairaanhoidon käyttö ylittää maan keskiarvon Kuntoutuksen rooli tulee kasvamaan akuuttiosastojaksoilla väestön ikääntyessä. Hoitojaksot tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä ja potilaat pyritään kuntouttamaan nopeasti kotiin. *Perustuu NHG Benchmarkingin ja THL:n tilastojen yhdistettyyn arvioon 12

13 Vähintään puolet laitoshoidosta korvattava tehostetulla palveluasumisella 75 vuotta täyttäneet palvelun piirissä olevat palveluittain 2012, % vastaavanikäisestä väestöstä 45% 41,2 % 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 9,4 % 2,5 % 22,6 % 22,1 % 0,4 % 1,0 5,3 % 5,3 % 6,3 % 30,8 % 0,4 % 1,6 % 0,7 % 3,8 % 5,9 % 13,2 % 25,5 % 0,4 % 2,6 % 6,7 % 0,0 % 13,4 % 31,1 % 0,6 % 1,8 % 7,1 % 19,5 % 26,0 % 26,4 % 0,7 % 0,5 % 1,1 2,0 % 1,4 % 4,1 % 5,0 % 2,2 % 11,9 % 5,2 % 0,7 % 27,8 % 0,6 % 1,4 % 0,8 % 4,9 % 3,4 % 0,8 % 7,7 % 12,0 % 25,2 % 0,6 % 1,6 % 1,8 % 2,4 % 3,4 % 2,1 % 10,2 % 31,3 % 0,6 % 1,6 % 1,2 % 4,2 % 5,1 % 1,0 % 12,9 % 29,0 % 2,5 % 6,5 % 13,5 % 6,0 % 6,2 % 6,5 % 3,8 % 4,0 % 2,4 % 2,1 % 2,9 % 3,8 % 4,7 % 3,2 % 0% Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK Koko maa Laatusuositus Lähteet: THL; NHG analyysi Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon yli 75-vuotiaita asiakkaita keskimäärin, % vastaavanikäisestä väestöstä Perusterveydenhuollon lyhytaikaisen vuodeosastohoidon yli 75-vuotiaita asiakkaita keskimäärin, % vastaavanikäisestä väestöstä Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 13

14 Yhteenveto: Sosiaalipalvelut Lastensuojelu Lastensuojelun palveluita tarvitsevien lasten osuus on Itä-Uudellamaalla matalampi kuin HUS-alueella ja koko maassa keskimäärin. Myös lastensuojelun tarvetta indikoivat mittarit (yksinhuoltajaperheiden osuus sekä toimeentulotukea saavien osuus lapsiperheistä) ovat paremmalla tasolla kuin HUS-alueella ja koko maassa keskimäärin. Vammaispalvelut Vammaispalveluissa satunnaisuutta paljon Vammaispalveluiden asiakkaita on vähän suhteessa KELAn vammaisetuuksien saajiin ja väestöön Kuntakohtaiset erot ovat suuret, mikä on osittain aivan luonnollista, sillä asiakasmäärät ovat pieniä. Laitoshoitoa on jo melko vähän, mutta sitä on syytä jatkossakin korvata enenevästi muilla palveluilla Kuljetuspalveluasiakkaita on vähemmän kuin maassa keskimäärin, mutta suurimmaksi osaksi ero on 65 vuotta täyttäneessä väestössä, mikä viittaisi siihen, että Itä-Uudellamaalla palvelu on kohdistettu vammaispalvelulain mukaisesti vaikeavammaisten henkilöiden liikkumistarpeisiin 14

15 Yhteenveto: Sosiaalipalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Suomessa on käynnissä suuri muutos joka tähtää päihde- ja mielenterveyspalveluiden muuttamiseksi edelleen avopainotteisemmaksi. Itä-Uudenmaan laitoshoitopalvelukäyttö on keskimääräistä pienempi, mutta tavoitetasoa ei ole vielä saavutettu Itä-Uudellamaalla mielenterveyspalveluiden laitoshoitojaksot ovat lyhyitä ja jaksojen määrä on hieman koko maan tasoa alempana Päihde- ja mielenterveyspalveluissa varsinaisten palveluiden kustannukset eivät ole merkittäviä, mutta segmentin asiakkaiden kokonaiskustannukset kaikkien sote-palveluiden osalta ovat suuria Avopalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat Avopalvelut on ensisijainen palvelutaso, josta ohjataan asiakas/ potilas tarvittaessa eteenpäin Toiminnan kehittämisen ja muutosten lähtökohtana on psykososiaalisten ja terveydenhuollon palvelujen integroituminen, lähipalveluperiaate sekä tuki kotiin saakka Avopalvelu määrittää asiakkaan/ potilaan palvelutarpeen ja palveluohjausta kehitetään ja se toimii asiakkaiden yhtenä ensikontaktipaikkana. Palvelutarpeen arvioinnissa on mahdollisuus konsultoida tarvittavaa erikoisosaamisen tasoa Asumispalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat Asumisen tulisi sisältää kuntouttavia elementtejä, jotta asiakkaiden/asukkaiden tuki- ja kuntoutussuunnitelmien mukaiset palvelut toteutuisivat. Asumiseen yhdistetyt kuntouttavat elementit tukisivat myös avopalvelujen toimintamallia, kun mahdollisiin haaste- tai kriisitilanteisiin voitaisiin tarttua lähellä arkea ja niiden syntyhetkeä. Mahdollisten vuodeosastojaksojen määrään voidaan näin vaikuttaa vähentävästi. Laitoshoitopalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat Laitoshoitoa tarjotaan vain tilanteessa, kun mikään avohuollon toimenpide ei sovi tai ole riittävä Sairaalapalvelujen toteutuksessa huomioidaan saattaen vaihtaminen, eli asiakas/ potilas siirretään prosessin mukaisella tuella avopalveluihin. Asiakasta ei jätetä tyhjän päälle 15

16 Yhteenveto: Sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityö Pienituloisuus ja työttömyys on vähäistä Itä-Uudellamaalla - Toimeentulotukea saavien määrä ja toimeentulotuen kustannukset ovat Itä-Uudellamaalla matalat, mikä on odotettavaa taustatekijöihin nähden Vuositasolla toimeentulotukea maksetaan vähän toimeentulotuen saajaa kohden Mahdollinen haaste on, että valtakunnalliseen tasoon nähden koulutuksen ulkopuolelle jääviä nuoria on paljon lisäksi nuorisotyöttömyys on korkea koko uudenmaan alueeseen verrattuna 16

17 Yhteenveto alueen vahvuuksista ja kehittämiskohdista Yleistä/yhteenveto VAHVUUDET Palvelurakennetta on jo kevennetty Alhaiset absoluuttiset kustannukset monella palvelualueella Saatavuus (palveluiden läheisyys) Toiminnallinen tehokkuus tuotettujen palveluiden osalta Alhainen sairastavuus verrattuna kansalliseen tasoon HEIKKOUDET Kevennyksistä huolimatta edelleen raskas palvelurakenne Korkeat kustannukset suhteessa sairastavuuteen Palvelujen epätasa-arvoisuus Suhteessa sairastavuuteen palveluissa on ylitarjontaa Palveluiden läheisyys ja helppo saatavuus kasvattaa tarpeettomasti kysyntää MAHDOLLISUUDET Yhteisten kilpailutusten tuoma neuvotteluvoima Keskitettyjen palveluiden tuomat skaalaedut Tuottavuuden nousupotentiaali Palveluiden laadun parantuminen Yhteistyön kautta saavutettava palveluiden joustava käyttö tarpeen mukaan Palvelutarjonnan monipuolistuminen koko alueen näkökulmasta Alueellinen hallinto UHAT Palvelutarjonnan supistuminen Yhteistyön mahdollisen toimimattomuuden aiheuttama tehottomuus Toimivan hallinnan järjestäminen suhteessa odotusarvoon haastavaa. Toimimaton hallinto saattaa jarruttaa haluttuun lopputulokseen pääsemistä. Palvelutuotannon liika hajautuminen Yhteisen toimintakulttuurin luominen vie vuosia Työvoiman potentiaalinen helpompi saatavuus 17

18 Sisältö 1 Tiivistelmä 2 Palvelurakenne- ja kuntarakennelaki 3 Nykyinen kustannusrakenne 4 Terveyspalvelut nykytilanne 5 Vanhustenpalvelut nykytilanne 6 Sosiaalipalvelut nykytilanne 7 Kustannus- ja palvelutarve-ennusteet 8 Tulevaisuuden palvelutuotannon tärkeimmät ajurit 9 Liitteet

19 Perusperiaatteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun uudistamisesta Hallituksen joulukuun 2013 lakiesitys koskee kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevien säädösten uudistamista Tausta Järjestäminen Rahoitus Tavoitteena on integroida sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erityispalveluiden toimintojen järjestäminen sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti Horisontaalisella integraatiolla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestämistä yhden vastuutahon toimesta Vertikaalisella integraatiolla tarkoitetaan peruspalveluiden ja erityispalveluiden järjestämistä yhden vastuutahon toimesta Valtioneuvosto päättää seuraavien alueiden muodostamisesta (kielelliset ja muut erityistarpeet huomioonottaen): 1. Sosiaali- ja terveysalueet ja niiden alla olevat perustason alueet Nykyisin useiden kunnallisten organisaatioiden alle kuuluvien palveluiden järjestämisvastuu kootaan pääsääntöisesti uusille sosiaali- ja terveysalueille Sosiaali- ja terveysalueiden sisälle voidaan muodostaa poikkeustapauksissa omia perustason alueita 2. Erityisvastuualueet Laajempien alueellisten ja kansallisten tehtävien koordinoimiseksi ja hoitamiseksi muodostetaan viisi erityisvastuualuetta (ERVA-alue) Jäsenkunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta Alueiden rahoitus perustuu pääsääntöisesti niihin kuuluvien kuntien asukasmäärään pohjautuviin maksuihin (kapitaatioperiaate) elleivät kunnat sovi asiasta toisin. sosiaali- ja terveysalueiden ja niiden alla olevien perustason alueiden kapitaatioperusteisia maksuja painotetaan väestön ikärakenteella ja sairastavuudella Erityisvastuualueiden (ERVA-alueet) kapitaatioperusteisia maksuja ei painoteta palvelutarvetta kuvaavien tekijöiden kertoimilla. Valtio voi myös erityistapauksessa maksaa ERVA-alueelle korvauksia erityisten lisätehtävien hoitamisesta. Lähde: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, 19

20 Lakiesityksessä kuvataan kansallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuut Sosiaali- ja terveysalueet Erityisvastuualueet Jokaisen kunnan tulee kuulua johonkin sosiaali- ja terveysalueeseen Alueet muodostuvat pääsääntöisesti maakuntien keskuskaupunkien ympärille (18 kpl) Palveluiden järjestämisvastuu on pääsääntöisesti: 1)Vastuukunnalla Maakuntien keskuskaupungit tai Muu alueen > asukkaan kunta, joka on työssäkäyntialueen keskuskunta ja jolla riittävä kantokyky 2)Kuntayhtymällä Mikäli vastuukunnan asukasluku on < 50% koko alueen asukasluvusta ja kunnat niin päättävät Järjestettäviä palveluita ovat alueeseen kuuluvien kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä viranomaisvelvoitteet Vastuutaho (kunta/kuntayhtymä) voi tuottaa palveluita yksin, yhteistyössä muiden vastuutahojen kanssa tai hankkia niitä yksityisiltä palvelun tuottajilta tai kolmannen sektorin toimijoilta Perustason alueet Erityistapauksissa kunta voi kuulua sosiaalija terveysalueen lisäksi perustason alueeseen Alue muodostuu vähintään asukkaan kunnan pohjalle ja alueeseen voi kuulua lisäksi vastuukunnan työssäkäyntialueen muita kuntia niiden niin päättäessä. Vastuukuntana toimii pääsääntöisesti alueen asukasluvultaan suurin kunta. Perustason mallia ei voi järjestää kuntayhtymämallilla. Vastuukunnalla on vastuu sosiaalihuoltolain määrittelemien sosiaalihuollon ja terveydenhuoltolain määrittelemien perusterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Sosiaali- ja terveysalueet vastaavat kuitenkin perustason alueisiin kuuluvien kuntien erikoissairaanhoidosta ja sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon ympärivuorokautisesta päivystyksestä Poikkeuksena perustaso voi järjestää erikoissairaanhoidon palveluita ministeriön erityisluvalla. Erikoissairaanhoitoa ei voi järjestää ostopalveluna Erityisvastuualueet (5 kpl) muodostuvat sosiaali- ja terveysalueista ja jokaisella alueella sijaitsee yliopistosairaala Erityisvastuualueelle kuuluvista tehtävistä vastaa kuntayhtymä, jonka jäseniä ovat erityisvastuualueiden kunnat Erityisvastuualueen tehtäviin kuuluu mm: sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten toimintojen ohjaus (sosiaali- ja terveysalueilla ja perustason alueilla) sekä palveluiden yhteensovittaminen alueellisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Tavoitteena on välttää päällekkäinen toiminta ja varmistaa alueen palveluiden kustannustehokkuus, laatu ja yhdenvertainen saatavuus Sosiaali- ja terveysalueiden toiminnan yhteensovittaminen kansallisen tason ohjauksen kanssa ja erva-alueen yhteistyön tukeminen (esim. ympärivuorokautinen päivystystoiminta, kliiniset tukipalvelut) Erityisosaamista vaativien tai harvoin tarvittavien palveluiden järjestäminen (esim. riskiraskaudet, keskosten hoito) sekä ensihoitokeskuksen perustaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminta 20

21 Kunnat vastaavat pääosin sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta Sosiaali- ja terveysalueen kunnat vastaavat rahoituksesta Rahoitusperiaatteet voidaan muodostaa: Kuntien väliseen sopimukseen perustuen tai Kunnan asukasmäärään perustuen (ns. kapitaatioperiaate) Sosiaali- ja terveysalueet Maksua painotetaan väestön rakenteeseen perustuvilla tekijöillä (ikärakenne ja sairastavuus) Perustason alueet Perustason alueen kunnat vastaavat rahoituksesta Rahoitusperiaatteet voidaan muodostaa: Kuntien väliseen sopimukseen perustuen tai Kunnan asukasmäärään perustuen (ns. kapitaatioperiaate) Maksua painotetaan väestön rakenteeseen perustuvilla tekijöillä Mikäli sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluva perustason alue järjestää itse peruspalvelut (erityistapauksissa myös erikoissairaanhoidon palveluita), osallistuvat perustason alueen kunnat sosiaali- ja terveysalueiden rahoitukseen seuraavanlaisesti: Kuntien väliseen sopimukseen perustuen tai Sosiaali- ja terveysalueen yhteisistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten rahoitus perustason alueen asukasmäärään perustuvalla maksulla ja Sosiaali- ja terveyspalveluiden (joita perustaso ei itse järjestä) kustannusten rahoitus perustason alueen asukkaidensa käytön mukaan (vastuukunta maksaa) Erityisvastuualueet Erityisvastuualueen rahoituksesta vastaavat alueeseen kuuluvat sosiaali- ja terveysalueet Rahoitusperiaatteet voidaan muodostaa: Erityisvastuualueen perussopimuksessa tai Sosiaali- ja terveysalueiden asukasmäärään perustuvan maksun pohjalta Asukasmäärään perustuvaa maksua ei painoteta palveluntarvetta kuvaavien tekijöiden mukaisesti Sosiaali- ja terveysalueet keräisivät alueensa kunnilta erityisvastuualueen toiminnan osuudet ja siirtäisivät ne edelleen erityisvastuualueille Sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännössä erityisvastuualueelle voidaan määrätä tehtäviä, joista valtio maksaa alueelle korvauksen Alijäämän kattaminen: Valtiovarainministeriössä on valmisteltu lakia, jossa kuntien alijäämä tulisi kattaa enintään 4 vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kattamisvelvollisuus ollaan ulottamassa myös kuntayhtymiin 21

22 Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi on poikkeussäännös Sosiaali- ja terveysalueet Uudenmaan maakuntaan kuuluu 26 kuntaa, joista nykyisin 24 kuntaa kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin Myrskylä ja Pukkila kuuluvat nykyisin Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin Lakiesityksessä Uudenmaan kunnista metropolialueeseen kuuluvat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Pornainen, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Mäntsälä, Kerava ja Sipoo Lakiesityksen mukaan Uudenmaan maakuntaan kuuluva kunta voi esittää valtioneuvostolle haluavansa kuulua muuhun sosiaali- ja terveysalueeseen kuin Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueeseen. Uudenmaan sairaanhoitoalue olisi kuntayhtymä, joka vastaisi kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista alueella. Kuntayhtymällä olisi myös järjestämisvastuu kehitysvammaisten erityishuollosta ja vaativasta sosiaalihuollosta Kuntayhtymä vastaa nykyisen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin omistamien kiinteistöjen ja muun omaisuuden omistuksesta ja hallinnoinnista. Kuntien omistuksessa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilat ja muu omaisuus jäävät kuntien omistukseen, ellei toisin sovita Perustason alueet Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueelle muodostetaan korkeintaan kuusi perustason aluetta, joiden vastuukuntana voisivat olla Helsingin, Espoon, Vantaan, Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon kaupungit. - (Hyvinkään, Lohjan, Porvoon perustason alueilla olisi tarpeen olla vähintään asukasta Millekään perustason alueelle ei voida myöntää erityislupaa erikoissairaanhoidon järjestämiseksi vaan Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymä päättää itse työnjaosta alueellaan sijaitsevien sairaaloiden kesken Perustason alueiden vastuukuntien tulee laatia sopimus alueiden välisestä yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon ja vaativien sosiaalihuollon palveluiden tuottamisessa sekä ruotsinkielisen väestön palvelujen turvaamisesta ja kehittämisestä - Perustason alue vastaa ensisijaisesti kehitysvammaisten erityishuollosta, ellei sitä määritellä vaativaksi sosiaalihuolloksi, jolloin erityisvastuualue antaa tarkemmat ohjeet palvelun järjestämisestä - Toistaiseksi vaativasta sosiaalihuollosta ei ole vakiintunutta palveluiden porrastusta, jota voitaisiin soveltaa. Kyseeseen voi tulla sellaisten palveluiden järjestäminen, joita tarvitaan harvoin tai joiden tuottaminen vaatii sellaista erityistä osaamista, jonka ylläpito kaikilla sosiaali- ja terveysalueilla ei ole kustannussyistä tarkoituksenmukaista 22

23 Erityistaso Laaja perustaso Kansallisessa sote-uudistuksessa palveluiden järjestäminen perustuu horisontaliseen ja vertikaaliseen integrointiin Nykyhetki Sote-uudistus Kunnat (329 kpl) Kantokyky vaatimukset laajalle perustasolle Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Suun terveydenhuolto Sairaanhoitopiirit (20 kpl) Erikoissairaanhoito Tutkimus, kehitystyö ja ammattitaidon ylläpito ERVA- eli erityisvastuualueet (5 kpl) Vaativa erikoissairaanhoito Koulutus (yliopistot) Sosiaali- ja terveysalueet (n. 18 kpl) erityistapauksissa perustason alueet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuotanto (pth ja esh) ERVA- eli erityisvastuualueet Koordinointi ja ohjaus Riittävä väestöpohja: vähintään Talouden kestävyys: pystyy rahoittamaan tulorahoituksellaan pääosan palveluistaan Talouden vakaus: rahoituskyky ei saa vaarantua yksittäisistä tulopohjaan vaikuttavista ratkaisuista tai palvelupäätöksistä Riittävä osaaminen: järjestämisen osaaminen edellyttää riittävää omaa palvelutuotantoa Ammattihenkilöstön riittävyys ja saatavuus: henkilöstön hallinta riittävän suurina kokonaisuuksina Tarvittava sote-infrastruktuuri: tilat ja laitteet sekä ammattihenkilöstön sijoittuminen Kantokykytekijöiden lisäksi tulevalta palvelurakenteelta on edellytettävä alueellista eheyttä siten, ettei synny palvelukatveita (kuntia tai sote-alueita, jotka eivät suoriudu järjestämisvelvoitteestaan) tai merkittäviä palvelutarjonnan päällekkäisyyksiä (kilpavarustelu) Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriö; THL; Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvitystyöryhmän ehdotukset; Valtioneuvosto; Yle uutiset; NHG analyysi 23

24 Uudistusten aikataulu STM lähettänyt sote-uudistuksen loppuraportin lausuntokierrokselle lausuntokierroksen Kommentit valmiina Uuden lakiesityksen voimaantulopäivä 12/2016 Sairaanhoitopiirit lakkautetaan vuoden loppuun mennessä Sosiaali- ja terveysalueet ja perustason alueet aloittavat viimeistään toimintansa 4/14 Lausuntoyhteenveto 4/14 Lakiesitys eduskunnan käsittelyyn 4/14 Kuntien rakennelain edellyttämät kuntajakoselvitykset ja niihin liittyvät päätökset valmiina Hallituksen tavoitteena on, että kuntien yhdistymiset tapahtuisivat viimeistään vuoden 2017 alkuun mennessä 24

25 Erikoissairaanhoidon toiminnan luonne sekä päivystyksen resursointi edellyttävät usein keskitettyä organisointia jotta kustannustehokkuus voidaan saavuttaa Kunta Keskussairaala Tavoite kunnan näkökulmasta Kunta haluaa lisätä omaa perustason erikoissairaanhoitoaan ja päättää palkata omia erikoislääkäreitä / hankkia ESH palveluilta muilta kuin shp:lta Halutaan kasvattaa palveluiden saatavuutta (lähipalvelua) ja pienentää kokonaiskustannusta Kunta Keskussairaala Arvio toteumasta Arviomme mukaan ESH kustannukset nousevat tässä tapauksessa sekä tämän kunnan että alueen muiden kuntien osalta. Keskeinen syy on liian pienet väestöpohjat sekä laajan perustason erikoissairaanhoidon järjestämiseen että päivystävän sairaalan pyörittämiseen Potilaat Tavoite potilasvirtojen suhteen: Potilaita siirtyy keskussairaalasta kuntaan siinä suhteessa kuin omaa tuotantoa kasvatetaan, palveluiden saatavuus paranee ja PTH integraatio vahvistuu Henkilökunta Arvio toteumasta potilasvirtojen suhteen: Potilasvolyymit eivät vähene keskussairaalassa samassa suhteessa. Osa kunnassa hoidettavaksi suunnitelluista potilaista siirtyy keskussairaalaan hoitoepisodin myöhemmässä vaiheessa kun huomataan ettei oman ESH:n erikoistumistaso/osaaminen riitä Episodi alkaa uudelleen keskussairaalassa Perustason erikoissairaan hoidon potilaita ei pystytä etukäteen määrittelemään riittävän tarkasti Tavoite henkilöstön suhteen: Arvio toteumasta henkilöstön suhteen: Pienentää lääkäri-/hoitajatarvetta keskussairaalassa samassa suhteessa Keskussairaalan päivystykseen tarvittavan henkilöstön tulee kuitenkin Mahdollistaa aiempaa paremman ESH PTH optimoinnin jäädä keskussairaalaan ja sen palkat maksettava Em. syistä potilasvolyymit eivät pienene samassa suhteessa joten keskussairaalan kysyntä ei pienene suunnitellusti henkilöstön määrä ei vähene suunnitellusti

26 Vermont Blueprint Reform tavoitteena saumaton yhteistyö terveysja sosiaalipalveluiden järjestämisessä Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden järjestäminen saumattomasti ja vaikuttavasti ennaltaehkäisevää työtä ja potilaslähtöisyyttä korostaen. 3 pilottihanketta: 2008 St. Johnsbury Hospital Service Area (HSA) sekä Burlington HSA, 2010 Barre HSA Medical Home Potilaslähtöinen, koko ihmisen elinkaaren ja elinympäristön huomioonottava hoitomalli, jossa kroonisesti sairaalla on vastuusomalääkäri Omalääkäri vastaa potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta ja vastuussa muiden asiantuntijoiden hoidon järjestämisestä potilaalle Tavoitteena integroida perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalisektorin palvelut Ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostaminen ja kehittäminen Johtaa Community Health Tiimiä Perinteisten vastaanottokäyntien lisäksi omalääkäri voi saada provisioita: Terveysteknologian käyttöönotto Hoidon koordinointi Lääkäreille osuus säästyneistä kustannuksista Keskitetty potilastietorekisteri (DocSite) Tiedonkulun varmistaminen Systemaattiset käyntisuunnitelmat Laadunhallinta Benchmarking Väestöntason hoidon kehittäminen Community Health Team Kroonisesti sairaille on tarjolla joustava, kysyntään nopeasti reagoiva tiimi, jonka tavoitteena on tehostaa sairauksien ja komplikaatioiden ennaltaehkäisyä ja parantaa väestön terveyttä Tiimi koostuu: Hoidon koordinaattori/johtaja (omalääkäri): Vastuussa potilaan hoidosta Hoitajakoordinaattori: Hoidon managerointi Seuraavat potilaita Sosiaalityöntekijät, terveysvalmentajat, ravitsemusasiantuntijat, mielenterveystyöntekijät, ennaltaehkäisevän työn erityisammattilaiset Tiimien lisäksi järjestetään Healthier Living työpajoja 6 vkon evidence-based ohjelma omahoidon taitojen kehittämistä varten. Ei-ammattilaisten johtama, perustuu vertaistukeen kroonisista sairauksista kärsiville (vrt. AA) Tuloksia Pitkäaikaistuloksia ei vielä saatavilla. Terveydenhoitomenojen kasvu (yksilökustannukset/kk) Burlington (0.3%) , St. Johnsbury (-11.6% ) kun koko osavaltiossa kasvu 7.9% Päivystyskäyntien väheneminen suhteessa muihin osavaltion yksiköihin Terveyshyötyjä nähtävissä suhteessa perinteisiin malleihin tulokset viittaavat tehostuneeseen omahoitoon 26

27 Sisältö 1 Tiivistelmä 2 Palvelurakenne- ja kuntarakennelaki 3 Nykyinen kustannusrakenne 4 Terveyspalvelut nykytilanne 5 Vanhustenpalvelut nykytilanne 6 Sosiaalipalvelut nykytilanne 7 Kustannus- ja palvelutarve-ennusteet 8 Tulevaisuuden palvelutuotannon tärkeimmät ajurit 9 Liitteet

28 Yhteenveto: Nykyiset kustannukset Itä-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat nykyisellään hyvällä tasolla suhteessa kansalliseen keskimääräiseen tasoon: Euromääräisesti nettokustannukset asukasta ovat yli 6 % pienemmät koko maahan verrattuna Suhteutettuna ikärakenteeseen ja sairastavuuteen asukaskohtaiset sote-kustannukset ovat kuitenkin 7 % keskimääräistä suuremmat, joten Itä- Uudellamaalla piilee rakenteellista palveluiden tehostamispotentiaalia alhaisesti absoluuttisesta kustannustasosta huolimatta Vanhustenhuollon ja perusterveydenhuollon kustannukset ovat osittain päällekkäisiä palvelurakenteesta riippuen. Suurin säästöpotentiaali näyttäisi olevan vanhustenhuollon kustannuksissa, jotka ovat tällä hetkellä lähes kaksinkertaiset koko maan keskimääräiseen verrattuna. Kunnittainen vaihtelu on suurta, mutta alhaisimmillaankin vanhustenhuollon nettokustannukset asukasta kohden ovat yli 17 % suuremmat kuin kansallinen kustannustaso Asukaskohtaisilla kokonaiskustannuksilla mitattuna halvimpia kuntia ovat Pornainen, Askola ja Sipoo. Myös Porvoo ja Myrskylä alittavat kansallisen tason. Sairastavuus huomioiden Pornainen on selvityksen kunnista, joka alittaa keskimääräisen kansallisen tason Terveydenhuollon kustannuksissa muita kuntia kalliimpana erottuu erityisesti Loviisa Vanhustenhuollossa selkeästi kalliimpi kuin muut kunnat on Lapinjärvi. Osa Lapinjärven kalliista vanhustenhuollosta selittynee perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon välisestä kustannusallokaatiosta Itä-Uudenmaan kuntien asukaskohtaisten sote-nettokustannusten kehitys, keskimäärin 5,1 % vuodessa , on hienoisesti alittanut koko Suomen kasvun, 5,2 % vuodessa. Vuosittain koko Suomessa 3,3 % arvioidaan aiheutuneen yleisen hintatason noususta. Uudenmaan sairaanhoitopiiriin verrattuna kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet 1,0 %-yksikköä nopeampaa vauhtia. Pornainen ja Askola ovat selvityksen ainoat kunnat joiden kustannuskasvut ovat ylittäneet merkittävästi valtakunnallisen tason Yhdenkään selvityksen kunnan kustannuskasvu ei ole pystynyt alittamaan keskimääräistä HUS:n kustannusten kasvua 28

29 Jos Itä-Uudenmaan kunnat muodostaisivat sairaanhoitopiirin ovat sote-kustannukset laskennallisesti 7 % muita korkeammat Euromääräisesti kustannukset huippuluokkaa, mutta suhteellisesti tehostamispotentiaalia Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden sairaanhoitopiireittäin 2012, euroa Nettokustannukset asukasta kohden, euroa Nettokustannukset asukasta kohden Laskennalliset nettokustannukset suhteessa sairastavuuteen Suhteutettuna sairastavuuteen ja ikärakenteeseen IUK:n sote-kustannusten tulisi olla 7 % (229 euroa / asukas) vähemmän ollakseen Suomen keskitasoa Lähteet: Kela;Kuntaliitto 29

30 Kuntien välillä kustannukset eivät korreloi sairastavuuden kanssa Erikoissairaanhoidon läheisyys ja helppo saatavuus lisää palvelukäyttöä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden ja sairastavuus* kunnittain 2012 Nettokustannukset asukasta kohden, euroa Muut sosiaalipalvelut Vanhusten ja vammaisten palvelut Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sairastavuusindeksi* *Kelan ikävakioitu Terveyspuntari-sairastavuusindeksi Lähteet: Kela; Kuntaliitto Alhaisista euromääräisistä kustannuksista huolimatta Pornaisten kasvuvauhti on ollut suurin viime vuosina 30

31 Loviisa ja Mysrkylä terveydenhuollon nettokustannuksiltaan kalleimmat suhteessa sairastavuuteen Terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden ja sairastavuus* kunnittain 2012 Nettokustannukset asukasta kohden, euroa % IUK keskiarvo, nettokustannukset % IUK keskiarvo, sairastavuus Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sairastavuusindeksi* Loviisa Myrskylä Porvoo Pornainen Sipoo Lapinjärvi Askola IUK KUK Manner- Suomi pl. Kainuu *Kelan ikävakioitu Terveyspuntari-sairastavuusindeksi Lähteet: Kela; Kuntaliitto 31

32 Koko Itä-Uudellamaalla käytetään vanhustenpalveluihin 20 % enemmän kuin koko maassa keskimäärin asukasta kohden Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden kunnittain 2012, euroa % IUK keskiarvo - 20 % Muut sosiaalipalvelut Vanhusten ja vammaisten palvelut Lapinjärvi Loviisa Sipoo Porvoo Myrskylä Askola Pornainen IUK KUK Manner- Suomi pl. Kainuu Huom: Osa vanhustenpalveluista saattaa sisältyä terveydenhuollon kustannuksiin, mikä saattaa aiheuttaa kuntien välillä eroja Lähteet: Kuntaliitto 32

33 Itä-Uudenmaan kunnissa keskimäärin 11 % suuremmat käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden Asuntokuntien käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden 2012, euroa Keskiarvo Mediaani Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK Koko maa Lähde: Tilastokeskus 33

34 Sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvu on ollut keskimääräisellä valtakunnallisella tasolla viime vuosina Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten vuosittainen kasvu asukasta kohden (%) Keskimääräinen kasvu Sote-meno 2012 ( /asukas) Askola 11,9 % 3,3 % 2,9 % 14,2 % -0,9 % 7,6 % 8,2 % -2,0 % 5,5 % Lapinjärvi 3,5 % 5,6 % 7,1 % 7,6 % 6,1 % 9,3 % 1,5 % -4,7 % 4,4 % Loviisa 9,2 % 2,2 % 5,7 % 13,6 % 6,6 % -10,6 % 10,6 % 6,2 % 5,2 % Myrskylä 4,9 % 6,2 % 13,4 % 5,0 % 4,3 % -11,3 % 11,5 % 10,0 % 5,3 % Pornainen 8,0 % 2,4 % 3,9 % 12,2 % 9,7 % 4,6 % 7,2 % 6,1 % 6,7 % Porvoo 8,3 % 8,0 % 3,0 % 11,3 % 0,5 % 0,5 % 4,2 % 5,0 % 5,1 % Sipoo 4,7 % 0,7 % 4,1 % 5,7 % 7,6 % 2,9 % 5,0 % 2,0 % 4,1 % IUK yhteensä 7,4 % 5,2 % 3,9 % 10,2 % 3,2 % 0,9 % 5,8 % 4,1 % 5,1 % KUK yhteensä 6,4 % 3,9 % 5,1 % 8,0 % 4,0 % -0,1 % 6,6 % 5,1 % 4,8 % HUS 6,3 % 4,1 % 4,5 % 7,2 % 3,7 % -0,6 % 3,7 % 4,3 % 4,1 % Manner-Suomi pl. Kainuu Julkisten menojen hintaindeksi (sos- ja terveys) 5,9 % 5,2 % 5,4 % 8,2 % 4,5 % 1,3 % 5,4 % 5,5 % 5,2 % ,7 % 3,4 % 3,3 % 5,2 % 1,5 % 2,5 % 3,5 % 3,5 % 3,3 % Euromääräisesti Itä-Uudenmaan kuntien sote-nettokustannukset asukasta kohden ovat n. 7 % pienemmät kuin maassa keskimäärin HUS:iin verrattuna kasvuvauhti on suuri, mutta kustannukset 3,4 % alhaisemmat Pornaisissa ja Askolassa kustannukset ovat selvityksen kunnista alhaisimmalla tasolla, mutta kustannusten kasvuvauhti on ollut suurinta viimeisten vuosien aikana Huom: Jokaisen vuoden kasvuprosenttien alin 25% on merkitty vihreällä ja korkein 25% punaisella. Lähteet:, Kuntaliitto; Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden 34

35 Sote-nettokustannusten kasvu asukasta kohden keskimäärin 5,1 % vuosina Nettokustannusten kasvu asukasta kohden kunnittain, indeksipistettä Nopeasta kasvusta huolimatta Pornainen ja Askola nettokustannuksiltaan edullisimmat kunnat Pornainen 2012 Eur/asukas 168, Askola 153, Myrskylä 150, Loviisa 150, IUK 148, Porvoo 148, Lapinjärvi 141, Sipoo 137, Lähde: Tilastokeskus; Kela; Kuntaliitto; NHG analyysi 35

36 Sote-nettokustannusten kasvu Itä-Uudellamaalla on ylittänyt laskennallisen kysynnän kasvun ja yleisen hintojen kasvun Toteutunut kustannuskasvu komponenteittain, indeksipistettä Toteutuneet laskennalliset kustannukset Indeksipistettä 117,1 Verrokkikustannukset 113,1 Toteutunut kustannuskasvu 4,0 % vuodessa Tehostamis-potentiaali 23,3 % kokonaiskasvusta 110 Vuonna 2010 kasvu keskimääräistä maltillisempaa Vuosina palkkakulut nousseet merkittävästi Julkisten menojen hintaindeksi kasvanut 2,7 % vuodessa 66,8 % osuus toteutuneesta kustannuskasvusta Väestö kasvanut 0,5 % vuodessa 12,3 % osuus toteutuneesta kustannuskasvusta Sairastavuus vähentynyt 0,1 % vuodessa - 2,4 % osuus toteutuneesta kustannuskasvusta Lähde: Tilastokeskus; Kela; Kuntaliitto; NHG analyysi 36

37 Sisältö 1 Tiivistelmä 2 Palvelurakenne- ja kuntarakennelaki 3 Nykyinen kustannusrakenne 4 Terveyspalvelut nykytilanne Taustaselittäjät Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito 5 Vanhustenpalvelut nykytilanne 6 Sosiaalipalvelut nykytilanne 7 Kustannus- ja palvelutarve-ennusteet 8 Tulevaisuuden palvelutuotannon tärkeimmät ajurit 9 Liitteet

38 Yhteenveto: Terveydenhuolto Yleisellä tasolla Itä-Uudenmaan kuntien väestön keskimääräistä pienempi sairastavuus näkyy terveydenhuollon palveluiden keskimääräistä pienempänä käyttönä Vuoden 2000 jälkeen Itä-Uudellamaalla sairastavuus on koko maahan verran pienentynyt: vain Porvoossa ja Loviisassa sairastavuus valtakunnalliseen kehitykseen suhteutettuna on noussut Vanhuspainotteisen ikärakenteensa vuoksi sairastavuudessa muista kunnista erottuu Lapinjärvi, Loviisa ja Myrskylä Huoltosuhde (lasten ja eläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin) Itä-Uudellamaalla on heikompi kuin koko maassa. Ero on vielä suurempi verrattuna uudenmaan alueeseen Perusterveydenhuolto Kokonaisuutena Itä-Uudellamaalla käytetään vähemmän perusterveydenhuollon vastaanottopalveluja koko maahan verrattuna Vastaanottokäyntejä yhteensä on n. 10 % suhteessa valtakunnalliseen tasoon Erityisesti lääkärivastaanottoja on vähän (hoitajakäyntien suhteellinen osuus koko maahan verrattuna on suuri) Suhteessa valtakunnalliseen tasoon työikäinen väestö kuormittaa perusterveydenhuoltoa enemmän kuin vanhukset 38

39 Yhteenveto: Erikoissairaanhoito (1/2) Yleiskuva Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä ja hoitopäiviä on Itä-Uudenmaan kuntien asukkailla muiden sairaanhoitopiirien asukkaita vähemmän. Verrattuna HUS:in on käyntejä ja hoitopäiviä kuitenkin hieman enemmän. Hoitojaksoja on yli 75-vuotiaiden ikäluokissa maan keskiarvoa enemmän Askolassa, Porvoossa ja Pornaisissa. Erikoisairaanhoidon hoitopäiviä on erityisesti Porvoon vanhemmalla väestöllä selvästi maan keskiarvoa enemmän. Porvoon ja Pornaisten iäkkäämpi väestö päätyy erikoissairaanhoitoon selvästi muuta maata useammin. Vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminta Somaattisen erikoissairaanhoidon keskimääräinen vuodeosastojakson kesto on Itä-Uudenmaan kunnissa pääsääntöisesti alle keskiarvon. Pisimmät keskimääräiset jaksot ovat Loviisassa ja Myrskylässä. Lyhyimmät jaksot Lapinjärvellä ja Pornaisissa. Hoitojaksojen määrä on suurin Myrskylässä ja Porvoossa. Vähiten jaksoja on Pornaisissa ja Sipoossa. Poliklinikkakäynnin keskimääräinen hinta on 279 euroa ja vuodeosastopäivän 895 euroa. Suurimmat poliklinikkakäynnin kustannukset on Pornaisissa (300 euroa) ja pienimmät Porvoossa (273 euroa). Vuodeosaston hoitopäivä maksaa eniten Loviisalaisille (997 euroa) ja vähiten Pornaisten asukkaille (850 euroa). Päivystys Itä-Uudenmaan ESH-päivystyskäynneistä keskimäärin 85 % tehdään Porvoon sairaalaan. Loput 15 % käynneistä tehdään pääasiassa muihin HYKSsairaaloihin. Erityisesti sipoolaiset käyttävät HYKS-sairaaloiden päivystystä muita Itä-Uudenmaan asukkaita enemmän. Itä-Uudenmaan kuntien asukkaat tekevät merkittävästi enemmän ESH-päivystyskäyntejä kuin muiden NHG:n BM-alueiden asukkaat keskimäärin. Erityisesti porvoolaisten käyntien määrä on suuri, kuten keskuskaupungeissa tyypillisesti. Porvoon ESH-päivystyksessä on hoitohenkilökuntaa suhteessa väestöpohjaan hieman NHG:n vertailusairaaloita enemmän. Verrattuna vertailuringin toiseen HUS-sairaalan, on Porvoossa noin 30 % enemmän hoitajia. Verrattuna muiden vertailualueiden ESH-päivystyskäyttöön, tekevät Porvoon sairaalaan alueen asukkaat noin 40 % enemmän päivystyskäyntejä. Suurimman eron käyntien määrässä muodostaa sisätautien päivystyskäynnit. Uusi päivystysasetus on sen tulkinnasta riippuen merkittävä riski Porvoon sairaalan tulevaisuuden toimintaan. Tiukimman tulkinnan mukaan sairaala ei välttämättä täytä uuden päivystysasetuksen vaatimuksia. Päivystysasetuksella on joka tapauksessa sairaalan vuodeosastotoimintaa suuri merkitys, mikä vaatii tarkempaa lisäselvitystä. 39

40 Yhteenveto: Erikoissairaanhoito (2/2) Kirurgia Kirurgian kaikkien toimenpiteellisten hoitojaksojen määrä on Itä-Uudellamaalla vähentynyt 6 % ja päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä noussut 4 % vuosien aikana. Päiväkirurgian osuus leikkaustoiminnasta on siis kasvanut. Vuonna 2011 päiväkirurgisten toimenpiteiden osuus Itä- Uudenmaan väestön kaikista toimenpiteellisistä hoitojaksoista oli 41 % ja vuotta myöhemmin 46 %. Päiväkirurgian osuuden kasvu näkyy myös kirurgian hoitopäivien selkeänä vähenemisenä Itä-Uudenmaan kunnissa (-18 %). Toisaalta taas kirurgian avohoitokäynnit ovat lisääntyneet. Tähän osaltaan vaikuttaa se, että leikkausta seuraa vuodeosastohoitopäivän sijaan tarkastuskäynti poliklinikalla. Verrattuna NHG:n benchmarking-sairaaloihin Porvoon sairaalassa on väestöön suhteutettuna kirurgeja yli 60 % enemmän, vaikka toimenpiteellisten hoitojaksojen määrä on maan keskitasoa ja avohoitokäyntien määrä vain neljänneksen koko maata suurempi. Osa suuresta kirurgien määrästä selittyy tosin myös Porvoon sairaanhoitoalueen ulkopuolisille tehdyillä toimenpiteillä ja sillä, että HUS-alueen erikoistuvien kirurgien runkokoulutusta on keskitetty paljon Porvoon sairaalaan. Sisätaudit Sisätautien hoitopäivien määrä on vähentynyt vuosien 2011 ja 2012 välillä erityisesti Askolassa, Lapinjärvellä ja Myrskylässä. Verrattuna NHG:n vertailusairaaloihin Itä-Uudenmaan kunnilla hoitopäiviä on hieman vähemmän. Kuitenkin porvoolaisten hoitopäivät ovat selvästi muita kuntia ja vertailusairaaloita suuremmat. Tähän vaikuttaa erityisesti porvoolaisten hoitojaksojen muita pidempi kesto. Hoitojakson kestoa olisi mahdollista lyhentää jatkohoitoon siirtymisen käytäntöjä tehostamalla. Sisätautien avohoitokäyntejä on Itä-Uudenmaan kunnissa koko maahan verrattuna hieman enemmän. Porvoossa käyntejä on eniten ja muissa kunnissa joko koko maan keskiarvoon verrattuna saman verran tai vähemmän. Sisätautilääkäriresursseja on Porvoon sairaalassa hieman vertailusairaaloita enemmän. Koska sisätautilääkärien työstä suurin osa on poliklinikkatoimintaa, vaikuttaa avohoitokäyntien määrä resurssitarpeeseen suuresti. Osa suuremmasta sisätautilääkärien määrästä selittyy tosin myös Porvoon sairaanhoitoalueen ulkopuolisten käynneillä. Jos Porvoolaisten käyntimäärä tippuisi koko maan keskiarvon tasolle, vähenisi avohoitokäyntien määrä noin 1400 kappaleella. 40

41 Sairastavuus muuhun maahan verrattuna on vähentynyt Itä- Uudellamaalla 0,1 % vuodessa Ikävakioimattoman sairastavuusindeksin muutos , indeksipistettä Loviisa 106,3 110 Porvoo 101,7 105 Lapinjärvi 99,4 100 IUK Sipoo 98,3 94,3 95 Askola 89,5 90 Myrskylä Pornainen 88,7 88, Lähde: Tilastokeskus; Kela; NHG analyysi 41

42 Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntynyt merkittävästi Yli 75-vuotiaiden kasvu , indeksipistettä Pornainen 145,8 140 Sipoo 136,9 130 Porvoo 132,0 120 IUK Askola 128,6 126,3 110 Loviisa 120,8 100 Myrskylä Lapinjärvi 112,9 94, Lähde: Tilastokeskus; Kela; NHG analyysi 42

43 Itä-Uudellamaalla on vanhuksia vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Yli 75-vuotiaiden osuuden odotetaan myös kasvavan koko maata hitaammin Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä kunnittain 12% Lapinjärvellä, Loviisassa ja Myrskylässä vanhusten osuus suurin 10% 8% 6% 10,2 % 10,4 % 9,8 % 9,6 % 4% 2% 5,9 % 5,4 % 8,5 % 8,4 % 4,3 % 3,8 % 5,3 % 6,3 % 4,4 % 5,7 % 5,6 % 6,6 % 3,8 % 5,1 % 6,2 % 7,6 % 0% Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK Koko maa Lähde: Tilastokeskus

44 Sairastavuus noudattaa ikärakenteen vaihtelua Pienempi sairastavuus laskee palveluiden käyttöä suhteessa muuhun Suomeen Sairastavuusindeksi* 2012, indeksipistettä kuten myös sairastavuus ,8 117,7 111, ,9 78,9 99,0 98,9 95,4 86,5 68,1 88,6 83,8 83,8 73,3 89,1 86,9 98,7 99,7 100,0 100,0 50 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK Koko maa *Kelan Terveyspuntari -sairastavuusindeksi Lähteet: Kela Ikävakioitu sairastavuusindeksi Ikävakioimaton sairastavuusindeksi 44

45 Itä-Uudenmaan kuntien huoltosuhde keskimääräistä heikompi Demografinen huoltosuhde* ja ikävakioimaton sairastavuusindeksi ,9 67,5 63,4 64,5 57,3 53,9 56,0 56,5 51,9 47,1 54, Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa *Huoltosuhde kuvaa eläkeläisten ja lasten määrää suhteessa työikäisiin Lähteet: THL; Kela 45

46 Alueen terveyskeskukset ja -asemat sekä sairaalat Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi terveysasema Alueen sairaalat sijaitsevat Porvoossa, Sipoossa ja Loviisassa Korvaaminen liikkuvalla palvelulla Myrskylä Lapinjärvi Kunta Terveysasemat ja - keskukset Sairaala Pornainen Askola Askola 1 Loviisa Myrskylä 1 Lapinjärvi 1 Loviisa 2 (1) Pornainen 1 Sipoo Porvoo Porvoo 2 1 Sipoo 1 (1) Terveyskeskussairaala (ja terveysasema vuodeosastolla) Terveyskeskus tai asema ilman vuodeosastoa Sairaala Kunnassa terveyskeskus tai asema, jossa vuodeosasto Kunnassa terveyskeskus tai asema ilman vuodeosastoa Kunnassa sairaala Lähde: THL palveluvaaka; kuntien internetsivut 46

47 Sisältö 1 Tiivistelmä 2 Palvelurakenne- ja kuntarakennelaki 3 Nykyinen kustannusrakenne 4 Terveyspalvelut nykytilanne Taustaselittäjät Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito 5 Vanhustenpalvelut nykytilanne 6 Sosiaalipalvelut nykytilanne 7 Kustannus- ja palvelutarve-ennusteet 8 Tulevaisuuden palvelutuotannon tärkeimmät ajurit 9 Liitteet

48 Hoitajakäyntien suhteellinen osuus avohoitokäynneistä suuri Itä- Uudellamaalla Perusterveydenhuollon avohoidon* käynnit 2012, käyntiä asukasta kohden , ,8 0,6 Hoitajakäynnit Lääkärikäynnit , ,2 0 Askola** Sipoo Myrskylä Lapinjärvi Loviisa Pornainen Porvoo IUK KUK Vertailuryhmä 0 *Ei sisällä päivystyskäyntejä, koulu- ja terveydenhuoltokäyntejä sekä neuvolakäyntejä **Hoitjakäyntien lähde THL Lähteet: Kerätyt tiedot; Tilastokeskus; NHG analyysi 48

49 Suhteessa valtakunnalliseen tasoon perusterveydenhuoltoa kuormittaa työikäinen väestö vanhuksia enemmän Perusterveydenhuollon avohoidon ikääntyneiden lääkärikäynnit 2011 Käyntien lukumäärä vastaavanikäistä kohden Käyntiä potilasta kohden 3, ,5 Lääkärikäynnit vastaavanikäistä kohden, vuotiaat Lääkärikäynnit vastaavanikäistä kohden, 65 vuotta täyttäneet ,5 Lääkärikäynnit vastaavanikäistä kohden, vuotiaat Koko väestön lääkärikäynnit asukasta kohden Lääkärikäyntiä potilasta kohden, vuotiaat 500 0,5 0 Loviisa Askola Sipoo Porvoo Lapinjärvi Myrskylä Pornainen IUK KUK HUS Koko maa 0 Huom: Koko väestön lääkärikäyntien määrä ei vertailukelpoinen edellisellä sivulla esitettyjen lukujen kanssa Lähteet: THL; NHG analyysi 49

50 Suhteessa valtakunnalliseen tasoon perusterveydenhuoltoa kuormittaa työikäinen väestö vanhuksia enemmän Perusterveydenhuollon avohoidon ikääntyneiden lääkärikäynnit 2011 Käyntien lukumäärä vastaavanikäistä kohden Käyntiä potilasta kohden ,5 2 Lääkärikäynnit vastaavanikäistä kohden, vuotiaat Lääkärikäynnit vastaavanikäistä kohden, 65 vuotta täyttäneet ,5 Lääkärikäynnit vastaavanikäistä kohden, vuotiaat Koko väestön lääkärikäynnit asukasta kohden Lääkärikäyntiä potilasta kohden, vuotiaat 500 0,5 0 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK HUS Koko maa 0 Huom: Koko väestön lääkärikäyntien määrä ei vertailukelpoinen edellisellä sivulla esitettyjen lukujen kanssa Lähteet: THL; NHG analyysi 50

51 Neuvolakäyntejä Itä-Uudellamaalla alle THL:n suosituksen Neuvolakäynnit ja lapsiperheiden osuus THL:n suosituksen mukainen minimikäyntimäärä esikoisille Porvoon ja Askolan käynnit validoitava Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta (2012) Lapsiperheet, % perheistä (2012) Myrskylä Sipoo Pornainen Loviisa Lapinjärvi Askola Porvoo IUK KUK HUS Koko maa 0 Lähteet: THL; NHG analyysi 51

52 Kouluterveydenhuollon käynneissä suuria eroja Perusterveydenhuollon koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon käynnit, viiteryhmäläistä kohti Kouluterveydenhuolto, vuotiaat Opiskeluterveydenhuolto, vuotiaat Myrskylä Lapinjärvi Loviisa Sipoo Porvoo Pornainen Askola IUK Lähde: THL 52

53 Fysioterapiakäyntejä perusterveydenhuollossa merkittävästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin Perusterveydenhuollon fysioterapiakäynnit, käyntien lukumäärä asukasta kohden Fysioterapiapalvelujen arvioinnissa ja tulkinnassa huomioitavaa: - Tuotanto pääsääntöisesti yksityistä - Kysyntä lähes rajaton - Käyntien kokonaislukumäärään vaikuttaa järjestämistapa ja paikka (jako avo- ja osastohoidon välillä) Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK HUS Koko maa Lähde: THL 53

54 Perusterveydenhuollon avohoidon resurssit Perusterveydenhuollon avohoidon resurssit ammateittain, henkilötyövuotta asukasta kohden 1,40 1,20 Eroihin resursoinnissa vaikuttavat erityisesti tuotannolliset erot, erot palveluvalikoimassa sekä palveluverkoston laajuus. 1,00 1,01 0,23 0,80 Muut 0,60 0,65 0,15 0,54 0,50 1,17 0,64 0,12 Hoitajat Lääkärit 0,40 0,30 0,25 0,23 0,39 0,21 0,20 0,20 0,24 0,25 0,29 0,18 0,00 Askola Lapinjärvi & Loviisa Myrskylä Pornainen* Porvoo Sipoo *Sisältää opiskelija- ja kouluterveydenhuollon Lähde: Kerätyt tiedot; Tilastokeskus 54

55 Terveyskeskusten suun terveydenhuollon palveluita hyödynnetään koko maan keskimääräisen tason verran Julkisen sektorin palveluiden saatavuus vaikuttaa kysyntään Suun terveydenhuollon potilaat terveyskeskuksissa Potilasta vastaavainikäistä kohden 800 % väestöstä Pornainen Loviisa Myrskylä Sipoo** Lapinjärvi Askola Porvoo IUK KUK HUS Koko maa 0-17-vuotiaat vuotiaat 18 vuotta täyttäneet 65 vuotta täyttäneet Kaikki Hammaslääkäripalveluja yksityissektorilla käyttäneet* 0 *2011 **2010 Lähteet: THL; NHG analyysi 55

56 Porvoossa suun terveydenhuollon käyntejä terveyskeskuksessa selkeästi vähemmän kuin muissa kunnissa Suun terveydenhuollon käynnit terveyskeskuksissa, käyntiä vastaavanikäistä kohden Käyntien lukumäärä vastaavanikäistä kohden N/A 0 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo* IUK KUK HUS Koko maa 0-17-vuotiailla vuotiailla 65 vuotta täyttäneillä *Sipoon käyntimäärä vuodelta 2010 Lähteet: THL; NHG analyysi 56

57 mutta potilasta kohden ero muihin kuntiin on pienempi Suun terveydenhuollon käynnit potilasta kohden ikäryhmittäin, kappaletta 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 2,1 2,1 2,2 2,8 2,8 2,5 2,4 2,0 1,9 3,1 2,8 2,6 2,3 2,7 2,7 2,3 2,1 2,0 3,1 2,8 3,7 2,5 2,3 2,3 3,3 3,4 3,1 2,9 2,9 3,0 2,9 2,7 2,8 0,5 0,0 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa 0-17-vuotiaat vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Lähteet: THL; NHG analyysi 57

58 Itä-Uudellamaalla käytetään terveyskeskusten suun terveydenhuollon palveluja vähemmän jokaisessa ammattiryhmässä Suun terveydenhuollon käynnit terveyskeskuksissa asukasta kohden Hammashoitajalla Suuhygienisti (hammashuoltaja) 82 Hammaslääkäri Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa Lähteet: THL; NHG analyysi 58

59 Hammaslääkärikäyntien osuus koko maan keskimääräistä suurempi Suun terveydenhuollon käynnit terveyskeskuksissa asukasta kohden 100% 1% 2% 1% 4% 4% 5% 6% 4% 6% 6% 9% 90% 80% 22% 23% 21% 17% 23% 15% 19% 18% 20% 19% 20% 70% 60% 50% Hammashoitajalla Suuhygienisti (hammashuoltaja) 40% 77% 75% 77% 79% 72% 80% 75% 77% 74% 75% 72% Hammaslääkäri 30% 20% 10% 0% Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa Lähteet: THL; NHG analyysi 59

60 Sisältö 1 Tiivistelmä 2 Palvelurakenne- ja kuntarakennelaki 3 Nykyinen kustannusrakenne 4 Terveyspalvelut nykytilanne Taustaselittäjät Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito 5 Vanhustenpalvelut nykytilanne 6 Sosiaalipalvelut nykytilanne 7 Kustannus- ja palvelutarve-ennusteet 8 Tulevaisuuden palvelutuotannon tärkeimmät ajurit 9 Liitteet

61 Erikoissairaanhoidon käyttö alhaista koko maahan verrattuna, mutta suurempaa kuin muualla HUS:issa Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit 2011 ja 2012, käyntiä asukasta kohden Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 2011 ja 2012, hoitopäivää asukasta kohden Lähteet. THL, NHG Analyysi 61

62 Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon ikääntyneiden hoitopäivissä suuri ero Somaattisen erikoissairaanhoidon jaksot ikäryhmittäin 2012, vastaavanikäistä asukasta kohden 700 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät ikäryhmittäin 2012, vastaavanikäistä asukasta kohden Porvoossa vanhuksien hoitopäiviä paljon % % vuotiailla vuotiailla vuotiailla vuotiailla vuotiailla 85 vuotta täyttäneillä vuotiailla vuotiailla vuotiailla vuotiailla vuotiailla 85 vuotta täyttäneillä Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Koko maa Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Koko maa Lähteet: THL, NHG Analyysi 62

63 verrattuna potilasmäärään Somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat ikäryhmittäin 2012, vastaavanikäistä asukasta kohden 500 Somaattisen erikoissairaanhoidon keskimääräinen vuodeosastojakson kesto, vrk , % 3 2, ,5 3,0 2,8 3,5 3,4 2,7 3,3 3,0 3, , vuotiailla vuotiailla vuotiailla vuotiailla vuotiailla 85 vuotta täyttäneillä 0 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Koko maa Lähteet. THL, NHG Analyysi 63

64 Itä-Uudenmaan kunnat käyttävät erikoissairaanhoidon palveluja pääosin vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäivät ja poliklinikkakäynnit, kpl asukasta kohden Hoitopäivät Loviisa Koko maa 550 Porvoo Myrskylä 500 Askola 450 Lapinjärvi Sipoo 400 Pornainen Käynnit Huom: Luvut eivät huomio ikärakenteen ja sairastavuuden eroja Lähde: THL; kerätyt tiedot; NHG analyysi 64

65 Loviisan ja Pornaisten hoitojaksot pisimpiä, mutta hoitojaksojen määrä suhteellisen pieni Erikoissairaanhoidon somaattisten hoitojaksot ja keskimääräinen pituus Vuodeosastojaksoja, kpl asukasta kohden 160 Keskimääräinen pituus, vuorokautta , , ,5 2 1,5 Hoitojaksot (vasen akseli) Vuodeosastojakson keskimääräinen pituus (oikea akseli) ,5 0 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK 0 Lähde:HUS; PHSOTEY; kerätyt tiedot; NHG analyysi, 65

66 Sairaanhoitopiiriltä ostettujen vuodeosastopäivien hinta vaihtelee poliklinikkakäyntien hintaa enemmän Poliklinikkakäynnin keskimääräinen hinta, euroa ,6 % - 2,3 % Pornainen Lapinjärvi Askola Sipoo Loviisa Porvoo Myrskylä IUK N/A 0 Vuodeosastopäivän keskimääräinen hinta, euroa ,9 % 800-9,7 % Loviisa Lapinjärvi Sipoo Porvoo Pornainen Askola Myrskylä IUK N/A Lähteet: HUS, 66

67 ESH-päivystyksen käyttö selvästi vertailusairaaloita suurempi Erikoissairaanhoidon päivystyksen avohoitokäynnit 2011 ja 2012, käynnit 1000 asukasta kohden 250 Porvoon sairaala Muu sairaala (HUS, Carea, PHSOTEY) HYKS-SHA NHG-BM keskiarvo * * ** ** Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK yht. *Loviisan Carean-käyntien määrä arvioitu tiedossa olleiden kirurgian ja sisätautien päivystyskäyntien määrän perusteella **Myrskylän HYKS-käyntien määrää ei ollut saatavilla. Kuvan luku on arvio muiden kuntien HYKS-käyntien perusteella. Lähde: HUS, PHSOTEY, Carea; kerätyt tiedot; NHG analyysi, 67

68 ESH-päivystyksen hoitajia on keskimääräistä enemmän; sisätautien käyntimäärä selittää suurta päivystyskäyttöä ESH-päivystyksen hoitohenkilökunta / 1000 asukasta Porvoon sairaalassa ja Benchmarking-sairaaloissa 0,3 ESH-päivystyskäynnit / 1000 asukasta Porvoon sairaalassa ja Benchmarking-sairaaloissa 160,0 0,25 140,0 24,7 120,0 0,2 0,15 0,1 0,05 0,113 0,162 0, % 0,211 0, ,0 80,0 60,0 40,0 20,0 25,1 26,2 41,3 28,9 35,8 38,4 53,8 68,4 Muut erikoisalat Kirurgia Sisätaudit 0 BM-minimi Toinen HUSsairaala BM-keskiarvo Porvoon sairaala BM-maksimi 0,0 Toinen HUS-sairaala Muut BM-sairaalat (12 kpl) Porvoon sairaala* Porvoon sairaalan päivystyksen lääkäreiden määrän vertailtavuutta on hankalampi arvioida, sillä päivystyksen lääkäriresurssit tulevat muista yksiköistä. Päivystys tarvitsee kuitenkin toimiakseen kannattavasti, normaalia toimintaa suuremman lääkäriresurssipoolin. Sisätautien päivystyskäyntimäärä on erityisen suuri Porvoon sairaalassa. Tämä voi johtua PTH-päivystyksen vuotamisesta ESH-päivystyksen puolelle. PTH-päivystyksen vuoto ei sinällään ole haitallista, jos se tekee ESH-päivystyksen toiminnan kannattavammaksi. Voisiko jopa nykyistä suurempi PTH-päivystyksen ohjaaminen Porvoon sairaalaan olla kannattavaa? Toisaalta johtaako esimerkiksi päivystyksen sisätautien suurempi käyttö myös suurempaan sisätautien kokonaiskäyttöön? *Porvoon sairaalan käynneissä on mukana vain Itä-Uudenmaan kuntien asukkaiden käynnit (pl. Myrskylä) Lähteet: HUS, NHG Benchmarking 68

69 Kirurgian toimenpiteellisten jaksojen määrä vähentynyt 6 % Kirurgian toimenpiteelliset hoitojaksot, hoitojaksot 1000 asukasta kohden ,3 96,2 87,9 86,0 77,7 87,8 84,3 80,7 83,1 78,0 77,7 75,4 73,1 74,5 73,2 78,4 80,5 78, Loviisa Lapinjärvi Myrskylä Porvoo Askola Pornainen Sipoo IUK Koko maa Lähteet: THL 69

70 Päiväkirurgian hoitojaksojen määrä on lisääntynyt 4 % Itä- Uudellamaalla Päiväkirurgian hoitojaksot 2011 ja 2012, hoitojaksot 1000 asukasta kohden , ,9 40,2 40,5 35,0 38,2 38,1 33,3 32,3 36,6 33,5 37,0 34,9 34,7 36,0 34,5 34,8 34, Myrskylä Lapinjärvi Pornainen Loviisa Askola Porvoo Sipoo IUK Koko maa Lähteet: THL 70

71 Kirurgian hoitopäivät vähentyneet selkeästi päiväkirurgian osuuden kasvun myötä Erikoissairaanhoidon kirurgian hoitopäivät 2011 ja 2012, hoitopäivät 1000 asukasta kohden Myrskylä Loviisa Porvoo Lapinjärvi Sipoo Askola Pornainen IUK BMsairaanhoitopiirit Lähteet: HUS, NHG Benchmarking 71

72 Kirurgian vuodeosastojaksojen kestoissa on vielä lyhentämisen varaa Kirurgian vuodeosastojakson keskimääräinen kesto 2012, hoitovuorokautta 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Loviisa 3,5 Porvoo 3,3 Sipoo 3,2 Lapinjärvi 3,1 Myrskylä Askola 3,0 3,0 Pornainen BM-keskiarvo 2,8 2,8 BM-minimi 2,1 Yleisimpiä keinoja vuodeosastojaksojen lyhentämiseen on leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen aikataulutus ja kotiutusprosessin tehostaminen. Onko potilaan kotiutuminen suunniteltu jo leikkauksen suunnittelun yhteydessä vai päätetäänkö kotiutuksesta vasta sinä päivänä, kun kotiutuminen näyttää potilaan voinnin kannalta mahdolliselta. Koska kirurgian potilaista suurin osa siirtyy hoitojakson päätyttyä kotiin, vaikuttaa hoitojakson kestoon myös se, millaiset mahdollisuudet potilaalla on pärjätä kotona; tarvitseeko kotiin tehdä muutostöitä tai onko potilaalla omainen auttamassa arjen askareissa. Lisäksi soveltuvien jatkohoitopaikkojen puute pidentää vuodeosastojakson keskimääräistä pituutta. Vuodeosastojaksojen kestojen lyhentyminen BM-keskiarvon tasolle, tarkoittaisi noin ESH-hoitopäivän vähentymistä. Lähde: HUS, PHSOTEY; kerätyt tiedot; NHG analyysi 72

73 Kirurgian avohoitokäyntien määrä on hieman kasvanut. Vaikuttavana tekijänä voi olla päiväkirurgian määrän kasvu. Erikoissairaanhoidon kirurgian avohoitokäynnit 2011 ja 2012, käynnit 1000 asukasta kohden Loviisa Lapinjärvi Porvoo Askola Pornainen Myrskylä Sipoo IUK Koko maa Lähteet: THL 73

74 Kirurgeja on Porvoon sairaalassa 60 % vertailusairaaloita enemmän Kirurgit Porvoon sairaalassa ja Benchmarking-sairaaloissa, lukumäärä asukasta kohden 0,2 0,18 0,16 0,14 0,12 Porvoon sairaalassa on väestöön suhteutettuna kirurgeja yli 60 % enemmän, vaikka toimenpiteellisten hoitojaksojen määrä on maan keskitasoa ja avohoitokäyntien määrä vain neljänneksen koko maata suurempi. Osa suuresta kirurgien määrästä selittyy tosin myös Porvoon sairaanhoitoalueen ulkopuolisille tehdyillä toimenpiteillä ja sillä, että HUS-alueen erikoistuvien kirurgien runkokoulutusta on keskitetty paljon Porvoon sairaalaan. 0,1 0,188 0,08 0,148 0,06 0,115 0,04 0,085 0,02 0 BM-minimi BM-keskiarvo BM-maksimi Porvoon sairaala Lähteet: HUS, NHG Benchmarking 74

75 Sisätautien hoitopäivien määrä on useissa kunnissa alle vertailusairaaloiden keskiarvon Käyttö vähentynyt vuodesta 2011 vuoteen 2012, mutta edelleen suurta suhteessa muihin Erikoissairaanhoidon sisätautien hoitopäivät 2011 ja 2012, hoitopäivät 1000 asukasta kohden N/A N/A N/A Porvoo Loviisa Askola Sipoo Lapinjärvi Myrskylä Pornainen IUK BMsairaanhoitopiirit Lähteet: HUS, NHG Benchmarking 75

76 Sisätautien vuodeosastojaksojen lyhentämisessä on parantamisen varaa erityisesti Itä-Uudenmaan suurimmissa kunnissa Sisätautien vuodeosastojaksojen keskimääräinen kesto ,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Porvoo 4,7 Loviisa Sipoo 4,6 4,6 Pornainen BM-keskiarvo 4,0 4,1 Lapinjärvi 3,9 Askola Myrskylä 3,7 3,8 BM-minimi 3,3 Yleisimpiä keinoja sisätautipotilaiden vuodeosastojaksojen lyhentämiseen on kotiutumiskriteerien tarkka määrittely. Kun esimerkiksi tietyt laboratorioarvot ylittyvät, voidaan kotiutuksen valmistelu jo aloittaa ilman lääkärin erillistä konsultaatiota. Koska sisätautien potilaista suhteellisen suuri osa siirtyy ESH-jakson jälkeen terveyskeskussairaalaan, vaikuttaa hoitojakson kestoon terveyskeskusten kyky ottaa vastaan erikoissairaanhoidosta siirtyvä potilas. Naapurikuntien terveyskeskussairaaloiden välinen yhteistyö tai terveyskeskussairaalapalveluiden keskittäminen voi auttaa kapasiteetin hallinnassa ja tasata suurimpia ruuhkahuippuja. Vuodeosastojaksojen kestojen lyhentyminen BM-keskiarvon tasolle, tarkoittaisi noin ESH-hoitopäivän vähentymistä. Lähde: HUS; PHSOTEY; kerätyt tiedot; NHG analyysi 76

77 Sisätautien avohoitokäyntien määrä koko maan keskitasoa Erikoissairaanhoidon sisätautien avohoitokäynnit 2011 ja 2012, käynnit 1000 asukasta kohden Porvoo Loviisa Pornainen Sipoo Lapinjärvi Askola Myrskylä IUK Koko maa Lähteet: THL 77

78 Sisätautilääkäreitä 27 % vertailusairaaloita enemmän Sisätautilääkärit Porvoon sairaalassa ja Benchmarkingsairaaloissa, lukumäärä asukasta kohden 0,25 0,2 0,15 Sisätautilääkäriresursseja on Porvoon sairaalassa hieman vertailusairaaloita enemmän. Koska sisätautilääkärien työstä suurin osa on poliklinikkatoimintaa, vaikuttaa avohoitokäyntien määrä resurssitarpeeseen suuresti. Osa suuremmasta sisätautilääkärien määrästä selittyy tosin myös Porvoon sairaanhoitoalueen ulkopuolisten käynneillä. 0,1 0,176 0,194 Jos Porvoolaisten käyntimäärä tippuisi koko maan keskiarvon tasolle, vähenisi avohoitokäyntien määrä noin 1400 kappaleella. 0,138 0,05 0,083 0 BM-minimi BM-keskiarvo Porvoon sairaala BM-maksimi Lähteet: HUS, NHG Benchmarking 78

79 Sisältö 1 Tiivistelmä 2 Palvelurakenne- ja kuntarakennelaki 3 Nykyinen kustannusrakenne 4 Terveyspalvelut nykytilanne Taustaselittäjät Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito 5 Vanhustenpalvelut nykytilanne 6 Sosiaalipalvelut nykytilanne 7 Kustannus- ja palvelutarve-ennusteet 8 Tulevaisuuden palvelutuotannon tärkeimmät ajurit 9 Liitteet

80 Yhteenveto: Vanhustenpalvelut Itä-Uudellamaalla vanhustenpalvelujen kokonaispeittävyys on hyvällä tasolla, mutta palvelurakenne on laitospainotteinen Laitospalvelua on korvattava tehostetulla palveluasumisella, myös omaishoitoa ja säännöllistä kotihoitoa voitaisiin lisätä Laitospaikat ovat suurimmaksi osaksi vanhainkodeissa, pitkäaikaista tk-vuodeosastohoitoa oikeastaan vain Porvoossa ja Loviisassa Kotona asuvien osalta Itä-Uusimaa jää hieman STM:n laatusuosituksen tavoitteesta Kasvattamalla kotihoidon peittävyyttä voidaan tukea kotona asumista pidempään ja saavuttaa merkittäviä säästöjä Terveyskeskusten vuodeosastoilla lyhytaikaisessa hoidossa on kansallisella tasolla noin 1,5%* 75 vuotta täyttäneiden määrästä. Lyhytaikaispaikkoja ei pidä olla liikaa (eikä pitkäaikaisessa käytössä), mutta niitä kannattaa olla riittävästi, jotta esim. ikäihmisten yleistilan laskusta johtuvia sairaalajaksoja ei järjestetä kalliimpana erikoissairaanhoidon hoitojaksoina. Tk-sairaalan lyhytaikaispaikkoja ei kannata Itä-Uudellamaalla vähentää, sillä tällä hetkellä Ikäihmisten erikoissairaanhoidon käyttö ylittää maan keskiarvon (erityisesti Porvoossa) Ikäihmisten erikoissairaanhoidon käyttö ylittää maan keskiarvon Kuntoutuksen rooli tulee kasvamaan akuuttiosastojaksoilla väestön ikääntyessä. Hoitojaksot tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä ja potilaat pyritään kuntouttamaan nopeasti kotiin. *Perustuu NHG Benchmarkingin ja THL:n tilastojen yhdistettyyn arvioon 80

81 Vähintään puolet laitoshoidosta korvattava tehostetulla palveluasumisella 75 vuotta täyttäneet palvelun piirissä olevat palveluittain 2012, % vastaavanikäisestä väestöstä 45% 41,2 % 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 9,4 % 2,5 % 22,6 % 22,1 % 0,4 % 1,0 5,3 % 5,3 % 6,3 % 30,8 % 0,4 % 1,6 % 0,7 % 3,8 % 5,9 % 13,2 % 25,5 % 0,4 % 2,6 % 6,7 % 0,0 % 13,4 % 31,1 % 0,6 % 1,8 % 7,1 % 19,5 % 26,0 % 26,4 % 0,7 % 0,5 % 1,1 2,0 % 1,4 % 4,1 % 5,0 % 2,2 % 11,9 % 5,2 % 0,7 % 27,8 % 0,6 % 1,4 % 0,8 % 4,9 % 3,4 % 0,8 % 7,7 % 12,0 % 25,2 % 0,6 % 1,6 % 1,8 % 2,4 % 3,4 % 2,1 % 10,2 % 31,3 % 0,6 % 1,6 % 1,2 % 4,2 % 5,1 % 1,0 % 12,9 % 29,0 % 2,5 % 6,5 % 13,5 % 6,0 % 6,2 % 6,5 % 3,8 % 4,0 % 2,4 % 2,1 % 2,9 % 3,8 % 4,7 % 3,2 % 0% Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK Koko maa Laatusuositus Lähteet: THL; NHG analyysi Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon yli 75-vuotiaita asiakkaita keskimäärin, % vastaavanikäisestä väestöstä Perusterveydenhuollon lyhytaikaisen vuodeosastohoidon yli 75-vuotiaita asiakkaita keskimäärin, % vastaavanikäisestä väestöstä Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 81

82 Kotona asuvien osalta Itä-Uusimaa ei aivan täytä STM:n laatusuosituksen tavoitteita 75 vuotta täyttäneet palvelun piirissä olevat palveluittain 2012, % vastaavanikäisestä väestöstä 12% 11,9 % 11,5 % 11,5 % 10,6 % 0,7 % 1,2 % 10% 9,3 % 10,0 % 9,9 % 0,8 % 9,6 % 8% 6% 9,4 % 5,3 % 3,8 % 6,7 % 7,1 % 1,4 % 4,1 % 1,8 % 4,9 % 2,4 % 4,2 % Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä 5,0 % Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä 4% 2% 0% 5,9 % 6,7 % 7,1 % 3,4 % 5,2 % 5,1 % 5,3 % 3,4 % 2,2 % 2,5 % 2,1 % 1,1 % 0,7 % 0,7 % 0,8 % 1,0 % Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK Koko maa Lähteet: THL; NHG analyysi 82

83 Palvelurakenneuudistuksen toteutus laitoshoidon osalta kesken 75 vuotta täyttäneet palvelun piirissä olevat palveluittain 2012, % vastaavanikäisestä väestöstä 12% 10,6 % 10,4 % 10,5 % 10% 9,4 % 0,7 % 8,6 % 9,3 % 9,1 % 0,8 % 1,2 % 8% 5,3 % 3,8 % 6,7 % 7,1 % 1,4 % 4,1 % 7,5 % 1,8 % 4,2 % Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä 6% 4,9 % Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä 9,4 % 5,0 % 2,4 % Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä 4% 5,3 % 5,9 % 6,7 % 7,1 % 5,2 % 5,1 % 2% 3,4 % 3,4 % 2,2 % 0% Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK Koko maa Lähteet: THL; NHG analyysi 83

84 Ikäihmisten erikoissairaanhoidon käyttö ylittää hieman maan keskiarvon toisaalta perusterveydenhuollon käyttö on pienempi 75 vuotta täyttäneet palvelun piirissä olevat palveluittain 2012, % vastaavanikäisestä väestöstä 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,99% 2,5 % 2,37% 2,50% 2,0 % 2,07% 1,86% 1,99% 2,19% Perusterveydenhuollon lyhytaikaisen vuodeosastohoidon yli 75-vuotiaita asiakkaita keskimäärin, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,5 % 1,42% 1,63% 2,56% 1,79% 1,15% 2,00% 1,40% 1,64% Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon yli 75-vuotiaita asiakkaita keskimäärin, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,0 % 0,5 % 0,0 % 1,01% 0,65% 0,05% 0,61% 0,71% 0,58% 0,41% 0,44% 0,42% 0,50% 0,59% 0,55% Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK Koko maa Lähteet: THL; NHG analyysi 84

85 Vanhainkotien ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon kustannusten osuus suurin vanhusten palvelukustannuksista Laskennalliset tuottavuusvakioidut nettokustannukset, euroa yli 75-vuotiasta kohti Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK Koko maa Laatusuositus Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito Perusterveydenhuollon lyhytaikaisen vuodeosastohoito Terveyskeskusten pitkäaikaishoito Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Tavallisen palveluasuminen Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki Lähde: THL; Kuusikko-työryhmä; NHG analyysi 85

86 Oletukset vanhustenhuollon laskennallisten nettokustannusten taustalla Käytetyt kustannuspainot Vuorokauden nettokustannus, euroa Kokonaisnettokustannus vuodessa, tuhatta euroa Omaishoidon tuki 17, Säännöllinen kotihoito 34, Tavallinen palveluasuminen 70, Tehostettu palveluasuminen 135, Vanhainkoti 159, Tk-pitkäaikaishoito 224, Tk-lyhytaikaishoito 269, Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito 727, Suhteelliset palvelurakenteet on muunnettu laskennallisiksi nettokustannuksiksi käyttämällä yllä esitetyn taulukon kustannuspainoja Kustannuspainot perustuvat Kuusikkokunta-vertailun tietojen perusteella tehtyyn asiantuntija-arvioon Lähde: Kuusikko-työryhmä 86

87 Vanhustenpalveluiden resurssit Vanhustenpalveluiden hoitohenkilöstö palveluittain, henkilötyövuotta 100 yli 75-vuotiasta kohden , ,0 12,6 12,8 Laitoshoito 11, ,2 9,5 9,5 3,4 7,3 7,3 Tehostettu palveluasuminen 5,1 6 Kotihoito 4 2 4,8 2,2 2,2 2,5 3,6 5,3 1,8 2,2 3,6 3,3 N/A 2,4 0 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Lähde: Kerätyt tiedot; Tilastokeskus; NHG analyysi 87

88 Sisältö 1 Tiivistelmä 2 Palvelurakenne- ja kuntarakennelaki 3 Nykyinen kustannusrakenne 4 Terveyspalvelut nykytilanne 5 Vanhustenpalvelut nykytilanne 6 Sosiaalipalvelut nykytilanne Lastensuojelu Vammaispalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Aikuissosiaalityö 7 Kustannus- ja palvelutarve-ennusteet 8 Tulevaisuuden palvelutuotannon tärkeimmät ajurit 9 Liitteet

89 Yhteenveto: Sosiaalipalvelut Lastensuojelu Lastensuojelun palveluita tarvitsevien lasten osuus on Itä-Uudellamaalla matalampi kuin HUS-alueella ja koko maassa keskimäärin. Myös lastensuojelun tarvetta indikoivat mittarit (yksinhuoltajaperheiden osuus sekä toimeentulotukea saavien osuus lapsiperheistä) ovat paremmalla tasolla kuin HUS-alueella ja koko maassa keskimäärin. Vammaispalvelut Vammaispalveluissa satunnaisuutta paljon Vammaispalveluiden asiakkaita on vähän suhteessa KELAn vammaisetuuksien saajiin ja väestöön Kuntakohtaiset erot ovat suuret, mikä on osittain aivan luonnollista, sillä asiakasmäärät ovat pieniä. Laitoshoitoa on jo melko vähän, mutta sitä on syytä jatkossakin korvata enenevästi muilla palveluilla Kuljetuspalveluasiakkaita on vähemmän kuin maassa keskimäärin, mutta suurimmaksi osaksi ero on 65 vuotta täyttäneessä väestössä, mikä viittaisi siihen, että Itä-Uudellamaalla palvelu on kohdistettu vammaispalvelulain mukaisesti vaikeavammaisten henkilöiden liikkumistarpeisiin 89

90 Yhteenveto: Sosiaalipalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Suomessa on käynnissä suuri muutos joka tähtää päihde- ja mielenterveyspalveluiden muuttamiseksi edelleen avopainotteisemmaksi. Itä-Uudenmaan laitoshoitopalvelukäyttö on keskimääräistä pienempi, mutta tavoitetasoa ei ole vielä saavutettu Itä-Uudellamaalla mielenterveyspalveluiden laitoshoitojaksot ovat lyhyitä ja jaksojen määrä on hieman koko maan tasoa alempana Päihde- ja mielenterveyspalveluissa varsinaisten palveluiden kustannukset eivät ole merkittäviä, mutta segmentin asiakkaiden kokonaiskustannukset kaikkien sote-palveluiden osalta ovat suuria Avopalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat Avopalvelut on ensisijainen palvelutaso, josta ohjataan asiakas/ potilas tarvittaessa eteenpäin Toiminnan kehittämisen ja muutosten lähtökohtana on psykososiaalisten ja terveydenhuollon palvelujen integroituminen, lähipalveluperiaate sekä tuki kotiin saakka Avopalvelu määrittää asiakkaan/ potilaan palvelutarpeen ja palveluohjausta kehitetään ja se toimii asiakkaiden yhtenä ensikontaktipaikkana. Palvelutarpeen arvioinnissa on mahdollisuus konsultoida tarvittavaa erikoisosaamisen tasoa Asumispalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat Asumisen tulisi sisältää kuntouttavia elementtejä, jotta asiakkaiden/asukkaiden tuki- ja kuntoutussuunnitelmien mukaiset palvelut toteutuisivat. Asumiseen yhdistetyt kuntouttavat elementit tukisivat myös avopalvelujen toimintamallia, kun mahdollisiin haaste- tai kriisitilanteisiin voitaisiin tarttua lähellä arkea ja niiden syntyhetkeä. Mahdollisten vuodeosastojaksojen määrään voidaan näin vaikuttaa vähentävästi. Laitoshoitopalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat Laitoshoitoa tarjotaan vain tilanteessa, kun mikään avohuollon toimenpide ei sovi tai ole riittävä Sairaalapalvelujen toteutuksessa huomioidaan saattaen vaihtaminen, eli asiakas/ potilas siirretään prosessin mukaisella tuella avopalveluihin. Asiakasta ei jätetä tyhjän päälle 90

91 Yhteenveto: Sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityö Pienituloisuus ja työttömyys on vähäistä Itä-Uudellamaalla - Toimeentulotukea saavien määrä ja toimeentulotuen kustannukset ovat Itä-Uudellamaalla matalat, mikä on odotettavaa taustatekijöihin nähden Vuositasolla toimeentulotukea maksetaan vähän toimeentulotuen saajaa kohden Mahdollinen haaste on, että valtakunnalliseen tasoon nähden koulutuksen ulkopuolelle jääviä nuoria on paljon lisäksi nuorisotyöttömyys on korkea koko uudenmaan alueeseen verrattuna 91

92 24% 30% 31% 28% 27% 27% 26% 30% 29% 35% 35% 36% 36% 35% 44% 42% 42% 47% 45% 43% 40% 50% Itä-Uudellamaalla lapsiperheiden osuus perheistä keskimääräistä korkeampi, toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus lapsiperheistä matala, ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia vähän Lapsiperheiden taustamuuttujat, % 60% 10% 9% 50% 8% 40% 7% 30% 6% 5% 4% Lapsiperheet, % perheistä (2012) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2012) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (2012) 20% 3% 10% 2% 1% 0% Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa 0% Lähteet: THL; NHG analyysi 92

93 Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden ja yksinhuoltajuuden välillä on positiivinen korrelaatio Yksinhuoltajaperheiden ja toimeentulotukea saavien perheiden osuus, % 25% 10% 9% 20% 8% 7% 15% 6% 10% 16% 24% 19% 20% 19% 15% 17% 19% 23% 20% 5% 4% 3% Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2012) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (2012) 5% 10% 2% 1% 0% Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa 0% Lähteet: THL; Kela 93

94 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja vähän lukuun ottamatta Myrskylää Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vast. ikäisestä väestöstä, % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä, ,0 % 9% 1,8 % 8% 1,6 % 7% 1,4 % 6% 1,2 % 5% 1,0 % 1,8 % 4% 3% 2% 4,2 % 4,9 % 6,8 % 6,7 % 5,0 % 6,4 % 5,1 % 5,9 % 6,8 % 7,8 % 7,2 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 1,3 % 1,0 % 0,8 % 1,0 % 0,9 % 1,1 % 1,5 % 1,4 % 0,6 % 1% 0,2 % 0% 0,0 % 0,0 % Lähteet: THL; NHG analyysi 94

95 Pelkkä lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien lisääminen ei korvaa sijoituksia kodin ulkopuolelle Lapsiperheillä tarjottava varhainen tuki ensisijaisen tärkeää sijoitusten vähentämiseksi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus verrattuna avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevien lasten osuuteen 2012 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus 2,0 % 1,8 % Myrskylä 1,6 % HUS 1,4 % Koko maa 1,2 % 1,0 % Askola IUK Porvoo Porvoossa onnistuttu vähentämään lasten sijoituksia tukipalveluita vahvistamalla Loviisa 0,8 % Pornainen 0,6 % Sipoo 0,4 % 0,2 % 0,0 % 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 9% Osuus lapsista avopalveluissa Lähde: THL; NHG analyysi 95

96 Sisältö 1 Tiivistelmä 2 Palvelurakenne- ja kuntarakennelaki 3 Nykyinen kustannusrakenne 4 Terveyspalvelut nykytilanne 5 Vanhustenpalvelut nykytilanne 6 Sosiaalipalvelut nykytilanne Lastensuojelu Vammaispalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Aikuissosiaalityö 7 Kustannus- ja palvelutarve-ennusteet 8 Tulevaisuuden palvelutuotannon tärkeimmät ajurit 9 Liitteet

97 34,5 32,8 35,1 34,9 39,3 38,2 36,9 40,4 42,2 41,8 39,2 36,9 42,7 42,8 47,4 51,5 53,8 54,8 52,8 56,0 56,1 56,0 Kelan vammaisetuuksia saavien määrä suhteessa väestöön on Itä- Uudellamaalla selvästi matalampi kuin koko maassa, mutta korkeampi kuin HUS-alueella Kelan vammaisetuuksien saajia , henkilöä asukasta kohden Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa Lähde: THL; NHG analyysi 97

98 Vammaispalveluita käytetään Itä-Uudellamaalla vähemmän kuin maassa keskimäärin Kuntakohtaiset erot kuitenkin erittäin suuria Vammaispalveluasiakkaita Kelan vammaisetuuden saajaa kohden, , , ,7 96, ,7 47,6 71,7 48,9 71,9 80,7 36,0 56,3 83,1 44,3 Henkilökohtainen apu / 1000 Kelan vammaisetuuksien saajaa Ei-24h asumispalvelut / 1000 Kelan vammaisetuuksien saajaa 24h asumispalvelut / 1000 Kelan vammaisetuuksien saajaa 40 49,4 13,8 49,3 39,5 6,1 Laitospalvelut / 1000 Kelan vammaisetuuksien saajaa 59,7 26,0 3,4 19,0 56,6 4,0 7,7 7, ,1 27,6 19,5 11,9 24,5 25,1 25,1 19,0 6,0 13,2 6,5 4,6 6,0 3,1 3,8 3,5 7,2 5,9 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa Lähde: THL; NHG analyysi 98

99 Väestöön suhteutettuna vammaispalvelulain mukaisten palveluiden käyttöä on vähän Vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkaat, asukasta kohden Henkilökohtaisen avun asiakkaita, asukasta kohden Lähde: THL; NHG analyysi 99

100 Kuljetuspalvelut Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden 2012 aikana, henkilöä Kelan vammaisetuuden saajaa kohden Alle 65 vuotiaat Yli 65 vuotiaat Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen alle 65-vuotiaita saajia vuoden 2012 aikana, henkilöä vastaavankäistä kohden ,1 7,7 7,0 3 6,6 5,1 5,8 5,5 5,9 2 3,9 3,0 1 2,6 0 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen yli 65-vuotiaita saajia vuoden 2012 aikana, henkilöä vastaavanikäistä kohden Lähteet: THL; NHG analyysi

101 Sisältö 1 Tiivistelmä 2 Palvelurakenne- ja kuntarakennelaki 3 Nykyinen kustannusrakenne 4 Terveyspalvelut nykytilanne 5 Vanhustenpalvelut nykytilanne 6 Sosiaalipalvelut nykytilanne Lastensuojelu Vammaispalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Aikuissosiaalityö 7 Kustannus- ja palvelutarve-ennusteet 8 Tulevaisuuden palvelutuotannon tärkeimmät ajurit 9 Liitteet

102 Alkoholinkäytön määrä on Itä-Uudenmaan alueella koko maan keskitason alapuolella Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 12 Alkon sijainneilla on merkittävä vaikutus kuntakohtaiseen kokonaismyyntiin Asukasta kohden 18 vuotta täyttänyttä kohden 4 2 2,9 3,8 4,3 5,2 7,9 9,7 4,3 5,3 2,6 3,7 7,9 10,1 6,3 8,4 8,9 8,8 6,9 6,8 9,7 9,7 7,7 7,8 0 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa Lähteet: THL 102

103 Päihde- ja mielenterveyspalveluiden laitoshoito Päihde- ja mielenterveyspalvelujen laitoshoidon ja asumispalveluiden asiakkaat 2012, henkilöä asukasta kohden 12 10,9 11,0 10 9,4 1,4 1,2 Päihdehuollon asumispalvelut 8 7,5 2,6 7,5 8,4 0,7 1,2 1,5 Psykiatrian kuntoutuskodit Päihdehuollon laitoshoito Psykiatrian laitoshoito ,8 0,2 2,6 0,5 1,6 5,3 0,4 2,0 1,4 3,5 3,4 6,0 1,5 4,5 3,5 0,2 3,3 1,5 1,3 4,0 1,4 5,4 1,1 0,6 1,3 1,3 3,5 3,7 0,9 3,5 1,8 5,0 4,8 3,2 5,1 Käynnissä iso rakennemuutos, jonka tavoite on, että laitoshoitoa vähennetään rajusti Tämän hetkisen tutkimustiedon perusteella tulokset ovat olleet sekä laadullisesti parempia että kustannustehokkaampaa 0 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa Lähde: THL; NHG analyysi 103

104 Itä-Uudellamaalla mielenterveyden laitoshoitojaksot ovat lyhyitä ja niitä on hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Mielenterveyspalveluiden laitoshoitojaksot ja laitoshoitopäivät, kpl asukasta kohden Hoitopäivät HUS Koko maa KUK Myrskylä Askola 200 Pornainen Lapinjärvi IUK 150 Sipoo Porvoo Loviisa Hoitojaksot Lähde: THL; kerätyt tiedot; NHG analyysi 104

105 Psykiatrian avohoitopalveluiden käyttö pysynyt samalla tasolla kansallisesta kasvusta huolimatta Psykiatrian avohoitokäynnit, käyntiä asukasta kohti Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK HUS Koko maa Lähde: THL 105

106 Sisältö 1 Tiivistelmä 2 Palvelurakenne- ja kuntarakennelaki 3 Nykyinen kustannusrakenne 4 Terveyspalvelut nykytilanne 5 Vanhustenpalvelut nykytilanne 6 Sosiaalipalvelut nykytilanne Lastensuojelu Vammaispalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Aikuissosiaalityö 7 Kustannus- ja palvelutarve-ennusteet 8 Tulevaisuuden palvelutuotannon tärkeimmät ajurit 9 Liitteet

107 Pienituloisuutta on vähän IUK-alueella, selvästi vähemmän kuin koko maassa ja HUS-alueella Vain Myrskylässä pienituloisuutta yli koko maan keskimääräisen tason Yleinen pienituloisuusaste ,8 14,2 16,0 15, ,0 10,2 10,9 10,7 8,9 11,6 6,5 2 0 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa Lähde: THL; NHG analyysi 107

108 2,3 % 2,3 % 2,4 % 3,4 % 3,3 % 4,2 % 4,9 % 5,0 % 5,1 % 4,9 % 5,0 % 4,9 % 5,0 % 6,2 % 6,2 % 5,7 % 5,9 % 6,9 % 6,8 % 7,5 % 7,6 % Toimeentulotukea saaneita on vähän kuten pienituloisuusaste antaa olettaa Pornaisissa ja Sipoossa toimeentulotukea saaneita erityisen vähän Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 8% % 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa Lähde: THL; NHG analyysi 108

109 Toimeentulotuen saajien osuus pienituloisista Itä-Uudellamaalla koko maan tasolla, selvästi alle HUS-alueen tason Toimeentulotukea saaneiden osuus pienituloisista, %, % 60% 50% 40% 30% 20% 42% 44% 52% 51% 47% 57% 65% 46% 33% 32% 10% 23% 0% Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa Lähde: THL; NHG analyysi 109

110 Toimeentulotuen saajien määrä ja toimeentulotuen kustannukset ovat Itä-Uudellamaalla työttömyyden mukaiset verrattuna koko maahan HUS-alueeseen verrattuna Itä-Uudellamaalla vähän toimeentulotukea työttömyyteen nähden Toimeentulotuki 2012 Työttömät 2012, % työvoimasta Toimeentulotukea saaneet, % asukkaista 10% Toimeentulotuki, euroa asukasta kohden % 9,2 % 9,0 % Pitkäaikastyöttömät Muut 9,4 % 9% 180 9% 8,1 % 8% 160 8% 7,7 % 7% 140 7% 6,5 % 7,1 % 7,0 % 6% 5% 4% 3% 2% 3,4 % 5,0 % 6,2 % 4,9 % 5,9 % 4,9 % 7,6 % 6,8 % % 5% 4% 3% 2% 4,9 % 5,8 % 6,7 % 7,1 % 4,5 % 3,3 % 5,7 % 4,4 % 3,1 % 5,2 % 4,6 % 5,4 % 7,2 % 1% 2,3 % 2,4 % 20 1% 1,6 % 2,3 % 2,5 % 1,9 % 1,2 % 2,0 % 1,3 % 1,9 % 1,3 % 1,6 % 2,2 % 0% 0 0% Lähteet: THL; NHG analyysi 110

111 Toimeentulotuen asukaskohtaiset kustannukset ovat matalat kaikissa Itä-Uudenmaan kunnissa Toimeentulotuki, euroa asukas kohden Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa Lähde: THL; kerätyt tiedot; NHG analyysi 111

112 Itä-Uudenmaan kaikissa kunnissa toimeentulotukea maksetaan asiakasta kohden vähemmän kuin maassa keskimäärin Toimeentulotuki, euroa toimeentulotuen saajaa kohti Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo IUK KUK HUS Koko maa Lähde: THL; kerätyt tiedot; NHG analyysi 112

113 Nuorisoa jää selkeästi enemmän koulutuksen ulkopuolelle koko maahan verrattuna nuorisotyöttömyys korkea HUS:iin verrattuna Koulutuksen ulkopuolella jäävät ja nuorisotyöttömät 18% 14% 16% 12% 14% 10% 12% 10% 8% 8% 14% 15% 16% 14% 13% 6% Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (2012) 6% 4% 11% 12% 11% 9% 12% 11% 4% 2% 2% 0% 0% Lähteet: THL; Kela 113

114 Sisältö 1 Tiivistelmä 2 Palvelurakenne- ja kuntarakennelaki 3 Nykyinen kustannusrakenne 4 Terveyspalvelut nykytilanne 5 Vanhustenpalvelut nykytilanne 6 Sosiaalipalvelut nykytilanne 7 Kustannus- ja palvelutarve-ennusteet 8 Tulevaisuuden palvelutuotannon tärkeimmät ajurit 9 Liitteet

115 Sote-palveluiden nettokustannusten kasvuennuste IUK - kaikki kunnat Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu komponenteittain, indeksipistettä Ennustettu kokonaiskasvu 5,0 % ilman palvelurakennemuutoksia (perustuen tilastokeskuksen väestöennusteeseen sekä sairastavuuden ja julkisten menojen hintaindeksin historialliseen kasvuun) 4 % Maksukyvyn kasvu (vastaa Eero Laesterän sote-palveluiden Nettokustannusten kasvuennustetta) % Maksukyvyn kasvu 2 % Maksukyvyn kasvu Julkisten menojen hintaindeksin oletetaan kasvavan 4,0 % E 2014E 2015E 2016E 2017E 2018E 2019E 2020E Väestön oletetaan kasvavan 0,8 % vuodessa Sairastavuuden oletetaan kasvavan 0,8 % vuodessa Ennustetut vuosikasvut perustuvat viiden vuoden historialliseen kasvuun Lähteet: Tilastokeskus; Kela; Kuntaliitto; NHG analyysi 115

116 Sote-palveluiden nettokustannusennuste Toteutunut kustannuskasvu komponenteittain, indeksipistettä Ennustettu kokonaiskasvu 5,0 % ilman palvelurakennemuutoksia (perustuen tilastokeskuksen väestöennusteeseen sekä sairastavuuden ja julkisten menojen hintaindeksin historialliseen kasvuun) % Maksukyvyn kasvu (vastaa Eero Laesterän sote-palveluiden Nettokustannusten kasvuennustetta) % Maksukyvyn kasvu 120 Julkisten menojen hintaindeksin oletetaan kasvavan 4,0 % 2 % Maksukyvyn kasvu E 2014E 2015E 2016E 2017E 2018E 2019E 2020E Sairastavuuden oletetaan kasvavan 0,8 % vuodessa Väestön oletetaan kasvavan 0,8 % vuodessa Ennustetut vuosikasvut perustuvat viiden vuoden historialliseen kasvuun Lähteet: Tilastokeskus; Kela; Kuntaliitto; NHG analyysi 116

117 Itä-Uudenmaan huoltosuhteen ennuste jakautuu kuntakohtaisesti kahtia Vain yhden kunnan arvioidaan ylittävän koko maan huoltosuhteen vuonna 2020 Tilastokeskuksen väestötilaston ja -ennusteen perusteella määritetty huoltosuhde % Koko maahan verrattuna IUK:n ennuste 1,1 %-yksikköä suurempi Lapinjärvi Ennuste ,4 % 75% 70% Lapinjärven, Loviisan ja Myrskylän huoltosuhteiden kehitys erottuu muista selkeästi Loviisa Myrskylä IUK 77,3 % 76,6 % 65,4 % Koko maa 64,4 % 65% Porvoo 64,4 % Askola 63,3 % 60% Sipoo 62,0 % 55% Suurin osa kunnista kehittyy huoltosuhteen näkökulmasta lähes samaa vauhtia Pornainen 61,9 % 50% 45% 40% E 2014E 2015E 2016E 2017E 2018E 2019E 2020E Lähde: Tilastokeskus; NHG analyysi 117

118 Vuoteen 2020 mennessä yli 75 vuotiaiden arvioidaan kasvavan n. 30 % Yli 75-vuotiaiden kasvuennuste, indeksipistettä 140 Ennuste Sipoo Pornainen Porvoo IUK Askola Loviisa Myrskylä Lapinjärvi 137,1 125,9 134,3 128,7 119,1 113,7 111,5 102, E 2014E 2015E 2016E 2017E 2018E 2019E 2020E Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste; Kela, terveyspuntari 118

119 Sisältö 1 Tiivistelmä 2 Palvelurakenne- ja kuntarakennelaki 3 Nykyinen kustannusrakenne 4 Terveyspalvelut nykytilanne 5 Vanhustenpalvelut nykytilanne 6 Sosiaalipalvelut nykytilanne 7 Kustannus- ja palvelutarve-ennusteet 8 Tulevaisuuden palvelutuotannon tärkeimmät ajurit 9 Liitteet

120 Yksittäisen kunnan tavoitteet palveluiden maksajana Tavoite Miten tavoitteeseen päästään? Esimerkkejä 1. Kunta pystyy vaikuttamaan tulevaan kustannuskehitykseen ja kustannuskehitys on ennakoitavissa Kunta pystyy vaikuttamaan palveluvalikoimaan Kunta pystyy vaikuttamaan palvelurakenteeseen 2. Palvelutuotanto on vaikuttavaa ja kustannustehokasta Tuotetaanko palvelut tehokkaasti (tehdäänkö asiat oikein)? Onko suurtuotannon etuja? Onko resurssit kohdennettu oikein (tehdäänkö oikeita asioita)? Kunta pystyy vaikuttamaan palveluiden laatuun ja saatavuuteen Mitattavissa olevat kriteerit 3. Kunta pystyy seuraamaan palveluntuottajan toimintaa Tuottaja sitoutuu sovittuun kokonaiskustannustasoon ja - kehitykseen niiltä osin kuin se pystyy niihin itse vaikuttamaan. Tuottaja esittää uskottavan ja selkeän tuotantosuunnitelman, kehitystoimenpiteet ja kustannusarvion, jonka toteutumista seurataan vähintään puolivuosittain. Ulkopuolelta tulevat tekijät, kuten palkkakehitys, lainsäädäntömuutokset, sattuman vaikutus on neuvoteltava erikseen Kunnan maksukyvyn heikentyessä (esim. lama) on voitava mukauttaa palveluvalikoimaa, saatavuutta tai palvelukriteereitä Palvelutuottajan kanssa sovitaan kattavat mittarit, joiden avulla voidaan seurata kustannustehokkuutta, vaikuttavuutta, laatua ja saatavuutta. Mittareihin voidaan tarvittaessa kytkeä palkkio- tai sanktiomalleja. Laadukas oikea-aikainen ja selkeä seurantainformaatio Läpinäkyvyys kustannusten muodostumisessa Tietoa laadusta ja vaikuttavuudesta Tuottajalle voidaan määrätä sanktio, jos kustannukset eivät ole sovitulla tasolla (tai jos on kyseessä osto myynti suhde, kunta ei maksa sovittua enempää), tai bonus sovittua paremmasta suoriutumisesta (esim. jaetaan kustannussäästö tuottajan ja kunnan kesken) Seurantaan ja arviointiin soveltuvia mittareita: Käynnit per htv Potilaat per htv % potilaista hoitotasolla Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys Asiakkaiden toimintakyvyn muutos Tuottajalle voidaan määrätä sanktio, jos mittarit eivät ole sovitulla tasolla, tai bonus sovittua paremmasta suoriutumisesta Johtuuko kustannusten nousu ikärakenteen muutoksesta, palkkakehityksestä, palvelun käytön lisääntymisestä, tuottajan toiminnasta jne. Onko laatu sovitulla tasolla? 120

121 Palvelutuotantoon liittyvät sopimusasiat Kunta (asukkaat) Palvelut Aiheuttamisperuste/kapitaatioperuste Rahoitus Kuntien on määritettävä hyväksyttävä kustannustaso ja kustannusten nousu Perustuu arvioon kuntien maksukyvystä Kuntien ja tuottajan on lisäksi sovittava siitä, mitkä palvelut tuotetaan hajautetusti kunnissa ja mitkä keskitetysti yhdessä tai muutamassa paikassa Palvelutuotannon rahoituksesta on sovittava, eli perustuuko se palveluiden käyttöön vai kunnan väkilukuun 121

122 Toimijoiden näkökulma Toimijoiden ja palveluiden näkökulmat yhteistyömalliin Palveluiden näkökulma Palvelurakenne Kysyntä ja tarve: mikä on väestön palvelutarve? (ei ole sama kuin kysyntä) Mihin on varaa? Yksittäisen kuntalaisen näkökulma Yksittäisen kunnan näkökulma Tuottajaorganisaation näkökulma Keskeinen haaste on se että eri toimijat puhuvat samanaikaisesti samassa keskustelussa eri asioista eri näkökulmista Tilannetta monimutkaistaa samanaikaisesti tapahtuvat ilmiöt (samat haasteet koko Suomessa): palvelutarpeen nousu, nopea kustannustason nousu 122

123 Toimijoiden näkökulma Toimijoiden ja palveluiden näkökulmat yhteistyömalliin: Esimerkki intresseistä Palveluiden näkökulma Palvelurakenne Kysyntä ja tarve: mikä on väestön palvelutarve? (ei ole sama kuin kysyntä) Mihin on varaa? Yksittäisen kuntalaisen näkökulma Yksittäisen kunnan näkökulma Tuottajaorganisaation näkökulma Yksittäinen kuntalainen haluaa saada läheltä (omasta kunnastaan) ne palvelut, joihin on tottunut Ensisijainen fokus saatavuudessa Yksittäinen kunta haluaa, että omien kuntalaisten käyttämät palvelut säilyvät omassa kunnassa ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti Ensisijainen fokus kuntalaisten tahtotilassa (demokratia, legitimiteetti) ja oman kunnan kustannuksissa / maksukyvyssä. Oman kunnan palveluiden säilyttämistä puoltaa myös verotulokertymä. Tuottajaorganisaatio haluaa optimoida palvelurakennetta koko alueen tarpeen näkökulmasta Ensisijainen fokus optimoinnissa koko alueen näkökulmasta. Vastuu tarjota palvelut vaikka niihin ei olisi varaa (esim. erikoissairaanhoidossa). 123

124 Toimijoiden näkökulma Toimijoiden ja palveluiden näkökulmat yhteistyömalliin: Esimerkki intressiristiriidoista Palveluiden näkökulma Palvelurakenne Kysyntä ja tarve: mikä on väestön palvelutarve? (ei ole sama kuin kysyntä) Mihin on varaa? Yksittäisen kuntalaisen näkökulma Yksittäisen kunnan näkökulma Tuottajaorganisaation näkökulma Akuuttiosastot Tuottaja haluaa tehostaa kuntoutusta ja keskittää vuodeosastohoitoa, jolloin voidaan hankkia parempi osaaminen ja kapasiteetin käyttö tehokkaampaa Kuntalaiset ja kunnat toteavat, että palveluiden keskittäminen on hyväksyttävää, jos keskitetään heille. Lähipalveluiden poistumisen lisäksi pelätään myös työpaikkojen menetystä. 2. Kustannuskehitys Tuottaja pyrkii uudistaman toimintaansa siten, että vaikka tulevaisuudessa palveluiden tarve nousee ja henkilöstön saatavuus heikkenee, pystytään keskeiset palvelut tuottamaan Kuntien maksukyky ei tästä huolimatta riitä 124

125 Mitä palveluita keskittää ja mitä tuottaa lähipalveluina? Syitä palveluiden keskittämiseen Lähipalveluita Skaalatuotannon edut suurempi suoritemäärä alentaa yksikkökustannuksia Esimerkiksi kuvantamis- ja laboratoriopalvelut Esimerkiksi vuodeosastopalvelut tiettyyn rajaan saakka (erityisesti yöaikainen hoitajaresursointi) Esimerkiksi päivystyspalvelut Skaalalaatu Suurempi määrä parantaa laatua Suurempi määrä mahdollistaa monipuolisen henkilöstörakenteen Esimerkiksi toimenpiteissä suuri määrä per työntekijä parantaa laatua Esimerkiksi terveysasemalla tai vuodeosastolla suurempi potilasmäärä mahdollistaa laajemman palveluvalikoiman ja henkilöstön erikoistumisen (esim. geriatri, diabeteshoitaja, -lääkäri, reumahoitaja, jalkahoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, jne.) Osaamisen kehittäminen ja ammatillisen viiteryhmän luominen. Ammattilaisille on tärkeä saada vertaistukea ja pystyä kouluttautumaan ja kehittymään työssään. Tämä toteutuu paremmin, jos samassa yksikössä tai edes samassa organisaatiossa on useita saman ammattiryhmän edustajia Lähipalveluna kannattaa tuottaa palvelut, joiden hyvästä saavutettavuudesta on hyötyä, kuten matalan kynnyksen palvelut ja ennaltaehkäisevät palvelut. Neuvolatoiminta Lähipalvelupiste Nuorten palveluita Vanhusten palveluohjaus Lähipalveluina voidaan myös tuottaa palvelut, joissa ei ole merkittävää skaalatuotannon etua tai skaalalaatua Tehostettu palveluasuminen Vanhainkodit Lisäksi lähipalveluja ovat (luonnollisesti) kotiin tuotavat palvelut Kotihoito ja tukipalvelut Kotisairaala Teknologian kehittyminen mahdollistaa myös etäpalveluiden tuottamisen lähipalvelunomaisesti, kuten Etälääkärituki kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa Etäpsykiatripalvelut Omahoitoalustat 125

126 Kustannussäästöjen saavuttamiseksi kuntien välisen yhteistyön lisäksi keskityttävä itsenäisen palvelutuotannon kehittämiseen Suuri Osuus kustannuksista Kuntien suurin mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kustannuksiin omalla toiminnallaan Vanhustenpalveluiden tuotanto Vanhuspalveluissa kotihoidolla on tulevaisuudessa kasvava painoarvo. Perusterveydenhuollon vuodeosastotoimintaa korvattava palveluasumisen ratkaisuilla. Perusterveydenhuollon vastaanotto Perusterveydenhuolto ensisijaisen tärkeää ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Mahdollisuus kuntien omalla toiminnalla kontrolloida erikoissairaanhoidon käyttöä. Perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon hajautetuilla ratkaisuilla kunnilla on mahdollisuus itse omalla palveluntuotannollaan vaikuttaa erikoissairaanhoidon käyttöön. Kokonaisuutena merkittävä säästöpotentiaali. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalveluilla synergiaetuja psykiatrian palvelukokonaisuuteen yhdistettynä Vammaispalvelut Yhteistyö kuntien välillä vammaispalveluissa tärkeää, mutta kustannussäästöpotentiaali rajallinen. Vuodeosastokuntoutus Koko palvelutuotannon läpileikkaavat tehokkaat kuntoutuspalvelut Korostuva kuntien välisen yhteistyön merkitys. Laajat yhteistyömahdollisuudet. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito järjestettävä yhteistyössä, kustannusosuus kokonaisuudesta merkittävä Lastensuojelu Kokonaisuutena kuntien välisenä yhteistyönä koordinoidussa ja tuotetussa lastensuojelussa säästöpotentiaalia Pieni Suun terveydenhuolto Toiminnan koon kasvaessa skaalaetuja, mutta kustannussäästöpotentiaali rajallinen Vanhustenpalveluiden koordinointi Hajautetusti Palvelutuotannon järjestämistapa Yhteistyössä 126

127 Organisaatio Organisatorinen vs. fyysinen keskittäminen ja hajauttaminen Päivystys ja päivystyksellinen hoito Keskitetty Elektiivinen ESH Oma organisaatio TKakuuttivuodeosasto** Tk-vastaanotto* Etäpalvelut Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Kotihoito ja tukipalvelut Keskitetty Lähipalvelu Tuotanto *Isommissa kunnissa ja kaupungeissa (>50 000) terveyskeskusvastaanotto voi myös olla oma organisaationsa. ** TK-akuuttivuodeosaston riittävä väestöpohja on n asukasta. 127

128 Sosiaalipalveluiden tuotannon synergiat Perinteisestä organisaatiosta integroituun malliin Perinteinen malli Esimerkki integroidusta mallista Mielenterveyspalvelut Aikuispsyk. avopalvelut Aikuisten laitospalvelut Omat mtavo palv. ESH-psyk. Asumispalvelut Kuntoutus Mt-avo palv. Päivystys + arviointi Psyk. osastot Päihdeklinikka Päihdekuntyksikkö aik.psyk. nuo.psyk las.psyk avo avo avo Mielenterveyskuntoutus laitos laitos laitos Liikkuva toiminta Asumispalv. Työllistämiskunt. Päihdepalvelut Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria (Omat avopalv.) A-klinikka Katkaisuhoito Asumispalvelut Kuntoutus Psyk. osasto Liikkuva työryhmä Toiminnallinen kunt. Psyk. osastot Kotisairaala Perinteisesti on käytetty paljon ostopalveluita mm. asumispalveluiden ja kuntoutuksen tuottamiseen Integroidussa mallissa päihdepalvelut on sijoitettu kaikkiin vastuualueisiin. Asiakasta hoidetaan tarpeiden mukaan. 128

129 Sosiaalipalveluiden tuotannon synergiat Case Eksote: esimerkkejä muutoksista ja toteutuneet hyödyt Toteutettuja muutoksia Saavutetut hyödyt Päihdepalveluiden sijoittaminen mielenterveyspalveluiden yhteyteen Asumispalveluiden ja kuntoutuksen yhdistäminen Psykiatristen sairaansijojen vähentäminen (50%), joka on mahdollistanut uusien avopalveluiden tuottamisen Päiväsairaala Kuntouttava päivätoiminta Lähipalveluiden lisääminen Mielenterveyspäivystyksen ja arviointipoliklinikan käynnistäminen: kynnyksetön ja lähetteetön 24/7 hoitoon pääsy, laaja tutkimus- ja palveluvalikko, uudet työnkuvat (nuorten päihdetyöntekijä, neuropsykiatrinen hoitaja ym.) Mielenterveystyön terveysasemamallin käynnistäminen; etulinjan mielenterveys- ja päihdetyö, tk-lääkäreiden työn tukeminen Osastohoitopäivät ovat vähentyneet 25-50% (aikuisilla jaksojen lyhenemisen kautta, nuorilla ja lapsilla jaksojen lyhenemisen ja jaksojen vähenemisen yhteisvaikutuksen kautta) Avohoidon asiakasmäärä on kasvanut 12% Asumispalveluiden asukasmäärä laskenut 6,3% (ostopalveluiden 12%) Päihdepalveluiden ulkopuolisilta ostettujen laitospalveluiden asiakasmäärä vähentynyt 33% ja kuntoutuspalveluiden 47% Kokonaishenkilöstömäärä väheni 2,5% ja nettomenot samaten 2,5% Asiakastyytyväisyyskyselyssä korkeammat pisteet kuin aikaisemmin Nuorisopsykiatrian uusien toimintamuotojen kehittäminen Liikkuva työryhmä Työpari syrjäytymisen ehkäisyyn Päihdehoitojen uudistaminen ja palveluvalikoiman laajentaminen 129

130 Neuvonnalla ja palveluohjauksella on keskeinen rooli osana muuta palveluverkkoa toimia palveluiden käytön ohjaajana ja portinvartijana Palveluohjauksen hyödyt syntyvät toiminnan vaikuttavuuden parantumisen kautta Neuvontapalvelut 1 Palveluohjaus 2 SAS Yleinen ikääntymiseen ja hyvinvointiin sekä saatavilla oleviin palveluihin liittyvä neuvonta Ohjautuminen kunnan järjestämien palveluiden piiriin, kuten tilapäinen ja säännöllinen kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, kuljetuspalvelut, omaishoidon tuki, päivätoiminta, jne. Siirtyminen ympärivuorokautisiin asumispalveluihin, kuten laitoshoito, palveluasuminen tai pitkäaikainen vuodeosastohoito Asiakasmäärä Kustannukset ( ) / resurssitarve (htv) Järjestöjen ja yleishyödyllisten yhteisöjen palvelut, asiakkaan itse maksamat yritysten tai järjestöjen tuottamat palvelut tai kunnan subventoimat palvelut (esim. virkistys, kulttuuri, palvelusetelit, jne.) Kohdentamalla kotihoidon asiakkaille ennaltaehkäisevästi ja kuntouttavasti tarpeisiin vastaavia palveluita voidaan saada vähennettyä paitsi kotihoidon käyntien myös asiakkaiden pth-vastaanottokäyntien määrää sekä esh:n kustannuksia. Esimerkiksi Tampereella on Kotitori-toiminnan kautta saatu erikoissairaanhoidon kustannuksia jopa 16% alhaisemmaksi kuin kaupungin omilla alueilla. Kustannusero kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen ja vuodeosaston välillä on n per vuosi ja keskim. asumispalveluissa oloaika 4 vuotta. Keskimäärin 10-15% kotihoidon asiakkaista siirtyy vuosittain kotoa ympärivuorokautisiin asumispalveluihin. Jo muutaman prosentin vähennys siirtymissä tuo satojen tuhansien eurojen säästöt. Esimerkiksi Tampereella Kotitori-toiminnan avulla on siirtymiä 17% vähemmän kuin kaupungin omilla alueilla. 1 2 Tavoitteena ehkäistä palvelutarpeen kasvua ja maksimoida viive kunnan maksamiin palveluihin siirtymisessä Tavoitteena ehkäistä palvelutarpeen kasvua ja maksimoida viive raskaampiin asumispalveluihin siirtymisessä 130

131 Vermont Blueprint Reform tavoitteena saumaton yhteistyö terveysja sosiaalipalveluiden järjestämisessä Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden järjestäminen saumattomasti ja vaikuttavasti ennaltaehkäisevää työtä ja potilaslähtöisyyttä korostaen. 3 pilottihanketta: 2008 St. Johnsbury Hospital Service Area (HSA) sekä Burlington HSA, 2010 Barre HSA Medical Home Potilaslähtöinen, koko ihmisen elinkaaren ja elinympäristön huomioonottava hoitomalli, jossa kroonisesti sairaalla on vastuusomalääkäri Omalääkäri vastaa potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta ja vastuussa muiden asiantuntijoiden hoidon järjestämisestä potilaalle Tavoitteena integroida perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalisektorin palvelut Ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostaminen ja kehittäminen Johtaa Community Health Tiimiä Perinteisten vastaanottokäyntien lisäksi omalääkäri voi saada provisioita: Terveysteknologian käyttöönotto Hoidon koordinointi Lääkäreille osuus säästyneistä kustannuksista Keskitetty potilastietorekisteri (DocSite) Tiedonkulun varmistaminen Systemaattiset käyntisuunnitelmat Laadunhallinta Benchmarking Väestöntason hoidon kehittäminen Community Health Team Kroonisesti sairaille on tarjolla joustava, kysyntään nopeasti reagoiva tiimi, jonka tavoitteena on tehostaa sairauksien ja komplikaatioiden ennaltaehkäisyä ja parantaa väestön terveyttä Tiimi koostuu: Hoidon koordinaattori/johtaja (omalääkäri): Vastuussa potilaan hoidosta Hoitajakoordinaattori: Hoidon managerointi Seuraavat potilaita Sosiaalityöntekijät, terveysvalmentajat, ravitsemusasiantuntijat, mielenterveystyöntekijät, ennaltaehkäisevän työn erityisammattilaiset Tiimien lisäksi järjestetään Healthier Living työpajoja 6 vkon evidence-based ohjelma omahoidon taitojen kehittämistä varten. Ei-ammattilaisten johtama, perustuu vertaistukeen kroonisista sairauksista kärsiville (vrt. AA) Tuloksia Pitkäaikaistuloksia ei vielä saatavilla. Terveydenhoitomenojen kasvu (yksilökustannukset/kk) Burlington (0.3%) , St. Johnsbury (-11.6% ) kun koko osavaltiossa kasvu 7.9% Päivystyskäyntien väheneminen suhteessa muihin osavaltion yksiköihin Terveyshyötyjä nähtävissä suhteessa perinteisiin malleihin tulokset viittaavat tehostuneeseen omahoitoon 131

132 Toimintaa tukevat Toimintaa tehostavat Sähköiset palvelumuodot tehostavat sisäistä toimintaa ja usein nopeuttavat asiakkaan saamaa palvelua Sähköiset palvelumuodot Sähköinen asiointi ja tietojärjestelmät Etuuksien ja tukien hakeminen Hoitohenkilökunnan työtä tehostavat sähköiset sovellukset Etäkonsultaatio (Esim. emedic) Etäleikkaukset Sähköiset palvelut Tietojärjestelmät Etädiagnoosit ja ohjaus Hoitoa tukevat sähköiset omahoitopalvelut Osallistumismahdollisuuksien lisääminen asiakkaille Riskitestit ja sähköinen terveystarkastus Terveyskansio Palvelusetelirekisteri Palveluntuottajarekisteri Päätöksenteontuki sekä automatisoitu analyysi Sähköiset vuorovaikutuskanavat lääkäri-hoitaja-potilas Hyvinvointi-TV Etämittaus ja tulosten lähetys (automaattinen / manuaalinen) Elintapojen ohjauksen ja seurannan välineet 132

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 13.2.2013 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vahvistetaan nykyisin riittämättömästi toimivia

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET

REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET 29.6.2016 SAMMANDRAG YHTEENVETO 04.08.2016 gho Maakuntien rahoituksen koelaskelmat STM 29.6.2016 Maakunta Asukasmäärä Soten ja Soten ja Maakuntien Maakuntien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Käsiteltävät muuttujat

Käsiteltävät muuttujat Käsiteltävät muuttujat Lapset ja nuoret Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17 v as.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sote järjestämislaki Kuopio. Kirsi Varhila osastopäällikkö, ylijohtaja Hanna Nyfors, ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö

Sote järjestämislaki Kuopio. Kirsi Varhila osastopäällikkö, ylijohtaja Hanna Nyfors, ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö Sote järjestämislaki Kuopio Kirsi Varhila osastopäällikkö, ylijohtaja Hanna Nyfors, ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Yhteistoiminta-alue Isäntäkunta

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset Sote-valmisteluryhmä 22.5.2013 24.5.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali-

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalityön tutkimuksen seura ry. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pia Eriksson, sihteeri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta OPERATIIVINEN SOPIMUS seuranta 1.1.-30.6. Vanhus- ja vammaispalvelut Taloudelliset tavoitteet 1.1 Määrärahat 1.000 TP 15 TAM Ennuste Tulot 34 738 33 824 33 891 Menot 179 494 180 299 180 326 Netto 144 756

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kemin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Niiranen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Mika Riipi SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Kuntarakennelaki 30.11.2013 ilmoitus siitä minkä kunnan tai kuntien kanssa kunta selvittää yhdistymistä

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö Oulu 23.9.2014 Kari Haavisto, STM Puheenvuoroni Tavoitteet ja keinot Uudistuksen keskeinen sisältö Uusi palvelurakenne Järjestämispäätös Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus, IT-jaos Puheenjohtaja Maritta Korhonen, kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä

Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä 1 STM ja SITRA yhteistyö Keväästä 2015 lähtien STM ja Sitra kehittävät ja arvioivat yhdessä palvelupaketteja. Kehitystyö liittyy osaltaan hallituskauden

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A. TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Petäjäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulla Pietilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Mikkelin seutu Versio 18.6.2015 Mikkeli Hirvensalmi Puumala JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot