Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö

2 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 1(3) Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 2(3) Mahdollisimman laaja integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus (sekä perus- että erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään lähipalvelut varmistetaan ministeriöiden ja Kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti käynnistetty

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 3(3) Hallinnon ja rakenteiden tulee varmistaa hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto palvelujen laaja integraatio selkeä ja tehokas hallinto

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Erityiset haasteet

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen lähtökohtana on yhdenvertaisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon ydintavoitteena on kaikkien asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertainen kohtelu. Tavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että eri väestöryhmien näkemykset otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä. Järjestämisvastuu merkitsee vastuun kantamista ihmisten oikeuksien toteutumisesta ja toimivasta palvelujärjestelmästä. Kari Haavisto

8 Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä toimii asiakaskeskeisesti Asiakaskeskeisyys edellyttää asiakkaiden erilaiset tarpeet huomioivien rakenteiden vahvistamista ja kehittämistä. Järjestämisessä on otettava huomioon asiakkaiden omien käsitysten ja toiminnan kunnioittaminen sekä asiakkaan riittävä mahdollisuus palvelujen toteuttamiseen liittyviin valintoihin. Asiakkaiden kokemuksia tulisi pystyä hyödyntämään palvelujen toteuttamisessa.

9 Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tavoitteena on vaikuttavuus ja kustannustehokkuus Painopisteen siirto ennaltaehkäisevään toimintaan vahvistaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tarvitaan poikkihallinnollista vaikuttamista sekä sitä tukevia rakenteita ja toimintamalleja, jotta hyvinvointi- ja terveysnäkökohdat kaikessa päätöksenteossa priorisoitaisiin. Oikein kohdennetut, vaikuttavat ehkäisevät palvelut ja oikea-aikainen tuki ovat aina halvempi tapa kuin raskas korjaava hoito.

10 Sosiaali- ja terveydenhuolto on alana vetovoimainen Tulevaisuudessa kilpaillaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä, mutta myös opiskelijoiden saamisesta koulutukseen. Julkisen järjestämisvastuun kantavien tahojen tulee kyetä huolehtimaan siitä, että niiden palvelujen toteutuksessa mahdollisuudet ammattitaitoisen henkilöstön saamiseen ovat hyvät. Mahdollisuudet saada motivoituneita opiskelijoita sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukseen paranevat, jos alan työpaikoilla on hyvä maine ja niihin halutaan töihin ja niissä myös pysytään.

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Keskeinen sisältö

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Valmisteluryhmän työ on perustunut STM:n päivättyyn asettamispäätökseen Valmistelussa on otettu huomioon hallituksen tekemät linjaukset Valmisteluryhmän työssä on noussut esiin näkemyksiä, jotka poikkeavat toimeksiannosta ja hallituksen linjauksista keskeiset esillä olleet asiat on todettu luovutuskirjeessä

13 Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä Ensisijainen vastuu on sosiaali- ja terveysalueella kaikki kunnat kuuluvat sote-alueeseen vastuu käsittää kaikki sote-palvelut Osavastuu voi olla perustason alueella osa kunnista voi kuulua lisäksi perustason alueeseen vastuu sosiaalihuollosta ja perusterveydenhuollosta (osin myös erikoissairaanhoidosta STM:n luvan perusteella) 24/7 päivystys (myös sosiaalihuolto) on kuitenkin sotealueen järjestämisvastuulla

14 Sote-alue Alueet perustuvat maakuntien keskuskaupunkeihin keskuskaupungeilla on velvollisuus toimia vastuukuntana myös kuntayhtymä on mahdollinen, jos sitä kannattaa ½ kunnista joissa on vähintään 2/3 asukkaista Vähintään noin asukkaan kunta oikeus muodostaa sote-alue ja toimia vastuukuntana edellytyksenä riittävä kantokyky Uudenmaan maakunnassa (ml. Metropolialue) on yksi sote-alue

15 Maakuntien keskuskaupungit ja yli asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Mikkeli Kokkola Kajaani Yli asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo Vantaa Kouvola Salo

16 Perustason alue Oikeus perustason alueeseen on, jos kunnan asukasluku on vähintään ja se ei kuulu sote-alueen vastuukunnan työssäkäyntialueeseen kunta voi toimia sen työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien kuntien vastuukuntana < asukkaan kunnilla ei ole velvollisuutta kuulua perustason alueeseen Uudenmaan maakunta Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Vantaan perustason alueet Ns. kehyskunnat eräiden suurten kaupunkien kehyskunnat oikeus järjestää palvelut omille asukkailleen ei oikeutta toimia perustason vastuukuntana

17 Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Sote-alue Kunta B: as. Perustason alue Kunta E: 3000 as. Kunta A: as. Sote-alueen vastuukunta Kunta D: as. Perustason alueen vastuukunta Kunta C: 6000 as. Kunta G: as. Kunta F: 8000 as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D G. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D F. Kunta G on kuntarakennelain 4 d :n tarkoittama > asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana < asukkaan kunnille Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kaikilla kunnilla edustus kunnassa A olevassa sote-alueen yhteisessä sote-toimielimessä.

18 Uusi sote-palvelurakenne sote-aluetta ja noin 30 perustason aluetta? Sote-alue Perustason alue Vastuukunta Kunta Vastuukunta Sote-alue Sote-palvelut järjestävä kunta Sote-alue Kunta Vastuukunta Kunta Kunta Kunta Kunta Sosiaali ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (erva) - Alueellinen koordinointi, kehittäminen, tutkimus, koulutus, viranomaistehtävät 5 aluetta Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

19 Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa Päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio

20 Hallinnon järjestäminen Sote-alueella ja perustason alueella hallinto järjestetään ensisijassa vastuukuntamallilla vastuukunnassa on yhteinen toimielin (lautakunta) johon kuntien edustajainkokous valitsee jäsenet edustajainkokous päättää talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta yhteinen toimielin vastaa operatiivisesta johtamisesta Sote-alueella on mahdollista järjestää toiminta myös kuntayhtymämallilla Erityisvastuualueen toiminnasta vastaa kuntayhtymä

21 Päätöksenteko vastuukuntamallissa Sote-alue tai perustason alue KAIKKIEN KUNTIEN EDUSTUS Edustajainkokous jokaisella kunnalla vähintään yksi edustaja päättää yhteistoimintasopimuksesta ja vastaa rahoituksesta päättää toimielimen jäsenmäärästä ja valitsee jäsenet VASTUUKUNTA Yhteinen toimielin vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon operatiivisesta toiminnasta ja kehittämisestä raportoi alueen kunnille vastuukunnan kunnanhallituksella ei otto-oikeutta toimielimen päätöksiin

22 Kielelliset oikeudet Muuta huomioitavaa suomi, ruotsi, saame, pohjoismaiset kielet omakielisten erityispalvelujen turvaaminen Rahoitus kunnat rahoittavat toiminnan kunnallisveron tuotolla ja valtionosuuksilla kunnat voivat sopia kustannustenjaosta, jos ei sopimusta, kapitaatioperuste Omaisuusjärjestelyt kunnat sopivat, jos ei sopimusta, omaisuus jää nykyisille omistajille Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä sote-alueen tai perustason alueen vastuukunnan palvelukseen

23 Valmisteluryhmän loppuraportti Järjestämislain valmisteluryhmä totesi muistiossaan, että keskustelussa on noussut esiin eräitä esityksestä poikkeavia näkemyksiä: perustason alueiden epätarkoituksenmukaisuus vastuukuntamalli kuntien pitäisi voida valita vastuukuntamallin ja kuntayhtymämallin välillä erityisvastuualueiden rooli sosiaalihuollon yliopistotasoiseen tutkimukseen ja koulutukseen pitäisi osoittaa erillisrahoitusta

24 Suhde perustuslakiin Uudistukseen liittyy perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta eräitä ongelmallisia kohtia: äänivallan määräytyminen vastuukuntamalli perustason alueet

25 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Jatkovalmistelu

26 Uudistuksen jatkoaikataulu HE-luonnos lausunnoille tammikuussa 2014 määräaika HE eduskuntaan huhtikuussa 2014 Laki voimaan Kuntien kuuleminen alueista, syksy 2014 Päätös alueista ja niihin kuuluvista kunnista, Uudet alueet aloittavat toimintansa viimeistään