SLATE PROJEKTIN MATERIAALIEN KÄÄNTÄMINEN JA VALMISTELTU PUHEESEEN TULKKAUS

Transkriptio

1 SLATE PROJEKTIN MATERIAALIEN KÄÄNTÄMINEN JA VALMISTELTU PUHEESEEN TULKKAUS Helena Kosonen Anniina Pihlaja Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielen tulkki (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Helena Kosonen & Anniina Pihlaja. SLATE projektin materiaalien kääntäminen ja valmisteltu puheeseen tulkkaus. Turku kevät sivua, 5 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK). Viittomakielestä suomen kieleen kääntämistä ja tulkkaamista pidetään yleisesti viittomakielialalla haastavana. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää puheeseentulkkaustaitoja sen haasteellisuuden vuoksi ja harjoittaa viittomakielen ymmärtämistä. Toiveena oli siten lisätä valmiuksia työelämään. Työssä käännettiin tilaustyönä SLATE projektin tuottamaa viittomakielistä materiaalia pedagogiikasta. Käännös tehtiin kirjallisena suomalaisesta viittomakielestä suomen kielelle. Käännös tehtiin tiiviillä aikataululla, työ oli haastavaa ja kehittävää. Kyseisen käännöksen pohjalta suunniteltiin ja tehtiin valmisteltu puheeseen tulkkaus, joka jää Diakonia ammattikorkeakoululle opetusmateriaaliksi. Puheeseen tulkkaus suunniteltiin huolellisesti aikatauluja ja yksityiskohtia myöten. Lopuksi analysoitiin puheeseen tulkkausta pragmaattisten adaptaatioiden näkökulmasta. Analyysissä todettiin muun muassa, että viittomakieli suomi tulkkauksessa tehdään paljon poistoja. Yleisesti poistot ovat olleet puhuttujen kielten välisessä kääntämisessä harvinaisia. Opinnäytetyössä todettiin sekä haasteiden että mahdollisuuksien olemassaolo. Käännöstyö vahvisti sekä äidinkieltä että viittomakielen omaksumista, mutta erityisesti puheeseentulkkaustaitoja. Asiasanat: käännös, kääntäminen, SLATE projekti, tulkkaus, valmisteltu tulkkaus, puheeseen tulkkaus

3 ABSTRACT Helena Kosonen & Anniina Pihlaja. Translating and prepared voicing over material from SLATE project. Turku, spring pages, 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Turku campus, Degree Program in Sign Language interpretation, Sign Language interpreter. In the field of sign language interpretation, voicing over is generally considered challenging. Therefore, the objective of this diploma project was to develop the skills needed for it as well as expand one s knowledge of sign language so as to be more prepared for working life. This diploma project was carried out as an assignment with the purpose of translating material in Finnish sign language from a project called SLATE. The material was translated into written Finnish maintaining a tight schedule which proved to be both challenging and educating. A prepared voice over was then done on the basis of the translation, which will be used in the future as learning material at Diaconia University of Applied Sciences. The voice over was planned meticulously taking into account the schedule and every possible detail. In conclusion, the voice over was analysed from the point of view of pragmatic adaptations. Analysis indicates that Sign Language Finnish interpreting contains many removals. In general, removals are rare in translations between different spoken languages. The project was to be ambitious requiring a wide range of skills. As a result, it helped to gain a better understanding of one s native language and Sign Language but most importantly, it improved one s knowledge of voicing over. Keywords: translation, translating, SLATE project, interpreting, a prepared voice over, voicing over.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULUN SLATE PROJEKTI KÄÄNTÄMINEN JA KÄÄNNÖSTEORIAT Käännösteorian valinta Käännösprosessin vaiheet Kääntäminen viittomakielestä kirjoitettuun suomen kieleen VIITTOMAKIELESTÄ PUHEESEEN TULKKAUS Tulkkauksen teoriaa Valmistautuminen tulkkaukseen Tulkkausprosessi ja simultaanitulkkaus Valmisteltu tulkkaus Viittomakielestä puheeseen valmisteltu simultaanitulkkaus Simultaanitulkkaus kahden modaliteetin välillä Pragmaattinen adaptaatio kahden modaliteetin välillä Pragmaattisten adaptaatioiden lajit ja syyt Laadulliset ja määrälliset konventioerot 16 5 SLATE KÄÄNNÖS JA TULKKAUSPROJEKTIN ETENEMINEN Viittomakielisen materiaalin kääntäminen kirjoitettuun suomen kieleen Puheeseen tulkkauksen suunnittelu SLATE käännöksen pohjalta Valmistellun puheeseen tulkkauksen toteutus...19

5 6 PUHEESEEN TULKKAUKSEN ANALYYSI Poistot Korvaukset Lisäykset Järjestyksen muutokset POHDINTA LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Kirjalliset käännökset SLATE projektin materiaaleista LIITE 2: SLATE Course disc for sign language teaching LIITE 3: VHS kasetti puheeseen tulkkauksista LIITE 4: Litteroitu teksti puheeseen tulkkauksesta LIITE 5: Sopimus käännöstyöstä

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme aiheena on kääntäminen ja puheeseen tulkkaus suomalaisesta viittomakielestä suomen kielelle. Kiinnostuimme aiheesta, koska koimme, että molemmilla on paljon kehitettävää puheeseen tulkkaustaidoissa. Viittomakieli suomi käännöstä eikä tulkkausta ole aikaisemmin tehty opinnäytetyönä, joten sekin motivoi meitä aiheen valintaan. Teimme tilaustyönä käännöstyön, joka on osa Diakoniaammattikorkeakoulun SLATE projektia. SLATE projekti on kansainvälinen aikuiskoulutushanke. Tekemämme suomenkielinen käännös on liitetty SLATE projektin tuottamaan dvd tallenteeseen Course disc for Sign Language teaching. SLATE dvd:n aiheena on viittomakielen opetuksen pedagogiikka ja teoriat sekä viittomakielinen kulttuuri. Se on suunnattu opetustehtävissä toimiville viittomakieltä äidinkielenään käyttäville henkilöille. Käännöksen lisäksi työhömme kuuluu samasta materiaalista työstetty valmisteltu puheeseen tulkkaus. Puheeseen tulkkaus ei liity SLATEprojektiin, vaan se on meidän tavoitettamme tukeva tuote, joka jää koulullemme opetusmateriaaliksi. Työssämme on erikseen SLATE projektia käsittelevä luku. Olemme käsitelleet kirjallisen kääntämisen ja puheeseen tulkkauksen yleisesti myös omissa luvuissaan. Luvussa SLATE käännös ja tulkkausprojektin eteneminen käy ilmi työn etenemisen vaiheet. Sitä seuraavassa luvussa käsittelemme puheeseen tulkkauksen analyysia ja tuloksia. Työmme lopussa pohdimme koko työn onnistumista sekä analyysin tuloksia. Opinnäytetyömme toinen ohjaaja on Diakonia ammattikorkeakoulun Turun toimipaikan viittomakielen yliopettaja Terhi Rissanen, joka on ollut aktiivisesti mukana myös SLATE projektissa.

7 7 2 DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULUN SLATE PROJEKTI SLATE (Sign Language Teaching) oli kansainvälinen aikuiskoulutushanke, jota toteutettiin Diakonia ammattikorkeakoulun Turun toimipaikan koordinoimana vuosina Sen tavoitteena oli edistää viittomakielen opetuksen pedagogiikkaan, teorioihin ja kuurojen kulttuuriin liittyvää opetusta. Tärkeimpänä kohderyhmänä olivat viittomakielen opetuksessa toimivat, viittomakieltä äidinkielenään käyttävät henkilöt. Haluttiin, että viittomakieliset opettajat ja kouluttajat voivat opiskella alaansa omalla äidinkielellään. (SLATE.) Hankkeen aikana toteutettiin kaksi testikurssia. Ensimmäinen testikurssi oli Turussa lokakuussa 2005 ja toinen Bristolissa helmikuussa Hankkeeseen osallistuneesta viidestä partnerimaasta oli mukana viittomakielialan ammattilaisia, joilla oli testikurssien aikana mahdollisuus jakaa tietojaan ja kokemuksiaan viittomakielen opettamisesta. Testikursseilla tuotettiin opetusmateriaalia yhdessä partnereiden kanssa, mikä oli osa projektia. Kaikki näiden testikurssien aikana tuotettu materiaali käännettiin myöhemmin partnerimaissa heidän viittomakielilleen, jonka jälkeen materiaali tuotteistettiin dvd tallenteeksi. Lisäksi dvd tallenne sisältää kansainvälisillä viittomilla viitottua materiaalia sekä viittä kirjoitettua kieltä. Diakin Turun toimipaikan lisäksi muita hankepartnereita olivat Eesti Viipekeele Tölkide Uhing Virosta, Hogeschool Utrecht Hollannista, Kuurojen Liitto ry, Pevnost Ceske Centrum Znakoveho Jazyka Tsekeistä ja University of Bristol Englannista. Hanke oli Euroopan Unionin rahoittama. (SLATE.) Projektin aikana suunniteltiin myös SLATE internetsivut. Internetsivujen tarkoitus on palvella kaikkia viittomakielen opettajia ja kouluttajia Euroopassa. Internetsivujen yhteyteen luotiin keskustelufoorumi, jossa viittomakielen opettajat ja kouluttajat voivat vaihtaa ajatuksia ja ideoita viittomakielen opetuksesta. Keskustelufoorumin yhteyteen luotiin myös opetusmateriaalipankki, joka on viittomakielen opettajien ja kouluttajien yhteisessä käytössä. (SLATE.)

8 8 3 KÄÄNTÄMINEN JA KÄÄNNÖSTEORIAT Tässä kappaleessa keskitymme viittomakielen kääntämiseen ja siihen sovellettaviin käännösteorioihin sekä prosessiin. 3.1 Käännösteorian valinta Käännösstrategiaa valitessa vastuu on kääntäjällä. On hyödyllistä tuntea erilaiset käännösteoriat ja niiden käyttömahdollisuudet ja siten löytää sopiva ratkaisumalli. (Hytönen 2006, 83.) Käännöstöissä kääntäjän ilmaisullinen vapaus saattaa muuttua, joten käännöksen tarkoitusta ja sen jälkeen valittavaa käännösstrategiaa tulee pohtia joka kertaa uudelleen (Hytönen 2006, 82). Aikaisemmin painopiste on ollut lähdetekstissä, sittemmin käännöksen vastaanottajan asema on korostunut. Kääntämisen perustavoite on siirtynyt ekvivalenssista adekvaattisuuteen. Ekvivalenssilla tarkoitetaan lähtötekstin ja käännöksen suhdetta, kun taas adekvaattisuudessa on kyse käännöksen suhteesta kohdekieleen ja käännöksen vastaanottajiin. Vastaanottaja huomioidaan esimerkiksi pyrkimällä tekemään käännöksestä ärsyttämätön, selkeä ja luonteva. (Vehmas Lehto 1999, 116.) Tämä näkyy työmme kirjallisessa käännöksessä viittomakielelle tyypillisten toistojen poisjättönä, koska suomenkielistä vastaanottajaa jatkuva toisto häiritsisi. Käännösteorioista on kääntäjälle apua käännösongelmien ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa. Kun kääntäjä on valinnut tietyn teorian mukaisen käännösstrategian, hänen on välttämätöntä miettiä käännöksen tavoite ja tarkoitus. Se selkeyttää itse käännöstyötä. Kun käännös täyttää tarkoituksensa ja tehtävänsä, se on onnistunut. Sama lähtökohta pätee myös viittomakielen kääntämiseen. Viittomakielen kääntämiseen sopivat myös muut alun perin puhuttujen kielten kääntämiseen luodut teoriat. Käännösmenetelminä voidaan käyttää esimerkiksi mentaalista, typologiskontrastiivista ja semanttista käännösmallia. (Roslöf & Veitonen 2006,

9 , ) Opinnäytetyömme kirjallisessa käännöksessä käyttämämme käännösstrategia muistuttaa semanttista käännösmallia Käännösprosessin vaiheet Lähdekielestä kohdekieleen käännettäessä tulee ensin tehdä analyysi lähdekielestä. Analyysivaiheen jälkeen siirretään merkitys lähdekielestä kohdekieleen, ennen kuin se saa lopullisen tekstimuotonsa. Käännösprosessi voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: analyysiin, siirtoon ja muotoiluun. Ne seuraavat toisiaan kronologisesti, mutta kuitenkin joustavasti, ja koskevat yleensä virkkeitä tai lauseita kerrallaan. (Ingo 1990, ) Käännösprosessissa on kolme vaihetta: analyysi, siirto ja muotoilu (Ingo 1990, 108). Onnistuneen käännöksen edellytyksenä on käännettävän tekstin kattava tuntemus. Perusteellisesta analyysista on apua niin merkitysvastineiden löytämisessä kuin muotoilussa ja tyylin tavoittelussa. Käännettävän tekstin erittelyyn kuuluvat viisi osa aluetta: alustava tekstianalyysi, kieliopillinen analyysi, semanttinen analyysi, tyylianalyysi sekä pragmaattinen analyysi. (Ingo 1990, , 141, 179, 187.) Siirto on käännösprosessin vaiheista epämääräisin, koska siirtoprosessi tapahtuu kääntäjän aivoissa. Siirtovaiheessa kielten välinen raja ylittyy ydinlause tai etärakennetasolla. Siirtoprosessi on semanttisesti tarkka ja toimii yleensä lähtökohtana muotoiluvaiheelle. (Ingo 1990, ) Muotoiluvaiheessa käännettävä teksti muotoillaan kohdekieliseksi tekstiksi, joka on sujuva sekä tyyliltään alkuperäistä vastaava. Kohdekielisessä tekstissä voidaan pyrkiä joko muodolliseen tai dynaamiseen vastaavuuteen. Muodollisessa kääntämisessä keskitytään lähdekieleen pyrkimällä ylläpitämään kieliopilliset kategoriat sekä tekstin johdonmukaisuus. Dynaamista vastaavuutta tavoiteltaessa taas keskitytään kohdekieleen. Kääntäjä pyrkii käyttämään kohdekielen virkejakoa ja jaksotusta sekä huomioi vastaanottajan kielivariaation ja kulttuurin.

10 Dynaamista vastaavuutta toteutettaessa käytetään analyysin tuloksia, etenkin pragmaattisessa analyysissä tehtyjä huomioita. Muotoiluvaiheessa lähtöteksti on semanttinen, muodollinen, tyylillinen ja rakenteellinen esikuva. (Ingo 1990, , ) Kääntäminen viittomakielestä kirjoitettuun suomen kieleen Skoposteorian mukaan käännöksen tarkoituksen pohtiminen on kääntäjän ensimmäinen ja ratkaiseva tehtävä. Käännöksen tarkoitus eli funktio voi olla eri kuin mikä se oli lähtötekstillä. (Reiss & Vermeer 1986, ) Viittomakielisen käännöksen tarkoitus on asiasisällön välittäminen mahdollisimman tarkasti ja oikeakielisesti. Tässä tapauksessa kääntäjän tulee valita semanttista vastaavuutta tavoitteleva käännösstrategia. (Roslöf & Veitonen 2006, 110.) Käännettäessä vieraasta kielestä äidinkielelle, saadaan yleensä parempia tuloksia kuin jos käännetään vieraalle kielelle. On kannattavaa katsoa lähdetuotosta useaan kertaan, kunnes kokonaisuuden ymmärtää. Lopullinen käännös tehdään katsomisen ohella tehtyjen muistiinpanojen pohjalta. Sanakirjojen sekä lähde ja kohdekielen asiantuntijoiden konsultointi on suotavaa. (Roslöf & Veitonen 2006, ) Viittomakielisessä käännöksessä sävyjen, vivahteiden, piilomerkitysten ja outojen rakenteiden huomaaminen on vaikeampaa suomenkieliselle tulkille, kun taas suomenkielisessä käännöksessä pystyy helposti havaitsemaan ne. (Roslöf & Veitonen 2006, 109.) Kääntäjä voi korjata tuotostaan toisin kuin tulkkauksessa, siksi myös lähde ja kohdetekstin kokonaisuuden ja sen osien säilyminen on ominaista kääntämiselle (Reiss & Vermeer 1986, 10).

11 11 4 VIITTOMAKIELESTÄ PUHEESEEN TULKKAUS Viittomakielestä puheeseen tulkkaus koetaan viittomakielen tulkkien keskuudessa usein hankalammaksi kuin puheesta viittomakieleen tulkkaus (Roslöf & Veitonen 2006, 164). Yksi tavoitteistamme työssämme oli kehittää puheeseen tulkkaustaitojamme. Tässä kappaleessa selvitämme tulkkausta ja sen teoriaa, tulkkaukseen valmistautumista, simultaanitulkkausta, valmisteltua tulkkausta, tulkkausta kahden modaliteetin välillä sekä pragmaattista adaptaatiota. 4.1 Tulkkauksen teoriaa Tulkkaukseen ja tulkkausmuotoihin ei ole vielä yleisen hyväksynnän ja arvonannon saamia tutkimusmalleja tai koulukuntia. Siitä ollaan yhtä mieltä, että ala on uusi ja tutkimus vasta käynnistynyt. (Vuorikoski 2004, 317.) Käsittelemmekin tulkkausta opinnäytetyössämme vain niiltä osin kuin se liittyy viittomakielestä puheeseen tulkkaukseen. Tulkkaus on viestintämuoto ja toimintaprosessi, jossa tulkki pyrkii välittämään puhujan ajatuksia ja tarkoitusta toiselle kielelle mahdollisimman tarkasti ottaen samalla huomioon kieli ja kulttuurirajat (Hietanen 2004, 280). Tulkkausta tarvitaan tilanteissa, joissa osallistujat eivät osaa toistensa kieltä. Tulkki välittää viestejä kielten välillä, mutta on kuitenkin tilanteessa ulkopuolinen, koska hänen motiivinsa ovat erilaiset kuin muiden osallistujien. Tulkki ei halua saada tietoa tilanteesta eikä hän halua vaikuttaa asiakkaisiin. (Saresvuo & Ojanen 1988, 11.) Tulkin on toimittava puolueettomasti kaikkia osallistujia kohtaan eivätkä hänen tunteensa saa vaikuttaa tulkkaustilanteeseen. Tulkilla on vastuu kielenkääntämisestä, muut paikallaolijat huolehtivat siitä, että tilanne sujuu muilta osin. (Hynynen, Pyörre & Roslöf 2003, 69.)

12 Valmistautuminen tulkkaukseen Tulkin tulee ennen tulkkaustilannetta valmistautua kaikkeen mahdolliseen, mikä liittyy tulkkaustilanteeseen (Hynynen ym. 2003, 74). Osa tulkkaustilanteen tiedoista on jo tulkin omassa muistissa, osan hän saa mahdollisesta etukäteismateriaalista ja osan hän joutuu itse selvittämään (Saresvuo & Ojanen 1988, 78). Käsityksen luominen tilanteeseen osallistujista sekä heidän taustatietojensa selvittäminen on osa valmistautumista. Taustatietojen selvittäminen saattaa auttaa tulkkia muun muassa kielen rekisterin valinnassa. (Hynynen ym. 2003, 74; Saresvuo & Ojanen 1988, 80.) Valmistautua voi myös esimerkiksi perehtymällä tilanteen vaatimaan erikoissanastoon tai miettimällä, mistä asioista tilanteessa mahdollisesti keskustellaan (Napier 2002, 61, 186). Vaikka tulkin on valmistauduttava tulkkaustilanteeseen huolellisesti, häneltä ei kuitenkaan vaadita samaa asiantuntemusta kuin esimerkiksi tilanteessa mahdollisesti jo asiaa opiskelevilta vaaditaan. Tulkki on paikalla kaksikielisen viestinnän, puheen ymmärtämisen ja jäsentämisen asiantuntijana. (Saresvuo & Ojanen 1988, 80.) Tulkkausta, josta tulkki tietää etukäteen vain aiheen ja on sen pohjalta voinut valmistautua tulkkaukseen, sanotaan suoraksi tulkkaukseksi. Tulkki valmistautuu ja etsii tietoa tulkkaustilanteeseen, mutta valmistautuminen ei perustu valmiisiin materiaaleihin, kuten valmistellussa tulkkauksessa. Tulkki luo itse valmistautumistapansa suoriin tulkkaustilanteisiin. (Roslöf, Veitonen 2006, 165.) Tulkkausprosessi ja simultaanitulkkaus Tulkkausprosessissa tulkki vastaanottaa lähdekielisen viestin, jonka jälkeen hän analysoi viestistä kielelliset ja ei kielelliset osat. Tämän jälkeen tulkki tiedostaa merkitykset ja puhujan tarkoituksen viestistä. Sen jälkeen hänen on vielä tunnistettava ja tasoitettava kulttuurierojen ja kielten rakenteiden erot. Lopuksi tulkki tuottaa viestin kohdekielellä.

13 Tulkkausprosessi tapahtuu vaiheittain, mutta kuitenkin aina samanaikaisesti seuraavan vaiheen kanssa. Tulkin on lisäksi huomattava esimerkiksi sanattomat viestit eli ei kielelliset ilmaisut, huumorin käyttö sekä rekisterin muutokset, jotka kaikki vaikuttavat tulkkaustilanteeseen jollakin tavalla. (Laine, 2005.) 13 Viittomakielen tulkki tulkkaa puhuttua kieltä viitotulle kielelle ja päinvastoin. Tulkkausmenetelmiä ovat muun muassa simultaanitulkkaus ja konsekutiivitulkkaus. Simultaanitulkkauksessa tulkki tulkkaa puhujan tai viittojan kanssa samanaikaisesti ja konsekutiivitulkkauksessa tulkkaus tapahtuu perättäisesti puhujan tai viittojan kanssa. (Ingo 1990, 57.) Simultaanitulkkauksessa tulkataan samanaikaisesti puhujan kanssa. Tulkille muodostuu tulkatessa muutaman sekunnin viive puhujaan (Saresvuo & Ojanen 1988, 26). Viiveellä tarkoitetaan aikaa, joka jää lähdekielisen viestin kuulemisen ja kohdekielisen tuotoksen väliin. Mitä pidempää viivettä tulkki pystyy pitämään, sitä laadukkaampaa tulkkaus on. (Hynynen, Pyörre & Roslöf 2003, 61.) 4.2 Valmisteltu tulkkaus Onnistunut tulkkaus vaatii syvällistä valmistautumista ennen tulkkaustilannetta (Napier 2002, 186). Valmistellussa tulkkauksessa tulkilla on ollut aikaa perehtyä tulkattavaan materiaaliin, joten se on lähempänä käännöstä kuin suora tulkkaus. Suora tulkkaus eroaa valmistellusta tulkkauksesta siten, että suorasta tulkkauksesta tulkki tietää usein vain aiheen ja on valmistautunut tilanteeseen sen pohjalta. (Roslöf & Veitonen 2006, 24, 165.)

14 Viittomakielestä puheeseen valmisteltu simultaanitulkkaus Viittomakielen tulkin työ on pääsääntöisesti simultaanitulkkausta. Viittomakielen simultaanitulkkausta voi tehdä kahdella eri tavalla. Toinen tapa on suora simultaanitulkkaus ja toinen valmisteltu simultaanitulkkaus. (Roslöf & Veitonen 2006, 122, 165.) Valmisteltu viittomakielen simultaanitulkkaus voi olla esimerkiksi teatteritulkkaus. Tällöin tulkki on saanut etukäteen materiaalia ja voinut perehtyä siihen syvällisesti. Muita viittomakielen tulkin valmisteltuja tulkkaustilanteita voivat olla esimerkiksi jumalanpalvelukset tai muut kirkolliset toimitukset. (Roslöf & Veitonen 2006, 165.) Jääskeläinen ja Rajalin (Jääskeläinen & Rajalin 1998, 36) ovat opinnäytetyössään selvittäneet viittomakielen tulkkien valmistautumista teatteritulkkaukseen. Viittomakielestä puheeseen valmisteltu simultaanitulkkaus voi tapahtua esimerkiksi viittomakielisessä teatterissa. Tulkit, jotka tulkkaavat viittomakielisessä teatterissa, saavat käsikirjoituksen, opettelevat vuorosanat sekä näytelmän kulun. Tulkit, jotka ovat tehneet viittomakielisessä teatterissa teatteritulkkausta, pitävät erityisen tärkeänä, että he saavat olla mukana näytelmän harjoituksissa. Se on tärkeää tulkkauksen valmistelun ja onnistumisen kannalta. Näytelmä on tilanteena elävä ja muuttuva, joten tulkin on koko ajan seurattava näytelmän tapahtumia syvällisestä valmistelusta huolimatta. (Jääskeläinen & Rajalin 1998, 36.) Simultaanitulkkaus kahden modaliteetin välillä Modaliteetilla tarkoitetaan viestintäkanavaa eli sitä väylää, jota pitkin viestit siirtyvät viestin vastaanottajan ja tuottajan välillä. Viittomakielten ja puhuttujen kielten välisessä simultaanitulkkauksessa tulkataan kahden modaliteetin välillä. Viittomakielen ja puhutun kielen välisessä tulkkauksessa liikutaan visuaalisen, eli visuo motorisen kanavan ja auditiivisen, eli

15 vokaalis auditiivisen kanavan välillä. Kanavat ja kielimuoto saattavat vaihtua tulkkaustilanteessa useastikin, kun tulkki vuorottelee kuuntelun, katsomisen, viittomisen ja puhumisen välillä. (Rissanen 2006, 26.) Pragmaattinen adaptaatio kahden modaliteetin välillä Pragmaattisia adaptaatioita käytetään, kun tulkkauksessa tulee esille kohtia, joissa on tehtävä tietoisia muutoksia, jotta viesti toimisi kohdekielessä. Muutokset tehdään siten, että muutokset sopivat kohdekielen kieli ja kulttuuriympäristöön. (Ingo 1999, 237.) Tulkattaessa kahden modaliteetin välillä tulee eteen ongelmia, joita tulkki yrittää tulkatessaan ratkoa. Näitä ongelmia ovat esimerkiksi kulttuuriset ongelmat. Tulkattaessa kuulevien ja kuurojen kulttuurien välillä nämä ongelmat voivat tulla esimerkiksi musiikkiin liittyvässä tulkkauksessa. (Roslöf & Veitonen 2006, 170.) Musiikki ei kuulu kuurojen kulttuuriin, joten viittomakielen tulkin on tehtävä musiikkia tulkatessaan ratkaisuja, joilla musiikki saadaan välitettyä kohdekielelle sopivalla tavalla, esimerkiksi kuvailemalla soittimien ääniä. Tulkkauksessa tehdään lisäyksiä, poistoja, korvauksia ja järjestyksen muutoksia. Nämä kaikki kuuluvat pragmaattisiin adaptaatioihin. (Vehmas Lehto 1999, ) Pragmaattista adaptaatiota käsitellään kirjallisuudessa yleisesti kääntämisen yhteydessä, mutta me sovellamme tätä teoriaa opinnäytetyössämme valmisteltuun tulkkaukseen Pragmaattisten adaptaatioiden lajit ja syyt Pragmaattisten adaptaatioiden lajeja ovat lisäykset, poistot, korvaukset ja järjestyksen muutokset. Pragmaattisten adaptaatioiden tekoon vaikuttavat kohdekielisten vastaanottajien aika, paikka ja tekstifunktioerot, viestin vastaanottajien taustatietojen erot, lähtö ja tulokulttuurin erot sekä konventioerot. (Vehmas Lehto 1999, )

16 16 Tavallisimpia pragmaattisia adaptaatioita ovat lisäykset. Lisäyksiä tehdään, kun esimerkiksi kohdekulttuurin taustatietojen eroja halutaan tasoittaa. Taustatietojen erot ovat usein sidoksissa kulttuurieroihin. Jos viestin lähettäjällä ja vastaanottajalla on saman verran tietämystä käsiteltävästä asiasta, viesti menee paremmin perille. Jos taustatiedoissa on eroja, on käytettävä lisäyksiä. (Vehmas Lehto 1999, ) Tämä tarkoittaa suomen kielestä viittomakieleen tulkatessa esimerkiksi sitä, että erisnimen, kuten Novan eteen lisätään radiokanava sana selventämään asia kohdekielen vastaanottajille. Viittomakieliset eivät ole usein tietoisia radiokanavien nimistä, joten tällä tasoitetaan taustatietoeroja. Poistot ovat harvinaisia pragmaattisia adaptaatioita. Poistoja voidaan tehdä esimerkiksi jos käsiteltävä asia on kohdekielisille täysin itsestään selvyys. Täysin itsestään selvyys voi olla esimerkiksi kohdekulttuurin käsitteleminen. Poisto voidaan tehdä myös jos kohdekielessä sanalle ei ole vastinetta. (Vehmas Lehto 1999, ) Korvaukset ovat lisäysten ohella tavallisia pragmaattisia adaptaatioita. Korvauksia tulee tehdä jos taustatiedot ovat viestin lähettäjällä ja vastaanottajalla erilaiset. Korvauksen voi tehdä esimerkiksi korvaamalla lähtökielen sana jollakin toisella paremmin kohdekielessä ymmärrettävällä sanalla. Suomessa työtön saattaa mainita olevansa kortistossa, jonka suurin osa suomalaisista ymmärtää työttömyyskortistoksi. Kortistoa ei voi kuitenkaan tulkata toiselle kielelle suoraan vaan sen voi korvata esimerkiksi kohdekielen sanoilla olla työtön. Näin korvaamalla sanat toisilla tasoitetaan taustatietoja lähde ja kohdekielen välillä. (Vehmas Lehto 1999, ) Laadulliset ja määrälliset konventioerot Järjestyksen muutokset eivät ole kovin yleisiä pragmaattisia adaptaatioita. Niihin syinä ovat usein tekstikonventioiden erot. Konventioeroja esiintyy lähtö ja tulokielien välillä. Eri kielissä asioita ilmaistaan eri järjestyksessä.

17 Saksalainen on tottunut kuulemaan tärkeimmän asian aihekokonaisuuden lopussa, kun taas englantilainen odottaa sitä jo keskivaiheilla. Konventioerot voivat olla laadullisia tai määrällisiä. (Vehmas Lehto 1999, ) Laadullisiin konventioeroihin kuuluvat muun muassa tietyt säännönmukaisuudet sananvalinnassa, kieliopillisen muodon valinnassa ja lausekkeenmuodostuksessa. (Vehmas Lehto 1999, ) 17 Määrällisiin konventioeroihin kuuluvat frekvenssierot eli ne erot, jotka esiintyvät kielellisten keinojen käyttötaajuudessa. Eri kielissä suositaan sanaluokkia ja lausetyyppejä eri tavoilla. Määrällisiä eroja kielten välillä voi esiintyä myös virkkeiden, lauseiden ja lausekkeiden keskipituudessa. Määrälliset erot vaihtelevat tekstilajin mukaan. (Vehmas Lehto 1999, ) On pyrittävä siihen, että tulkkaus on myös laadullisilta ja määrällisiltä tekijöiltään luontevaa tulokieltä (Vehmas Lehto 1999, )

18 18 5 SLATE KÄÄNNÖS JA TULKKAUSPROJEKTIN ETENEMINEN Aloitimme opinnäytetyömme kääntämällä SLATE projektin viittomakielistä materiaalia kirjoitettuun suomen kieleen. Käännöksen pohjalta suunnittelimme puheeseen tulkkauksen. Rajasimme tulkattavan materiaalin ja pohdimme teknistä toteutustapaa. Päätimme keskittyä analysoimaan puheeseen tulkkausta kirjoitettuun suomen kieleen tehdyn käännöksen asemesta. Lopuksi analysoimme puheeseen tulkkausta pragmaattisten adaptaatioiden pohjalta. 5.1 Viittomakielisen materiaalin käännös kirjoitettuun suomen kieleen Saimme Turun Diakonia ammattikorkeakoululta tilaustyönä SLATE projektin suomalaisella viittomakielellä viitotun materiaalin käännettäväksi suomen kielelle. Se käsittelee viittomakielen opetuksen pedagogiikkaa. Materiaali oli kestoltaan 2 tuntia 41 minuuttia. Koska aikataulu oli tiukka, jaoimme materiaalin siten, että molemmille tuli käännettäväksi 47 minuutin osuudet ja viimeisen osuuden käänsi toinen ohjaajamme Terhi Rissanen. Kun olimme ottaneet työn vastaan, aikaa kääntämiseen oli seitsemän päivää. Ensimmäisenä päivänä kopioimme materiaalin eri kaseteille, minkä jälkeen pääsimme aloittamaan käännöstyön. Käänsimme oman osuutemme materiaalista tahoillamme. Katsoimme ensin viittomakielisen tuotoksen läpi useaan kertaan, jotta ymmärsimme kokonaisuuden ja teimme samalla muistiinpanoja. Sen jälkeen kirjoitimme käännöksen pienissä osissa. Lopuksi hioimme käännöksen lauserakenteita sekä oikeakielisyyttä. Molemmilla kului aikaa käännöstyöhön 30 tuntia. Tiukan aikataulun vuoksi käännösten tarkastus ja vertailu jäi niukaksi. Olisimme toivoneet mah

19 dollisuutta vielä kysyä ja pohtia ongelmakohtia ennen käännösten luovutusta, mutta siihen ei valitettavasti ollut aikaa. Luovutimme käännöksemme (LIITE 1: Kirjalliset käännökset SLATE projektin materiaaleista) toiselle ohjaajallemme Terhi Rissaselle, joka tarkisti käännökset ennen SLATE dvd:n (LIITE 2: SLATE Course disc for sign language teaching) valmistumista Puheeseen tulkkauksen suunnittelu SLATE käännöksen pohjalta Aluksi suunnittelimme tulkkaavamme puheelle yhden tunnin mittaisen osan SLATE projektin materiaaleista. Oli selvää, että molemmat tulkkaisivat, jotta kumpikin hyötyisi tarkoituksesta kehittää puheeseen tulkkaustaitoa. Testitulkkauksen jälkeen totesimme, että tunnin mittainen materiaali oli liian pitkä tarvittavaan aikaan nähden. Valitsimme SLATEmateriaalista osuudet, jotka sopivat aiheeltaan ja sisällöltään toisiinsa, jotta opetusmateriaaliksi jäävä VHS kasetti (LIITE 3: VHS kasetti puheeseen tulkkauksista) olisi eheä kokonaisuus. Kiinnitimme huomiota myös kohderyhmään, jona pidimme viittomakielen tulkkeja ja tulkkiopiskelijoita. Osa SLATE materiaaleista tuntui itsestään selviltä asioilta, joten valitsimme osuudet, jotka palvelevat etenkin opetukseen suuntautuvia opiskelijoita. Lisäksi huomioimme tulkattavien osuuksien valinnassa niiden keston, jotta molemmille tuli keskimäärin saman verran tulkattavaa. Valitsemamme materiaali oli yhteensä 34 minuuttia. Valitsimme opetusmateriaaleista orientaatio osuuden, palaute ja itsearviointi osuuden ja kurssin suunnittelu osuuden. 5.3 Valmistellun puheeseen tulkkausprojektin toteutus Päätettyämme ensimmäisen tulkkauksen pohjalta puheeseen tulkattavat materiaalit harjoittelimme tulkkausta omilla tahoillamme. Olimme sisäistäneet käsiteltävän asian jo todella hyvin, koska puheeseen tulkkaukseen valmistautumisemme oli alkanut oikeastaan jo kääntäessämme kyseistä materiaalia viittomakielestä kirjoitettuun suomen kieleen.

20 Kirjoitimme muistiin vaativia kohtia ja keskustelimme yhdessä tulkkausratkaisuista. Käytimme valmistautuessamme myös käsitekarttoja, joihin kokosimme käsiteltävän ja tulkattavan materiaalin sisällön. Tämä auttoi hahmottamaan tulkattavan materiaalin osat ja kuinka osaset linkittyivät toisiinsa. 20 Ennen puheeseen tulkkauksen äänitystä oli vielä suunniteltava ja jaettava materiaalit sopiviin tulkattaviin ja äänitettäviin jaksoihin. Jaoimme materiaalit siten, että yksi tulkattava jakso sisälsi vähintään yhden asiakokonaisuuden. Tavoitteenamme oli saada tulkkauksesta mahdollisimman sujuvaa, joten tulkattavat jaksot olivat melko lyhyitä, keskimäärin yhden minuutin pituisia. Aloitimme puheeseen tulkkauksen äänityksen, kun olimme tarpeeksi harjoitelleet ja valmistautuneet. Puheeseen tulkkauksen äänityksessä oli huomioitava tekniseen puoleen liittyviä asioita, joista saimme neuvoa medianomi Kari Paanaselta ja mediatekninen suunnittelija Jussi Arviolta. Näitä asioita olivat esimerkiksi, mitä laitteita äänityksessä kannattaa käyttää, missä se tulisi toteuttaa ja miten. Äänitimme tulkkaukset tiloissa, joissa oli mahdollisimman vähän häiriötekijöitä. Käytimme kameraa, johon oli kytketty langaton mikrofoni ja kuulokkeet. Tulkattava materiaali tuli tietokoneelta. Tulkkauksen aikana toinen meistä kuunteli kuulokkeilla, tuleeko nauhalle häiriöääniä taustalta tai tulkkaajasta. Kuuntelija keskittyi myös tulkkaajan suomenkielisyyteen, äänenlaatuun ja äänenpainoihin. Jos häiriötekijöitä tai suuria virheitä tulkkauksen sujuvuuteen liittyen ilmeni, uusimme tulkkauksen. Valmiit puheeseen tulkkausäänitteet (LIITE 3: VHSkasetti puheeseen tulkkauksista) kopioimme VHS kasetille. Lopuksi vielä litteroimme (LIITE 4: Litteroitu teksti puheeseen tulkkauksesta) puheeseen tulkkauksen.

21 21 6 PUHEESEEN TULKKAUKSEN ANALYYSI JA SEN TULOKSET Tämä luku käsittelee puheeseen tulkkauksen analyysiä ja sen tuloksia esimerkein havainnollistettuna. Viittomakieliset esimerkit on havainnollistettu viittomakielen merkintäjärjestelmää käyttämällä eli glossaamalla. Glossauksen lähteenä käytimme Juha Paunun Viito elävästi 1 kirjaa. Olemme soveltaneet merkintäjärjestelmää meille sopivaksi. Analysoimme puheeseen tulkkaustamme pragmaattisten adaptaatioiden näkökulmasta, joita olemme käsitelleet kappaleessa 4. Pragmaattisiin adaptaatioihin kuuluvat poistot, korvaukset, lisäykset ja järjestyksen muutokset (Vehmas Lehto 1999, ). Analysoinnin toteutimme siten, että kuuntelimme puheeseen tulkkaustuotoksiamme ja vertasimme niitä viitottuun materiaaliin. 6.1 Poistot Poistot ovat puhuttujen kielten välisessä kääntämisessä pragmaattisista adaptaatioista harvinaisimpia (Vehmas Lehto 1999, ). Me teimme valmistellussa tulkkauksessamme paljon tiedostettuja poistoja. Olemme huomioineet, että retoriset kysymykset ovat viittomakielelle tyypillisiä. Yleisimpiä poistoista olivat retoriset kysymykset lauseen alussa sekä lopussa. Retorisia kysymyksiä olikin käytetty suurimmassa osassa lauseita. Poistoja tehtiin myös, jos suomenkielinen vastine asialle ei vaatinut joitakin viittomakielelle tyypillisiä piirteitä. Esimerkkejä lauseista, joissa käytettiin retorista kysymystä: 1. OPETUSRYHMÄ OPETTAA 3 OS 3 OPETTAA RYHMÄ MILLAINEN. RYHMÄ MILLAINEN poistettiin ja se tulkattiin vain opetusryhmät. 2. OPETTAJA OS MITÄ TARVITA PALAUTE NYT / 2 ERI 1 2 paikannus vasemman käden etu ja keskisormeen 1 paikannus vasemman käden

22 etusormeen OPISKELIJA 2 5 PALAUTE OPETTAJA 4 OMA TYÖ TAITO KUINKA OPETTAA TIETO TAITO KUINKA PALAUTE 4 2 paikannus vasemman käden keskisormeen OPISKELIJA 2 5 PALAUTE MITÄ KURSSI KAUSI OS 1 KUINKA OS 1 OLLA HYVÄ HUONO PALAUTE KIRJOITTAA. 22 Tulkkausratkaisu: Opettaja tarvitsee palautetta oppilailtaan tietotaidoistaan sekä opetuksestaan. Hän tarvitsee myös palautetta kurssin sisällöstä, mikä on mennyt huonosti ja mikä hyvin. Olemme huomanneet koulutuksemme aikana, että viittomakielelle ovat tyypillisiä myös toistot. Tulkkauksessamme toistot esiintyivät usein lauseen lopussa, kun asia oli jo kertaalleen mainittu. Toistot olivat usein myös verbejä. Esimerkki toistoista: 3. KOTONA HARJOITELLA VIITTOA KERRATA HARJOITELLA MITÄ ETUKÄTEEN OPETTAA JO TAAS KOKOONTUA OPISKELIJAT KUTSUA HARJOITELLA TÄMÄ KUTSUA KERRATA HARJOITELLA MITÄ ETUKÄTEEN OPPIA JO UUDESTAAN TUOTTAA TUOTTAA. Tulkkausratkaisu: Opittuja asioita tulee kerrata ja harjoitella kotona viittoen, ja taas kun kokoonnutaan opiskelemaan, tulee samoja asioita kerrata ja harjoitella, mitä on opittu. Toistuvat harjoitella ja tuottaa verbit poistettiin. Viittoja käyttää myös kutsua verbiä, jota ei tulkattu eli se poistettiin. Kutsua verbi liittyy viittomakielen visuaalisuuteen, tässä tapauksessa viittoja havainnollistaa tilannetta, kun opiskelijat ovat taas kokoontuneet yhteen opiskelemaan ja opettaja pyytää heitä kertaamaan opittua. 4. LOPPUARVIOINTI TÄRKEÄ MIKÄ SYY KUINKA OPISKELIJAT OS 2 5 KIELI OPPIA OMAKSUA SISÄISTÄÄ KUNNOSSA MYÖS KUINKA TAPA OPPIA SISÄISTÄÄ TUOTTAA KÄYTTÄÄ TUOTTAA MYÖS ARVIOINTI OS vasen käsi PITÄÄ ARVIOIDA.

23 23 Tämä tulkattiin jättämällä retorinen kysymys sekä lauseen lopputoisto pois: Arvioinnissa tulee ottaa huomioon, kuinka opiskelijat ovat omaksuneet oppimansa ja kuinka he osaavat tuottaa sitä ja käyttää sitä itsensä ilmaisuun. Olemme huomioineet viittomakielelle tyypilliseksi myös sen, että asioita lueteltaessa ne paikannetaan sormiin numerojärjestyksessä. Myös analysoitavassa materiaalissamme viittoja käytti paljon sormiin paikannusta. Jätimme ne pois, koska suomen kielessä ei ole ominaista kertoa asioista numerojärjestyksessä ääneen. Esimerkki 5. OPISKELUJAKSO JÄRJESTÄÄ MITÄ TÄRKEÄ ASIA SEITSEMÄN 1 paikannus vasemman käden peukaloon KUKA 2 paikannus oikean käden etusormeen KENELLE 3 paikannus vasemman käden keskisormeen MISSÄ 4 paikannus vasemman käden nimettömään MITÄ 5 paikannus vasemman käden pikkusormeen MIKSI 6 paikannus oikean käden pikkusormeen MILLOIN 7 paikannus oikean käden nimettömään KUINKA. Tulkkauksessa asiat lueteltiin vain suoraan ilman numeroluettelointia: Kurssia järjestettäessä on huomioitava seitsemän tärkeää asiaa: kuka opettaa, kenelle opetetaan, missä, mitä, miksi, milloin ja kuinka. Huomasimme analysoidessamme, että viittomakielessä yhdessä lauseessa käytetään paljon verbejä, jotka viittomakieli suomi tulk kauksessa saatiin välitettyä käyttämällä yhtä suomenkielistä verbiä. 6. ETUKÄTEEN VALMISTELLA SUUNNITELLA Tämä tulkattiin vain etukäteen valmistelu, koska suomen kieli ei vaadi tähän enää suunnitella verbiä. 7. OPETTAJA TAJUTA SUUNNITELLA OPETUSOHJELMA VÄLITTÄÄ 4 3 MUUTTAA OPETTAA 3 OHJELMA VÄLITTÄÄ 4 3 OPETTAA 3.

24 24 Tämä tulkattiin poistamalla tajuta, suunnitella ja välittää verbit. Alussa kahden verbin tilalla käytettiin miettiä verbiä ja muokata verbi riitti yksinään, jotta asia saatiin suomen kielellä välittymään oikein. Tämä tulkattiin näin: Opettajan on mietittävä opetussuunnitelma ryhmän mukaiseksi ja muokattava sitä ryhmän mukaan. 8. Verbit OTTAA YHTEYS, KYSYÄ molemmilla käsillä, KESKUSTELLA, KYSYÄ 1 2 molemmilla käsillä vuorotellen, VÄLITTÄÄ (TIETOA). Lause tulkattiin kysellä, keskustella ja jakaa tietoa. Seuraavissa esimerkeissä viittoja on käyttänyt molempia vastakohtapareja, minkä olemme huomanneet olevan ominaista viittomakielelle. 9. Suomen kielessä ei ole tyypillistä käyttää vastakohtapareja. KUUROT KULTTUURI KUULEVAT KULTTUURI NE JOTAIN SAMA SAMA VAI ERO ERO. Tämä tulkattiin poistamalla toinen vastakohtapari: Onko kuurojen ja kuulevien kulttuureissa jotakin eroa. 10. Toinen vastakohtapari jätettiin taas tulkkaamatta. OPETUS JAKSO pitkä EI JAKSO lyhyt. Tulkkausratkaisu: Opetusta ei tulisi venyttää pitkäksi. Koulutuksen aikana olemme huomanneet, että viittomakielessä mainitaan, mitä käsiteltävää asiaa ennen on tapahtunut, vaikka suomen kielessä asiasta voidaan kertoa niin sanotusti vain lopputulos. Esimerkki 11. OPISKELIJAT OS 2 5 OPISKELU PÄÄTTYÄ VALMIS LOPPU ARVIO KUINKA OS vasen käsi TÄRKEÄÄ. Esimerkissä poistettiin kohta OPISKELU PÄÄTTYÄ VALMIS, mikä tarkoittaa, että opiskelu on

25 päättynyt. Lisäksi siitä poistettiin retorinen kysymys. Tulkkausratkaisu: Opiskelijoiden loppuarviointi on todella tärkeää Korvaukset Teimme tulkkauksessamme korvauksia silloin, kun koimme, että muu kuin viittojan käyttämän viittoman vastaava sana toimi suomen kielessä paremmin. Korvauksia tehtiin myös, kun viittomakielessä käytettiin kuvailua jostakin asiasta. Nämä pystyi korvaamaan lyhyemmällä suomenkielisellä ilmaisulla. Korvaukset eivät olleet yhtä yleisiä kuin poistot. Esimerkki 12. HE 2 5 VIITTOMAKIELI OPISKELLA HALUAA OPISKELLAxx VIITTOMAKIELI OPPIA. Tämä tulkattiin näin: He ovat innokkaita oppijoita. Viittoja käytti ilmettä kertomaan, että kyseenä olevat henkilöt opiskelevat innolla. Korvaamalla saatiin lause kuulostamaan suomen kielellä samalta kuin se viittomakielellä viitottiin. Ilman korvausta lauseesta ei olisi välittynyt oikea sävy. Seuraavassa esimerkissä korvattiin kahden verbin käyttö yhdellä verbillä. Esimerkki 13. TIETÄÄ AJATELLA. Tämä tulkattiin suomen kielelle korvaamalla verbit yhdellä suomen kielen verbillä, tiedostaa verbillä. Korvaus tehtiin myös, kun viittoja käytti kellotaulua kertoessaan erilaisista opetusajoista. Viittoja viittoi, että opetus voi tapahtua 9 16, mikä tulkattiin Opetus voi tapahtua kokopäiväopetuksena. Tätä ei tulkattu yhdeksästä neljään, koska huomioidemme mukaan viittomakielessä kellotaulua käytetään kuvailemaan pidempiäkin vuorokauden jaksoja. Seuraavassa esimerkissä viittoja kuvaili viittomisen taitoa, jota oli vaikea

26 tulkata suomen kielelle. Siinä tämä kohta korvattiin poistamalla kuvailut ja käytettiin lyhempää ilmaisua. Esimerkki 14. OTTAA HUOMIOON RYHMÄ MILLAINEN VIITTOA TAITO MILLAINEN VIITTOA SISÄISTÄÄ JO VIITTOA kädet viittoo vauhdikkaasti VAI VIITTOA kädet viittoo hitaasti. 26 Tämä tulkattiin ottaen huomioon viittomisen taitotason. Taitotaso riittää kertomaan suomenkielisille vastaanottajille viestin merkityksen. Seuraava esimerkki on edellisen kaltainen. Viittoja paikansi kaksi ryhmää, joita hän kuvaili. Korvaamalla taas suomenkielinen ilmaisu lyhyemmällä, saatiin parempi ilmaisu. Esimerkki paikannus vasempaan etusormeen KIINNOSTAA KIELI OPISKELLA 2 paikannus vasempaan keskisormeen PAKKO SIETÄÄ OPISKELLA. Tämä tulkattiin seuraavasti: opiskelivatpa he sitten mielenkiinnosta tai pakosta. Korvaus tehtiin, jotta vältyttiin turhalta toistolta. Se tehtiin kohdassa, jossa selitettiin jaksoittaisesta opiskelusta. 16. OPISKELLA KAKSI VIIKKOA TAUKO TAAS OPISKELLA KAKSI VIIKKOA TAUKO. Tulkkaus kuulosti paremmalta, kun asiaa ei toistettu vaan korvattiin se käyttämällä ilmaisua ja niin edelleen. Kohta tulkattiin näin: Ensin opiskellaan kaksi viikkoa, sitten on tauko ja niin edelleen. Seuraavassa esimerkissä vetäytyä verbi ja opiskelijan olemuksen kuvailu on korvattu paremmalla suomenkielisellä ilmaisulla, jotta lauseen tarkoitus tulee paremmin ymmärrettyä. 17. OPISKELIJAT OS 2 5 VETÄYTYÄ VIHELTÄÄ katsella ympärilleen.

27 27 Tämä tulkattiin näin: Opiskelijoiden ei tule istua vain paikoillaan tekemättä mitään. Suoraan tulkattuna se olisi ollut: Opiskelijat eivät voi vetäytyä ja katsella ympärilleen vihellellen. Seuraavassa esimerkissä on korvattu asia toisin sanottuna. 18. ARVIOINTI ANTAA 1 2 NUMERO MERKITÄ NUMERO 2 MIKSI PITÄÄ SELITTÄÄ. PITÄÄ SELITTÄÄ korvattiin ja lause tulkattiin näin: Jos arvioinnissa saa numeron kaksi, on oltava perustelut, miksi saa tämän numeron. Muutamia yksittäisiä sanoja korvattiin paremmin suomen kielessä toimivilla sanoilla. Näitä olivat esimerkiksi apuverbi PITÄÄ/TÄYTYÄ, joka korvattiin apuverbillä tulla, jotta asia ei kuulostaisi käskymäiseltä. Toisena esimerkkinä korvattiin kysymyssana KUINKA, kysymyssanalla miten, joka kuulosti siinä kohtaa paremmalta suomen kieleltä. 6.3 Lisäykset Lisäykset eivät olleet tulkkauksessamme yleisiä. Lisäyksiä tehdään usein tasoittamaan viestin vastaanottajien taustatietojen eroja (Vehmas Lehto 1999, ). Teimme tulkkauksessamme lisäyksiä, jotta asia saatiin kuulostamaan suomen kielellä ymmärrettävältä ja vastaavan tyyliseltä viitotun materiaalin kanssa. Välillä jokin asia vaati suomen kielessä lisäyksen, jotta tiedettiin, mihin asia liittyy. Viittoma KUINKA tulkattiin miten opetetaan. Lisäys selvensi sitä, mihin seuraava asia liittyi. Seuraavassa esimerkissä lisäys tehtiin selventämään lauseen tarkoitusta. Esimerkki 19. OPETTAJAT OS 4 3 KUULEVA VAI KUURO. Suoraan tulkattuna lause olisi jäänyt keskeneräiseksi, joten lauseen loppuun tehtiin lisäys: onko opettajat kuuroja vai kuulevia, on otettava myös huomioon.

28 28 Seuraavassa esimerkissä lisäys tehtiin siksi, että tyyli pysyisi opettavaisena eikä käskevänä. Esimerkki 20. AAMUPÄIVÄ TEORIA OPETTAA 1 OMAKSUA. Suora käännös olisi, että aamupäivällä opetetaan teoriaa. Lisäyksen kanssa se tulkattiin Aamupäivällä olisi hyvä opettaa teoriaa. Näin lauseen tyyli ei muuttunut niin käskeväksi. 6.4 Järjestyksen muutokset Järjestyksen muutokset olivat harvinaisia, koska kyseessä oli tulkkaus eikä käännös. Tulkkauksessa on kannattavaa tulkata mahdollisimman samaan tahtiin kuin viittoja viittoo, eikä aloittaa esimerkiksi pitkän lauseen toisesta päästä. Käännöksessä järjestyksen muutokseen on enemmän mahdollisuuksia. Järjestyksen muutoksella olisi välillä saatu suomenkielinen tulkkaus kuulostamaan paremmalta. Huomasimme, että viivettä pidentämällä järjestystä saatiin muuttumaan hankalissa kohdissa sen verran, että tulkkaus saatiin suomen kielellä järkevään muotoon. Esimerkki viiveellä saadusta järjestyksen muutoksesta: 21. PALAUTE piirtää paperin muoto neutraalitilassa VALMIS ANTAA 3 1 OPETTAJA MITÄ TEHDÄ NYT. Lause tulkattiin: Kerron myös, mitä opettajan tulee tehdä saamallansa palautteella.

29 29 7 POHDINTA Alusta asti lähtökohtanamme opinnäytetyössä oli puheeseen tulkkaus. Ensin ajatuksenamme oli tulkata nuorten viittomista, mutta saadessamme tilaustyönä SLATE projektin käännöstyön suomalaisesta viittomakielestä kirjoitettuun suomen kieleen, päätimme ottaa työn vastaan. Teimme Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa kirjallisen sopimuksen käännöstyöstä, joka sisälsi muun muassa molempien osapuolten tekijänoikeudet (LIITE 5: Sopimus käännöstyöstä). Kirjallinen kääntäminen oli uusi asia meille molemmille. Saimme tilaisuuden myös kehittää äidinkielentaitoamme, jonka merkitys on viittomakielen tulkkikoulutuksen aikana korostunut. Opinnäytetyönä aiheemme on ainoa laatuaan, sillä suomalaisen viittomakielen puheeseen tulkkauksesta ei ole aikaisemmin tehty tuotetta opinnäytteenä, tutkimuksiakin vain vähän. Sen vuoksi koimme materiaalin ja teorialähteiden saatavuuden hankalaksi, etenkin kun keskityimme työssämme nimenomaan viittomakielestä suomeen kääntämiseen ja tulkkaamiseen. Kääntäminen viittomakielestä kirjalliseen suomen kieleen oli haastavaa kiireellisen aikataulun vuoksi. Jaoimme käännösmateriaalit kolmeen osaan, joista tämän työn tekijöillä oli vastuullaan kaksi osaa (yhteensä 94 minuuttia). Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisimme itse kääntäneet koko materiaalin. Pedagogiikka aiheena tuntui tekijöistä haastavalta käännösmateriaalilta, vaikka kääntäminen alkoikin tuntua helpommalta projektin edetessä. Lähinnä ongelmia esiintyi termien sekä teoriapohjaisten osuuksien kohdalla. Olisimme tarvinneet kirjallisen käännösprosessin tekoon ja tekstin oikolukuun lisää aikaa. Käännöksen tekoon meni lopulta molemmilta 30 tuntia eikä tulos ollut kummankaan mielestä paras mahdollinen. Saimme kuitenkin tarvittavaa kokemusta pitkäkestoisesta käännöstyöstä, koska kääntämistä kuuluu koulutukseemme vähän painopisteen ollessa tulkkauksessa. Tulevaisuudessa voimme käyttää käännöstyötä työnäytteenä työnhaussa. Vaikka kääntämisessä olimme tehneet jo ison työn, halusimme tulkata

30 materiaalin myös puheeseen, koska se oli päätavoitteemme. 30 Suunnitelmat muuttuivat toteutusvaiheessa, koska huomasimme puheeseen tulkkauksen valmisteluun ja toteutukseen kuluvan niin paljon aikaa. Oli selvää, että molemmat tulkkaisivat, koska tavoitteemme oli puheelle tulkkaustaidon kehittyminen, ei auditiivisesti miellyttävän opetusmateriaalin tuottaminen. Tulkattava materiaali supistui yhteensä 34 minuuttiin. Kävimme erilaisia käännösteorioita ja malleja läpi, joista valitsimme meille sopivimmat. Niiden pohjalta muokkasimme oman tapamme tulkata materiaali puheeseen. Kiinnitimme huomiota äänenlaatuun ja painoon sekä suomenkielisyyteen, mutta ajan rajallisuuden vuoksi huonompiakin otoksia hyväksyttiin lopputulokseen. Ensin ajatuksenamme oli tehdä analyysi sekä käännöksestä että tulkkauksesta, ja verrata näitä toisiinsa. Päädyimme kuitenkin analysoimaan ainoastaan tulkkausta, koska se oli päätavoitteemme. Tulkkauksessa käytimme paikoitellen puhekieltä, mutta päälinjana pidimme asiatyylistä rekisteriä. Totesimme puheeseen tulkkauksessa haastaviksi etenkin viittomakielelle tyypilliset toistot sekä retoriset kysymykset. Valmistautumisen ansiosta osasimme varautua niihin, joten lopputuloksen suomenkielisyyteen olemme tyytyväisiä. Tulevaisuudessa osaamme luultavasti kiinnittää herkemmin huomiota toistojen ja retoristen kysymysten tulkkaukseen. Poistot ovat harvinaisia puhuttujen kielten kääntämisessä, mutta huomioidemme mukaan ne ovat viittomakieli suomitulkkauksessa huomattavasti yleisempiä. Poistoja tapahtui muun muassa edellä mainituissa toistoissa, koska suomen kielelle se ei ole ominaista. Huomasimme, että myös korvaamalla saa sujuvamman vastineen joillekin viittomille. Opimme tekemään korvausten kautta parempia tulkkausratkaisuja. Tarpeeksi pitkä viive edesauttoi kokonaisuuden ymmärtämistä ja siten oli helpompi muodostaa toimivia ilmaisuvastineita. Lisäksi kiinnitimme huomiota viittomakielen verbien tulkkaukseen. Viittomakielessä saman asian yhteydessä käytettiin useita verbejä, jotka saattoivat olla toisilleen synonyymejä. Mielestämme asian suomenkieliseksi vastineeksi riitti usein yksi verbi. Puheeseen tulkkauksen analyysi kehitti

31 kykyä tarkastella omaa äidinkielentaitoa. Sekä verbaalinen kykymme että oikeakielisyytemme paranivat opinnäytetyöprosessin aikana. 31 Opinnäytetyöllemme voisi tehdä jatkoa tulkkaamalla puheeseen kaikki SLATE materiaalin suomalaisen viittomakielen osuudet. Puheeseen tulkkausta voisi analysoida eri näkökulmasta. Myös kirjallista käännöstä ja puheeseen tulkkausta olisi mielenkiintoista verrata keskenään. Toisaalta SLATE materiaalin käyttöön liittyy tekijänoikeuksia, joista työmme jatkajan tulisi ottaa selvää. Koska puheeseen tulkkausta on aina pidetty viittomakielen tulkkien keskuudessa haastavana, ihmettelemme, miksi aikaisemmin ei ole tehty puheeseen tulkkausta opinnäytetyön tuotteena. Toivottavasti tämän työn myötä niitä alkaa tulla enemmän.

32 8 LÄHTEET 32 Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka. Diakin Turun toimipaikan hankkeita. Viitattu Tuloste tekijän hallussa Hietanen, Kaarina Tulkkausviestintä ammattina. Teoksessa Riitta Oittinen ja Pirjo Mäkinen (toim.) Alussa oli käännös. Tampereen yliopisto Juvenes print, Hynynen, Heidi, Pyörre, Susanna & Roslöf, Raija Elämä käsillä. Viittomakielen tulkin ammattikuva. Diakonia ammatti korkeakoulun julkaisuja. A tutkimuksia 5. Helsinki: Diakoniaammattikorkeakoulu. Hytönen, Niina 2006, Käännösteorioiden kirjo kääntäjän työvälineeksi. Teoksessa Niina Hytönen ja Terhi Rissanen (toim.) Käden käänteessä. Viittomakielen kääntämisen ja tulkkauksen teoriaa sekä käytäntöä. Helsinki: Finn Lectura, Ingo, Rune Lähtökielestä kohdekieleen. Johdatusta käännöstieteeseen. Helsinki: Wsoy. Jääskeläinen, Lotta & Rajalin, Päivi Viittomakielinen teatteritulkkaus: turkulaisten kuurojen ja viittomakielentulkkien näkökulmia teatteritulkkaukseen sekä projektityön kuvaus viittomakielisen tulkkauksen toteuttamisesta lastennäytelmässä syksyllä Turun kristillinen opisto. Tutkielma. Laine, Jenni Viittomakielen tulkki. Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka. Turku. Simultaanitulkkauskurssin luentomateriaali. Kevät Napier, Jemina Sign language Interpreting. Linguistic coping strategies. Coleford, England: Douglas McLean.

33 Reiss & Wermeer Mitä kääntäminen on. Helsinki: Kyriiri. 33 Rissanen, Terhi 2006, Viittomakielen rakenteen visuaalisuudesta ja ikonisuudesta. Teoksessa Niina Hytönen ja Terhi Rissanen (toim.) Käden käänteessä. Viittomakielen kääntämisen ja tulkkauksen teoriaa sekä käytäntöä. Helsinki: Finn Lectura, Roslöf, Raija & Veitonen, Ulla 2006 Tavoitteena toimivat tulkkauskäytännöt. Teoksessa Niina Hytönen ja Terhi Rissanen (toim.) Käden käänteessä. Viittomakielen kääntämisen ja tulkkauksen teoriaa sekä käytäntöä. Helsinki: Finn Lectura, Saresvuo, Johanna & Ojanen, Sirkka Liisa Tulkin käsikirja. Helsinki: Gaudeamus. Vehmas Lehto, Inkeri Kopiointia vai kommunikointia. Johdatus käännösteoriaan. Helsinki: Finn Lectura. Vuorikoski, Anna Riitta 2004, Tulkkauksen tutkimus. Teoksessa Riitta Oittinen ja Pirjo Mäkinen (toim.) Alussa oli käännös. Tampereen yliopisto Juvenes print,