HÄTÄENSIAPUOHJEET VIITTOMAKIELELLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄTÄENSIAPUOHJEET VIITTOMAKIELELLÄ"

Transkriptio

1 HÄTÄENSIAPUOHJEET VIITTOMAKIELELLÄ Elina Mertanen - Miia Nikander - Piritta Vänttinen Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Mertanen, Elina - Nikander, Miia - Vänttinen, Piritta Hätäensiapuohjeet viittomakielellä Turku, syksy s., 2 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) Tämä opinnäytetyö on viittomakielinen käännös hätäensiapuohjeista. Siihen kuuluu video ja kirjallinen osa. Työn tarkoituksena on lisätä informatiivisen viittomakielisen materiaalin tarjontaa sekä viittomakielisille että muille viittomakielestä kiinnostuneille. Käännöksen lähdetekstinä ovat Suomen Punaisen Ristin Ensiapuoppaan ja internetsivujen hätäensiapuohjeet. Hätäensiaputoimenpiteisiin kuuluvat tilanteen selvitys, tajuttoman ensiapu, puhalluselvytys, puhalluspaineluelvytys, suurien verenvuotojen tyrehdyttäminen ja sokin ehkäisy. Käännösprosessi koostui lähdetekstien analysoinnista ja niiden muokkaamisesta yhtenäiseksi tekstiksi sekä viittomakielisen version kääntämisestä ja sen kuvaamisesta. Kuvattujen versioiden viittomakieltä ja käännösratkaisuja analysoitiin ja muokattiin useaan kertaan. Lopputuloksena on 18 minuutin pituinen viittomakielinen video hätäensiapuohjeista. Videossa vuorottelevat kertoja ja ensiapuesimerkit. Kirjallinen osa käsittelee erityisesti käännösprosessia. Siinä esitellään kääntämisen teorioita, joita käännöksessä on sovellettu, sekä viittomakielen rakennetta. Kirjallisuutena on käytetty pääasiassa kääntämisen teoriaan ja viittomakieleen liittyviä teoksia. Prosessin aikana haasteeksi osoittautui asiatyylinen viittominen. Tyyleistä ei toistaiseksi ole tehty kattavaa tutkimusta. Myöskään viittomakielen sanajärjestystä ei ole yksiselitteisesti määritelty. Käännösratkaisut perustuvat kääntäjien kokemukseen ja kielitaitoon. Opinnäytetyön toisena ohjaajana oli kasvatustieteiden ylioppilas Tiina Saarijärvi, jonka äidinkieli on viittomakieli. Hän antoi meille neuvoja viittomakielen asiatyylistä ja sanajärjestyksestä natiivin kielenkäyttäjän näkökulmasta. Asiasanat: hätäensiapu, kääntäminen, viittomakielen rakenne, viittomakielinen video Säilytyspaikka: DIAK Turun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Elina Mertanen, Miia Nikander, Piritta Vänttinen Emergency First Aid Instructions in Finnish Sign Language Autumn pages, 2 Appendices The Diaconia Polytechnic, Turku Unit Degree Program in Sign Language Interpretation, Sign Language Interpreter The aim of the present study was to make a video-translation of the emergency first aid instructions in Finnish Sign Language. The purpose was to bring new informative signed material available to those using Sign Language as their mother tongue as well as to those who are interested in it. This study is divided into two parts: the signed video and the written part. The source materials for the translation were the emergency first aid instructions of the Finnish Red Cross First Aid Guidebook, and the emergency first aid instructions of Finnish Red Cross on the Internet. Emergency first aid consists of the assessment of the situation, the first aid to the unconscious, mouth to mouth resuscitation, CPR (Cardio-Pulmonary Resuscitation), the stopping of major external bleeding and preventing shock. In the translation process the source texts were analysed and transformed into a video script. After that, the script was translated into Finnish Sign Language and filmed. The Language and the translations in filmed versions were analysed and worked upon. As a result there is an 18-minute signed video of emergency first aid instructions. The video consists of signed information and demonstrations of first aid transactions. The written part is focused on the process of translation. The structure of Sign Language and the theories used in making the translation are introduced in the written part. Translation theories and strategies used in the study are Popper s theory, Skopos theory, Dynamic Equivalence and Pragmatic Adaptation. One challenge during the whole process was to find the formal style in Finnish Sign Language. There is no research made about it. Also the grammatical order of signs has not been clearly defined. Decisions made in the translation are based on the writers own experience. The second tutor of the study was Tiina Saarijärvi, who is a native signer. She was able to give some answers concerning the formal style, sign order and Deaf culture. Keywords: Emergency First Aid, Translating, Signed Video, the Structure of Finnish Sign Language This study is stored at the library of Diaconia Polytechnic, Turku Unit

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 6 2. ENSIAPU Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutus Hätäensiapu 8 3. VIITTOMAKIELEN RAKENNE Viittoman rakenne Lauserakenne Lausetyypit Paikantaminen Osoitukset Roolinvaihto Polysynteettiset viittomat ja klassifikaattorit Ei-manuaaliset elementit KUUROJEN KULTTUURISTA KÄÄNTÄMISEN TEORIAA Popperin teoria Skoposteoria Dynaaminen ekvivalenssi Pragmaattimen adaptaatio Käännösprosessin vaiheita Analyysivaihe Siirtovaihe Muotoiluvaihe Hyvän kääntäjän ominaisuuksia 22

5 6. KÄÄNNÖSPROSESSI Glossaus Käännettävän tekstin valinta Käännöksen hahmottelu Ensimmäinen videoitu käännös Korjauksia viittomatasolla Korjauksia lausetasolla Toinen videoitu käännös Korjauksia viittomatasolla Korjauksia lausetasolla Muutokset suomenkieliseen tekstiin Valmis video Viittomataso Lausetaso TEKNINEN TOTEUTUS POHDINTA LÄHTEET 41 LIITTEET Liite 1. Video: Hengittääkö hän? Hätäensiapuohjeet viittomakielellä Liite 2. Videon suomenkielinen teksti

6 1. JOHDANTO Opinnäytetyö mme on viittomakielinen käännös hätäensiapuohjeista. Työhön kuuluu video (Liite 1) ja kirjallinen osa. Video on suunniteltu käytettäväksi esimerkiksi opetusmateriaalina. Työn tekijöitä yhdistää kiinnostus kääntämiseen. Halusimme käännöksen lähdetekstiksi nimenomaan asiatekstin. Aluksi suunnittelimme kääntävämme Kelan Tunne Perusturvasi -sarjasta yhden osan. Huomasimme tekstin sisältävän paljon vaihtuvaa tietoa, joten käännös vanhentuisi nopeasti. Aloimme etsiä uutta aihetta. Yksi meistä sai SPR:n ensiapukurssilla idean hätäensiapuohjeiden kääntämisestä, ja ajatus tuntui kaikista mielekkäältä. Aloitimme käännösprosessin kevättalvella Kokosimme käännettävän tekstin kolmesta eri lähteestä, sillä emme löytäneet yhtä tekstiä, joka olisi sellaisenaan sopinut käännettäväksi. Kuvasimme raakaversion, jota muokkasimme omien huomioidemme ja ohjaajiemme palautteen pohjalta. Syyskuussa 2003 kuvasimme videon toisen version, johon otimme mukaan myös ensiapuosiot. Kolmannessa eli viimeisessä kuva uksessa yritimme ottaa kaiken huomioon sekä kuvaustekniikan että viittomakielen näkökulmasta. Valmiissa videossa vuorottelevat viittoja ja havainnollistavat esimerkit hätäensiavusta. Käännösprosessin aikana meitä auttoivat työmme kaksi ohjaajaa, tulkkikouluttaja Ulla Veitonen ja kasvatustieteen yo Tiina Saarijärvi, jonka äidinkieli on viittomakieli. Häneltä saimme neuvoja viittomakielisiin ratkaisuihin ja kulttuurierojen huomioimiseen. Ensiapuasioissa konsultoimme sairaanhoitaja Elina Kottelinia. Hän on Suomen Punaisen Ristin hyväksytty ensiapuopettaja (HEO). Videon teknisen toteutuksen hoidimme itse. Opinnäytetyömme kirjallisen osion pääpaino on käännöksen tekemisessä ja sen analysoinnissa. Alussa kerromme lyhyesti Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutuksesta ja

7 7 hätäensiavusta. Luvussa 3 käymme läpi viittomakielen rakennetta ja erityisesti sen lauserakennetta. Luku 4 sisältää tietoa kuurojen kulttuurista. Viidennessä luvussa esittelemme käännöksemme pohjana käyttämiämme kääntämisen teorioita. Luku 6 käsittelee käännösprosessin vaiheita. Seitsemännessä luvussa kerromme työn teknisestä toteutuksesta. Lopuksi tarkastelemme työtämme kokonaisuutena. Pohdimme sen onnistumista, epäkohtia, hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä. Käännöksen tekeminen on pidempi prosessi kuin tulkkaus. Kääntäessä on mahdollisuus palata tekstiin ja korjata sitä. Tulkkaus on ainutkertainen suoritus. Tulevaa ammattiamme ajatellen kääntäminen on hyödyllistä. Tulevaisuudessa tulkkien työhön kuuluu enemmän esimerkiksi lausuntojen, ohjeiden, lakitekstien ja kirjallisuuden kääntämistä suomen kielestä viittomakieleen ja päinvastoin (Hynynen, Pyörre & Roslöf 2003, 144). Koko käännösprosessin ajan meitä askarrutti muutama viittomakieleen ja kääntämiseen liittyvä kysymys. Millainen on viittomakielen sanajärjestys? Kuinka videokuvaaminen vaikuttaa viittomiseen? Millainen on viittomakielen asiatyyli? Saimme kääntämisen kautta paljon pohdittavaa viittomakielestä ja omista taidoistamme, joihin ei tulkatessa välttämättä ehdi kiinnittää huomiota. Käännösprosessin aikana kielitajumme ja -taitomme kohenivat. 2. ENSIAPU Ensiapu on osa sairastuneen tai loukkaantuneen auttamistapahtumaa, johon kuuluvat pelastaminen, ensiapu, hätäilmoitus, ensihoito ja jatkohoito. Auttamisvelvollisuus on määritelty laissa, joten jokaisella on velvollisuus auttaa ja oikeus saada apua. ( Ensiapu. Corame Oy:n www-sivut )

8 Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutus Suomessa oli vielä 1970-luvun alussa monia ensiapukoulutusta järjestäviä organisaatioita, ja opetus oli laadultaan vaihtelevaa. Suomen Punainen Risti uudisti koko ensiapukoulutusjärjestelmänsä vuonna Koulutusta keskitettiin ja standardisoitiin ja ensiapuopettajien koulutusta parannettiin. Lääkintöhallitus hyväksyi SPR:n ensiapujärjestelmän yleisesti noudatettavaksi malliksi Suomessa vuonna ( Vuosien varrelta. Suomen Punaisen Ristin www-sivut ) Suomen Punaisen Ristin piirit ja osastot järjestävät ensiapukoulutusta jatkuvasti ympäri Suomen. Koulutuksen tavoitteena on lisätä ensiaputaitoja ja auttamisvalmiutta sekä edistää ja tukea terveyttä. Kurssisisältöjä sovelletaan koulutettavan ryhmän mukaan. SPR:n ensiapukursseilla koulutetaan vuosittain noin suomalaista. ( Opi ensiaputaidot. Suomen Punaisen Ristin wwwsivut ) 2.2. Hätäensiapu Opinnäytetyömme on käännös hätäensiapuohjeista. "Hätäensiavulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa ensiapua. Hätäensiaputoimenpiteillä pyritään turvaamaan loukkaantuneen hengitys ja verenkierto sekä estämään hänen tilansa huononeminen ammattiavun tuloon saakka. Ensiavun viivästymistä on vaikea korjata, siksi ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevia. Hätäensiaputoimenpiteet ovat samat oli kysymyksessä sairauskohtaus tai tapaturma. ( Ensiapu. Corame Oy:n www-sivut ) Hätäensiaputoimenpiteisiin kuuluvat sairastuneen tai loukkaantuneen tilan selvittäminen, hengitysteiden avaaminen, puhalluselvytys, kylkiasento, puhalluspaineluelvytys, verenvuodon tyrehdyttäminen ja sokin ehkäisy. ( Ensiapu. Corame Oy:n www-sivut )

9 9 3. VIITTOMAKIELEN RAKENNE Viittomakieli on kuurojen käyttämä luonnollinen kieli, joka koostuu käsien liikkeistä, eleistä ja ilmeistä. Viittomakielellä on oma kielioppinsa ja rakenteensa. Kieltä vastaanotetaan näköaistin avulla, joten katsekontakti on tärkeä tekijä viitottaessa. Viittomakieli ei ole saanut kielen asemaa kaikissa maissa, sillä puheen ajatellaan olevan olennainen osa kieltä. (Takala 2002, ) Suomalaisen viittomakielen oikeudellinen asema turvattiin lailla vuonna Suomen perustuslain 17 :n 3 momentin mukaan viittomakieltä käyttävien ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. (Lappi 2000, 72.) 3.1. Viittoman rakenne Viittomat muodostavat viittomakielen sanaston eli leksikon (Rissanen 1990, 23) ja ne ovat verrattavissa puhuttujen kielten sanoihin (Käsillä kääntäjät 2003, 13). Aikoinaan viittomia pidettiin jakamattomina yksiköinä. William Stokoe julkaisi vuonna 1960 tutkimuksen viittoman rakenteesta. Hän jakoi viittoman kolmeen osaan: käsimuotoon, paikkaan ja liikkeeseen ja käytti näistä nimitystä kereemit puhuttujen kielten foneemien sijaan. (Takkinen 2002, 8.) Useat tutkijat laskevat myös orientaation omaksi kereemikseen. Viittomakielen kereemien funktio on sama kuin puhutun kielen foneemien eli ne erottavat merkityksiä toisistaan. Puhutun kielen foneemit järjestäytyvät peräkkäisesti, mutta viittomakielen kereemit samanaikaisesti. (Rissanen 1990, 44, 88.) Käsimuoto on kämmenen ja sormien muodostama kokonaisuus, joka esiintyy viittoman aikana. Se voi muuttua viittoman aikana, eli yhdessä viittomassa voi olla enemmän kuin yksi käsimuoto. (Käsillä kääntäjät 2003, 20.) Käsimuototyyppejä on lukuisia. Pienikin muutos käsimuodossa voi vaikuttaa viittoman merkitykseen. (Rissanen 1990, )

10 10 Artikulaatiopaikalla tarkoitetaan sitä kohtaa viittojan edessä olevassa tilassa tai viittojan keholla, jossa tai jonka läheisyydessä viittoma toteutuu. Artikulaatiopaikat voidaan jakaa neljään pääluokkaan: neutraalitila, ei-dominoiva käsi, pää ja vartalo. Nämä jaetaan edelleen pienempiin alueisiin. (Savolainen 2000, 176.) Liike kuuluu monipuolisuutensa vuoksi viittoman vaikeimmin kuvattavien piirteiden joukkoon. Termillä viittoman liike viitataan yleensä yksinomaan käsien liikkeeseen. Lähes kaikkiin viittomiin sisältyy liikettä. Varsinaista viittoman liikettä edeltää siirtymäliike, jonka aikana kädet liikkuvat viittoman tuottamisen aloituspaikkaan. Jokaisesta viittoman liikkeestä voidaan kuvata sen suunta, tapa, käsien interaktio (kopiointi, vuoroliike, vastaliike) ja kosketus. (Savolainen 2000, ) Orientaatiolla tarkoitetaan käsien asentoa viittojan vartaloon nähden. Viittoman kuvauksessa pitää ottaa huomioon kämmenen suunta ja se, mihin rystyset osoittavat. (Rissanen 1990, 87.) Viittomakielessä on viittomia, joita erottaa toisistaan vain orientaation ero. Esimerkkejä tällaisista minimipareista ovat viittomat LEIPÄ, RAHA ja ASIA. (Takkinen 2002, 31.) Viittomat voidaan muodostaa yhdellä tai kahdella kädellä. Oikeakätinen henkilö viittoo yhden käden viittomat yleensä oikealla eli dominoivalla kädellään. Vasenta kättä kutsutaan tällöin ei-dominoivaksi kädeksi. Viittoja ei voi mielivaltaisesti vaihdella kätisyyttään viittomisen aikana, vaan toisen käden on oltava dominoiva. Kahden käden viittomissa molemmat kädet voivat olla yhtä aktiivisia tai toinen voi dominoida. Viimeksi mainituissa viittomissa käsillä voi olla joko erilaiset tai samanlaiset käsimuodot. (Rissanen 1990, ) 3.2. Lauserakenne Suomalaisen viittomakielen lauseoppia on toistaiseksi tutkittu vähän (Rissanen 2000, 147). On kuitenkin huomattu, että useiden maiden viittomakielten rakenteet

11 11 noudattavat samoja periaatteita. Viittomakielen ikoninen luonne vaatii, että asiat esitetään nimenomaan visuaalisesti mielekkäässä järjestyksessä. Esimerkiksi syy tai tilanteen aiheuttaja viitotaan ennen seurausta. Viittomakielisessä kerronnassa ja tilanteiden kuvailussa pyritään noudattamaan järjestystä aika paikka kuka teki mitä teki. Järjestys ei kuitenkaan ole ehdoton. Siitä voidaan poiketa esimerkiksi silloin, kun korostetaan jotakin asiaa. (Paunu 1983, 90, 92, 114.) Lausetyypit Lauseet voidaan jakaa niiden käyttötarkoituksen perusteella toteaviin, kysymys-, käsky- ja ehtolauseisiin. Lyhimmillään lause voi olla yhden viittoman mittainen. (Käsillä kääntäjät 2003, 27.) Toteavalla lauseella tarkoitetaan lausetta, jolla kerrotaan tarkoitteesta ja sen toiminnasta ja/tai sijainnista. Se voi olla myönteinen tai kielteinen. Tarkoitteeseen viittaava viittoma sijoitetaan yleensä lauseen alkuun. Sen jälkeen tulevat viittomat, joilla kerrotaan tarkoitteen sijainnista ja/tai toiminnasta. Myönteiseen lauseeseen voi liittyä päännyökyttelyä. Kieltoa voidaan ilmaista pelkällä päänpudistuksella tai kieltoa ilmaisevalla viittomalla, johon usein liittyy päänpudistus. (Käsillä kääntäjät 2003, ) Kysymyslauseet jaetaan kysymysviittoman vaativiin kysymyksiin, kyllä eikysymyksiin ja retorisiin kysymyksiin. Jos lauseessa on kysymystä ilmaiseva viittoma, sen paikka on joko lauseen alussa tai sekä alussa että lopussa. Lisäksi viittojan ilme supistuu, pää työntyy vähän eteenpäin ja hartiat voivat hieman nousta. Kyllä ei-kysymyslauseissa ei ole erillistä kysymysviittomaa eikä tarkkaa viittomajärjestystä, josta lauseen voisi tunnistaa kysymyslauseeksi. Näissä lauseissa viittojan silmien seutu avautuu ja viittoja kumartuu hieman eteenpäin. Lauseen viimeinen viittoma jää ilmaan eli kädet pysähtyvät ja jäävät ikään kuin odottamaan vastausta. Retorisiin kysymyslauseisiin ei odoteta vastausta. Niitä

12 12 seuraa yleensä pieni tauko, ennen kuin viittoja jatkaa tarinaansa. Retorisen kysymyksen aikana viittojan kulmakarvat nousevat ja silmät suurenevat. (Käsillä kääntäjät 2003, ) Ehdollinen ilmaisu on yleensä virkkeen alussa. Sen tunnusmerkkinä voi olla viittoma EHKÄ, JOS, mutta ehto ilmaistaan usein myös pelkillä ei-manuaalisilla rakenneosilla, kuten kulmakarvojen kohottamisella. Yleensä ehtolauseen lopussa on pieni tauko ja vasta sen jälkeen ilmaistaan, mitä tapahtuu, jos ehto täyttyy. (Käsillä kääntäjät 2003, 30.) Käskylauseessa käskeminen ilmenee sekä verbissä että verbiin liitettävässä osoituksessa. Verbi on usein lauseen alussa ja osoitus tuotetaan intensiivisemmin kuin tavallinen osoitus. Käskylauseessa viittoja luo kiinteän katsekontaktin käskettävään ja muuttaa ilmettään. (Käsillä kääntäjät 2003, 31.) Tiukassa käskyssä ilme voi olla vihainen, tuima tai vaativa. Lievemmässä kehotuksessa se on miedompi. (Paunu 1983, 63.) Paikantaminen Viittomakieliselle ilmaisulle on tyypillistä, että ensin mainitaan aika ja paikka, ja luodaan ikään kuin näyttämö kerrottavaa asiaa varten. Tämän jälkeen voidaan paikantaa tekijät näyttämölle, ja kertoa, mitä tapahtuu. (Malm & Östman 2000, 28) Viittoja voi palata sijoittamiinsa kohteisiin kerronnan edetessä. Viittomatilan kolmiulotteinen käyttö on tärkeää erityisesti viestin vastaanottajan kannalta. (Paunu 1983, 29.)

13 Osoitukset Osoitusten yhtenä tehtävänä on paikantaa tarkoite viittomatilaan. Niillä voidaan ilmaista, missä kohdassa viittomatilaa tarkoite sijaitsee suhteessa viittojaan tai muihin tarkoitteisiin. Osoitusten toisena tehtävänä on toimia puheenaiheenmerkitsijöinä. Niillä voidaan viitata myös aiemmin paikannettuihin tarkoitteisiin, jotka eivät konkreettisesti ole läsnä eivätkä nähtävissä. Osoitus voi olla manuaalinen tai ei-manuaalinen. Manuaalisissa osoituksissa käytetään yleisimmin G-käsimuotoa, mutta myös B-käsimuoto on mahdollinen. Eimanuaalissa osoituksissa viittojan katse toimii osoituksena. (Käsillä kääntäjät 2003, 26.) Roolinvaihto Roolinvaihdolla tarkoitetaan viittojan samaistumista kohteeseen, josta hän kertoo, jota hän kuvailee tai jonka tekemisiä tai sanomisia hän tuo esille. Roolinvaihto edellyttää muutoksia esimerkiksi katseen ja vartalon suunnassa, mimiikassa ja viittomatavassa. (Paunu 1983, 173, 181.) Yhden kertomuksen aikana viittoja voi esiintyä monessa eri roolissa, ja hän voi vaihtaa roolista toiseen useita kertoja tarinan edetessä (Käsillä kääntäjät 2003, 36) Polysynteettiset viittomat ja klassifikaattorit Kiinteillä viittomilla on perusmuoto ja rajallinen merkitys, mutta polysynteettisillä viittomilla niitä ei ole. Polysynteettistä viittomaa on vaikea kuvata, koska se vastaa usein merkitykseltään pitkää ilmausta tai kokonaista lausetta. (Suomalaisen viittomakielen perussanakirja 1998, 29.) Polysynteettisten viittomien merkitys on sidottu käyttöyhteyteensä, joten erilaisissa lauseyhteyksissä se voi tarkoittaa eri asiaa (Jantunen 2003, 76).

14 14 Polysynteettisen viittoman käsimuodosta käytetään nimeä klassifikaattori eli luokanosoitin (Käsillä Kääntäjät 2003, 15). Yleisimmät klassifikaattorit ovat G, B ja 5. Ne heijastavat pääviittomansa tarkoitteen tai sen osan tyypillistä näkyvää ominaisuutta ja voivat olla sidoksissa toiseen viittomaan. (Rissanen 1990, 96.) Käsimuotoon yhdistetään usein erilaisia liikkeitä, paikkoja, ilmeitä ja huulioita. Niillä voidaan kuvata esimerkiksi ihmisten ja kulkuvälineiden liikkumista, kuten autolla ajoa mutkaisella tiellä. (Suomalaisen viittomakielen perussanakirja 1998, 29.) Polysynteettinen viittoma on aina verbi. Se ilmaisee tapahtumista, toimintaa tai tilaa. Kiinteästä viittomasta poiketen polysynteettisen viittoman jokainen rakenneosa kantaa merkitystä myös yksinään. (Käsillä kääntäjät 2003, 14.) 3.3. Ei-manuaaliset elementit Osa kiinteistä viittomista sisältää myös ei-manuaalisia piirteitä. Niitä ovat pään ja vartalon liikkeet, ilmeet sekä suun liikkeet ja asennot eli huuliot. Foneemeiksi voidaan laskea ainakin ne ei-manuaaliset piirteet, jotka muuttavat viittoman perusmerkityksen toiseksi. (Savolainen 2000, 183.) Ei-manuaaliset elementit eivät tavallisesti esiinny yksinään, vaan kerrostuvat viittoman tai viitotun jakson päälle. Tosin joskus käy niin, että viittoja turvautuu kertovassa tekstissä pelkkään mimiikkaan. Myös ei - manuaaliset elementit voivat kantaa merkitystä, jolloin niillä joko täydennetään tai kumotaan käsien viesti. (Rissanen 1990, 101.) Kasvojen liikkeiden tuottamisessa keskeisiä ovat kulmakarvat, silmät, posket ja suu. Kulmakarvat voivat olla ylhäällä tai alhaalla, silmät sirrillään tai laajennettuina ja posket lommollaan tai pullistuneina. Pää ja vartalo toimivat osin yhdessä, mutta niillä on myös itsenäisiksi tulkittavia liikkeitä. Pää voi nyökätä, liikkua eteen ja taakse tai kiertyä oikealle ja vasemmalle ja edestakaisin. Vartalo voi liikkua eteen, taakse, vasemmalle, oikealle ja sivulta sivulle. (Savolainen 2000, 184.) Viittomakielinen virke voidaan muuttaa kielteiseksi pelkän päänpudistuksen avulla (Käsillä kääntäjät 2003, 28).

15 15 Suun asentoja ja liikkeitä kutsutaan huulioiksi. Huuliot voidaan jakaa viittomakielisiin huulioihin ja suomen kielen sanahahmoihin. Viittomakieliset huuliot ovat puhutusta kielestä riippumattomia, suomalaisen viittomakielen omia tuotoksia. Viittomakielinen huulio voi olla esimerkiksi mutrussa oleva suu tai kevyesti yhteen puristetut huulet, joiden välistä puhalletaan ilmaa. Suomenkielisellä sanahahmolla tarkoitetaan viittoman aikana useimmiten äänettömästi muodostettua sanaa tai sen alkuosaa. Huulion perustana on jokin viittoman suomenkielisistä merkityksistä. Joissakin tapauksissa huulio ei suuremmin vaikuta viittoman merkitykseen, mutta tiettyjen viittomien perusmerkitys voi sen myötä vaihtua. (Savolainen 2000, ) 4. KUUROJEN KULTTUURISTA Kuurot ovat ryhmä, jolla on omat käyttäytymiskoodinsa ja arvonsa, jotka opitaan ja välitetään sukupolvelta toiselle. Kuurojen kulttuuri on yhteisön kokonainen elämäntapa, joka perustuu näön varassa elämiseen ja yhteiseen kieleen. Kuurojen kulttuurin omaksuminen merkitsee sitä, että opitaan käyttäytymään kuten viittomakielinen kuuro henkilö. (Jokinen 2000, 94, 98.) Kuurojen yhteisön vahvin tuntomerkki on yhteinen kieli, viittomakieli. Liittyminen kuurojen yhteisöön edellyttää viittomakielen oppimista tai ainakin sen hyväksymistä. (Jokinen 2000, 90.) Viittomakieli on gesturaalis-visuaalinen viestintäjärjestelmä eli viestintäkanava on ei-äänellinen. Viittoja pyrkii käyttämään kaikki visuaaliset keinot kielellisen viestin välittämiseksi. (Rissanen 1990, 5.) Tyypillisimpiä eroja kuurojen ja kuulevien käyttäytymisnormien välillä ovat erot katsekontaktissa, kasvojen ilmeiden ja eleiden käytössä sekä fyysisen kontaktin ja kosketuksen säännöissä (Jokinen 2000, 94). Viittomakielessä jatkuva katsekontakti

16 16 on välttämätön. Katsekontaktin katkeaminen tai puuttuminen on epäkohteliasta, sillä se on merkkinä kyllästymisestä. (Humphrey & Alcorn 2001, 3.11.) Ilmeet antavat viitotusta sanomasta tärkeätä lisäinformaatiota, joka tukee ymmärtämistä. Ilmeiden avulla ilmaistaan myös, millainen lausetyyppi on kyseessä. (Savisaari & Vanne 1979, 37.) Puhutuissa kielissä äänensävyt ja intonaatio viestivät puhujan tunteista, kun taas viittomakielessä tunteet ilmaistaan visuaalisesti ilmeillä ja eleillä, sekä viittomaa muuntelemalla (Humphrey & Alcorn 2001, ). Suomalaisessa kuulevien kulttuurissa fyysinen kontakti ja koskettelu on tarkkaan rajattua. Kuurot käyttävät kosketusta esimerkiksi huomion herättämiseen. Kosketus ei ole aina samanlainen, vaan sitä varioidaan tilanteen mukaan. (Jokinen 2000, 94.) Kuurojen kulttuuri on prosessi, joka siirtää kuurojen kulttuurin sisältämät arvot, uskomukset ja käyttäytymistavat sukupolvelta toiselle. Viittomakielen lisäksi kulttuuri välittyy arjen ongelmien ratkaisukeinojen ja käyttäytymismallien kautta. (Jokinen 2000, 97.) 5. KÄÄNTÄMISEN TEORIAA Kääntämisen ja tulkkauksen yläkäsitteenä voidaan käyttää sanaa translaatio. Kääntämiselle on tyypillistä, että lähde- ja kohdetekstit säilyvät, ja käännökseen voidaan myöhemmin palata ja sitä voidaan korjata. Käännettävän tekstin, josta käytetään myös nimityksiä lähdeteksti, lähdekielinen tai lähtökielinen teksti, ei tarvitse olla kirjallisessa muodossa. Käännös eli tulo- tai kohdekielinen teksti voi olla myös muussa kuin kirjallisessa muodossa. Tulkkaukselle on tyypillistä, ettei toimintaa tai sen tulosta voida korjata. Tämä voi johtua siitä, että lähde- ja kohdeteksti ovat olemassa vain suullisina eikä ainutkertaiseen suoritukseen ole mahdollisuutta myöhemmin palata. (Reiss & Vermeer 1986, )

17 17 Professori Inkeri Vehmas-Lehto (1999, 11) määrittelee kääntämisen ja tulkkauksen kaksikieliseksi viestinnäksi. Se on perinteisesti eroteltu niin, että kääntäminen on kirjallista ja tulkkaus suullista. Kaksi- tai monikielistä viestintää ovat myös tekstin toimittaminen ja tekstin tuottaminen. Kaksikielisessä viestinnässä tekstin toimittaminen tarkoittaa, että lähtökielinen teksti saatetaan kohdekieliseen asuun, mutta siihen tehdään muutoksia, esimerkiksi tekstiä lyhennetään. Tekstin tuottaminen on kaksikielistä viestintää esimerkiksi silloin, kun artikkelin pohjana käytetty materiaali on eri kielellä kuin itse artikkeli kirjoitetaan. (Vehmas-Lehto 1999, 11.) Kielellä on muoto ja merkitys, joihin pragmaattiset seikat lisäksi vaikuttavat. Pragmatiikka kiinnittää huomiota kielen ja sen käyttäjien väliseen suhteeseen. Kääntäminen voi osoittautua mahdottomaksi, jos vaadimme, ettei kääntäminen saa aiheuttaa minkäänlaista muodonmuutosta, tiedonhukkaa tai tiedonlisäystä. Käännös ei siis lähes koskaan ole sekä muodon että merkityksen osalta peilikuvaan verrattava lähtötekstin toisinto. Kieli on sidoksissa konkreettiseen todellisuuteen. Kääntämiseen vaikuttavat yleislingvistiset periaatteet, erityiskielten omat periaateratkaisut ja kielten edustamat erilaiset kulttuuritaustat. (Ingo 1990, 18, 22 23, 105.) Toisinaan kääntämisen teorian hyödyllisyyttä epäillään, koska se ei yleensä anna vastauksia konkreettisiin käännösongelmiin. Vehmas-Lehto kirjoittaa käännösteorioita käsittelevässä Kopiointia vai kommunikointia -teoksensa esipuheessa seuraavasti: Teos ei anna valmiita vastauksia siihen, miten pitäisi kääntää, mutta toivon, että se antaa käsityksen siitä, mihin seikkoihin käännettäessä kannattaa kiinnittää huomiota. (Vehmas-Lehto 1999, 5.) Andrew Chestermanin (2001, 341) mukaan teoria jostakin tarkoittaa katsantoa tai näkemystä jostakin. Aikojen saatossa sana teoria on saanut abstraktimpia merkityksiä, kuten pohdinta tai jopa spekulaatio. Kääntäminen ilman teoriaa on kääntämistä ilman omaa näkemystä ja ilman itsekritiikkiä. (Chesterman 2001,

18 ) Seuraavissa luvuissa käydään läpi joitakin kääntämisen teorioita, joita työhön liittyvässä käännöksessä on sovellettu Popperin teoria Karl Popperin mukaan (Chesterman 2001, 342) kaikki tieto saa alkunsa ongelmien ratkaisemisesta. Hänellä on yksinkertainen kaava, jota voi soveltaa lähes mihin tahansa ongelmaan: P1 -> TT -> EE -> P2 P1 (problem 1, ongelma 1), on lähtöongelma, joka voi olla mikä tahansa asia, johon halutaan löytää vastaus tai ratkaisu. TT (tentative theory, alustava teoria) on ensimmäinen vaihtoehto, joka näyttää sopivan ratkaisuksi tai hypoteesiksi. Seuraavaksi alustava teoria on testattava. EE (error elimination, virheiden poistaminen) tarkoittaa ensimmäisen version testaus- ja hiontavaihetta. Teoriaa ei voi osoittaa oikeaksi, mutta sen voi osoittaa vääräksi tai puutteelliseksi. Kriittisyys on tässä vaiheessa erittäin tärkeää. EE ei johda totuuteen tai oikeaan vastaukseen, vaan uuteen ongelmaan P2, joka on toivottavasti parempi versio kuin P1. Lopullista totuutta ei kuitenkaan voi löytää. (Chesterman 2001, ) Popperin teoria sopii kääntämisen lähtökohdaksi, koska sen avulla voidaan ratkaista sekä pääkysymys että pienempiä, käännösvalintoja ja -strategioita koskevia kysymyksiä. Kuinka tämä teksti pitäisi kääntää? Miten tietty sana tai lause käännetään? Kuinka säilytetään tekstin rytmi ja huumori? (Chesterman 2001, )

19 Skoposteoria Kreikan kielen skopos-sana merkitsee tavoitetta tai päämäärää. Skopos-sanan synonyymejä voivat olla myös tarkoitus ja funktio. Skoposteorian perussääntö kuuluu: Kaiken kääntämisen ratkaiseva tekijä on käännöksen tarkoitus. Kohdekielinen teksti nähdään informaatiotarjouksena lähdekielisestä tekstistä. Käännös tehdään eli tarjotaan silloin, kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi kohdekulttuurin ja -kielen näkökulmasta. Skoposteoria korostaa tulkin työtä käännösprosessissa: kääntäjä viime kädessä päättää, mitä käännetään ja millä tavalla. Tätä arviota varten hänellä on oltava vahva sekä lähde- ja kohdekielen että lähde- ja kohdekulttuurin tuntemus. Kääntämisessä on aina kielen lisäksi otettava huomioon myös kulttuuri. Kulttuuri vaikuttaa siihen, mistä ja kuinka puhutaan tai kirjoitetaan. (Reiss & Vermeer 1986, 9, 12-13, 18, 48, 50, 55.) Kääntäjän toimintaa ohjaa käännöksen vastaanottajaryhmän huomioon ottaminen, ja käännös on tehtävä kohdekulttuurin muoto- ja funktio-odotusten vaatimalla tavalla. Kuitenkin käännöksen tulee jäädä niin lähelle lähdetekstiä tehtävältään ja muodoltaan, kuin käännöksen tarkoitus sallii. (Reiss & Vermeer 1986, 49, 52.) Skoposteoriaa on kritisoitu siitä, että se antaa kääntäjälle liikaa vapauksia, eikä lähdetekstin kirjoittajaa tai lähdetekstiä kohtaan näytä olevan mitään velvollisuuksia. Christiane Nord on täydentänyt skoposteoriaa lojaalisuuden käsitteellä (Koskinen 2001, 381). Sillä tarkoitetaan sitoutumista lähde- ja kohdetekstin tilanteisiin, sekä kääntäjän vastuuta lähtötekstin lähettäjälle ja kohdetekstin vastaanottajalle. Lojaalisuuteen liittyy myös kääntäjän näkyvyys, jolloin kääntäjän vapautta käännöstä tehdessään rajoitetaan: muutoksia saa tehdä, mutta kaikkien osapuolten on tiedettävä, millaisia ne ovat ja millä perusteella ne on tehty. (Koskinen 2001, 381.)

20 Dynaaminen ekvivalenssi Eugene A. Nidan (Vehmas-Lehto 1999, 54) käännösteoria on ensimmäinen kommunikatiivinen käännösteoria, joihin myös edellä esitelty skoposteoria kuuluu. Nida kehitti dynaamisen ekvivalenssiteorian vastapainoksi formaaliselle ekvivalenssille, jota aiemmin käytettiin esimerkiksi Raamatun käännöksissä. Formaalinen ekvivalenssi pyrkii mahdollisimman suureen muodolliseen vastaavuuteen, ja siitä käytetään myös nimityksiä sanasanainen tai sanatarkka käännös. (Vehmas-Lehto 1999, 27, 55.) Dynaamisen ekvivalenssin perusidea on, että käännöksen arvoa ei mitata lähtö- ja kohdetekstin suhteen perusteella, vaan arvio tehdään kielen ja tekstin ulkopuolella. Nidan mukaan kielenulkoinen tekijä on käännöksen vastaanottajan reaktio. Ekvivalenssikäsitykseen kuuluu myös se, että käännöksessä käytetään luontevaa tulokieltä. Jos tulokieli ei ole luontevaa, lukija ei voi reagoida siihen samoin kuin lähtötekstin vastaanottaja. Dynaaminen ekvivalenssikäsitys poikkeaa aiemmista teorioista siinä, että käännettäessä poiketaan joskus lähtötekstin kielellisestä muodosta, mutta myös sen merkityksestä. Käännös tuodaan lähemmäksi vastaanottajan kulttuuria. (Vehmas- Lehto 1999, 56.) Dynaamista ekvivalenssiteoriaa on kritisoitu siitä, että vastaanottajan reaktioita on vaikeaa tai mahdotonta mitata. Dynaaminen ekvivalenssiteoria ei myöskään sovi kaikkiin käännöksiin, joihinkin sopii paremmin funktionaalisempi ekvivalenssi. Näiden teorioiden välillä on runsaasti välimuotoja. Dynaaminen ekvivalenssi soveltuu kuitenkin moniin teksteihin. (Vehmas-Lehto 1999, 58.) Nidan teoria on kommunikatiivinen, jolloin kääntäminen käsitetään kommunikoinnin eli viestinnän muodoksi. Kaksikielinen viestintä eroaa yksikielisestä siinä, että viestintätapahtumaan osallistuu viestin lähettäjän, sen vastaanottajan, viestin ja kanavan lisäksi kääntäjä tai tulkki. Hän on toisaalta lähtökielisen viestin vastaanottaja ja toisaalta tulokielisen viestin lähettäjä. (Vehmas-Lehto 1999, )

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA Johanna Nummila - Johanna Suomalainen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk Hanna Laulaja Maria Takamaa Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö

Lisätiedot

POJASTA MIEHEKSI, TYTÖSTÄ NAISEKSI SEKSUAALIVALISTUSTA VIITTOMAKIELELLÄ

POJASTA MIEHEKSI, TYTÖSTÄ NAISEKSI SEKSUAALIVALISTUSTA VIITTOMAKIELELLÄ POJASTA MIEHEKSI, TYTÖSTÄ NAISEKSI SEKSUAALIVALISTUSTA VIITTOMAKIELELLÄ Paula Mattila Eeva Rautanen Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS H. C. ANDERSENIN SADUSTA PIENI MERENNEITO

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS H. C. ANDERSENIN SADUSTA PIENI MERENNEITO VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS H. C. ANDERSENIN SADUSTA PIENI MERENNEITO Heidi Hannula Marja Kirjavainen Eeva Pekanheimo Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 Aika torstai 9.6.1997 kello 12.00-16.00 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Poissa Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

HUUMORIN KÄÄNTÄMINEN VIITTOMAKIELELLE NÄYTELMÄSSÄ IDEAPARKKI

HUUMORIN KÄÄNTÄMINEN VIITTOMAKIELELLE NÄYTELMÄSSÄ IDEAPARKKI HUUMORIN KÄÄNTÄMINEN VIITTOMAKIELELLE NÄYTELMÄSSÄ IDEAPARKKI Niina Lehtinen ja Sanni Niemelä Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS NAUTELANKOSKEN MUSEOALUEEN ESITTELYSTÄ

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS NAUTELANKOSKEN MUSEOALUEEN ESITTELYSTÄ VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS NAUTELANKOSKEN MUSEOALUEEN ESITTELYSTÄ Minna Anttila Pauliina Seppä Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki

Lisätiedot

Viitalantie 221, 60640 Isokoski

Viitalantie 221, 60640 Isokoski Venestalon pelastussuunnitelma, joka sisältää sammutus- ym. turvallisuusohjeita Viitalantie 221, 60640 Isokoski TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Venestalo on Veneskoski-Viitala-seura ry:n omistama kylätalo, joka

Lisätiedot

Tuomari antaa luvan aloittaa auttamistoiminnan! Tuomari antaa luvan lopettaa auttamistoiminnan!

Tuomari antaa luvan aloittaa auttamistoiminnan! Tuomari antaa luvan lopettaa auttamistoiminnan! RASTI 3 TEHTÄVÄ / ENSIAPU 1 Kilpailuparin on osoitettava hallitsevansa EA 1 -tason tiedot ja taidot. Tehtävät perustuvat SPR:n ensiapuohjeisiin. Tehtäviin perehtymiseen ja niiden tekemiseen on aikaa tasan

Lisätiedot

YKSI KOLUMNI, KOLME KÄÄNNÖSTÄ Käännösten kolme erilaista lähestymistapaa

YKSI KOLUMNI, KOLME KÄÄNNÖSTÄ Käännösten kolme erilaista lähestymistapaa YKSI KOLUMNI, KOLME KÄÄNNÖSTÄ Käännösten kolme erilaista lähestymistapaa Kaisa Kujala Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTENKIRJASTA OTTO JA KEIJUVAUVA SADUT JA KUVAKIRJAT VIITTOMAKIELISEN LAPSEN ELÄMÄSSÄ

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTENKIRJASTA OTTO JA KEIJUVAUVA SADUT JA KUVAKIRJAT VIITTOMAKIELISEN LAPSEN ELÄMÄSSÄ VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTENKIRJASTA OTTO JA KEIJUVAUVA SADUT JA KUVAKIRJAT VIITTOMAKIELISEN LAPSEN ELÄMÄSSÄ Jertta Kangas Essi Miettinen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun

Lisätiedot

Anne Joukanen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

Anne Joukanen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) VIITTOMAKIELISET KOULULAISET VIITTOMAKIELEN TULKIN TUKENA KÄÄNNÖSPROSESSISSA Yhteistoiminnallinen kääntäminen Mauri Kunnaksen Viikingit tulevat -kirjan tarinoista Anne Joukanen Opinnäytetyö, kevät 2008

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 16. KOKOUS 4.12.2000

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 16. KOKOUS 4.12.2000 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 16. kokouksesta 4.12.2000. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

KÄÄNNÖS TULI ON IRTI! -NÄYTTELYYN

KÄÄNNÖS TULI ON IRTI! -NÄYTTELYYN KÄÄNNÖS TULI ON IRTI! -NÄYTTELYYN viittomakielinen internetvideo saavutettavuuden mahdollistajana Anni Kirjonen ja Anna Uttula Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin

Lisätiedot

Kodin kokonaisturvallisuus

Kodin kokonaisturvallisuus Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)

Lisätiedot

TÖRKEET NAKKISORMETKIN Viittomakielinen käännöstyö Turkulaiseen suomen kielen puupankkiin

TÖRKEET NAKKISORMETKIN Viittomakielinen käännöstyö Turkulaiseen suomen kielen puupankkiin TÖRKEET NAKKISORMETKIN Viittomakielinen käännöstyö Turkulaiseen suomen kielen puupankkiin Marika Laine ja Terhi Saari Opinnäytetyö, kevät 2013 Diakonia-ammattikorkeakoulu Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Lyhyt ensiapuopas. Ensiaputaito on osa arkipäivän turvallisuutta

Lyhyt ensiapuopas. Ensiaputaito on osa arkipäivän turvallisuutta 1 Lyhyt ensiapuopas Ensiaputaito on osa arkipäivän turvallisuutta Tapaturmat, onnettomuudet tai äkilliset sairastumiset kotona, työpaikalla tai vapaa-aikana kuuluvat arkipäivään. Näissä tilanteissa perheenjäsenen,

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

PERUSTYÖKALUJEN VIITTOMIA CD-ROM- LEVYLLÄ

PERUSTYÖKALUJEN VIITTOMIA CD-ROM- LEVYLLÄ PERUSTYÖKALUJEN VIITTOMIA CD-ROM- LEVYLLÄ Mika Leppänen Jukka Teirmaa Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

YKSI ASIA JOHTI TOISEEN JA TÄSSÄ SITÄ NYT OLLAAN Suomen kansan innoittamat sanonnat käännettynä suomalaiselle viittomakielelle

YKSI ASIA JOHTI TOISEEN JA TÄSSÄ SITÄ NYT OLLAAN Suomen kansan innoittamat sanonnat käännettynä suomalaiselle viittomakielelle YKSI ASIA JOHTI TOISEEN JA TÄSSÄ SITÄ NYT OLLAAN Suomen kansan innoittamat sanonnat käännettynä suomalaiselle viittomakielelle Jenny Kolbe ja Henna Oinonen Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

VISUAALISUUS VIITOTUSSA PUHEESSA

VISUAALISUUS VIITOTUSSA PUHEESSA VISUAALISUUS VIITOTUSSA PUHEESSA Sari Kajarila ja Marjo Nuutinen Opinnäytetyö, syksy 2013 Diakonia-ammattikorkeakoulu Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) TIIVISTELMÄ Kajarila,

Lisätiedot

Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu

Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu Wiipurin Sudet Helena Kiiskinen Virve Puheloinen-Anttila Tervetuloa ensiapukoulutukseen! Opiskelemme Saimaan ammattikorkeakoulussa sairaanhoidon ja ensihoidon

Lisätiedot

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. Vatsan ultraäänitutkimuksen asiakasohjeiden kääntäminen suomalaiselle viittomakielelle

OPINNÄYTETYÖ. Vatsan ultraäänitutkimuksen asiakasohjeiden kääntäminen suomalaiselle viittomakielelle OPINNÄYTETYÖ Vatsan ultraäänitutkimuksen asiakasohjeiden kääntäminen suomalaiselle viittomakielelle Iines Pääkkönen Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) Huhtikuu 2015 www.humak.fi HUMANISTINEN

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Kieltäni ei saa tuhota Suomalaisella viittomakielellä tuotetun runon kääntäminen suomen kielelle Minna Leminen Viittomakielentulkin koulutusohjelma 240 op huhtikuu/2012

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 25. KOKOUS 25.10.2003

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 25. KOKOUS 25.10.2003 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 25. kokouksesta 25.10.2003. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

JULISTAEN JOULUN RAUHAA Fenomenologinen lähestymistapa joulurauhan julistuksen kääntämiseen

JULISTAEN JOULUN RAUHAA Fenomenologinen lähestymistapa joulurauhan julistuksen kääntämiseen JULISTAEN JOULUN RAUHAA Fenomenologinen lähestymistapa joulurauhan julistuksen kääntämiseen Jenni Herranen ja Johanna Kotiaho Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Viittomakielen ja tulkkauksen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. Luovuttaminen kannattaa aina

OPINNÄYTETYÖ. Luovuttaminen kannattaa aina OPINNÄYTETYÖ Luovuttaminen kannattaa aina Käännöstyö Veripalvelun internetsivuille sanastotyötä hyödyntäen Antti Aarnio & Lotta Hulkkonen Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) 04/2014 www.humak.fi

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Pelkkä kääntäminen ei riitä. Näkemyksiä laulujen tulkkauksesta

Pelkkä kääntäminen ei riitä. Näkemyksiä laulujen tulkkauksesta Pelkkä kääntäminen ei riitä Näkemyksiä laulujen tulkkauksesta Laura Hurme ja Anni Kervinen Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

OPPITUNTI 3: ONNETTOMUUDEN SEURAUKSIA VOI RAJOITTAA

OPPITUNTI 3: ONNETTOMUUDEN SEURAUKSIA VOI RAJOITTAA OPPITUNTI 3: ONNETTOMUUDEN SEURAUKSIA VOI RAJOITTAA Copyright: 2014 SPEK, Tekstit: Eevi-Kaisa Yrjölä, Ulkoasu: HUVILA Brand & Design, ISBN: 978-951-797-483-7, Kopiointirajoitus: Tämän sähköisen oppimateriaalin

Lisätiedot

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 24 liikkeen Taiji Sisältö 1. Aloitusliike...2 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 4. Harjaa polvea ja käännä askelta molemmille puolille...7

Lisätiedot

Sähköposti tehokäyttöön

Sähköposti tehokäyttöön Sähköposti tehokäyttöön Tarja Chydenius Anna Perttilä SÄHKÖPOSTI TEHOKÄYTTÖÖN 1 Sähköpostin etuja 1 2 Sähköposti ei ole aina paras valinta 1 3 Sähköpostin laatiminen 2 3.1 Vastaanottaja 2 3.2 Otsikkorivi

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi videon liitemateriaali (Saat ilmaisen kopion videosta: www.taichi18.com) Voit vapaasti jakaa ohjekirjan niiden kanssa, jotka tarvitsevat sitä,

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS PAAVO-PROJEKTIN IKÄIHMISTEN ITSEARVIOINTIMENETELMÄLOMAKKEESTA

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS PAAVO-PROJEKTIN IKÄIHMISTEN ITSEARVIOINTIMENETELMÄLOMAKKEESTA VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS PAAVO-PROJEKTIN IKÄIHMISTEN ITSEARVIOINTIMENETELMÄLOMAKKEESTA Mari Lahti - Kristiina Wallenius Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun toimipaikka Viittomakielentulkin

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä olevilla komponenteilla? Voisiko jollakin ohjelmointikielellä

Lisätiedot

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien intojen vastaavuustaulukko Syksystä 2012 alkaen Tampereen yliistossa otetaan käyttöön uusi etussuunnitelma. Siitä eteenpäin yliistossa järjestetään

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Liiketaitovalmiuksen testi SHA:n pelaajien seurantatapahtumissa ohjeistus sääntöihin ja suoritusten arviointiin

Liiketaitovalmiuksen testi SHA:n pelaajien seurantatapahtumissa ohjeistus sääntöihin ja suoritusten arviointiin LT-Pallo testi (liiketaitovalmiudet pallon kanssa) m 4m 4m LT-Pallo testi suoritetaan tarkasti sääntöjen mukaisesti. Suoritus kellotetaan sekuntikellolla ja tekniset suoritukset arvioidaan, ja perusteella

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009. Antti-Juhani Kaijanaho. 7. joulukuuta 2009

TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009. Antti-Juhani Kaijanaho. 7. joulukuuta 2009 TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 7. joulukuuta 2009 Sisällys Sisällys Seuraava deadline Vaihe F maanantai 14.12. klo 12 rekisteriallokaatio Arvostelukappale

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Ensihoito on osa arkipäivää. Vuolenkosken VPK PIKAOPAS. Lyhyt ensiapuopas

TIIVISTELMÄ Ensihoito on osa arkipäivää. Vuolenkosken VPK PIKAOPAS. Lyhyt ensiapuopas TIIVISTELMÄ Ensihoito on osa arkipäivää Vuolenkosken VPK PIKAOPAS Lyhyt ensiapuopas Sisällys Toiminta ensiaputilanteessa... 2 Kun soitat 112 hätäpuhelun... 2 Hätäensiapu... 2 Näin autat tajutonta, hengittävää

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TAKAKANNESSA AIKUISEN ELVYTYSKAAVIO

TAKAKANNESSA AIKUISEN ELVYTYSKAAVIO ENSIAPUOPAS SISÄLLYSLUETTELO 4...ELOTTOMUUDEN SELVITTÄMINEN 6...HENGITYKSEN TARKASTAMINEN 8...AIKUISEN ELVYTYS 10...LAPSEN ELVYTYS 12...TAJUTTOMAN ENSIAPU JA KYLKIASENTO 14...VIERASESINE HENGITYSTEISSÄ

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä. Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1.

Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä. Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1. Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1.2014 Viittomakieli tapa jolla kuurot viestivät keskenään Suomessa n. 5000

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta:

Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta: Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta: Simo Siitonen Henri Backman Maaret Castrén Olli Haikala Helena Kärnä Teuvo Määttä Lasse Putko Tom Silfvast Harri Vertio lääkintäprikaatikenraali, LT,

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

FINNAIRIN MATKUSTAMOTURVAOHJEEN KÄÄNNÖS KANSAINVÄLISELLE VIITTOMISELLE

FINNAIRIN MATKUSTAMOTURVAOHJEEN KÄÄNNÖS KANSAINVÄLISELLE VIITTOMISELLE FINNAIRIN MATKUSTAMOTURVAOHJEEN KÄÄNNÖS KANSAINVÄLISELLE VIITTOMISELLE Leena Rauhamäki Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LAITOKSESSA ALOITTANEIDEN OPISKELIJOIDEN HÄTÄENSIAPUVALMIUDET

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LAITOKSESSA ALOITTANEIDEN OPISKELIJOIDEN HÄTÄENSIAPUVALMIUDET LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LAITOKSESSA ALOITTANEIDEN OPISKELIJOIDEN HÄTÄENSIAPUVALMIUDET LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

Lautakunnan kommentteja "Matemaattisia viittomia" -cd-romin viittomistosta ja Käpylän iltaoppikoulussa käytettävästä matemaattisesta viittomistosta

Lautakunnan kommentteja Matemaattisia viittomia -cd-romin viittomistosta ja Käpylän iltaoppikoulussa käytettävästä matemaattisesta viittomistosta Tekstiliite 3. Suomalaisen viittomakielen lautakunnan 13. kokous 27.5.2000 / 6. Mikkelin "Matemaattisia viittomia" -cd-rom. 1 Päivi Johansson, Kuurojen Liito ja Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä. Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTEN LYHYTELOKUVAAN POIKA JA VESI

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTEN LYHYTELOKUVAAN POIKA JA VESI VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTEN LYHYTELOKUVAAN POIKA JA VESI Oili Heimonen Eveliina Virkkunen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

SYNTAKSI JA TULKE. Syntaksin havainnollistaminen suomalaisen viittomakielen tulkkeessa

SYNTAKSI JA TULKE. Syntaksin havainnollistaminen suomalaisen viittomakielen tulkkeessa SYNTAKSI JA TULKE Syntaksin havainnollistaminen suomalaisen viittomakielen tulkkeessa Elina Aarnio ja Stella Lindström Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Viittomakielen ja tulkkauksen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. Viittomakielinen tiedote Vaasan Taiteiden Yö -tapahtumasta

OPINNÄYTETYÖ. Viittomakielinen tiedote Vaasan Taiteiden Yö -tapahtumasta OPINNÄYTETYÖ Viittomakielinen tiedote Vaasan Taiteiden Yö -tapahtumasta Ari-Pekka Viita Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) Huhtikuu 2015 www.humak.fi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Viittomakielentulkin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot