HÄTÄENSIAPUOHJEET VIITTOMAKIELELLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄTÄENSIAPUOHJEET VIITTOMAKIELELLÄ"

Transkriptio

1 HÄTÄENSIAPUOHJEET VIITTOMAKIELELLÄ Elina Mertanen - Miia Nikander - Piritta Vänttinen Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Mertanen, Elina - Nikander, Miia - Vänttinen, Piritta Hätäensiapuohjeet viittomakielellä Turku, syksy s., 2 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) Tämä opinnäytetyö on viittomakielinen käännös hätäensiapuohjeista. Siihen kuuluu video ja kirjallinen osa. Työn tarkoituksena on lisätä informatiivisen viittomakielisen materiaalin tarjontaa sekä viittomakielisille että muille viittomakielestä kiinnostuneille. Käännöksen lähdetekstinä ovat Suomen Punaisen Ristin Ensiapuoppaan ja internetsivujen hätäensiapuohjeet. Hätäensiaputoimenpiteisiin kuuluvat tilanteen selvitys, tajuttoman ensiapu, puhalluselvytys, puhalluspaineluelvytys, suurien verenvuotojen tyrehdyttäminen ja sokin ehkäisy. Käännösprosessi koostui lähdetekstien analysoinnista ja niiden muokkaamisesta yhtenäiseksi tekstiksi sekä viittomakielisen version kääntämisestä ja sen kuvaamisesta. Kuvattujen versioiden viittomakieltä ja käännösratkaisuja analysoitiin ja muokattiin useaan kertaan. Lopputuloksena on 18 minuutin pituinen viittomakielinen video hätäensiapuohjeista. Videossa vuorottelevat kertoja ja ensiapuesimerkit. Kirjallinen osa käsittelee erityisesti käännösprosessia. Siinä esitellään kääntämisen teorioita, joita käännöksessä on sovellettu, sekä viittomakielen rakennetta. Kirjallisuutena on käytetty pääasiassa kääntämisen teoriaan ja viittomakieleen liittyviä teoksia. Prosessin aikana haasteeksi osoittautui asiatyylinen viittominen. Tyyleistä ei toistaiseksi ole tehty kattavaa tutkimusta. Myöskään viittomakielen sanajärjestystä ei ole yksiselitteisesti määritelty. Käännösratkaisut perustuvat kääntäjien kokemukseen ja kielitaitoon. Opinnäytetyön toisena ohjaajana oli kasvatustieteiden ylioppilas Tiina Saarijärvi, jonka äidinkieli on viittomakieli. Hän antoi meille neuvoja viittomakielen asiatyylistä ja sanajärjestyksestä natiivin kielenkäyttäjän näkökulmasta. Asiasanat: hätäensiapu, kääntäminen, viittomakielen rakenne, viittomakielinen video Säilytyspaikka: DIAK Turun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Elina Mertanen, Miia Nikander, Piritta Vänttinen Emergency First Aid Instructions in Finnish Sign Language Autumn pages, 2 Appendices The Diaconia Polytechnic, Turku Unit Degree Program in Sign Language Interpretation, Sign Language Interpreter The aim of the present study was to make a video-translation of the emergency first aid instructions in Finnish Sign Language. The purpose was to bring new informative signed material available to those using Sign Language as their mother tongue as well as to those who are interested in it. This study is divided into two parts: the signed video and the written part. The source materials for the translation were the emergency first aid instructions of the Finnish Red Cross First Aid Guidebook, and the emergency first aid instructions of Finnish Red Cross on the Internet. Emergency first aid consists of the assessment of the situation, the first aid to the unconscious, mouth to mouth resuscitation, CPR (Cardio-Pulmonary Resuscitation), the stopping of major external bleeding and preventing shock. In the translation process the source texts were analysed and transformed into a video script. After that, the script was translated into Finnish Sign Language and filmed. The Language and the translations in filmed versions were analysed and worked upon. As a result there is an 18-minute signed video of emergency first aid instructions. The video consists of signed information and demonstrations of first aid transactions. The written part is focused on the process of translation. The structure of Sign Language and the theories used in making the translation are introduced in the written part. Translation theories and strategies used in the study are Popper s theory, Skopos theory, Dynamic Equivalence and Pragmatic Adaptation. One challenge during the whole process was to find the formal style in Finnish Sign Language. There is no research made about it. Also the grammatical order of signs has not been clearly defined. Decisions made in the translation are based on the writers own experience. The second tutor of the study was Tiina Saarijärvi, who is a native signer. She was able to give some answers concerning the formal style, sign order and Deaf culture. Keywords: Emergency First Aid, Translating, Signed Video, the Structure of Finnish Sign Language This study is stored at the library of Diaconia Polytechnic, Turku Unit

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 6 2. ENSIAPU Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutus Hätäensiapu 8 3. VIITTOMAKIELEN RAKENNE Viittoman rakenne Lauserakenne Lausetyypit Paikantaminen Osoitukset Roolinvaihto Polysynteettiset viittomat ja klassifikaattorit Ei-manuaaliset elementit KUUROJEN KULTTUURISTA KÄÄNTÄMISEN TEORIAA Popperin teoria Skoposteoria Dynaaminen ekvivalenssi Pragmaattimen adaptaatio Käännösprosessin vaiheita Analyysivaihe Siirtovaihe Muotoiluvaihe Hyvän kääntäjän ominaisuuksia 22

5 6. KÄÄNNÖSPROSESSI Glossaus Käännettävän tekstin valinta Käännöksen hahmottelu Ensimmäinen videoitu käännös Korjauksia viittomatasolla Korjauksia lausetasolla Toinen videoitu käännös Korjauksia viittomatasolla Korjauksia lausetasolla Muutokset suomenkieliseen tekstiin Valmis video Viittomataso Lausetaso TEKNINEN TOTEUTUS POHDINTA LÄHTEET 41 LIITTEET Liite 1. Video: Hengittääkö hän? Hätäensiapuohjeet viittomakielellä Liite 2. Videon suomenkielinen teksti

6 1. JOHDANTO Opinnäytetyö mme on viittomakielinen käännös hätäensiapuohjeista. Työhön kuuluu video (Liite 1) ja kirjallinen osa. Video on suunniteltu käytettäväksi esimerkiksi opetusmateriaalina. Työn tekijöitä yhdistää kiinnostus kääntämiseen. Halusimme käännöksen lähdetekstiksi nimenomaan asiatekstin. Aluksi suunnittelimme kääntävämme Kelan Tunne Perusturvasi -sarjasta yhden osan. Huomasimme tekstin sisältävän paljon vaihtuvaa tietoa, joten käännös vanhentuisi nopeasti. Aloimme etsiä uutta aihetta. Yksi meistä sai SPR:n ensiapukurssilla idean hätäensiapuohjeiden kääntämisestä, ja ajatus tuntui kaikista mielekkäältä. Aloitimme käännösprosessin kevättalvella Kokosimme käännettävän tekstin kolmesta eri lähteestä, sillä emme löytäneet yhtä tekstiä, joka olisi sellaisenaan sopinut käännettäväksi. Kuvasimme raakaversion, jota muokkasimme omien huomioidemme ja ohjaajiemme palautteen pohjalta. Syyskuussa 2003 kuvasimme videon toisen version, johon otimme mukaan myös ensiapuosiot. Kolmannessa eli viimeisessä kuva uksessa yritimme ottaa kaiken huomioon sekä kuvaustekniikan että viittomakielen näkökulmasta. Valmiissa videossa vuorottelevat viittoja ja havainnollistavat esimerkit hätäensiavusta. Käännösprosessin aikana meitä auttoivat työmme kaksi ohjaajaa, tulkkikouluttaja Ulla Veitonen ja kasvatustieteen yo Tiina Saarijärvi, jonka äidinkieli on viittomakieli. Häneltä saimme neuvoja viittomakielisiin ratkaisuihin ja kulttuurierojen huomioimiseen. Ensiapuasioissa konsultoimme sairaanhoitaja Elina Kottelinia. Hän on Suomen Punaisen Ristin hyväksytty ensiapuopettaja (HEO). Videon teknisen toteutuksen hoidimme itse. Opinnäytetyömme kirjallisen osion pääpaino on käännöksen tekemisessä ja sen analysoinnissa. Alussa kerromme lyhyesti Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutuksesta ja

7 7 hätäensiavusta. Luvussa 3 käymme läpi viittomakielen rakennetta ja erityisesti sen lauserakennetta. Luku 4 sisältää tietoa kuurojen kulttuurista. Viidennessä luvussa esittelemme käännöksemme pohjana käyttämiämme kääntämisen teorioita. Luku 6 käsittelee käännösprosessin vaiheita. Seitsemännessä luvussa kerromme työn teknisestä toteutuksesta. Lopuksi tarkastelemme työtämme kokonaisuutena. Pohdimme sen onnistumista, epäkohtia, hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä. Käännöksen tekeminen on pidempi prosessi kuin tulkkaus. Kääntäessä on mahdollisuus palata tekstiin ja korjata sitä. Tulkkaus on ainutkertainen suoritus. Tulevaa ammattiamme ajatellen kääntäminen on hyödyllistä. Tulevaisuudessa tulkkien työhön kuuluu enemmän esimerkiksi lausuntojen, ohjeiden, lakitekstien ja kirjallisuuden kääntämistä suomen kielestä viittomakieleen ja päinvastoin (Hynynen, Pyörre & Roslöf 2003, 144). Koko käännösprosessin ajan meitä askarrutti muutama viittomakieleen ja kääntämiseen liittyvä kysymys. Millainen on viittomakielen sanajärjestys? Kuinka videokuvaaminen vaikuttaa viittomiseen? Millainen on viittomakielen asiatyyli? Saimme kääntämisen kautta paljon pohdittavaa viittomakielestä ja omista taidoistamme, joihin ei tulkatessa välttämättä ehdi kiinnittää huomiota. Käännösprosessin aikana kielitajumme ja -taitomme kohenivat. 2. ENSIAPU Ensiapu on osa sairastuneen tai loukkaantuneen auttamistapahtumaa, johon kuuluvat pelastaminen, ensiapu, hätäilmoitus, ensihoito ja jatkohoito. Auttamisvelvollisuus on määritelty laissa, joten jokaisella on velvollisuus auttaa ja oikeus saada apua. ( Ensiapu. Corame Oy:n www-sivut )

8 Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutus Suomessa oli vielä 1970-luvun alussa monia ensiapukoulutusta järjestäviä organisaatioita, ja opetus oli laadultaan vaihtelevaa. Suomen Punainen Risti uudisti koko ensiapukoulutusjärjestelmänsä vuonna Koulutusta keskitettiin ja standardisoitiin ja ensiapuopettajien koulutusta parannettiin. Lääkintöhallitus hyväksyi SPR:n ensiapujärjestelmän yleisesti noudatettavaksi malliksi Suomessa vuonna ( Vuosien varrelta. Suomen Punaisen Ristin www-sivut ) Suomen Punaisen Ristin piirit ja osastot järjestävät ensiapukoulutusta jatkuvasti ympäri Suomen. Koulutuksen tavoitteena on lisätä ensiaputaitoja ja auttamisvalmiutta sekä edistää ja tukea terveyttä. Kurssisisältöjä sovelletaan koulutettavan ryhmän mukaan. SPR:n ensiapukursseilla koulutetaan vuosittain noin suomalaista. ( Opi ensiaputaidot. Suomen Punaisen Ristin wwwsivut ) 2.2. Hätäensiapu Opinnäytetyömme on käännös hätäensiapuohjeista. "Hätäensiavulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa ensiapua. Hätäensiaputoimenpiteillä pyritään turvaamaan loukkaantuneen hengitys ja verenkierto sekä estämään hänen tilansa huononeminen ammattiavun tuloon saakka. Ensiavun viivästymistä on vaikea korjata, siksi ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevia. Hätäensiaputoimenpiteet ovat samat oli kysymyksessä sairauskohtaus tai tapaturma. ( Ensiapu. Corame Oy:n www-sivut ) Hätäensiaputoimenpiteisiin kuuluvat sairastuneen tai loukkaantuneen tilan selvittäminen, hengitysteiden avaaminen, puhalluselvytys, kylkiasento, puhalluspaineluelvytys, verenvuodon tyrehdyttäminen ja sokin ehkäisy. ( Ensiapu. Corame Oy:n www-sivut )

9 9 3. VIITTOMAKIELEN RAKENNE Viittomakieli on kuurojen käyttämä luonnollinen kieli, joka koostuu käsien liikkeistä, eleistä ja ilmeistä. Viittomakielellä on oma kielioppinsa ja rakenteensa. Kieltä vastaanotetaan näköaistin avulla, joten katsekontakti on tärkeä tekijä viitottaessa. Viittomakieli ei ole saanut kielen asemaa kaikissa maissa, sillä puheen ajatellaan olevan olennainen osa kieltä. (Takala 2002, ) Suomalaisen viittomakielen oikeudellinen asema turvattiin lailla vuonna Suomen perustuslain 17 :n 3 momentin mukaan viittomakieltä käyttävien ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. (Lappi 2000, 72.) 3.1. Viittoman rakenne Viittomat muodostavat viittomakielen sanaston eli leksikon (Rissanen 1990, 23) ja ne ovat verrattavissa puhuttujen kielten sanoihin (Käsillä kääntäjät 2003, 13). Aikoinaan viittomia pidettiin jakamattomina yksiköinä. William Stokoe julkaisi vuonna 1960 tutkimuksen viittoman rakenteesta. Hän jakoi viittoman kolmeen osaan: käsimuotoon, paikkaan ja liikkeeseen ja käytti näistä nimitystä kereemit puhuttujen kielten foneemien sijaan. (Takkinen 2002, 8.) Useat tutkijat laskevat myös orientaation omaksi kereemikseen. Viittomakielen kereemien funktio on sama kuin puhutun kielen foneemien eli ne erottavat merkityksiä toisistaan. Puhutun kielen foneemit järjestäytyvät peräkkäisesti, mutta viittomakielen kereemit samanaikaisesti. (Rissanen 1990, 44, 88.) Käsimuoto on kämmenen ja sormien muodostama kokonaisuus, joka esiintyy viittoman aikana. Se voi muuttua viittoman aikana, eli yhdessä viittomassa voi olla enemmän kuin yksi käsimuoto. (Käsillä kääntäjät 2003, 20.) Käsimuototyyppejä on lukuisia. Pienikin muutos käsimuodossa voi vaikuttaa viittoman merkitykseen. (Rissanen 1990, )

10 10 Artikulaatiopaikalla tarkoitetaan sitä kohtaa viittojan edessä olevassa tilassa tai viittojan keholla, jossa tai jonka läheisyydessä viittoma toteutuu. Artikulaatiopaikat voidaan jakaa neljään pääluokkaan: neutraalitila, ei-dominoiva käsi, pää ja vartalo. Nämä jaetaan edelleen pienempiin alueisiin. (Savolainen 2000, 176.) Liike kuuluu monipuolisuutensa vuoksi viittoman vaikeimmin kuvattavien piirteiden joukkoon. Termillä viittoman liike viitataan yleensä yksinomaan käsien liikkeeseen. Lähes kaikkiin viittomiin sisältyy liikettä. Varsinaista viittoman liikettä edeltää siirtymäliike, jonka aikana kädet liikkuvat viittoman tuottamisen aloituspaikkaan. Jokaisesta viittoman liikkeestä voidaan kuvata sen suunta, tapa, käsien interaktio (kopiointi, vuoroliike, vastaliike) ja kosketus. (Savolainen 2000, ) Orientaatiolla tarkoitetaan käsien asentoa viittojan vartaloon nähden. Viittoman kuvauksessa pitää ottaa huomioon kämmenen suunta ja se, mihin rystyset osoittavat. (Rissanen 1990, 87.) Viittomakielessä on viittomia, joita erottaa toisistaan vain orientaation ero. Esimerkkejä tällaisista minimipareista ovat viittomat LEIPÄ, RAHA ja ASIA. (Takkinen 2002, 31.) Viittomat voidaan muodostaa yhdellä tai kahdella kädellä. Oikeakätinen henkilö viittoo yhden käden viittomat yleensä oikealla eli dominoivalla kädellään. Vasenta kättä kutsutaan tällöin ei-dominoivaksi kädeksi. Viittoja ei voi mielivaltaisesti vaihdella kätisyyttään viittomisen aikana, vaan toisen käden on oltava dominoiva. Kahden käden viittomissa molemmat kädet voivat olla yhtä aktiivisia tai toinen voi dominoida. Viimeksi mainituissa viittomissa käsillä voi olla joko erilaiset tai samanlaiset käsimuodot. (Rissanen 1990, ) 3.2. Lauserakenne Suomalaisen viittomakielen lauseoppia on toistaiseksi tutkittu vähän (Rissanen 2000, 147). On kuitenkin huomattu, että useiden maiden viittomakielten rakenteet

11 11 noudattavat samoja periaatteita. Viittomakielen ikoninen luonne vaatii, että asiat esitetään nimenomaan visuaalisesti mielekkäässä järjestyksessä. Esimerkiksi syy tai tilanteen aiheuttaja viitotaan ennen seurausta. Viittomakielisessä kerronnassa ja tilanteiden kuvailussa pyritään noudattamaan järjestystä aika paikka kuka teki mitä teki. Järjestys ei kuitenkaan ole ehdoton. Siitä voidaan poiketa esimerkiksi silloin, kun korostetaan jotakin asiaa. (Paunu 1983, 90, 92, 114.) Lausetyypit Lauseet voidaan jakaa niiden käyttötarkoituksen perusteella toteaviin, kysymys-, käsky- ja ehtolauseisiin. Lyhimmillään lause voi olla yhden viittoman mittainen. (Käsillä kääntäjät 2003, 27.) Toteavalla lauseella tarkoitetaan lausetta, jolla kerrotaan tarkoitteesta ja sen toiminnasta ja/tai sijainnista. Se voi olla myönteinen tai kielteinen. Tarkoitteeseen viittaava viittoma sijoitetaan yleensä lauseen alkuun. Sen jälkeen tulevat viittomat, joilla kerrotaan tarkoitteen sijainnista ja/tai toiminnasta. Myönteiseen lauseeseen voi liittyä päännyökyttelyä. Kieltoa voidaan ilmaista pelkällä päänpudistuksella tai kieltoa ilmaisevalla viittomalla, johon usein liittyy päänpudistus. (Käsillä kääntäjät 2003, ) Kysymyslauseet jaetaan kysymysviittoman vaativiin kysymyksiin, kyllä eikysymyksiin ja retorisiin kysymyksiin. Jos lauseessa on kysymystä ilmaiseva viittoma, sen paikka on joko lauseen alussa tai sekä alussa että lopussa. Lisäksi viittojan ilme supistuu, pää työntyy vähän eteenpäin ja hartiat voivat hieman nousta. Kyllä ei-kysymyslauseissa ei ole erillistä kysymysviittomaa eikä tarkkaa viittomajärjestystä, josta lauseen voisi tunnistaa kysymyslauseeksi. Näissä lauseissa viittojan silmien seutu avautuu ja viittoja kumartuu hieman eteenpäin. Lauseen viimeinen viittoma jää ilmaan eli kädet pysähtyvät ja jäävät ikään kuin odottamaan vastausta. Retorisiin kysymyslauseisiin ei odoteta vastausta. Niitä

12 12 seuraa yleensä pieni tauko, ennen kuin viittoja jatkaa tarinaansa. Retorisen kysymyksen aikana viittojan kulmakarvat nousevat ja silmät suurenevat. (Käsillä kääntäjät 2003, ) Ehdollinen ilmaisu on yleensä virkkeen alussa. Sen tunnusmerkkinä voi olla viittoma EHKÄ, JOS, mutta ehto ilmaistaan usein myös pelkillä ei-manuaalisilla rakenneosilla, kuten kulmakarvojen kohottamisella. Yleensä ehtolauseen lopussa on pieni tauko ja vasta sen jälkeen ilmaistaan, mitä tapahtuu, jos ehto täyttyy. (Käsillä kääntäjät 2003, 30.) Käskylauseessa käskeminen ilmenee sekä verbissä että verbiin liitettävässä osoituksessa. Verbi on usein lauseen alussa ja osoitus tuotetaan intensiivisemmin kuin tavallinen osoitus. Käskylauseessa viittoja luo kiinteän katsekontaktin käskettävään ja muuttaa ilmettään. (Käsillä kääntäjät 2003, 31.) Tiukassa käskyssä ilme voi olla vihainen, tuima tai vaativa. Lievemmässä kehotuksessa se on miedompi. (Paunu 1983, 63.) Paikantaminen Viittomakieliselle ilmaisulle on tyypillistä, että ensin mainitaan aika ja paikka, ja luodaan ikään kuin näyttämö kerrottavaa asiaa varten. Tämän jälkeen voidaan paikantaa tekijät näyttämölle, ja kertoa, mitä tapahtuu. (Malm & Östman 2000, 28) Viittoja voi palata sijoittamiinsa kohteisiin kerronnan edetessä. Viittomatilan kolmiulotteinen käyttö on tärkeää erityisesti viestin vastaanottajan kannalta. (Paunu 1983, 29.)

13 Osoitukset Osoitusten yhtenä tehtävänä on paikantaa tarkoite viittomatilaan. Niillä voidaan ilmaista, missä kohdassa viittomatilaa tarkoite sijaitsee suhteessa viittojaan tai muihin tarkoitteisiin. Osoitusten toisena tehtävänä on toimia puheenaiheenmerkitsijöinä. Niillä voidaan viitata myös aiemmin paikannettuihin tarkoitteisiin, jotka eivät konkreettisesti ole läsnä eivätkä nähtävissä. Osoitus voi olla manuaalinen tai ei-manuaalinen. Manuaalisissa osoituksissa käytetään yleisimmin G-käsimuotoa, mutta myös B-käsimuoto on mahdollinen. Eimanuaalissa osoituksissa viittojan katse toimii osoituksena. (Käsillä kääntäjät 2003, 26.) Roolinvaihto Roolinvaihdolla tarkoitetaan viittojan samaistumista kohteeseen, josta hän kertoo, jota hän kuvailee tai jonka tekemisiä tai sanomisia hän tuo esille. Roolinvaihto edellyttää muutoksia esimerkiksi katseen ja vartalon suunnassa, mimiikassa ja viittomatavassa. (Paunu 1983, 173, 181.) Yhden kertomuksen aikana viittoja voi esiintyä monessa eri roolissa, ja hän voi vaihtaa roolista toiseen useita kertoja tarinan edetessä (Käsillä kääntäjät 2003, 36) Polysynteettiset viittomat ja klassifikaattorit Kiinteillä viittomilla on perusmuoto ja rajallinen merkitys, mutta polysynteettisillä viittomilla niitä ei ole. Polysynteettistä viittomaa on vaikea kuvata, koska se vastaa usein merkitykseltään pitkää ilmausta tai kokonaista lausetta. (Suomalaisen viittomakielen perussanakirja 1998, 29.) Polysynteettisten viittomien merkitys on sidottu käyttöyhteyteensä, joten erilaisissa lauseyhteyksissä se voi tarkoittaa eri asiaa (Jantunen 2003, 76).

14 14 Polysynteettisen viittoman käsimuodosta käytetään nimeä klassifikaattori eli luokanosoitin (Käsillä Kääntäjät 2003, 15). Yleisimmät klassifikaattorit ovat G, B ja 5. Ne heijastavat pääviittomansa tarkoitteen tai sen osan tyypillistä näkyvää ominaisuutta ja voivat olla sidoksissa toiseen viittomaan. (Rissanen 1990, 96.) Käsimuotoon yhdistetään usein erilaisia liikkeitä, paikkoja, ilmeitä ja huulioita. Niillä voidaan kuvata esimerkiksi ihmisten ja kulkuvälineiden liikkumista, kuten autolla ajoa mutkaisella tiellä. (Suomalaisen viittomakielen perussanakirja 1998, 29.) Polysynteettinen viittoma on aina verbi. Se ilmaisee tapahtumista, toimintaa tai tilaa. Kiinteästä viittomasta poiketen polysynteettisen viittoman jokainen rakenneosa kantaa merkitystä myös yksinään. (Käsillä kääntäjät 2003, 14.) 3.3. Ei-manuaaliset elementit Osa kiinteistä viittomista sisältää myös ei-manuaalisia piirteitä. Niitä ovat pään ja vartalon liikkeet, ilmeet sekä suun liikkeet ja asennot eli huuliot. Foneemeiksi voidaan laskea ainakin ne ei-manuaaliset piirteet, jotka muuttavat viittoman perusmerkityksen toiseksi. (Savolainen 2000, 183.) Ei-manuaaliset elementit eivät tavallisesti esiinny yksinään, vaan kerrostuvat viittoman tai viitotun jakson päälle. Tosin joskus käy niin, että viittoja turvautuu kertovassa tekstissä pelkkään mimiikkaan. Myös ei - manuaaliset elementit voivat kantaa merkitystä, jolloin niillä joko täydennetään tai kumotaan käsien viesti. (Rissanen 1990, 101.) Kasvojen liikkeiden tuottamisessa keskeisiä ovat kulmakarvat, silmät, posket ja suu. Kulmakarvat voivat olla ylhäällä tai alhaalla, silmät sirrillään tai laajennettuina ja posket lommollaan tai pullistuneina. Pää ja vartalo toimivat osin yhdessä, mutta niillä on myös itsenäisiksi tulkittavia liikkeitä. Pää voi nyökätä, liikkua eteen ja taakse tai kiertyä oikealle ja vasemmalle ja edestakaisin. Vartalo voi liikkua eteen, taakse, vasemmalle, oikealle ja sivulta sivulle. (Savolainen 2000, 184.) Viittomakielinen virke voidaan muuttaa kielteiseksi pelkän päänpudistuksen avulla (Käsillä kääntäjät 2003, 28).

15 15 Suun asentoja ja liikkeitä kutsutaan huulioiksi. Huuliot voidaan jakaa viittomakielisiin huulioihin ja suomen kielen sanahahmoihin. Viittomakieliset huuliot ovat puhutusta kielestä riippumattomia, suomalaisen viittomakielen omia tuotoksia. Viittomakielinen huulio voi olla esimerkiksi mutrussa oleva suu tai kevyesti yhteen puristetut huulet, joiden välistä puhalletaan ilmaa. Suomenkielisellä sanahahmolla tarkoitetaan viittoman aikana useimmiten äänettömästi muodostettua sanaa tai sen alkuosaa. Huulion perustana on jokin viittoman suomenkielisistä merkityksistä. Joissakin tapauksissa huulio ei suuremmin vaikuta viittoman merkitykseen, mutta tiettyjen viittomien perusmerkitys voi sen myötä vaihtua. (Savolainen 2000, ) 4. KUUROJEN KULTTUURISTA Kuurot ovat ryhmä, jolla on omat käyttäytymiskoodinsa ja arvonsa, jotka opitaan ja välitetään sukupolvelta toiselle. Kuurojen kulttuuri on yhteisön kokonainen elämäntapa, joka perustuu näön varassa elämiseen ja yhteiseen kieleen. Kuurojen kulttuurin omaksuminen merkitsee sitä, että opitaan käyttäytymään kuten viittomakielinen kuuro henkilö. (Jokinen 2000, 94, 98.) Kuurojen yhteisön vahvin tuntomerkki on yhteinen kieli, viittomakieli. Liittyminen kuurojen yhteisöön edellyttää viittomakielen oppimista tai ainakin sen hyväksymistä. (Jokinen 2000, 90.) Viittomakieli on gesturaalis-visuaalinen viestintäjärjestelmä eli viestintäkanava on ei-äänellinen. Viittoja pyrkii käyttämään kaikki visuaaliset keinot kielellisen viestin välittämiseksi. (Rissanen 1990, 5.) Tyypillisimpiä eroja kuurojen ja kuulevien käyttäytymisnormien välillä ovat erot katsekontaktissa, kasvojen ilmeiden ja eleiden käytössä sekä fyysisen kontaktin ja kosketuksen säännöissä (Jokinen 2000, 94). Viittomakielessä jatkuva katsekontakti

16 16 on välttämätön. Katsekontaktin katkeaminen tai puuttuminen on epäkohteliasta, sillä se on merkkinä kyllästymisestä. (Humphrey & Alcorn 2001, 3.11.) Ilmeet antavat viitotusta sanomasta tärkeätä lisäinformaatiota, joka tukee ymmärtämistä. Ilmeiden avulla ilmaistaan myös, millainen lausetyyppi on kyseessä. (Savisaari & Vanne 1979, 37.) Puhutuissa kielissä äänensävyt ja intonaatio viestivät puhujan tunteista, kun taas viittomakielessä tunteet ilmaistaan visuaalisesti ilmeillä ja eleillä, sekä viittomaa muuntelemalla (Humphrey & Alcorn 2001, ). Suomalaisessa kuulevien kulttuurissa fyysinen kontakti ja koskettelu on tarkkaan rajattua. Kuurot käyttävät kosketusta esimerkiksi huomion herättämiseen. Kosketus ei ole aina samanlainen, vaan sitä varioidaan tilanteen mukaan. (Jokinen 2000, 94.) Kuurojen kulttuuri on prosessi, joka siirtää kuurojen kulttuurin sisältämät arvot, uskomukset ja käyttäytymistavat sukupolvelta toiselle. Viittomakielen lisäksi kulttuuri välittyy arjen ongelmien ratkaisukeinojen ja käyttäytymismallien kautta. (Jokinen 2000, 97.) 5. KÄÄNTÄMISEN TEORIAA Kääntämisen ja tulkkauksen yläkäsitteenä voidaan käyttää sanaa translaatio. Kääntämiselle on tyypillistä, että lähde- ja kohdetekstit säilyvät, ja käännökseen voidaan myöhemmin palata ja sitä voidaan korjata. Käännettävän tekstin, josta käytetään myös nimityksiä lähdeteksti, lähdekielinen tai lähtökielinen teksti, ei tarvitse olla kirjallisessa muodossa. Käännös eli tulo- tai kohdekielinen teksti voi olla myös muussa kuin kirjallisessa muodossa. Tulkkaukselle on tyypillistä, ettei toimintaa tai sen tulosta voida korjata. Tämä voi johtua siitä, että lähde- ja kohdeteksti ovat olemassa vain suullisina eikä ainutkertaiseen suoritukseen ole mahdollisuutta myöhemmin palata. (Reiss & Vermeer 1986, )

17 17 Professori Inkeri Vehmas-Lehto (1999, 11) määrittelee kääntämisen ja tulkkauksen kaksikieliseksi viestinnäksi. Se on perinteisesti eroteltu niin, että kääntäminen on kirjallista ja tulkkaus suullista. Kaksi- tai monikielistä viestintää ovat myös tekstin toimittaminen ja tekstin tuottaminen. Kaksikielisessä viestinnässä tekstin toimittaminen tarkoittaa, että lähtökielinen teksti saatetaan kohdekieliseen asuun, mutta siihen tehdään muutoksia, esimerkiksi tekstiä lyhennetään. Tekstin tuottaminen on kaksikielistä viestintää esimerkiksi silloin, kun artikkelin pohjana käytetty materiaali on eri kielellä kuin itse artikkeli kirjoitetaan. (Vehmas-Lehto 1999, 11.) Kielellä on muoto ja merkitys, joihin pragmaattiset seikat lisäksi vaikuttavat. Pragmatiikka kiinnittää huomiota kielen ja sen käyttäjien väliseen suhteeseen. Kääntäminen voi osoittautua mahdottomaksi, jos vaadimme, ettei kääntäminen saa aiheuttaa minkäänlaista muodonmuutosta, tiedonhukkaa tai tiedonlisäystä. Käännös ei siis lähes koskaan ole sekä muodon että merkityksen osalta peilikuvaan verrattava lähtötekstin toisinto. Kieli on sidoksissa konkreettiseen todellisuuteen. Kääntämiseen vaikuttavat yleislingvistiset periaatteet, erityiskielten omat periaateratkaisut ja kielten edustamat erilaiset kulttuuritaustat. (Ingo 1990, 18, 22 23, 105.) Toisinaan kääntämisen teorian hyödyllisyyttä epäillään, koska se ei yleensä anna vastauksia konkreettisiin käännösongelmiin. Vehmas-Lehto kirjoittaa käännösteorioita käsittelevässä Kopiointia vai kommunikointia -teoksensa esipuheessa seuraavasti: Teos ei anna valmiita vastauksia siihen, miten pitäisi kääntää, mutta toivon, että se antaa käsityksen siitä, mihin seikkoihin käännettäessä kannattaa kiinnittää huomiota. (Vehmas-Lehto 1999, 5.) Andrew Chestermanin (2001, 341) mukaan teoria jostakin tarkoittaa katsantoa tai näkemystä jostakin. Aikojen saatossa sana teoria on saanut abstraktimpia merkityksiä, kuten pohdinta tai jopa spekulaatio. Kääntäminen ilman teoriaa on kääntämistä ilman omaa näkemystä ja ilman itsekritiikkiä. (Chesterman 2001,

18 ) Seuraavissa luvuissa käydään läpi joitakin kääntämisen teorioita, joita työhön liittyvässä käännöksessä on sovellettu Popperin teoria Karl Popperin mukaan (Chesterman 2001, 342) kaikki tieto saa alkunsa ongelmien ratkaisemisesta. Hänellä on yksinkertainen kaava, jota voi soveltaa lähes mihin tahansa ongelmaan: P1 -> TT -> EE -> P2 P1 (problem 1, ongelma 1), on lähtöongelma, joka voi olla mikä tahansa asia, johon halutaan löytää vastaus tai ratkaisu. TT (tentative theory, alustava teoria) on ensimmäinen vaihtoehto, joka näyttää sopivan ratkaisuksi tai hypoteesiksi. Seuraavaksi alustava teoria on testattava. EE (error elimination, virheiden poistaminen) tarkoittaa ensimmäisen version testaus- ja hiontavaihetta. Teoriaa ei voi osoittaa oikeaksi, mutta sen voi osoittaa vääräksi tai puutteelliseksi. Kriittisyys on tässä vaiheessa erittäin tärkeää. EE ei johda totuuteen tai oikeaan vastaukseen, vaan uuteen ongelmaan P2, joka on toivottavasti parempi versio kuin P1. Lopullista totuutta ei kuitenkaan voi löytää. (Chesterman 2001, ) Popperin teoria sopii kääntämisen lähtökohdaksi, koska sen avulla voidaan ratkaista sekä pääkysymys että pienempiä, käännösvalintoja ja -strategioita koskevia kysymyksiä. Kuinka tämä teksti pitäisi kääntää? Miten tietty sana tai lause käännetään? Kuinka säilytetään tekstin rytmi ja huumori? (Chesterman 2001, )

19 Skoposteoria Kreikan kielen skopos-sana merkitsee tavoitetta tai päämäärää. Skopos-sanan synonyymejä voivat olla myös tarkoitus ja funktio. Skoposteorian perussääntö kuuluu: Kaiken kääntämisen ratkaiseva tekijä on käännöksen tarkoitus. Kohdekielinen teksti nähdään informaatiotarjouksena lähdekielisestä tekstistä. Käännös tehdään eli tarjotaan silloin, kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi kohdekulttuurin ja -kielen näkökulmasta. Skoposteoria korostaa tulkin työtä käännösprosessissa: kääntäjä viime kädessä päättää, mitä käännetään ja millä tavalla. Tätä arviota varten hänellä on oltava vahva sekä lähde- ja kohdekielen että lähde- ja kohdekulttuurin tuntemus. Kääntämisessä on aina kielen lisäksi otettava huomioon myös kulttuuri. Kulttuuri vaikuttaa siihen, mistä ja kuinka puhutaan tai kirjoitetaan. (Reiss & Vermeer 1986, 9, 12-13, 18, 48, 50, 55.) Kääntäjän toimintaa ohjaa käännöksen vastaanottajaryhmän huomioon ottaminen, ja käännös on tehtävä kohdekulttuurin muoto- ja funktio-odotusten vaatimalla tavalla. Kuitenkin käännöksen tulee jäädä niin lähelle lähdetekstiä tehtävältään ja muodoltaan, kuin käännöksen tarkoitus sallii. (Reiss & Vermeer 1986, 49, 52.) Skoposteoriaa on kritisoitu siitä, että se antaa kääntäjälle liikaa vapauksia, eikä lähdetekstin kirjoittajaa tai lähdetekstiä kohtaan näytä olevan mitään velvollisuuksia. Christiane Nord on täydentänyt skoposteoriaa lojaalisuuden käsitteellä (Koskinen 2001, 381). Sillä tarkoitetaan sitoutumista lähde- ja kohdetekstin tilanteisiin, sekä kääntäjän vastuuta lähtötekstin lähettäjälle ja kohdetekstin vastaanottajalle. Lojaalisuuteen liittyy myös kääntäjän näkyvyys, jolloin kääntäjän vapautta käännöstä tehdessään rajoitetaan: muutoksia saa tehdä, mutta kaikkien osapuolten on tiedettävä, millaisia ne ovat ja millä perusteella ne on tehty. (Koskinen 2001, 381.)

20 Dynaaminen ekvivalenssi Eugene A. Nidan (Vehmas-Lehto 1999, 54) käännösteoria on ensimmäinen kommunikatiivinen käännösteoria, joihin myös edellä esitelty skoposteoria kuuluu. Nida kehitti dynaamisen ekvivalenssiteorian vastapainoksi formaaliselle ekvivalenssille, jota aiemmin käytettiin esimerkiksi Raamatun käännöksissä. Formaalinen ekvivalenssi pyrkii mahdollisimman suureen muodolliseen vastaavuuteen, ja siitä käytetään myös nimityksiä sanasanainen tai sanatarkka käännös. (Vehmas-Lehto 1999, 27, 55.) Dynaamisen ekvivalenssin perusidea on, että käännöksen arvoa ei mitata lähtö- ja kohdetekstin suhteen perusteella, vaan arvio tehdään kielen ja tekstin ulkopuolella. Nidan mukaan kielenulkoinen tekijä on käännöksen vastaanottajan reaktio. Ekvivalenssikäsitykseen kuuluu myös se, että käännöksessä käytetään luontevaa tulokieltä. Jos tulokieli ei ole luontevaa, lukija ei voi reagoida siihen samoin kuin lähtötekstin vastaanottaja. Dynaaminen ekvivalenssikäsitys poikkeaa aiemmista teorioista siinä, että käännettäessä poiketaan joskus lähtötekstin kielellisestä muodosta, mutta myös sen merkityksestä. Käännös tuodaan lähemmäksi vastaanottajan kulttuuria. (Vehmas- Lehto 1999, 56.) Dynaamista ekvivalenssiteoriaa on kritisoitu siitä, että vastaanottajan reaktioita on vaikeaa tai mahdotonta mitata. Dynaaminen ekvivalenssiteoria ei myöskään sovi kaikkiin käännöksiin, joihinkin sopii paremmin funktionaalisempi ekvivalenssi. Näiden teorioiden välillä on runsaasti välimuotoja. Dynaaminen ekvivalenssi soveltuu kuitenkin moniin teksteihin. (Vehmas-Lehto 1999, 58.) Nidan teoria on kommunikatiivinen, jolloin kääntäminen käsitetään kommunikoinnin eli viestinnän muodoksi. Kaksikielinen viestintä eroaa yksikielisestä siinä, että viestintätapahtumaan osallistuu viestin lähettäjän, sen vastaanottajan, viestin ja kanavan lisäksi kääntäjä tai tulkki. Hän on toisaalta lähtökielisen viestin vastaanottaja ja toisaalta tulokielisen viestin lähettäjä. (Vehmas-Lehto 1999, )

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Kodin kokonaisturvallisuus

Kodin kokonaisturvallisuus Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Besai Muñoz Sanchez 11NS

Besai Muñoz Sanchez 11NS ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Besai Muñoz Sanchez 11NS ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Ensiapu on loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla annettavaa apua. Sitä käytetään vammojen

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. 1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio

Lisätiedot

AUTTAJAKURSSIN N TOTEUTUSOHJE

AUTTAJAKURSSIN N TOTEUTUSOHJE Keskustoimisto Ensiapukoulutus AUTTAJAKURSSIN N TOTEUTUSOHJE Puhutaan yhdessä ensiavun merkityksestä suomalaisille koko 140 v juhlavuotemme ajan. Tämän tueksi on suunniteltu nk. Auttajakurssi. Kurssi on

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS NAUTELANKOSKEN MUSEOALUEEN ESITTELYSTÄ

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS NAUTELANKOSKEN MUSEOALUEEN ESITTELYSTÄ VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS NAUTELANKOSKEN MUSEOALUEEN ESITTELYSTÄ Minna Anttila Pauliina Seppä Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

KÄÄNNÖS TULI ON IRTI! -NÄYTTELYYN

KÄÄNNÖS TULI ON IRTI! -NÄYTTELYYN KÄÄNNÖS TULI ON IRTI! -NÄYTTELYYN viittomakielinen internetvideo saavutettavuuden mahdollistajana Anni Kirjonen ja Anna Uttula Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Avaa sovellus (PERUSAURORA)

Avaa sovellus (PERUSAURORA) 23.12.2010. Päivitetty 12.01.2011. Täydennetty 01.02.2011 Kaarina Karjalainen 1 Tehdyn numeron kopioiminen omalle osastolle Tämä on ohje numeroiden kopioimista varattaville/lainattaville lehdille. Pääsääntönä

Lisätiedot

PERUSTYÖKALUJEN VIITTOMIA CD-ROM- LEVYLLÄ

PERUSTYÖKALUJEN VIITTOMIA CD-ROM- LEVYLLÄ PERUSTYÖKALUJEN VIITTOMIA CD-ROM- LEVYLLÄ Mika Leppänen Jukka Teirmaa Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 H3t1, Exercise 3.1. H3t2, Exercise 3.2. H3t3, Exercise 3.3. H3t4, Exercise 3.4. H3t5 (Exercise 3.1.) 1 3.1. Find the (a) standard form, (b) slack form of the

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma Tämän jälkeen valitse kieleksi Suomi VÄLILEHTI 1 PERUSTIEDOT Valittuasi kieleksi suomen,

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

1. Taustatietoa näppäimistönkuuntelusta

1. Taustatietoa näppäimistönkuuntelusta Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 5 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 5/7. Tämän vaiheen aikana Lisäämme peliin näppäimet Laitetaan mailat liikkumaan pelaajien ohjaamina Näin ohjelmaamme

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

VISUAALISUUS VIITOTUSSA PUHEESSA

VISUAALISUUS VIITOTUSSA PUHEESSA VISUAALISUUS VIITOTUSSA PUHEESSA Sari Kajarila ja Marjo Nuutinen Opinnäytetyö, syksy 2013 Diakonia-ammattikorkeakoulu Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) TIIVISTELMÄ Kajarila,

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Pirkko Nuolijärvi (klo ) viittomakielentulkit Virpi Thurén (klo ) Lea Tuomaala (- " -)

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Pirkko Nuolijärvi (klo ) viittomakielentulkit Virpi Thurén (klo ) Lea Tuomaala (-  -) PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kahdeksannesta kokouksesta 12.2.1999, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta. Pöytäkirjan

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS

ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS Tilannearvio MITÄ ON TAPAHTUNUT? JOS TILANNE VAATII, SOITA 112! PELASTA VAARASSA OLEVAT! ANNA OIREIDEN MUKAISTA ENSIAPUA! ODOTA RAUHASSA AMMATTIAUTTAJIEN SAAPUMISTA PAIKALLE!

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TAKAKANNESSA AIKUISEN ELVYTYSKAAVIO

TAKAKANNESSA AIKUISEN ELVYTYSKAAVIO ENSIAPUOPAS SISÄLLYSLUETTELO 4...ELOTTOMUUDEN SELVITTÄMINEN 6...HENGITYKSEN TARKASTAMINEN 8...AIKUISEN ELVYTYS 10...LAPSEN ELVYTYS 12...TAJUTTOMAN ENSIAPU JA KYLKIASENTO 14...VIERASESINE HENGITYSTEISSÄ

Lisätiedot

Evantia 360 Teen Start -taulusto

Evantia 360 Teen Start -taulusto Evantia 360 Teen Start -taulusto Evan%a360 Teen Start - taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Ohjeistus kouluttajille

Ohjeistus kouluttajille Ohjeistus kouluttajille Käytyäsi Tajua mut! -toimintamallin kouluttajakoulutuksen olet valmis perehdyttämään kollegoitasi ja oman työyhteisösi jäseniä Tajua mut! -toimintamallin käyttöön. Jos toimipaikkasi

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta:

Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta: Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta: Simo Siitonen Henri Backman Maaret Castrén Olli Haikala Helena Kärnä Teuvo Määttä Lasse Putko Tom Silfvast Harri Vertio lääkintäprikaatikenraali, LT,

Lisätiedot

Evantia360 Senior Hybrid

Evantia360 Senior Hybrid Evantia360 Senior Hybrid Evantia360 Senior Hybrid -kommunikointikansio on suunniteltu erityisesti seniori-ikäisille käyttäjille, mutta lausetasoisena, laajana kommunikointikansiona se soveltuu hyvin kaikenikäisille

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Haku viittomakieliseen luokanopettajakoulutukseen

Haku viittomakieliseen luokanopettajakoulutukseen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Opettajankoulutuslaitos 2001 Haku viittomakieliseen luokanopettajakoulutukseen Henkilötiedot Suku- ja etunimet Henkilötunnus (pv,kk,vv ja tunnusosa) Äidinkieli

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Passihakemukseen liitettävän valokuvan on täytettävä tässä ohjeessa annetut vaatimukset.

Passihakemukseen liitettävän valokuvan on täytettävä tässä ohjeessa annetut vaatimukset. Valokuvaohje Suomessa on siirrytty 21.8.2006 uusiin passikuvavaatimuksiin, jotka perustuvat YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön määritelmiin. Niiden tehtävänä on yhdenmukaistaa passikuvia

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot