VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA
|
|
- Hannu-Pekka Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA Johanna Nummila - Johanna Suomalainen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Johanna Nummila & Johanna Suomalainen. Viittomakielinen käännös Työturvallisuuskorttikoulutuksen kirjallisesta materiaalista. Turku, syksy 2005, 43 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK). Työturvallisuuskortti yleistyy suomalaisilla työpaikoilla. Työturvallisuuskorttikoulutus antaa perustiedot turvallisesta työskentelystä sekä tietoa ja taitoa työperäisten terveyshaittojen ja tapaturmien ennalta ehkäisemiseksi. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kääntää Työturvallisuuskorttikoulutuksen kirjallinen materiaali suomalaiselle viittomakielelle. Käännöksestä tehtiin viitottu video, jonka tarkoitus on toimia koulutukseen osallistuvalle kuurolle tukimateriaalina. Videon avulla kuuro pystyy itsenäisesti opiskelemaan keskeisimmät asiat omalla äidinkielellään. Käännösprosessin analyysivaiheessa tutustuttiin kirjallisen materiaalin sisältöön ja merkityksiin. Kirjallinen materiaali osoittautui hyvin laajaksi kokonaisuudeksi, joten siitä muokattiin tiivistelmä käännöksen pohjaksi. Käännös hioutui koko prosessin ajan. Työn tuloksena on viitottu video. Video toimii kuurolle visuaalisena tiedonvälittäjänä. Samalla se poistaa osallistumisen esteitä ottamalla huomioon kuurojen erityistarpeet. Työn kirjallinen osuus käsittelee käännösprosessia ja käännöksen analyysia. Käännöksen teoreettisena pohjana toimi yleisimmät käännösteoriat, kuten Popperin teoria, skoposteoria, dynaaminen ekvivalenssi ja pragmaattinen adaptaatio. Haastavaa käännöksen tekemisessä oli erityisesti käännettävän materiaalin erikoissanaston hallitseminen molemmilla työkielillä. Ennen kääntämistä asia on ymmärrettävä, jotta sen voi ylipäätään kääntää. Viittomien valinta ja kääntäminen viittomakielelle on monivaiheinen prosessi, sillä käännösvaihtoehtoja on yhtä paljon kuin on kielenkäyttäjiä. Käännösprosessiin perehtymällä haluttiin kokemusta pitkäkestoisesta käännöstyöstä sekä lisätä monipuolista ammatillista osaamista. Asiasanat: työympäristö, työturvallisuus, kääntäminen, viittomakieli, video, esteettömyys
3 ABSTRACT Nummila Johanna & Suomalainen Johanna. Industrial Safety Instruction Card Training Material Translated into Sign Language. Turku, Autumn 2005, 43 pages, 2 appendices. The Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Sign Language Interpretation, Sign Language Interpreter. The aim of the present study was to make a video-translation of the Industrial safety instruction card training material in Finnish Sign Language. It has not been resolved how the Deaf people attend the Industrial safety instruction card training. The aim of the training is to enhance the co-operation in the working place, the continuous improvement of working environments and also the well-being of the personnel. The goal is to improve the safety and productivity at work by producing information and know-how for developing working environments and conditions. The signed video is based on the text material of the training programme. The purpose of the signed video is to support the Deaf people to study in their mother tongue. Another goal for the study was to improve the skills in Finnish Sign Language during the time-taking process of translating the texts. In the working life of Sign Language interpreters it is very rare to work a long-run translation especially with a co-worker. The present thesis consists of two parts, it includes the signed video and a literary part. The written part is focused on the process of translation. The structure of Finnish Sign Language and the translation theories used in the translation process are introduced in the literary part. Translation theories are based on i.a. Popper s theory, Skopostheory, Dynamic Equivalence and Pragmatic Adaptation. During the translation process the text material has been summarized before its translation into Sign Language. Decisions made in the translation are based on the parts of different translation theories and authors own experience. The signed video has been filmed in three different versions. The translation has been modified during the process. The First two draft versions were checked and adjusted by the instructors of the thesis. The Third, final version was edited and made by two media students in The Diaconia Polytechnic Turku Unit. As a result there is a signed video of occupational safety. Hopefully the signed video is used among the Deaf people and it will also be useful to the Industrial safety instruction card trainers and the students who attend the Training Programme of Sign Language Interpreters. Keywords: working environment, occupational safety, Sign Language, translation, video, accessibility
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUS Työturvallisuus Työturvallisuuskeskus Viittomakieliset Työturvallisuuskorttikoulutuksessa VIITTOMAKIELEN RAKENNE Viittoman rakenne Viittomien muodostaminen ja taivutus Lauserakenne LÄHDETEKSTIN KÄÄNTÄMINEN KOHDEKIELELLE Hyvän kääntäjän ominaisuuksia Käännösteoriat Popperin teoria Pragmaattinen adaptaatio Etnografinen käännös Dynaaminen ekvivalenssi Funktionaalinen ekvivalenssi Skoposteoria Käännösprosessin vaiheet KÄÄNNÖSPROSESSIN KUVAUS JA KÄÄNNÖKSEN ANALYSOINTIA Ensimmäinen käännösversio Toinen käännösversio Lopullinen käännös VALMIS VIDEO POHDINTA...38
5 LÄHTEET...41 LIITTEET LIITE 1: Työturvallisuuskorttikoulutuksen kirjallinen materiaali LIITE 2: Viitottu video
6 1 JOHDANTO Viittomakielentulkki toimii kahden kielen ja kulttuurin välittäjänä viittomakielisten ja kuulevien asiakkaiden välillä. Tulkin työhön kuuluvat asioimis- ja opiskelutulkkaus, kääntäminen sekä tukiviittomien opettaminen ja tulkin työstä tiedottaminen. Kasvavin tulkin työala lienee kääntäminen. Viittomakielentulkkikoulutuksessa kääntämiseen keskitytään kuitenkin melko vähän, sillä koulutuksen pääpaino on tulkkauksessa. Halusimme tehdä opinnäytetyönämme käännöksen, koska halusimme saada kokemusta kääntämisestä ja oppia analysoimaan omaa käännösprosessiamme ja tätä kautta kehittää viittomakielen taitoamme ja ammatillisuuttamme. Opinnäytetyömme tavoitteena oli kääntää Työturvallisuuskorttikoulutuksen kirjallinen materiaali viittomakielelle ja työstää siitä video. Tarkoituksena on, että viitottu video toimii Työturvallisuuskorttikoulutukseen osallistuvalle kuurolle tukimateriaalina, jonka avulla kuuro pystyy itsenäisesti opiskelemaan keskeisimmät asiat omalla äidinkielellään. Työn tarkoitus nojautuu esteettömyyden periaatteeseen, jonka tavoitteena on tuoda yhteiskunnan palveluita ja toimintaa myös vähemmistöryhmien saataville. Tähän nivoutuu viittomakielisten suomalaisten perusoikeus ja halu saada yhteiskunnan palveluita omalla äidinkielellään, viittomakielellä. Heillä on tähän oikeus, joka taataan Suomen perustuslaissa (17 ). Ajatus Työturvallisuuskorttikoulutuksen materiaalin kääntämisestä viittomakielelle syntyi alkusyksystä 2004, kun saimme kuulla käännöksen tarpeellisuudesta työelämän taholta. Työturvallisuuskortti yleistyy suomalaisilla työpaikoilla, erityisesti niin sanotuilla yhteisillä työpaikoilla, joissa työskentelee samanaikaisesti useiden eri työnantajien työntekijöitä. Monissa yrityksissä Työturvallisuuskortti on pakollinen, ja se edellytetään jokaiselta yrityksen alueella työskentelevältä henkilöltä. Työturvallisuuskortti on voimassa viisi vuotta. Koulutustarve on siis suuri ja jatkuva.
7 7 Työn suunnittelu alkoi syksyllä Otimme yhteyttä Työturvallisuuskeskukseen, joka vastaa Työturvallisuuskortin koulutusmateriaalista, ja kysyimme, saako koulutusaineistoa kääntää viittomakielelle. Luvan saamisen jälkeen seuraava vaihe oli itse osallistua Työturvallisuuskorttikoulutukseen. Työelämän taholta olemme olleet yhteistyössä Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innovaan, joka mahdollisti meille maksuttoman osallistumisen heidän järjestämäänsä Työturvallisuuskorttikoulutukseen. Tarkoituksenamme oli koulutuksen pohjalta osata kiinnittää materiaalissa huomiota olennaisiin asioihin ja hahmotella suomenkielistä tiivistelmää kirjallisesta materiaalista. Huomasimme jo varhaisessa vaiheessa, että kirjallinen materiaali on niin tiivis ja laaja, ettemme resurssiemme ja työlle varatun ajan puitteissa pysty kääntämään sitä kokonaisuudessaan. Päätimme tehdä materiaalista ensin suomenkielisen tiivistelmän, jonka pohjalta varsinainen käännöstyö toteutettiin. Suomenkielisen tiivistelmän oikeellisuus tarkistettiin Työturvallisuuskeskuksessa. Työmme suunnittelussa ja toteutuksessa ovat auttaneet kaksi ohjaajaamme, tulkkikouluttaja Ulla Veitonen sekä Kuurojen Liiton järjestöohjaaja Kimmo Jompero. Pidimme alusta lähtien tavoitteenamme saada työmme toiseksi ohjaajaksi viittomakielisen kuuron. Hänen avullaan saimme neuvoja yksittäisistä viittomista aina visuaalisiin viittomakielisiin käännösratkaisuihin. Viitotun videon lisäksi työhömme kuuluu kirjallinen osuus, jonka alussa kerromme tarkemmin Työturvallisuuskorttikoulutuksesta ja sen tavoitteista. Tarkastelemme myös koulutuksen tarvetta viittomakielisten keskuudessa sekä kuinka koulutusta on järjestetty kuuroille tähän mennessä. Käsittelemme kohdekielen eli viittomakielen rakennetta ja ilmaisua, koska niiden ymmärtäminen ja oikea käyttö on käännösprosessissa välttämätöntä. Luku neljä käsittelee yleisimpiä kääntämisen teorioita, jotka ovat toimineet käännöstyön perustana ja teoreettisena tukena. Tämän jälkeen syvennymme työmme haastavimpaan osuuteen, käännösprosessin ja käännöksen analysointiin. Käymme läpi vaiheittain, kuinka suomenkielisestä materiaalivihosta muotoutui lopullinen viittomakielinen käännöksemme. Kuudennessa luvussa käsittelemme käännöksestämme tehtyä videota, jonka toteutuksessa asiantuntijoina toimi kaksi medianomiopiskelijaa Diakin Turun yksiköstä. Lopuksi analysoimme ja pohdimme työtämme kokonaisuutena sekä mietimme mahdollisia jatkotutkimuksia ja työmme aiheisiin liittyviä tulevaisuuden näkymiä.
8 8 2 TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUS Työturvallisuuden kehittämiseksi on kehitetty yhteisille työpaikoille valtakunnallinen Työturvallisuuskorttikoulutus. Työturvallisuuskortin ovat kehittäneet suomalaiset teollisuusyritykset työmarkkinajärjestöjen, vakuutusalan ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Työturvallisuuskorttijärjestelmää hallinnoi Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL). TVL nimeää työturvallisuuskorttitoimikunnan, joka valvoo ja ohjaa korttitoimintaa sekä siihen liittyvää rekisteröintiä ja koulutusta. Toimikunnassa ovat edustettuina Työturvallisuuskeskus, jonka tehtävänä on pääasiassa tuottaa koulutusmateriaalia, sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry, joka vastaa koulutuksen rekisteröinnistä. (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto.) Henkilökohtaisen Työturvallisuuskortin suorittamiseen vaaditaan yhden päivän kurssi ja kirjallisen kokeen läpäisy. Kortti on uusittava viiden vuoden välein. (Työturvallisuuskeskus 2004, 1.) Kurssin suoritettua työntekijällä on perustiedot työympäristön vaarojen tunnistamisesta, työsuojelun yleisistä periaatteista ja yhteistoiminnasta työpaikalla sekä valmius omaksua työpaikkakohtainen perehdytys työturvallisuuteen (Työturvallisuuskeskus). Koulutuksen toteutuksesta vastaa TVL:n valtuuttama kurssinjohtaja, joka on saanut Työturvallisuuskortin kouluttajakoulutuksen. Kouluttajakoulutusta tarjoavista tahoista sekä rekisteröidyistä kouluttajista lisätietoa saa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry:ltä. (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.) Työturvallisuuskortti on kehitetty yhteisille työpaikoille, joissa työskentelee samanaikaisesti useita työnantajia ja työntekijöitä. Yhteisiä työpaikkoja voivat olla tehdasalueet, teollisuuslaitokset, rakennustyömaat tai terminaalit. (Työturvallisuuskeskus 2004, 2.) Näissä paikoissa työskentelee myös kuuroja. Koulutuksen järjestäminen kuuroille työntekijöille on ajankohtaista, kuten huomasimme Kuurojen Lehdestä 5/2004. Nykyään kuuro voi osallistua koulutukseen esimerkiksi viittomakielentulkin kanssa ja suorittaa koulutuksen kirjallisen materiaalin pohjalta. Tulevaisuudessa kuuroille voitaisiin räätälöidä oma kurssi, jonka vetäjänä toimisi viittomakielinen.
9 9 2.1 Työturvallisuus Työturvallisuus on tietoa ja taitoa työperäisten terveyshaittojen ja tapaturmien ennalta ehkäisemiseksi. Tätä kautta syntyy ammattitaitoista työtä, laadukkaita tuotteita ja palveluja. Työsuojelu koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Kun työsuojelu kuuluu osana päivittäiseen työntekoon, on helppo luoda toimivia työturvallisuuskäytäntöjä, joiden tavoitteena on varmistaa jokaisen työpaikalla olevan työntekijän turvallisuus. (Työturvallisuuskeskus 2004, 1, 8.) Turvallinen työskentely perustuu ennakointiin ja työn tekemiseen harkiten ja suunnitelmallisesti. Ammattitaitoinen työntekijä tuntee ja tietää työnsä vaaratekijät ja osaa varautua niihin. (Työturvallisuuskeskus.) Työturvallisuuskorttikoulutus antaa perustiedot turvallisesta työskentelystä. Tärkeää on myös huolehtia työpaikkakohtaisesta perehdyttämisestä ja luoda mahdollisimman hyvä yhteistyö yhteisen työpaikan eri osapuolten välille. (Työturvallisuuskeskus 2004, 46.) 2.2 Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus on työmarkkinaosapuolten toimija, joka tuottaa työyhteisöille ajankohtaiseen tietoon perustuvaa koulutusta, tiedotusta, julkaisuja ja kehittämispalveluja, jotta työolot sekä työn terveellisyys, turvallisuus ja tuloksellisuus paranisivat. Toiminnan tavoitteena on kehittää yhteistyötä työturvallisuusalan yhteisöjen välillä toimimalla asiantuntijana eri toimialojen välillä. (Työturvallisuuskeskus.) Työturvallisuuskeskus ylläpitää myös lakisääteistä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluhenkilörekisteriä, johon tallennetaan työpaikkojen työsuojeluhenkilöstön yhteystietoja. (Työturvallisuuskeskus.) Työturvallisuuskeskus vastaa Työturvallisuuskorttikoulutuksen materiaalin tuottamisesta ja kehittämisestä, joka on Työturvallisuuskeskuksen julkaisutoiminnan myydyin tuote (Työturvallisuuskeskus). Koulutusaineistoa on saatavissa myös englannin-, ruotsin-, venäjän- ja vironkielisenä (Työturvallisuuskeskus). Kysyimme Työturvallisuuskeskukselta lupaa saada kääntää materiaali myös viittomakielelle ja lupa myönnettiin.
10 Viittomakieliset Työturvallisuuskorttikoulutuksessa Kuurot ovat yksi Suomen kieli- ja kulttuurivähemmistöistä. Kuurojen yhteisöön kuuluu noin kuuroa, joille viittomakieli on heidän äidinkielensä sekä noin kuulevaa henkilöä, jotka käyttävät viittomakieltä toisena tai vieraana kielenään. (Jantunen 2003, 23.) Kuurojen yhteisön elämäntapa, kuurojen kulttuuri, pohjautuu yhteiseen kieleen ja näön varassa elämiseen. Tämä on luonut jäsentensä tarpeisiin ominaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka luovat pohjan kuurojen identiteetille ja sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Kulttuuri välittyy viittomakielen lisäksi käyttäytymismallien ja arjen ongelmien ratkaisutapojen kautta. Katsekontaktin, kosketuksen, kasvojen ilmeiden ja eleiden käytössä on eroja kuurojen ja kuulevien keskuudessa. Suomalaisessa kuulevien kulttuurissa ilmeitä ja eleitä käytetään säästeliäästi. Fyysinen kontakti on tarkkaan rajattua, samoin katsekontaktia ei ylläpidetä kovin kauan. Kuurojen yhteisön vahvimpaan tuntomerkkiin, viittomakieleen, ilmeet ja eleet taas kuuluvat tärkeänä osana. Myös kosketusta käytetään usein huomion herättämiseen. (Jokinen 2000, 94, ) Koska viittomakieltä vastaanotetaan näköaistin avulla, pysyvän katsekontaktin käyttö on kuurolle tärkeää (Rissanen 1990, 5). Visuaalisuutta ja kosketusta hyödynnetään myös erilaisissa huomio- ja varoitusjärjestelmissä. Esimerkiksi palovaroittimen hälytys, joka normaalisti kuuluu äänenä, muutetaan vilkkuviksi valoiksi tai taskutäristimelle. (KL-Support.) Kuurot ovat kielellisenä vähemmistönä joutuneet koulutuksessa ja työelämässä kohtaamaan ongelmia, jotka liittyvät kommunikaatioon. Koska viittomakieli on valtaväestölle vieras kieli, kommunikaatio-ongelmia esiintyy palvelujen ja tiedon saannissa sekä osallistumisessa yhteiskunnan toimintaan. (Jokinen 2000, ) Kuurot ovat sukupolvien ajan joutuneet taistelemaan vastaan ennakkoluuloja, joiden mukaan he eivät ole kykeneviä harjoittamaan tiettyjä ammatteja. Kuurot ovat kuitenkin vallanneet itselleen ammattialan toisensa jälkeen. Kuurojen ammateista ei ole tarkkoja tilastotietoja, mutta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kuurot ovat toimineet muun muassa käsi-, tehdas- ja rakennustyöläisinä, palvelusväkenä ja henkisen työn tekijöinä. Yleisin miesten ammatti kuurojen keskuudessa on ollut puuseppä ja naisten kotiapulainen tai palvelijatar. (Salmi & Laakso 2005, 247.) Vuonna 1998 kuuroista työskenteli teollisuudessa noin 58%, muulla väestöllä vastaava luku oli noin 21%. Kuurojen työvoiman osuus vuonna 2004 oli noin 50%. Työttöminä kuuroista oli noin 24%. (Börje Hanhikoski, henkilökohtainen
11 11 tiedonanto ) Vuonna 2004 tulkkien välityksellä 193 opiskelevasta kuurosta opiskeli 59 tekniikan ja liikenteen alaa, 37 yleissivistävää alaa, 27 sosiaali- ja terveysalaa, 21 humanistista ja kasvatusalaa, 13 matkailu-, ravitsemus- ja talousalaa, 11 yhteiskunnallisia aineita sekä kaupan ja hallinnon alaa, kahdeksan kulttuurialaa, kaksi luonnonvara- ja ympäristöalaa. Neljä kuuroa opiskelee muuta alaa ja 11:sta ei ole tietoa. (Salmi & Laakso 2005, 419.) Tämä antaa suuntaviivoja sille, että kuuroja työskentelee ja tulee työskentelemään aloilla, joilla tarvitaan Työturvallisuuskorttia. Viittomakielen aseman vahvistamisessa voimakkaasti mukana oleva Kuurojen Liitto on pohtinut Työturvallisuuskorttikoulutuksen järjestämistä. Asiaa käsiteltiin Kuurojen Liiton työelämätoimikunnan ja SAK:n työympäristösihteeri Raili Perimäen toimesta Kiljavan opistolla syksyllä 2004 järjestetyillä koulutuspäivillä. Tähän saakka kuurot ovat osallistuneet koulutukseen tulkin kanssa, mutta yhtenä vaihtoehtona koulutuksen järjestämiselle voisi olla kuuroille räätälöity oma kurssi. (Kuurojen Liitto ry 2004, ) Koulutukselle olisi tarvetta kuurojen keskuudessa. Kuurojen Liiton Etelä-Suomen alueyksikön päällikön Irma Rönkkö-Levolan (Henkilökohtainen tiedonanto ) mukaan Kuurojen Liitolla on suunnitelmissa järjestää Työturvallisuuskeskuksen kanssa yhteistyössä Työturvallisuuskorttikoulutuksen kouluttajakoulutus kuuroille vuonna Koulutuksen toteutus on vielä avoin, joten työmme on hyvin ajankohtainen, sillä työmme tavoitteena on tukea viittomakielisen kuuron osallistumista koulutukseen omalla äidinkielellään. Viitottu video toimii kuurolle suomenkielisen materiaalin tukena, sen avulla kuuro pystyy itsenäisesti opiskelemaan koulutuksen keskeisimmät asiasisällöt omalla äidinkielellään.
12 12 3 VIITTOMAKIELEN RAKENNE Viittomakieli on luonnollinen kieli, joka on syntynyt spontaanisti ihmisten kommunikaation tarpeesta. Viittomakieliä ei ole luotu kuurojen apuvälineeksi taikka sillaksi kuurojen ja kuulevien välille, vaan ne ovat syntyneet kuurojen parissa kuten puhutut kielet kuulevien parissa. (Malm & Östman 2000, 9 10, 16.) Viittomakieli ei siis ole käsimerkeillä ilmaistua suomen kieltä tai pantomiimia. Viittomakieli ei myöskään ole kansainvälistä, vaan jokaisessa maassa on oma viittomakielensä (Hynynen, Pyörre & Roslöf 2003, 67). Suomalaisen viittomakielen oikeudellinen asema on turvattu Suomen perustuslailla vuonna 1995 (Lappi 2000, 72). Viittomakieli on näköaistiin perustuva kuurojen käyttämä viitottu kieli, joka koostuu käsien ja vartalon liikkeistä, ilmeistä ja eleistä. Viittomakielet ovat kuurojen yhteisöissä ympäri maailmaa kehittyneitä kieliä, joista yhdellekään ei ole vakiintunutta kirjallista muotoa, mutta niistä toki löytyy eri tyylilajeja, kuten asiatyyli ja runollinen tyyli. Viittomakielellä on siis oma rakenteensa ja kielioppinsa, aivan kuten puhutuissa kielissäkin. (Malm & Östman 2000, 1.) Kieli on ihmisten luonnollinen viestintäjärjestelmä, joka sisältää kielenkäyttäjien yhteiset normistot eli systemaattisia ilmiöitä ja ilmiön välisiä suhteita, jotka toistuessaan tekevät kielestä opittavaa, käytettävää ja ymmärrettävää. Tästä kielijärjestelmästä voidaan erotella erilaisia osajärjestelmiä, kuten fonologia, morfologia ja syntaksi. Fonologia tutkii kielen pienimpien merkitystä erottelevien rakenneyksikköjen järjestelmää. Puhutuissa kielissä fonologian tutkimuskohteena ovat äänteet, viittomakielessä käsimuotojen, paikkojen, liikkeiden, orientaation ja ei-manuaalisten elementtien muodostama järjestelmä. Morfologia eli muoto-oppi tutkii kielen pienimpiä merkityksiä kantavia muotoja ja niiden järjestelmää. Viittomakielessä morfologinen tutkimus suuntautuu viittoman muodostamisen ja viittoman taivutuksen tutkimiseen. Syntaksilla tarkoitetaan kielen lauseiden ja niiden rakenteiden tutkimusta. Viittomakielestä voidaan tutkia esimerkiksi kysymyslauseen muodostamista. (Jantunen 2003, 9 12, 16 17, 27, 57.)
13 Viittoman rakenne Viittomakielen leksikko eli sanasto muodostuu viittomista (Rissanen 1990, 23). Viittomat voivat olla yksi- tai kaksikätisiä. Jokainen viittoma voidaan myös jakaa pienempiin yksiköihin. Viittoman pienimpiä merkityksiä erottelevia rakenneyksiköitä ovat käsimuoto, paikka, liike, orientaatio ja ei-manuaaliset elementit. Näiden rakenneyksiköiden funktio on verrattavissa puhutun kielen foneemiin, eli ne erottavat merkityksiä toisistaan. (Jantunen 2003, 27 28, 45.) Käsimuoto tarkoittaa kämmenen ja sormien muodostamaa kokonaisuutta, erityisesti sormien asentoa viittoman aikana. Käsimuoto voi muuttua viittoman aikana, joten yksi viittoma voi muodostua useasta käsimuodosta. (Savolainen 2000, 173.) Suomalaisessa viittomakielessä käsimuotoja on lukuisia. Käsimuodot jaetaan kolmeen pääryhmään, sen mukaan moniko sormi osallistuu viittoman tuottamiseen. Nollasormisissa käsimuodoissa ei ulonneta sormia ollenkaan, yksisormisissa yksi ja monisormisissa kaksi tai useampi sormi on irti kämmenestä. Käsimuotojen symboleina käytetään suomen kielen aakkosista lainattuja suuraakkosia, sillä useimmat käsimuodot osallistuvat sormiaakkosiin. (Rissanen 1990, 49, ) Artikulaatiopaikalla tarkoitetaan kohtaa, jossa tai jonka lähellä viittoma toteutetaan. Paikka voi olla viittojan keholla tai se voi olla viittojan edessä olevassa tilassa. Artikulaatiopaikat voidaan jakaa neljään pääluokkaan: pää, vartalo, ei-dominoiva käsi ja neutraalitila. Artikulaatiopaikka pää voidaan jakaa kahdeksaksi foneemiksi: päälaki, otsa/ohimot, silmät, nenä, poski/korva, suu, leuka, kaula ja pää kokonaisuutena. Vartalo jakaantuu edelleen neljään foneemiin: hartiat, rinta/vatsa, vyötärö ja jalat. (Savolainen 2000, ) Yleensä viittoma suoritetaan samalla pääalueella, mutta on myös joukko viittomia, joissa kosketetaan kahta artikulaatiopaikkaa. Tällainen kaksoiskosketusviittoma on esimerkiksi viittoma ÄITI, jossa käsi koskettaa ensin rintaa ja sen jälkeen leukaa. (Rissanen 1990, 73.) Lähes jokaiseen viittomaan sisältyy liikettä. Yleensä termillä viittoman liike kuvataan käsien liikettä, joten vartalon, pään ja kasvojen liikkeistä on mainittava erikseen. Viittoman liikkeestä voidaan erotella foneemit, jotka jaetaan seuraaviin ryhmiin: liikkeen suunta, tapa, käsien interaktio ja kosketus. Varsinaista viittoman liikettä edeltää
14 14 siirtymäliike, jolloin kädet siirtyvät viittoman aloituspaikkaan. Liikkeen suunta voi olla pysty-, sivu- tai syvyyssuunnassa, eli ne liikkuvat kolmiulotteisessa viittomatilassa kaikkiin suuntiin. (Rissanen 1990, ) Liikkeen tapa jaotellaan makroliikkeisiin eli olka- ja kyynärvarren liikkeisiin sekä mikroliikkeisiin eli ranteen ja sormien liikkeisiin. Makroliikkeitä ovat ympyrä- ja kääntöliike sekä suora liike. Sormien väristely ja ranteen taivutukset lukeutuvat mikroliikkeisiin. Kaksikätisissä viittomissa on määriteltävä, kuinka molemmat aktiiviset kädet liikkuvat suhteessa toisiinsa. Käsien interaktioon liittyvät foneemit ovat kopiointi, vuoro- tai vastaliike. Yhdellä tai kahdella kädellä voidaan viittomaa tuottaessa koskettaa päätä, vartaloa, ei-dominoivaa kättä tai kädet voivat koskettaa toisiaan neutraalitilassa. Kosketukset voidaan jakaa alkukosketukseen, jolloin viittoma alkaa kosketuksella, loppukosketukseen, jolloin viittoma päättyy kosketukseen tai viittomassa voi olla alku- ja loppukosketus, jatkuva kosketus tai hipaisu. (Savolainen 2000, ) Orientaatio tarkoittaa käsien asentoa viittojan vartaloon nähden, erityisesti tärkeää on kämmenen suunta ja se, mihin rystyset osoittavat. Orientaatiolla ja sen muutoksilla on keskeinen merkitys verbaaliviittomissa, joissa viittoman liike ja kämmenen suunta ilmentävät suoraan tekemisen lähteen ja kohteen. Esimerkiksi OPETTAA viittoman merkitys muuttuu, jos liike ja orientaatio vaihtuvat eteenpäin suuntautuneista osoittamaan itse viittojaa päin. (Rissanen 1990, 87.) Viittomat sisältävät ei-manuaalisia elementtejä, joita ovat pään ja vartalon liikkeet, ilmeet sekä suun liikkeet ja asennot eli huuliot (Savolainen 2000, 183). Ei-manuaaliset elementit eivät useinkaan esiinny yksinään, vaan ne kerrostuvat viittoman päälle. Eimanuaaliset rakenteet voivat kuitenkin kantaa merkityksiä, jolloin ne joko täydentävät tai kumoavat käsillä ilmaistun viestin. (Rissanen 1990, 101.) Kulmakarvat, silmät, posket ja suu ovat keskeisiä elementtejä kasvojen liikkeiden tuottamisessa. Pää ja vartalo toimivat osittain yhdessä, mutta esimerkiksi pelkällä päänpudistuksella voidaan viittomakielinen virke muuttaa kielteiseksi. Suun liikkeet ja asennot eli huuliot voidaan jakaa suomenkielen sanahahmoihin ja viittomakielisiin huulioihin. Suomenkielinen sanahahmo tarkoittaa viittoman aikana useimmiten äänettömästi muodostettua sanaa tai sen alkuosaa. Viittomakielinen huulio on riippumaton puhutusta kielestä, ja se voi olla esimerkiksi mutrussa oleva suu. (Savolainen 2000, )
15 15 Nämä edellä mainitut rakenneyksiköt erottelevat viittomien merkityksiä. Muuttamalla vain yhtä rakenneyksikköä, yksittäinen viittoma voi saada eri merkityksen. Esimerkiksi muuttamalla viittoman MUISTAA A-käsimuoto B-käsimuodoksi, viittoman merkitykseksi saadaan TIETÄÄ. Suomalaisessa viittomakielessä on viittomia, joissa on vain yksi käsimuoto, liike, paikka ja orientaatio. Tällainen viittoma on esimerkiksi viittoma SUOLA. Tämä on kuitenkin melko harvinaista, sillä useimmissa viittomissa on rakenneyksiköiden jonoja eli sekvenssejä. Esimerkiksi viittomassa VALTA on paikkojen jono, sillä dominoiva käsi on viittoman alussa ei-dominoivan käden puolella rintaa ja siirtyy sitten omalle puolelleen. (Jantunen 2003, ) 3.2 Viittomien muodostaminen ja taivutus Tutustumme lyhyesti viittomakielen morfologiaan niiltä osin, joihin olemme paneutuneet käännöstyötä tehdessämme. Morfologiset ilmiöt viittomakielessä luokitellaan sen perusteella, kuuluvatko ne viittomanmuodostusoppiin vai viittoman taivutusoppiin. Tekijäjohdosten avulla voidaan verbaaliviittomista muodostaa tekijää ilmaiseva nominaaliviittoma. Esimerkiksi viittoma KIRJOITTAA saa merkityksen KIRJOITTAJA, kun sen perään lisää tekijäjohdoksen. Tekijäjohdos voi esiintyä myös itsenäisenä, jolloin se merkitsee henkilöä. (Jantunen 2003, ) Yhdistämisellä voidaan luoda yhdysviittomia kielessä jo olevia viittomia yhteen liittämällä. Usein yhdistettävissä viittomissa tapahtuu morfologisia muutoksia, kuten toistojen katoamista. Yhdistämistä on tapahtunut suomalaisen viittomakielen historiassa, sillä esimerkiksi viittoma ANTEEKSI on alun perin muodostunut viittomista KILTTI ja PYYHKIÄ-POIS. Nykyään niitä ei enää erota toisistaan. (Jantunen 2003, ) Sormiaakkosia käytetään usein uusien viittomien tuottamiseen, jolloin suomenkielinen sanahahmo sormitetaan kokonaisuudessaan. Sormiaakkosia sisältävät viittomat jaetaan kolmeen ryhmään. Leksikaalistuneet sormitukset rakentuvat useasti kahdesta tai useammasta sormiaakkosesta ja niitä voidaan pitää tunnusmerkkisinä viittomina.
16 16 Esimerkki tällaisesta viittomasta on TELEVISIO, TV. Alkukirjainviittoma on esimerkiksi ENERGIA, joka on johdettu VOIMA viittomasta sormiaakkosjohtimen avulla. Myös KYSYÄ ja TEE kuuluvat tähän ryhmään. Sormiaakkosia sisältäviin yhdysviittomiin kuuluvat esimerkiksi E-PILLERI ja VIRUS. (Jantunen 2003, ) 3.3 Lauserakenne Viittomakielessä lauserakenne pyrkii noudattamaan järjestystä aika, paikka, kuka teki, mitä teki. Järjestys ei ole kuitenkaan ehdoton, vaan sitä voidaan muuttaa, esimerkiksi kun halutaan korostaa jotakin asiaa. Suomalainen viittomakieli noudattaa kerrontatapaa, jossa ensin tuodaan esille pääasia, topiikki, ja vasta sen jälkeen siihen liittyvät määreet ja selvitykset. Esimerkiksi adjektiivit sijoittuvat viittomakielisessä lauseessa pääsanan jälkeen, PALLO PUNAINEN. Kun tiedetään esimerkiksi mihin kuvaava viittoma liittyy, on huomattavasti helpompaa hahmottaa viitottu kokonaiskuva. (Paunu 1983, 92, 114.) Viittomakielessä lauseet voidaan jakaa muun muassa toteaviin, kielto-, kysymys- ja käskylauseisiin (Jantunen 2003, 94). Myönteiseen lauseeseen voi liittyä pään nyökyttelyä, kielteinen lause taas ilmaistaan usein päänpudistuksella ja kieltoa ilmaisevalla viittomalla. Usein kielteiset ilmaisut tulevat lauseen loppuun. Ensin siis tuodaan asia esille, ja sitten se tehdään kielteiseksi esimerkiksi EI-viittomalla. Kysymyslauseisiin liitetään kysymysviittoma, ja viittojan kasvot ja vartalo ilmentävät kysymystä kysyvällä ilmeellä ja vartalon työntymisellä eteenpäin. Viittomakielestä voidaan erottaa kaksi erilaista kysymysilmettä. Kysymyksissä, joihin vastataan kyllä tai ei, kysymysilme on avonainen. Kulmakarvat ovat tällöin ylhäällä, silmät ovat suurina ja otsa työntyy hieman eteenpäin. Kun kysyjä odottaa tarkempaa vastausta ja kysymykseen liittyy kysymysviittoma, ilme on suppeampi. Kulmakarvat ovat vetäytyneinä alaspäin, silmät ovat sirrillään ja leuka työntyy eteenpäin. Käskylauseissa viittominen muuttuu ponnekkaaksi. Myös ei-manuaalisilla elementeillä lause voidaan muuttaa käskyksi, esimerkiksi käyttämällä tuimaa tai tiukan käskevää ilmettä. Ehtolause ilmaistaan usein virkkeen alussa olevalla viittomalla JOS, mutta se voidaan ilmaista myös pelkillä eimanuaalisilla elementeillä, esimerkiksi kulmakarvojen kohotuksella. Jos-lause
17 17 noudattaa järjestystä, jossa syy viitotaan ennen seurausta, eli ensin viitotaan jos-lause ja sitten kerrotaan, mitä siitä seuraa. (Paunu 1983, 63, , , 110.) 3.4 Ikonisuus, paikantaminen ja simultaanisuus Viittomakielen rakenteen peruspiirteisiin kuuluu ikonisuus, paikantaminen ja simultaanisuus. Ikonisuus on kuvainnollisuutta, joka tarkoittaa sitä, että esimerkiksi viittoma muistuttaa sitä mihin sillä viitataan. (Rissanen 1990, ) Ikonisuutta voi sisältyä myös vaikkapa viittoman liikkeeseen, jolloin viittoman merkitystä voidaan muun muassa intensifioida eli vahvistaa. Viitottaessa voimakkaan punainen ei viitota VOIMAKAS ja PUNAINEN, vaan viittoja voimistaa viittoman PUNAINEN liikettä, jolloin liike muuttuu sitkeämmäksi ja kasvojen ilme vahvistuu. (Malm & Östman 2000, 26.) Paikantamisen avulla viittoja voi esitellä viestin vastaanottajalle sellaisia tarkoitteita, jotka eivät välttämättä ole fyysisesti läsnä tilanteessa. Viittoja tekee haluamansa tarkoitteet näkyviksi sijoittamalla ne viittomatilaan. Viittoja ikään kuin rakentaa eteensä pienoismallin, joka ilmentää tarkoitteita ja niiden välisiä suhteita. Paikantaminen perustuu osoittamiseen, jonka avulla huomio kiinnitetään haluttuun kohtaan ja tarkoitteeseen. Osoituksilla voidaan paikantaa tarkoite viittomatilaan, mutta sen avulla voidaan viitata myös aikaisemmin paikannettuihin tarkoitteisiin, jotka eivät ole konkreettisesti läsnä tai nähtävissä. (Rissanen 1990, ) Samanaikaisuudella eli simultaanisuudella tarkoitetaan viittoman rakentumista useammasta rakenneyksiköstä samanaikaisesti. Viittoma rakentuu käsimuodosta, paikasta ja liikkeestä, jotka suoritetaan simultaanisti. Myös pidempi viitottu viesti voi olla rakenteeltaan samanaikainen, jolloin puhutaan kerrosteisuudesta tai inkorporoinnista. Kerrosteisuus mahdollistaa useampien viestien lähettämisen samaan aikaan. Viittoja voi lähettää molemmilla käsillään itsenäisen viestin tai muuttaa ilmeellään viitottu viesti kysymykseksi. Inkorporointi eroaa kerrosteisuudesta siinä, että kerrosteisuudessa kerrostetut rakenneyksiköt voivat esiintyä erillään toisistaan, inkorporoinnissa taas eivät. Inkorporointi on lähellä polysyntesiaa, sillä viittomaan voidaan sulauttaa jokin muu käsimuoto, liike tai paikka kuin mikä sen perusmuotoon kuuluu. Tällöin yhdessä
18 18 viittomassa voi olla sisällytettynä paljon informaatiota ja sen kääntämiseen tarvitaan kokonainen lause. (Rissanen 1990, ) Polysynteettisella viittomalla ei siis ole leksikaalista perusmuotoa tai merkitystä, joka voitaisiin kuvata sanakirjassa. Viittoman merkitys on sidottu sen käyttöyhteyteen. (Jantunen 2003, 76.) 3.5 Glossaus Suomalaiselle viittomakielelle ei ole olemassa virallista muistiinmerkitsemistapaa. Viitottuna suomen kielen lause En ymmärrä hänen viittomistaan voitaisiin merkitä muistiin näin: HÄN-3 VIITTOA / MINÄ YMMÄRTÄÄ EI ki (Paunu 1983, 111). Tavallisin ja usein käytetty kirjoitustapa on edellä esitelty glossaus, jossa jokainen viittoma kirjataan viittoman perusmuotoa vastaavalla sanalla. Nämä sanat eli glossit kirjoitetaan suuraakkosilla, jotta ne erottuvat puhutun kielen sanoista. Glossi antaa viitteen viittoman merkityksestä, mutta se ei välttämättä kerro viittoman muodosta, sillä glossiksi valitulla sanalla voi olla muitakin merkityksiä, joita viittomalla ei ole. Esimerkiksi vaatteiden kuluminen ja rahan kuluminen ilmaistaan viittomakielessä eri viittomilla. Kolmiulotteisuutta voidaan ilmaista merkitsemällä viittomatilan eri alueet glossin yhteyteen. Viittojan ympärillä olevaa tilaa, jossa kädet liikkuvat, kutsutaan viittomatilaksi. Viittomatila jaetaan kahdeksaan pääalueeseen, joihin viitataan numeroilla 1 8. Numero liitetään glossiin yhdysmerkillä, esimerkiksi LAMPPU-3. Viittomatilan ylä- ja alaosaan voidaan viitata lisäämällä numeron perään joko kirjain y (yläosa) tai a (alaosa). Jos lamppu on esimerkiksi viittojan etuoikealla ylhäällä, siihen viitataan glossilla LAMPPU-3y. (Savolainen 2000, 189, )
19 19 4 LÄHDETEKSTIN KÄÄNTÄMINEN KOHDEKIELELLE Kaksikielinen viestintä on perinteisesti jaettu kirjalliseen kääntämiseen ja suulliseen vastineeseen eli tulkkaukseen. Tekstin toimittamisella tarkoitetaan, että lähtökielinen teksti saatetaan tulokieliseen asuun, mutta samalla tekstille tehdään paljon muutakin kuin kääntämistä. Sitä voidaan myös lyhentää radikaalisti. Kääntäjä joutuukin usein tekemään referoivia käännöksiä. Jos käännös on kaunis tulokielellä, se ei välttämättä ole täysin uskollinen lähdetekstille. Käännettäessä ilmaistaan tulokielen keinoin se, mikä on jo ilmaistu lähtökielen keinoin. Kyse ei ole kuitenkaan vain kielen kääntämisestä. Se, mitä lähtötekstistä käännökseen välitetään, on harvoin kieltä itseään eli kielen muotoa. Kääntäjän tehtävänä on välittää käännökseen sisältöä ja merkitystä. Ennen kuin kääntäjä voi päästä hyvään ratkaisuun, hänen on ymmärrettävä mitä käännettävä teksti tarkoittaa ja mitä siitä on tärkeää välittää käännökseen. Sanatarkkuuden ja sanaluokkauskollisuuden vähentäminen parantaa käännöksen ymmärrettävyyttä ja nautittavuutta. Lukijan huomio kiinnittyy siihen asiaan, josta puhutaan. Kääntäminen on monimutkainen prosessi, jossa on huomioitava mitä erilaisimpia asioita ja tehtävä jatkuvasti valintoja käännösvaihtoehtojen välillä. (Vehmas-Lehto 1999, 11 12, 16 17, 23, 29.) Kääntämisestä on olemassa monenlaisia määritelmiä, teorioita ja koulukuntia esimerkiksi sen mukaan, painottaako kääntäjä kielellisen viestin muotoa vai sisältöä tai tekstin kulttuurisidonnaisuutta. Jos kääntämisen mieltää viestin siirtämiseksi kieleltä toiselle täydellisenä ja täysin muuttumattomana, tuntuu kääntäminen mahdottomalta. Koska kielet eivät täysin vastaa toisiaan, on kääntäjän opittava työssään hyväksymään, että käännösprosessin aikana joko viestin merkitys tai kielen muoto hieman muuttuvat. Kääntäminen on sitä, että tuottaa kohdekielelle lähimmän luonnollisen vastineen lähtökielen sanomasta, ensisijaisesti merkityksen ja toissijaisesti tyylin suhteen. (Hynynen ym. 2003, 60, 63.) Käännöstyö lienee eniten kasvava tulkin työala, vaikka tällä hetkellä käännöstöitä tehdään vielä melko vähän. Käännöstyötä tehdessään tulkilla on aikaa miettiä käännösratkaisuja tarkemmin kuin tulkatessa, jolloin käännösratkaisut tapahtuvat simultaanisti juuri siinä hetkessä. Tekstin kääntäminen on yleensä pitkällinen prosessi, ja useimmiten kääntäjällä onkin aikaa paneutua käännöstyöhön pidemmän aikaa kuin tulkatessa.
20 20 Kääntämisessä on välitettävä kielen lisäksi myös kulttuuria. Viittomakielentulkit toimivat välittäjinä viittomakielisen kulttuurin ja kuulevien kulttuurin välillä. (Hynynen ym. 2003, 60, 63, 144.) 4.1 Hyvän kääntäjän ominaisuuksia Hyvällä kääntäjällä tulee olla keskitasoa parempi kielitaito sekä varma tyylivaisto. Kielitaidon kehittyminen on ikuinen prosessi. Jokaisen tulkin ja kääntäjän on hyvä tiedostaa omat vahvat ja heikot puolensa sekä pyrkiä kehittämään kielitaitoaan sekä omassa äidinkielessään että vieraassa työkielessään. (Hynynen ym. 2003, 145.) Yleisesti on periaatteena, että kääntäjä kääntää vain vieraasta kielestä äidinkielelleen. Suomessa kuitenkin käännetään kieltä kumpaankin suuntaan, koska kielialueemme on pieni ja suomen kielen taitavia ulkomaalaisia on vähän. (Vehmas-Lehto 1999, 12.) Työvuosien myötä kokemus karttuu ja työn tekeminen helpottuu. Hyvä kääntäjä on taitava sanakirjojen, erityisalojen sanastojen ja termipankkien käyttäjä. Toisten kääntäjien tai tulkkien konsultointi on oiva apu, sillä varmasti on olemassa joku, joka on kääntänyt tai tulkannut samaa aihetta aikaisemmin. Hänen tekemistään ratkaisuista käyty keskustelu on hyödyksi aiheeseen tarttuvalle kääntäjälle. Uteliaisuus ja tiedonjano ovat kääntäjälle myös hyviä ominaisuuksia. Jo se, että on kuullut asiasta aikaisemmin, auttaa pääsemään sisälle aiheeseen. (Hynynen ym. 2003, 145.) Kääntäjän on työssään oltava itsenäinen, huolellinen ja tarkka. Käännöksissä ei saa olla asiasisällöllisiä virheitä, joten käännösprosessi vaatii keskittymistä ja tarkkuutta. Kääntäjän on suhtauduttava käännettävään tekstiin puolueettomasti ja säilytettävä tekstin henki muuttumattomana olemalla uskollinen alkuperäistekstille. Lähtötekstin tarjoama vieras sanasto- ja rakennemalli vangitsee helposti kääntäjän mielikuvituksen niin, ettei hän enää löydä hyviä kohdekielen ilmaisutapoja. Ennakkoluuloton asenne ja luova mielikuvitus auttavat löytämään kohdekieleen sopivia oivalluksia ja ratkaisuja. (Hynynen ym. 2003, 146.) Käännöksessä on kuitenkin hyvä käyttää konkreettista kieltä ja käsitteitä johdonmukaisesti, välttää ammattislangia ja lyhenteitä sekä ilmaista selkeästi, miten asiat liittyvät toisiinsa (Lappalainen 2003, 194).
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotHÄTÄENSIAPUOHJEET VIITTOMAKIELELLÄ
HÄTÄENSIAPUOHJEET VIITTOMAKIELELLÄ Elina Mertanen - Miia Nikander - Piritta Vänttinen Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki
LisätiedotValmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.
1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio
LisätiedotYKSI KOLUMNI, KOLME KÄÄNNÖSTÄ Käännösten kolme erilaista lähestymistapaa
YKSI KOLUMNI, KOLME KÄÄNNÖSTÄ Käännösten kolme erilaista lähestymistapaa Kaisa Kujala Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotAAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotYKSI ASIA JOHTI TOISEEN JA TÄSSÄ SITÄ NYT OLLAAN Suomen kansan innoittamat sanonnat käännettynä suomalaiselle viittomakielelle
YKSI ASIA JOHTI TOISEEN JA TÄSSÄ SITÄ NYT OLLAAN Suomen kansan innoittamat sanonnat käännettynä suomalaiselle viittomakielelle Jenny Kolbe ja Henna Oinonen Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu,
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotMonikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien intojen vastaavuustaulukko Syksystä 2012 alkaen Tampereen yliistossa otetaan käyttöön uusi etussuunnitelma. Siitä eteenpäin yliistossa järjestetään
LisätiedotVIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk
VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk Hanna Laulaja Maria Takamaa Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö
LisätiedotKuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry
Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti
LisätiedotTyöturvallisuuskeskus TTK
Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään
ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa
LisätiedotVIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS H. C. ANDERSENIN SADUSTA PIENI MERENNEITO
VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS H. C. ANDERSENIN SADUSTA PIENI MERENNEITO Heidi Hannula Marja Kirjavainen Eeva Pekanheimo Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotHUUMORIN KÄÄNTÄMINEN VIITTOMAKIELELLE NÄYTELMÄSSÄ IDEAPARKKI
HUUMORIN KÄÄNTÄMINEN VIITTOMAKIELELLE NÄYTELMÄSSÄ IDEAPARKKI Niina Lehtinen ja Sanni Niemelä Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma
LisätiedotVIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA
Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät 14. 16.5.2009, Jyväskylä Mikä on viittoma?
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotOppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.
Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit
LisätiedotOpiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita
Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa
LisätiedotVIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN
VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, saame, 4 osp Pakollinen tutkinnon osa Osaamistavoitteet osaa viestiä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa saamen kielellä
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotKääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät
Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotValttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.
Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotJULISTAEN JOULUN RAUHAA Fenomenologinen lähestymistapa joulurauhan julistuksen kääntämiseen
JULISTAEN JOULUN RAUHAA Fenomenologinen lähestymistapa joulurauhan julistuksen kääntämiseen Jenni Herranen ja Johanna Kotiaho Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Viittomakielen ja tulkkauksen
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
LisätiedotSuoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
LisätiedotPOJASTA MIEHEKSI, TYTÖSTÄ NAISEKSI SEKSUAALIVALISTUSTA VIITTOMAKIELELLÄ
POJASTA MIEHEKSI, TYTÖSTÄ NAISEKSI SEKSUAALIVALISTUSTA VIITTOMAKIELELLÄ Paula Mattila Eeva Rautanen Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotNÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ
Päivitetty 7.2.2019 Taalas Pia NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Käyttäjätunnuksen luominen ja kirjautuminen Klikkaa Luo tunnus tai Kirjaudu sisään. Sisältö: Näin käytät SignWikiä 1 Kirjaudu sisään tai luo tunnus.
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotKommunikaatio ja vuorovaikutus
Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio
LisätiedotJohdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta
SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,
LisätiedotTYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ
TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotNÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ
NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ Käyttäjätunnuksen luominen ja kirjautuminen Klikkaa kirjaudu sisään tai luo tunnus 16.03.2017 1 Jos sinulla on jo käyttäjätunnus ja olet saanut käyttöoikeudet, kirjoita käyttäjätunnuksesi
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotWorkshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni
Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit
LisätiedotVIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS NAUTELANKOSKEN MUSEOALUEEN ESITTELYSTÄ
VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS NAUTELANKOSKEN MUSEOALUEEN ESITTELYSTÄ Minna Anttila Pauliina Seppä Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotOte teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.
Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla
LisätiedotTAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto
TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 01.03.2016 01.03.2016 Rakennusteollisuus RT 2 RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N TURVALLISUUSKANNAOTTO VUOSILLE 2016-2017
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997
1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 Aika torstai 9.6.1997 kello 12.00-16.00 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Poissa Petri Engman Markku Jokinen,
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:
LisätiedotJatko-opintoja englannista kiinnostuneille
Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotErasmus+ Online Linguistic Support
Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotOPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Pirkko Nuolijärvi (klo ) viittomakielentulkit Virpi Thurén (klo ) Lea Tuomaala (- " -)
PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kahdeksannesta kokouksesta 12.2.1999, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta. Pöytäkirjan
LisätiedotAmmattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto
Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta
LisätiedotAvoimella kädellä taputus muutaman kerran olkapäähän.
Pikaviestit Kyllä-palaute (jatka, saa puhua / viittoa) Avoimella kädellä taputus muutaman kerran olkapäähän. käden liike: ylös-alas liike, kevyt liikkeen nopeus: voi vaihdella liikkeen toisto:voi vaihdella
LisätiedotSuunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen
Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Sisältö Työn räätälöinti on työn mukauttamista yksilöllisin edellytyksin Työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot SWOT-analyysi: Mitä työpaikallani työntekijältä
LisätiedotVIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTENKIRJASTA OTTO JA KEIJUVAUVA SADUT JA KUVAKIRJAT VIITTOMAKIELISEN LAPSEN ELÄMÄSSÄ
VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS LASTENKIRJASTA OTTO JA KEIJUVAUVA SADUT JA KUVAKIRJAT VIITTOMAKIELISEN LAPSEN ELÄMÄSSÄ Jertta Kangas Essi Miettinen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia ammattikorkeakoulu, Turun
LisätiedotAsiakas ja tavoite. Tekninen toteutus
Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotHelpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto
Helpon suomen alkeet Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Puhu ja vastaanota puhetta selvästi Äännä selkeästi älä mumise
LisätiedotTyöhakemuksen täyttäminen Näin haet työtä Seurelta
Työhakemuksen täyttäminen Näin haet työtä Seurelta 1. Selaa työpaikkoja Löydät Seuren avoimet työpaikat kotisivultamme seure.fi kohdasta HAE TYÖTÄ Voit hakea työpaikkoja toimialan, kaupungin ja työn luonteen
Lisätiedotv OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 op
Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma v. 201 OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen
LisätiedotTÖRKEET NAKKISORMETKIN Viittomakielinen käännöstyö Turkulaiseen suomen kielen puupankkiin
TÖRKEET NAKKISORMETKIN Viittomakielinen käännöstyö Turkulaiseen suomen kielen puupankkiin Marika Laine ja Terhi Saari Opinnäytetyö, kevät 2013 Diakonia-ammattikorkeakoulu Viittomakielentulkin koulutusohjelma
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
Lisätiedot* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia
KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema
LisätiedotBerlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1
t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
Lisätiedot11.4. Context-free kielet 1 / 17
11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä
LisätiedotVeli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi
1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena
Lisätiedotpois. Jos henkilö arvaa sanan ennen kuin sen on ehtinyt kirjoittamaan loppuun saakka, voi oikean arvauksen vahvistaa kyllä-taputuksella.
Suuraakkoset Suuraakkoset kirjoitetaan vastaanottajan avoimeen kämmenpohjaan kirjain kerrallaan, ikään kuin päällekkäin. Kun kirjain tehdään etusormella kämmenpohjaan riittävän suurena ja sopivalla painovoimalla,
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
LisätiedotPohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake
NOSACQ-FI-08 Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella ja
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotPUUTARHA NUORISOTILANA
PUUTARHA NUORISOTILANA Esityksemme sisältää 1. Keskeiset käsitteet: nuorisotyö, puutarha ja puutarhanhoito 2. Kuvaukset Puutarhakesä 2010 toteutuksesta ja puutarhan käytöstä nuorten toimintatilana Nuorisotyöllä
LisätiedotOpetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös
LisätiedotTutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti
Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017 2 1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotVAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009
VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008
, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,
LisätiedotErasmus+ Online Linguistic Support
Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotOpettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan
Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen
Lisätiedot